1950-07-20-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
«-»„n svdänsunm murtamana Ilmoitan sukulaisine ja tuttaville, ^len "} rakas mieheni j a W3ynen hellä isä ARNE^JACOB PYKÄRI ,• »«ikkumalla Sandstone-järveen oUesEaan kalastusmatkalla kesä- •in^nä 1950- Hän oU syntynyt Uolalussa, Ont. syyskuun 30 p. ,,'0 oU Ä e s s a a n 38 v. 8 kk. ja 18 p. ikäinen. •ifhtoJä häntä suremaa» jain mina. hänen vahncnsa. poikamme ^^i^ia äiti. kaksi veljeä j a yksi sisko sekä suuri sukulais- ja tut- ' w^nia saatettiin viimeiseen lepoonsa fcesäkuim 23 p:nä Nolalun ffimaaUe Euureri toverijoukon saattamana. : out elämäntoveri kaUeln, isä lapsellanme parhain, läpi elämas'. a i n ' kuljit hymyillen. Et ehtinyt ees' elon Utaan. kun jouduit meidät jättään. •Uinua nyt saat sä ainiaasti hiljaa. Ei kuolonkaan kylmä käsi , riistää voinut kaikkea multa^ Sun elon pätväs muistot; 7 kauniit Jäivät mulle, hlJtä hellin hoivalleni ne kätken iäks' sydämeen. Sua aina rakkaudella muistoen. Vaimosi Linnea^ Pois on isän hellä käsi. pois on isän turva multa. —Sun katsees kirkas iäks' sammunut on mulle. Nuku, nuku rauhan unta, muistan ainlaasti sua isä kallein. • Toikasi Wayne. MlJISTOKSI R A K K A A L LE POJALLEMME ensimmäisenä lapsistamme korpeen kotiamme raivattiin, olit ilomme, nuoremmilles hoiva, le täytit elonpäiväasi Tijmeiseen, - •, sorrettujen puolesta sä seisoit, in kirkkaimman toivoit näkevas. ian kuolo kylinä riisti elon suita, aiikon riveihm. toi meille surun isuureii.. -^:--v:y:--:'--^------ --- rauhassa rakas poikamme, muistosi säUyy, työsi jatkuu, jatkaa Joukot miljoonain. Rakkaudella muistaen ' Äiti j a Isä. Oi. miksi katkoi kuolo elos', veli armain. Oi, miksi kaatuu joukostamme parhaimmat. Lepää rauhassa ikiuntas veljemme. Sun muistoasi vaalimme kera . tovereiden, ystävien. Veljesi Viljo perheineen. Miksi vuotaa kyynelvirrat, nuksi rintani vaikeroi? Onhan veljeni rauhan saanut. Elo väistyi jo tieltäsi pois. on päättynyt matkasi määrä. Lepää rauhassa veljeni rakas. E n häiritä untasi voi. Rakkaudella mulstaeui Siskosi Wllniarjarperhe.T:y Veljeni kallis meiltä oh poissa, hän elämän myrskyistä vapaa oh. Sinua kaihoten kaipaamme aina,' Lepää rauhassa Icummun alla. Veljesi Allan perheineen.^ Lausun sydämelliset kiitokseni ystäville-ja tovereille, jotka niin runsaslukuisina ottivat osaa'raskaaseen suruuni. JCUtos seppeleistä ja kaikesta avustanne. . ' Erikoinen kiitos kalkille niille,'jotka aikaansa säästämättä antoivat apuapsa ruumiin naarauksessa. Kiitos C S J iti Nolalun osastolle ravintolan järjestämisestä j a haalin luovuttamisesta tilaisuutta varten. LINNEA PYKARI vaimistDvat PaperipuuHeoIlisuus on leilin kykenevä täyttämään työläisten vaatimidcset Kreikkalaiset naiset qsällistuivat j — Välimeren suulla oleva Gibral. jo kauan ennen kristillistä tari on ollut Britannian omistuksessa V. 1713 saakka. . Timmins. — Noin kaksi veikkoa sitten Kapukasmgissa pidetyssä L . & S. W. Umon Lt>cäl 2995 kokouksessa, samoin kum sitä ennen Porth Arthurin Locahn ja jälkeen Sudburyn Localln kokouksissa, päätettiin vakavan kesr kust^lun tuloksena, että tulevaa sopimusvuotta varten on metsätyöläisten palkkoihin ja työoloihin saatava huomattavia parannuksia. Local 2995 vuosikokoukseen osallistuneet 7 alueen johtavimman paperipuuyhtlön työläisten edustajat olivat täysin yksimielisiä sUtä. että tällä kerralla el asetetuista vaatimuksista voida perääntyä, vaan on niiden puolesta seistävä, jos tarpeellista, lakkoutumiseea asti. TEOLLISUUS ON KYKENEVÄ MAKSAMAAN Vuosi sitten. JoUohi Canadan paper i - Ja paperiteollisuuden .asema, mark kinoidcn epävarmuuden tähden näytt i huonolta, Joutuivat Ontarion met- Sätyolaiset ottamaan vastaan osittaisen palkkojen laskun booniiksen pois-tam:& en muodossa. Tiliä kerralla t i lanne on kuitenkin kokonaan toisenlainen. Niissä virallisihi tilastoihin pohjautuvissa raporteissa, jotka kokoukselle esittivät L. & S. W. Union Joint Councilin sihteeri Bruce Magnu-son ja Local.2995 presidentti PetC Mongeon, todettiin Canadan paperi-ja paperiteollisuuden aseman olevan paremman kuin mitä \^e on ollut viimeisen 20 vuoden aikana. Yhtiöiden voitot ovat nousseet valtaviksi j a tehneet mahdolliseksi sijoittaa suuria summia tuotantotekniikan parantamiseksi ja tuotannon kiihdyttämiseksi huippuunsa niin tehtaissa kuin met-stesäkin. Vaikka kylmän sodan politiikka onkin poistanut melkein olemattomiin meren takaiset markkinat, n i in on yhdysvaltalainen kysyntä noussut siinä määrässä, että nykyinen suuri tuotanto tuskin kykenee sitä täyttämään. Uudet «nanssijärjeste-lyt, alhaisemmat korkotaksat. vehkojen likvidoiminen, erlkoisreservitl suuremmat työkapiitaalivarat, alhaisemmat veroi; jne, ovat kaikki yhdessä saattaneet yhtiöt hyvään asemaan ("to viTcather adversc conditlons"), kuten "Pinahclal Post" to'mitiisp3lsr tallaan toukokuun 13,päivän^niuneros-saan tänä vuonna totepi. TILAISUUS UUSIA 'M UUSI LÄHETYS JUURf SAAPUNUT 'Hinta$1.25 kappale Ostajan maksettava lähetyskulut DT-IOO D¥-108 DY-in OT-186 Dir.22l OY.223 DY.247 Dy.249 DY-ZSO l)r-251 DY-253 l)Y-254 DY.258 DY.261 »T.262 Aina se pohjalta paranee - Kupletti-Jenkka Karjalan Polkka Laulanut Matti Jurva ' VUmelnen m a r k k a P o l k k a Vanha Itliunpenkld — Foxtrot Laulanut Eugen Malmsten Anna sen mennä ^ Polkka Punaisen töllin H i l j a ^ Jenkka Laulanut Matti Jiurva Meksikon t y t t ö T a n go Mä onneen taas tahdon luottaa — Valssi Laulanut Eugen Malmsten . KannaksehkatribEi — Polkka Viime Vuonna, tänä vuonna — Jenkka Laulanut Matti Jurva • Koeta viellä kerran — Jenkka Olympian kunmeessa — Jenkka. : Laulanut Matti JiUTra Pohjanmaan junassa — Jenkka Sujut ollaan — Polkka Laulanut Matti Jurya Oi knale kuinka soi. — Tango Eebtootähti l Laulanut Eugen Malmsten Aitan ovella—: Jenkka. . Saariston satu — Jenkka Laulanut Matti Jurva Kirjava Untn ~ Jenkka Renkipojan r a k k a u s P o l k k a Laulanut Matti Jurva Eikös n i in Jenkka Mukavia kuiiinn — Jenkka Laulanut Matti Jurva Lauld hänelle ~ Tango Sydän sykkii tahtUn Czardaksen Foxtrot Laulanut Eugen Malmsten > Tervetuloa, tervemenoa — Polkka KodomaOca ~ Jenkka laulanut Matti Jurva MJks' saa, lemmin — Foxtrot Kadotettn ' - V a l s s i Laulanut Eugen Malmsten Baallt pyykkirannaUa — Polkka Mikd sormoksen helUt ptOs — Jenkka Laulanut Matti Jurva , • Hyljätyn Jenkka Kukahan se on? — Polkka Laulanut Matti Jurva DY-266 Yksi hyvä sana — Jenkka Kirjeenvaihtoa halutaan — Polkka Laulanut Matti. Jurva DY-267 Köyhän pojan perintö — Polkka Mökin rakentaja — Jenkka Laulanut Matti Jurva 535 Tyttöäni muistellessa ^ -Välisi Ritari j a linnanneito — BaUaadi ^ Laulanut Teemu Grönberg 734 Sunillinen Idiu ~ Slow-rox Argentiinan kuu — Tango Laulanut Teppo Ralkko 743 Tunfi tuuU pientä— Valssi Pajupilli — SIow Fox , Laulanut Teppo Ralkko 910 Ehkä tästä tulee iskelmä — Fox trot I l ta Santa Cmzissa — Siow Fox Xiaulanut Olavi Virta B 2093 Ken lienetltään — Tango Mikä yö — Swing, fox Laulanut HenryTheel : — SL löi Kesi^ön v a M 102 Sä kasvoit neito Soittokappale bV-270 Jo palnuvl i » l v ä - r valssi Sumllinen kuu—- Slow Fox Laulanut Eugen Malmsten DY-281 Säveliä tdhansien järvien maasta Osa 3 ja 4 • • • Soittokappale ' ~ ~ r bY-122 Wleniläi8makeisla — VaJssf Wlenilälslä verta — valssi "Johann Straus—Rytmi Pojat orkesteri DY-155 Lotus tongo Kontamoyö Alsterilla — Valssi Soittokappale — Ramblers Orkesteri SD-5069 Unislmlen linna — Fox trot. laul. Olavi Linna Rtmsnlnen helkl — 8low i^ox. lauL Kirsti Hurme SD-5005 Pähräslä päivään — Fox trot crsol M lo Laulanut HenryTheel T-8003 Tuulen viemä — Fox toot' Tcdvetango . Laulanut Henry Theel T-8003 El onni ole lahja — Tango Rakkain lauluni—Valssi Laulanut Heniy Theel Rajoitettu määrä. ,. Lähettäkää tilimksenne heti , . . VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED BOX 69 SODBURY, ONTARIO Tilastot myöskin, tsoltjavat, että Abitibi PJ». Co. on neljän viimeisen vuoden aikana lisaiuiyt puhdasta pääomaansa 17 miljoonalla, ollen se nyt viifalltsten . numeroiden . mukaan $76,000.000. Kun tiedetään että yhtiöiden viralliset o^hnaisuusnumerot ovat tavallisest i vabi puolet todellisuudesta, on n u merot luettava paljon suuremmiksi. Viime vuonna esim. • mainittu yhtiö maksoi osakkaille täyden osakevoiton. lyhensi velkoja 3 miljoonalla Ja lisäsi pääomaansa tniljoonalla. v International Paper Co. raportit osoittavat suurta voittojen kohoamista tämän vuoden ensimmäisen 3 kk. a i kana. Puhtaan voiton tänä aikana i l moitetaan olleen $16,295.248. Koko<- naistulojen' ilmoitetaan olleen $115 miljoonaa. 4 miljoonaa suuremmat kuin samaan aikaan viime vuonna Ja niin suuren että ainoastaan 1947 ja 1948 saman ajan tulot ovat sen ylittäneet. Jotakuinkin samassa suhteessa ovat toiset suuret paperi- Ja paperipuuyh-tlöt. kuten Kimberley-Clark of Canada. Long Lac Pulp and Paper Co.; M . <Si O. Paper Co, ym. lisänneet pääomaansa javoittojaan^Ytein panadan rahan arvon alentaminen 10 prosentilla; on lisännyt paperiyhtiöiden tuloja noin 50 miljoonalla dollarilia. koska vienti maksetaan Yhdysvaltain dollareilla; •..' MITÄ TYÖLÄISET OVAT > SAANEET? Huolimatta yhtiöiden valtavista voitoista eivät teollisuuden työläiset ole viimeisen kahden vuoden aikana saaneet minkäänlaista parannusta palkkoihin enempää kuin olosuhteisiinkaan. Päinvastoin oh palkkoja pyritty entisestään alentaniaan, lisäämään työhkiihdytystä Ja huonontamaan olosuhteita. Metsätyölälset esim, v i i me vuonna joutuivat ottamaan vastaan böonukseh poistamisen j a sen jälkeen ovat yhtiöt käyneet yhtämittaisia kampanjaa ruoan huonontamiseksi, poistamalla ruokapöydästä hedelmät, vaihtamalla voin margariiniin, kahniunaidon ala-arvoiseen pauteri-maltoon yin. tavoilla. Viime vuonna. Jollolh yhtiöt ohvat huolissaan markkhioista, vähennettiin tuotantoa ja turvauduttiin varastoihin. Yhtiöt varoivat ottamasta mln-käänlaista riskiä ja tahtoivat asettaa "viulut" työläisten maksettavaksi. Mr. George Leblancln, Spruce Palls P.P. Co. Sudburyn . työnvälitystoimiston Johtajan (yhtiö maksoi $2 Vj milj. osa-kcvoittoja v. 1948) ilmoitetaan lausuneen viime syksynä, että koska sano-malelUlpaperln; hhita A mahdollisesti laskee, on työläisten palkkoja alennettava. Hän myöskbi huomautti, että Anticostin saarella maksetaan vain $2.50 coordllta ja että Ontarion metsämiesten palkat olisi alömincltava samalle tasolle. Mutta entä nyt? Paperin hlnla el ^ ole laskenut Ja paperituotteiden ' k)-.s)'ntä on korkealla. Tarjoavatko yhtiöt nyt työläisille koroHista? Tuskin, elleivät työläiset järjesty lujasi! j a pakolta yhtiöltä niin tekemään. B.C:n melsätyoläiset voittivat 12;^ senlln korotuksen tuntia kohti päättävällä Ja yhte- : naisella eslintjrmlseUä. Ontarion Jiuonostl palkatut paperltebdastyö-läiset saivat keväällä 6 sentin koro- - Vuksen tuntipalkkoihinsa Ja Ontarion metsätyölälset tulevat myöis-kln saamaan korotuksen palkkoihinsa, sekä poistamaan margariinin ja^ pauterimaldon kämpiltä sel-somalkk lujina nyt edustajakokouksissa tehtyjen päätöksien Ja Unlon- •••sa takana. . • ENSIMMÄINEN TEHTÄVÄ Ensimmähien tehtävä nyt ennen neuvotteluja on saattaa jokainen met-sätyölälnen tietoiseksi kalkista niistä vaatimuksista Jotka on päätetty esittää työnantajille.ensi elokuun 16 p:nä alkavissa neuvotteluissa, sekä kaikista niistä seikoista Jotka tekevät enemmän kuin oikeutetuiksi nämä suhteellisen pienet vaatimukset. Jatkuvasti nousseet elinkustannukset, teollisuuden suuret voitot jne., eivät Jätä m i tään perääntymisen mahdollisuutta hyväksytyistä' vaatimulcsista. Kunnollisesti palkatut Ja hyvissä olosuhteissa työskentelevät työläiset pystyvät tiiottainaän e^nmmän kuin^ ,n^^^ Iu>iila ja huonoissa olosuhteissa työskentelevät Ja alituisesti paikasta palkkaan hiuuttelevat työläiset, j a sen luu-lisi'ölevan yhtiöllleklrt hyödykisl, samoin kiiin koko yhteiskunnalle. . : Samalla kertaa on kalkki metsä-työläiset saatava käsittäniään : niyöskin se. ct'.ä vain lujasti yhtenäisenä Joukkona voidaan yhtiöt pakottaa hyväksymään vaatimuksemme. Siksi Jokaisen metsämiehen oma etu vaatiikin, että hän •• kuuluu unioon Ja osallistuu sen toimintaan parhaaasa mukaan. P a koileminen, uniosta sivussa oleminen Ja palkkojen Ja olosuhteiden parantaimisen puolesta toimimisen aU&oAmn toisten tehtäväksi on työläisten rivien helkohtamlsta, omien j a toisien työläisten etujen pölkonlsta sunrrahamleslen by-väksL Niin el yarmaan kukaan halua tehdä j a siksi Jokainen katsookin, että on hyvässä Jäsenyydessä ennen palkkaneu^otteliijen alka- • • mlsta. — 8. sotavoimat poistettaviksi Koreasta Asiaa koskeva päätöslauselma päätettiin lähettää Canadan pääministerille Ottavaan Port Arthur. — Tämän kaupungin surmalalfiten rauhankoikous, Joka p i dettiin viime sunnuntaina CSJ:n osaston haalllla, oli kutsuttu koolle keskustelemaan korean kysymyksestä j a yleensä rauhan puolustamistoi-minnasta. Kckouiksessa (hyväksyttiin seuraava päätöslauselma lähetettäväksi Canadan hallitukselle: Hcinäk. 16 pnä Port Arthurbsa pidettjr suomalais-canadalälsten yleinen kolious protestoi Yhdysvaltain Korean sisäisiin aslplhih , sckaantTunisen Ja Canadan halli-tultsen siiben antaman avun Joh- Me vaadlinme Canadan liitto-balfitultsen toimimaian pikaisesti meri-, ifaoaa- Ja naulden sotavoimien poistamiseksi Korean sota-alneelta Ja lopettamaan siten ko-reataisten murhaamisen Ja hyökkäyksen Korean kansaa, vastaan. Me vaadimmie Y K tn pertBsklrJan nondattafnisia ja Turvailisunsnen-voston palauttamista lailliselle kannalle hyväksymällä Kiinan Kansantasavallan edustajat neu- - vostooii Ja kunnioittamaan Tur-valUsnusheiivoston^ v ;ykslfflie]isyys- • ,säänt6äl'.'-;:{; ;^;^;v ^.-'^^''f;^''-'^'-::-^--.'' /Edelleen : n i e : keludtammci kaikkia snomalals-canadakUsia liittymään yhte«D. rauhan säilyttämiseksi, tehostamaan : toimintaa Tukholman r a n h anvetoomokseh puolesta atomipommin pannaan Julistamiseksi Ja että atinnipom- . m i a ensfmmäisekst käyttävä maa Ja hallitus Julistetaan nkolllsctoi hyökkää^!. BAUHANKONGBESSIN PÄÄTÖKSET^/^:.': Ennen päätöslatiselman hyväksymistä esitettiin kokoukselle kolme ise-lostusta.- Ko£ka viime keväänä p i detyssä Canadan Bauhankongressis-ea CSJ:n tämän altieen edustajana ollut Ulotti Kothonen oli Nplaluun rauhankokouksessa n i in esitettiin hänen yhteenvetonsa n^Jnltitsta kongressista kokoukselle seiutiavaan tapaan:, - Taistelu atomipommin laittomaksi szAtiAmisciul on nyt -uudessa valhees-pldctty Maaliman Rauhanlllkfltccn toimeenpanevan komitean kokous päätti asettaa kysymyksen citcn, että vaatimus kohdistetaan kalkille hallituksille j a kaikissa maissa suoritetaan allekirJoituEten kerääminen vaatimuksen alle. Atomipommin pannaan julistamisen ohella vaaditaan sen toteuttamista varten (kansainvälistä valvontaa Ja lopuksi julistetaan sotarikolliseksi se hallitus, joka ensin käyttää atomiasetta mitä maata vastaan tahansa. Siitä saattaa olla erimielisyyttä minkälainen tämän maailman pitäisi olla, mutta jcrftahiennn yksimielinen maailman säilyttämisestä ja siitä syystä on atomiaseet tehtävä laittomaksi atansalnväilsessä mlttakaa-vassa.;,:/^ v • , • \ - ' • Maailman raulian voimat käsittävät nyt noin .800 miljoonaa henkilöä niissä maissa, Joiden kaivsat j a h a l l i tukset (Neuvostsllltto j a kansandemokratian maat) ovat ehdoitta hyväksyneet atomiaseiden pannaanju-listamisyaathnulKen j a ovat vannou-timeet t o i m i m a n sen hyväksi. Toisaalla sulkee maällmanlaajulneh rauhanliike muissa maissa yhä laajemmat j ^ j o t itveihhisä. Nämä maailman/ voimat ovat takeena sUtä. että ratflia voidaan säilyttää kunhan vahi kaikkialla toimitaan rauhan puolesta. voidaksemme ajatella, toimia ja elää on esitettävä maailman tuhoaminen. AJlekirJoitusten hankkimiseksi Ja muun 'raiihantoiminnan edistämiseksi järjestetään jokaisella palickakunnal-la raiämnkomitea ja erinäisissä jär-jcBtöissä myös toimintaa ohjaava komitea, KOREAN K Y S Y M YS A. T: H i l l alusti C S J :n osaston va-lUtu& komlteah puolesta Korean kysymyksen. Hän huomioi ensin, että hjökkäys tehtiin Koreian Yhdysval-tahi taholta äärimmäisen Julkean valhevetion suojassa. Joten kansanjoukoille on saatava selväksi tosiasiat. Yhtämittaa Julkisuusvälhieet pauhaavat, että pohjoiskorealaiset (hyökkäävät. Todellisuudessa pohjols-korealatset orat omasfa maaansan ja saan sinä Tukholmassa viime talvena pyrkivät luomaan itMmälxen J a yh-teaSiscn. Korean. - - Kaikille Uenee tunnsttua että Y h - ilysvaltain silloinen, presidentti Thco^ Roosevelt alleklrjoittr-v. 1905 Japanin äans^a salaisen sopimuksen, jossa K o rea luovutettihi Japanille j a Japani vastapalkkioksl luovutti YhdysvalloU-Ic yksinoikeuden Pilippllnalhhi. Tä^^ män konikaupan seurauksena on K o rean kansa ollut Japanin ti'8tcn ja orjuutuksen alainen e&ä itse ole saanut hallita omaa maataah. «ikä hoitaa omia asioitaan. Y u l ' 30 miljoonaa korealaista oli siis 40 vuotta Japanin Imperialismin slirtomaaor-juutukscn painamana. Toisen maailmansodan aikana, V; 1943, kolmen suurvallan. Yhdysvaltain, Britannian j a Neuvostoliiton pääministerit «kokoontuivat ' Kalros-: sa j a lupasivat yhteisesti to5miasiten^ että Korea saa itsenäisyytensä. Toi-. sen maailmansodan päätyttyä allekirjoittivat samojen valtojen ulkomi-^ nisterit jouluk. 27 pnä 1945 McskO" van konferenssissa vakuutuksen: (1) että Korea muodostetaan Itsenälsck-: sl valtloStsl; (2) että muodostetaan vällalkataen hallitus Ja (3) että Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain edustajista muodostetaan yhteinen komissio neuvottelemaan Korean dcmdkraat-, tisten puolueiden kanssa 1/ Ja 2; kohdan toteuttamisesta. Jotta saavutetaan se "poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen edistys, mitä K o rean kansa haluaa dcmckraattlsen It-sehalUnnon kehittämisen ja Korean, kansallisen . itssnäisyydon takaamlr seksi." Neuvostoliiton edustajat auttoivat kansan Järjestöjen (kanssa .neuvottelujen kautta asiain järjestelyä niin. että : Neuvostoliiton miehitysjoukot poistuivat Koreasta sovittuna aikana V. 1948. Pchjols-Koreassa suoritettiin alueelliset vaalit ja muodcstettlln hallitus. Jonika johdolla siellä on tapahtunut suuri edistys ikansan elämässä. Yhdysvallat a.settl Etelä-Koreassn mlchltysjoukkojensa turvin hallituksen Johtoon parikymmentä vuotta Yhdysvalloissa olleen syngman Rhee-nimisen taantumulkselllsen vainoamaan Korean känsän Itsenäisyystais-telljoita j a ehkäisemään kansan Järjestymisen. Yhdysvaltain miehitysjoukkoja ei poistettu sopimuksen mukaisesti v. 1948 ^ikä vielä viime toukokuussakaan, jolloin Etelä-Koreassa suoritettiin vaalit. Korean kansa oli vaatinut ylelsmaallisten (niin pch- Joista kuin eteläistäkin aluetta käsittävien yleisten) vaalien pitämistä vapaana Yhdysvaltain miehitysjoukkojen terrorista. Tämä oli myös Canadan hallltukssn kanta vuonna 1948. Mutta vaalit pidettiin kuitenkin a i noastaan Etelä-Koreassa ja tulokset osoittavat Yhdysvaltain tukeman vaeallihallltsija Syngman Rhecn ryhmän saaneen ainoastaan 48 edustajaa jotavastoln hitntä vastustaneet puolueet ja ryhmät salvat yhtccnoä 162 edustajapai^Ifka siltä huolimatta, että Syngman Rheen terrorihailltuk-sen toimesta teljettlcn vaalien aikana vanllaan mm. noin 90 ikansan eh-llokasta. Terroria kuvaavana esitti H i l l v l - i^ailisten tietojen periisteclla, että Rheen^hallltus oli VV. 1045 ja 1949 välisenä aikana vangituttanut 478,000 Korean kansan taistelijaa Ja telotut-tanut 93,000 (koska he olivat vaatineet ja toimineet luvatun maan Itsenäisyyden Ja yhtenäisyyden hyväksi. Y K : n komissio oli pakotettu selostuksessaan tunnustamaan, että "Syysk. 4 p. 1948 Ja huhtlk, 30 p. 1949 välisenä aikana vangittiin 89,710. henkilöä Ja tuomittiin kuolemaan tai pltikiin vankcusrangalstuk-slln kansanvaltaisen toimintansa takia." Rheen kannattajaln tappio toiikök, vaaleissa Johti siihen, että ylelsko-realalnen Yhdistynyt Demokraattinen Isänmaan Rintama (johon kuuluu 77 kansan järjestöä Pohjois- ja Etelä-Koreasta) esitti vaatimuksen ylelsmaallLsten vaalien pitämisestä, että pohjoinen ja etelä yhdistettäisiin Ja että niille valittaisiin yhteinen h a i - lltus. Samalla tavalla kutsuttiin koolle ylcismaalllnen kansan yhtenäi-syyskokous hcinäk. 10 päiväksi. Syngman Rheen (hallitus ryhtyi vastustamaan ka&kia näitä toimenpiteitä Ja määräsi vangittavaksi "maanpetoksesta" kalidti ne edustajat jotka oli osallistuneef Etelä-Koreasta edellämainitut päätökset tehneeseen yhteiseen kokoukseen. Samalla pyysi Rhee Yhdysvalloilta lisää asevoimia sotaa varten Pohjola-Koreaa Ja icoko Korean kansaa vastaan. Yhdysvallat lähetti Koreaan lisää ascjoufckojaan tulemaan vasalliapa Syngman Rheen terrorlhallitusta koko Korean kansaa vastaan. Lentopommitta jal n ja muiden asevoimien lähettäminen tapahtui Yhdysvaltain puolelta Jo edellisenä yönä ennen kuin toimenpiteet esitettiin Y K : n turvallisuusneuvoston Icokouk-jen hyväksyttäviksi seuraavana päivänä. Y K : n turvallisuusneuvoston tynkä-kokouksella el ollut Y K : n peru£f/clrjan ja sääntöjen mukaan päätösvaltaa ja . (Jatkoa seuraavalla sivulla) Torstaina, heinäk. 20 p. — Thursday, July 20 Sivu 3 KIITOS Pyydän lausua vilpittömät kiitokset kalkille naapureilleni, jotka ovat avustaneet minua tämän kiusallisen sairauteni aikana. Tunsin erikoista iloa, kun ette ole minua unhoittaneet. Kiitos Dagmarille kalkista vaivoistaan. Ystävyydellä kiittäen. OTTO OJA Dugirall Ontario Ruotsin Amerikan. Linja korottaa Suomen lahjapakettien hintoja Ncv YOifi. Koska elintarvikkeiden hinnat yhä «delleen kohoavat: on Ruotsin Amerikan Linjan pakiko k o rottaa suosittujen Suomeen lähetetä tavien lahj8pake(Uen''j^Intoja ^ilmoitetaan'linjan tolmistösteta^. . H c l n ^ . 24 päiväsi'i^Baeiu ovat Canadasta,'. Si}omeen • miistsiharAzn lahjapakctiien Mnnat-jsoEraa^afc: "A- - paketti $1105'. B-iiakettr,#Tj80^ ja C-J»akettl $ff.40. " ' • Samojen pakettien hinnat ovat.Yh. t dysvallblBsa $9,e5.- ^,00 Ja: S.75. " , I . . HÄÄKUTSU ^y!;¥ Ystävällisesti kutsumme kaikkia sukulaisia ja tuttai^i'a'')k saapumaan tyttäremme •'^ \^ In^olf A* CKvalkeimin häätilaisttutcen, joka vietetään maanantaina lieinäkuun .24 ' p:nä kello 8 illalta Orpfteum Banquet^fiaalissa, 7 Cumberland ^ \jf • St. S.. Port Arthurissa, Ont. ' - fit Vihkiminen toimitetaan samana päivänä kello 4''i. p^ \] Trinity kirkossa. Kaikki tervetuVeita! ' , iSS Matti Aho(Iifiä) Unnca Fagerström (Xlii) Port Arthur, Ontario 1 KIITOS Sydämellinen kiitokseni kaikille ystäville Ja sukuUIsillc sUtä t o s i ' ' yllätyksestä. Jonka Järjestitte fiyntymäpälvUnl Johdosta UkralnalalS', ten haaliUa lauantaina henäkuun 8 p:nä, Kiitos kauniista kuklcaslsta Ja suuresta rahalahjasta, jolla tuleni ostamaan sopivan muistoesineen. Erikoinen kiitos toimihenkilöille' nu-s. George' Ahlforsille ja illan emännille mrs. A l l i Tossavaiselle^^ / mrs. Väinö Mikkoselle; mrs^ Hans EgerlUc j a mrs; E; Johnsonille sekä^ illan soittajille Ja K a l l e PeltomaaUe kauniista runosta; v M kiitos niille Jotka ottivat osaa; htutta eivät olleet tilaisuudessa läsnä;' kiitollisuudella muistaen ' • ^ MBS. O. LAAKSO Box 53 Geraldtom Oniarlo Onma omaan kotiin d jä neikki Stromi e toivottavat allamaihitut toverit ja ystävät. Tervetuloa paiMkakunnaUeinme! Rauha Ja K . Närhi Mary Ja J . Saari Sam Heikkinen Elna ja Martti Ahoneh Sofia j a Jack PöntlÖ Aura ja B i l l Koivu Mr, j a mrs. Puska Mandi Ja Wm. K o t i la Bylvia, Vilma ja Ocorgc Nieminen H., S, ja K . SUlanpää Anni Ja Jussi Liinamaa Martti J» Julia Sutinen Emmi, Hans j a Paavo Suomala Hilma ja Frank Koivu W. Lehti Alma j a Mauri Lundgren Mr. Ja mrs. Laakso fVoVi Lama, Ja George Tuisku Olga ja Hannes Sula Anni j a August Kannisto HUja ja Arvo Perälä Maija ja Martin Österlund Mrs. Veera Varady Mrs. Mary Alanko Ida Ja O. Männistö Martta ja V i li Aune ja EUs K a l l io Bandra Mäki Lempi j a Olavi Hirvelä Työn Puistossa Norman, Helmi j a Reino Terävä ' Ida Ja Vie Nordlund Hilda ja Martti Välimaa Uuno Sirviö J . Boström ' ^ Helga Ja Arne Backus Fanny ja Vie, Hilma j a Julius Seppälä Edvi Ja Aino Heikkinen , Anni LintU-oos Mary j a Ray Larton LUJa Anttila Hanna ja John Kopsala K a t r i Ja U, Korpi Ehiar ja Erkki Närhi V. Mäntynen Kerttu ja Toivo Leppä Sulo Konnu Eino Ja Hebni Elomaa Irja Ja Paavo Kivinen Männistö Bros. A l l i Ja ToiVo Peura Rauha j a Aimo Mäki j a tytöt' Kerttu Ja Taisto Länsi Helmi j a Armas / V. Puukila Ja pprbc Alina ja VJII ' Rosa Ja Eetu Hclkkibcn - ' Selma Kaul Victor Saari N. Wllen Beinäkuunl4 p. 1950 KIIT^OS Sydämellinen kiitos teille, ystävät ja tuttavat, siltä tosi yllätyksestä jonka Järjestitte meille Työn Puistoon heinäkuun 14 pnä omaan kotiin j a palkkaktmnallc muuttamisen Johdosta. Erikoinen kiitos alkuunpanijoille Ja Ulan emännille. Jotka tekivät niin paljon työtä illan onnisttunlseksi. Kiitos rahalahjasta kalkille osanottajille. Tulemme aina ystävinä teitä muistamaan. ELLA JA HEIKKI STRÖM Lockerby Ontario'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 20, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-07-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500720 |
Description
Title | 1950-07-20-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
«-»„n svdänsunm murtamana Ilmoitan sukulaisine ja tuttaville,
^len "} rakas mieheni j a W3ynen hellä isä
ARNE^JACOB PYKÄRI
,• »«ikkumalla Sandstone-järveen oUesEaan kalastusmatkalla kesä-
•in^nä 1950- Hän oU syntynyt Uolalussa, Ont. syyskuun 30 p.
,,'0 oU Ä e s s a a n 38 v. 8 kk. ja 18 p. ikäinen.
•ifhtoJä häntä suremaa» jain mina. hänen vahncnsa. poikamme
^^i^ia äiti. kaksi veljeä j a yksi sisko sekä suuri sukulais- ja tut-
' w^nia saatettiin viimeiseen lepoonsa fcesäkuim 23 p:nä Nolalun
ffimaaUe Euureri toverijoukon saattamana. :
out elämäntoveri kaUeln,
isä lapsellanme parhain,
läpi elämas'. a i n ' kuljit hymyillen.
Et ehtinyt ees' elon Utaan.
kun jouduit meidät jättään.
•Uinua nyt saat sä ainiaasti hiljaa.
Ei kuolonkaan kylmä käsi ,
riistää voinut kaikkea multa^
Sun elon pätväs muistot;
7 kauniit Jäivät mulle,
hlJtä hellin hoivalleni
ne kätken iäks' sydämeen.
Sua aina rakkaudella muistoen.
Vaimosi Linnea^
Pois on isän hellä käsi.
pois on isän turva multa.
—Sun katsees kirkas iäks'
sammunut on mulle.
Nuku, nuku rauhan unta,
muistan ainlaasti sua isä kallein.
• Toikasi Wayne.
MlJISTOKSI R A K K A A L LE
POJALLEMME
ensimmäisenä lapsistamme
korpeen kotiamme raivattiin,
olit ilomme, nuoremmilles hoiva,
le täytit elonpäiväasi
Tijmeiseen, - •,
sorrettujen puolesta sä
seisoit,
in kirkkaimman toivoit
näkevas.
ian kuolo kylinä riisti elon suita,
aiikon riveihm. toi meille
surun isuureii.. -^:--v:y:--:'--^------ ---
rauhassa rakas poikamme,
muistosi säUyy, työsi jatkuu,
jatkaa Joukot miljoonain.
Rakkaudella muistaen '
Äiti j a Isä.
Oi. miksi katkoi kuolo elos',
veli armain.
Oi, miksi kaatuu joukostamme
parhaimmat.
Lepää rauhassa ikiuntas veljemme.
Sun muistoasi vaalimme kera .
tovereiden, ystävien.
Veljesi Viljo perheineen.
Miksi vuotaa kyynelvirrat,
nuksi rintani vaikeroi?
Onhan veljeni rauhan saanut.
Elo väistyi jo tieltäsi pois.
on päättynyt matkasi määrä.
Lepää rauhassa veljeni rakas.
E n häiritä untasi voi.
Rakkaudella mulstaeui
Siskosi Wllniarjarperhe.T:y
Veljeni kallis meiltä oh poissa,
hän elämän myrskyistä vapaa oh.
Sinua kaihoten kaipaamme aina,'
Lepää rauhassa Icummun alla.
Veljesi Allan perheineen.^
Lausun sydämelliset kiitokseni ystäville-ja tovereille, jotka
niin runsaslukuisina ottivat osaa'raskaaseen suruuni. JCUtos seppeleistä
ja kaikesta avustanne. . '
Erikoinen kiitos kalkille niille,'jotka aikaansa säästämättä
antoivat apuapsa ruumiin naarauksessa. Kiitos C S J iti Nolalun
osastolle ravintolan järjestämisestä j a haalin luovuttamisesta
tilaisuutta varten.
LINNEA PYKARI
vaimistDvat
PaperipuuHeoIlisuus on leilin kykenevä
täyttämään työläisten vaatimidcset
Kreikkalaiset naiset qsällistuivat j — Välimeren suulla oleva Gibral.
jo kauan ennen kristillistä tari on ollut Britannian omistuksessa
V. 1713 saakka.
. Timmins. — Noin kaksi veikkoa sitten
Kapukasmgissa pidetyssä L . & S.
W. Umon Lt>cäl 2995 kokouksessa, samoin
kum sitä ennen Porth Arthurin
Locahn ja jälkeen Sudburyn Localln
kokouksissa, päätettiin vakavan kesr
kust^lun tuloksena, että tulevaa sopimusvuotta
varten on metsätyöläisten
palkkoihin ja työoloihin saatava huomattavia
parannuksia. Local 2995 vuosikokoukseen
osallistuneet 7 alueen
johtavimman paperipuuyhtlön työläisten
edustajat olivat täysin yksimielisiä
sUtä. että tällä kerralla el asetetuista
vaatimuksista voida perääntyä,
vaan on niiden puolesta seistävä, jos
tarpeellista, lakkoutumiseea asti.
TEOLLISUUS ON KYKENEVÄ
MAKSAMAAN
Vuosi sitten. JoUohi Canadan paper
i - Ja paperiteollisuuden .asema, mark
kinoidcn epävarmuuden tähden näytt
i huonolta, Joutuivat Ontarion met-
Sätyolaiset ottamaan vastaan osittaisen
palkkojen laskun booniiksen pois-tam:&
en muodossa. Tiliä kerralla t i lanne
on kuitenkin kokonaan toisenlainen.
Niissä virallisihi tilastoihin
pohjautuvissa raporteissa, jotka kokoukselle
esittivät L. & S. W. Union
Joint Councilin sihteeri Bruce Magnu-son
ja Local.2995 presidentti PetC
Mongeon, todettiin Canadan paperi-ja
paperiteollisuuden aseman olevan
paremman kuin mitä \^e on ollut viimeisen
20 vuoden aikana. Yhtiöiden
voitot ovat nousseet valtaviksi j a tehneet
mahdolliseksi sijoittaa suuria
summia tuotantotekniikan parantamiseksi
ja tuotannon kiihdyttämiseksi
huippuunsa niin tehtaissa kuin met-stesäkin.
Vaikka kylmän sodan politiikka
onkin poistanut melkein olemattomiin
meren takaiset markkinat,
n i in on yhdysvaltalainen kysyntä
noussut siinä määrässä, että nykyinen
suuri tuotanto tuskin kykenee sitä
täyttämään. Uudet «nanssijärjeste-lyt,
alhaisemmat korkotaksat. vehkojen
likvidoiminen, erlkoisreservitl
suuremmat työkapiitaalivarat, alhaisemmat
veroi; jne, ovat kaikki yhdessä
saattaneet yhtiöt hyvään asemaan
("to viTcather adversc conditlons"),
kuten "Pinahclal Post" to'mitiisp3lsr
tallaan toukokuun 13,päivän^niuneros-saan
tänä vuonna totepi.
TILAISUUS UUSIA
'M
UUSI LÄHETYS JUURf SAAPUNUT
'Hinta$1.25 kappale
Ostajan maksettava lähetyskulut
DT-IOO
D¥-108
DY-in
OT-186
Dir.22l
OY.223
DY.247
Dy.249
DY-ZSO
l)r-251
DY-253
l)Y-254
DY.258
DY.261
»T.262
Aina se pohjalta paranee - Kupletti-Jenkka
Karjalan Polkka
Laulanut Matti Jurva '
VUmelnen m a r k k a P o l k k a
Vanha Itliunpenkld — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
Anna sen mennä ^ Polkka
Punaisen töllin H i l j a ^ Jenkka
Laulanut Matti Jiurva
Meksikon t y t t ö T a n go
Mä onneen taas tahdon luottaa — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten .
KannaksehkatribEi — Polkka
Viime Vuonna, tänä vuonna — Jenkka
Laulanut Matti Jurva •
Koeta viellä kerran — Jenkka
Olympian kunmeessa — Jenkka. :
Laulanut Matti JiUTra
Pohjanmaan junassa — Jenkka
Sujut ollaan — Polkka
Laulanut Matti Jurya
Oi knale kuinka soi. — Tango
Eebtootähti l
Laulanut Eugen Malmsten
Aitan ovella—: Jenkka. .
Saariston satu — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
Kirjava Untn ~ Jenkka
Renkipojan r a k k a u s P o l k k a
Laulanut Matti Jurva
Eikös n i in Jenkka
Mukavia kuiiinn — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
Lauld hänelle ~ Tango
Sydän sykkii tahtUn Czardaksen
Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten >
Tervetuloa, tervemenoa — Polkka
KodomaOca ~ Jenkka
laulanut Matti Jurva
MJks' saa, lemmin — Foxtrot
Kadotettn ' - V a l s s i
Laulanut Eugen Malmsten
Baallt pyykkirannaUa — Polkka
Mikd sormoksen helUt ptOs — Jenkka
Laulanut Matti Jurva , •
Hyljätyn Jenkka
Kukahan se on? — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY-266 Yksi hyvä sana — Jenkka
Kirjeenvaihtoa halutaan — Polkka
Laulanut Matti. Jurva
DY-267 Köyhän pojan perintö — Polkka
Mökin rakentaja — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
535 Tyttöäni muistellessa ^ -Välisi
Ritari j a linnanneito — BaUaadi ^
Laulanut Teemu Grönberg
734 Sunillinen Idiu ~ Slow-rox
Argentiinan kuu — Tango
Laulanut Teppo Ralkko
743 Tunfi tuuU pientä— Valssi
Pajupilli — SIow Fox ,
Laulanut Teppo Ralkko
910 Ehkä tästä tulee iskelmä — Fox trot
I l ta Santa Cmzissa — Siow Fox
Xiaulanut Olavi Virta
B 2093 Ken lienetltään — Tango
Mikä yö — Swing, fox
Laulanut HenryTheel : —
SL löi Kesi^ön v a M
102 Sä kasvoit neito
Soittokappale
bV-270 Jo palnuvl i » l v ä - r valssi
Sumllinen kuu—- Slow Fox
Laulanut Eugen Malmsten
DY-281 Säveliä tdhansien järvien maasta
Osa 3 ja 4 • • •
Soittokappale ' ~ ~ r
bY-122 Wleniläi8makeisla — VaJssf
Wlenilälslä verta — valssi
"Johann Straus—Rytmi Pojat orkesteri
DY-155 Lotus tongo
Kontamoyö Alsterilla — Valssi
Soittokappale — Ramblers Orkesteri
SD-5069 Unislmlen linna — Fox trot. laul. Olavi
Linna
Rtmsnlnen helkl — 8low i^ox.
lauL Kirsti Hurme
SD-5005 Pähräslä päivään — Fox trot
crsol M lo
Laulanut HenryTheel
T-8003 Tuulen viemä — Fox toot'
Tcdvetango
. Laulanut Henry Theel
T-8003 El onni ole lahja — Tango
Rakkain lauluni—Valssi
Laulanut Heniy Theel
Rajoitettu määrä. ,. Lähettäkää tilimksenne heti , . .
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
BOX 69 SODBURY, ONTARIO
Tilastot myöskin, tsoltjavat, että
Abitibi PJ». Co. on neljän viimeisen
vuoden aikana lisaiuiyt puhdasta pääomaansa
17 miljoonalla, ollen se nyt
viifalltsten . numeroiden . mukaan
$76,000.000.
Kun tiedetään että yhtiöiden viralliset
o^hnaisuusnumerot ovat tavallisest
i vabi puolet todellisuudesta, on n u merot
luettava paljon suuremmiksi.
Viime vuonna esim. • mainittu yhtiö
maksoi osakkaille täyden osakevoiton.
lyhensi velkoja 3 miljoonalla Ja lisäsi
pääomaansa tniljoonalla. v
International Paper Co. raportit
osoittavat suurta voittojen kohoamista
tämän vuoden ensimmäisen 3 kk. a i kana.
Puhtaan voiton tänä aikana i l moitetaan
olleen $16,295.248. Koko<-
naistulojen' ilmoitetaan olleen $115
miljoonaa. 4 miljoonaa suuremmat
kuin samaan aikaan viime vuonna Ja
niin suuren että ainoastaan 1947 ja
1948 saman ajan tulot ovat sen ylittäneet.
Jotakuinkin samassa suhteessa ovat
toiset suuret paperi- Ja paperipuuyh-tlöt.
kuten Kimberley-Clark of Canada.
Long Lac Pulp and Paper Co.; M .
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-20-03