1950-08-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
8ivti 2 Lauantaiim 26 p. — Saturday, August 20 (UBEKTT) — Independent tabdr Telephones: Business Office 4-4284. F4llt(ttlal Office 4-428S. Manaser S. BiilcsL Bditor W « Qdund. tSaOtag address £oz 69, Sodbttir, <SnUatlo, tatalsbedN0T.6tfa.m7. AutHozized aslsecond class mall by the Post Office Department. Ottawa. Pub-lished thrioe weeWy: T u e s d a y s, TbursdajnB and Saturdaya by Vapaus Publishing C(snpany ua^ at 100-103 Bbp St. W^ Sttdbuiy, Ont,^ Canada, Advertlsiijs lates upon applicatfon. TlranslatfOD^free of ehane».' TZLAUSmNIfAT: Canadassa: i TIE. 6iW 6 kk. 325 3 yfr, 24)0 SbdysvaOolssa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3 ^ S^messa; l vk. 7J0O 6 kk. 4 2 9 i So8.dem. johdon Imolisilaidim Janotaan, etta kenen jumala haluaa hävittää, sen hän lyö soikeudella. tTäma näyttää pitävän kirjaimellisen tarkasti paikkansa sosialide-mQkraattisen oikdstojohdon suhteen, joka on antautunut sieluineen ja Ruumiineen suurpääoman halvaksi palkkarengiksi kautta maailman. Me kaikin muisUmme sen ajan ennen toista maailmansotaa, jolloin sosialidemokraattinen puolue vei "ison veljen" osaa työväen veljes-publueMen joukossa kansainvälisellä arenalla, Nyt on siitä ajasta vain muistot jälelFä. Entisestä ylimielisestä "isosta veljestä» on tullut vaivainen "pikkuveli". Vanhempiat työväenliikkeen, veteraanit voivat kertoa meiUe^sosia- Kdemokratian kukoistuksen päivistä — siitä valtavasta joukkoinnos-ttiksesta mikä vallitsi sosialidemokraattisessa puolueessa ja siitä hor-jöiiiattömasla arvovallasta, mikä tällä puolueella oli työläisjoukkojen Kfökuudessa kautta maailman. Menncisyyt^n, kaukaiseen menneisyyteen kuuluvat ne ajat. Sosialidemokraattisen puolueen kansainväliseksi koetinkiveksi muodostui ensimmäinen maailmansota, missä se punnittiin ja köykäiseksi havaittiin. Lähtiessään "omien maidensa" imperialistisia sotasuun-ilitehniä tukemaan ja f'toisten -maiden työläisiä^' tappamaan, sosialidemokraattisen puolueen oikeistojohtp petti v. 1914—1» työyäen-luökatt kansalliset j a kansainväliset edut. Siitä alkoi sosialidemok-raattisen puolueen lasku. Mutta toisin kuin olisi luullut, sosialidemokraattisen puolueen oir kelsfojohtoei järkiiritynyt vielä sodan päätyttyäkään, vaan jatkoi, tosin muuttuneissa olosuhteissa, samaa petospolitiifckaansa. Se väitteli suuria ratkaisuja ja sen sijaan pelasi "pennin nakkia''. Se antoi taktillisesti tukensa "omalle" porvaristolleen tieteellistä sosialismia vastaan — ja ajautui siten Mynchenin petoksen kannattajaksi, mikä johti toisen maailmansodan alkamiseen ja sen yhteydessä sosialidemokraattisen puolueen kriisin edelleen syvenemiseen ja kärjistymiseen. «itlerismin häviö, Y K : n kartsojen.Voitto ja sosialistisen maailman-osan suuri laajeneminen sodan jälkeen on nopeistuttanutsosialidemok-raattisen puolueen oikeistojohdon kriisiä. Monissa maissa, kuten Puolassa, Tshekkoslovakiassa ja Ita-Saksassa, sosialidemokraattiset puolueet ovat luopuneet petospolitiikasta ja liittyneet järjestöllisesti marxilaisen lipun alla yhteen kommunistisen puolueen kanssa. Ita-ilässa sosialidemokraattisen puolueen enemmistö on. kunniakkaan johtajansa Nennin johdolla sanoutunut irti sos-demien oikeistojohdosta. hanskassa sosialidemokraattinen oikeistojohto menettää jatkuvasti vaikutusvaltaansa. Vain Britanniassa ja Skandinavian maissa on sosialidemokraattinen oikeistojohto enää jonkinlaisena voimatekijänä. ' Mutta Vidäkään ei näy mitään "järkiintymisen" merkkejä sos.dem. oikeistojohdon keskuudessa. Päinvastoin näyttää siltä, että mitä syr vepipään kriisiin se ajautuu, sita enemmän se menettää luottamustansa työväkeen ja turvautuu suurpääoman asiamiehen arvottomaan osaan. Seuraavassa on joitakin kuvaavia esimerkkejä siitä kuinka alas sosialidemokraattinen oikeistojohto on kansainvälisesti ja kansallisesti painunut. Yleisesti tiedetaan, etta Yhdysvaltain imperialismin avoin inter-ventiosota Koreassa, Formosassa ja Viet Namissa on aiheuttamassa vakavan repeafman imperialisessaikin leirissä. Britannian hallitus on. julkisesti ilmoittanut, ettei se halua ainakaan Formosan selkkaukseen sekaantua, jos kenraali Mac.^rt'hur aloittaa siellä jotakin. Sota-puolueen riveissä on Yhdysvalloissakin nurinaa. Marraskuun vaaleihin valmistuessa republikaanipuolue on sanoutunut irti Trumanin johtaman demokraattipuolueen "sotasaavutuksista" Koreassa jne. Sodanlietsojat kautta maailman ovat huolissaan siitä suurenmoisesta menestyksestä mikä on Tu'kholman rauhanvetoomuksella kautta maailman^ Noin 300 miljoonaa ihmistä on jo allekirjoittanut Tuk-hoimanr rauhanvetoomukseni SolateoUisuuskapitalistit ja heidän palkkaamansa politiikot ovat avoimesti ja. hysteerisessä mielentilassa sotajalalla tätä rauhanvetoomusta vastaan. Tässä tilanteessa kokoontui Strasburgissa sosialidemokraattinei oi-keistojohtajain" kansainvälinen" kokous mikä uskollisen palkkarengin tavoin lähetettiin karkeistyohon sotakapitalistien hyväksi. Nämä työväenliikkeen riveissä olevat sotakapitalistien'asiamiehet lähtivät mobilisoimaan tukea Yhdysvaltain imperialismin interventiosodalle Koreassa, vaikka itse imperialistienkin leirissä on jo vakavaa erimieli-syj^ ttä Kauko-idän sotaseikkailujen suhteen! Eikä tässä kaikki, Stfasburgin "sosialistit" järjestivät oikein virallisen nimienkerays-kampanjan Tukholman rauhanvetoomusta vastaan, jotta sotakapita-listit saisivat yörauhansa takaisin. Nähtäväksi vain jää kuinka monta sataa miljoonaa allekirjoitusta he sotavaatimukseensa saavat? Tällä puolen Atlantin sosialidemokraattinen oikeistojohtaja Walter R^uther on julkisesti luvannut kannatuksensa ei vain Kaukoidän so-taseikkailulle, vaan presidentti Trumanin koko sotamobilisoimissuun-nitelmalle. Mr. Reuther luonnollisesti käsittää, ettei tämä sotasuunnitelma ole niinkään populaärinen työläisjoukkojen keskuudessa ja siksi hän antaa "sosialistisen" verhon sotasuunnitelmalleen ja ehdottaa Trumanin hallituksen sotaohjelman lisäksi satavuotista 13 tuhannen miljoonan dollarin vuotuista "avustusta" niille maille jotka suostuvat Yhdysvaltain imperialismin avustusehtoihini Canadassa GCF:n oikeistososialidemokraattinen johtaja J . M . ColdweII oli ensimmäisena vaatimassa parlamentin istunnon koolle kutsumista, jotta voitaisiin valtuuttaa canadalaisten poikien lähettäminen kenraali Mac Arthurin avuksi Koreassa. Eika tassa kaikki. M r . Coldwell vaati e C F : n kansallisessa konventionissa ja sai suostumuksen siihen, etta COF: n Reginan manifesti romuutetaan. Mr.Coldwell katsoo, että Reginan manifesti, minkä perusteella C C F perustettiin ja mikä ainakin sanoissa hyväksyy so^alistiset päämäärät, sekä korostaa imperialistisen sodan vastustamista ja rauhanasian puolustamista, on muka "vanhentunut" ja siis sellaisenaan romuutettava. Suomessa, kuten muistetaan, oikeistososialidemokraattiset johtajat o\at myös puhuneet "ohjelman muuttamisen tarpeellisuudesta" ja sosialidemokraattisen puolueen konventionille oli jo valmistettukin tekele, josta oli kuohittu sosialistiset periaatteet niin täydellisesti, ettei edes varjoslaisten junttamiesten kontrolloima kokous uskaltanut sitä jyrata lapi. Britannian Attlee-Bevin ryhmä on heittänyt sosialistiset periaatteensa sikojen ruoaksi ja palvelee uskollisesti isäntiään. Ranskassa oikeistososialidemokraattinen johtopamppu Moch. työskentelee vastoin ranskalaisten ja kaikkien eurooppalaisten etuja Saksan ja Ranskan teräs- ja kivihiiliteollisuuksien yhdistämiseksi Yhdysvaltain sotasuunnitelmien hyväksi. Saksan "50<=ialidemokraattinen" johtaja Kurt Schumacher liittjri {AI';n uutistiediin inukajn) Bonnin hallituksen pääministe"'*'*''- 1 ri—M i n r n M i i i i i i i i i i B i »iHiiMiifn I Jack Nfeml Waters Townshipista täyttää. 75 vuotta lauantaina, tk. 26 pnä. Toivotamme paljon onnea Ja pitkää ikää päivän sankarille! B i m ATOmSOXA M E B H I T 8 E E ; SOPIIKO SITX ALIARVIOIDA? Elokuun kuudentena päivänä 1945, kello 8.15 aamulla; Hiroshiman. kaupunki tärisi atomipommin räjähdyksestä, Hiroshimassa oli silloin 312,- 000 asukasta. Yhden sekuntin kuluessa; väkUuku väljennettiin^ yhteen Icolmaimekseen — 136,000 ihmistä Jäi eloon. 80 prosenttia kaupungin t a loista tuhoutui 76.000sta rakennuksesta Jäi v a in 8.400 JäleUe. Otan Ja sen sinijokien y l i irakennetuista y l i neljästäkymmenestä sillasta tuhoutui yli toinen puoli ... — On Etefence of Peace.-,' AI<A|STÖN TOTUUS I l i l A N j m T O I L ^^ . . . Toisella pupleii on JaaJaHe levinnyttä epäilyä^ että Korean sota ei ole sitä. miksi MacArthurin propagandakoneisto sanoo sen. Monet ihihiset pitävät sitä "likaisena sotana". 8en suhteen ei ole mitään innostusta. Vieläpä sitä kannattavatkin lehdet ovat pakoitettuja myäntämään, että se on epäpppuiaarinen sota . . . — Canadian Tlribune. •flCOTUUS E I R A LA TULESSAKAAN? Neuvostoliitto tekee suurenmoisen hyveen sitiä tosiasiasta, että koreassa el ole lainkaan näkyvissä venäläisiä sotilaita, mutta amerikkalaiset sotilaat ovat erittäin hyvin nälqnrtssä ... —.Newsweek; Kif]. Oja Ehirei lakko u Port Arthar. — Yksitoista päivää kestänyt ajurien Ja tuottajain lakko Jatkuu lujana: paperipuuyhticln, hajoi-tustoimenplteistä huolimatta, kaiicki Minnesota and,Ontario Pulp & Paper yhtiön yritykset -hankia,paperipuita myllylle rikkurivobnalla; on tähän mennessä epäöimlstweet.Tätiaän y h tiö teki. uudelleen yrityksen lähettä-mäliä neljä kuormaräutoa, noin kahdentoista, maakuntapQlilsin suojelema na hakemaan metsästä pEtperipuita myllylle, vaan .pitkästä. matkasta .huolimatta metsätien: suulle oli kokoontua nut noin parisataa lakkovahtia. Seuraus, qli että kaikki kuorma-autot p u rettiin ennenkuin ne, .pääsivät metsätieltä .valtatielle. Tämä oli Jo neljäs kerta kun lakkovahdit ovat hänunäs-tyttäneet yhtiön herroja. International Brotherhood of Teamsters lokaali numiero 935 kutsui Jäsenensä lakkoon kuluvan kuun 10 päivänä asettaen vaatimuksekseen neljän dollarin ylennyksen paperipuur koortia kohden, sekä oikeuden edustaa Jäsentensä etuja kaikissa heitä koskevissa neuvotteluissa. Paperitehdas on tähän saakka kieltäytynyt neuvottelemasta union virkailijain kanssa Jotenka liskon lopettamisesta tätä kirjoittaessa ei ole tietoa. Paikallinen suomalainen väestö. Joka oh suurelta osalta paperipuun tuottajia^ on ahtanut Jakamattoman kanhatuksensä tälle l a kolle koska yleinen tyytymättömyys on -vallinnut Jo pitemmän aikaa "Miandon" maksamiin paperipuun hintoihin näihden. — F . J . K . OheelUsen»^jidkalstaan^ ee pnhe. Jonka ttmoetfa NetnrostoUfton bfr- JalBJ» edttl Britannian raohan-fconcressissa, • Miljoonat rehelliset brittiläiset miehet Ja naiset. Jotka vihaavat sotapa e i vät ole vielä allekirjoittaneet Tukholman vetoomusta. : »Dnulla on ollut tilaisuus puhua muutamien heidän kanssaan. He-esit-tävät väitteitä mitä he lukevftt^saiiOK malehdistä. He sanovat: "Tu^olmän vetoomus on kohdistettu atomipommia vastaan. Se on edullista vaiälälsille mutta epäedullista amerikkalaisille. Miksi ette vastusta- kaikkia aseita yleensä? E i ole pelkkä sattuma, että, kommunistit allekirjoittavat vetoomuksen. Sen on myöskin Venäjä aUe-' kirjoittanut. Joka merkitsee sitä, että se on neuvostohallituksen liikettä." Haluan vastata näihin kysymyksiin kaikella suorasukaisuudella. He sanovat, että atomipommin kieltäminen on edullista neuVostoItansal-l e jä epäedullista amerikkalaisille. Äskettäin tapasin Brysselissä M . Henri HolUnln, entisen Belgian senaatin puheenjohtajan. Hän sanoi minulle. " N i i n kauan kuin amerikkalaisilla y k sin oU. atomipommi, minä kannatin atomipommia. Uskoin sen otevan ih-himillisen aseen sillä kun muutamia niistä olisi pudotettu Venäjälle se o l i si pysäyttänyt sodan. Mutta njH^ön toista kun Venäjällä on myöskin atomipommi, siitä Johtuen,' atomisota t u lisi olemaan pitkä Ja tuhoava." Mainitsen n ä m ä sanat koska M . Henri Rollin näin todisti ettei häh o l lut vain kyynlllinen, vaan myöskin mies, Jotei kykeni Johdonmukaisesti ajattelemaan. : Miksi atonoipommin kieitämineh oliJSi edullista yhdelle puolelle? Or- Jamaiset sanomälehtimiehet vastaavat: "Koska Amerikalla on suurempi varasto atomipommeja:" Mutta Jokainen, tietää sen, että kaupunkeihin pudotettujen pommien lukumäärä ei ratkaise sotaa. . Atomipommih^kieltämisen- vaätindf nen on yhtä edullinen taikka yhtä epäedullinen ;kumma]Iekin puolelle;^ Se on epäedullinen lentokonetehtaan o-sakkeenomistajille, uranlumi' malmin omistajalle, kiristeleville^ sanomaleh-; dille, ' mutta edullinen kaikille i h m i ' sille koko maailmaBsa. , . S/Dnä uskon, ettei Manchesterin taikka Edintnirghin asukkaalle e i ole Väliä kuolevatko he "länsimaisesta" taikka "itäfnalsesta'' pommista Ja s i l tä syystä he: ovat kUnnostuneet atomipommin kieltämiseen.. Nämä kakr si puolta eivät ole Amerikka eikä Neu-> vostoliitto; Tässä kyssrmyksessä olevat, puolet ovat: pommi Ja. ihmiset. : lähän saakka tunnettujen-aseiden tyyppien Joukossa atomiaseella on e r i koinen asemansa: se on tarkoitettu pelotukseksi Ja miljoonien. rahallisten liunlsten tuhoamiseksi. Luonnollista on, että rauhan kannattajien; ensimmäinen vaatimus on atomiaseen ehdoton k i e l t & n i n e n : . .. BJolmannen maailmansodan propaganda on läheisesty liitetty sellaiseen ajatukseen, että se voidaan nopeasti voittaa Ja seurauksitta. Ei tarvita mitään muuta kuin pudottaa tusinan verran pommia Ja kaikki on ohi: Tällainen puhe on Ja tulee edellieen saattamaan ihmisten ajatukset Ja sydämet epätoivoon. Atomipommin kieltäminen lopettaa tällaisen vihattavan tunteen; se saattaa kuumeen lakkaamaan Ja tekee rauhallisen neuvottelun mahdolliseksi. Ihmiset, Jotka eivät: halua allekirjoittaa Tukholman vetoomusta, sanovat: "Miksi te vain protestoitte atomipommia vastaan? Mahdollisesti te haluatte 'tavallisia pommeja, tanickeja Ja miinanheittäjiä?" Rauhankannattajien tehtävä on selvä: me olemme vannonneet estävämme uuden sodan: Me inhoamme atomipommia Ja kaikkia tavallisia räjähtäviä pommeja samoin. Jos me olemme tehneet atomipommin kiellosta meidän päävaatimuksemme. niin se johtuu siitä, että se on kaikkein vihattavin Ja kalkkein kuollettavin ase. ' • .. . Me olemme vakuuttuneita, että Jos koko-maailman ihmiset, saavat aikaan atomipommin kiellon, n i in se heti a i heuttaa .Jännittyneen tilanteen helpottumisen Ja mahdollisesti neuvottelut su^trfen vdStain keskeä-i^rfyvasta|Onto oiemassaimpuraria texämm. Atomipommia^kieltäminenc oorensimmäineftv askel rauhaa kohtia mjifcta,, on majirfotimta kävellä koko tietä yhdellä askeleella. Sanotaan, että Tukholman vetoomus on: kommunisteille ..edullista Ja siksi vain kommimlstit allekirjoittavat sen. iSxxiik on v ä i ^ käsittää inlksf atomipommin kieltäminen o n edullista Pariism kommunisteilli»^ Jäjej^edul-lista Pariisin katolilaisille. Todella^) Jos atomipommi pudotetaan > P a r i i s i i n , n i i n el" se tiedustele asukkaiden mielipiteitä yhdellä eikä toisella alueel- .la'.'...- . Se on totfa. että kommunistit allekirjoittavat Tukhobnan vetoomuksen: tämä on edullista kommunisteille, mutta se ei välttämättöm^tl m uW tämän asiaUrjiem sisältöä. Joka on y h tä hyväksyttävä kommunisteille, työväenpuolueen Jäsenille kuin myöskin konservatiireille. Minä en käsitä miks i englantilainen. Joka on eri mieltä kommunistien kanssa, antaa kommunisteille monopolin: syvään inhimilliseen asiaan. Josta koko kansan kohtalo on riippuvainen.. Eräs. työväenpuolueen mies sanoi minulle: "Olen yhtä mieltä Tukhdr man vetoomuksen tekstin kanssa, mut-ita en halua allekirjoitukseni,hukutettavaksi brittiläisten kommunistien,air -lektrjoitukslln." lämä^ tuntuu lapselliselta. NUn pian: kun kaikki brittiläiset ei-kommunistit yhtyvät vaatimaan atomipommin laittomaksi Ju-t a i k f i ^ - i ^ u t a r f a u r i a . J o ^ e f f i a d ^ J^ pUhEUtaän atomipoiäii^ästä?^ ^nko sd'-» ^Igta &itlämaailmfa«»ayj[9^ voisi r a u - U^iäehä ItikeaarUkkeleltä' kaikenlaisista super-pommelsta? : ;,, , Neuvostokansa yksimielisesti allekirjoittaa Tukholman vetoomuksen ja joka m a & d o l l l s ^ tl tee sitä. hän ef varmaankaan tiedä mitä äota on^ Täjyttääkö Idmoon. GtossavA ca^- kff} M)atn«h|^iterin -.asukkaiden sydämiä' toiset tunteet? Ei.ole häpeäisi kannattaa rauhaa j a minä olen ylpeä s i i tä tosiasiasta, että minun kapsan! kantoi sodan pä^taa&an^ Ja^ saaiVutti-vat vaikeasti voiton vJa eläär oyksrään, ei sodassa saavu^tuh ti^lneen loistossa, vaan hyödyllisessä rauhantyössä. Mitta tiedän, että koko niaallttäii Ibm^et Janoavaa ratsiaa. Se on.rau-listamistd, n i in kommunistien allekirjoitukset "katoavat" miljoonien muiden allekirjoitusten. sekaan. Vielä yksi väitös on olemassa. Jos neuvostoihmiset all^irjoittavat Tukholman vetoomukseni niin se merkitsee sitä, että se edistää Moskovan poliittisia tarkoitusperiä. Viime keväänä Tu^olmassa amerikkalainen sanomalehtimies, sen Jälkeen kun hän kuunteli puheetti. sanoi voiton varmasti: "Näin te sitten tunnustatte, että venäläiset -heduavat rauhaa?^' Vastasin hänelle: "Kyllä. Mutta voitteko sanoa punastelematta, että amerikkalaiset eivät tarvitse rauhaa?" ha. Jota ahkerat Ja rehelliset amerikkalaiset haluavat. sUlä Amerikan kansa on vieläkin Amerittani kansa Ja vJBsien politlkkojen huutamineit et saa meitä, imohtamaan. että se maaton lahjoittanut maailmalle, yhden suurimman hengen. Lincolnin' Ja.yhdeii lahjakkäimman runoilijan Whitmia-n i n ^ . . . '' Ei ole aUiaa' menettää^ tapaukset kuUcevat ennei^u^umattoman nope-aäti. . j'okainen hetki on kallis. Me iläemme, että Aasiassa, on "kylmä sota", jo kehittynyt kuumäkä Mdaksf. Eräät amerikkalaiset kongr^in.jäse-ttet sanovat, että olisi hyvä pudottaa atomipommi epäjärjestyksessä olevaan Koreaan. ^ Joku raapii tulitikkuja. Ja ruutityEmyri on lähellä! . .. Meidän täytyy saavuttaa atomipommin kiellon. Meidän täytyy saada sota roppumaan .Aasiassa.. Meidän täytyy saada haiuaan rauhan säilymään Ja tehdä sen .kestäväksi. Me tiedämme, että nfioiraalin periaatteet ovat syvästi Juurtuneet jokaisen, englantilaisen sydämiin j a siitä syystä minä .toivon, että. seuraan teidän toimintananne. Meidän tulee säilyttää vanhat muistot, rakkaat vihreät puut. meidän tulee"pelastaa lapset, ja me tulemme säilyttämään rauhan. 'm palkki on — Canadan sanotaan olevan naisille paras "hunttausmäa" miehiä etsiessä. Siellä sanotaan olävan enemnlän miehiä kun naisia — 21 naista jokaista 19 miestä kohtaan. ei ensi jos Jos rautatielakkoa ei sovita maanantaifain mennessä, niin VaiJau9 e»! ilmesty tiistai-aa posti- ja liikenneseisali-duklsen aiheuttamien vaikeuksien vuoksi. Kirkland Lake. — Viime kokoiik^ sessa st;umiil;eltiin syysjuhlia, j a tul-^ tiin siihen. tulokseen, että. niiden t u lee alkaa tansseilla. Niinpä onkin lauantaina syysk. 2 pnä; oikein Vanhan-maan tanssit W.CyansÖitol^ Ottakaa huomioon, että tanssit Ovat J y myn haallUa Kenogamissa. Lippuja oh Jo etukäteen saatavana useilta henkilöiltä. Ne ovat pal^totanssiti. Voittoina on viisi arvokasta palkin-' toa. Ovilippujen. hinta on, jos ostatte etukäteen, vain 25 senttiä, mutta ovell a maksaa 50 senttiä. Muistakaa ostaa etukäteen, että saatte alennuksella. Sitten suhhuntaina ovat nie suuret, voimain koitokset iirheilussa. Siellä on 3-ottelut miehille, nalsine; pikkupojille Ja pikkutytöille. Myöskin on se kuiÄuisa 1500 m. Juoksu. Näihin kaikk i in lajeihin voivat Echon Jäsenetkin osallistua, koska ei heiltä ole matkakaan pitkä. Saa Jälleen O; Torikka Ihonder Bayn farmafit fuomifsevat atompmmin jä Mm intervention harjoitella 1,500 m.- ja annamme o i keuden rikkoa So. Porcupinessa. saavuttamansa ennätyksen. Myöskin rä^^ vintola tulee plemaan koko päivän Ja ruokaa kuulemma naiset laittavat kaikille vatsat täyteen, eikä se ole hinnalla pilattu. Jäi mainitsematta, että kaikissa u r heilulajeissa jaetaan kolme palkintoa. Toivotaan vain kaunista ilmaa Ja sil^. loin varmasti kaildci menee suunnitelmien mukaan. Nämä ehkä tulevat olemaan viimeiset tämän kesän juhlat. Joten olisi kalkkien otettava tästk kesästä irti mitä on tilaisuus saada. — Jymyläinen. Syndikaatit vaativat hintojen alentamista JVIontreaL — Katoliset syndikaatit ovat presidentti Gerard Picardin kautta esittäneet vaatimuksen, että hin-, nat pitäisi laskea sille tasolle missä ne olivat ennen Korean sodan alkamista. "Viimeksi kuluneitten viikkojen a i kana hitmat ovat nousseet taivaisiin asti, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ole vielä ryhdytty hintojen kohoamisen ehkäisemiseksi", sanoi Picard. Farmarit voittaneet j^ätrehmiän hinnan paperipuilleen F o i i Arthur. — Farmers Go-op. Marketing Associationin osastojen e-dustajain konferenssissa, mikä pidettiin viikko sitten perjantaina Int. COr op Auditoriumlssa. keskusteltiin heinän hinnoista. Presidentti W. Alanen' osoitti, että päätarkoituksena on päästä yhteisymmärrykseen heinäin yleis-hinnoista. Hän puhui myös heinäin luokittelemisesta Ja- paalaamisesta, sekä muista asiaa koskevista probleemeista. Muiden osastojen edustajain lisäksi maakuntahallituksen maatalousde-partmentin edustaja mr. Harrison e-sitti myös mielipiteensä Ja selosti joitakin aikaisempien vuosien kokemuksia, konferenssi hyväksyi yksimielisesti timotein Ja hevosille syötettävän ;heinän hinnaksi $32. Samalla päätettiin jakaa Icaikkiin farmikeskuksiin ^mainostauluja,. missä •farmareita, ke^ holtetaan 1. valvomaan hlhta^symys-tä n i in etteivät keinottelijat voi'kiskoa liiaksi suuria vväUtyshlritoJa. 2, että iarmarit IlmöittaiiBlvat minkä verran heillä on heinää mj^ävänäjä 3/ että farmarit ilmoittaisivat kuinka .paljon heidän tarvitsee' ostaas heinää. Nämä tiedot i«täiisi^1ähettää yhdistyksen sihteerille. I. LarsenlUe taf;In-. temational Co-öp Store Lt'd:1l'e tai Farmers Mercantile <Ä^:a kauppaan, j o i ta suositellaan pääväiitt^jiksi. ; Edustajiston puolesta, joka kes^-.. teli paperitehtaiden Johtajain Ja m u i - iden paperipuita käsittelevien henkilöir den: kanssa, presidentti itänen, O. Haglund,. J . Marency Ja B , Aylward ilmoittivat että ii;on£erenssi tervehtii sitä k im o l i äskettäisten neuvottelu- :Jen perustalta saatu^$l hinnankorotus koordille. 9e on askelsiihen sutm- ^taan, että tunnustetaan, farmari omis-: tajaksi-puihinsa jne. Kaikesta huolimatta tämä hinnanlcorotus e l ole r i i t - täväjkun; huomioidaan jatkuva kulutustarpeiden hintojen korotus. Siksi qn lujitettava järjestöä .Jotta voidaan painostaa lisää myönnytyksiä. ' • . Uusien asiain- yhteydessä hyväksyttiin: pääministeri St. Laurentille osoitettua päätöslauselma:' rauhan puolesr ta. / Hyväksytyssä päätöslauselmt^a sanotaan: i .''Tämä Thunder Bay p i i r in fa rien konferenssi, kokoontuneena. elo-: kuun 18 pnä 1950 Fcecmers Oo:^op6ra-tiye Kforketing:jAssÖGiationin. jolMloila.^ kehoittaa liittohaiiitusta toimlinaan: Totuus tulee julki iCoreftst^kin. Lontoo^ Daily Workerih Ju)kai-semäa^ entokirjasta: ^'Korea. kuka sen aloitti;* on':myyty 350,000 kappaletta. PaiQos on k b k o n ^ n . loppuuhmyyty ja uutta painosta •valmistetaan. , A ^ LUONTO Jenny: «rämä on mainio piknekln pidolle. Mary: «Näyttää sfltä. Viisi M . jopnaa muurahaista el .TOI olla , ÄLÄ SUBE Nuori mies sanoi koppava tstan., " O l i n lasten hoitajattaren ka^S kona eilen illalla." -»^la. ;:Älä. sure rakkaani", sanoi tvHa «vupdstt,ta^ parin kuluttua i i t i r f^ päästää sinut ulos ilma^ bsm? • • • i ASIPRIPKALAISTA NOPEUTTA j . Amerikkalainen Ja ruptsalaian L. kusteUvat rakennusteollisuuden h ' ' hltyksestä. , Kmx "IMkholmassa ollessani tnenfa eräänä aamuna työhön", sanoi md. salainen, " n i in alettiin erästä rakm. nusta rakentamaan. Ulalla kun na lasin työstä oli rakennus valmis" "Menin.erään aamuna työhön Het yorki6sa?psanoi~amelikkaTäinen.-nim alettiin rakentaa erästä rakennusta. Kun palasin samana Utana (y&ti 1 lUin samasta rakennuksesta'Mäfffl t i in ulos vuokralaista, jolla oli koöia' kuukauden vuokra maksamatta." Wor] tdineens South P Tied ffORK jjTJestai ylitääUeF tankkim mnamnai riyksistä Ainoasta •fyt on ai TARKA TIEDO'. JM Bay Y K : n kautta sen hyväksi/että. Korean 'titanne ratkaistaisiin, rauiialliseäti vU- ,vyttelemät.tä. kiitsumalla .pphjpls-: Jä Etelä-Korean edustajat Yti£:ii istuntoon Ja vaatimalla, että Yhdysvallat tup pois interyentiojoukkonsa, jotta Korean kaiisa saa demokraattisen: i t semääräämisoikeuden Ja yhtenäisyy- ^den. ••. "Edelleen tämä konferenssi antaa hyväksymisensä Tukholman vetoomukselle atomipommin patinaan saattamiseksi j a Julistaa hyökkääjäksi sen maan, mikä ensimmSfeeksi käyttää atomipommia." — A T H . {J. K. Jos. ylläolevassa uutiskirjol-tutssessa. mainittuja tietoja;.saadaan, keräiarksr rlittäväiii paljon, että saadaan, pätevä taivaisilta, fcuihka,^^^^ jon on. Thunder Bayn piirissä sellaisia; farmareita^ nimenomaan omasta, työstään eläviä farmareita. Jotka myyvät heiniä; (Ja kuinka paljon he myyvät> ja. sellaisia faiinareita. Jotka Jputu,vat ostamaan heiniä (Ja kilinä paljon,) n i i n Vapaus olisi, erittäin Idi-tollinent jos nämä tiedot läfaetett^lhi lehdellemme. — Tolm.) , Kysymys: Kuka omistaa Canadan tarkoitan tuotanto- ja liikennefaltok. set (ei siis farmeja, asuinrakiennukEla jne)?^ Minkäverran ne ovat idkomal. d$n Ja canadalaisten porvarien omis. tamla?^ — Tietoa haluava. Vastaus: Yleisessä mielessä puhan yllävlltatut teollisuuslaitokset omistaa ,50 suurperhoa erinäisten yhtymien kautta. Joista on suurimmat {3PR. fc. temational NIckel, BraziliMi TIractlon, Aluminium Ltd, BeU Telephone, In-temational Paper. Monttear LH & P, Alumlum of Canada, Imperial Oi], Shawinlgan W & P., Ihtematlonal Petroleum. DistlUers Seag. Abitörf Pulp Jne.' Suurin yhtymä, CPR kontrolloi $Ii583 miljoonaan pääomasijoi. tusta. •• , Mitä sitteri._ tulee canadalaiseen'ja ulkomaiseen pääomasijoitukseen, niin ratkaisevasti, Johtavaa osaa vie cana- 'dälalnen pääoma. Vastoin yleisti käältystä, brittiläinen pääoma d ote toisella tilalla, vaan amerikkalaina. Kaikkiaan on Canadan kalToksiin, JKinoitt FEI Fru ! Olkaa I paikkaa 1 maksaiT Suos Gc lMColb( teoillsuuslaitoksiin ja. bondeihin (d faiitteihinveikä yksitylsasuQtoiliin). sijoitettu $7,193,000,000 ulkomaalaista pääomaa.. (V. 1946 tilastoja Canada Year Bookan mukaan). TlstS sum-ipasta. op' yhdysvaltalaista palomaa <$5~.152,opo.OOO Ja brittUäistä pääomaa vain; $1,688,000,000. : On totta, että aikuisemmlp vei brittiläinen pääoma johtavaa osaa tämän tuotantolaito|£sissa, mutta se. on vuoa vuoden perään Ja erikoisesti viimeksi-käydyn sodan aikana tullut entisti suuremmassa määrässä sivuutetuksi ja yhdysvaltalainen pääoma on vallannut osan sen asemista. Mutta kuten sanottu canadalainen pääoma vi^rat-jkalseyasti; yliypimaista osaa .tämän :i^.an tuotantolaitoksissa vaikka Iffi-ketaap yhteen brittiläiset, amerikkalaiset Ja muutkin sijoitukset. Sen lisäksi canadalaista pääomaa: ön sijoitettu:: ulkomaiden tuotantolaitolBiin $3,750,000,000 arvosta. (Canada Year Book 19*9). Ylläoleva osoittaa, että täysto vil-räBsä ovat ne jotka katsovat, eHI(»- nadä öh (vieläkin slliiomaa— tilfcH maisen pääoman kontrollissa. i Saadake UH täliettäkä NOILLA BINNAt- Toronton leiään va F. ( i8 Fron uudesta historiasta Oli kerran, kuten hyvissä saduissa kerrotaan, kaksi Amerikkaa, kuten oli kaksi Koreaakin. naueriin pyynnössä, että YHDYSV.ALL.\T LIS.^ISI MIEHITYS-JOUKKOJAAN SAKSASSA! Lyhyesti sanoen, kaikki tämä on oikeistososialidemokratian kuolin-laulua. Petcttyään työväenliikkeen asian teoriassa ja käytännössä, sosialidemokraatttäet oikeistojohtajat ovat rappeutuneet suurpääoman palkkarengeiksi, joilla ei ole mitään ulospääsytietä nykyisestä kriisistään, eikä mitään tulevaisuudentoivoa. Juudasten lailla, joita he ovat, oikeistososialidemokraattiset johtajat myyvät itseään vähittäin ja tukuttain, jotta voisivat pitää kurjan sielunsa ja ruumiinsa helpolla työllä yhdessä. Mutta niin varmaan kuin päivä seuraa yötä, vaikka oikeistososialidemokraattiset johtajat saavatkin nyt tehdyksi melkoisen paljon pahaa ihmiskunnalle, heidän petoksensa julkeus ja jatkuva uusiintuminen tulee puhdistamaan työväenliikkeen tästä kuonasta ja siten loppujen fopuksi auttamnaan työväenluokan rivien yhdistymistä, mikä O l i progressiivinen Pohjois-Amerikka Ja orjajärjestelmään perustunut Etelä-Amerikka — kuten oli progressiivinen Pohjois-Koiea j a taantumuksellinen Etelä-Korea. Kuten Koreassa nyt, Etelä-Amerikan orjavoudit tunsivat maan luhistuvan Jalkojensa alta j a katsoivat, että vain verta vuodattamalla 'he voivat valta-asemansa säilyttää. Yleisesti tiedetään, että monen pro-vokatioteon Jälkeen orjavoudit saivat haluamansa sodan Ja hävisivät. Mutta ndelenkilntoista bn Korean nykyisten tapahtumahi valossa lukea mitä historioitsijat kertovat Amerikan silloisista tapahtumista. Seuraav a on lainaus R. Rutterf ieldin klrJolt-tsonasta 'The American Past": Maa oU Jaettu kahteen osaan. Oli Pohjoinen Ja Eteläinen osa. Pohjoisessa vallitsi demokratia Ja edistys: Uusia kouluja avattiin. Mutta •'Etelä oli n i i n syventynyt orja-j a puuvlllankasvatussijoituksiinsa, ettei se voinut muuttua rauhanomaisest i Taikka se olisi sitä tahtonutkin. Siiäi se i o k e i l i kaikkia poliittisia kep-la kun se laajensi orjuutta niin nopeasti Ja. n i in laajt^le alueelle kuin voi." . K u n rajavaltiossa pidettiin vaalit, n i in "rajan toiselta puolen Missourist a (Etelästä) tuli ratsastaen 5,0(J0 orjuuden kannattajaa aseistettuina met-sästyspuukoilla Ja revolvereilla" julkisesti sanoen pyrkiväiisä vaikuttamaan vaalien tulokseen. Maan presidentti ^anoi: "Itseään vastaan J^aantunut'maa ei voi kestää Minä.uskon ettei tämä voi jatkuvasti kestää puoliksi vapautta Ja puoliksi orjuutta, ^^siinä en usko t a - lonmesortuvsm,. mutta minä uskon, että sen jakaantuminen päättyy. S i i tä tidee Joko kokonaan yksi tai vall an ^ toinen". , Suoritettiinl«^i!lik Etelä vetäytyi pois liitosta. Sen asema oli sellainen, että Etelän,johtajat noyönsiyät Ete-län- liitpn;ha{ravem.'^^ voille iripotelIa;VCTta".; Etelän Johtaja juiiBti avoimesti, ettei hän "karta lopullista miekan ratkaisua". • . • ' . •, Tilanne tuli i)aäeidbnaksl. Etelän tykit ampuivat Pohjoisen laivaa. -Etelän johtaja ärsytti Pofijoista: .^'Teidän lippuanne on fiäväisty. hyvittäkää scr jos-uskallatllä^ T& oHtte siä-tääeet sitä Jb kaksi kuukautta, siedätte sitä ikuisesti." Pohjoisen presidentti el vieläkään Kalunnut sbtäa. fläh vastasi: 'Teidän omissa käsiss^änne, tyytymättömät maanmieheni, eikä miinun käsissäni^ on suuri sisälUssodatt kyj^yih^ Te ette saa toimeksi yhteenottoa' ilUaan, ellette aloita Iqrökkäystä." Etelän Johtaja antoi. vetoomuksen 100.000 vapaaehtoisep värväämiseksi. Huhtikuun 12 pnä fitelän' joukot ampuivat Pohjoisen pprt eumetria,.pohjoisessa moäUTsöitfi^ : Ja irikiöllin^h lyötiin takaisin. Tosiasiassa el tyydytty vain vihollisen torjumiseen, ope-ratio siirtyi eteläisten alueeUe. JJte Iän sotavoimat murskättU^^^ Tatiit^ he pyysivät uikcma^^^ sillä heillä ei oUut sisäistä voimaa.. Pohjolsex;^ armeija toi tullessaan y h tenäisyyden, j a orjuuden lop^tamisen. Tämä tapahtui 1861 Yhdysvalloissa. Pohjoisen Johtajaa sanottiin Abraham Lincolniksi. . .Etelän ''SyngmarilUieen" silloinen nimi oli Jefferson Davis. Te Jilta. Väittäen, että hänen halBtokr sehsä tarvitsee eneminän raskarfa aseistusta tri Rhee sanoi itssenäisyji-kokbuksessa maaliskuun 1 pnä, etS hänen maanmiestensa hätähuutoja pohjoisesta ei voida enää jättää haK mioonottamatta. Useita kertoja |1 Rhee on antanut ymmärtää, että hänen armeijansa olisi ryhtynyt hyökkäykseen, jos Washington olisi antv nut-sille luvan." Kesäkuun 18 päivänä pidettiin Tokiossa sotiJaaUinen konferenssi. &r hen osallistui Yhdysvaltain .tusslhteerf Louis Johnson, Yhdysvö-tahi yleisesikunnan päälUkkö kenraaU Omar : Bradley, valUodepartmento neuvonantaja mr. PV)ster puUes Ja/«- panin ylipääliikkö kenraali MacAr-thur .-, kesäkuun 19 pnä Poster Dufles w-r a i l l Etelä-Koreassa ja sanoi »da-fiJOTean kansalliskokouksessa, «)» Yildysvaliat on valmiina a ? t a^ kaikkea moraalista ja aineellista j o kea, mitä tarvitaan taistelussa k«n-muhisnola vastaan. : Mitä yllälaUiattutm lisätään, se on oikeastaan pahasta. . Todettakobn kuitehkin vielä seuraavaa: • John Fbster D u l l e ^ VieifaillesBa Ete]i-Korea!ssa. j ^ ^ ^ hui Etelä-koreän IftkiUMlliskokbukBes-sa pyytäi^ 'Imumaa sotaa" Pphjois-koreää vastaan. BQäii sanoi: "Jos me emme voi säilyttää demokratiaa 'kylmällä sodalla', me saavutaimme voiton 'kuumalla sodäUa'." New York Thnesin khrjeenvaihtaja mr. SuiUyan, kirjoitti kesäkuun 28 pnä 1950: ''kuitomakynä. jtobUnep, UHET •f I PÄIVI'] orat.^, histtf''»^ Kesäkuun 25 pnä alkoi er^\ Rheen provosoima sota. J ^ T l ' lyötiin kuitenkin pian ^ ^ " ^ ^ loisen joukot seurasivat h y « »^ aina Korean niemimaan %a»-^ kulmaan astL IhinecUisen samanlaisia KbreäP ja Yhdysvaltain Nähtäväksi .vain J^ä,^ mL- , muodostuu Korean ybta^^Stjy-vapaussodan loppuvaihe r j ! ^ kd j a mutkittuukb se, vai korealaiset lopultakin ^J^^^l isämiiksi, kuten t ä « ln « r j ^ ^ J koo ennemmin, t a i my"be»f!°^J^| Merkii B8C0U
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 26, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-08-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500826 |
Description
Title | 1950-08-26-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
8ivti 2 Lauantaiim 26 p. — Saturday, August 20
(UBEKTT) — Independent tabdr
Telephones: Business Office 4-4284.
F4llt(ttlal Office 4-428S. Manaser
S. BiilcsL Bditor W « Qdund. tSaOtag
address £oz 69, Sodbttir, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-08-26-02