Vapaus, November 29, 1949

              fiiTU 4
4^3 (-..
1*^
1 >' '
Katsomista! Nautintoa!
CSJm South Porcupinen os. kaalilla
ttUetäSM
suurta kuuluisuutta saavuttanui S-näytöksinen
amerikkalaisaiheinaa näytelmä
MAJAKAN HAHNI
Suomenkielelle sovittanut Cecilia Kuittmen
SUNNUNTAINA JOULUK. 4 P.NÄ, KLO 8 ILL.
H E N K I L Ö T : ESITTÄJÄT:
J o h n E n d l a n d , p a n k i n j o h t a j a Lauri K a r t io
Hartens, hänen tyttärensä Lyyli Paklca
Ned Blake, hänen y k s i t y i s k i r j u r i n s a Charles P a j a la
Ichabod, Buzzer, m a j a k a n h o i t a j a Emil P a k ka
M o l l y Buzzer, hänen antiloopinsa Hilda H a k a la
I n j j n J i m , pahamies ? ?
A r t h u r Choke, englantilainen aatelisherra David Waren
S a r a h , hänen .sisarensa Aune Kemppainen
T E R V E T U L O A I
PLYPLOIDI ELI
KROMOSOMIJALOSTUKSESTA
K;U-J. prof. A . P E S O L A
P o l y p l o i d i - eli kromosomijai ostuk­sella
tarkoitetaan kasvinJalostjks?ssa
käytettävää menetelmää, joka nojau-t^
ju kasvinsolujen kromosomien lisää-toiseen
eli kertaLstämLseen. Jokaisen
eliön solut sisältävät kaikki saman
määrän kromosomeja. SukasoluLssa
kromasomiluku e s i i n t y y yksinkertaise­na,
ns. peruslukuna, muissa soluissa
' kaksinkertaisena, k u t e n sanotaan,
dlploldisena. Kasvia, j o n k a k a s v u l l i ­sissa
soluissa kromosomien perusluku
esiintyy enemmän k u i n k a k s i n k e r t a i ­sena,
sanotaan polyploidiksi.
Tätä polyploidiaa on tavattavissa
sekä luonnon varai.sls.sa että v i l j e l l y i s ­sä
kasveissa. Eräiden tutkimusten
mukaan on a i n a k i n 50 % luonnon­varaisista
. korkeammista kasveista
polyploldisia. Monen kasvisuvtm eri
l a j i t ilmentävät polyploldisia sarjoja.
Nimpä tavallinen v i l j e l t y vehnämme
on heksaploidlncn j a sisältää vehnän
kromo.soimisten peru.sluvun f?) kuu-,
sikertai.stjneena, mutta on myös tet-raploidisia,
siis 28-kromosomisia ja
diploidisia (14-kromosomisla) vehnä­l
a j e j a . Tutkimuksissa on tultu siihen
tulokseen, eitä polyploidiset kasvimuo-dot
ovat kehittyneet kromosoomistol-taan
yksinkertaisemmista muodoista.
On tehty se havainto, että polyploi­diset
muodot yleensä ovat v i l j e l y k ­seen
t a i yleensä Ihmisen käytäntöön
soveliaammat kuin kromosoomistol-t
a a n yksinkertaisemmat muodot.
Erittäin kuvaava tässä suhteessa on
Jattlläishaapa, j o n k a tunnettu ruotsa-lamen
kasvinjalostaja H . N i l s s o n - E h le
loysl toistakymmentä" vuotta sitten.
T a v a l l i n e n haapa on diploidinen, mut­t
a jättiläishaapa o n triplöidinen. Jät-t
i l a l s h a a v a n kasviuVopeus on suurem­p
i , sen lehdet kookkaammat Jne. k u in
vastaavasti tavallisen haavan Ja k a t ­sotaan,
että jättilälshaavalla, kun se
.saadaan käytäntöä varten lisätyksi,
tulee olemaan huomattava taloudelli­nen
arvo. Jättiläisharavan löytäminen
antoi sysäyksen erityisen metsäpuiden
jalostuslaitoksen peru.stamiseen Ruot­s
i i n .
Edellä esitetyt havainnot antoivat
aiheen koettaa luoda polyploldisia
muotoja keinotekoisesti, nimenoma3.n
viljelyskasvien jalostusta silmällä p i ­täen.
Tätä polyploidijalostusta on
n o i n p a r i n viime vuosikymmenen a i ­kana
suoritettu useissa eri maissa, e r i ­tyisesti
mm. Ruotsissa, Tanska.ssa,
Yhdysvalloissa Ja Neuvostoliitossa.
Selostamme seuraavas.sa Ruotsissa
suoritettua k romosomijalostustyötä,
koska tämä työ, mikäli .se Johtaa käy­tännöllisiin
tuloksiin, voi olla Suomel­le
suuriarvoinen.
Polyploidiajalostus Ruotsissa on
keskitettynä varsinaisesti tunnetutun
Svalöfin kasvinjalostuslaitokszen, jos­sa
sitä on .suoritettu v:sta 1931 läh­tien,
E n s i k s i kohdistettiin huomio mene­t
e l m i i n , joilla polyploideja voidaan
luoda. Tä.ssä suhteessa oli l a j i e n kes­keinen
risteyttäminen jo ennestään
tunnettu. Tällä menetelmällä oli
Jaavassa, l u o tu erittäin arvokas poly-ploidinen
sokeriruoko, ja venäläiset
ovat tällä menetelmällä luoneet mo­nivuotisen
vehnän (tavallisen vehnän
j a erään luonnonvaraisen Juolaveh-nälajin
risteytymästä).
Kromosomien kertaistaminen tätä
tietä o n hyviö vaikea, sillä e r i l a j i t e i ­vät
helposti risteydy keskenään j a jos
risteytyvät, o n sekasikiö usein s t e r i i l i.
Suuritöisiä j a niukkatuloksisia o l i ­vat
myös ne toiset menetelmät, mitä
aluksi käytettiin. Ns. lämpökäsitte-
72 Golden Avenue
Tiistaina, marrask. 29 p. — Tuesday, Nov. 29 ^y^^ i^^J^irnöitettyim. munaso- j
^ \}'\ir^'"^r. asetetaan esim. ^—1 t u n n i n.
' • • - läjäksi - r i S C lämpötilaan. Tällöin
voidaan toisinaan todeta jälkeläisten
kromosomistoissa lämpöjärkytyk-sen
j johdosta syntynyttä kertaistumista.
I Edelleen on voitu todeta, että m'onllla
: kasveilla, esim. v i l j a l a j e i l l a , syntyy
] s i l l o i n täiJöin -samasta siemenestä
i j i a k s i tainta j a että toisella näistä
' kaksosista on usein kertainen kro-mcsomisto.
Myös röntkensäteillä Ja
ok.sastamalla voidaan aikaansaada
kromosomijärkytyksiä. Mutta vasta
sen Jälkeen k u i n pari amerikkalaista
tisdemiestä v. 1937 j alkaisi t u t k i m u k -
.sensa k o l k k l s i i n i n käytöstä polyploi-dien
tuottamiseen, kävi näitten kas-vimuotojen
luominen tieteen j a kas­vinjalostuksen
palvelukseen todella
merkitykselliseksi.
K o l k k l s i i n i cn kasvimyrkky,' jota
saadaan eräästä meilläkin koristekas­v
i n a käytetystä sipulikasvista, rayrk-k
y l i l j a s l a , Myrkkyliuoksella käsitel­lään
itäviä siemeniä tai m u i t a kas­vinosia.
Tästä seuraa häiriöitä kas­vinsuojelun
Jakaantumisilmiöissä, ja
tuloksena on kertautuneita soluja ja
kasveja. Myös muita myrkkyliuoksia
käytetään. Polyploideja luotaessa on
j o ilmennyt eräitä tärkeitä perussään­töjä
nimittäin: 1) E r i k a s v i l a j i t s u h ­tautuvat
suuresti e r i tavoin kromoso­mistossa
tapahtuneisiin muutoksiin.
2 ) K a i k i s s a uusissa polyploideissa on
perinnöllinen ta.sapaino järkkynyt.
Suhteellisesti helpointa on saavut­taa
krcmc;omijalostuksess3 tuloksia
rlstisiittoisilla rehukasveilla. Joiden
kromosomiluku on pieni. Vaikeinta
se taas on itseslittoisilla kasveilla,
Joilla on suuri kromosomiluku j a Joi­ta
viljellään .siemensatoa varten. E d e l ­l
i s i i n kuuluu mm. p u n a - a p i l a , jälkim­mäisiin
mm. vehnä.
Tarkastamme seuraavassa hiukan
eräitä tärkeimpiä Ruotsissa suoritetun
kertaistamisjalostustyön tuloksia.
P u n a - a p i l a j a a l s l k e a p i l a ovat d i p l o i -
deja ja edellisellä on 14, j a jälkimmäi­sellä
16 kromasomia, valko-apila sen
s i j a a n on tetraploldinen, 32 kromoso­minen.
P u n a - a p i l a n polyploidiajalos­tus
Svalöfissä on tähän mennessä
antanut lupaavimpia tuloksia. Läh­tökohta-
aineistona on käytetty R u o t ­sissa
yleisimmin viljelytyjä kauppala-j
i k k e i t a . Alustavat kokeet ovat osoit-tan2et,
että uudet tetraploidiset p u n a -
apilakannat voivat suotuisissa olosuh­teissa
antaa tuntuvasti suuremman
rehusi^don k u i n parhaat diploidimuo-dot.
Rehusadon suuremmuus r i i p p uu
ensilcädessä siitä, että tetraploidisten
a p i l a i n lehdet ovat huomattavasti
suuremmat kuin diploidisten muoto­j
e n lehdet. Tetraploidisten muotojen
siemensato sen s i j a a n o n j o n k i n v e r r an
heikompi kuin diploidisten muotojen,
kuten tällaisissa tapp uksissa yleensä
on laita. Uusien jalosteiden k u i v a -
aine ja raakaproteinlnpltoisuus on
käytännöllisesti katseen sama kuin
vanhojen diploidisten Jalosteiden.
Timotei on heksaplcidi, perusluvun
ollessa 7. Ensimmäiset polyploidiset
timoteimuodot saatiin kaksoistalmi-menetelmää
käyttäen. Nämä uudet
oktoploldiset (56 kromosomia) timo-teljalosteet
ovat antaneet jokseenkin
saman suuruisen rehusadon kuin
Ruotsissa v i l j e l l y t parhaat kauppaja-losteet,
mutta ne ovat epäedullista
niukkalehtistä tyyppiä.
M u i s t a viljelyskasveista näyttävät
juurikasvit, erityisesti sokerijuurikas
tarjojavan kiltcjlliscn kohteen kromo-
£omijalostuks3lle. Sokerijuurikashan
on r i s t i s i l t t o i n en j a sen kromosomilu­ku
on pieni j a siitä käytetään k a s v u l l i ­sia
(vegetiivisla. osia, juuria. Eräät
uudet tetraploidiset (36 kromosomia)
sokerijuurikas-"perheet" ovat kolme­na
psrättäisenä vuonna antaneet so-kerisatoluvut
95, 98 j a 103 s i l l o in k un
paias kauppajaloste antoi iOO. K u n
kaksi tuollaista tetraploldista muotoa
risteytettiin , n i i n eiisimmälnen (F1-)
sukupolvi antoi jopa 11% suuremman
sokerisadon kuin mittari Uusien j a -
Icstelden sokeripitoisuus on s u u n n i l ­leen
sama k u i n entisten kauppajalos-tciden.
Myöskään ei polyploidlsten
muotojen siemenviljely näytä t u e t t a ­van
erityisiä vaikeuksia. Myös T a n s ­kassa
on sokerijuiu-lkkaan j a rehu-sokerijuuriklcaan
jalostustyössä saa­vutettu
lupaavia tuloksia.
Mainittakoon, että Tanskassa a i ­kaansaatu
lupava polypoidinen puna-apUamuoto
on osoittautunut suhteel­lisen
kestäväksi vaarallista a p i l a t a u -
tia. apilamätää vastaan.
V i l j a l a j e i h i n kohdistuneesta kromo-somijalostuksesta
ansaitsee rukiiseen
kohdistunut ehkä suurimman huo­mion.
Ruishan on r i s t i s i l t t o i n en k a s ­v
i l a j i pienin (14) kromosomiluvuin,
mutta ^yöri vaikeus Johtuu siitä, että
sato kasvatetaan sen (jyvä-) satoa
varten. Uudet tähän mennessä luo­dut
tetraploidiset r u k i i t o v a t k i n osoit­tautuneet
satoisuudeltaan jonkinver­r
a n heikommiksi k u i n Ruotsin par­haat
vehnät ja rukiit, mutta jyväin
proteinipitoisuu.s ja leivontaominai­suudet
ovat selvästi edullisemmat
k u i n diploidisten muotojen vastaavat.
Jjrväsadon pienuus johtuu suhteelli­sen
runsaasta sterilisyydestä.
Erittäin mielenkiintoinen polyploi-dlajalcstustyön
tulos on ruisvehnä
( T r i c a l e ) , j o k a edustaa kokonaan uutr
ta k a s v i l a j i a.
Ruis-vehnän solut sisältävät veh •
nän 42 kromosomin lisäksi r u k i i n 14
kromosomia, yhteensä siis 56 kromo­somia.
Jalostusaineistona on ollut
paitsi ruotsalaisten omia ruis-vehnä-muotqja
lisäksi amerikkalaisia, venä­läisiä
y m . rulsvehniä.
M a i n i t t a k o o n , että luonnon luomia
ruisvehnämuotoja on tavatttu myös
Suomesta mm. Jokioisten K a s v i n j a ­lostuslaitoksella.
Ne ovat olleet 100
Tämä viisivuotias Jersey lehmä, "Brampton! Pienokainen syntyi viisi tuntia ennenkuin sen
Blonde Princcss", voitti ensimmäisen palkinnon ! emä voitti laon kunnian perheelleen,
luokassaan Royal Winter Fairissa Torontossa, j
FARMARIEN
PAIYÄPALSTA
Maailman ruokatavaratuotanto
ei tyydytä vielä kysyntää
ENSI KERRALLA KUN OSTATTE
H U O N E K A L U J A
TULKAA 72 GOLDEN AVENUE
Uusin ja Hienoin Huonekalujen
NÄYTTELYHUONE
Tulkaa katsomaan meidän kaunista valikoimaa Chesterfield- ja
nukkumahuoneen kalustoja sekä "Chrome"-keittlön pöytä- Ja tuo-lisettsjä.
Meillä on myös varastossa
L I N O L E U M I A , B A R O L E U M I A J A R E X O L E U M I A , kaiken kokoisia
ja - m a l l i s i a.
Tulkaa ja nähkää m-eidän täydellinen varasto kodin huonekaluja.
ACE FURNITURE & APPLIANCE
PUHELIN 445
South Porcupine, Ontario
\Vashing'lon, — Y K : n R i i o k a - ja
Maatalousjärjestö, joixxa kokoukseen
asallistui 58. maan edustajat, julkaisi
täällä lauantaina lausunnon missä
todetaan, että m a a i l m a n r u o k a t a v a r a -
l u o t a n t o ei riitä vieläkään kaikkien
tarpeiden tyydyttämke:n — j a lämä
aikana j o l l o i n Yhdysvalloissa ja C a -
nadassakin puhutaan maataloustuot­teiden
'•ylijäämätuotanncsta" ja
suunnitellaan ruokatavara t u c l a n n on
supistamista!
M a i n i t u s s a kokouksessa todettiin,
että viime vuoden sato o l i " kään­teentekevä
sodanjälkeisen nälkiinty-m
i s t i l a n t s e n torjumiseksi. Mutta l a u ­sunnossa
korosteiaari, että tuotanto
el vielä riitä tyydyttijjnään,maailman-tarpeita.
Tässä lau-unnossa vertaillaan köy­hien
ja r i k k a i d e n maiden elintasoa
toisiinsa ja sanotaan:
" V i i m e k s i k u l u i i G e n l-:ymme-.:?n vuo­den
suuntana on ollut se, c t t i ne
j o t k a olivat ".?ynmi;n.n vuoUa .sitten
h y v i n r a v i t t u j a , ovat nyt entistä p a -
remmaj.sa asemansa, j a h u : n o ; t i r a v i ­tut
ovat suurimmalta osalta huoncm-massa
äsemas-sa."
(3.8-15-22-29)
Surren ilmoitamme, että rakas mieheni ja isäni
FRANS LEANDER HONGO
kuoli kotonaan North Cobaltissa. Ont.. syöpätaudin murtamana lo­kakuun
18 p:nä 1949. Hän oli syntynyt Suomessa Siikaisissa Leväs-
Jcen kyliissä, Turun ja Porin läänissä, helmikuun IZ p:nä 1876.
Häntä lähinnä kaipaamaan jäin minä, hänen vaimonsa ja tytär
perheineen sekä y.m. sukulaisia ja >-5täviä tääUä Canadassa, Yhdys­valloissa
ja Suomessa.
Suo muistan puolisoni armas,
k u n eloni t a i v a l t a kuljen.
S u n muistos muUe on rakas,
n i i n kauan k u n minäkin silmäni suljen.
Suo muistan k a i h o i s i n aatoksin,
v a i k k a tuskani polttavan salaan.
Suo muistan k a t k e r i n k y y n e l i n,
vaikka tiedän et koskaan luokseni palaa.
Vaimosi Alma.
N u k u rauhassa isä-kulta,
k a i k k i tuskat j a vaivat o n loppunut suita.
- Sinua kaivaten muistelee
Tyttäresi Martha perheineen.
Sydämellinen kiitoksenune naapureille j a tuttaville osanotosta
suruumme. Kiitos kukista j a seppeleistä. KUtos k a n t a j i l l e . P a r ­haat
kiitokset T e i l l e k a l k i l l e . •
Alzna Hongo
Martha Brander ]^rheineen
"m
%:sesti itsestejiilejä.
Ulkomuodoltaan, mm. tähkänsä
puolesta, ruisvehnät ypivat suuresti
vaihdella. Tavallisesta ne ovat v a n -
hempainsa välimain?.. Ruot.sissa tä­hän
asti lucdiit ruis-vehnä jalosteet
ovat tosin, osoittautuneet varsin t a l ­venkestäviksi,
mutta .satoisuuci?ltaan
ne s i l t i ovat jäänee: j c n k i n v e n a n t ai
selvästi p.arhaista kaupparukiisia ja
vehnästä jälkeen, mikä johtuu niiden
suhteellisen runsaasta sterilisyydestä.
M u t t a niiden jyväin proteinipitoisuus
on paljon (30—40';.) suurempi kuin
vehnän proteinipitoisuus j a niiden l e i -
vinominaisuudet vastaavasti parem­mat.
Myös m u i l l a v i l j a l a j e i l l a i mm. o h ­r
a l l a ) , kuitukasveilla (mm. pellaval­la)
j a öljykasveilla tpellavalla, k e l t a ­s
i n a p i l l a , r a p s i l l a ym.i on Svalöfissä
suoritettu merkityksellistä polyploi-diajalostustyö,
joskin käytännöllisesti
arvokkaat tulokset näyttävät olevan
etäämmällä. k u i n edellä selostetuilla
k a s v i l a j e i l l a . Sen s i j a a n esim. ome­n
a l l a on Ruotsissa kertaistamisjalos-tustietä
päästy lupaaviin tuloksiin.
Näyttää siltä kuin krpmosomijalostuk-sella
voitaisiin lisätä omenalla mm.
C - v i t a m i i n i p i t o i s u u t t a .
M a i n i t t a k o o n vielä, että kromoso-mijolcstusta
oti jnyös meillä harjoitet­tu.
S i t e n on Maatalouskoelaitoksen
puutarhaosastolla (Valtion p u u t a r h a -
kcelaitoksella> Piikkiössä prof. O.
Meurmanin j a tohtori A. Vaaraman
johdolla • suoritettu polyploidialostus-ta
eräillä puutarhakasveilla ja M a a ­talouskoelaitoksen
kasvinjalcstusosas-tolla
(Valtion kasvinjalcstuslaitok-sella)
Jokioisissa maist. K . Multamäen
johdolla useilla peltckasvilajeilla. T ä ­mä
• työ a l o i t e t t i i n kunamallakin l a i ­toksella
jo ennen sotia, jotka lähes
kokonaan keskeyttivät työn. Nyttem­m
i n on onnistunut luoda mm! r u i s ­vehnä,
polyploidinen alsikeapila, o h ­r
a j a ruis ym. j a t k u v a n jalostustyön
j perustaksi. — Vapaa Sana, H e l s i n k i.
kokouksen tavoitteena sanotaan ole­van
keinojen löytäminen, miten s a a ­daan
"liikatuotantcmaLsta" osa ruo­katavaroista
nälkäisille kansoille ja
miten ruckatavaraproblesmit saadaan
r a t k a i s t u i k s i .
Tämä kokous on aikana, jolloin
jotkut maat puhuvat j a ' toteuttavat­k
i n jo ruokatavaratuotannon k o n t r o l ­lia
"ylijäämätuotannon" välttämisek­s
i - . .
Ruokatavaratuotanto parani viime
vuonna k a i k k i a l l a paitsi Australiassa
ja Uudessa Seelannissa. Täten r u o -
katavaravarastot ovat nyt k a i k k i a l la
suuremmat kuin edellisenä vuonna
p a i t s i Pohjois-Amerikassa missä ne
ovat olleet a i k a i s e m m i n k i n suuret.
M u t t a m a a i l m a n väkiluku o n lisään­tynyt
yhdellä prosentilla vuotta k o h ti
j a niinpä maailman ruokatilanne
näyttää paljon huonommalta jos sitä
t u t k i t a a n väkilukuun verraten kautt.^
maailman. Jos ihmiskunnan e l i n ­tasoa
mielitään parantaa, ruokatava_
ratuotannon pitää lisääntyä enemmän
k u i n väkiluku lisääntyy.
Tässä lausunnossa viitataan myös
-.iihHn, että maailma on tullut ruo-
Tämän R u o k a - j a Maatalousjärjestön'] katävarain sul)teen entistä enemmän
riippuvaksi sellaisista dollarimaista
k u i n Y h d y s v a l l a t j a Canada. Mutta
t u o n t i m a i t a vaikeuttaa niiden lisään­tyvä
doUaripuute.
Lehmillä tekohampaat
— oikeusjuttu asiasta
Droxford, Hampshire, E n g l a n t i . —
Ruokatavaraministeriö syytti viime
v i i k o l l a Douglas Clay-nimistä k a r j a -
kauppiasta, että se oU myynyt (k.o.
ministeriölle) yhdeksän sellaista l e h ­mää,
j o i l l a oli tekohampaat.
M a i n i t t u ministeriö ilmoitti, että
C l a y . myi nämä lehmät' hiehoina —
n u o r i n a lehminä, j o t k a eivät ole vielä
poikineet, j a j o i s t a saadaan parempi
h i n t a . -
L e h m i e n ikä voidaan sanoa n i i d en
hampaista, selittää ministeriö, mutta
näiden lehmien hampaat oli vedetty
pois j a n i i d e n t i l a l l e o l i p a n t u hieho­j
e n hampaat.
C l a y , 26-vuötias karjakauppias k i e l ­tää,
että hän olisi tätä hanunaslää-kärin
työtä tehnyt ja väittää että
näillä lehmillä c n v a r m a a n ollut teko­hampaat
s i l l o i n k u i n hän ne esti.
Ruokaministerlö syyttää että hä­neltä
petettiin tässä lehmäkaupassa
483 puntaa eli 1,497 d o l l a r i a.
P o l i i s i t u o m a r i käsittelee asiaa.
Sikojen hinnat
laskeneet
Chicago. — Suurin slkalähetys mitä
tänne cn saapunut sitten viime tam-mikuim,
tulvlttl keskilännen markki­nat
viikko sitten maanantaina ja
sai sikojen hinnat laskemaan alem­maksi
mitä ne ovat olleet sen jälkeen
kuin O P A poistettiin.
Maatalouidepartmentti tisdoittaa,
että 108,000 sikaa pantiin myytäväksi
maissivyöhykkeen kahdessatoista suu­rimmassa
markkinapsukassa. Se on
suurin määrä, mitä sikoja on saapu­nut
yhdellä kertaa markkinoille sitten
viime tammikuim. Karkein hinta oli
$15.75 sadalta paunalta.
fMutamaasta
laatuperunoita
V a i k k a mutamaassa (muck) usein
k a s v a t e t a a n huonolaatuisia keittope­r
u n o i t a , n i i n tällaisessa maassa voi­d
a a n k u i t e n k i n tuottaa erinomaisen
hyvälaatuisia ja h y v i n säilyviä peru­n
o i t a .
Ste. Clothildessa, Que. sijaitsevan
l i i t t o h a l l i t u k s e n koeaseman muta-maassa
on viimekslkulimeen kymme­nen
vuoden aikana suoritettu suuri
määrä kokeita tässä suhteessa. Nä­mä
kokeet ovat poikkeuksetta toden­neet,
että tämänlaatuisessa maassa
kulkee hyvä sato j a hyvä l a a t u käsi.
kädessä j a päin vastoin. M u t t a hyvä
sato saadaan h y v i n balanssoidun r a ­v
i n n o n a v u l l a.
O r g a a n i s e t . m a a t , rahka( peat) ja
m u t a (muck) muodostuvat s u t u i l ta
o - a l t a orgaanisista aineista j a niissä
on suhteellisen vähän m i n e r a a l i p l t o i s -
ta ravintoa, selittää Ottawan kes-kuskoefarmin
edustaja F . S. Bro\vne.
Potaskaa on näi?sä maissa äärettö­män
vähän. Fosforihappoja on kes­k
i n k e r t a i n e n ' määrä j a typpeä h y v in
p a l j o n . Tämän vuoksi sellaiset l a n -
nokkeet missä on runsaasti potaskaa
ja vähän typpeä, sekä normaalinen
määrä fosforihappoja antavat tällai­sista
maista parhaat perunasadot.
Y l e i s e s t i puhuert tällaisten maiden
lannoketarpeet voidaan tyydyttää
lannokeseokselle 1-4-9 tai 2-8-16 n i t -
rogen, phcsphoric acid, potash). K u n
on käytetty' vähemmän potaskaa ja
enemmän muita k.o. mineraaleja, pe­runasato
j a perunain laatu on huo^
ncntunut Ste. Clothidessa. K u n lisä­tään
potaskaa t a a n n e t a a n vähemmän
t y p p i - j a fosforipitoisia mineraaleja,
l a a t u paranee paljon.
Y l e i s e s t i puhuen r a h k a - jä muta-maassa
ei ole juurikasveja j a peru­naa
varten riittävästi ns. t u k i k i v e n -
näisiä. Näistä tärkein perunasadolle
on bcron ja kupari. Ncrmaalisissa
olosuhteissa perimä s a a riittävästi ku­p
a r i a tuhohyönteisiä vastaan tähdä­tyistä
r u i s k e i s t a j a pölyaineista. M u t t a
boronin suhteen on oltava varovaisia,
sillä vähäinenkin l i i k a - a n n o s sitä -voi
v a i k u t t a a h a i t a l l i s e s t i . Toiselta puo­len
sen puute vähentää perunasatoa
jr, huonontaa perunain laatua. Ste.
Clothidessa c n h a v a i t t u että boron-köyhistä
maista on s a a t u hyviä t u l o k ­sia
k u n o n pantu 10—15 paunaa bo-r
a x - a i n e t t a eekkerinalaa kohti joka
toinen tai kolmas vuosi.
L a n n o k k e l d e n määrä r i i p p u u j o n ­k
i n v e r r a n m a a n kosteuspitoisuudesta.
Kastelemattomalla j a Iculvalla m u t a -
maalla el peruna voi todennäköisesti
tulcksellisesti käyttää eiiempää k u in
tuhat paunaa 2-18-16 lannoketta eek­k
e r i n a l a a kohti vuodessa. Tolsilla
alueille missä esim. v o i d a a n järjestää
tehokas kastelu voidaan kahdenkin
tuhannen p a u n a n lannokkeesta eekke­r
i n a l a a k o h t i saada voittoa jos i l m a s -
tosuhteet ovat hyvät. Quebechi m a a .
k u n n a n lounaisosassa saadaan m u t a -
maasta säännöllisesti 400—500 bushe-l
i n sato eekkerlnalalta k u n maahan
pannaan 1,500 paunaa 2-18-16 l a n n o ­ketta.
' Rautatieasemia ryhdy­tään
siistimään
Suomessa
HelsiiikL — (S-S) — Sota-ajan pe­rua
ovat rautatieasemamme olleet jat­kuvasti
mahdollisimman epäsiistejä.
Nyt on Icuit^ikin tarkoitus ryhtyä
i niiden korjaukseen ja siistimiseen
niin, että ne Tiimeistään olympiaki­sojen
alkaessa esiintyvät todäla pes­tyin
kasvoin. Osittain on tämä siis-timistyö
jo aloitettakin sen jälkeen.
j kun esimerkiksi maali- ja kattamisai­neiden
saanti helpottui.
Valtion rautatiet el kuitenkaan tu­le
kiinnittämään huomiota'ainoastaan
rautatierakennusten u l k o n a k öön,
vaan myös asemahallit tullaan siisti­mään.
Mm. on jo nyt tehty päätös
hallien seinille kiinnitettävien julis­teiden
koop standardisoimisesta. Ju­listeet,
n i in ulkomaiset vaihtojulisteet
kuin kotimaisetkin, tulevat tästä läh-sm:
n kokoa ja niitä varten valmis­tetaan
metalliset kehykset, joihin j u ­listeet
kiinnitetään.^
Jo ailtalsemmin on kerrottu liik­kuvan
kaluston täydellisestä kunnos­tamisesta
vuoteen 1952 mennessä. Täs
tä "4-vuotissuunnitelmaa" toteute­taan
edelleen täydellä teholla. Kaikki
Suomen rautatievaunut maalataan ja
korjataan ennen Gtelsingin olympia­kisoja.
viholliset eivät voisi sitä niin hyvin
havaita.
Kaikilla jäniksillä on suuret taka­jalat,
mutta tällä jänislajilla on io-kocnsa
verrattuna paljon suuremmat
jalat kuin millään sen serkulla. Tal­veksi
sille kasvaa jalkoihin pitkät
karvat, joka tekee jalat vieläkin suu­remmiksi,
niin että jalat eivät niin
helposti uppoa pehmeään lumeen ja
sen kulku on helpompaa. Kim ihmi­nen
nälcee nämä jäljet metsässä ja
huomaa suunnattoman sumret taka-jalkain
Jäljet, jotka ovat monta ker­taa
suufemmat kuin etujalkain jät­tämät,
on hänen vaikea uskoa, että
sama eläin on ne molemmat jättä­nyt.
Luonto on puolueeton lahjainsa ja­ossa..
Ilves, joka elää enimmäkseen
jänisten pyydystämisestä, on myöskin
saanut talveksi karvaiset tossut jal-koisinsa,
että se paremmin voi hiipiä
lumessa saaliinsa perässä.
§ t
JOULUKOR
Ndjää erilaista
Kolmea erilaista « J U t
Sitten on postikortin
kein vanhan ajan Jo
p j A . sellaisia kuin rfT
Suomessa.
Ainoastaan 5c k a ^ ,
Tilatkaa heti enneniai.^'
loppuvat.^^ * I
lähetetään kaikkialle CixsiaA
HYVÄ VALIKOIMA
Englantilaisia
L A A T I K O S SA
H i n n a t vaihtelevat 60c aina i
laatikko.
ERIKOISUUS
50 jonlnkorttia ja kaoret
T i l a t k a a osoitteella:
V A P A U S PUBLISHINGI
C O M P A N Y , UMSm]
Box 69 Sudbiny,(
mm.
SUOMEN LÄHETYSlöl
LEGATION OF FINLAHDJ
140 WeUington Street,
Ottawa, Ontario.
Puhelin 6-2389
"SANOKAA SE KUKILLA"
P$Qple's Florist
HAUTASEPPELEITÄ
HÄÄKUKKAVIHKOJA
PuheUn WA. 2070
33^ Queen St. West
Toronto, Ontario
LIPEÄKALAA
KUIVAA JA LIOTETTOA
ANJOVIS-SILAKOITA
Monenlaaluisia SILLEJÄ
sekä
PUOLUKOITA
saatavana
HYTIN kaupasti
288 Queen St. VV. Toronto, Ont
Puhelin EL. 2021
(26-;
FINNISH STEAM BATHS
56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 lp,
Perjantaina 1-12 i.p.
Ijatiantaina 1 i.p. - 2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p. -1 i.p,
' NAISET'
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 ip.
Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p.
PUHELIN EL. 2571
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSX:n fVannpin osaston kuukau­sikokoukset
piidetääii jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
C'SJ:n Hearstin osaston kuukausi-
Icokoukset pidetään Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina' klo
2 ip.
C S J : n Spmce^alen osaston No. 30.
kuukausijtökdukspt pidetään jo-käisen
kuukauden ensimmäisenä
sunntihtaiiia kello 2 ip. Jbhto-kuhta
kokoontuu ttmtia aikai­semmin.
CSJ.:n Port Arthurin osaston kuu-
Icau^ikbkoulcset pidetään jokaisen
koukaudeh ensimmäisenä keski­viikkona
klo 7 illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
jokaisen kuukauden viimeisenä
keskiviikkona klo 7 illalla samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
A . K a r l , 71 N. Kenogami Ave.,
Port Arthur. Ont.
C S J : n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-haalilla.
C S Jm nmminsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä stin-nuntaina
kello 7 illalla.
C S J : n Sudburyn osaston kokoukset
pidetään jokaisen kuukauden en­simmäisenä
sunnuntaina. Pu­heenjohtaja
Oscar Männistö, sih­teeri
H i l m a Mäki, osoite Box 354,
Sudbury, Ontario.
C S J : n Vancouverin osaston No, 55
k u u k a u s i kokoukset pidetään
C l i n t o n - h a a l l l l a jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 i.p. Johtokunta kokoontuu
puolitoista tuntia aikaisemmin.
CSJrn Kapuskasingin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokai­sen
kuukauden toisena sunnun­taina
klo 2 i.p.
C S J : n Sault Ste. Marien osasto
No. 5 työkokoukset pidetään joka
kuukauden ensimmäinen ja kol­mas
sunnuntai osaston omalla
t a l o l l a , 321 John St, alkaen klo
8 i l l a l l a.
C S J : n V a i d*Orin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­n
u n t a i n a klo 2 i.p. Sihteerin
osoite: Lempi Ojanen, Box 856,
Vai d'Or, Que.
C S J : n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään joka kijji-kauden
kolmantena sunnuntaraa
k l 6 1 päivällä osaston baalilla.
K i r j e e n v a i h t a j a n osoite: Wm.
Rönkä. R . R . 1, VVorthington, Ont
Luonnon omat
lumikengät
Luontoäiti on varannut Itunikeiigät
monille niille lapsilleen, jotka joutu­vat
viettämään talvensa kaukana poh­joisessa,
jossa on paljon ja pehmeätä
lunta. Nämä eläimet ja linnut kas­vattavat
itselleen lumikengät joka
syksy ja poistavat ne keväällä lumen
mentyä.
Parhaimmat näistä lumikengistä on
jäniksellä, jota nimitetään lumiken­käjänikseksi
ja Joka loikkii pohjoisen
lumisissa metsissä. Tämä jänislajl
vaihtaa myöskin ruskean turkkinsa
talveksi valkoiseen takkiin, että sei)
M/S BÄTORY
Matkat SUOMEEN ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta
Stuui lienkfl%o]it;dsesti jirilidetta joaliihnvimatka joolnk. 10
g?^"°SKJWDillAWHEII^^
Nopeat j a mukavat laiva-, rautatie- ja lentoyhteydet
Kö^ienhamlnasta eri puolille Suomea.
VARHAISET 1950 LAHTOVUOROT
NEW YORKISTA: KÖÖPENHA3IINAST.*:
Tammikmm 20 Hrtmikmm 18 lammik, 6—HebB^ »
MaaHskmm 20 HtAälnnm 17 MaaUsk, 7—Bohtfk «
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän
asiamiehen puoleen tai
G D Y N I A A M E R I C A L5NE i N C.
2t5 DnnBOMBd. Bldg. 1117 Ste. CsUfaerine S t W.. MofltreaL