1950-07-20-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
- Thursday, Jiily 20 «: Business Office 4-4294. Office 4-4265. Manager fUtor W. EUand. BaäUmg '»69, Sndlngy> Ontario. rates upon applicatloa. free of cbais». AUSBIMNAT: 1 vlC 6 Uc 325 3 kk,2j00 i : 1 vfc. 7X)0 6 kk. 3£0 1 vk. 7iK) 6 kk. 4Ä Suomesta «oman suurta, puoJ- .^tnesta virtaa Yhdys-ri Suomen valtapiirit syystä yrittävät vie- S "apua^' ovat nekin , pöydän alitse kuten •i liittyä kansainväli-eihin, "Köyhyydes- Ittaavan. ämä Suomesta tänne iasta" hienoja hepe- ,5eista, vaikka kulfee- •Itämjiiekih anomäs-t" mahdu tahallisen sta sisään. He kier- 'miestemme työväen-ttomastikin puhuen VI suomalaisten kes- ^iät ja heidän kaltai-fsta" ja vetoavat tankin pitäisi .kavuta 'Uuta kuin ynseyttä. Msista Suomen vie-en, joka Ottawassa •»ttajain yhdistyk- Vjtaan synkkäkat-cehnpt Suomessa, 'ja Suomen n.s. .ÄAhtisen sanb-enemmän kuin isaa palvelijai- >ossa mainittu, • ansaitsee — osallistumassa tföii pierusta-lettajain jär- . palkkojen ja ;nismia vas- ^a kommu- ?ansa niiden '•niss Lehti- Uakin sivur 'ekaa" mitä • • • mpialaisra- |täkäläisiltä kosketuk- • ^iat 5uurinta ^'"Suom^n lä- ^n^ lähetystöllä Ä ,täkäläisten a" iuhtuu olevan fryhmiifen järjestä- ;'Tänia ;;^ellaiseriaän .etotetaan jyvät aka-örbkkaasti ennen ifoista riisesti tässä auta, mut- ^äomen virallinen edusta-t täkäläiset onaanmiehem-tietysti oman fasistisen osa suuremmasta kokonai-ipolitiikan ilmenemismuoto, kuimppariien taantumukselli-n, että Suomen kanisa ajettiin irvpstöliittoa, Canadaa Ja muita ässä tilanteessa annettiin lopuksi n silloiselle edustajalle Montrealis-meenä suomenkielisenä uutislehtenä »arimiestemme yleisesti hyväksymän siteltiin, että silloinen Suomen kpn-ilensä luo Berliniin. Niin hyvin oli nessä "lajitellut" maanmiehiämme, et-issut edes oikeiston taholta hänen kar-uaako Suomen täkäläinen lähetystö tar- 7 S t i sen oma asia.— mutta Suomen kan- ^roivoisimme sille vallan toisenlaista uraa. »kinon, että Suomen synkkäkatseiset vie-rallinen edustajisto tällä mantereella hei-an piireistä sitä vanhaa unätää, joka taka-on onnettomuuksia Suomen kansalle — ja uisten kustannukseUa tiistaina, että hallituspiireissä suunnitellaan vyäksi vanhuudeneläkelain parantamisen eh-ittu perusteellisia korjauksia yähhuudeneläke-an, niin vasta muutama viikko sitten sct^aatin , " komitea esitti raportin, että $40 kuukausit- " pitäisi antaa kaikille 70 vuotta .täyttäneille • tta ja $40 "kuukausieläke kaikille 65 vuotta ; die. ^[ . nhikc on mennyt vieläkin pitemmälle ja vaati-ineläkettä kaikille 65 vuotta täyttäneille Cana-n .taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen asemaansa ^lla onkin vallinnut sellainen käsitys, että halliinkin ryhtyä sanoista tekoihin ja korjata elämän- :anadalaisten elinmahdollisuuksia, inne näyttää'antavan uuden tekosyyn niille voi-at jatkaa nykyistä kokonaan riittämätöntä ja ^untoa loukkaavaa järjestelmää, missä "eläkettä" ii 70 vuotta täyttäneille, jotica voivat todistaa it- 4 etteivät he ilman eläkettä tule toimeen.; .een parantamisen äsemestoauote^ ^dai>laitteital>^sd±aaf^^ minil saimTOt •OTHDEN IHSnSEN V A S - TUir B A C K A N ASIASSA El uroi kuvitella JalOD^aa kansojen välistä kllvolttelaa kuin nyt käynnls-sä^ oleva nlmienöeräys atomipommi-vastaiseen vetoomukseen... Niillä srksityisillä ihmisillä, jotka a. listuessaan sotaan, •vetosivat tietä-mättömyytden ja y^idcn Ihmisen voimattomuuden pakon edessä, on nyt mahdollisuus vapaaehtidsesti kenenkään pa2cottamatta antaa äänensä irauhalle. Rauhanpuolustajain liike merkitsee valtavan padon raf^nta-mista sotaa vastaan.' Jokainen allekirjoitus merkitEee tämän padaa tiivistämistä, vähäistä, mutta merSUtyk-eellistä, laiminlyönti (heikon kohdan Jättäinistä. Ken ei tunne eikä tunnusta yhden ihmisen vastuuta rauhan puolustamisessa, on oleva vastuu-sa sodasta. Kansa, Joka pienuuteensa vedoteni Jättäytyy pois raidiän rintamasta, alistuu sodan 'valmistelijain astinlaudaiui. Xlköön Suomen' Scansa valitko tätä osaa.' Nähkööt sotaiUihkoiliJat, tuhon a- Jatuksen , levittäjät, ihmismielten .Tayrkyttäjät, mikä mahtava elämäh- Tintama heiliä on vastassaan. Kansojen atomipommivastainen vetoomus on heille varoitus, moraalinen tuomio, Jos he eivät sitä kavahda, kavahtakoot Hitlerin Ja kumppanien kohtaloa. — Kifjallija Elvi Sinervo, Kirj. Pak Hen En: Etelä-Korean Työväenpnolnccn keskuskomitean var^oheenjolitaja. Korean kansa vapautui Japanin imperialismin ikeestä sankarillisen neu-vastoarmeijan taslteluvoimien avulla. K A I K K I E N YSTÄVÄ Sanot, ettei sinulla ole vihollista, ja voitkin sanoa, hymyilevä ystävä. Et ole lyönyt petturia lonkalle; •Et ole särkenyt kuppia valehtelijan huulille; Et ole koskaan väärää oikeaksi kääntänyt; Etkä miehen lailla missään taistellut. Sanassa sahotaan: Oi niitä Joista puhutaan vain hyvää. — Steelworker & Miner. Sydney, N, S. VAATI T A K E I T A . . . New York Herald Tribune kirjoitti Itcsäik. 26 pnä: "Nyt voidaan paljastaa, että Korean lähettiläs Jon Myun Chang varoitti käiksi Viikkoa takaperin (Yhdysvaltain) valtiovlraston korkeita viranomaisia sanoen hänen maansa (Etelä-Korean) olevan sisäisen - luhistumisen partaalla... , Hän pyysi Yhdysvalloilta Joitakin takeita aseellista sekaantumista varten sodan syttyessä. Hän uudisti myöskin pyynnön saada toistelidionelta ja multa a-seita. : Hänen pyyntöjensä' johdosta vieraili ivaltiosihteert Achesonin repub llkaanlnen neuvonantaja John Foster Diilles Etelä-Koreassa viiUko takaperin," , ' ' ' E T E L Ä K O R E A L A I S ET VIHAAVAT MEITÄ» .• ' Associated ^:X>ressin • tiedossa, joka ^julkaistiin Toronto Oally Starissa hei. näk. 8 pnä, sanottiin mm. seuraavaan tapaan: "Palattuaan juuri neljä vuotta kestäneen oleskelun .jälkeen Koreasta sanoi' Yhdysvaltain ilmavoimien e-versti Thomas MacClure Detroitista, että Yhdysvallat 'tarvitsevat satatuhatta miestä ja vuoden ajan voittaakseen vihollisuudet siellä\ Pääasiallisena syynä siihen.on .se, sanoi eversti, että 'eteläkorealaiset vihaa-vat^ meitä.' "Hän lisäsi: 'Suurimpana vaara-nami6e on sabotaasi ja väiJsmtä... eteläkorealaiset työskentelevät päivisin rilsivilJelyksiUään niin raUhaUi-sesti kuin haluatte mutta yön aikana he muodostuvat . tuholaisjoukolksi. saattaen sodankäyntivälineet kelvottomiksi Ja tappaen jokaisen amerikkalaisen minkä suinkin voivat'.'' T i i u eiutoua ]nnMlMua'yleI*8n kitjcitl ]• n» •iif edaitt»» kirjoitujtin mielipiteitä. K i / J Mt pitälu n j o i t t u , jM.mahdoIUita, 240 u o a u , Ti!:iä oititoon Uhetettrji. kiiJeiU ai palintela. PAKETTIEN LÄHETTÄJILLE Suomen uusien tuliiasetusten mu- Icaisesti olemme Jonkun verran muut-taneet pakettieinme sisältöä, ettei niiden vastaanottajille olisi niistä mitään vaikeuksia £ai kuluja. Kahvia on niissä nyt korkein sallittu määrä mitä voi lähettää ilman tullia. Kaikki tilaukset pakataan Ja lä-ihetetääai edelleenkin Kööpenhaminasta, Tanskasta. Jonne tilaizkset toi. mitetaan lentopostissa, joten paketit tulevat nopeasti ja ehjinä perille. "Imatra" paketin lähetyksen olemme lopettaneet jo jonkun aikaa sitten. Sen tilalle on laitettu kokonaan uusi paketti, jossa on ainoastaan tässä maassa hyvin tunnettua ja stiosittua "Maxwell House" kahvia. Jota monet ovat kysyneet. "Olympia" ja "Fennia" paketeissa oleva kahvi on Tans-jotka esittivät ratkaisevaa osaa fasististen hyökkääjien voittamisessa niin idässä kuin lännessäkin. Neuvostoliiton ansiosta s e n johdonmukaisesti taistellessa puhtaan demokratian puolesta Ja puolustaessa suurten Ja pienten kansojen riippumattomuutta, vapautta Ja suvereeiUsuutta saattoi Korean 27 miljoonaa asukasta astua vapaaseen ja onnelliseen elämään johtavalle tielle kansallisen v a l tionsa jälleenrakentamiseksi Ja kehittämiseksi. - T^näD Korean historian käännekohdan seurauksena «di Korean kansan luovien voimien herääminen, voimien. Joita Jap»ailaisen i m perialismin saapas oli tähän asti polk^ut ja s e alkoi iHtättävästi toteuttaa voosisataisfa nnelmaansa perustaa riippamaton, demohraatti- \ nen Korea. Tuskin kuukautta myöhenunin o l i vat korealaiset m a a n kaikissa osissa muodostaneet kansanneuvostoja todella demokraattisiksi valtaeUmiksi ja ne julistivat jtsenäisen"valtion. Korean Kansantasavallan, kansanneu-vostot ottivat koko vallan käsiinsä, hävittivät täydellisesti japanilaisten ryöstäjien silrtomaavaltahi>neiston ja panivat toimeen viipymättä uuden, demokraattisen Järjestyksen. Korean kansan s a n K a r i l l l s e n taistelun Johdossa o l i konununistinen p u o l u e (joka yhtyessään vuonna 1949 muiden demokraattisten puolueiden kanssa otti nimehTyöväenpuolue), Korean kansan kansallisten ftujen Johdonmukainen puolustaja ja isänmaan täydellisen riippumattomuuden 'ia demokraattisen kehityksen puolesta käytävän taistelim organisaattori. Kommunistisen puolueen johdolla asettui Korean kansa kansanneuvos-tojen ympärille, samaan aikaanr kun kansanviholliset, japanilaisystävälliset ainekset ja maanpetturit vapjslvat pelosta tämän kansan Ilmaiseman voiman edessä. » Korean kansantasavallan perustaminen toi päiväjärjestykseen perinpohjaiset demokraattiset uudistukset: maareformin, tärkeimpien teollisuus-haarojen kansallistamisen, edistyksellisen työlainsäädännön hyväkbyml-sen. - s a n a n - ja palnovapaudert, kokoontumis- ja yhdistsrmlsvapauden säätämisen, kahsansivistyslaljtoksen kehittämisen ja kansallisen kulttuur i n elvyttämisen. Mahtava neuvostoarmeija, joka 1945 marssi Pohjols-Koreaan tuhotakseen japanilaiset miehittäjät, ei tukenut ainoastaan Korean isänmaallisia pyrkimyksiä ja s e n demokraattisia vaatimuksia, vaan antoi myös kaikinpuolista, epäitsekästä a p u a näiden toteuttamiseksi. Neuvostoarmeijan ollessa K o reassa o p p i kansa samalla tuntemaan uskollisen taistelun leniniläis-stallni-lalsen ulkopolitiikan periaatteiden puolesta, politiikan, joka kunnioittaa sekä suurten että pienten kansojen riippumattomuutta. Korean kähsa tuli vakuuttuneesi siitä, ettei neuvostoarmeija p j r r - kinyt mihinkään muihin iräämää-riin kuin Korean rilppumattomuä-den ja sen demokraattisen kehityksen palauttamiseen. Koreaa kansa otti neuvostoarmeijan v a s t a a n ya-. pauttajanaan Ja. parhaana ystävä* nään ja sellaisena kansa myös erosi sUtä. Neuvostoliiton ystävällisellä avulla saattoivat Korean kansan toiveet va-pautuksan Jälkeen täydelleen toteut u a Pohjols-koreassa. Tämä oli sj^ynä siihen, että juuri Pohjois-Koreissa nykyisin lasketaan perusta 'Korean kansan yhtenäisyydelle, vapaudeUe ja riippumattomuudelle. : Jos amerikkalaiset imperialistit' e l - kassa enimmin i^äytettyä laatua, ja hyvää kahviav sillä tanskalaisjBt: ovat edelleenkin maailman suurimpia, 'kalh-viri. juojia. . Kahvin' hinnat maailman markkinoilla ovat edelleenkin nousi^tiun-: nassa, Joten on edullisinta tehdä esim. joululähetykset tavallista aikaisemmin, ennenkuin binnat Jälleen nousevat. Tämän lisäksi on muitakin syitä, joiden takia suosittelemme, a i kaista lähetystä tänä syksynä. — Nordman Regisfd. muita hävitysvälineitä. Puolustusministeri Claxton sanoi äskettäin parlamentin istunnossa, että jos hän saisi $200,000,000 lisää määrä-' rahoja, niin suurin osa siitä käytettäisiin lihavain sotaUrakkain anta- «liseen sotatarvekapitalisteille. Kaikki säädylliset ja hyvää tarkoittavat ihmiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että vanhuudeneläkettä on parannettava järjestyneen työväestön vaatirnusteh mukaisesti siten, että kaikille 65 vuotta täyttä-* neille Canadan asukkaille maksetaan vähintäin $50 kuukausieläke^ Yhdysvaltain provosoima Korean kriisi ja Yhdysvaltain imperialismin mitkään yaltoitusaikeet eivät saa olla tekosyynä vanhuudenelä-kelain parantamisen lykkäämiselle. vät olisL uudelleen sekaantuneet korealaisten sisäisiin asioihin ja polkeneet maahan kansan tahtoa, olisi K o rean kansa Jo kauan sitten suorittanut demokraattiset vaaUt kansallisessa 'mittakaavassa. Jotka nyt on toteutettu Pohjols-Korcassa Ja koko Korea olisi yhtenähien. riippumaton demokraattinen valtio. Korean kahsan onnettomuudeksi esiintyi amerikkalainen Imperialismi samoin siirtomaaherruusottein, jotka kansamme on niin katkerasti saanut oppia tuntemaan japanilalsnUehityk-sen aikana. Jo amerikkalaisten joukk o j e n ensimmäisistä miehityspäivlstä alkaen Etelä-Koreassa osoittautuivat selvästi niiden todelliset tarkoitusperät ja päämäärät. Amerikkalainen so-tUä^ iäällystö pani heti toimeen kosto-toimenpiteitä kansaa vastaan ja hävitti kansanneUvostot. : ; ^ Eämen kaikkea yrittivät amerikkalaiset joukot kitkeä; pois korealaisten toiveet kansallisen Itsenäisyyden pala-uttaniisesta. Amerikkal^^ sotilas-halliiuipn johtaja, keiiraall Arnold, se- Uttl kyynlllissstl lc(kakuun 10 päivänä 1945, että Etelä-Korean suvereenisuus ei koskiB Korean kansaa, vaan ahioas-taan amerikkalaista sotilashallintoa. 'Tämä selitys vahvistettilm^llttömäs-tl tukahduttamalla sotilaallisilla toimenpiteillä Korean kansan tahto. Amerikkalaiset Julistivat Korean kansantasavallan laittomaksi ja aloittivai vainot sen johtavia h e h - IdlöitS vastaan. Tämä oU tosiasiassa sodanJulIsCns Korean kansaa vastaan, yritys yäfcivallälla.riistää sen sovereenisuus, joka Japanibus-ten ryöstäjien katicoitubsen Jälkeen saattoi fcuidna. vain Korean kansaU ; ie ItseUeenu Amerikkalaiset inoblli-soivai balMd voimansa tuhotakseen Itansannenvostot Kansänneuvostojen tilalle perustst-^ tiin Jälleen kansan inhoama japanl-laismie( hityksen aikainen -hallintokoneisto, japanilaisystävälliset ainekset. Jotka yhteistyössä Japanilaisten ryöstäjien kanssa olivat rikastuneet riistämällä ja sortamalla kansaa, astuivat saisivat aikaan maan lopullisen jaon Ja<. sen nuiuttamisen h e l d ^ siirtomaakseen, r. Aluksi synnyttivät he Y K : n yleiskokouksessa keskustelun Korean kysymyksestä Ja veivät tällöin läpi laittoman päätöksen, että erlllls-vaalit pidettäisiin Etelä-Koreassa ns. Y K : n komission valvonnan alla. Näiden vaalien aviilla tahtoivat amerikkalaiset paikottaa korealaiset lajotun Li Syn Manin kilkin hallitukseen. Tässä oli siis kysymyksessä amerikkalaisten Korealla harjoittaman orjuu-tuspolitlikan naamioiminen YK-kyl-tlUä. Mutta amerikkalaiset imperialistit eivät oimistuneet pettämään Korean kansaa. Korean kansa käsitti sangen hyvin, että amerikkalaisten tukeman erillisen marionettihallituksen perustaminen Etelä-Koreaan Johtaa vain maan pirstomiseen, eteläosan väestön elintason alentamiseen, terrorin ja po-liislvallan kasvamiseen Ja amerikkalaisen heza-avallan vahvistumiseen Etelä-Koreassa. Heti kun ns. YK-komissio oli saapunut Etelä-Koreaan, ryhtyivät Seou-lln työläiset vastalauselilkkeeseen sitä vastaan. Helmikuun 7 pnä 1948 aloittivat Etelä-Korean työläiset yleislakon. Se muodostui aikusoitoka sankarilliselle taistelulle isänmaan pelastamiseksi, 'taistelulle. Jota käytiin tunnuksin; "Alas YK;;komi£sio!" " A n takaa Korean ' kansalle oikeus itse muodostaa yhtenäinen hallitus!" YR-komisslota vastaan suunnattuihin lakkoihin ja mielenosoituksiin osallistui noina päivinä 1.300.000 Ounistä. Hallitus vastasi YK-komlsslon toimintaa vastaan suunnattuihhi mielenosoituksiin verisellä terrorilla, ja isäri-maanystävät asettivat usein henkensä peliin mielehösoltustsn aikana. Monia kansansänkarelta murhattiin amerikkalaisen'armeijan Ja turmeltuneen L i Syn Manin joukkion toimesta. Siitä huolimatta liike saavutti -valtavan laajuuden, ; joka osoitti Korean kansan taipumattoman-tahdon taistella synnyinmaansa f of juuttajia vastaan. Usein tämä-liike sai kansan aseellisen vastarintaliikkeen muotoja. Huhtikuun 3 päivänä 1948 leimahti kansan partisaanJtaistelu täydellä todella Uekkiih, maan eteläisimmässä osassa, Chäi-ju saarella. Niitä syitä, jotka ; ; aHieuttlvat saarien väestön nousun, siirtpmaäsortoa^ vastaan, el edesYK-kpmisslokaan voinut salata. Yleiskokoukselle lähettämässään raportissa komissio Idrjoilti, että poliisit ja (taantumiiksellinen terrorijärjestö) Jäsenet paholnpitelivät ia pieksivät Ihmisiä, joiden epäiltiin olevan bommuhl^tisen puolueen jäseniä. Amerikkalaisten perustama taantumuksellinen polllslvaltavangiisl r a i voissaan yli 10.000 maansa yhtenäisyyden Ja vapauden puolesta taistelevaa; saaren asukasta.Tdmän sietamättör.^ män pollisiterrorin . valUtessa väestö tarttui aseis.in Ja nousi talstehuu^ uusia vihollisiaan vastaan. xr^^-;, - Huolimatta epäsuotuisasta maantieteellisestä asemasta, meren erottaessa sen mannermaasta, huolimatta asukkaiden huonosta aseistuksesta ja huolimatta epäinhimillisestä; poltetun maan taktiikasta, jota vahvasti aseis-_ tettu ja hyvin varustettu vihollinen käytti, onnistui saaren sankarillisten asukkaitten kuitenkin estää erllllsyaa-lien toimittaminen Cheh-Ju'Ua 10 päivänä toukokuuta 1948. ! >; : Li Syn Man-yiranomalset lähettivät vahvoja Joulckoia Cheh-jun asukkaita vastaan Ja hyökkäslv^. .ennenkuulumattomalla julmuudella isänmaanystävien kimppuun. Ei; edes YK-komis-s'. o voinut salata niitä petomaisuuksia, joita L i Syn Mianin rosvot ovat (harjoittaneet Cheh-jun väestöä kohtaan. Yleiskokouksen neljännelle fcobp-ukseUe. lähetetyssä tiedtrituksessa sanotaan: .''kukisäaakseen fcapltian hallitus lähetti saarelle vahvoja joukko-osastoja, ' inntta levottomuudet eivät lakanneet eninehbuln vasta vuoden 1949 alussa. Sotatoimet eivät olleet viidä;; 1949.toukokuussa päättyneet K j ^ i o n p ^ tu tuhkaksi ja »kennu^^ eläinten ja tuotteiden menetysten arvo nousee moneen miljardiin vongUn." hätäjsesU kun Korean ^»öan Joukot lähestjffi^' mn läjäyttt Han joen ^ *«*^ssillan ja sen muL, sla omia sotamldjiäänL^' Lausuntonsa l<?wssä SJnr kiitti kansantasavallan? ten ylevämlelisyyttä J a ^ Jäa korealaisia, jotka tiää levät Isämnaata vastaan kansantasavallan pudldie k maan uuden elämän Fyongyang» Korea. — Etelä-Korean nukkehallltuicsen entinen sisäministeri on julkaissut täällä lausunnon, mikä paljastaa kaiikessa alastomuudessaan, että Syngman Rheeri joukot aloittivat sodan kesäkuun 25 pnä. Syngman Rheen entinen sisäministeri Kim Hyo Suk selittää, hehkuun 5 pnä Julkais|j^s^ä^|jausu;ihQss^ Korean tilannetta'BiSj^avastii , -', "Syngman .Shit^^ öxu^vti. daa' maan pre^dentin i viran I^siksl: kun hän alusta pitäen. vaati •• 'sotaret- ^ beä. pohjoiseen'. Minä Itse osäl- . listuin siihen vehkeilyyn siinä - mielessä, että tällainen 'sotareUci' olisi voitu aloittaa heinäh; 15 pnä 1949. Minä komensin Kim Suk IVunin (silloin Kansallisen pno-lustusarmeijan komentaja) hyökkäämään pohjoiseen sekä valtaamaan Pyongyangin. Tämä sala-suunnitelma epäonnistui kansan sissijonldiotoimlnnan lisääntymisen vuoksi Etelä-Koreassa. "Viime keväänä MacArthur kut- . sui Syngman Rheen Tokioon Ja sanoi hänelle^ että heti kun 'sota-rdd' alkaa, hänen <^ytyy alistaa hailtkl MacArthurin komennettavaksi ja että 'Kansallisen puolus-tusarmeUan' korkein upseeristo harjoitetaan xhdft^: Japanin kpr-keiden upseerien kanssa. "Palattuaan ^eolnnn, Syngman Rhee julisti, että uutta, 'pohjoista sotaretkeä' seuraa laajakantoinen avustus' Yhdysvaltain leotOkoneil-ta Ja sotalaivoilta, ^än sanoi myös, että taisteluun yhtyy Japa- .; ttllaisla vapaaehtoisia, ja että 'so-tareM' onnistua varmasti. Täl- : laisen itse^tärfceän arvioinnin varassa'Syngman Rhee. aloitti tämän 'sotaretken* kesäkuun 25 pn aaniu. na.*' SYNGMAN RHEE ON TOKIOSSA , Kim Hyb Suain lausunnossa paljastetaan, että Pohjols-Korean joukkojen vastahyökkäyksen aiheutta-main katkerain tappioiden jälkeen Syngman Rhee pakeni kesäkuun 37 pnä^ Tokioon, vieden mennessään $100,000,000. Puhe, jonka hän muka samana päivänä piti SebUlIssa. oli todellisuudessa gramofoonilevystä laajaliettu. : . Toinen nukkehallituksen silmänte-kevä, Chl Bying Duk. pakeni myös JETELÄ-KOREAN SOTA-PÄÄLUKRO VETOiU KOREALAISIIN , Los. Angeles. — laslähetystön avulla Rheen.johdolla perustetun sen puolustusarmeijan jsa upseeri, kenraaU song Ho fr.1 vedonnut etdäkoiealaisiin 3 laajalletussa radlopuheessaiil Hoittanut heitä 'lopettamaal ensä ampuminen s ^ ijgi pohjoiskorealaisiin a m e r i S hyökkääjäin torjumiseksi";^^ doltti Korean uutistoimiao angista. • * Kenraali Song Ho Sm vuonna 1949 osallistui iiseaii Jöls-Koreaan tehtyyn tiedbittl radiopuheessaan, että jäljestänyt kansan kcapuksen, niihin kuuluu baiisia Etelä-Korean änneijaii laitaV jotka ovat tulleet rean jouacojen puoleUe. Hän" tl maanmlehiään tulemaan kuislha hänen- joukkoihinaJ taakseen Korean kansa-joukkoja. . Seuraavassa ou hänen sensa teksti: "Yhtdstoiminnassa pei Syngman.Rheen Ja hänen liseh koplakuntansa kanssa' olen tähän päivääQasii suuntaa, mikä pettää me ja kansamme. ;>petturt Syngman Ehee! " nen kopiaknntansa, ti yrittäen sytyttää aio^^^^ sanotan 'läj Ikein pohjoista' vastaan jil Johtua nykyinen sota. j "Nyt^^^^^ m sydän käsitän -kuhika snnri riktt j on. . • "Nyt ndnä elävästi käsitiil tä kansanarmeija on se, i della suojaa ja puölnstaa tt etuja. Myös käsitän, etläts hallitus on Korean kansuj lella. "Kansallisen pnolnstDsaiB sotilaat ja upseerit! Kääoffi me pyssymme Korean fcaaa; hoUisia vastaan — pettnili man Rheeta ja hänen iai^ taansa sd<ä' interventtijaE ' vastaan! - " J o s te rakastatte iämd ne Ja kansaa ja jos tdlli t ' reaiatsten patrioottinen i seuratkaa minun eslmoUEq ryhtykää yhteistolmintau I sanarmeijan Ja sissien kanöd «Minä olen jo Järjestäsji san vapaaehtoisen koipidai hin kuuluu totaansla KUDQ puolnstusarmeijan sotiUti^] fca. ovat tulleet kansanbs» puolelle. Kansan rapaim korpuksen komentajans.s^i 'menossa rintamalle o!ki' kansan armeijan kanssa semme Syngman Blieen , rildtalaisten ini Joukot isänmaamme nuull raita! "Kansalfisen pn-sotilaat Ja upseerit! Tdikii tä minä olen tehnyt, pois maastamme ne jotb vät väJupakoUa vallata maamme!" tlLAT:<:AA VAPAUS Joku aika takaperin — se oli eimen nykyisen Korean taisteluh alkamista — julkaistiin Sudbuiy Daily Starissa hyvin huoinattavalla tavalla Canadan päivälehtien yhdistyksen lauisunto painovapaudesta. Se alkaa seuraavalla ylväällä tayallik: Mitä iodellal ja täsmälleeh iar-kiHtefaan tuolia tutnllai fraasilla ' san,oinaiebdistönv palnoivapaudes-ta? Fcmsteelllsesti käsittäen se ei ole mikään sanomalehtien kus-tahtajffle varattu eiiköisolken^ Se bn paremminkin osat eräästä paljon suuremmasta v^iandi»ta — tottldai - ihmisten oikeudesta 11- m^sta ajatuksensa avoimesti ja mitään pelkäämättä. Sanomaieh^ disto ei vaadi mitään oikeatta m i kä id kuuinlsl deinblaaattisessa valtioissa nayöskin JofcalseOe kan-sal^ selle. Mutta painovapaus on erijkoi^n tärkeä o » tästä snurem- . niasta vapaödesta koska sanoma-lehdls^ aa nykybisää olosuhtein se pSaff«r«»»"">" Ittlni^ ionka avnl. la tavaOinlenV ihminen n^ tie^ ' dot, Joti» .hän tarvlisee haditsi- ' Jalnsa toloiinnanarriointU varten Ja mnodostamcseen miellpiteaisa yleiätelä k o i s t a . Hmän sanoma- IdidlstSä. afniK^aaii saukapn-laHa Ja soStkotsUla olevaa iehdlsföii ~ varassa ollen,dää hiin pimeydessä Jä ävottomana. Kalifeeton sa- • nomalebdlsto on dltä jyystä yksi demokratian . välttämättömistä , j^Ittstns3teino!sta. > - rauha ja sota Canadan päivälehtien yhdistys puhuu tässä lausunnossaan todella kauniisti painovapaudesta. Mutta ... jo-icapäiväineh käytäntö on kerrassaan päinvastainen. Periaatteelliset lausunnot saattavat olla miten kauniita ja hyviä tahansa; mutta kun niitä ei toteuteta Jökapäiväisess-ä elämässä, ovat ne kerraisaan arvottomia. J a meidän tsu'koituksemme on tällä erää osoittaa, että mikäli päivälehdet ovat kyigymyiksessä. on niiden todellisena tarkoituksena ennen kaikkea känsän harhaan Johtaminen - ja sokaiseminen.-.' Tällä kertaa on päivän kaikkein tärkein kysymys baOddalla maalimas. sa kysymys rauhasta ja sodasta. K a i U i tietävät, että maailman kansojen valtavat joukot haluavat rauhaa. Se ilmenee idistä sadoista miljoonista nimistä, jotka on hankitta a-tomipommin pannaan julistamista tarkoittavan anomuksen alle. Vaikka tässä on kysymyksessä maailman-laajuinoi' sadat miljoonat ihmiset fciisittävä. valtava kansanliike, y-rittää fc^IfaUstinen saflomalehdistö fcatkklalla maailmaapa, mutta varsinkin tällä mantereella, pjrsyä vaiti tästä taahanUik|(eesfä sillä se ei ole k a - pitallstisäs sanomalehdistön etujen Ja harrastusten^ inafcalsta. Mikäli rauhanliike on kysymyksessä haluaa l a - pitallstlnen sanomalehdistö pitää fcaasanjoakot''8en suhteen tiedottomana koin pimeässä säkisiä. koska kansa elää vielä suurin p i i r t o puhu-en "suukapulalla Ja sidikosilla; olevan lehdistön varassa" — kuten edellälai-natossa lausunnossa sanotaan; Eikä sitä olekaan vaikea käsittää koska tiedetään, että kapitalistisen sanomalehdistön tarkoituksena Ja pyrkimyksellä on sodan edistäminen. Sitä varten on tarpeellista salata tiedot Korean kansan tilanteesta, julistaa koriimunistlt syyllisiksi Korean sodan alkamiseen ja kalkin keinoin edistää sodan lietsomista ja laajentumista./. V;, Vaikka Wall Streetto imperialistien Efcelä-Kotean Syngmaiii, Rheen hallitus on syyllinen sodan alkamiseen o-vat iräpitalistlset - sanomalehdet Ju-ilstäneet Pohjols-Korean toaiUtuiksai, (kommunistit ja Neuvostoliiton syylll-slksr siihen. Tavallineii kansanihminen on tällä erää sUx& käsltyiksessä, että YhdysvaUat ja Y K taistelevat Korean kansan puoleista vaikka ne 'taistelevat todellisuudessa korean kansaa vastaan, pitääkseen Etelä- Koreassa vallassa iiansan vlitaaman Sjmgman Rheen hallituksen. Joka pantiin valtaan Yhdysvaltain pistimien tiurvlh Ja oh pysynyt satulassa ainoastaan niiden avulla. Viime viikoUa saimme Lunober and Sawmill Workers Union Sudburyn seudun osastolta valmiiksi kirjoitet^^ selostuksen , osaston vuosikoäo ta. Se julkaistiinkin slttäi lehtemme t.k. 13 päivän numerossa sellaisenaan. Osaston presidentti Chas. McOhire sanoi, että samallalnen selostus on annettu myöskin Sudbuty Daily Starille. jokaJuBmtefktn siltä suurlnunan osan mutta jätti julkaisematta selostuksen kalkikein tärkeimmän osan. Juuri sen osan ^ ' «Jonka avona teellinen ihminen V ' saa ne^^^ iledott^ jotS» hän liaicvltsee ... 'iinn^fffij^tns^ toiminnan arviointia ^^^Ipten Ja muodostaakseo p^teensä yleisistä aslofeU', edeiläoleva^a iainaidcses» taan. Sudbury Daily Starin t mielestä ei ilmeisestikään äSä puhua rauhasta kun on sota l i sä vaikka rauhan asia clisiBi, (klen sydämillä. sUtä syystä tämätöhtä Jättää mainitseinaö kou&sen hyväksymistä pää'' mistä, 'Joista kerrottiin nun-vaan tapaan: ,^ - "Kokouksessa hyvälsyöa erikoinen päätöslausehn» man lanhan puolesta j^ bakteeriaseitten käyttänö^ taan, jossa sahteess» 1- kannattamaan Tokbobua mosta, että hy5kkääptol|» riboiUsdisi Itatsotaan « - J<*a käyttää ensiksi täH» mitä maata vastaan Kokous päätti »>y°*^^ Canadan Baohanköi«n?f ' täystä S00.C00 "»«Jör^ hänkfcöniseksi CanadaiU niainlttunh Tnkhoinian seen.". Lelitl el halunnut malmi», edes sitäkään silmällä olisi voinut' senpenistedlac myöhemmto unioa vastaan^ ta se koinmunistlseksl k i ^ raiihan'edistäminen tuntoa kommunismia kapitailstisen puhbista päättäen. Olemme kertoneet täfflao^ tä byystä."että Toimme t o d l ^ , että meillä ei v a ^ v a Ä mfitäli kansan ^ ovat kysymyksessä ja taa ja f auhaa koskevat onn^ dbf ovat nykyhefkeilä . vaftcelUsfe koskaleäia» julkaisemasta oikeita t^J^- siUa ne eivät edistä ra«J». ^ asiaa. - KaHe Trf-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 20, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-07-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500720 |
Description
Title | 1950-07-20-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | - Thursday, Jiily 20 «: Business Office 4-4294. Office 4-4265. Manager fUtor W. EUand. BaäUmg '»69, Sndlngy> Ontario. rates upon applicatloa. free of cbais». AUSBIMNAT: 1 vlC 6 Uc 325 3 kk,2j00 i : 1 vfc. 7X)0 6 kk. 3£0 1 vk. 7iK) 6 kk. 4Ä Suomesta «oman suurta, puoJ- .^tnesta virtaa Yhdys-ri Suomen valtapiirit syystä yrittävät vie- S "apua^' ovat nekin , pöydän alitse kuten •i liittyä kansainväli-eihin, "Köyhyydes- Ittaavan. ämä Suomesta tänne iasta" hienoja hepe- ,5eista, vaikka kulfee- •Itämjiiekih anomäs-t" mahdu tahallisen sta sisään. He kier- 'miestemme työväen-ttomastikin puhuen VI suomalaisten kes- ^iät ja heidän kaltai-fsta" ja vetoavat tankin pitäisi .kavuta 'Uuta kuin ynseyttä. Msista Suomen vie-en, joka Ottawassa •»ttajain yhdistyk- Vjtaan synkkäkat-cehnpt Suomessa, 'ja Suomen n.s. .ÄAhtisen sanb-enemmän kuin isaa palvelijai- >ossa mainittu, • ansaitsee — osallistumassa tföii pierusta-lettajain jär- . palkkojen ja ;nismia vas- ^a kommu- ?ansa niiden '•niss Lehti- Uakin sivur 'ekaa" mitä • • • mpialaisra- |täkäläisiltä kosketuk- • ^iat 5uurinta ^'"Suom^n lä- ^n^ lähetystöllä Ä ,täkäläisten a" iuhtuu olevan fryhmiifen järjestä- ;'Tänia ;;^ellaiseriaän .etotetaan jyvät aka-örbkkaasti ennen ifoista riisesti tässä auta, mut- ^äomen virallinen edusta-t täkäläiset onaanmiehem-tietysti oman fasistisen osa suuremmasta kokonai-ipolitiikan ilmenemismuoto, kuimppariien taantumukselli-n, että Suomen kanisa ajettiin irvpstöliittoa, Canadaa Ja muita ässä tilanteessa annettiin lopuksi n silloiselle edustajalle Montrealis-meenä suomenkielisenä uutislehtenä »arimiestemme yleisesti hyväksymän siteltiin, että silloinen Suomen kpn-ilensä luo Berliniin. Niin hyvin oli nessä "lajitellut" maanmiehiämme, et-issut edes oikeiston taholta hänen kar-uaako Suomen täkäläinen lähetystö tar- 7 S t i sen oma asia.— mutta Suomen kan- ^roivoisimme sille vallan toisenlaista uraa. »kinon, että Suomen synkkäkatseiset vie-rallinen edustajisto tällä mantereella hei-an piireistä sitä vanhaa unätää, joka taka-on onnettomuuksia Suomen kansalle — ja uisten kustannukseUa tiistaina, että hallituspiireissä suunnitellaan vyäksi vanhuudeneläkelain parantamisen eh-ittu perusteellisia korjauksia yähhuudeneläke-an, niin vasta muutama viikko sitten sct^aatin , " komitea esitti raportin, että $40 kuukausit- " pitäisi antaa kaikille 70 vuotta .täyttäneille • tta ja $40 "kuukausieläke kaikille 65 vuotta ; die. ^[ . nhikc on mennyt vieläkin pitemmälle ja vaati-ineläkettä kaikille 65 vuotta täyttäneille Cana-n .taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen asemaansa ^lla onkin vallinnut sellainen käsitys, että halliinkin ryhtyä sanoista tekoihin ja korjata elämän- :anadalaisten elinmahdollisuuksia, inne näyttää'antavan uuden tekosyyn niille voi-at jatkaa nykyistä kokonaan riittämätöntä ja ^untoa loukkaavaa järjestelmää, missä "eläkettä" ii 70 vuotta täyttäneille, jotica voivat todistaa it- 4 etteivät he ilman eläkettä tule toimeen.; .een parantamisen äsemestoauote^ ^dai>laitteital>^sd±aaf^^ minil saimTOt •OTHDEN IHSnSEN V A S - TUir B A C K A N ASIASSA El uroi kuvitella JalOD^aa kansojen välistä kllvolttelaa kuin nyt käynnls-sä^ oleva nlmienöeräys atomipommi-vastaiseen vetoomukseen... Niillä srksityisillä ihmisillä, jotka a. listuessaan sotaan, •vetosivat tietä-mättömyytden ja y^idcn Ihmisen voimattomuuden pakon edessä, on nyt mahdollisuus vapaaehtidsesti kenenkään pa2cottamatta antaa äänensä irauhalle. Rauhanpuolustajain liike merkitsee valtavan padon raf^nta-mista sotaa vastaan.' Jokainen allekirjoitus merkitEee tämän padaa tiivistämistä, vähäistä, mutta merSUtyk-eellistä, laiminlyönti (heikon kohdan Jättäinistä. Ken ei tunne eikä tunnusta yhden ihmisen vastuuta rauhan puolustamisessa, on oleva vastuu-sa sodasta. Kansa, Joka pienuuteensa vedoteni Jättäytyy pois raidiän rintamasta, alistuu sodan 'valmistelijain astinlaudaiui. Xlköön Suomen' Scansa valitko tätä osaa.' Nähkööt sotaiUihkoiliJat, tuhon a- Jatuksen , levittäjät, ihmismielten .Tayrkyttäjät, mikä mahtava elämäh- Tintama heiliä on vastassaan. Kansojen atomipommivastainen vetoomus on heille varoitus, moraalinen tuomio, Jos he eivät sitä kavahda, kavahtakoot Hitlerin Ja kumppanien kohtaloa. — Kifjallija Elvi Sinervo, Kirj. Pak Hen En: Etelä-Korean Työväenpnolnccn keskuskomitean var^oheenjolitaja. Korean kansa vapautui Japanin imperialismin ikeestä sankarillisen neu-vastoarmeijan taslteluvoimien avulla. K A I K K I E N YSTÄVÄ Sanot, ettei sinulla ole vihollista, ja voitkin sanoa, hymyilevä ystävä. Et ole lyönyt petturia lonkalle; •Et ole särkenyt kuppia valehtelijan huulille; Et ole koskaan väärää oikeaksi kääntänyt; Etkä miehen lailla missään taistellut. Sanassa sahotaan: Oi niitä Joista puhutaan vain hyvää. — Steelworker & Miner. Sydney, N, S. VAATI T A K E I T A . . . New York Herald Tribune kirjoitti Itcsäik. 26 pnä: "Nyt voidaan paljastaa, että Korean lähettiläs Jon Myun Chang varoitti käiksi Viikkoa takaperin (Yhdysvaltain) valtiovlraston korkeita viranomaisia sanoen hänen maansa (Etelä-Korean) olevan sisäisen - luhistumisen partaalla... , Hän pyysi Yhdysvalloilta Joitakin takeita aseellista sekaantumista varten sodan syttyessä. Hän uudisti myöskin pyynnön saada toistelidionelta ja multa a-seita. : Hänen pyyntöjensä' johdosta vieraili ivaltiosihteert Achesonin repub llkaanlnen neuvonantaja John Foster Diilles Etelä-Koreassa viiUko takaperin," , ' ' ' E T E L Ä K O R E A L A I S ET VIHAAVAT MEITÄ» .• ' Associated ^:X>ressin • tiedossa, joka ^julkaistiin Toronto Oally Starissa hei. näk. 8 pnä, sanottiin mm. seuraavaan tapaan: "Palattuaan juuri neljä vuotta kestäneen oleskelun .jälkeen Koreasta sanoi' Yhdysvaltain ilmavoimien e-versti Thomas MacClure Detroitista, että Yhdysvallat 'tarvitsevat satatuhatta miestä ja vuoden ajan voittaakseen vihollisuudet siellä\ Pääasiallisena syynä siihen.on .se, sanoi eversti, että 'eteläkorealaiset vihaa-vat^ meitä.' "Hän lisäsi: 'Suurimpana vaara-nami6e on sabotaasi ja väiJsmtä... eteläkorealaiset työskentelevät päivisin rilsivilJelyksiUään niin raUhaUi-sesti kuin haluatte mutta yön aikana he muodostuvat . tuholaisjoukolksi. saattaen sodankäyntivälineet kelvottomiksi Ja tappaen jokaisen amerikkalaisen minkä suinkin voivat'.'' T i i u eiutoua ]nnMlMua'yleI*8n kitjcitl ]• n» •iif edaitt»» kirjoitujtin mielipiteitä. K i / J Mt pitälu n j o i t t u , jM.mahdoIUita, 240 u o a u , Ti!:iä oititoon Uhetettrji. kiiJeiU ai palintela. PAKETTIEN LÄHETTÄJILLE Suomen uusien tuliiasetusten mu- Icaisesti olemme Jonkun verran muut-taneet pakettieinme sisältöä, ettei niiden vastaanottajille olisi niistä mitään vaikeuksia £ai kuluja. Kahvia on niissä nyt korkein sallittu määrä mitä voi lähettää ilman tullia. Kaikki tilaukset pakataan Ja lä-ihetetääai edelleenkin Kööpenhaminasta, Tanskasta. Jonne tilaizkset toi. mitetaan lentopostissa, joten paketit tulevat nopeasti ja ehjinä perille. "Imatra" paketin lähetyksen olemme lopettaneet jo jonkun aikaa sitten. Sen tilalle on laitettu kokonaan uusi paketti, jossa on ainoastaan tässä maassa hyvin tunnettua ja stiosittua "Maxwell House" kahvia. Jota monet ovat kysyneet. "Olympia" ja "Fennia" paketeissa oleva kahvi on Tans-jotka esittivät ratkaisevaa osaa fasististen hyökkääjien voittamisessa niin idässä kuin lännessäkin. Neuvostoliiton ansiosta s e n johdonmukaisesti taistellessa puhtaan demokratian puolesta Ja puolustaessa suurten Ja pienten kansojen riippumattomuutta, vapautta Ja suvereeiUsuutta saattoi Korean 27 miljoonaa asukasta astua vapaaseen ja onnelliseen elämään johtavalle tielle kansallisen v a l tionsa jälleenrakentamiseksi Ja kehittämiseksi. - T^näD Korean historian käännekohdan seurauksena «di Korean kansan luovien voimien herääminen, voimien. Joita Jap»ailaisen i m perialismin saapas oli tähän asti polk^ut ja s e alkoi iHtättävästi toteuttaa voosisataisfa nnelmaansa perustaa riippamaton, demohraatti- \ nen Korea. Tuskin kuukautta myöhenunin o l i vat korealaiset m a a n kaikissa osissa muodostaneet kansanneuvostoja todella demokraattisiksi valtaeUmiksi ja ne julistivat jtsenäisen"valtion. Korean Kansantasavallan, kansanneu-vostot ottivat koko vallan käsiinsä, hävittivät täydellisesti japanilaisten ryöstäjien silrtomaavaltahi>neiston ja panivat toimeen viipymättä uuden, demokraattisen Järjestyksen. Korean kansan s a n K a r i l l l s e n taistelun Johdossa o l i konununistinen p u o l u e (joka yhtyessään vuonna 1949 muiden demokraattisten puolueiden kanssa otti nimehTyöväenpuolue), Korean kansan kansallisten ftujen Johdonmukainen puolustaja ja isänmaan täydellisen riippumattomuuden 'ia demokraattisen kehityksen puolesta käytävän taistelim organisaattori. Kommunistisen puolueen johdolla asettui Korean kansa kansanneuvos-tojen ympärille, samaan aikaanr kun kansanviholliset, japanilaisystävälliset ainekset ja maanpetturit vapjslvat pelosta tämän kansan Ilmaiseman voiman edessä. » Korean kansantasavallan perustaminen toi päiväjärjestykseen perinpohjaiset demokraattiset uudistukset: maareformin, tärkeimpien teollisuus-haarojen kansallistamisen, edistyksellisen työlainsäädännön hyväkbyml-sen. - s a n a n - ja palnovapaudert, kokoontumis- ja yhdistsrmlsvapauden säätämisen, kahsansivistyslaljtoksen kehittämisen ja kansallisen kulttuur i n elvyttämisen. Mahtava neuvostoarmeija, joka 1945 marssi Pohjols-Koreaan tuhotakseen japanilaiset miehittäjät, ei tukenut ainoastaan Korean isänmaallisia pyrkimyksiä ja s e n demokraattisia vaatimuksia, vaan antoi myös kaikinpuolista, epäitsekästä a p u a näiden toteuttamiseksi. Neuvostoarmeijan ollessa K o reassa o p p i kansa samalla tuntemaan uskollisen taistelun leniniläis-stallni-lalsen ulkopolitiikan periaatteiden puolesta, politiikan, joka kunnioittaa sekä suurten että pienten kansojen riippumattomuutta. Korean kähsa tuli vakuuttuneesi siitä, ettei neuvostoarmeija p j r r - kinyt mihinkään muihin iräämää-riin kuin Korean rilppumattomuä-den ja sen demokraattisen kehityksen palauttamiseen. Koreaa kansa otti neuvostoarmeijan v a s t a a n ya-. pauttajanaan Ja. parhaana ystävä* nään ja sellaisena kansa myös erosi sUtä. Neuvostoliiton ystävällisellä avulla saattoivat Korean kansan toiveet va-pautuksan Jälkeen täydelleen toteut u a Pohjols-koreassa. Tämä oli sj^ynä siihen, että juuri Pohjois-Koreissa nykyisin lasketaan perusta 'Korean kansan yhtenäisyydelle, vapaudeUe ja riippumattomuudelle. : Jos amerikkalaiset imperialistit' e l - kassa enimmin i^äytettyä laatua, ja hyvää kahviav sillä tanskalaisjBt: ovat edelleenkin maailman suurimpia, 'kalh-viri. juojia. . Kahvin' hinnat maailman markkinoilla ovat edelleenkin nousi^tiun-: nassa, Joten on edullisinta tehdä esim. joululähetykset tavallista aikaisemmin, ennenkuin binnat Jälleen nousevat. Tämän lisäksi on muitakin syitä, joiden takia suosittelemme, a i kaista lähetystä tänä syksynä. — Nordman Regisfd. muita hävitysvälineitä. Puolustusministeri Claxton sanoi äskettäin parlamentin istunnossa, että jos hän saisi $200,000,000 lisää määrä-' rahoja, niin suurin osa siitä käytettäisiin lihavain sotaUrakkain anta- «liseen sotatarvekapitalisteille. Kaikki säädylliset ja hyvää tarkoittavat ihmiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että vanhuudeneläkettä on parannettava järjestyneen työväestön vaatirnusteh mukaisesti siten, että kaikille 65 vuotta täyttä-* neille Canadan asukkaille maksetaan vähintäin $50 kuukausieläke^ Yhdysvaltain provosoima Korean kriisi ja Yhdysvaltain imperialismin mitkään yaltoitusaikeet eivät saa olla tekosyynä vanhuudenelä-kelain parantamisen lykkäämiselle. vät olisL uudelleen sekaantuneet korealaisten sisäisiin asioihin ja polkeneet maahan kansan tahtoa, olisi K o rean kansa Jo kauan sitten suorittanut demokraattiset vaaUt kansallisessa 'mittakaavassa. Jotka nyt on toteutettu Pohjols-Korcassa Ja koko Korea olisi yhtenähien. riippumaton demokraattinen valtio. Korean kahsan onnettomuudeksi esiintyi amerikkalainen Imperialismi samoin siirtomaaherruusottein, jotka kansamme on niin katkerasti saanut oppia tuntemaan japanilalsnUehityk-sen aikana. Jo amerikkalaisten joukk o j e n ensimmäisistä miehityspäivlstä alkaen Etelä-Koreassa osoittautuivat selvästi niiden todelliset tarkoitusperät ja päämäärät. Amerikkalainen so-tUä^ iäällystö pani heti toimeen kosto-toimenpiteitä kansaa vastaan ja hävitti kansanneUvostot. : ; ^ Eämen kaikkea yrittivät amerikkalaiset joukot kitkeä; pois korealaisten toiveet kansallisen Itsenäisyyden pala-uttaniisesta. Amerikkal^^ sotilas-halliiuipn johtaja, keiiraall Arnold, se- Uttl kyynlllissstl lc(kakuun 10 päivänä 1945, että Etelä-Korean suvereenisuus ei koskiB Korean kansaa, vaan ahioas-taan amerikkalaista sotilashallintoa. 'Tämä selitys vahvistettilm^llttömäs-tl tukahduttamalla sotilaallisilla toimenpiteillä Korean kansan tahto. Amerikkalaiset Julistivat Korean kansantasavallan laittomaksi ja aloittivai vainot sen johtavia h e h - IdlöitS vastaan. Tämä oU tosiasiassa sodanJulIsCns Korean kansaa vastaan, yritys yäfcivallälla.riistää sen sovereenisuus, joka Japanibus-ten ryöstäjien katicoitubsen Jälkeen saattoi fcuidna. vain Korean kansaU ; ie ItseUeenu Amerikkalaiset inoblli-soivai balMd voimansa tuhotakseen Itansannenvostot Kansänneuvostojen tilalle perustst-^ tiin Jälleen kansan inhoama japanl-laismie( hityksen aikainen -hallintokoneisto, japanilaisystävälliset ainekset. Jotka yhteistyössä Japanilaisten ryöstäjien kanssa olivat rikastuneet riistämällä ja sortamalla kansaa, astuivat saisivat aikaan maan lopullisen jaon Ja<. sen nuiuttamisen h e l d ^ siirtomaakseen, r. Aluksi synnyttivät he Y K : n yleiskokouksessa keskustelun Korean kysymyksestä Ja veivät tällöin läpi laittoman päätöksen, että erlllls-vaalit pidettäisiin Etelä-Koreassa ns. Y K : n komission valvonnan alla. Näiden vaalien aviilla tahtoivat amerikkalaiset paikottaa korealaiset lajotun Li Syn Manin kilkin hallitukseen. Tässä oli siis kysymyksessä amerikkalaisten Korealla harjoittaman orjuu-tuspolitlikan naamioiminen YK-kyl-tlUä. Mutta amerikkalaiset imperialistit eivät oimistuneet pettämään Korean kansaa. Korean kansa käsitti sangen hyvin, että amerikkalaisten tukeman erillisen marionettihallituksen perustaminen Etelä-Koreaan Johtaa vain maan pirstomiseen, eteläosan väestön elintason alentamiseen, terrorin ja po-liislvallan kasvamiseen Ja amerikkalaisen heza-avallan vahvistumiseen Etelä-Koreassa. Heti kun ns. YK-komissio oli saapunut Etelä-Koreaan, ryhtyivät Seou-lln työläiset vastalauselilkkeeseen sitä vastaan. Helmikuun 7 pnä 1948 aloittivat Etelä-Korean työläiset yleislakon. Se muodostui aikusoitoka sankarilliselle taistelulle isänmaan pelastamiseksi, 'taistelulle. Jota käytiin tunnuksin; "Alas YK;;komi£sio!" " A n takaa Korean ' kansalle oikeus itse muodostaa yhtenäinen hallitus!" YR-komisslota vastaan suunnattuihin lakkoihin ja mielenosoituksiin osallistui noina päivinä 1.300.000 Ounistä. Hallitus vastasi YK-komlsslon toimintaa vastaan suunnattuihhi mielenosoituksiin verisellä terrorilla, ja isäri-maanystävät asettivat usein henkensä peliin mielehösoltustsn aikana. Monia kansansänkarelta murhattiin amerikkalaisen'armeijan Ja turmeltuneen L i Syn Manin joukkion toimesta. Siitä huolimatta liike saavutti -valtavan laajuuden, ; joka osoitti Korean kansan taipumattoman-tahdon taistella synnyinmaansa f of juuttajia vastaan. Usein tämä-liike sai kansan aseellisen vastarintaliikkeen muotoja. Huhtikuun 3 päivänä 1948 leimahti kansan partisaanJtaistelu täydellä todella Uekkiih, maan eteläisimmässä osassa, Chäi-ju saarella. Niitä syitä, jotka ; ; aHieuttlvat saarien väestön nousun, siirtpmaäsortoa^ vastaan, el edesYK-kpmisslokaan voinut salata. Yleiskokoukselle lähettämässään raportissa komissio Idrjoilti, että poliisit ja (taantumiiksellinen terrorijärjestö) Jäsenet paholnpitelivät ia pieksivät Ihmisiä, joiden epäiltiin olevan bommuhl^tisen puolueen jäseniä. Amerikkalaisten perustama taantumuksellinen polllslvaltavangiisl r a i voissaan yli 10.000 maansa yhtenäisyyden Ja vapauden puolesta taistelevaa; saaren asukasta.Tdmän sietamättör.^ män pollisiterrorin . valUtessa väestö tarttui aseis.in Ja nousi talstehuu^ uusia vihollisiaan vastaan. xr^^-;, - Huolimatta epäsuotuisasta maantieteellisestä asemasta, meren erottaessa sen mannermaasta, huolimatta asukkaiden huonosta aseistuksesta ja huolimatta epäinhimillisestä; poltetun maan taktiikasta, jota vahvasti aseis-_ tettu ja hyvin varustettu vihollinen käytti, onnistui saaren sankarillisten asukkaitten kuitenkin estää erllllsyaa-lien toimittaminen Cheh-Ju'Ua 10 päivänä toukokuuta 1948. ! >; : Li Syn Man-yiranomalset lähettivät vahvoja Joulckoia Cheh-jun asukkaita vastaan Ja hyökkäslv^. .ennenkuulumattomalla julmuudella isänmaanystävien kimppuun. Ei; edes YK-komis-s'. o voinut salata niitä petomaisuuksia, joita L i Syn Mianin rosvot ovat (harjoittaneet Cheh-jun väestöä kohtaan. Yleiskokouksen neljännelle fcobp-ukseUe. lähetetyssä tiedtrituksessa sanotaan: .''kukisäaakseen fcapltian hallitus lähetti saarelle vahvoja joukko-osastoja, ' inntta levottomuudet eivät lakanneet eninehbuln vasta vuoden 1949 alussa. Sotatoimet eivät olleet viidä;; 1949.toukokuussa päättyneet K j ^ i o n p ^ tu tuhkaksi ja »kennu^^ eläinten ja tuotteiden menetysten arvo nousee moneen miljardiin vongUn." hätäjsesU kun Korean ^»öan Joukot lähestjffi^' mn läjäyttt Han joen ^ *«*^ssillan ja sen muL, sla omia sotamldjiäänL^' Lausuntonsa lpetturt Syngman Ehee! " nen kopiaknntansa, ti yrittäen sytyttää aio^^^^ sanotan 'läj Ikein pohjoista' vastaan jil Johtua nykyinen sota. j "Nyt^^^^^ m sydän käsitän -kuhika snnri riktt j on. . • "Nyt ndnä elävästi käsitiil tä kansanarmeija on se, i della suojaa ja puölnstaa tt etuja. Myös käsitän, etläts hallitus on Korean kansuj lella. "Kansallisen pnolnstDsaiB sotilaat ja upseerit! Kääoffi me pyssymme Korean fcaaa; hoUisia vastaan — pettnili man Rheeta ja hänen iai^ taansa sd<ä' interventtijaE ' vastaan! - " J o s te rakastatte iämd ne Ja kansaa ja jos tdlli t ' reaiatsten patrioottinen i seuratkaa minun eslmoUEq ryhtykää yhteistolmintau I sanarmeijan Ja sissien kanöd «Minä olen jo Järjestäsji san vapaaehtoisen koipidai hin kuuluu totaansla KUDQ puolnstusarmeijan sotiUti^] fca. ovat tulleet kansanbs» puolelle. Kansan rapaim korpuksen komentajans.s^i 'menossa rintamalle o!ki' kansan armeijan kanssa semme Syngman Blieen , rildtalaisten ini Joukot isänmaamme nuull raita! "Kansalfisen pn-sotilaat Ja upseerit! Tdikii tä minä olen tehnyt, pois maastamme ne jotb vät väJupakoUa vallata maamme!" tlLAT:<:AA VAPAUS Joku aika takaperin — se oli eimen nykyisen Korean taisteluh alkamista — julkaistiin Sudbuiy Daily Starissa hyvin huoinattavalla tavalla Canadan päivälehtien yhdistyksen lauisunto painovapaudesta. Se alkaa seuraavalla ylväällä tayallik: Mitä iodellal ja täsmälleeh iar-kiHtefaan tuolia tutnllai fraasilla ' san,oinaiebdistönv palnoivapaudes-ta? Fcmsteelllsesti käsittäen se ei ole mikään sanomalehtien kus-tahtajffle varattu eiiköisolken^ Se bn paremminkin osat eräästä paljon suuremmasta v^iandi»ta — tottldai - ihmisten oikeudesta 11- m^sta ajatuksensa avoimesti ja mitään pelkäämättä. Sanomaieh^ disto ei vaadi mitään oikeatta m i kä id kuuinlsl deinblaaattisessa valtioissa nayöskin JofcalseOe kan-sal^ selle. Mutta painovapaus on erijkoi^n tärkeä o » tästä snurem- . niasta vapaödesta koska sanoma-lehdls^ aa nykybisää olosuhtein se pSaff«r«»»"">" Ittlni^ ionka avnl. la tavaOinlenV ihminen n^ tie^ ' dot, Joti» .hän tarvlisee haditsi- ' Jalnsa toloiinnanarriointU varten Ja mnodostamcseen miellpiteaisa yleiätelä k o i s t a . Hmän sanoma- IdidlstSä. afniK^aaii saukapn-laHa Ja soStkotsUla olevaa iehdlsföii ~ varassa ollen,dää hiin pimeydessä Jä ävottomana. Kalifeeton sa- • nomalebdlsto on dltä jyystä yksi demokratian . välttämättömistä , j^Ittstns3teino!sta. > - rauha ja sota Canadan päivälehtien yhdistys puhuu tässä lausunnossaan todella kauniisti painovapaudesta. Mutta ... jo-icapäiväineh käytäntö on kerrassaan päinvastainen. Periaatteelliset lausunnot saattavat olla miten kauniita ja hyviä tahansa; mutta kun niitä ei toteuteta Jökapäiväisess-ä elämässä, ovat ne kerraisaan arvottomia. J a meidän tsu'koituksemme on tällä erää osoittaa, että mikäli päivälehdet ovat kyigymyiksessä. on niiden todellisena tarkoituksena ennen kaikkea känsän harhaan Johtaminen - ja sokaiseminen.-.' Tällä kertaa on päivän kaikkein tärkein kysymys baOddalla maalimas. sa kysymys rauhasta ja sodasta. K a i U i tietävät, että maailman kansojen valtavat joukot haluavat rauhaa. Se ilmenee idistä sadoista miljoonista nimistä, jotka on hankitta a-tomipommin pannaan julistamista tarkoittavan anomuksen alle. Vaikka tässä on kysymyksessä maailman-laajuinoi' sadat miljoonat ihmiset fciisittävä. valtava kansanliike, y-rittää fc^IfaUstinen saflomalehdistö fcatkklalla maailmaapa, mutta varsinkin tällä mantereella, pjrsyä vaiti tästä taahanUik|(eesfä sillä se ei ole k a - pitallstisäs sanomalehdistön etujen Ja harrastusten^ inafcalsta. Mikäli rauhanliike on kysymyksessä haluaa l a - pitallstlnen sanomalehdistö pitää fcaasanjoakot''8en suhteen tiedottomana koin pimeässä säkisiä. koska kansa elää vielä suurin p i i r t o puhu-en "suukapulalla Ja sidikosilla; olevan lehdistön varassa" — kuten edellälai-natossa lausunnossa sanotaan; Eikä sitä olekaan vaikea käsittää koska tiedetään, että kapitalistisen sanomalehdistön tarkoituksena Ja pyrkimyksellä on sodan edistäminen. Sitä varten on tarpeellista salata tiedot Korean kansan tilanteesta, julistaa koriimunistlt syyllisiksi Korean sodan alkamiseen ja kalkin keinoin edistää sodan lietsomista ja laajentumista./. V;, Vaikka Wall Streetto imperialistien Efcelä-Kotean Syngmaiii, Rheen hallitus on syyllinen sodan alkamiseen o-vat iräpitalistlset - sanomalehdet Ju-ilstäneet Pohjols-Korean toaiUtuiksai, (kommunistit ja Neuvostoliiton syylll-slksr siihen. Tavallineii kansanihminen on tällä erää sUx& käsltyiksessä, että YhdysvaUat ja Y K taistelevat Korean kansan puoleista vaikka ne 'taistelevat todellisuudessa korean kansaa vastaan, pitääkseen Etelä- Koreassa vallassa iiansan vlitaaman Sjmgman Rheen hallituksen. Joka pantiin valtaan Yhdysvaltain pistimien tiurvlh Ja oh pysynyt satulassa ainoastaan niiden avulla. Viime viikoUa saimme Lunober and Sawmill Workers Union Sudburyn seudun osastolta valmiiksi kirjoitet^^ selostuksen , osaston vuosikoäo ta. Se julkaistiinkin slttäi lehtemme t.k. 13 päivän numerossa sellaisenaan. Osaston presidentti Chas. McOhire sanoi, että samallalnen selostus on annettu myöskin Sudbuty Daily Starille. jokaJuBmtefktn siltä suurlnunan osan mutta jätti julkaisematta selostuksen kalkikein tärkeimmän osan. Juuri sen osan ^ ' «Jonka avona teellinen ihminen V ' saa ne^^^ iledott^ jotS» hän liaicvltsee ... 'iinn^fffij^tns^ toiminnan arviointia ^^^Ipten Ja muodostaakseo p^teensä yleisistä aslofeU', edeiläoleva^a iainaidcses» taan. Sudbury Daily Starin t mielestä ei ilmeisestikään äSä puhua rauhasta kun on sota l i sä vaikka rauhan asia clisiBi, (klen sydämillä. sUtä syystä tämätöhtä Jättää mainitseinaö kou&sen hyväksymistä pää'' mistä, 'Joista kerrottiin nun-vaan tapaan: ,^ - "Kokouksessa hyvälsyöa erikoinen päätöslausehn» man lanhan puolesta j^ bakteeriaseitten käyttänö^ taan, jossa sahteess» 1- kannattamaan Tokbobua mosta, että hy5kkääptol|» riboiUsdisi Itatsotaan « - J<*a käyttää ensiksi täH» mitä maata vastaan Kokous päätti »>y°*^^ Canadan Baohanköi«n?f ' täystä S00.C00 "»«Jör^ hänkfcöniseksi CanadaiU niainlttunh Tnkhoinian seen.". Lelitl el halunnut malmi», edes sitäkään silmällä olisi voinut' senpenistedlac myöhemmto unioa vastaan^ ta se koinmunistlseksl k i ^ raiihan'edistäminen tuntoa kommunismia kapitailstisen puhbista päättäen. Olemme kertoneet täfflao^ tä byystä."että Toimme t o d l ^ , että meillä ei v a ^ v a Ä mfitäli kansan ^ ovat kysymyksessä ja taa ja f auhaa koskevat onn^ dbf ovat nykyhefkeilä . vaftcelUsfe koskaleäia» julkaisemasta oikeita t^J^- siUa ne eivät edistä ra«J». ^ asiaa. - KaHe Trf- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-20-02