Vapaus, March 29, 1949

              olme hyvää kirjaa
ALENNUKSELLA
VOITTAMATON KANSA
K i r j . V a s i l i Grossman
Ja-n ta-.;i. realistinen kuvaus r i n t a m a n arkipäivästä, taistelusta Ja
;-^-^i'a-.r..- 'vvori.rir-aanneeiissttaa miehistä.
Sid. 248 sivua Hinta $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
* K l r j . N i k o l a i Ostrovskl
Tämä teos. ionka piti ilmestyä kolmiosaisena, m u t t a keskeytyi t e k l -
'pr kuoleman takia, kuvaa P u o l a n tapahtumia ensimmäisen m a a i l -
manl^dan aikana. JÄNNnTÄVÄ ROMAANL
Sid. 228 sivua HinU $1.00
NAPOLEON
K i r j . Eugen T a r le
Erikoista j a tavallisuudesta poikkeavaa valaistusta aikansa suuren
sotapäällikön elämään j a t o i m i n t a a n tarjoama teos. L a a j o i h i n t u t -
kirauksiin pe.-ustuvat asiatiedot.
Iso sidottu teos, käsittäen 567 s i v u a .
Hinta $1.65
PAUS PUBLISHING CO LTD
69 Sudbury, Ontario
yöehtosopi mukset
euvostoliitQssa
Kirj. G. Moskalenko
htosopimuksia solmitaan nykyi-kä
Neuvostoliitossa että kapita-a
maissa, mutta jälkimmäisissä
t u u r i s e n h y v i n v o i n n i n j a t k u v a a n k o ­hottamiseen.
Neuvostovallan alkuaikoina kamp-tut
sopimukset eroavat täysin pailtaessa ulkomaisia maahantunkeu­t
u j i a ja kotimaisia vastavallanku­mouksellisia
vastaan oli m i l t e i koko
maa sotilasleirinä j a rauhanomainen
rakennustyö j a sen o h e l l a työehtoso­pimusten
solmiaminen täytyi t o i s t a i ­seksi
keskeyttää. Siirryttäessä jälleen
r a u h a l l i s e m p i i n o l o i h i n antoi k a n s a n -
komisaarien neuvosto v. 1922 uudet ja
entistä täsmällisemmät ohjeet työeh­tosopimusten
solmiamisesta.
Myöhäisempinä a i k o i n a työehtosopi-mussäädöksiä
o n k e h i t e t t y jatkuvasti
tällä pohjalla. Kommunistisen puo­lueen
j a y l e i s l i i t t o l a i s en a m m a t t i l i i t ­tojen
keskusneuvoston monissa työ­ehtosopimuksia
koskevissa päätöksissä
eri vuosilta kuvastuvat Neuvostoliiton
tuotantoelämän kunkin hetken t a ­voitteet
j a vaiheet. Työläisten loma-a
i k o j e n järjestelyn, p a l k ^ k y s y m y k -
sen. työkurin ylläpitämisen y m . ohella
on työehtosopimusten p i i r i i n t u l l u t s o ­s
i a l i s t i n e n k i l p a i l u j a työläisten k u l t ­t
u u r i t a s o n kohottaminen.
T o i s e n maailmansodan katkaistessa
r a u h a l l i s e n rakennustyön ja maan
joutuessa H i t l e r i n Saksan hyökkäyk­sen
kohteeksi l u o v u t t i i n toistaiseksi
t y ö e h to s opimusten solmiamisesta,
m u t t a jälleen, sodan päätyttyä Neu­v
o s t o l i i t on h a l l i t u s päätti a m m a t t i l i i t ­tojen
keskusneuvoston esityksen poh­j
a l l a työehtosopimusjärjestelmän käy-täntöönottamisesta
k a i k i l l a työaloilla.
V. 1948 Neuvostoliitossa o l i k i n v o i ­massa
enemmän k u i n 40,000 työehto­sopimusta,
jotka käsittivät k a i k k i a an
17 miljoonaa työläistä, toimihenkilöä
j a insinööri-teknillistä työntekijää.
Työläiset o s a l l i s t u i v a t aktiivisesti s o -
lisaamiseen ja työn t u o t t a v a i - pimusten valmisteluun j a käsittelyyn.
ostoliitcssa solmituista sopimuk-atilliset'
järjestöt saavuttivat
sn taistelujen tuloksena oikeu-yöniekijöitä
edustavana osapuo-solmia
työehtoscpimuksia, mutta
a tähän päästiin muutamissa
a jo viime vuosisadan loppupuo-syntyi
työehtosopimuksia koske-ikoiilain.
säädäntö yleensä vasta
imaisen maailmansodan jälkeen,
Saksa.ssa v. 1918, Ranskassa v.
ja US.'^:.ssa n i i n k i n myöhään
v.. 1935.
'voitoliitin k a nsankcmisaarien
oston ensimmäisiä historiallisia
hteita .säännösteleviä asetuksia
1918 h3inäkuu.s5a annettu asetus
losopjmustea solmiamisesta.
ma atctus ei rajoittunut vain
to?opimustsn juriidisen puolen
istamiseen, vaan ollen ainoa laa­ri,
maailma-ssa, määrittelivät ne
kin tarkoin, mitä ' työehtcsspi-se.
n luiee, .sisältää, kuten määräyk-työläisten
työhönottamisesta ja
amisesta. työpalkkojen määritts-lyöläisten
ammattitaidon mu-määräykset
työajasta jne.
rrattuna kapitalistisiin maihin
ostoliitcssa solmituilla työehtcso-ksilla
on täysin toinen luonne,
neuvostovaltion, jolle kaikki tuo-laitoksn
kuuluvat, ja työläisten
ä ei voi olla luokkavastakohtia.
listjiten tuotantolaitosten ja
?n yr:tyst?n hallinnot, jotka sol­at
työehtosopimuksia ammatti-jen
kanssa, edustavat samaan
ärään — tuotannon kaikinpuo-en
kohottamiseen, mikä l u o edel-
"et työläisten aineellisen ja k u l t -
S c l m i t t u j e n sopimusten selostustilai-s
u u k s i i n lasketaan osallistuneen 90%
Täten haluan sydämellisesti julkituoda kii­tokseni
Teille, omaiset, ystävät ja toverit, siitä
arvokkaasta ja tosi yllätyksellisestä tilaisuu­desta,
jonka järjestitte Intölan haalille maalis­kuun
16 p:n iltana minim 70-vuotissyntymä-päiväni
muistoksi. •
Kiitän Teitä kaikkia niistä arvokkaista lah­joista
ja kahvitarjoilusta maukkaine leivoksi-neen.
Erikoisiet kiitokset niille henkilöille,
jotka tämän tilaisuuden aloittivat ja järjesti­vät.
'
K i i t o s Port Arthurilaisten orkesterin soitta­jille,
jotka annonte ihanaa tanssimusiikkia.
Kiitos kaikille jotka olivat ottaneet osaa, vaari
eivät olleet tilaisuudessa mukana.
Tämä kaunis tekonne tulee säilymään kau-f^
ima muistona mielessäni eloni-iltaan saakka.
Inlola
NESTOR \VIRTA
Ontario
Canada kifiäiluuii
puiiinassa-fuotantoa
vastaan
TakhobiuL _ (STT) _ H e l m i k u un
l o p u l l a herätti lUiotäGsa s u u r t a h u o ­miota
tieto sUtä. että Y h d y s v a l l a t ja
Canada ryhtyisivät vlezn&än puiunas-saa
Eurooppaan. Täkäläisen käsityk­sen
mukaan kysymyks^sä o n mitä
suurimmassa mS^r}L«f,5ä dtmipingi^
luontoinen toimenpide, jcdca muodos­t
u u » a a r a l l i s ^ n i i n R u o t s i n k u in
Suomen j a N o r j a n puumassan vien­n
i l l e .
Saapuneet hälytystiedot ovat a i ­heuttaneet
M a r s h a l l i n v a l t u u s k u n n an
ruotsalaisen osaston Johtajan mr.
J o h n H a s k e l l i n tahtdta rikalsun, jossa
hän välttää, että asiasta vielä käy­dään
neuvotteluja E C A : n , Ruotsin
h a l l i t u k s s n j a m a i n i t u n teollisuuden
edustajien kesken. Minkäänlaisesta
dumpingista ei voi o l l a kysymystä.
K a i k k i a johtopäätöksiä on siihen
mennessä pidettävä hätäisinä j a poh­j
a a v a i l l a olevina ennenkuin lopulliset
nimierotiedot ovat käytettävissä.
S t o c k h o l m - T i d n i n g e n , joka ensiksi
k i i n n i t t i huomiota asiaan, lausuu t o i ­vomuksen,
että käynnissä oleva s e l v i ­tys
j o h t a i s i t u o t t a j i a k u i n k u l u t t a j i a ­k
i n tyydyttävään r a t k a i s u u n . O n k u i ­t
e n k i n vaikeata käsittää, millä lalUa
toivottuun Euroopan maiden välisen
kaupan lisääntymiseen päästään, jos
E C A suostuu r a h o i t t a m a a n sellaisen
t a v a r a n vientiä Eurooppaan, j o t a E u ­rooppa
lts3 pystyy riittävästi tuotta­maan.
'
Tähän mennessä el d o l l a r i s i j o i t u k -
s i a puumassatuotannon llsäämisesn
vielä ole lopetettu. Lehti osoittaa m o -
n l n esimerkein, että dumping-sanan
käjrttämlnen eräistä Y h d y s v a l l o i s s a ja
Canadassa havaituista Ilmiöistä ei
s u i n k a a n ole aiheeton.
Maailman pahinta
ta uria hävittämässä
Kirj. Bruce Bliven
P o h j o i S r K r e l k a n korkeilla vuorina
o l i sissien etuvartioasema. Joka oU t a i ­tavasti
• p i i l o t e t t u k i \ i e n j a m a t a l an
kasvullisuuden seassa. TänS a u r i n ­koisena
syysl)äivänä kuului kaukaa
lentokoneen ääni j a aseman i l m a t o r ­j
u n t a t y k k i asetettiin äkkiä paikoU-leen.
& u n kone t u l i lähemmäksi, h u u ­s
i aseman päällikkö:
"Älkää ampuko! Se o n lentokone.
Joka tappaa sääskiä!"
Hän o l i oikeassa. Lentokone, joka.
j a t k o i matkaansa hiiiritsemättä. o li
inhimillisellä m a t k a l l a r u i s k u t t a m a an
Parhaat tulokset
korkeushypyssä
New Y o r k . — Amateur A t h l e t e - l e h -
den mukaan olivat m a a i l m a n parhaat
tulokset viime vuonna korkeushypys­sä
seiuraavat:
6.8%—Stanlch. U S A
6 . 8 l 4 . . A l b r i t t o n . U S A
6 . 8 l i - ^ c G r e w . U S A
6.8 —Vides. P i U p p l i n it
6.7%—Vessie. U S A
6.7%—Scofield, U S A
6.7'4—Knecht, U SA
6.7Vi—Hanger. U S A
6.7'4—Eddleman, U SA
6.714—Winter. A u s t r a l ia
Parhaat tulokset
kiekonheitossa
New Y o r k . — Amateur A t h l e t e - l e h -
den mukaan maailman parhaat tulok­set
kiekonheitossa viime' vuonna* o l i ­vat
seuraava^:
181.6 5/16—ConsölinI, I t a l ia
179.9"^—Tosi, I t a l ia
178.11 V i - < 3 o r d i e n , U S A
173.1—Kadera, U SA
172 3?4—Pransson. Ruot.si
171.7%—Ramstad, Norja
171.5—Frank. U S A
•171.2%-Lipp, Neuvostoliitto
168.9'/L—Thompson, U S A »
167.7'/i—Sheehan. U SA
k a i k i s t a sopimusten alaisista työläi­sistä.
Sopimusluonnoksia käsiteltäes­sä
t e h t i i n työläisten taholta lähes m i l ­joona
työnjärjestelyä, työprosessin
mekaxiisoimista, työturvallisuuden p a ­rantamista
yms. koskevaa esitystä ja
enemmän k u i n 300,000 niistä otettiin
huomioon sopimuksia solmittaessa.
Työn tuottavaisuuden kohottamisen
huomioiminen sopimuksia solyiittaessa
o n johtanut siihen, että esim. v. 1948
k o l m a n n e l l a neljänneksellä teollisuu­den
työn tuotta vaisuus oU 1 1% s u u ­rempi
k u i n vastaavalla neljänneksellä
V. 1947. Samanaikaisesti työläisten
työpalkka o n kohonnut n i i n . että työ­p
a l k k o j e n osuus o l i V. 1948 k o l m a n ­n
e l l a neljänneksellä 9% stmrempi k u in
edellisen vuoden vastaavalla neljän­neksellä.
Työehtosopimusten sosiaalisia p a ­r
a n n u k s i a koskevilla määräyksellä on
o l l u t tietty vaikutuksensa sosiaalisiin
o l o i h i n .
J o V. 1947 r a k e n n e t t i i n u u s i a työläis-asuntoja
k a i k k i a a n 11 m i l j o o n a a 'm2
j a lukuisasti uusia lepokoteja, p a r a n ­t
o l o i t a , klubeja Ja k u l t t u u r i t a l o j a , k i r ­j
a s t o j a Ja r a d i o s o l m u j a . V. 1948 o n
t ä m ä n l u o n t o i n e n rakennustoiminta
entisestään tehostunut.
V. 1948 heinäkuussa pidetty yleis­l
i i t t o l a i s en a m m a t t i l i i t t o j e n keskus­neuvoston
kongressi korosti entistä
määrätietoisemmin työehtos<vimusten
merkitystä työläisten mukaantempaa-mlsessa
sosialistiseen k i l p a i l u u n J a e n ­t
i s t e n tuotantotulosten ylittämisessä.
Sodan ecteUisten. vuosien kxricemtdc-set
ovat osoittaneec työ^toeopimusten
muodostavan sanoinkuvaamattoman
organisatoorisen voiman, mitä o n käy­tettävä
hyväksi Ottamalla k u m p i k in
itselleen määrättyjä velvoituksia o r ­ganisoivat
a m m a t t i l i i t o t j a tehtaiden
h a l l i n n o t työläisten Ja t o i m i n t a h e n k i -
löiden laajat Joukot aktiiviseen t o i ­m
i n t a a n viisivuotissuuzmitelman t a ­voitteiden
täyttämiseksi j a ylittämi­seksi
j a tätä tietä koko neuvostokan­s
a n elintason kohottamiseksi.
Työehtosopimusten määräysten t u n -
QoUinen täyttäminen n i i n tehtaan
Johdon k u i n työläisten, toimihenkilöi­d
e n j a insinödritdcninisen b e n k i l d -
k u n n a n taholta muodostuu entistä
votmakkaammaksl aseeksi taistelussa
yleisen h y v i n v o i n n i n poelesta.
D D T - a i n e t t a m a l a r i a n saastuttamille
a l u e i l l e . Päivä päivän p e r ä ^ sissit
antoivat koneen lentää etuvartioase­man
y l i häiritsemättä j a tämä o l i t i e ­tääkseni
ainoa, yhteistyöskentelyn
muoto hallituksen Ja k a p i n a l l i s t en
j o u k k o j e n välillä K r e i k a n kansalaisso­d
a n historiassa.
Tämä kohtaus o n v a i n osa s u u r e m ­masta
k>'s>'myksestä. Joka m i n u s t a on
mitä suurimerkltykseUisin — koko
n^aailmaa käsittävästä t a i s t e l u s t a m a ­l
a r i a a vastaan. Tässä taistelussa ovat
Y K : n terveysjärjestöjen R o c k e f e l l e r in
säätiö huomattavimmat osanottajat.
Tämä k a m p a n j a o n j o — käytännöl­l
i s e s t i Icatsoen — voittanut m a l a r i a n,
tuon ihmiskuntaa vaivaavan s u u r i m ­man
vitsauksen t u h a n s i e n nellömaiil-en
a l a l l a m o n i l l a s a a r i l l a j a useissa
maanosissa. K a m p a n j a on o l l u t n i in
onnistunut, että sillä o n suuri t a l o u ­d
e l l i n e n merkitys puhumattakaan
niistä kärsimyksistä, mitä se o n l i e v i t ­tänyt.
Monien miljoonien eelckerien
a l o j a troopillista m a a t a o n tehty h e ­delmälliseksi
Ja n e tuottavat n y t n e l ­jä
j a v i i s i k i n satoa vuosittain. M i l ­joonat
ihmiset välttyvät joutumasta
m a l a r i a n saastuttamiseksi. Monia
m i l j o o n i a t a u d i n s a a n e i t a voidaan p a ­r
a n t a a .
M a l a r i a ei v a i n surmaa kolmea m i l ­joonaa
ihmistä vuosittain, v a a n 300,-
000,000 u h r i a s a i r a s t u u s i i h e n vuosit­t
a i n maailmassa. Äskettäin p i d e t t i in
itäisen Välimeren maiden kokous, j o ­h
o n osallistuivat myöskin P a k i s t a n in
j a I r a k i n edustajat j a tässä kokouk­sessa
todettiin, että m a l a r i a on tämän
m a a i l m a n kolkan p a h i n tauti, mikä
ylittää k a i k k i t a v a l l i s i m m a t k i n t a u ­d
i t . Pakistanissa on 25 miljoonaa
malariatapausta j a m a a n asukasluku
o n 80 m i l j o o n a a . I r a k i n j a L e b a n o n in
osissa sairastuu 80 prosenttia väestös­tä
m a l a r i a a n . ^
M a l a r i a n t a r t u t t a a yhden t a i usean
tyyppisen naaraspuolisen sääsken p u ­rema.
MalarlabasUli k e h i t t y y i h m i ­sessä
10—12 vuorokauden kuluessa
mahdollisesti malcsassa t a i pernassa j a
tunkeutuu s i t t e n p u n a i s i i n v e r i s o l u i ­h
i n . B a s i l l i , j o k a lisääntyy suunnat­tomasti,
tunkeutuu n o i n joka kahden
v i i k o n päästä u u s i i n p u n a i s i i n veriso­l
u i h i n j a n i i n aina edelleen. S i l l o in
k u i n basilHt ovat veri8olu'ss3. o n p o t i ­l
a a l l a kuumetta j a k u n ne tulevat s o ­l
u i s t a ulcs, on p o t i l a a l l a kylmä ^ a v i l u.
V . 1930 k u l k e u t u i v a a r a l l i n e n m a l a ­r
i a a levittävä a f r i k k a l a i n e n sääskilaji
— Anopheles gambiae ^ k o i l U s - B r a s i -
l i a a n arvattavasti A f r i k a n j a B r a s i l i a n
välillä liikennöivässä postilaivassa.
Tämä sääski, j o t a ei koskaan a i k a i ­semmin
ole t a v a t t u läntisellä p a l l o n ­puoliskolla,
a i h e u t t i sellaisen m a l a r i a ­epidemian
Natalissa vv. 1931 j a 1932.
ettei sen veroistia ole koskaan ennen
tällä alueella t a v a t t u . V i i d e n seuraa­v
a n vuoden a i k a n a t a u t i t a l t t u i , m u t ­t
a taas VV. 1937—1938, se uusiutui e n ­tistä
a n l ^ r a m p a n a . Kahden viimek­s
i m a i n i t u n vuoden aikana todettiin
alueella 100,000 taudintapausta, mitkä
j o h t i v a t 15,000—20,000 i h m i s e n kuole­maan.
R o c k e f e l l e r i n säätiön a v u l l a r y h d y t ­t
i i n k a m p a n j a a n tätä t a u d i n aiheut^ta-j
a a vastaan k o i l l l s - B r a s U i a s s a v. 1939
j a p a r i n vuoden a i k a n a tämä sääski­l
a j i s a a t i i n tuhotuksi ssn s a a s t u t t a ­m
i l l a a l u e i l l a.
Y k s i h u o m a t t a v i n ase, mikä o n n y ­kyään
käytettävissä taistelussa m a l a ­riaa
vastaan, o n muutama vuosi sit^
t e n k e k s i t t y D D T . Tämän a i n e e n v a l -
mistamiskaava o l i vuosikausia unoh-detttma
erääsSä sveitsiläisessä l a b o r a ­toriossa.
D D T t a p p a a sääsket Ja n i i ­den
toukat samoin k u i n monet muut­k
i n hyönteiset. Sillä o n s e l l a i n e n e t u i ­suus,
että se v a i k u t t a a monissa t a ­pauksissa
k u u s i k i n k u u k a u t t a . V a i k ka
m u i t a k i n aineita käytetään ' sääski-vastalsessa
kampanjassa, k u t e n p2tro-leuxpia,
pariisinvihreää j a m u i t a , on
D D T k i f l t e n k i n paras tähänastisista
K e m i k a a l i e n r u i s k u t t a m i n e n tais­telussa
tauteja levittäviä sääskiä vas­t
a a n ei k u i t e n k a a n ole a i n o a muoto.
N i i d e n alhaisten maastojen k u i v a a ­minen,
joissa sääsket asuvat J a sikiä­vät,
töryksi tällainen niuoto.
K o k o m a a i l m a a käsittävässä k a m ­panjassa
sääskiä vastaan on vielä
m u i t a k i n uusia h u o m a t t a v i a rohtoja,
j o t k a joko parantavat tai ehkäisevät
U u d i n ihmisissä. K a k s i näistä k e m i ­k
a a l e i s t a on c h i o r o g u i n e J a paludrfne.
A s i a n t u n t i j a t ovat sitä mieltä, että
o n parempi lopettaa m a l a r i a tappa­m
a l l a sitä aiheuttavat sääsket' k u in
yrittää estää t a u t i a t a i p a r a n t a a sitä
syöttämällä i h m i s i l l e rohtoja. H e i -
dän mielestään tulee hävittää n i in
p a l j o n sääskiä k u i n m a h d o l l i s t a J a t o i ­seksi
v a l i s t a a ihmisiä m a l a r i a - a l u e i l l a ,
että heidän tulee noudattaa ehdotto­masti
terveydenhoidollisia määräyksiä
aikaansaaman taloudellisen arvon.
Egyptissä e.simprkiksi o n D D T : n r u i s ­kuttaminen
maksaa 15 senttiä Y h d y s -
v a l U i n rahassa henkeä k o h t i xniodes-sa.
On l a s k e t t u , että m a l a r i a aiheut­taa
S2 v a l i i n g o n henkeä k o h U vuosit­t
a i n palkoissa Ja lääkärinpalkoissa.
Intiassa yksistään M a l a r i a aiheuttaa
vuosittain bUjoonan d o l l a r i n menetyk­set.
Tällä, s u m m a l l a v o i t a i s i i n tuhota
malaria kokonaan maailmasta.
j a asetuksia
H a l U t u k s e n maailman e r i maissa
ovat h a v a h m e t * malariavastalsctMyön
Kuulumisia Port . . .
(Jatkoa edelliseltä s i v u l t a)
bcn^pia miehiä j a vatmoiiiraisiä. S i l ­l
o i n osaston laulukuoro " K a i k u " a n -
' t a a kevätkonsertin. Siellä Uulavat
miehet j a naiset yhdessä. Miehet
näyttävät myöskin s e n i h m e e n m l t rn
sävel sujuu miesvoimalla. Naiset ei­vät
halua olla Pekkaa huonompia,
vaan näyttävät, että kyllä sitä n a i ­s
e t k in voivat v i r r e n vetää, i l m a n mies­t
en soraäänien apua. Kuorolaulujen
lisäksi helähyttclevät lukuisat l a u l a ­j
a t sooloja. Eikä sieltä pidä puut­t
u a huumorikaan. J o n k l u l a l n ; n
pääsiäiskulkue siellä kävelee j a l a u ­lelee
j a yksistään komea hääpolska
o n jo sellainen nähtävyys, että se
yksistään olisi pääsymaksun arvoi­nen.
Sitten sielä esiintyy sellainen
soittokunta mistä minä e n a l l i a k a an
ole tullut h u l l u a hurskaammaksi. S i i ­nä
jokainen saa s o i t t aa mitä haluaa
j a millä pelillä hyvänsä, lehmänkel­losta
aina p y y k k i l a u t a a n a s t i . Siinä
hommassa on p u i k o n h e i l u t t a j a n a Isä
Berglund, Salvo näytti olevan k o ­koomuksen
suunnittelijana j a sieluna.
N i i n Ja o l i n a i v a n unohtaa, että S a l ­vo
tuo myöskin Iskun nuoren jou­k
o n esiintymään tempuillaan yleisön
viihdyttämiseksi. Sinä i l t a n a h u h t i -
"kun 15 pnä saavat ihmiset varmasf
monenkertaisesti rahansa edestä näh­tävää
j a kuultavaa. H u h t i k u u n 23
pnä uusiintuu sama " r u l j a n s s i ";
.Ylläolevassa o l i selostus mitä tulon­sa
on. Luokkaamme vähän valaistus­t
a s i i h e n k i n puoleen minkälaisen työn
takana tulokset ovat. Eräs k u o r o l a i ­n
e n sanoi, että laulukuoroon ei pitäis*
t u l l a ollenkaan huonojalkaisen. sillä
seisoessa harjoituksissa 4—5 tuntia
illassa, väsyvät hyvätkin Jalat. Min*"
y r i t i n olla vähän erimieltä j a s a n n o i n ­k
i n , että eikös s2 ole lauluääni Ja
nuottikorva kuoroon yhtymisen pe­rusehto.
Vastauksek.si miekkaselt?
s a i n i v a l l i s e n hymälidyksen Ja o p e t t i -
valsen ojennuksen: "Jopa olet mies
männikössä, mitä p i r u a ääni Ja nuot­t
i k o r v a l l a on tekemistä JauIamLsen
kanssa. Sitävartenhan käydään h a r ­joituksissa,
että opitaan laulamaan
a i n a k i n nuotin vierestä, mutta Jos
"seLsomakepit postaavat n i i n Killoin
ovat harjoitukset k a i k k i , olkoon niin
hyvä ääni j a korva k u i n tahan-a.
N u r k a s t ^ i seurasin erään kerran
h a r j o i t u k s i a . Joukko kokoontui lau­lamaan
yhteen. Johtajatyttö antoi
äänet jokaiselle temmalle. Vähän
aikaa l a u l e t t i i n — yhtäkkiä t a h t i p u i k ­ko
h e i l a h t i katkaisemisen merkiksi Ja
luento a l k o i : " K a t s o k a a vähän nlilä
merkinnöitä siellä viivojen yläpuo­lella.
P. merkitsee h i l j a a , P P . oikein
h i l j a a . F . merkitsee tavallisen kovaa
j a P P . — saatte huutaa n i i n paljon
*kun k u r k u s t a lähtee. Modeato k o h ­tuullisesti
j a maestaso j u h l a l l i s e s t i ."
Jatkoksi seurasi vielä formatteja. an-danteja
j a kaikennäköisiä avaimia ja
molleja. Taas äänet, alkaminen
ja poikkimcno. Monen yrityk-sen jäl­kien
laulettava laulu m:ni läpi. M u t ­ta
johtajJ ct Oilut v:eläkään tyyty-väinsn.
v a , n kuului määränneen, et­tä
altot tulevat t o r s t a l - l l t a n a ylimää­räisiin
h a r j o i t u k s i i n miesten harjoi­tuksien
jälkeen.
Jos mikään, n i i n laulukuoron har­joitukset
näyttävät vaativan osallis­tu
jUta erikoista innostusta ja kärsi­vällisyyttä.
Kaiku-kuoro esiintyy
korkea tasoisesti v. 1950 laulujuhlassa.
S i t t e n toukokuun 8 pnä o n myös­k
i n yksi merkkipäivä Port A r t h u r in
suomalaisille. S i l l o i n on v . - Ja u . - seu­r
a Iskun vuosijuhla. Se merkkipäivä
on siksi kaukana, että siitä ehditään
p a k i s t a tuonnempanakin.
K u n yleisesti katselee tätä p a i k a l l s -
ta C S J : n osaston t o i m i n t a a , n i i n t u ­lee
siihen tul(rftseen, että toiminta
on tällä k e r t a a nousukaudessa. Osal­t
a a n s i i h e n luonnollisesti vaikuttavat
tuleva, yleinen maataicäsittävä mu­s
i i k k i j u h l a . Juhla v a a t i i j o itsestään
p a l j on työtä j a uhrauksia jos aio­taan
k u n n i a l l a suoriutua. Mutta käy­tännölliseen
palkalliseen toimintaan
suurena tekijänä olivat Korhosen
kurssit Joiden jatkona on edelleenkin
pidetty vireillä opintokerhotyötä. P e ­rinpohjin
koetetaan päästä selvyy-teen:
"Mitä on s o s i a l i s m i ? " Pitkästä
a i k a a oseastolla on t o i m i n n a s s a myös­k
i n vallstuskomltea, jonka toimesta
on jo oUut yksi ns. perhejuhla, jo&sa
y h t y i 16 u u t t a jäsentä osastoon.
S i i s t o i m i n n a n elpymistä c n osastö-toiminnassa
j a yhtärinnan »itä on
ilmennyt myöskin osuustoiminta r i n ­tamalla.
Intemational-osuusliikkeen
t a h o l t a o n toimeenpantu useampia 11-
l a n - . l e t t o ja eri kansallisuuksien kes­kuudessa,
s u o m a l a i s i l l a k i n on jo ollut
2 illanviettoa, Osuustoimintaklube-j
a toimii ruotsalaisten, suomalaisten
j a mahdollisesti tulevaisuudessa m u i ­d
e n k i n kansallisuuksien keskuudessa,
l i i k k e e n työläiset valmistavat ohjel­maa
näjrtelmineen. Josta tulokset näh­dään
myöskin ensikuun alkupuolella
Port Arthurin os.
yhtynyt t6 uutta
jäsentä
Port .%rthar. — Viime klrjecssiini
kyllä sanoin, etten enää mainosta
näytelmää " P u n a i n e n l a u k k u " , mutta
mainits?n k u i t e n k i n tässä vähän siltä,
ett^i yleisö sitä miohd». "Punainen
l a u k k u ' , kaunis unkarilainen l a u l u ­näytelmä
esitctäjin kuten aikaisemmin
mainitsin. C S J : n Port A r t h u r i n osi;s-ton
. h a a l i l l a , 316 B a y S t . , h u h t l k u n 9
p:nä, klo 8 i l l a l l . i . 01?mme tehneet
ahkerasti työtä, että voimme tärjotaf
yleisölle taasen hauskan, n a i i t i n t o -
rikkaan illan, kuten o l i tk. 19 p:nä
j o l l o in esitettiin operetti "Kosijat".
Voin vakuuttaa, että " P u n a i n e n lauk­k
u " esitetään yhtä joustavasU j a että
yleisöllä on varmasti n a u t t i m i s t a tästä
näytelmästä. Tuliset laulut ja v i c h -
keät rakkauskohtauksct pitävät y l e i -
iön k i i n n i näytelmässä koko a j a n . sillä
näytelmä on yhtä joustava'loppuun
saakka. Näytelmä on pitkä, siksi s en
esitys alkaa tasan kello 8 I l l a l l a . K a t ­sokaa
ilmoitusta tästä Vapaudesta,
n i i n huomaatte, että siinä on meillä
mukana henkilöitä, jotka eivät ole
olleet näytelmissämme vuosikausiin,
mutta he ovat kyvykkäitä valkcim-p
i i n k i n osiin näyttämöllä.
J o s p a vähän mainitssn muutenkin
osaston toiminnasta yleensä. S a t u i m ­me
saamaan tänne u u t t a j a innolcasta
toimltsijavoimaa. j o k a on s u u r l m e r k l -
tyksellistä meille. Toverit K e r t t u ja
E i n o Laakso, j o t k a tulivat tänne poh­joisesta,
kun E i n o Laakso v a l i t t i in
osuuskauppamme ylelslllkkeen h o i t a ­jaksi
viime vuoden loppupuolella. A. K .
L a s s i l a n tilallie j a heistä saimme k u n ­n
o l l i s i a .^työntekijöitä ösDStocmmc
Osastomme vuosikokouksessa v a l i t t i in
molemmat Laaksot varstuskqmlteaan
j o t a komiteaa c l meillä ole o l l u t m o ­neen
vuoteen. Valistuskomitealla o'
i l l a n v i e t t o h a a l i l l a tk. 20 p:nä J a o''
kohtalaisen paljon väkeä vaikka k - l '
oli kurja. Siellä E i n o Laakso esitti
ensimmä'sek?l, että koko yleisö H u -
l a l s l C S J j i marssin Ja s en jälkeen
e s i t e t t i in elokuvia j a K e r t t u Laakso
lausui runon. Eino Laakso j a myös­kin
Wm. L a i n e puhuivat sekä k e h o i t -
t i v a t liittymään C 8 J : n Jäsenyyicrn ja
h y v i n yleisö heidän puuhansa palkits'
koska jäseneksi y h t y i 16 samassa t i ­laisuudessa.
Muuten ohjelman suo-r
i t i i s t a p a oli u u t t a , koska se s u o r i t e l ­t
i i n suoraan h a a l i n l a t t i a l l a , ylelKön
Joukossa, eikä k u t i n a l k a l i e m m ir
näyttämöltä. Tämä Oli u u t t a j a to-verli;
i.sempaa "ohjelman su'jritusta.
Tätä jä.senten h a n k i n t a a jatketaan
ctecnklnpäin j a jokainen, ken haluaa,
voi liittyä järjestömme jässncksJ, jok<
osastomme kuukausikokoukseesi tai
.sitten häi.s'.ä vallstuskomltesn jörjcs-tämls.
sä tllal.suuksls.sa. Osastomme
kuukauskokoukset pidetään joka kuu­kauden
easlmmälscnä ko«klvlikkona
klo 7 Illalla ja k a l k k i jäseniksi h a l u a ­vat
ovat tervetulleita.
iMyö k n meillä toimii oplntokerhc
jatkuva.<)tl, Ja siitäkin annan klit kscn
E i n o Laaksolle. Kiliä hän on hlinäkln
toimeenpanevana voimina. Tämä
opintokerho kokocntuu joka ke;ki
viikko, kuukauden en»ilmmälKlä kt;«'.'.i-v
i i k k o a lukuunottamatta. Siellä oll<l
t i l a a vielä p a l j o p j a siellä voisi veres­tää
tietojansa monissa tähdeili£l».Hi!
kysymyksissä, j o t k a ovat melll-j hyvl
tärkeitä jokapäiväiJbes.sä clämä.ssä.
Laulukuoro toimii kuum'ii»elle kii­reellä,
.sillä k u o r e l l a on «uuri konsertti
pääsiälEpyhicn aikana. Kyllä sleDJf-harjoitukslasa
kurkkua "ruuvataan'
niin että henki «alpaantuu. Kuulee
v a i n sanottavan, että kun nuo laulul
ovat niin korkealle rakennettuja, et;
noasee aivan dls'iin saakka, en tiedä
onko ne cls's8ä v a i g;s'i£sä mutta .siellä
na vaan helisevät ktUn helmiä »itäisi.
Painakaa päälb va;n, kyllä se silloin
nousee v a i k k a h l s ' i i n!
YleiÄ:.sti kai on ajatuksena ct.ä
yksilöt eivät paljoa vaikuta joukko­työssä
j a että j o n k u n yksilön mainos­taminen
on väärin. Voi nllii O l l i k i n,
m u t t a monta kertaa toteutuu käytän­nössä
sekin tosiasia, että yksilön v a i ­kutus
on alkufiy.säyksenä Joukkojen
noitsuun. Mc voimme todeta, että
täällä e>,im. K a i k u k u o r o n elJnvoipai-suuteen
vaikuttaa suurimmalta o s i l ­t
a kuoron j o h t a j a n innostus. Samoin
V.- j a u - seiu-a fokun toiminnan nou­suun
on vaikuttanut tov. S a l v on
m i n t a seuran johtajana. Osaston ja
ennenkaikkea osuastoiminnalllsen va-li>:
tustyön vilkastumiseen on tunnus­tusta
ansaltvevastl vaikuttanut Ulk-keenholtaja
Laakson j a hänen «män-tänsä
paikkakunnalle saapuminen
Kun vielä jotenkuten saataisiin uutta
ve-na länsi-Ontarlcn aluekomitean
suoniin, niin s i t t e n olisi toivoa «aada
virkistymään myöskin ympäri':tön
osastojen toiminta. Minä olen vaka­vasti
sitä mieltä. etiS Joukkojen t o i ­m
i n t a on heijastusta toimeenpane­v
i e n elimien t/jlminnasta. Jos kärki­joukko
nuitkuu niin samalla tavalla
joukot vastaavat siihen.
Sananen niistä tukinkaatotalkoiS'
t a k i n . Joku a i k a t-ikaperin oli a i k o ­mus
mennä j o u k o l l a kaatamaan tuk­koja
Punalleen Puistoon, mutta s i l ­l
o i n söi s i k a eväät. Asiantuntijat s a ­noivat,
että cn vaikeaa kaataa tuk­k
e j a 4—5 j a l k a a vahvan lumen alta.
S i i i s i talkoot s i i r r e t t i i n , m u t t a niitä ei
ole unohdeltu. K u n hanget alenevat,
tehdään uusi y r i t y s j a Joukkovolmal-
^ kasataan hirsiä n i i n paljon, että
laudoiksi laskettuna saadaan koti­tarpeiksi
n o i n SOXOO j a l k a a sahata­varaa,
— Lctäojätkä.
Tustaina, maalisk. 29 p. ~ Tuesday, March j »
KIITOS
Parhaimmat fäuoksemme teille
ystävät^ mtä.hauskasta Ulasta ionka
järiestitte yllättäen meidät vierailtd'
lanne. Hlyäskin kiitokset niille jot­ka
ottivat osaa, mutta eivät voineet
saapua.
Kiitos niisiäanohkaista lahjoista
ja kauniista kahvipöydästä. Säily'
köön ystävyys välillämme edelleen.'
kin.
Teitä kaikkia vielä kiittäen, . ;
EDDIE. AKT, IJERTHA JA
Ellick ORAVA
359-3rd Avc. Vallc LaSalle, Que.
N i i n k u i n Jo s a n o i n ,osaKla';sammc
on toimintaa nykyään klltcttävilstl.
J a kiitoksen ansaitsevat ne, j o t k a stlna
toimivat, olkoonpa he ketä t;ihan.sa.
M u t t a paljon on vielä l i l a a t u l l a t o i ­mintaan.
Paljon tarvitaan voimaa
Joka palkAsm j a ulkopaikknkunnllt.)
tulleille huomautan, että ustukau
joukkoon ja tuokaa kykynne yht-.:i-sen
asian palvelukseen kuten cdcllu-mainttsemani
toverit. M c emme voi
tietää kuinka suurltt kykyjä heidän
joukostanne löytyy j a kykyjä me t a r ­vitsemme
jokaisella alalla.
S i t t e n haluaisin huomauttaa yli-desiä
asiasta, j o k a on mielestäni l i l u -
k a n arkaluontoinen, mutta s i i n a i iu
koko tärkeä, j o t e n en voi s i l a jiutäit
pois. Silloin k u i n meillä on ohjel­maa,
tai näytelmä mencvsa, n i i n ml
n u n mielestäni olisi hyvä, JCR rl ylei­sön
puolelta tultaisi näyttämölle J
arvosteltaisi ketään joko ohjelman
s u o r i t t a j a a tai näyttelijää kesken csl-tylcsicn.
Jos on heikkouksia niin
k u i n usein sattuu meikäläisin? olleti­k
i n näytslmlssä, n i i n se tekee huonon
vaikutuksen esittäjään kun ki'»kcn
näytelmän tullaan huomauttamaan,
Joko sitä ettei hän asoa orjaansa l i :
näyttelee huonosti tai muista «sm-molslKla
«elkoLsta j a virheistä, Jolta
mc Jokainen tsemnie! Se l a m a a n n u t ­taa
henkilöä cJkä suinkaan auta h i i n l ii
parantamaan csltystäjiftä, v.Kin l i y -
väsHä lykyssä ottaa j)oLs .senkin vuliiin
mikä hänellä oii ti?htävii.s.siiuii. Jo:
välttilmättä haluaa viilialkoir.ri kayd;!
näyttämöllä, n i i n on jjarcmpl plri.^titl'
näyttelijöitä, k u l l i palhaa heitä kc"
ken esityksen, tai s i t l f n olI;i uivan
vaiti ja antaa arvo.steluma »>f;mmol-scssa
paikaK.<ja ml8.sä se t u o t l a i i tu'e
^ia. Arvostelu o n a i n a s a l l l t t u n '
.se tapahtuu oikea.ssa palkansa Ju oi­kealla
tavalla, m u t t a mrddän t:irvlf.soi
arvostella Itseämme aina <'nKlmmä!.
KcksI, MC on olkea tapa.
Lopuksi lav-sun klitok««it kaiklllf
n i i l l e henkilöille, jotka ovat Uimiin
vuoden aikana (mlllHtuneol c;;a/i!on'i
tehtäviin ja samalla pyydän, <!Vn
etecnklripäin toimitte oiianUm hyväk­s
i , vaikka se tolKlnaan tuntuukin
' n i i n k u i n el teidän työtänne Jiuomiol-t
a l s i k a a n . mutta voin vakuuttasi, e'.!?
se varmasti huomioidaan Ja sUtä koU
tuu hyöty koko työviroluokaUe. A
ainoastaan yksilölle. El IctUoum jter»
haimmlstakaan tyOvftenli|()i*0 tol«'
mitsijoista ole 'rrnit'«^Hmjltii ml*
tään kunntanosoltuksU, mutU he, vpt«
vat mennä levolle pubtaiUia omall*-:
tutinoUa, että ovat uumtaoeet luokr
kansa hyväksi i l m u i i ihlhlrHhlaUta
omanvoiton pyyntiä, Ja Mlkkuviit
I k u i s i e n uneen tletfteti, etti bft ov»^
päivätyönsä kunnialla >oori|ta)ti«e|.
M u i s t a k a a " P u n a i n e n laiadtti"!
Norandati voitot ovat
kohonneet V. 1948
lähes 50 prps^ntiU^
Toronto. — Noranda Minni LinU-tcdin
viime vuoden puhdaa voitto ko­hosi
6,729,932 dollarista «truonn» 1947
k a i k k i a a n 9,059,063 doUartin. Oloitta»
täällä j u l k a i s t u yhtiön tUikiiriomtis.
Ennen puhtaan voiton mlärltteleinis-tä
o l i veroihin varattu l ^ j NO doU*«
ria j a kuoletuksiin 321.4(» diiUarlA.
Yhtiön osakkatUe JaetUin foUto-osinkolna
7,279,250 dollari* yemttui^
4,479.032 doUarliln edöiUim vuodet^
aikana.
Yhtiö tuotti vuodtn kuluessa 97;*
759.4B7 paunaa k u p M T l s i f t i i ^ ^ vmi^
s i a kultaa, Josta 43,7314^9 paunaji
k u p a r i a j a 142,273 un&«ia kultaa saa­t
i i n H o r n c h kaivannosta.
Yhtiö on sijoittanut runsaasti VA-r
o ja mulhi.'; kaiv8nto>yrit]rksläb
Suomi voitta viestini*
hiihdon 'Zakopan^ssa^.
Kakopane, Puola. — Suomeit' joulb*
ktic voltti täällä helmik. 28 pnä 4^20
km, viestinhiihdon, ajas»» MtM.
Tshekkoslovakian I. II Ja lU Jookkite
r.tjolttulvat mainitussa jtrisstyktessA
.souritaviiic t i l o i l l e . Bupmen Joukkue
voitti ainoastaan 36 EdcimtlUa; KaUc*
k i a a n 10 joukkuetta otaUistm kUpsi-iuun.
iapaktuu Ettroopassa,
istratiassa ja läntiseUa
—Mitä
Aasiassa, Australiasta
pallonpuoliskolla? lAtkematta VA»
f A l/TT A pääsee siitä sehitU.'^
ÄÄNILEVY VARASTOMME
MYYTY KOHTA LOPPUUN
Tilatkaa nopeasti, jo.s haluatte vielä saada
allamainittu ja levyjä.
Laulu- ja soittokappaleita #
747 Ilta silloin kerran, valssi
• Käy kanssaln; Foxtrot
893 Satamasta satamaan, valssi
Raililla kulkija. Jenkka
724 Tamara, Foxtrot
Surullisen illan muisto. Jenkka
721 Terveiset ulapalta, valssi
Laulaen eteenpäin. Foxtrot
4008 Romanssi, val-ssi
Luonain ain. Foxtrot
HINTA $1.25
Lähetetään kaikkialle Canadassa. T i U l k u owrfftlfll>T
Vapaus Publishing Co.
LIMITED
BOX 69 SUDBimy« ONTABIO
Näitä levyjä on saatavana myös sivnUiU
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay SL . * Port Aviliitr* OsL