Vapaus, February 14, 1950

              Kadonnutta lentokonetta etsunassä ollut Amerikan armeijan lentokoneet joutui äskettäin, tekemään hätälaskun eräälle Yukonin vuoren huipulle. Canadan ilmavoimat läheitl pära-joukkoja
h ä t ä t i l a a n jontuneitten lentäjien apuun j a yksi naista pelastusjonkkueen miehistä nähdään kdvassa vasemmalla ^ k u l m a s s a . Lentokoneessa olleet 10 mi^ta. pela&tettiin
Iielikoptcrin avulla. , ••••r'-.--., -
Neuvostolehdistö
korostaa rauhan
välttämättömyyttä
Moskova. — Neuvostolehdistö viime
viikolla uudelleen vaKuutii, eica N^u-vcstoliiton
kaikkein, tärkein pyrkiniys
on rauhan säilyttäminen j ä känsaiii-välinen
tun'allisuu.s j a sen suurimpa­na
huolena on suojella ihmisiä "barr
baarisesta joukkomurhien suunnitel­milta".
lävestia sanoi, että Neuvostoliitto
pitaa lauhan säilymistä ja ."rauhal­lista
yhteistoimintaa" maailman kan­sojen
kesken "ei ut^pi^riä, .vaan to-,
della mahdollisuutena". ' :
Esitämme 10 niistä tuhansista ato­mi-
jä vetypcmmista levitetyistä val-heijsta,
Neuyostbliitön suhtaiituihisesta;
atomivoiman kontrolliin ja Ganadap
hallituksen politiikasta kylmässä so­dassa.
• Näitä valheita levittävät jo­kainen
päivä lehdet, radio, ielökuvat ja
vieläpä sitä levitetään kirkkojen saar­natuoleista.
Totuus on helposti han­kittavana
jos vain haluaa sitä^
.Valhe Np. 1. ^-euvostovakoilijat"
"varastivat" atomi- ja vetypommisa-
Isvestiä esitti kpime ehdotusta, jot- läiittudet C^nadalta, Britannialta ja
ka sisältävät Neuvostoliiton ojijelman • Xh^ysväiloiita.
"rauhan ja kansainvälisen tunallisuii-den
lujittamiseksi". •
1. Neuvostoliiton ehdotus viiden
vallan rauhansopimuksesta, joka on
esitetty YKrlle.
2. Neuvostoliitoon ohjelma aseistuk­sen
vähentämisestä ja atomipommin
laittomaksi julistamisesta.. . .
3. Tiukka Y K : n "sääntöjen ja de­mokraattisen
periaatteen" valvonta.
Tämä pn yksi isoista valheista, joita
levittävät Canadan ja Yhdysvaltain
hallitusten toimistot ja sanomalehdis­t
ö . . ' ' •.•
Tämän vallieen on täydellisesti ku­monnut
Yhdysvaltain oma virallinen
asiakirja —' joka laskettun liikkeelle
muui;ami3- viikkoja sitten. Se osoit­taa,
ei vain sitä, e t t ä Neuvostoliitolla
oli tarpeelliset tiedot atomipommista
HYVIN VALMISTETTUJEN
98^ KAPPALE
Ostajan maksettava lähetyskulut
RAJOITETTU VARAStO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—60 Toiiava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valesiunelma'
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—122 Wieniläi8 makeisia — Valssi
•Wienilais verta — Valssi •
Soitioltvy: Rytmi P o j a t ' ' .
DY—123 lloShen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja fa
tansseja, I ja II osa
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Ktm tanssi pauhaa —Foxtrot
^ j^aulanut Kaarlo Kytö
DY--155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
" Soittolevy: Ramblcrs orkesteri
DY—175^ Seöorita — Valssi
Pilyiien Poika— Foxtrot
Latllänut Eugen M ä i m ^
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnelilla päiviä — Foxtrot
Laidanut; M ä t t i Jurva
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
SuruUinen Kuu — SIow--fpx
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango _
Laulanut Olavi Virta
DY—280 SäveUä tuhansien järvien maasta,
I ia n osa
Soittolevy
DY—281 Säveliä tuhaniden järvien maasta,
ra ja IV osa
SToiItLtoAleTvKy A A OSOITTEELLA:
min aikaisin kuin 1950, mutta sen l i ­säksi
sen tieteellisissä aikakauslehdis­sä
kirjoitettiin siltä.
Kaksi viikkoa sitteh saksalainen
tiedemies kirjoitti saksalaisessa leh­dessä
, e t t ä Neuvostoliiton tiedemiehet
voivat myöskin tehdä vetypommin.
Englantilainen tiedemies sanoi samaan
tapaan, v
Jokainen tiedemies, joka bn nimen­sä
antoinen, tunnustaa, ettei ole ole­massa
"atomisalaisuutta".:
Valhe No. 2. Kun Amerilialla on
H-pomml, niin se antaa sille maalle
ratkaisevan sotilaallisen etumatkan
koska H-pomimi pn "absoluuttinen"
ase; • •' • •
Sotilasasiantuntijat, iiiiden mukana
vaikutusvaltaihen Max Werner, ovat
osoittaneet etteivät A-pbmmi enem­pää
kuin fi-pommikäah ole ratkaise­vat
sota-aseet. . S t a l i n sanoi säoiaä v.
1945. Ne oVat kauheita inoräälitto-'
mia jjoukkbmurha-äseita. vain siviili-ihmislä
vastaan. K i i n sellaiset pudor
tetaari keskelle kaupunkia,' niin ne
tekevät tuhoisaa jälkeä; miitta soti­lasasiantuntijat
sanovat ettei niitä
voida pudottaa tarkalleen sotiläalll-siin^
kohteisiin ja laajalle alueelle ha-joitettuun
teöllisuiisalueeseen niillä
ei ole suurtakaan merkitystä.
Valhe No. 3. Canada voi pysyä syi -
jässa silloin kun tJSÄ hyökkää Neu­vostoliiton
Idmppiiun,
Tämä on lapsellinen valhe jolla y r i ­t
e t ä ä n tuudittaa canadalaisia har­haanjohtavaan
turvallisuuteen, Ca­nada
on nykyään "miehitetty" maa;
USA:n ilma- ja sotilasasemia pn jär­jestetty
ainakin neljään paikkaan —
Newfoundlandiin, Churchilliin, Ed­montoniin
ja Yukoniin . Tällä tavalla
Canada on jo nyt etulinjassa St.
Laurentiri hallituksen erikoisesti an­tamalla
luvalla.; Vain vetämällä Ca­nada
pois Yhdj«valtain sotaleiristä ja
liittymällä maailman Tauhanlelriin voi
St. Laurentin haUitus estää Canadan
tulemasta taistelukentäksi.
Valhe No. 4. Nenvostoliitio valmis­tuu
hyökkäämään lJSA:n ja Cana­dan
lumppuun.
Tämä on hyvin usein toistettu ^val­he.
.Vastaus siihen voidaan löytää
Neuvostoliiton 33 vuoden virallisesta
politiikasta, joka on perustimut rau­haan.
Yhden svikupolven-aikana on
neuycstokansa käynyt läpi kahden
kauhean sodan. Nykyään se onO^iin-nostunut
rakennustyöhön Ja heidän
yhteiskuntansa vaihtumiseen sosialis­mista
kommunismiin — jonka voi vain
estää s o t a - j a sota-aseet.
Neuvostoliitto, paikan päällä oleviem
sotila^sastajien mukaan, varustau­tuu
vain puolustukseen. "Laajentami­nen
ei ole meille tarpeen eikä siirto­maat",
kirjoitti Izvestia äskettäin.
Sillä ei ole lentokenttiä ynipäri ko­ko
maailmaa hyökkäyksen aloittami­seksi.
USA:Ila;ön 480 seUaista tuki­kohtaa.
' .
. NeuvostointtO'-J^yttää atomivoimaa
rauhallisiin tar^ituksiin, jota se tus­k
i n tekisi jos; si»l tuotanto olisi järjes­tetty
atomlpominhDL Valmistukseen.
Vain 17 proseijttiÄ sen budjetista on
puolustusmenoihin k i m t l S A : n kulu­vana
vuonna ori i7l- prosenttia.
lainen kontrolh on tarpeellinen voi­daksemme
tarkata atomiaseen tuotta­misen
kiellon noudattamista.
Vuonna 1946 ikesäk. 16 p n ä neuvos­tohallitus
ehdotti "atomivoiman te­hokasta
kontrollin systeemiä, jota
tulee toteuttaa kansainvälisessä mitta­kaavassa
ja. kun ; se hyvälraytäUn
i^seamman vallan kpnventipnissa , t u ­lee
sitä sovelluttaa velvoittavana tur­vallisuusneuvoston
puitteissa". Neu-yo^
tphallltuksen ehdotuksessa määri­teltiin,
että kansainvälisen sopimuk-seiri.
velvoituksen rikkomista pn pidet­tävänä
"yakayanä kansainvälisenä
rikoksena ihmiskuntaa kohtaan".
KbritrPlll- ja tarkastuselimet tulee
yalite ehemmistöäänillä eikä senjäl-keen
ole vetoomusoikeutta.
Valhe No. 6. Sota kajpItaUstisen
Yhdysvaltain ja sosialistisen Neuvos»:
^ l i i t o n välillä on I d c r ^ m ä t o n , .:. iir.t
' ^ ä t ä vaihetta kBupiie^ antau-tumismielialan
levittämiseksi ja.ase-
\'aTustelmi propagoimiseksi. Se pn
täydellisesti vastakkaineri totuudelle.
Neuvostoliiton ulkopolitiikka nykyään;
kuten aina, on perustunut Leninin
niäärUelmälle, e t t ä kahden systeemin
— sosialistisen ja kapitalistisen —
rauhallinen olemassaolo; on mahdolli­nen.
Stalin on jatkuvasti toistanut
t ä t ä lausuntoa yhtähyvin kuiri toiset­kin
Neuvostoliiton johtajat. Samalla
kun sota kuuluu kapitalismin ja im-perialisihin
olemukseen, n i i n se kui­tenkin
voidaan estää voimakkaalla
.rauhanliikkeellä kautta koko maail­man
ja sikäli kuin Canada on kysy­myksessä,
voimistuttamalla rauhan
voimia. .
Lenin julisti: "Meidän Isoko poli­tiikkamme
ja •propagandamme ei die
kohdistettu ihmisten sotaan vetämi­seksi,
vaan sodan lopettamiseksi," Ja
Stalin, hänen .suuri seilaajansa, k i r ­joitti^
"Kahden systi^emin kanssakäy­misen
ensimmäisen kerran ilmaisi Le­nin.
Lenin on meidän opettajamme
j a neuvosfipkansa pn h ä n e n oppilaan­sa.
Me emme ole koskaan luopuneet
emmekä koskaan: luovu Leninin ope­tuksista."
Valhe No. 5. 3feävostoUitto kieltäy­tyy
kansainvälisestä atomikontrollista
eikä. anna tarkastaa fien atomivoima-laitteita
j a -l3hf«^^
Tosiasiassa Neuyastoliitpn ulkomi­nisteri
Andrei vishinslcy sanoi siA-västi
Y K : n yf^^jCQkim^ viime
vuoden lokalqitm';ip pnär "NeuvostP-ballitus.
h u o l i m i t t a - ^ t t ä sillä pn ato­miase
p i t ä ä kilitai^^jÄ^alkoo p i t ä ä kiin­ni
e n t l s ^ t ä k ^ n a s ^ n ja pyytää
kieltämään t ä m ä n aseen ilman ehtoja.
Neuvostohallitus on myöskin £amalla
kannalla kuin ennenkin atomiaseen
kontrollilu n ä h d e c | a uskoo, e t t ä seU
Valhe No. 7. Tarkasti pudotettu B -
pommi voi äkkiä " l y ö d ä " Neuvosto­liiton
ja taata sen ettei IJSArsta eikä
Canadasta tule taistelukenttää.
T ä t ä trumanilaista valhetta eivät
monet niele. Ensiksi, Neuvostoliitto
myöskin voi t e h d ä a t o m i - j a H-pom-meja
ja on selvääkin ettei U S A voi
tuhota koko Neuvostoliittoa yhdellä
pbmmltasretkellä. Stalin on sanonut,
e t t ä atomiase on tarkoitettu peloitta-mäah
"heikkohiermolsla" ihmisiä: Ih­misiä,
jotka ovat menneet läpi Stalln-g
r ä d i h j ä pelastaneet maailman fasis­tiselta
diktatuurilta ei voida pitää
"heikkohermbislhä". Malenkov sanoi
i vUme marraskuussa, e t t ä jos Ottawan
Ja Washit^tbhih raivohullut cmnlstu-vat
heidän pIruUIsessä sbtasuunnitel-missaah,
n i in Canadassä Ja Yhdfysval-lolsisä
myöskin lesket itkevät.
IJisx Werner sanoi viime viikolla:
^Täytyy tietää etukäteen, e t t ä eUper-pommit
d y ä t ole valtteja Yhdysyal-taiih
turvajiisutidelle, vaäh kauheana
uhkana meidän turvallisuudelle."
Mikäli tulee kysymykseen Neuvosto,
liiton tuhoaminen, h i i n Lexiin sanoi
vuosia sitten: " E i mikään:Toima maa-ilmassa,
huolimatta k u i i ^ paljon pa­haa,
valkeutta, ja kärsimystä se tuot­taa
mii Joonille ihtlUsille, ei voi r i i s t ää
meidän vällankumotikeemme voittoja,
sillä n ä m ä eivät Ple e n ä ä meidän »voit­toja
vaan maailman historian voitto­j
a / ; '
' j a •: Stalin, r. 1927 kirjoitti, kim
Chiäng Kai-shek pommlttätnälla Nah-kingla
yritti mmnskata. kommuntetlep
johtamia demokraattiset voimat, mm.
seuraavaa: "Vain ne ihmiset. Jotka
tulevat lapsellisiksi, voivat uskoa, e t tä
tykistön laki on voimakkaampi kuin
liistorian laki, e t t ä historian pyörä
saadaan .saantymaan takaisinpäin
pqmmittamalla JIanklngIa . . . ' I h ­misten
pelolttainise» politiikalla on,
perustuksensa imperialismin historias­sa.
Riutta tyskin on olemana epäi­lystäkään
silta, e t t ä t ä i ^ i ^ U t l i k k a on
soplmatpnia eikä sillä ipaavuteta tair'
koitettua p a ä n i a ä r ä ä ' . ''.'
Valhe No. 8. ^Yhtyitfc» Kan«»tati^-
hat ei ole voinut j^^ästa so^tmakseen
atomiaseeni MdJtämlBesjä. '
Plehmklh'silmäys toslas^i^^^^ tap­paa
tämän valheen^ Vuohha 19^
tammlktiun 24 pnä Ja joulukuun 14
pnä ennenk]|ihi XJSA ehtlMamaan
pienempiä käi>lteUst^ia lin­jalle,
Yk:riJyiel8jstunto julisti kan­nattavansa
kansainvälistä .yiirastba,
joka takaa toimenpiteet a t o m i e n ^ i i äh
kieltämiseksi sotatarkoituksiin j a kon­trollin
yoimaan^^^^i^^^
atonilehergkä käytetään yksinomaan
rauhan tarkoituksiin.
• •* • • • '.•
V a ^ e No. 9. NeoTO^Ultio k l e l t äy
tyy byväk^ymästa Bämeh sonnnitel-ma
» "t^voXviafa^
^\Vjtfa&i, ^ yäsittstaa t ä i ^ t a t n i b «a
Ja koska se haluaa yatata salaisen
ätomiponunien yarastooL
Vlshinsky paljasti tämän valhee^
YK:ssa kun hän sianbi, e t t ä Neuvostor
liiton ovet pvat äina avoinna Y K :n
ätomlkontrollia valVoyäti \ellmen tar­kastukselle,
josta kalkki suurvallat
ovat sopineet. Yhdenmulaisesti sel­laisen
sopiniuksen^ kanssa tulee seu­rata
. atomippmmlvarastojeh hävittä­minen
ja siten aihiaaksl hävittää kau­hea
uhka Canadalle.ja koko mäail-hialle,
;-.
l7SA:n Baruch suunnitelma, Jota
Canada on kannattanut, ehdottaa eri­koista
komissioma, jolla on yksinomai­nen
oikeus atomllähteifiUn ja niiden
käyttöön. Tämän johdosta Neuvosto;
lUttp ei voisi käyttää atPmlenerg^
rauhahomaMIn -tarkoitiiksiin, siirtä-
.määh vuoria ja atomivoimaa pml^n
tehtaittansa käyttämiseksi saamatta
slihpn lupaa l&omlssiohilta. jossa olisi
pääasiassa lJSÄ :n ninUttämiä jäseniä.
Suoinessa melkoisen
1aa|at vdljiudet
JEl^lsinkL — Presidentinvaalien Joh­detta
julkaisi täkäläinen Työkansan
Sanomat äskettäin selostuksen Suo­men
presidentin valtuuksista. Sc
osoittaa presidentillä olevan varsin
laajat lakimääräiset,valtuudet. Jotka
ulottuvat .valtiollisen toiminnan lisäk­si
myös laajalle poliittiseen elämään,
.jqsta. Johtuen presidentti on kulloin­k
i n vallitsevan .valtiollisen Ja poliitti­sen
suuntauksen vltTilUnen .symbooli.
K a t ^ ..todetaan, että tasa­vallan
presidentti:
on yhdessä eduskunnan kanssa ker­kein
lainsäätöjä Ja ylimmän tclmeen-p^
novallan käyttäjä;
voi '"tehdS ehdotuksia uuden Iftln
EäätUmisestä Ja ennestään olevan
muuttamisesta, selittämisestä tai ku-raoamlsesla":
-vahvistaa lait" t a i voi olla n i i t ä vah­vistamatta,
Jolloin ne on uudestaan
hyväksyttävä vaalien Jälkeen kokoon­tuvassa
uudessa eduskunnassa saadak­seen
J ä i n volxnaan;
kutsuu ylimääräiset valtiopäivät,
antaa määräyksen • vaalien toimitta­misesta,
.avaa Ja päättää valtiopäivät
j a voi hajoittaa eduskunnan j a mäa^
r ä t ä uudet vaaUt;
k ä y t t ä ä Bsetuksenanto-olkcutta
määrätyissä rajoissa;
p ä ä t t ä ä armahtamisesta tai ran­gaistuksen
lieventämisestä yksitylslssti
tapauksissa ja ral saada erivapauk­sia;
•
on sotavoimien ylipäällikkö.
myöntää Suomen kansalaisoikeudet
j a voi nlLstä vapauttaa;
valvoo valtion hallintoa Ja voi toi-meenpaima
tarkastuksia;
määrää Suomen suhteista ulkoval­toihin
j a p ä ä t t ä ä sodasta Ja rauhasta
"eduskunnan suostumuksella";
"tekee päätöksensä valtioneuvostos­sa
sen ministerin esittelystä, jonka
tbimiajaan asla kuuluu";
nimittää valtioncuvPston jäsenet;
antaa määräyksen liikekannalle­panosta;
lUmittää kPrkelmmat vh-kamiel>et
hallinhoh eri aloilla;
niimittää armeijan ja laivaston up­seerit.
Tiistaina, helmikuun 14 p. — iTuesday» Eeb» X4 SiVu
Niksi meidän tulee loimia nyt?
Kirj. DOBISE NIELSEN
Olen varma, e t t ä kalkki ne naiset, kirjeen Moskovasta. Sö on lyhj
Jotka keräsivät rahaa Kreikan Jap- j mutta se Ilmaisi noiden suurten nai
^,006 taloutta
saaiuijfc
Pohjöis-Savossa \
Heisildd. — (S-S) — Sähköistämis-työt
ovat päässeet hyvään Vauhtiin
Savon länsiosissa, sen jälkeen kun
nmkolihjat Pohjbls-Savossa pyat suu-riinmakisi
osaksi < yolmlsttinee*. Jou­luaattona
saa mnri.' Tervon
JV Karttulan sekä eräisiin muihin
kirkorikylUn, ja vuoden 'vaihteessa
syttyivät sähkövalot Keiteleen kir-konkymssä.
Taipausten Johdosta ovat
kUtmat järjestäneet Valon juhlia
jpLsta viimeinen oli Vesannon seuro-jehtalpssa
kirkonkylän saatua sähkö-vaialstukserL
Mainittakoon, että Sa­von
Vbiman alueella on t ä h ä n men­nessä
saiatu virran Jakeluun 271 muun-tajajjilrlä,
mikä merkitsee sitä, että
5,000 taloutta p n sähköistetty. Kiilu­van
vupden rakennusohjelmaan kuu­luu
fiavbn Voiman alueella 170 muun-tajaplirln
rakentairtihen. Pohjols-karjalassa
ovat sähköilrijat myös ra-kehteilla,
joten sekin sähköistyy jo
osittain täniän vuoden aikana.
sille, ovat kiinnostuneita siihen .sano­maan,
jonka kreikkalaiset naiset lä­hettivät
canadalalsille naisille:
" B U ^ a n naiset-lähettävät m i t ä y84
tavallisimman tervehdyksen Canadan
.naisille, jotka taistelevat meidän
•kanssamme samoa taistelua rauhan
j a demokratian puplesta. Me ilmai­semme
kiitollisuutemme siitä kanna­tuksesta
mitä olette antaneet meille
.meidän taistelussamme j a lupaamme
kaikille Canadan äideille ja siskoille,
e t t ä me emme koskaan salli imperia­listisia
sodanlietsojia käyttämään
maatamme, sotilaallisena tukikohtana
heidän rikollisissa sutinnitcUuissaan.
Me tulemme taistelemaan siksi kun­nes
voitamme. Ne voivat ampua, mur­hata
.vangita Ja sortaa meitä, mutta
ne;eivot voi ;murhata meidän aattei­tamme,
Jotka .ovat edistyneen ihmis­kunnan
aatteita.
"Kaikkien maiden sisariemme avus­tamana
me Jatkamme taistelua siksi
kumies rauha on palautunut Krolk-kaan
ja kaikkialle maailmaon."
Kirjeen ovat allekh^jolttanect WID
F : n neuvoston Jäsenet Roula Koukon»-
lou, Avra Partsalldou, Vagro Vaurna
Ja R i t a Lazarldou.
Kuten olen kertonut pysähdyin v i i ­koksi
Varsovaan, Puolan rauniokau-punkiln,
Puolan Naistenlllton vieraak­si.
He olivat onnellisia kun he kuu-,
livat Canadan naisten olevan rauhan
kannalla Ja he halusivat tietää mitä
me teemme ollaksemme vakuutettuja
ettei uutta sotaa tule. He myöskin*
lähettivät kirjoen Canadan naisille,
Jonka. all6kirJoltti kuuluisa naislääkä­r
i , joka on heldiih Liitonsa puheen­johtaja.
Täs.sä on mitä he sanovat:
"Puolalaiset naiset,. Jotka nyt ovat
sodaii aikana > pahasti tuhoutuneen
maansa JällGenrakennustyd.ssä, lähet­tävät
Canadan .naisille sydämelliset
tervehdyksensä. Me vetoamme tei­hin,
kansainvälisen solidarisuudcn n l -
me&sä, taistelemaan rauhan, vapau­den
ja yhteiskunnallisen oikeuden,
puoleista." Irena ptachelska. Puolan
Naistenlllton puheenjohtaja.
Minulla on kaunis Uudenvuoden
.lf;orttly,, jossa toivotaan rauhaa, S^^^
san Naisten bemokraattisclta Liitol­ta,
Mikä kaunis yllätys.
Sitten viimeisenä yllätyksenä sain
ten. jotka Järjestävät :.a>eldfin.&^^
voaton kokouksen nUn4niellyttävaiB '4%''^/
todellisen toivomuksen. SlihK rSaali' ' <--s ^ ^
taan:
^'Me toivomme Cana^n aa
sille ja kaikiUe teidän JBseniUou
onnellista uutta.vuotta Ja^inenestysi
taistelussa koko maaUnumrauht t
puolustamisessa." N e u v p i i t o U i tt
Naisten Antifoslstlnen Komitea;
* • •
K u n minä ajattelen tqhpttua Voi
soyaa^ jota nykyään Jälle^nrakemu
taan, minä ajattelen r U t t ä k a u h uj
jotka tekivät elämän n i i n kaminotttj
vaksi pommituksen aikana Ja ok^^,
iloinen» e t t ä Caimdan >tcaupungi^ sä
lyivät kahden maailmansodan jhäv
tyk.9lltä.
'Mutta ne eiii^t säily 4os uusi sot
aikoa. Siitä me voimme o l l a v(tkui
tettujB. Siitä syystä meidän tuU
t e h d ä työtä nyt -7- j a kerätä ixlm
adressiin. Tehkäämme Vahnatcsl &
e t t ä me teemme osamme pommien hS
vlttämlsekal. ettU niitä ei voitat
käytUiä mcldUn tuhoamiseksi.
Suomen matkailupropa*
gandaa ulkomailla
Helsinid. — (S-S> — liCkakuusij
ilmestynyt ensimmäinen pieni sm
mcn Matkailijayhdistyksen ulkalsr
ma tohtinen oiimeitään VConUn
; cvents and Information -on^^Trilivel- i
PUiland". Nyt tämä l ^ t i nm
muutettu numeio ilmentyy oivaK lä
hipälvinä. se metetO^n tnatj^tol;.'
mlstoihin eri puolille Eurooppaa fiektfi
Amerikkaan. ^ j , , ^ ' " i i ^ ^f
Lehti kertoo lyhycatl erilatelsta tolj ' ^,'^3^f
de- Ja kulttuuritapahtumista SUP/?
messa. Kalkki huomattavat ^ d e^
mi
5i 'Mm
s'
3 '
.0
tiiiyttelyt on huomioitu £amoin>3niic
konsertit, olkoot no sitten kotimoifilf j^:^
tai'ulkomaisia. Lisäksi klinnitetätti^t
huomio myös messuihin» ^nsoinvii*
lisiin koironäyttelylhitt Ja tttlla het^'' ]'
kellä ennen imikkea ^ t e i n g l n 4O0 ' ,
vuotLsJuhliln. UtheUukaan ^ oi^
unohdettu. Paini-, nyrkkeily-, Jui8[ ^'
telu-, hiihto- ym.kUpaUuJo on kalfc^ /
kla muistettu.
'1
1
f^.'-:. Canadan tutmettu yeslvoima^!
määrä on arvioitu 43,700,000 J x c v o s ^ J '
voimaksi; josta vain yksi l£uu4e60sa<iil
otettu käytäntöön.
Valhe No. 1.0. Canadan baUituksel-la,
JMika johdossa pn St. Xaorent, ci
cie muuta valfatpeliioa kuin eenrata
WasUn«tonln j a WaU Streetin r m ä ä -
räämää» poUtilkkaa.
RAIVOHULLCJA MlKKeELLii
WaBhington. — Useita satoja raivo­hulluja
parveilee täällä Pentagon ra
kenhuksen ympärillä' missä he suun­nittelevat
atomisotaa. Vain kansa­laisten
päättävä toiminta voi estää
uhkaavan onnettomuuden.
a/tUr A im J* .
'Kuiass* naSmr U8A:n UtktkoUla
C^MU^n arktiikassa. ViralUMStt Dii-ta"
«MsDt3do '^iStsthna", jolla on
Ellesmere saardia, Enrek» «sfmella,
Connmtlis saarella, JPrfnee Dattfek
saaren» ia EUef lUncitcs jauutV».
Valhe, jota vastaan Canadan halli­tus
el taistele. Canadan mohbpolls-tit,
jotka kontrolloivat St. Laurentin
hallitusta, seuraavat mielellään US
A : h politiikkaa Ja niitä auttaa CCP:n
oikeistojohtajat kannattamalla Mar­shallin
suunnitelmaa Jä Atlantin sp-pimusta.
He uskovat, e t t ä USA:n mukana
kulkem&en on "hyvää bl«nesta" kun
saa Marshallin suunnitelman tilauksia
Ja vähän USA;n aseistamlsbudjetlsta.
Tuloksena on, e t t ä meidän öljy, uraa­n
i , rauta, puumassa Ja paperi, nikkeli,
asbesto ym. rikkaudet pvat amerikka­laiset
pankkiirit kaapanneet.
St. I^Urentin hallitus voisi, Cana­dan
kinsan etujen mukaisesti. Jatkaa
toisenlaista j p o l i t i l k k a a - - itsenäistä
pohtlJkkaa^ iSensIjaan e t t ä menetäm-ine
yehnämarkklnat myymällä vain
n i i h i n maihin Joiden kanssa USA te-
'kee kauppaa, se voisi ottaa huomioon
kaksi viikkoa sitten Kiinan Kansan-alkaen
helmikuun 16 poiä
Monia tavaroita myydään
alennuksella ^ ^
Kirjekuoret, kirjoitus- ja konekirjoituspap^rit;
MYYDÄÄN PUOLELIJ^ HINTAA
iCaikenläista muuta rihkamaa 25% aienni|]ss|ella
50% alennuksella
Tulkaa katsomaan ja valitsemaan ostoksenne nyi, kun saatte
• vtonia tavaroita puolella hintaa.
MYYNTI KESTÄÄ helmikuun loppuun asti.
316 Bay St.
BRANCH OFFICE;
Pori Arthur^ Ontario
li»
<ee'H
hallituksen tekemän tarjouksen cstaa
meidän veljnäämme vaihtokaupalla.
fc;ahfl«la voi löytää markkinat raaka-materibille
Ja valmiille tavaroilla
niistä maista, joissa asuu yksi kolmas-psa
maailmah ihmisiä. Ja USA «It-tenkih
tarvitsisi meidän öljyämme,
rautaamme, rjlkkcliänune Ja puumas­saamme.-
-Canadan kansa voi muuttaa St.
Latn-entin politiikan vaatimalla teke­mään
kauppaa kaikkien 'maiden kans­sa,
vaatimalla Cahadaa kieltämään
he^vetinpommln ' /pommi pannaan
kamppailun^ kautta); vaatimalla Ca­hadaa
tekemään kauppaa uuden K i i ­nan
Kansantasavallan kanssa j a näin
avata äärettömän suuret markkinat
45O/»0O,000 Ihmisen kanssa; vaatimal­la
jänkkljoukot Ja lentokoneet pois­tettavaksi
meidän maastamme; vaa­timalla
itsenäisen Canadan, joka on
riippumaton UBA^n "silrtomaahallln-nasta".
vt
Progress Publishing Co:n kustannuksella^
ilmestynyt edesmenneen A, E. SMITHIN»
itse kirjoittama elämäkertateos
on erinomainen kirja
-k ^ if
Nyt tätä kirjaa on saatavana «'
VAPAUDEN KIRJAKAUPAStÄ
Nidottuna GO^ Sidottuna f&fMI
"Se on kirja, Jota kukaan, joka sen käteensä sad ja sitä
hetken katselee, ei jätä liucematta. Se on miellytlSvä
lukea ja samalla opettavainen'V sanotaan CSJ:n t^:n
osastoille lähetetyssä kiertokirjeessä.
Jokaisen osaston tulisi hankkia tämä kirja lainakirjas­toon
nuoremman sukupolven luettavaksi. »f
!
T I L A T K A A OSOITTBELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTPi
Box ^9 Sudbtti7' ÖÄt.
V
1%