1949-03-17-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
9ivu 2 ^Torstaina, maalisk. 17 p. — Thursday, Mar. 17 r t t iXäsATti ^ lxidQ)äulan Latnr »Jigan of PbmUb Cnnmlfna. a>- »M^ «e(>a&d dass nuil by the Post «OtSce DQMrtment. Ottava. Pub- 'CUbed thrice weekly: Tuesdays, 'tuundays and Saturd^jr» I9 Vapaus iPiitdishiBg Company LUL. at 100-103 lEiiiaSt W ^ Sudbury. ODL. Canada. , _ Office addret Bo« 69, Bodbigy, OntMte. Adverttotng ratea gpan «ppHcatioa. Tnumlatton free of itihance. injllTSBZiafAT: Canadana: 1 vk. &oa e kk. U S S kk. 2.00 YhdyivaUolssa: i vk. f J» 6 kk. 2.80 Suomesta: 1 vk. 7A) 0 kk. 425 CCFm riveissä kuohuu SYNTYMÄPÄIVIÄ Kuten hikljamme ovat nähneet, on tässä osastossa Jullcaistu lukuisten mä&ätyn Iän täyttäneiden maanmiss-temme syntymäpäiviä. Olemme pyrkineet saamaan maiiltnnan kai|kista henUldistä mahdoUisinunan lyhyeksi mihin usein on pakkokin, kun saamme joskus vain henkilön nimen Ja osoitteen sekä päivämäärän, koska hänen merkkipäivänsä on. Keholtamme lukijoitamme edelleenkin pitämään silmällä paikkaktmninaan asuvien iäkkäämpien Buoinalaisten syntymäpäiviä ja ilmoittamaan niistä toimitukselle. f Haluamme vielä kerran huomauttaa, että tässä osastossa julkaistaan vain niiden henkilöiden syntymäpäivät, jotka tulevat täysille. viisUIe ja kjrmmeniUe vuosille 70 Ikävuoteen saakka, jonka jälkeen tiedotukset Julkaistaan joka vuodelta. Poikeuksen kuitenkin tekevät 55 vuotta täyttäneet, sillä tovaUisesti heidän syntymäpäiviään ei Julkaista. 8118 50, 60. 65 Ja 70 vuotta täyttänel- Mita muut sanovat ' Jokin päivä sitten kerrottiin lehtemme pabtoilla, etta C C F : n On-terion jaoston nuorisoneuvosto omaksui sotavastaisen asenteen ja tuo- 'niftsi nyt laadittavana olevan Pohjois-.Atlantin turvallisuussopimuksen. > ' Nyt viin^e tiistaina kerrottiin taas lehtemme uutisosastolla, että C C F . n Manitoban lainlaatijakunnan jäsen Wilbert Doneleyko oli ra- ^^iopuheessaan tuominnut sekä Marshallin suunnitelman "avun" että ;Pohjois-AtIantin turvallisuussopimuksen selittämällä, jotta Euroopan 'elvytysohjelma eli Marshallin avun ohjelma ja Pobjois-.\tlantin sopi- *mus "ovat osa suurbisneksen suunnitdmasta . -. .yhteisen tavoitteen Iuuden maailmansodan saavuttamiseksi." } Tällä lausunnollaan mr. Doneleyko nostatt^ "myrskyn tuulila- Jsissa", siliä C C F : n oikeistojobto on antanut siunauksensa Wall Stree- Jtin rahamiehille ja heidän ohjelmilleen. Niinpä esimerkiksi lehtemme |uutistiedossa kerrottiin viime tiistaina, että Manitoban C C f r n johto- •kunta kokoontuu keskustelemaan mr.- Doneleykon "kerettiläisyydes- ^ ^ •tä". Nyt jo on sanottu, ettei mr. Doneleykcfla oUut "oikeutta"iantaa deA tai täyttäylCTi syntymäpäivät jul- »tällaista lausuntoa, ja että se on "täydellisesti vastakkainen sille ^jen- kaistaan tässä osastossaf Ja 70 ikäyuo- Iteelle, jonka puolufc omaksui kansallisessa konventlpnissaan . . ." 4ea j^ee^ Joka. v^,^!. Keholtamme i '. , ^ , , . ^ , r-r^ 1 11- kalkkia ottamaan tämän huomjoonn-1 jMutta puhuessaan vnme lauantaina Espanolassa, C C F : n kansallinen ^ kenellekään tiie pettymyksiä! Jjohtaja M . J. Coldwell myönsi, että Canadan ulkomaakaupp^ on me- t^n. johdosta, etteivät lähetyksensä tä- \ 'pq«;sa hunningolle, ja että ulkomaakaupan suuntaa olisi muutettava hän osastoon täytä asetettuja vaati- ^pois epävarmoilta Yhdysvaltain markkinoilta Britannian ja Euroopan niuksia. — Tolmitus.- »markkinoita kohti. Perusolemukseltaan mr. Coldwell esitti tässä ar- Ivostelevan kannan Marshallin apua vastaan, sillä juuri Marshallin !avtm ja Abbottin suunnitelman takia Canada on menettänyt paljon Ieurooppalaisia markkinoitaan ja joutunut entistä enemmän epäedulli- Jseen riippuvaisuusasemaan Yhdysvalloista. Ero yllämainittujen mies- Jten puheissa on kuitenkin tämä: M, Doneleyko sanoo koko totuuden »ja siis sen mitä C C F : n jäsenjoukot yhä lisääntyvässä määrin asioista »ajatteiey^^t•, Cöldvvell yrittää vieläkin kaupitella Marshallin apua kan-i^ ttajieiisa hyväksyttäväksi, vaikka joutuukin välillisesti myöntä- !mään, että seuraukset siitä ovat tuhoisat! 5 Eikä mr, Doneleyko ole ainoa C C F : n johtomies, jolla on siksi Ipaljon kaukonäköisyyttä ja moraalista rohkeutta, että uskaltaa astua •ppiyciteloin C C F : n oikeistojojbdon perikatoon vievän ohjelman tielle. j^CF: n kansallinen oikeistojohto on valitettavasti kyllä Hnjoittunut t liberaali- ja törypuolueen rinnalle Pohjois-Atlantin sotasopimuksen ipuolelle. CCF: n kansallinen neuvosto julisti viime kuussa seuraavaa: »'^CCF uskoo, että Canadan tulisi tukea Pohjois-.Atlantin turvallisuus- |$ppimttsta ja liittyä siihen". Tässä voivat St. Laurent ja George J ]p»i?sw laulaa, että: \ "Meillä morsian molemmilla yhteinen, ,,, J . mr. Coldveell (Susanna) nimeltään . . ." 5 Mutta nyt on ilmennyt — kuten Pacific Tribune lehti kertoo, iettä C C F : n British Columbian maakuntaneuvosto on tuominnut miltei «](l^imvelisesti (3^ äänellä 2 vastaan) JPohjois-Atlantia sotasopimuk- Jsen Kyväksymlsieri. J. P. 0'Brien niminen C C F : n jäsen kirjoitti hei- Jmik. 23 pnä BC:n C G F : n ye\vs-lehdelle kirjeen missä viitataan yllä- (mainittuun päätökseen, joka on tehty ennen C C F : a kansallisen neu-jvoston kokousta ja tuomitaan jyrkkäsanaisesti se, kun C C F News- »lehti on toimituskirjoituksissaan puolustanut Pohjois-.\tlantin itse- ' murhasopimusta. Ö'Brien lausuu kirjeessään: I '.'Marraskuun 13 pnä 1948 C C F : n BC:n jaoston korkein elin «kötiyentionien välilfä, nimittäin maakuntaneuvosto, kieltäytyi ylivoi- I maisella äänten enemmistöllä, 38—2, hyväksymästä Pohjois-.\tlantin ; liittoa." ; Samansuuntaisia virtauksia näkyy C C F : h jäsenistön keskuudes- »sa eri puolilla maata. Ne ovat merkkejä siitä, että C C F : n jäsenjouk- ?jen keskuudessa kuoliuu, sillä C C F : n, LPP: n , unioiden, kulttuuri- "r^jestöjen, osuusliikkeiden ja farmijärjeslöjen jäsenet,. sekä kaikki "••^Täjattelevat ihmiset yleensä haluavat rauhaa ja vastustavat sellaisia JlUttoja, jotka voivat viedä tämän maan kolmanteen maailmansotaan ja tuhoon. Kansanjoukot haluavat rauhaa ja elämää. Siksi ne ^vastustavat sotaa ja kuolemaa, sekä kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat viedä maamme ja ihmiskunnan sqtaan. Sotaliitot ja jaseistautumint'. ei liioin ole koskaan tuottanut pysyväistä rauhaa. Yhdentoista tonnin paperilastissa oliot troki Uukni äskettäin liuldcaalla tiellä iähelläJVprvalia, Ont., ja takapää suistui ojaan katkaisten sähkö-paalun. Se keskeytti maantieliikenteen ja kat Icaisi sähkövirran pittäksi ajaksi Norvallista IJSA:B A B M E U A N JOHTO ON NYT HVIPVLLA "Amerikkalaisista armeijan miehistä on tullut laki itselleen raporteerasl Yhdysvaltain kongressille Hooverln komissioni, hallituksen nimittämä orgaani. 4, Syyttäen armeijaa, laivastoa ja U-mavoimia piirevln määritelmin kaunaisesta riitelystä, suuresta haaskauksesta, vehkeilystä Ja ymmärryksen puutteesta siltä, miten sotilaalliset menot vaikuttavat maan ekonomiaan, Hooverln komissionin raportissa sanotaan: "Kansakimnan on varmasti huolehdittava siltä, että sivlUlkon-trolU on voimakas ja tehokas." — vyinnlpeg Pree Pressin uutistleto maalisk. 9 pnä. • • • L Sosensky: Canadan kauppapolitiikka aiheuttaa itselleen tuhon ^'Suurta" se on ja kallista Toronton \'apaa Sana ylisti tiistaina pakinapalstallaan nyt laa- Jdittavaa .Atlantin sopimusta seuraavasti: j - . Atlannin turvallisuussopimus sisällyttää itseensä suurim-rnian sotilas-, talous- ja teollisuusvoinian mitä koskaan on milloinkaan •mihinkään sopimukseen sisällytett}'. Sen lakana on semmoinen tauh- »ka, jota Kremlin herrat eivät näytä edes osapuilleenkaan käsitlä- ;vän:. . ' { Mojovasti kai sanoUu! \'ai onko sekiix "huumoria"'? Mitä oli •vaivainen Y K : n liitto Hitlerin Saksaa. Mussoliinia, Töjoa ja heidän »apulaisiaan vastaan, verrattuna .Atlantin turvallisuussopimukseen? «Akseliyastaisessa Y K : n liitossa olivat "vain" Yhdysvallat, Xeuvoslo- •liitto, Britannia, Ranska, Kiina jne., sekä kaikkien fasistimaiden de- .ujokraattispt kansalaiset. Yiitatkaahime sellaiseen "pikkuseikkaan" Jkinlaalla, sillä nyt WaU Streetin pankkiirit ovat saaneet .Atlantin so-jtasopimukseen sellaisia "suurvaltoja", kuin Lu.\emburg, Xorja. Tans- Jka, Belgia. Hollanti jne., joiden päämiehenäi kuin "kukko tunkiolla", jon, Yhdysvallat. Se oa maailman mahti, jonka vertaista ei ole ennen , »nähty, sanoo Toronton Vapaa .Sana viisaudessaan^ « Mutta tällaisesta suuruudesta joudutaan maksamaan kallis hinta. iKuten lehtemme uulisosasloUa tänään kerrotaan, liittohallituksen me- [noarvio tilivuotta 1949-50 varten anta;i meille huomattavasti lisä-jmenoja. Yksistään sotainenot ovat lisiiäntyneel runsaasti SO prosent-jtisesli — yli $400 miljooniui jos otetaan huomioon sotavoimien hy-fväksi käytetlävät välillisetkin menot."HToisin sanoen. .Atlantin sopimuksen siunauksesta Joudutaan sotilastarkoitul^siin maksamaan ensi ATuonna puolta enemmän veroa mitä maksetaan tänä vuonna. Jos Va- (paa Sana haluaa m.aksaa enemnun veroa asevoimien ylläpitämiseksi, 'niin silloin se on oikeutettu ylistämään sellaisia mahtavia sotaliittöja Pcuin on Pohjois-Atlantin sdiasopimus. Jos Vapaa Sana luulee, että !sen lukijat haluaN-at maksaa puolta enemmän asevoimien ylläpitämi- »seksi, luopua riittävästä vanhuudeneläkkeestä ja muista yhteiskunnallisista parannuksista — sekä lopuksi lähettää poikansa sotaan, niin silloin se voi "suuria" sotaliittojaan ylistää, sillä juuri tätä vasla-if^ itetty talousar\-io meille lupaa kuten lehtemme uutisosastolla ilmennee, nykyisen ulkopolitiikkamme ansiosta. l^GXLLiSTA —Nykyaikahen sanomalekiis- Onko sinun mielestäsi olemassa tön yhteiskunoaUinen merkUys on t»itään seUtystä nykyajan niin lu- arvaamattoman suuri. Siksi VAr imläne avioeroille? PAUS on vSUtäniätön tämSn maan — Tietysti <Hi': — A\'ioUitto. suomalaisilla. KALEVALAN MERKITYKSESTA^ , . Kalevalan ideologia on vapaata sortoybteiskunnan kasvattamasta Ja tyrkyttämästä, orjamaisuuden hengestä, jumalan ja perkeleen pelosta, kansan nöyrästä alistumisesta jumalan sekä maallisen Ja kirkollisen esivallan tahtoon. Kalevalan kansa eli karun luonnon Ja kaikkialla ihmistä uhkaavien vaarojen keskellä. Kuinka turvaton Ja epävarma olikaan sen elämä, mutta kuinka luja Ja terve sen optimismi. Kuinka heikot olivatkaan sen voimat lakkaamattomassa kamppailusta neli- Ja kaksijalkaista vihollisia vastaan, mutta kuinka mahtavia ja voittoisia sen runollisen mielikuvituksen luomat sankarihahmot! Kuinka alkeellisia olivatkaan sen tiedot ja tuotantotekniikka, mutta kuinka etäälle ihmiskunnan tulevaisuuteen tähtäsivät sen rohkeat toiveet Ja haa-veet! — O. V. Kuusinen. Kalevalan 100-vuotispäivänä Pravdassa julkaistussa artikkelissa. • • • EI SUSI, VAIN S^k HAKKILA Eräänä päivänä naapurin lapset syöksyivät huoneeseeni Ja kirkuivat kauhistuneina: Auta. setä! Susi tulee . . . susi Ulvoo! — Susi? Helsingissä? — vastnsin ja olin ymmällä. Sitten päähäni kajahti kammottava otaksuma, että sanomalehtien jutut itärajan yli Suomeen saapuneista susista olisivat .sittenkin totta. Kenties ne sudet, joita amerlkkalais2t valokuvaajat olivat varustautuneet jahtaamaan jostakin Pohjois-Suomesta. olivat jo saapuneet Helsinkiin Ja ryhtyneet ensiksi ajamaan takaa lapsia. Mutta pian rauhoituin, sillä lapset johdattivat minut viereiseen huoneeseen radion ääreen ja selittivät, että sieltä kuului suden ulina. Tosiaankin, ääni oli erehdyttävästi sud^ ääni. mutta minua, vanhaa matoa, ei sittenkään ollut yhtä helppoa pettää kuin lapsia, sain pian selväri, mistä sellainen ulina oli lähtöisin. .Selitin sen lapsillekin: — Ei. pikku piltit, ei se susi ole. Setä Hakkila siellä vain pitää puh=tt'' maatalouden kukostuksesta . . . — Liukas Luikku, Työkansan Sanomat. Helsinki. • • * MLNDSZENTYN JUTTU "Kaikkialla missä katoliset ovat vallassa ovat he demokratiaa vastaan ja liitossa suurmaanomistajien, aris» tokratian ja rikkaiden kanssa sekä parlamentaarista hallintoa ja tarpeellisia uudistuksia vastaan."—Alexander MuUer. Time, maalisk. 7 pnä. I, Sosensky on neuvostoliittolainen ekonomisti, jokason seurannut 'tarkoin Yhdysvaltain ja Canadan talonspyrkimyksiä. Hänen kirjoit, tamansa kirja "Sota Ja Canadan talous" julkaistiin Neuvostoliitossa v. 1947. G.M:n autovoitot New York. — General Motors Corp. myynnit ja puhtaat voitot saa\-uttivat viime Vuonna uuden ennätyksen, sillä yhtiön tuotteita myytiin vuoden kuluessa kaikkiaan M.701,770.840 arvosta. Myyxmeistä jäi poistojen ja \-araust«n jälkeen puhtaaksi voitoksi $440,447,724. E^llisen vuoden vastaavat luvut olivat «3315.1S9.163 ja $287,991^. Toisen maailmansodan aikana Canadan teollisuuskapasiteetti melkein kaksinkertaistui. Tämä ja maan rilt-t ä V ä t raaka-ainelähteet avasivat mahdollisuudet maan teollisuuden edelleen kehittämiseksi. Mutta voidakseen tämän tehdä, Canada tarvitsee paljon isommat markkinat kuin mitä sillä ovat. Sodan johdosta myöskin lisääntyi pääoman keskittyminen Canadassa samoin kuin amerikkalaisenkin pääoman; sijoitukset (Amerikan pääoman Sijoitukset Canadassa noasivat 5.000 miljoonaan dollariin, mikä on suurin amerilckalaisen pääoman sijoitus missään maassa), mikä alisti maan talouden Wall Streetin armoilla. Canadan yritykset markkinoittensa laajentamiseksi ovat kohdanneet ankaraa vastustusta Amerikan monopolien taholta. Sodan loputtua on jokainen Canfi-dan yritys löytää enemmän edullisia raaka-alnelähtsitä, esimerkiksi öljyä, tai uusia markkinoita tuottoittensa myymiseksi, kohdannut Yhdysvaltain monopolien peittelemättömän ärtymisen. Yhdysvallat ei ole suinkaan kiinnostunut Canadan teollisuuksien kehittämiseen, koska ne ovat Amerikan tuotteiden kilpailijoita. Jänkit tarvitsevat vain Canadan raaka-aineita, rautamalmia, aluminia, nikkeliä, tinaa, sinkkiä ja uraanimalmia. Mutta Canada haluaa itse muuttaa raaka-aineensa valmiiksi tuotteiksi, koska se on enemmän tuottoisaa ja kehittää edelleen teollisuutta. Näinollen on Canadan ja Yhdysvaltain monopolistien välillä olemassa sovittamaton ristiriita kummankin maan taloudellisissa tavoitteissa. Th2 "United States News and \Vorld Report-lehli tunnustikin tämän ristiriidan olemassaolon. Viime vuoden syyskuun 24 p:n numerossaan mainittu lehti sanoo, etta yhteenotto Canadan ja Yhdysvaltain teollisuusmies-tcn välillä tulee tapahtumaan pian. Amerikan teoll suusmiehet ovat sitä in!eltä. että uudet canadalsiset teollisuuslaitokset ovat vain amerikkalaisten teollisuuslaitosten järjetöntä toistamista. He tekevä; kaiickensa vastustaakseen Canadan yrityksiä myydä teollisuustuotteitaan amerikkalaisilla markkinoilla. Eikä tämä "vastustaminen"^ rajoitu vain Yhdysvaltoihin, vaan se ulottuu myöskin latinalaisen Amerikan ja länsi-Euroopaa markkinoihin, missä amerikkalainen mono-pollpääoma yrittää saada täydellisen konsoliin ja syrjäyttää kilpailijansa, canadalaisci teollisuusmiehet. Canadan hallitsevat piirit eivät halua tehdä kauppaa itä-Euroopan maiden kanssa, vaikka * kauppa niiden kanssa olisi edullista Canadalle, vaan ne keskittävät maan talouden Yhdysvaltoihin. Oh selvää, jettei tällainen politiikka ole suinkasn eduksi Canadan kansalle, vaan S3n sanelevat ca-nadalaiset rahamie^piirit, jotka luulevat voivansa esiintj-ä välittäjinä Wall Streetin ja canadalaisten ose-tehtailijain välillä Canadan kansallisten resurssien riistämisessä ja suiur-ten voittojen hankkimisess.a aseista-miskilpailussa. Merkillepantava seikka on se. ktm Canadan kauppaministeri C. D. Howe sesta. SotatarviketeoUisuus ja asels-tamiskilpailu ovat Canadassa ainoat, joita ei WaU Street vastusta. Mutta tämä el kuitenkaan ratkaise Canadan teollisuuden niiden haarojen markki-nprobleemla, jotka työskentelevät rauhanomaisten tarvikkeiden tuottamisessa. Canadan oikeistolehdistö pyrkii "boomiylistykslssään" s a l a a maan maan talouden heikot kohdat ja sen lisääntyvän epävarmuuden. On tim^ nettu tosiasia, että Canadan vienti viime vuonna lisääntyi — ei kuitenkaan markkinäin laajentumisen an-sio- ita, vaan Marshallin avun suunnitelman alaisten maataloudellisten tuotteiden ostojen takia. Mutta nämäkin ostot'loppuvat pian. Lisäksi on otettava huomioon toinen keinotekoinen tekijä; mikä nosti Canadan viennin mahdollisimman korkealle ja se on Canadan myöntämä 2,000 miljoonan dollarin luotto Britannialle ja toisille länsi-Euroopan maille. Canadan viennin suuruuteen vaikuttaa myöskin hintojen äkillinen kohoaminen, mikä joissain tapauksissa ylittää 250 prosenttiakin v. 1941 hintoihin verrattima. On selvää, että niin pian kuin nämä väliaikaiset tekijät, mitkä ovat muodostaneet "boomin", lakkaavat vaikuttamasta ja kim "tekohengitys", kuten Royal Bank of Canada sanoo, lakkaa, teollisuuden ja maatalouden edessä on tuho. On myöskin huomattava, että tätä tuhoa jouduttaa myöskin Y h dysvaltain krilsR Canadasta tule? epäilemättä Yhdysvaltain talouskriisin ensimmäinen uhri, kun amerikkalaiset monopolistit sälyttävät osan kuormasta Canadan kansan hartaille. Näinmuodoin Canadan- kohtalo ja sen tulevaisuus riippuu siitä j a ennenkaikkea juuri siitä, että kuinka pian sen politiikka muuttuu. Canadart kansallisen itsenäisyydenuhka ei ole Neuvostoliitossa, joka rakentaa kaikessa rauhassa maataan ja haluaa tehdä kuppaa kaikkien maiden kanssa. Tämä uhka tulee maailmanherruutta havittelevan Amerikan imperialismin taholta. Dome-kultakaivannon voitto $1,625,814 Toronto. — Dome Mines Limitedin viime vuoden puhdas voitto oli $1,625.- 814 todetaan yhtiön presidentin Clif-ford W. Michelin julkaisemassa viime vuoden tiliksrtprauksessa. Edelliseen vuoteen vearrÄttJjna on viime vuoden voitto lähes puoli miljoonaa dollaria pienempi, aiheutiuen yhtäällä kiven kultapitoisuuden alenemisesta ja toisaalla kustaimusten kohoamisesta. Yhtiö sai vuoden,kuluessa liittoyalticn hallitukselta kullan tuotantoapua $155,000. Kultaa saatiin keskimäärin $8.80 arvosta tonnia kohden, veiTat-tuna edellisen vuoden $9.41 keskimäärään. Tuotantokustannukset kohosivat $5.50 tonnUta $6.25 tonnia kohden. Ybt'/: oli viime vuoden loppuun mennessä sijoittanut kaikkiaan $3,- 262,^74 Campbell Red Lake-kaivan-tocn, joka arvellaan saatavan tuotan-tokuntoon kesäkuun loppuun mennessä. Toronton rauhanneuvoston naisten komitean kokous Täytti 105 vuotta Winnipes:. — Henry Tunleck, joka tuli Manitobaan farmaamaan v. 1878. täytti viime maanantaina 105 vuotta. Korkeasta iästään huolimatta on hän vielä hyvässä voinnissa. Toronto. —>• Mts, Miulel Draper, Amerikan Naistea Kongressin joh-toknnaan varapresidentti, joka äskettäin palasi laajalta matkaltaan Itä-Earo<^paan, puhua Toronton Ranhannenvoston naisten komitean järjestämässä yleisessä kokouksessa keskiviikkona, tk. 23 p:nä. Kokous pidetään Henderson-haa-llssa. Samassa kokouksessa selostaa miss -Mary Jennison lyhyesti, Toronton Ranhanneavoston työtä ja miss Elizabeth Watson laolaa kansanlauluja. ~ Kansankonsertti Timminsissä tk. 20 päivänä Timmlns — Sunnuntaina, tk. 20 p:nä bn merkkipäivä Timminsissä ja koko Porcupinen alueell.a Silloin on palkallisen osuusliikkeen (Workers Co-operativen) vuotuinen kansankonsertti. . ; • / . • Tässä tilaisuudessa esiintjrvät tämän alueen edistysmielisen väestön kuorot, soittokunnat, voimistelijat ja yksltyisohjelman esittäjät. Vaikeuksista huolimatta on tätä tilaisuutta varten onnistuttu saamaan Timmin-sin hienoin, teatteri, nimittäin Palace-teatteri. ' • Kutsuja saa Workers.-osuusll'kkees-tä ja iuoron jäseniltä. — T. N. Levityskomit^n kokous Tnaanantaina Torontossa Toroato. — YajaBdm komtean kokiws on Don nraalMnnm 2g pihänä keO» iUalla. SiHoin lähetetään tJankset Sadbrnnjai Uodet Vapauden tilaukset - vat rauhan asiaa, siis toimekä vitysfdmiit! — Kokoonkatsaji. Tri Endicott puhuu Manitobassa useissa pail(oissa Winnipes. — Winnipegin ran neuvosto on valmistanut ohjelmaa J. G. Endicottia varten, kun hän s3= pui tänne keskiräkkbna. Kokon oh järjestetty Piin Pioniin, sherri niin ja The Pasiin ennen Winrii-kokouksia. Islantilaisessa kirkossa on järjes ty erikoinen jumalanpalvelus ensi nuntaiksi ja tri Endicott puhuu korsa. Sen jälkeen hän mense Br-doniin ja tänne takaisin tultuaan h- •puhuu Rotary Clubin Ja unior kokouksessa ensi viikon keskiy na. Seuraavana päivänä ön yl-joukkokokous Playhouse-teatterisa 25, 26 ja 27 pnä pidetään rauha ferenssi Oddfellows-haalissa. Konferenssin jälkeen tri En"" menee Port ^illiamiin ja Port thuriin, Jois:a molemmissa ka-geissa on kokous. Torontoon menee huhtikuun ensimmäisen päi, tienoilla. Suuri Canadan rauhar gressi on järjestetty toukokuun i, Ja 8 p:ksi. Valkeameren kalastajilla hyvä saalis Petroskoista tledoltetaän, että Vi keanmeren kalastajat ovat sa hyviä saaliita. Tammikuussa he vat yli 20,000 puntaa silliä ja tur ja täyttivät täten tämän vuoden simmäisen neljänneksen suunni^ man. Eräät koUektlivltilat, esim. "Kalevala" ja "Pohjolan Si tus" o;vat saaneet jopa kaksi 1 enemmän kalaa kuin vuosinelj-- sen suunnitelma edellyttää. Sanomalehtipaperi Montreal. —' Kuluvan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana tuotettiin Canadassa sanomalehtipaperia yhteensä 758,305 tonnia eli yli 42,000 tonnia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana, ilmoittaa Newsprint Association of Canada täällä. Tuotanto Usääntyrsamana aikana Yndysvalloissa lähes 14,000 ja Nev.'- foundlandissa yli 16,000 tonnilla, edel-lisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Parhaat tulokset 800 m. juoksussa New York. —Amateur Athlet3-' den mukaan olivat maailman par*" tulokset 800 "my juoksussa viiine vu na seuraavat: ' " ; 1.48.3—Hansenne, Ranska L49 O—Harris, Ulisi Seelanti 1.49.2—Whitfleld, USA" 1.49.4—Bengtsson, Ruotsi 1.49.5—Wlnt, Jamaica 1.50.1— Barten, USA 1.50.2— LUjekvist, Ruotsi 1.50.6—Bolen, USA 1.50.8— Sorensen, Tanska 1.50.9— Parlett, Sum-britannia Ei LUOTTANUT Pieneen kauppapuotiin Ruotsin r" nikon skaristossa saapui joku sitten potkurilla jäitse matkailtu pappa Östermanin taloudenhoitaja tekemään ostoksia. Hän jätti ka piaalle paperilapun, johon vapise, käsin oli kirjoitettu: "Antakaa tälle mummoUe 2 paket ruokaleipää, 4 kpl. silliä! 3 kiloa näjauhoja ja 1 paketti nuuskaa, ka jää on heikkoa eikä siihen voi ]• taa niin lähetän rahat postissa." Imperialistisfa "elvyttämistä" Marshallin "apua" saaneet maat a l kavat hUjälleen ihmetellä mikä niiden taloutta oikein vaivaa. Jotain tuntuu olevan vinossa jossain. Euroopan ta-jlouden elvytyssuunnitelma on hyvin kaunis sanoissa, mutta käytännössä on se vallan toista. Nyt tämä "apu" a l kaa pusertaa ja mitä pitemmälle päästään sitä kireämmaksi käy sen ote. Tiali.ista tiedoitettiin viime viikolla, että siellä on noin l.OCO uutta traktoria ruostumassa eikä niillle löydy ostajaa. Amerikkalaiset sanovat italialaisille, että milcsi teette tjraktoreita. Italialaiset puolestaan ihmettelevät tällaista leukavuutta. sillä onhan Italiassa kehittynyt auto- ja traktoriteollisuus ja pitäisihän heillä olla oikeus valmistaa näitä ajoneuvoja . Italialaiset mielellään myisivät autoj^ ja traktoreita länsi-Euroopan eri maihin, mutta jänkit varoittavat tulemasta heidän markkina-alueilleen. Samalla itaha-laisille on huomautettu, että heidän markkina-alueensa cn aikaisemmin ollut idässäpäin. Mutta saahan Italia Marshallin "apua", nim. Coca Colaa |a amerikkä-laisi. i rikosfilmejä. Jänkkien mieljstä italialaisten pitäisi tästä olla erittäin kiitollisia. Kansa on kuitenkin hyvin nyrpeissään, mutta kristityn de Gas-perin poliisit koputtelevat ihmisten päitä jos nurina käy liian kuuluvaksL kävi äskettäin Washing:onis3a. ei kui- Huomattava osa Italian kansasta ei tenkaan^ neuvottelemassa Canadan pidä siitä, että maa sidottaisiin Atlan-ulkomaakaupan kehitämisestä «sen tin sopimukseen ja siksi.se osoitti sitä suurutis on jo pitkot ajat sitten n4ä-| vastaan rauhallisesti nUeltään järjes-ritelty Washingtonissa). vasm neuvottelemassa aseistuksen standarthsoimi-tämänä kulkueita ja joukkokokouksia, joita sitten poliisivoimin hajoifet-tiin ja niihin osallistujia pahoinpideltiin. Ei yhdessäkään toisessa Etiroopan -maassa ole niin paljon työttömiä kuin Italiassa. Se johtuu siitä, että Italia on teollisuusmaa, mutta kun Marshallin suunnitelman mukaan sen vientiä on rajoitettu, niin tehtaiden ovia on suljettu tai käyvät ne vain osa-ajalla. Ranskan nykyinen hallitus cn aina ollut valmis-nuhteinaan Wall Streetin imperialistien saappaita ja se on ylistänyt maasta .taivaaseen Marshallin "avun". Mutra hyt on tämä "apu" alkanut vaikuttaa sellaisella vcimalli maan talouselämään, että se voi pian murtaa pohjan pois nykyisen hallituksen alta. Jänkit määräilevät nykyään Ranskan talouselämää. Parisista tiedoite-taan. että Marseillesin laivarakenmis-teollisuutta on täytynyt supistaa koska ^larshällin suunnitelman mukaan on laivanrakennukseen tarvittavaa terästä lähetetty rnuualle. Marseillesin alueella on Marshallin suunnitelman mukaan vähennetty olutpanimoiden tuotantoa 20 prosentilla ja sensijaar tuodaan Amerikasta Coca Colaa. Toulousen pukutehtaissa on aikaisemmin työskennellyt 5.000 työläistä ja työviikko-onvo^ut 48 tuntia. Nykyään on näissä tehtaissa työssä vain 2,000 ja työviikko vaihtelee 25-32 tunnin välillä. Tämä johtuu siitä, että Amerikasta^-tuodaanRanskaan-aHnei-jan univormuja ja muita pukiija. Samassa kaupungissa sijaitsevan lentokoneen tehtan.^llCTtantoa on myöskin stipistetta koska amerikkalaiset tuovat kaikki Ranskan armeijassa tarvittavat lentokoneet. Grenoblessa oleva Alais-Groges- Camorgore on sulkenut kokonaan ke-mlkaalltehtaansa ja 700 työläistä joutui työttömyyteen. Se ei ole kyennyt kilpailemaan amerilckalaisten kanssa, jotka ovat halvernmilla tavaroilla tul-vittaneet markkinat. Ranskan talouselämä ei ole sodan jälkeen osoittanut mitään elpymistä, joka selvästi osoittaa mitä merkitsee Marshallin "apu". Voitaisiin ajatella, että Italian ja Ranskan sodassa kärsimät vatuiot oH-vat niin suuret, ettei niitä voida mitenkään nopeasti korjata ja ne vaikuttavat taloudellisen elämän hitaaseen elpymiseen. Tällainen ajatus ei pidä pailckaansa. sillä onhan Puolassa i l miömäinen taloudellinen nousu vaikka se kärsi sodan vaurioista ennmmän kuin mikään toinen maa. Turkki ei ollut sodassa. Se on saanut Marshallin "apua". Kaikesta "avusta" huolimatta on Turkin taloudellinen elämä vararikon partaalla. Pääministeri Hasan Saka jättäessään erohakemuksen viime tammilcuun 14 päivänä presidentti Ismet Incnulle niin hän ilmoitti, että hän on valmis eroamaan huomioonottaen "melkoiset vaikeudet, joita viime aikoina on i l maantunut" valtafimnassa. Turkkilainen lehti Tasvir seUttäa, että nämä vaikeudet ovat seuraavat: "Hallituksen kaattuninen on maassa vaUitse-van suuren talous- ja finanssikriisin tultKta." filmi Turkin hallitus on nöyrtynyt Wall Streetin imperialistien edessä ja avannut niille ovet selälleen ja amefikka-laisla alayhtiöitä ilmestyy Turkkiin kuin sieniä sateella, scnkä verran amerikkalaiset imperialistit välittävät maan todellisista eduista, iosoittaa puolivirallinen unkarilainm lehä U l u - sin, joka kertoo lukijoilleen, että amerikkalaiset ovat-läeltäytyneet antamasta Turkille 500 milj. lainaa taloudellisten taipeiden tyydyttämiseksi ja samalla lehti korostaa, et^ amerikkalaisilla yhtymillä ole v" sintäkään kiinnostusta Turkin t suuden kehittämiseen, vaan sitä ks te tään raalia-alneen- ja voiton teenä. Amerikkalaisilla luotoilla .ei rakennettu ainoatakaan yi-itystä. palvelisi väestön rauhanomaisia peitä. Yhdysvaltain "apu" on enä sijassa tarkoitettu strategisten teii satamien, lentokenttien ja sotilastu" kohtien rakentamiseen. Turkissa • vottiin, huomauttaa Ulus, että dysvaltain apu panisi alkiiim talou lisen nousukauden Turkissa", mu nämä toiveet ovat pettäneet. Se nitsee edelleen, että Yhdysvalloista : pahtuva tuonti on "luonteeltaan tumanvaraista" ja että Turkkiin ^ taa amerikkalaisia tavaroita, "joi: tuonnissa ei lainkaan oteta huomic maan pakottavia tarpeita". Tällaisiin taloudellisiin vaiksu'' Joutui Turkki kim se marshalloitiin. Jos vertaa kansandemokraatti? maiden, jotka eivät ole joutun- Marsballin "avun" kcuriin, talouo lista kehitystä marshalloittuihin si-Euroopan maihin, niin ero on su Kallossa kansandemokratian vaiti sa taloudellinen elämä elpyy vaik sista huolimatta. Ne selviytyjät sc aiheuttamasta talouselämän kaaok.-- ta omin voiminsa ja Neuvostoliit saadun tuen nojalla. Täällä Canadassakin huud=t dollaripulasta. Se on Marsh^ suunnitelman aiheuttama prcbl josta etsitään ulospääsyä. Mutta on antanut Wall Streetin imperlaS: teille pikkusormensa, niin ne otta koko käden- K mikään taloudellinen suunnit'- ma ole niin pian osmttanut epäor tumista taloudellisena elvyttä' kuin Marshallin souimitelma. M siitä eivät Amerikan imperialisti! litä kunhan heidui vain pomsttm t<H8ata kansoilta mituilla rikkaukälla. — UotL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 17, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-03-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490317 |
Description
Title | 1949-03-17-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
9ivu 2 ^Torstaina, maalisk. 17 p. — Thursday, Mar. 17
r
t
t iXäsATti ^ lxidQ)äulan Latnr
»Jigan of PbmUb Cnnmlfna. a>-
»M^ «e(>a&d dass nuil by the Post
«OtSce DQMrtment. Ottava. Pub-
'CUbed thrice weekly: Tuesdays,
'tuundays and Saturd^jr» I9 Vapaus
iPiitdishiBg Company LUL. at 100-103
lEiiiaSt W ^ Sudbury. ODL. Canada.
, _ Office
addret Bo« 69, Bodbigy, OntMte.
Adverttotng ratea gpan «ppHcatioa.
Tnumlatton free of itihance.
injllTSBZiafAT:
Canadana: 1 vk. &oa e kk. U S
S kk. 2.00
YhdyivaUolssa: i vk. f J» 6 kk. 2.80
Suomesta: 1 vk. 7A) 0 kk. 425
CCFm riveissä kuohuu
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Kuten hikljamme ovat nähneet, on
tässä osastossa Jullcaistu lukuisten
mä&ätyn Iän täyttäneiden maanmiss-temme
syntymäpäiviä. Olemme pyrkineet
saamaan maiiltnnan kai|kista
henUldistä mahdoUisinunan lyhyeksi
mihin usein on pakkokin, kun saamme
joskus vain henkilön nimen Ja osoitteen
sekä päivämäärän, koska hänen
merkkipäivänsä on. Keholtamme lukijoitamme
edelleenkin pitämään silmällä
paikkaktmninaan asuvien iäkkäämpien
Buoinalaisten syntymäpäiviä
ja ilmoittamaan niistä toimitukselle.
f Haluamme vielä kerran huomauttaa,
että tässä osastossa julkaistaan
vain niiden henkilöiden syntymäpäivät,
jotka tulevat täysille. viisUIe ja
kjrmmeniUe vuosille 70 Ikävuoteen
saakka, jonka jälkeen tiedotukset Julkaistaan
joka vuodelta. Poikeuksen
kuitenkin tekevät 55 vuotta täyttäneet,
sillä tovaUisesti heidän syntymäpäiviään
ei Julkaista.
8118 50, 60. 65 Ja 70 vuotta täyttänel-
Mita muut sanovat
' Jokin päivä sitten kerrottiin lehtemme pabtoilla, etta C C F : n On-terion
jaoston nuorisoneuvosto omaksui sotavastaisen asenteen ja tuo-
'niftsi nyt laadittavana olevan Pohjois-.Atlantin turvallisuussopimuksen.
> ' Nyt viin^e tiistaina kerrottiin taas lehtemme uutisosastolla, että
C C F . n Manitoban lainlaatijakunnan jäsen Wilbert Doneleyko oli ra-
^^iopuheessaan tuominnut sekä Marshallin suunnitelman "avun" että
;Pohjois-AtIantin turvallisuussopimuksen selittämällä, jotta Euroopan
'elvytysohjelma eli Marshallin avun ohjelma ja Pobjois-.\tlantin sopi-
*mus "ovat osa suurbisneksen suunnitdmasta . -. .yhteisen tavoitteen
Iuuden maailmansodan saavuttamiseksi."
} Tällä lausunnollaan mr. Doneleyko nostatt^ "myrskyn tuulila-
Jsissa", siliä C C F : n oikeistojobto on antanut siunauksensa Wall Stree-
Jtin rahamiehille ja heidän ohjelmilleen. Niinpä esimerkiksi lehtemme
|uutistiedossa kerrottiin viime tiistaina, että Manitoban C C f r n johto-
•kunta kokoontuu keskustelemaan mr.- Doneleykon "kerettiläisyydes- ^ ^
•tä". Nyt jo on sanottu, ettei mr. Doneleykcfla oUut "oikeutta"iantaa deA tai täyttäylCTi syntymäpäivät jul-
»tällaista lausuntoa, ja että se on "täydellisesti vastakkainen sille ^jen- kaistaan tässä osastossaf Ja 70 ikäyuo-
Iteelle, jonka puolufc omaksui kansallisessa konventlpnissaan . . ." 4ea j^ee^ Joka. v^,^!. Keholtamme i
'. , ^ , , . ^ , r-r^ 1 11- kalkkia ottamaan tämän huomjoonn-1
jMutta puhuessaan vnme lauantaina Espanolassa, C C F : n kansallinen ^ kenellekään tiie pettymyksiä!
Jjohtaja M . J. Coldwell myönsi, että Canadan ulkomaakaupp^ on me- t^n. johdosta, etteivät lähetyksensä tä- \
'pq«;sa hunningolle, ja että ulkomaakaupan suuntaa olisi muutettava hän osastoon täytä asetettuja vaati-
^pois epävarmoilta Yhdysvaltain markkinoilta Britannian ja Euroopan niuksia. — Tolmitus.-
»markkinoita kohti. Perusolemukseltaan mr. Coldwell esitti tässä ar-
Ivostelevan kannan Marshallin apua vastaan, sillä juuri Marshallin
!avtm ja Abbottin suunnitelman takia Canada on menettänyt paljon
Ieurooppalaisia markkinoitaan ja joutunut entistä enemmän epäedulli-
Jseen riippuvaisuusasemaan Yhdysvalloista. Ero yllämainittujen mies-
Jten puheissa on kuitenkin tämä: M, Doneleyko sanoo koko totuuden
»ja siis sen mitä C C F : n jäsenjoukot yhä lisääntyvässä määrin asioista
»ajatteiey^^t•, Cöldvvell yrittää vieläkin kaupitella Marshallin apua kan-i^
ttajieiisa hyväksyttäväksi, vaikka joutuukin välillisesti myöntä-
!mään, että seuraukset siitä ovat tuhoisat!
5 Eikä mr, Doneleyko ole ainoa C C F : n johtomies, jolla on siksi
Ipaljon kaukonäköisyyttä ja moraalista rohkeutta, että uskaltaa astua
•ppiyciteloin C C F : n oikeistojojbdon perikatoon vievän ohjelman tielle.
j^CF: n kansallinen oikeistojohto on valitettavasti kyllä Hnjoittunut
t liberaali- ja törypuolueen rinnalle Pohjois-Atlantin sotasopimuksen
ipuolelle. CCF: n kansallinen neuvosto julisti viime kuussa seuraavaa:
»'^CCF uskoo, että Canadan tulisi tukea Pohjois-.Atlantin turvallisuus-
|$ppimttsta ja liittyä siihen". Tässä voivat St. Laurent ja George
J ]p»i?sw laulaa, että:
\ "Meillä morsian molemmilla yhteinen, ,,,
J . mr. Coldveell (Susanna) nimeltään . . ."
5 Mutta nyt on ilmennyt — kuten Pacific Tribune lehti kertoo,
iettä C C F : n British Columbian maakuntaneuvosto on tuominnut miltei
«](l^imvelisesti (3^ äänellä 2 vastaan) JPohjois-Atlantia sotasopimuk-
Jsen Kyväksymlsieri. J. P. 0'Brien niminen C C F : n jäsen kirjoitti hei-
Jmik. 23 pnä BC:n C G F : n ye\vs-lehdelle kirjeen missä viitataan yllä-
(mainittuun päätökseen, joka on tehty ennen C C F : a kansallisen neu-jvoston
kokousta ja tuomitaan jyrkkäsanaisesti se, kun C C F News-
»lehti on toimituskirjoituksissaan puolustanut Pohjois-.\tlantin itse-
' murhasopimusta. Ö'Brien lausuu kirjeessään:
I '.'Marraskuun 13 pnä 1948 C C F : n BC:n jaoston korkein elin
«kötiyentionien välilfä, nimittäin maakuntaneuvosto, kieltäytyi ylivoi-
I maisella äänten enemmistöllä, 38—2, hyväksymästä Pohjois-.\tlantin
; liittoa."
; Samansuuntaisia virtauksia näkyy C C F : h jäsenistön keskuudes-
»sa eri puolilla maata. Ne ovat merkkejä siitä, että C C F : n jäsenjouk-
?jen keskuudessa kuoliuu, sillä C C F : n, LPP: n , unioiden, kulttuuri-
"r^jestöjen, osuusliikkeiden ja farmijärjeslöjen jäsenet,. sekä kaikki
"••^Täjattelevat ihmiset yleensä haluavat rauhaa ja vastustavat sellaisia
JlUttoja, jotka voivat viedä tämän maan kolmanteen maailmansotaan
ja tuhoon. Kansanjoukot haluavat rauhaa ja elämää. Siksi ne
^vastustavat sotaa ja kuolemaa, sekä kaikkia sellaisia toimenpiteitä,
jotka voivat viedä maamme ja ihmiskunnan sqtaan. Sotaliitot ja
jaseistautumint'. ei liioin ole koskaan tuottanut pysyväistä rauhaa.
Yhdentoista tonnin paperilastissa oliot troki Uukni äskettäin liuldcaalla tiellä iähelläJVprvalia, Ont., ja takapää suistui ojaan katkaisten sähkö-paalun.
Se keskeytti maantieliikenteen ja kat Icaisi sähkövirran pittäksi ajaksi Norvallista
IJSA:B A B M E U A N JOHTO
ON NYT HVIPVLLA
"Amerikkalaisista armeijan miehistä
on tullut laki itselleen raporteerasl
Yhdysvaltain kongressille Hooverln
komissioni, hallituksen nimittämä orgaani.
4,
Syyttäen armeijaa, laivastoa ja U-mavoimia
piirevln määritelmin kaunaisesta
riitelystä, suuresta haaskauksesta,
vehkeilystä Ja ymmärryksen
puutteesta siltä, miten sotilaalliset
menot vaikuttavat maan ekonomiaan,
Hooverln komissionin raportissa sanotaan:
"Kansakimnan on varmasti
huolehdittava siltä, että sivlUlkon-trolU
on voimakas ja tehokas." —
vyinnlpeg Pree Pressin uutistleto maalisk.
9 pnä.
• • •
L Sosensky:
Canadan kauppapolitiikka
aiheuttaa itselleen tuhon
^'Suurta" se on ja kallista
Toronton \'apaa Sana ylisti tiistaina pakinapalstallaan nyt laa-
Jdittavaa .Atlantin sopimusta seuraavasti:
j - . Atlannin turvallisuussopimus sisällyttää itseensä suurim-rnian
sotilas-, talous- ja teollisuusvoinian mitä koskaan on milloinkaan
•mihinkään sopimukseen sisällytett}'. Sen lakana on semmoinen tauh-
»ka, jota Kremlin herrat eivät näytä edes osapuilleenkaan käsitlä-
;vän:. . '
{ Mojovasti kai sanoUu! \'ai onko sekiix "huumoria"'? Mitä oli
•vaivainen Y K : n liitto Hitlerin Saksaa. Mussoliinia, Töjoa ja heidän
»apulaisiaan vastaan, verrattuna .Atlantin turvallisuussopimukseen?
«Akseliyastaisessa Y K : n liitossa olivat "vain" Yhdysvallat, Xeuvoslo-
•liitto, Britannia, Ranska, Kiina jne., sekä kaikkien fasistimaiden de-
.ujokraattispt kansalaiset. Yiitatkaahime sellaiseen "pikkuseikkaan"
Jkinlaalla, sillä nyt WaU Streetin pankkiirit ovat saaneet .Atlantin so-jtasopimukseen
sellaisia "suurvaltoja", kuin Lu.\emburg, Xorja. Tans-
Jka, Belgia. Hollanti jne., joiden päämiehenäi kuin "kukko tunkiolla",
jon, Yhdysvallat. Se oa maailman mahti, jonka vertaista ei ole ennen
, »nähty, sanoo Toronton Vapaa .Sana viisaudessaan^
« Mutta tällaisesta suuruudesta joudutaan maksamaan kallis hinta.
iKuten lehtemme uulisosasloUa tänään kerrotaan, liittohallituksen me-
[noarvio tilivuotta 1949-50 varten anta;i meille huomattavasti lisä-jmenoja.
Yksistään sotainenot ovat lisiiäntyneel runsaasti SO prosent-jtisesli
— yli $400 miljooniui jos otetaan huomioon sotavoimien hy-fväksi
käytetlävät välillisetkin menot."HToisin sanoen. .Atlantin sopimuksen
siunauksesta Joudutaan sotilastarkoitul^siin maksamaan ensi
ATuonna puolta enemmän veroa mitä maksetaan tänä vuonna. Jos Va-
(paa Sana haluaa m.aksaa enemnun veroa asevoimien ylläpitämiseksi,
'niin silloin se on oikeutettu ylistämään sellaisia mahtavia sotaliittöja
Pcuin on Pohjois-Atlantin sdiasopimus. Jos Vapaa Sana luulee, että
!sen lukijat haluaN-at maksaa puolta enemmän asevoimien ylläpitämi-
»seksi, luopua riittävästä vanhuudeneläkkeestä ja muista yhteiskunnallisista
parannuksista — sekä lopuksi lähettää poikansa sotaan,
niin silloin se voi "suuria" sotaliittojaan ylistää, sillä juuri tätä vasla-if^
itetty talousar\-io meille lupaa kuten lehtemme uutisosastolla ilmennee,
nykyisen ulkopolitiikkamme ansiosta.
l^GXLLiSTA —Nykyaikahen sanomalekiis-
Onko sinun mielestäsi olemassa tön yhteiskunoaUinen merkUys on
t»itään seUtystä nykyajan niin lu- arvaamattoman suuri. Siksi VAr
imläne avioeroille? PAUS on vSUtäniätön tämSn maan
— Tietysti • Mts, Miulel Draper,
Amerikan Naistea Kongressin joh-toknnaan
varapresidentti, joka äskettäin
palasi laajalta matkaltaan
Itä-Earo<^paan, puhua Toronton
Ranhannenvoston naisten komitean
järjestämässä yleisessä kokouksessa
keskiviikkona, tk. 23 p:nä.
Kokous pidetään Henderson-haa-llssa.
Samassa kokouksessa selostaa
miss -Mary Jennison lyhyesti, Toronton
Ranhanneavoston työtä ja
miss Elizabeth Watson laolaa kansanlauluja.
~
Kansankonsertti
Timminsissä
tk. 20 päivänä
Timmlns — Sunnuntaina, tk. 20
p:nä bn merkkipäivä Timminsissä ja
koko Porcupinen alueell.a Silloin on
palkallisen osuusliikkeen (Workers
Co-operativen) vuotuinen kansankonsertti.
. ; • / . •
Tässä tilaisuudessa esiintjrvät tämän
alueen edistysmielisen väestön
kuorot, soittokunnat, voimistelijat ja
yksltyisohjelman esittäjät. Vaikeuksista
huolimatta on tätä tilaisuutta
varten onnistuttu saamaan Timmin-sin
hienoin, teatteri, nimittäin Palace-teatteri.
' •
Kutsuja saa Workers.-osuusll'kkees-tä
ja iuoron jäseniltä. — T. N.
Levityskomit^n
kokous Tnaanantaina
Torontossa
Toroato. — YajaBdm
komtean kokiws on Don
nraalMnnm 2g pihänä keO»
iUalla. SiHoin lähetetään
tJankset Sadbrnnjai
Uodet Vapauden tilaukset -
vat rauhan asiaa, siis toimekä
vitysfdmiit! — Kokoonkatsaji.
Tri Endicott puhuu
Manitobassa
useissa pail(oissa
Winnipes. — Winnipegin ran
neuvosto on valmistanut ohjelmaa
J. G. Endicottia varten, kun hän s3=
pui tänne keskiräkkbna. Kokon
oh järjestetty Piin Pioniin, sherri
niin ja The Pasiin ennen Winrii-kokouksia.
Islantilaisessa kirkossa on järjes
ty erikoinen jumalanpalvelus ensi
nuntaiksi ja tri Endicott puhuu
korsa. Sen jälkeen hän mense Br-doniin
ja tänne takaisin tultuaan h-
•puhuu Rotary Clubin Ja unior
kokouksessa ensi viikon keskiy
na.
Seuraavana päivänä ön yl-joukkokokous
Playhouse-teatterisa
25, 26 ja 27 pnä pidetään rauha
ferenssi Oddfellows-haalissa.
Konferenssin jälkeen tri En""
menee Port ^illiamiin ja Port
thuriin, Jois:a molemmissa ka-geissa
on kokous. Torontoon
menee huhtikuun ensimmäisen päi,
tienoilla. Suuri Canadan rauhar
gressi on järjestetty toukokuun i,
Ja 8 p:ksi.
Valkeameren kalastajilla
hyvä saalis
Petroskoista tledoltetaän, että Vi
keanmeren kalastajat ovat sa
hyviä saaliita. Tammikuussa he
vat yli 20,000 puntaa silliä ja tur
ja täyttivät täten tämän vuoden
simmäisen neljänneksen suunni^
man. Eräät koUektlivltilat,
esim. "Kalevala" ja "Pohjolan Si
tus" o;vat saaneet jopa kaksi 1
enemmän kalaa kuin vuosinelj--
sen suunnitelma edellyttää.
Sanomalehtipaperi
Montreal. —' Kuluvan vuoden kahden
ensimmäisen kuukauden aikana
tuotettiin Canadassa sanomalehtipaperia
yhteensä 758,305 tonnia eli yli
42,000 tonnia enemmän kuin edellisen
vuoden vastaavana aikana, ilmoittaa
Newsprint Association of Canada täällä.
Tuotanto Usääntyrsamana aikana
Yndysvalloissa lähes 14,000 ja Nev.'-
foundlandissa yli 16,000 tonnilla, edel-lisen
vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Parhaat tulokset
800 m. juoksussa
New York. —Amateur Athlet3-'
den mukaan olivat maailman par*"
tulokset 800 "my juoksussa viiine vu
na seuraavat: ' " ;
1.48.3—Hansenne, Ranska
L49 O—Harris, Ulisi Seelanti
1.49.2—Whitfleld, USA"
1.49.4—Bengtsson, Ruotsi
1.49.5—Wlnt, Jamaica
1.50.1— Barten, USA
1.50.2— LUjekvist, Ruotsi
1.50.6—Bolen, USA
1.50.8— Sorensen, Tanska
1.50.9— Parlett, Sum-britannia
Ei LUOTTANUT
Pieneen kauppapuotiin Ruotsin r"
nikon skaristossa saapui joku
sitten potkurilla jäitse matkailtu
pappa Östermanin taloudenhoitaja
tekemään ostoksia. Hän jätti ka
piaalle paperilapun, johon vapise,
käsin oli kirjoitettu:
"Antakaa tälle mummoUe 2 paket
ruokaleipää, 4 kpl. silliä! 3 kiloa
näjauhoja ja 1 paketti nuuskaa,
ka jää on heikkoa eikä siihen voi ]•
taa niin lähetän rahat postissa."
Imperialistisfa "elvyttämistä"
Marshallin "apua" saaneet maat a l kavat
hUjälleen ihmetellä mikä niiden
taloutta oikein vaivaa. Jotain tuntuu
olevan vinossa jossain. Euroopan ta-jlouden
elvytyssuunnitelma on hyvin
kaunis sanoissa, mutta käytännössä on
se vallan toista. Nyt tämä "apu" a l kaa
pusertaa ja mitä pitemmälle päästään
sitä kireämmaksi käy sen ote.
Tiali.ista tiedoitettiin viime viikolla,
että siellä on noin l.OCO uutta traktoria
ruostumassa eikä niillle löydy ostajaa.
Amerikkalaiset sanovat italialaisille,
että milcsi teette tjraktoreita. Italialaiset
puolestaan ihmettelevät tällaista
leukavuutta. sillä onhan Italiassa kehittynyt
auto- ja traktoriteollisuus ja
pitäisihän heillä olla oikeus valmistaa
näitä ajoneuvoja . Italialaiset mielellään
myisivät autoj^ ja traktoreita
länsi-Euroopan eri maihin, mutta jänkit
varoittavat tulemasta heidän
markkina-alueilleen. Samalla itaha-laisille
on huomautettu, että heidän
markkina-alueensa cn aikaisemmin
ollut idässäpäin.
Mutta saahan Italia Marshallin
"apua", nim. Coca Colaa |a amerikkä-laisi.
i rikosfilmejä. Jänkkien mieljstä
italialaisten pitäisi tästä olla erittäin
kiitollisia. Kansa on kuitenkin hyvin
nyrpeissään, mutta kristityn de Gas-perin
poliisit koputtelevat ihmisten
päitä jos nurina käy liian kuuluvaksL
kävi äskettäin Washing:onis3a. ei kui- Huomattava osa Italian kansasta ei
tenkaan^ neuvottelemassa Canadan pidä siitä, että maa sidottaisiin Atlan-ulkomaakaupan
kehitämisestä «sen tin sopimukseen ja siksi.se osoitti sitä
suurutis on jo pitkot ajat sitten n4ä-| vastaan rauhallisesti nUeltään järjes-ritelty
Washingtonissa). vasm neuvottelemassa
aseistuksen standarthsoimi-tämänä
kulkueita ja joukkokokouksia,
joita sitten poliisivoimin hajoifet-tiin
ja niihin osallistujia pahoinpideltiin.
Ei yhdessäkään toisessa Etiroopan
-maassa ole niin paljon työttömiä kuin
Italiassa. Se johtuu siitä, että Italia
on teollisuusmaa, mutta kun Marshallin
suunnitelman mukaan sen vientiä
on rajoitettu, niin tehtaiden ovia on
suljettu tai käyvät ne vain osa-ajalla.
Ranskan nykyinen hallitus cn aina
ollut valmis-nuhteinaan Wall Streetin
imperialistien saappaita ja se on ylistänyt
maasta .taivaaseen Marshallin
"avun". Mutra hyt on tämä "apu"
alkanut vaikuttaa sellaisella vcimalli
maan talouselämään, että se voi pian
murtaa pohjan pois nykyisen hallituksen
alta.
Jänkit määräilevät nykyään Ranskan
talouselämää. Parisista tiedoite-taan.
että Marseillesin laivarakenmis-teollisuutta
on täytynyt supistaa koska
^larshällin suunnitelman mukaan on
laivanrakennukseen tarvittavaa terästä
lähetetty rnuualle. Marseillesin
alueella on Marshallin suunnitelman
mukaan vähennetty olutpanimoiden
tuotantoa 20 prosentilla ja sensijaar
tuodaan Amerikasta Coca Colaa.
Toulousen pukutehtaissa on aikaisemmin
työskennellyt 5.000 työläistä
ja työviikko-onvo^ut 48 tuntia. Nykyään
on näissä tehtaissa työssä vain
2,000 ja työviikko vaihtelee 25-32 tunnin
välillä. Tämä johtuu siitä, että
Amerikasta^-tuodaanRanskaan-aHnei-jan
univormuja ja muita pukiija. Samassa
kaupungissa sijaitsevan lentokoneen
tehtan.^llCTtantoa on myöskin
stipistetta koska amerikkalaiset tuovat
kaikki Ranskan armeijassa tarvittavat
lentokoneet.
Grenoblessa oleva Alais-Groges-
Camorgore on sulkenut kokonaan ke-mlkaalltehtaansa
ja 700 työläistä joutui
työttömyyteen. Se ei ole kyennyt
kilpailemaan amerilckalaisten kanssa,
jotka ovat halvernmilla tavaroilla tul-vittaneet
markkinat.
Ranskan talouselämä ei ole sodan
jälkeen osoittanut mitään elpymistä,
joka selvästi osoittaa mitä merkitsee
Marshallin "apu".
Voitaisiin ajatella, että Italian ja
Ranskan sodassa kärsimät vatuiot oH-vat
niin suuret, ettei niitä voida mitenkään
nopeasti korjata ja ne vaikuttavat
taloudellisen elämän hitaaseen
elpymiseen. Tällainen ajatus ei pidä
pailckaansa. sillä onhan Puolassa i l miömäinen
taloudellinen nousu vaikka
se kärsi sodan vaurioista ennmmän
kuin mikään toinen maa.
Turkki ei ollut sodassa. Se on saanut
Marshallin "apua". Kaikesta
"avusta" huolimatta on Turkin taloudellinen
elämä vararikon partaalla.
Pääministeri Hasan Saka jättäessään
erohakemuksen viime tammilcuun 14
päivänä presidentti Ismet Incnulle
niin hän ilmoitti, että hän on valmis
eroamaan huomioonottaen "melkoiset
vaikeudet, joita viime aikoina on i l maantunut"
valtafimnassa. Turkkilainen
lehti Tasvir seUttäa, että nämä
vaikeudet ovat seuraavat: "Hallituksen
kaattuninen on maassa vaUitse-van
suuren talous- ja finanssikriisin
tultKta." filmi
Turkin hallitus on nöyrtynyt Wall
Streetin imperialistien edessä ja avannut
niille ovet selälleen ja amefikka-laisla
alayhtiöitä ilmestyy Turkkiin
kuin sieniä sateella, scnkä verran
amerikkalaiset imperialistit välittävät
maan todellisista eduista, iosoittaa
puolivirallinen unkarilainm lehä U l u -
sin, joka kertoo lukijoilleen, että amerikkalaiset
ovat-läeltäytyneet antamasta
Turkille 500 milj. lainaa
taloudellisten taipeiden tyydyttämiseksi
ja samalla lehti korostaa, et^
amerikkalaisilla yhtymillä ole v"
sintäkään kiinnostusta Turkin t
suuden kehittämiseen, vaan sitä ks
te tään raalia-alneen- ja voiton
teenä. Amerikkalaisilla luotoilla .ei
rakennettu ainoatakaan yi-itystä.
palvelisi väestön rauhanomaisia
peitä. Yhdysvaltain "apu" on enä
sijassa tarkoitettu strategisten teii
satamien, lentokenttien ja sotilastu"
kohtien rakentamiseen. Turkissa •
vottiin, huomauttaa Ulus, että
dysvaltain apu panisi alkiiim talou
lisen nousukauden Turkissa", mu
nämä toiveet ovat pettäneet. Se
nitsee edelleen, että Yhdysvalloista :
pahtuva tuonti on "luonteeltaan
tumanvaraista" ja että Turkkiin ^
taa amerikkalaisia tavaroita, "joi:
tuonnissa ei lainkaan oteta huomic
maan pakottavia tarpeita".
Tällaisiin taloudellisiin vaiksu''
Joutui Turkki kim se marshalloitiin.
Jos vertaa kansandemokraatti?
maiden, jotka eivät ole joutun-
Marsballin "avun" kcuriin, talouo
lista kehitystä marshalloittuihin
si-Euroopan maihin, niin ero on su
Kallossa kansandemokratian vaiti
sa taloudellinen elämä elpyy vaik
sista huolimatta. Ne selviytyjät sc
aiheuttamasta talouselämän kaaok.--
ta omin voiminsa ja Neuvostoliit
saadun tuen nojalla.
Täällä Canadassakin huud=t
dollaripulasta. Se on Marsh^
suunnitelman aiheuttama prcbl
josta etsitään ulospääsyä. Mutta
on antanut Wall Streetin imperlaS:
teille pikkusormensa, niin ne otta
koko käden-
K mikään taloudellinen suunnit'-
ma ole niin pian osmttanut epäor
tumista taloudellisena elvyttä'
kuin Marshallin souimitelma. M
siitä eivät Amerikan imperialisti!
litä kunhan heidui
vain pomsttm t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-17-02