Vapaus, June 21, 1949

              "Sivcrt Tiistaina, kesäkuun 21 p- — Tuesday, June 211
3
Maaseutulaiset saavat äänestää vail(l(a
jieidän niinensä ei oleliaan luettelossa
-HUm aa kehoitetta kiinnittiiBäin kaikkien Buaaevdun iänioikenteito.
JeaMokkaiden boomioon se tosiasia, eitä he voivat äänestää siltäkin, bnofi.
n»tt». että lieldän niisenaä OD j i ä a y t pob äänestäjien taetteloista, Elok. 1 pnä
IMM JnntsistaJMa vaalietijeisia (Eleeiion Instrnetions; sanotaan asiasta siraJ-b
159 (273. kohU). että
"Knlia maaseadon äänestysaioeen äänioiiteatetto valitsija tahansa
voi ä f n e s t i i siitäkin bno^iiBatta. että bäoen nimenui on jätetty pois
' TfraOisesta ääncsajäin luettelosta, SellaisesKi Upanksesaa on vaUtsi.*
. - ian teMävä xoBllInen vala. Jonka teksti on painetta kortille iFonn 45)
Ja se pitää vahvistaa jonkun toisen krsrmykseasä olevaa iäocstrsalaeen
valitsijan, jmka ninrf on virallisessa ä ä n e s t ä e n Inetteiesn, antamalla
stralHsdla valafla, jonka teksti on myöskin painetta kortille rForm 46).
Samoissa ohjeissa todetaan, että jos jonkan ä ä n i o i k e a t ^ n äänioi.
lums asetetaan kyseen alaiseksi asianomaisen lienkilön Canadan kan-
«•JaisaBteen, Jkään, henkilöllisyyteen tms. seikkaan nähden, on kyseessä
..irievälla henkilöllä oikeus saada äänioikeus allekirjoitettaaan valaeh-tofsen
todistuksen, jota varten tarpcellisei lomakkeet ovat saatavissa
jobUvalU vaaUvirkalUjalla (»epnty Retominr Offteer), joka ottaa
myös niin edelläraantion suullisen kuin kirjallisenkin valan. Jos aino*
astaan valitsijaa henluTölUsyys on kyseenalainen, riittää siinä tapauk-
,sessa suullinen vala (Form 39).
Kaikki naasendun äänioilteutetut voivat siis osallistaa vaaleihin siitäkin
luiatiMaUa. että heidän nimensä ei ole äänestäjien luetteloissa. Aänioikeodrn
edeffytytcsenä on se, että asianomainen henkilö on 21 vsoden ikäinen, on maan
kansahtlaen, että on ollut ennen vaaleja 12 kuukautta maan asukkaana ja
että Jhia asan äänestysalueella.
vaaleihin maanantaina kesäk. 27 pnä!
'Omii
iM4' •
'iÄliili"
f M
imsM'
Enemmän hedelmä­puita
ja pensaita
aavikolle
METSÄSTÄJÄT JA KAUSTAJAT!
RUOTSALAISIA
Andersson's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
* • * • • • • * • • • •
No. 347 — "Mora" melsäslyapuukko. hinta $3.75
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
No. 27 — "Mora" melaaatyspnukko, hinta $4.75
Huostumattomat helat veitsen päässä ja tu­pessa.
No. 22 — "Mora" iupplpuukko, hinta $5.50
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen päässä.
No. 13 "Mora" tupplpuukko, hinta $2.25
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury, Ontario
Viime v-uoden «Äjmerlclciä seuraten
aavlkkomaakuntien farmarit Jatkavat
ii.saäniyvä.s-.ä määrin farmiensa Kau-nisieluUiita.
Taloaslu-ii-sin aikana pensaiden Ja
puiden talrnJen myynnit laskivat al-haLsimpaan
tasoonsa. Sen lisäkal Icun
larmareilla ei'silloin ollut rahaa, he
eivät liioin nähneet mitään hyötyä
farmima kaunistamisesta siitä syy£-
tä. kuA he eivät tietäneet kuinka
kauan voivat pitää farmin käsissään.
Taimien kasvattajat selittävät nyt,
eitä nykyinen hyvä kysyntä on merk­ki
farmlväen jatkuvasta vauraudesta.
Farmarit Istuttavat enemmän hedel­mäpuita,
pensaita Ja tuulen suoja-aitoja
— luottaen ilmeisesti siihen,
että he ovat Killoinkin farmeillaan
kuin ne rupeavat tuottamaan tuloksia.
Erään manitobalaisen taimiliikkeen
Johtaja selittää, e t t ä kautta maan tu­lee
hedejroiipuiden Ja koristepensaiden
tilaultsla. Joiden yhteenlaskettu arvo
on noin 10 pro.senttla suurempi kuin
edellisenä vuonna. Samanlaisia tie­toja
on saatu albertalaisista ja sas-katchewanilaLsl.
sta taimiliikkeistä.
AMERIKKALAINEN KER-Höyhenfen
nokkimi-selle
löytynee
UUSIA
LAULU- JA SOITTOLEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
Jilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No. 3S0—Sorrento, valssi, laul. E, Malmsten
Sydiimenl äänL valssi, laul. E. Malmsten
No. 535—Tyttöäni muistellessa, valssi, laul.
Teemu Grönberg
Ritari }a Linnanneito, Balladi, laul.
Teemu Grönberg
No. 734—Argentiinan kuu, tangöj laul.
Teppo Raikko
Surullinen kuu, Slow-foxtrot, laul.
Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveita, valssi, laul.
G. Malmsten
Tumma Dolores, tango, laul, G. Malmsten
No. 743—Pajupuu. Slow-fox. laul. G. Malmsten
Tuuti — tuuti pientä, valssi, laul.
Teppo Raikko
No. 815—Marien Klange. valssi, (säv. J. Strauss),
orkesteri
Havaiji-unelmSa, valssi, (säv. K. Johnson),
orkesteri
No. 840—Pelimannin polkka. Sointu-orkesteri
Metsän humina, jenkka. Sointu-orkesteri
No. 4008—Bomanssi, tango. laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani aln'. Foxtrot, laul. Sulo Sala ja
Metro-t3*töt '
HINTA $1.25
LÄHETYSKULUINEEN.
VAPAUS PHBLISHMe COMPANY
LiMITED
Box 69 Sttdbury. Oni.
JA
VAPAUS BRANCH OFFICE
V316B«7SlrMt Port Arthur. Oni.
Munivien kanojen höyhenten nok­kiminen
voi tullu menneisyyden prob-leemik.
si Canadan siipikarjan hoita­jille,
joa pitkän ajan kuluessa Har-rcwi.
sia sijaitsevan liittohallituksen
koeaseman kokeilussa saadut tulokset
osoittautuvat käytännöllisiksi.
vihreä rehu — silputtu alfalfahelnä
mitä on kaikkein tehokkaimmin käy­tetty
t ä h ä n asti — tuntuu olevan, pa-rannuijceinona
tälle paheelliselle vial­le.
Katkaistuna puolen tuuman mlt-tauseksi
ja liotettuna yön yli kylmässä
vede.ssä, aiimulla kuivattuna ja ma-talareunai.
slin astioihin pantuna, al­falla
on vetonumero kanakopin suur-
.syömäreille, minkä jälkeen niillä ei
ole enää huiluakaan nokkia toinen
toistaan.
Yön yli liottaminen on tärkeätä.
Jos alfalfa annetaan kuivana, kanat
sivät siitä välitä. Sitä on liotettava
sik.si, että kanat syövät sitä mieiuim-mlti
ja vain näin saadaan* toivottuja
tuloksia.
Liian ahdas kanakoppi ja täyttävän
ruoaii puute aiheuttaa usein joukko­mittaisen
höyhenten repimisen, mut­ta
vaikka tällaiset olosuhteet onkin
korjattu, tämä vika kehittyy toisinaan
kanoihin. Pahin puoli on se. että jos
höyhenten repimisen annetaan jat­kua,
s; johtaa kannibalismiin kano­jen
keskuudefsa.
Vihreä ruoka parantaa tämän vian
ehkäisemällä sen kehittymisen. Luon­nollista
on, että paljon riippuu myös
alfalfan laadusta ja sen liioittamises-ta.
Toisen tai vielä parempi kolman­nen
.sadon .ilfalfa on parasta, sillä
sen korret ovat hienoja ja siitä menee
vähemmän haaskuun kuin sesongin
ensimmäisestä sadosta.
Yksi vielä vastaamatta oleva kysy­mys
on se. että estääkö alfalfahelnä
yleensä, huolimatta siitä minkälaises­sa
maassa ja olosuhteessa se on kas­vanut,
höyhenien nokkimisen kana­parvessa.
Kun tähän kysymykseen
s.=»adaan pätevä vastaus, silloin siipi­karjan
kasvattajat tietävät kuinka
pitkälle on päästy tämän probleemin
ratkaisussa.
Eteenpäin-lehti julkaisi äskettäin
erään amerikkalaLsen farmijulkaisim
kuvauksen Worce.stfcr kauntissa Mas­sassa
asuvasta suomalaUesta maan^
raivaajasta John D. Holopauesta Ja
hänen pojastaan Veikosta, joiden elä­mä
on ollu: tyypillistä, ei vain Y h ­dysvaltain,
vaan myös Canadan suo­malaisten
farmarien elämää.
Alusia oli hsidän farmin.sa "kahden
lehmän farmi" — 8 tai 10 eekkeriä
kivistä maata, lopun ollessa metsän
peitossa, kertoo mainittu lehti ja jat­kaa:
Lähellä sijaitsevalla toisella far­milla
pidef.iin karjaa. Kun tämä paik-
. ka jouduttiin myymään vesisäilön ra­kentamisen
takia noin 12 vuotta sit­ten,
siirrettiin karja entLsille asuin­sijoille
Ja siellä ryhdyttiin raivaamaan
maata eekkeri kerrallaan.
Kirves Ja saha kourassa Lsä ja poika
salvat muutaman eekkerin raivatuk­si
v- 1937 menneHsä, mutta kun karjaa
oli enemmän kuin mitä maa tuotti^
rehua, oli rulvaustyötä joudutettava.
Vuokrattiin uudenaikainen saha, joka
kaatoi puun läheltä maata j a annet­tiin
kantojen mädäntyä — seikka,
joka tapahtuikin kaikkiin muihin pui­hin
paitsi mäntyihin nähden muuta­man
vuoden kuluessa. Miesten ei tar­vinnut
huolehtia matalista kannois­ta.
Mutta, kuten Veikko sanoo: "Mei­dän
maallamme on niin paljon kiviä,
ettemme voisi kuitenkaan kyntää, jo­ten
meidän ci tarvinnut kuin saada
kannot niin mataliksi, että pääsim­me
koneilla y l i ."
Viime 10 tai 12 vuoden kuluessa
miehet raivasivat 40 eekkeriä maata
ja nyt on yhteensä 60 eekkeriä vil­jelysmaata.
Jossa kasvatetaan kaikki
laldunrehu, ruohosilorehu Ja heinät
mitä farmilla tarvitaan 50 lypsy­lehmää
varten. Omasta karjasta saa­tu
lanta levitetään pelloille niin pit­källe
kuin se riittää, naapureilta saa­daan
kanalantaa ja kaiken paineeksi
ostetaan tekolantaa, joskus 0-14-14
j a toisinaan 4-12-16, jota pannaan
noin puoli tonnia eekkerille.
Veikko kertoo, e t t ä siementäminen
on onnistanut niin hyvin, että lehmien
lukumäärä voidaan pian kohottaa
60:een. Mutta .siihen mennessä on
eekkerimäärää lisätty metsästä ja uu-täi:;
kolmeen tarkoitukseen.
K.n karja alkoi lisääntyä ryhtjri-vii-
iioiopaise; ajattelemaan, miten
ii. .uiityvää. työtä voidaan käsitellä
kai':-t-n miehen voimalla ja siinä ohel­la
iffdä etsenpäin muuta porhalltss-t3.
:;;.T!Jttäin uuden maan raivaamis­ta,
jo-sien rakennusten rakentamista
ja •a.-'.i:^tavan sUoriehumäärän säilö­min-.
i.
Suurin
Hefididcir^ K u n ayt monen vuoden
j^Sktea on taas p » ä s ^ siihen tilaan,
että topakatakin <m vapautettu sään-
TiSstelTstä, n i i n lienee mielenkiintols.
ta tiiukan kuulla "nötotiinhi" vaiheis­ta
maassamme. NSemme, että on
n i i t ä olhit tiukkoja tupakansäännös-telyjä
ennen vanhaankin, joskaan nyt
el ihan kortiUe pantima.
Jo hiin varhain kuin lfö4 myönnet­tiin
eräälle kaappakotnppanialle yk­sinoikeus
tupakan tuontiin. Ja verra­ten
kauan tätoä monopoli pysyi voi­massa.
Tupakan Ja sen käytön nau­tintoaineena
olivafeurooppalaiset op­pineet
timtemaan Kolumbuksen en­simmäisellä
matkalla Amerikkaan.
Intiaanit opettivat espanjalaiset sitä
polttamaan. Ja vaikka t ä t ä tapaa vas-tusteltUn,
millohi uskonnollis-siveel-llseltä,
milloin talotulelliselta kannalta,
juurtui se pian Euroopan kaikkiin
maihin. Jopa Aasiassakin kaikkiin
kansankerroksiin.
Ruotsissa malnltaan^i^Uoppilaitten
osa probleemeista on rat- Uppsalassa jo v. 1629 polttaneen tu-
Model A Fordista rakennettUn pakkaa j a aivan yleiseksi sen Itäyttö
Klf
ko;.r.-. joka jauhaa heinän pellolla
Chevrolet trokista valmistettuun
"tu.n.ppariin" ja niin kaksi miestä
valmistaa Ja saattaa siloon ruoho­si!-,
ehun ilman heinähankoon tart-turius^
a.
Hjiopaisten farmilla lypsetään nyt
30 lehmää läpi vuoden Ja sieltä lähe-tetaiin
markkinoille 10 ja 11 kannua
maitoa päivässä.
Kala on eriffäin
lerveeliistä
Ita-Canada.ssa sanotaan kulutetta­van
noin 19 paunaa kalaa henkeä
koh;i vuod£.s.<;a, mutta länsimaäkun-ni.
s.4.i vain neljä paunaa.
Mikaiin salaLsuns ei Illoin ole, että
kalai on pitkän aikaa syöty Ulan vä­hän.
Kalatuotteista saadaan monenlaisia
hyvin ravintopitoisia ruokia. Nämä
hyvin .sulavat ruoat ovat inalnlolta
protcinin eli munanvalkuaisen, vita­miinien
ja minera'aliSuolojen lähteitä.
Joif>s.akln kaloissa on myös huomatta­va
miiiirä rasvaa. Kala siilaa helposti
::a sen proteinipil;oisuus on suuri.
Mon3t kalatuotteet antavat 50-200
kerta:) cnsmmän jodia mitä saadaan
mon!:ita ruoista. Tämä on hyvhi tär­keätä
Canadan monissa osissa asu­ville
ihmisille, jotka eivät saa ruoas­saan
riittävää määJää Jodia Ja kärsi­vät
.sen vuoksi kilpirauhasten tuleh­duksesta
f^goiter) ja. muista taudeista.
Esimerkiksi: Jos henkilö syö pau­nan
lohta kymmentä päivää kohti, se
sia peltoja siemennetty, .sillä Holopai- 1 '''^'^ä varmasti kilpirauhasten tuleh-set
aikovat Jatkaa maanraiyamaista.i clui^sen fgoiterin).
Katseltuaan, miten bulldozer raivasi | • •— — ' '
heille maata viime vuonna. Veikko j Tulpaänit jä Uijat
päätteli, että he ostavat kevyen rai-j ^ ^ ^ ^ ^ ^ nukkujiksi sanovat kuk-vauskoneen.
jota käytetään sekä uu-i j , . ^ ^ ^ kasvattajat niitä kukkasia. Jotka
den maan raivaamiseen, että kivi-1 ^^^j^^^^^ ^ ^ j ^ ^ . ^ ^ ^ . ^ ^ ^ ^
aitojen poistamiseen - niita kun on| niistä, kuuluvat tähän luok-paljon
Ja muodostavat pieniä pel oja. | ^^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ilmestyvät kauan sen
Kun pelto on raivattu, Vei.ko, ^ ^ ^ ^ ^ umbellalumit ovat nosU-antaa
sille murcnnusta diskiäkeellä
ja sitten levittää slerhenen. Tähän
s»akka h ä n on käyttänyt vain kolmea
siemensekoitusta eikä näe sj'ytä muu-;
tokseen. Hän käyttää ladinobrome,
alfalfa-brome ja ladinopuutarharuo-hosskoituksia
ja kaikkia niitä käyte-
Halifaxin 200-vuotis
(Jatkoa 3. sivulta)
Pitäkää multa
pellossa
Ottaa noin 400 vuotta kehittää tuu­man
vahvuudelta multaa. Xksi rank.
ka sade voi hävittää vuoslstKtän työn
mullan syövyttämlsessä, ellei sadevet'
•ä kontrolloida. Jos asioista ei huo­lehdita,
sadevesi voi juoksuttaa mullan
puroihin jokiin ja mereen.
Päallinmiäinen kuusi tuumaa maas­ta
muodostaa pääasiallisen luonnon-resurssin
farmimallla kaikkialla maa­ilmassa.
Mutta liian monessa maas­sa
tämän pintamullan annetaan
•juosta pois". Hallitukset ovat tie­toisia
tästä maan menetyksestä ja
kuluttavat miljoonia doUarelU oJUta.
miseeir metsän istutukseen, lannok-keiden
käytön avustamiseen Ja mui­hin
suojelutoimenpiteisiin.
Mutta yleisesi mielessä, usein j ä t e ­tään
huomioonottamatta yksityiskoh­tia.
Kun farmari korjaa tänään ole­mattomalta
näyttävän maan syövy-tyksen
hän voi siten ehkäistä sen.
mikä voisi tulevaisuuden olla suuri
Halifax on myöskin maakunnan .si­vistys
» ja kulttuurielämän keskus.
Siellä cn Dalhousi?n ylic«jisto ja yli­opiston
monet tiedekunnat tarjoavat
monenlaiset o p i h t o mahdollisuudet
merenrantamaakuntien nuorille.
Kauan ennenkuin valkoihoiset saa­puivat
Canadaan, nimittivät intiaanit
nykyistä Halifaxia nimellä "Chebuc-to".
eli "Suuri taivas". Kun Cham-plaln
kävi Nova Scotiassä v. 1604. ni­mitti
hän ijaikkaä nimellä "Baie Sai-ne".
eli "Turvallinen satama". Nykyi­sen
nimensä se sai Halifäxin kreivin.
George Montaguen kimniaksi. Kreivi
Halifax oU aikoinaan Britannian
kauppa- ja plantaashineirvostön presi­dentti
Ja tämä neuvosto juuri lähetti
eversti Cornwalliksen Nova Scotias­sä
oUeeh brittiläisen setlementin ku­vernööriksi.
Vuonna 1749 oli Halifäxin asukas­luku
12,500 mutta nyt siellä on yli 100.-
000 asukasta. Ja.;,se on merenranta-maakhntien
suurin kaupunki. Siellä
on perustettu ensimmäinen Canadan
kansakoulu, e/isimmäinen painokone j sittain
ja ensimmäinen sanomalehti Cana-dassa..
JuhlalHsuuksiin kuuluu mm. erikoi­sia
teatteriesityksiä, kaikenlaisia kil­pailuja,
nim kansallisia kuin kansain­välisiäkin.
Useita kansainvälisiä vie­raita
saapuu juhlallisuuksiin ja useita |
kansallisia eri Järjestöjen vuosiko-{
kouksia pidetään Halifaxissa juhlalli- ;
suuksien aikana. Tapauksen kunniak-!
nset päänsä mullasta. Samoin ns.
co.-al lilja. Jos ne istutetaan edelli­senä
syksynä, n i i n saattavat ne nousta
ylös vieläkin myöhemmin.
Hyvä on ruiskuttaa liljat bordeaux
ruiskeella. Jos se jää tekemättä sii­hen
saakka kunnes kuivat ja kuumat
ilmat tulevat, saattaa koko liljojen
kasvatus epäonnistua. Tämä pitää
paikkansa erikoisemmin madonna l ii
jaan nähden.
Monet ovat kokeilleet Nankfeen Ui­jaa,
keltaista madonna-liljan suku-iaista.
mutta asiantuntijat kehoittaVat
liijpumaan sen kasvatuksesta Ja sen-
.^ijaan istuttamaan muita tunniettuja
lajeja. Syyksi siihen selitetään, että
taudista vapaita tuon llljalajin Juu­ria
ei ole olemassa. Auratiun-lajla suo-
.^itellaan — se kukkii yhtenä kesänä,
.•nutta tavallisesti ei Ilmesty enää toi­sena
kesänä.
Tulpaaneista saa parhaiten menes­tymään
ne lajit, joiden Juiu^t on
icerätly villilajeista ja jotka näinollen
kykenevät huolehtimaan itsestään pa-
.-emmin kuin monet jalot lajit. Red
Emperor on ihana tulpaani. Sen kuk­ka
on punaista punaisin ja suurin
mitä tulpaanllajelssa timnetaan. Se
ILsäksi on kestävä: kovat kevättuulet­kaan
eivät aiheuta sille häiriöltä.
tuli 30-vuotisesta sodasta palaavien
soturien välittämänä. Pietari Brahe
väitti 1638, varmaankin liioitellen, et­t
ä Suomessa mölkear kaikki, miehet
Ja naiset, nuoret Ja vanhat yhtä mit­taa
sekä' nuuskasivat että polttivat
tupakkaa. Omasta puolestaan kreivi
arveli, ettei tavaraa saisi myydä kuin
apteekista lääkkeenä.
Hallituksesta tämän äsken käytän­töön
tullut tavara el ollut hyödyllhien
j a Illaksi käytettynä se aiheutti köy-h3^
ttä. Kernaasti olisi sen käyttö
kielletty, mutta harkittiin kuitenkin
viisaammaksi "ajaa asiaa maltilla se­kä
soveltaa kalkki ajan olojen ja
kansan mielialan mukaan".
Harvinaisen, monenlaisena esiintyy
sitten puolen vuoslscfdah ktiliiessa hal_
lituksen mielipiae tässä asiassa. Tus­kin
on millään alalla pahemmin ha­puiltu
sinne t ä n n e ilman varmaa kan­taa,
y. 1642 riiyönnettlln ns. Etelä-komppanialle
yksinoikeus tuoda tu­pakka
Ruotsiin, Suomeen ja Inkeriin
^inerikassa olevasta siirtomaasta. Uu­desta
Ruotsista,-jossa oli laajat tu­pakka
viljelykset. V. 1644 tuotiin ai­nakin
kahdessa laivassa Ruotsiin 'lO,.
000 naulaa tupakkaa.'
Suurin tolyeln perustettu siirtomaa
ei kuitenkaan menestynyt.. Englanti­laiset
j a hollantilaiset eivät tahtoneet
sietää kilpailua uuden maallmafti lu­paavilla
alueilla. Kruunulle karttul-kin
varsin vähäinen hyöty tupakan
silloisesta verotuksesta, suoritettiin
näet 2 äyriä naulalta aksilsl- eli myyn-tlveroa.
Suurempien tulojen toivossa
j a yhä ahdistavassa rahanpuuteessa
kituen halUtus 1649 päätti heittää
ÄÄNESTYSPAIKAT OVAT AVOINNA
8 ap. KLO 6 ip. STANDARD TIME
Ottawasta ilmoitetaaxi. että maanantain tk. 27 pnä soorftetUriM^
valtion vaaleissa pide^n kaikki ääaestyiHaikat avuiaaa kdlo S
!deUo 6 illall:*. paikallisen standardiajaa nmifaia. Jos paikkakaoai^k*^
käj-tännössä päivänvalon «äästiiaika Upshteil, äiaestys kl« *
aikana.
Työnantajien on annettava äänioikeQtetnille työläisilleen kolmen
loma äänestämistä varten, eikä työnanUJalla ole oikeatta vähentää \Ä
Iäisen palkkaa sen Johdosta. Tkaä, snhtceas» ön knitenkiD otetUva W
mioon. että tämän lomaa cä tarvitse välttimälti käsittää Vtitsatx t y « ( ^
Jos työläisen työpäivä on päättj-nyt Bormaalisesti kofane tuntia eaa^bL
nestyspaikkojen sulkemista voi työnantaja sanoa, eta työläinen saa i '
klo 3 Ja 6 välisenä aikana, eikä saa sitä varten niinollen lomaa työ
Jos työläisen työpäivä on alkannt normaaHsesti k.io 9 aamolla, voi tya^
taja määrätä hänelle ainoastaan kahden tmmin loman, klo 11 saaUo. k i ^
työläisellä on siten kolme tuntia käytettävinään äänestämiseen sinä
kuin äänest>-spaikat ovat avoinna. Jos työpäivä päättyy klo 4 illaiHi n i ^ ^
antaja antaa työläisilleen äänestysloman klo 3 lähtien sSOk seo filta
on vielä jäle!iä kolmen tnnnin aika ennen äänestyspaikkojen sulkeinisi,
Kuten on ollut asianlaita edelUsissälun vaaleissa noodatetaan i i j to
vuonna sitä tapaa, että kaikJd äänestä^t. Jotka ovat ehtineet ääaestyiM.
kalle jonoon ennen äänestyspaikkojen snlkmlsta. ovat tilaisuudessa ^^tg
tämitän.. Ennen vuoden 1940 vaaleja oli käytännössä tapa, että t i i^ |g.
pauksessa saivat äänestää ainoastaan ne, jotka oUvat päässeet iänestvM. 1
kan sisään ennen su!kenusaikaa. '
ASUNTOPULA VOIDAAN POISTAA
Canadassa va'iitsee miltei kailddalla hirveä asuntopula koska muft
asuntoja ei rakenneta tarpeeksi edes uiisia perheitä varten. Varovai>
simpien laskujen mukaan tarvittaisUn maassa pikaisesti oudet asnuot
kaikkiaan 600,000 perhettä varten. Työväen ja farmarien ehdokas &
II. Carlin taistelee, sellaisen asuntojen rakennnttamlsohjelman käytia-töun
saattamiseksi, että liittovaltion ja maakuntien hallitukset myän-taisivat
apurahoja sellaisten kelvollisten asuntojen rakennuttamiseten,
joita voitaisiin vuokrata vähätuViisten perheille halvalla vuokralla. Ki­vassamme
esitettyä rakennustoimintaa on Canadassa ja Sudburyatla-eella
liian vähän, vaikka monin paikoin on rakennostyölälsiä jo Jmtca.
VAKUUTUSKEINOTTELU
Salamakin valmistak
lannokkeita
Salama aiheuttaa farmareille vuo-suuria
vahinkoja. Se tappaa
eläimiä laidunmaalla ja navetassa.
Lukemattomia tulipaloja syntyy aiitä
kun salama iskee rakennuksiin.
Mutta- korvaamaton on se hyöty.
Jonka salama aiheuttaa ihmiskunnal­le.
Vain harvoin muistetaan mainita
SS tosiseikka, että. salama valmistaa
joka vuosi sata miljoonaa tonnia lan-noitusainetta.
Se muuttaa ilmassa olevan toimet-kalkki
epäilyt romukoppaan ja julis­taa
tuonti vapaaksi.-
Monopoll siis kumottiin Ja tupakan
tuonti tuli jokaiselle luvalliseksi, mut­ta
samalla määrättlha korkea tuonti­tulli,
puoli taalaria hopeata 16 äyriä)
naulalta. Salakuljettajia koetettiin
pelottaa tavaran menettämisen lihal­la.
Kokemus kuitenkin osoitti, että tä­mä
askel oli tehoton ja Jo v. 1651 va­paakauppa
lakkautettiin Ja tupakan
tuonti ja myynti annettiin eräälle
kauppakomppanialle. Jonka osakkai­na
oli Tukholman porvareita.. Kaik­ki
ennestään valtakunnassa olevat tu-pakkävarastot
piti luovuttaa kolmen
viikon kuluessa tälle komppanialle.
Pian syntyi kuitenkin pihoja rette­löltä.
Niinpä Viipurissa, joka Äi
Suomen tärkein kauppakaupunki, ei
totieltu määräystä ja syyCettiin komp-
''JLpaniaa siitä, ettei se ollut tuonut pai-
" kalle tarvittavaa tavaraa.
Niinpä taas palattiin vapaaseen
kauppaan. Ja V. 1653 antamassaan
asetuksessa hallitus lausuu, e t t ä se to­sin
omasta puolestaan piti tupakan
tarpeettomana 'ja joutavana tavarana.
Joka hyödyttömästi vei valtakuimasta
paljon rahaa Ja hyviä tavaroita, mut­ta
koska suuri tuontitulli el ollut vie­nyt
toivottuun päämäärään ja tupak.
ka oli yhteiselle kansalle rakas nau­tintoaine.'
julistettiin sen kauppa Jäl­leen
vapaaksi, kun vain suoritettiin
huokea t u l l i : kotimaan laivoissa tuo­tavasta
tupakasta 2 2/3 — 3 1/3 äyriä
naula]#i, vieraassa laivassa tuodusta
4 äyriä. Siihen tulisi vlielä aksusl 2
äyriä naulalta.
Mutta "^makääp määräys ei tullut
pitkäaikaiseksi. Sen sijaan Ilmestyi
V. 1654 vuoden asetus. Jota sitten nou­datettiin
seitsemän vuotta. Niinpä
tämä tavara kolmannen kerran myön­nettiin
komppanialle -yksinoikeudeksi.
Se saisi yksin t u o d a v t u p a k ^ valta­kuntaan.
Ja 40 Kofieala^arin sakoila
uhattiin Jokaista. Isen rikkoi uiitta
asetusta tuonsalla MSlrattomastl tu­pakkaa
maahan.
VUpurtssa tiedetään yhden ainoan
kauppiaan jättäneen komppanialle
5,000 kiloa tupakkaa mutta yleensä
koetettiin kiertämällä päästä suorit­tamasta
uutta veroa. Komppania puo­lestaan
koetti liettävän vakoilijaver-koston
avulla pitää känni oikeuksis­tansa..
Keinotellaanko hiilläkin? Tietys­tikin.
Tuhansia ihmisiä Amerikassa
on istunut tekosistaan vankiloissa ja
tuhansia (ainakin 2,000) mietti päi­vittäin
miten voisi vakuutusyhtiöiltä
saada sievät rahat — ilmaiseksi teko-sairaudella
ja petoksella.
On ollut henkilöitä, jotka ovat syö­neet
saippuaa, nielaisseet kampoja,
neuloja, puutikkuja ja heittäneet Ihol­leen
happoja saadakseen sen näjrttä-mään
vaaralliselta ihotaudilta, jopa
pahemmaltakin, vakuutuslaitoksen
lääkärien silmissä.
1947 maksoi Yhdysvaltain 217 suu­rinta
\'akuutusyhtiötä sairauskorvauk-sina
696 miljoonaa dollaria, ja yhtiöt
käyttivät lisäksi 130 miljoonaa dolla­ria
vain todetakseen tai oikaistakseen
4 miljoonan dollarin vaatimukset, joi­ta
oli tehty nielaistuista tekohampais­ta
aina paisimeisiin varpaisiin asti.
Tutkijat ilmoittavat 817,000 dollaria
maksetun epäilyttävistä tapauksista,
joissa ei epäilyksiä voitu todistaa. Y h ­tiöt
ilmoittavat, että 20 miljoonaa
maksettiin hyvin epäilyttävistä tapa­uksista,
jotka olivat kylliksi järkevästi
suimniteltu, jotta niitä ei voitu todis­taa
vääriksi.
Tapaturmavakuutusyhtiöillä on sa­mat
probleemit ja ne ovatkin ryhty­neet
taisteluun t ä t ä yhä paisuvaa kei­nottelua
vastaan.
svövytys. Sadat pienet Ja halvat kor-1 maksL Maata el voida lUan hyvin
Jaukset autta^-at paljon maan suoje- hoitaa ja osa tästä hoidosta on
että pidetään multa pelloilla.
si julkaistaan myöskin erikoinen pos- ; toman typen nitraattihapoksi. Joka
tunerkki. joka kisketaan liikkeelle tä- ; laskeutuu maahan. Nitraattlhappo on
' ^ " ^ lyksi niitä aineita, joita kasvit vält-
! t ä m ä t t ä tarvitsevat.
Loppukädessä farmiomaisuuksista! —- •
on tärkein maa. Jos maa tulee tuo:- j Canadan maatalouskemistit anrtoi-tamattomaltsi,
farmi tulee arvotto- vat. että tuhohyönteiset Ja -eläimet
hävittävät joka 'i'uosi $33.000.000 ar­vosta
farmituotteita. liima on 17
prosenttia kansallisista farmiluloista.
slalisoimalla koko tupakkakauppa.
Kruunu otti tupakkamonopolin omak.
seen ja asetti valtuutettuja, jotka huo­lehtivat
liikkeestä Ja suorittivat val­tiolle
määräsummän. Vain|näiltä vai.
tuutetuilta porvarit saivat ostaa tu­pakkaa.
Ankarat rangaistukset sää­dettiin
jälleen sille, joka rikkoisi la­kia.
Valtiopäivillä v. 1664 tehtiin kui­tenkin
niin paljon valituksia uutta
järjestelmää vastaan, että halHtukSen
täytyi antaa uusi asetus tupakkakau­pasta.
Kruunun valtuutettuja kehoi-tettiin
valvomaan, ettei huonoa tupak­kaa
myytäisi. Kolme lajia oli pidettä-x.
i määrähinnasta, eivätkä porvarit
saaneet tavaraa myytäessä ottaa lilan
»iaurta voittoa.
Valtionmonopolin noidattaniisesta
Suomessa on vain niukkoja tietoja.
Eräs Petrus Thegner toimi koko Suo­men
tupakkakaupan tarkastajana.
Hänen tuli saada Turun porvarit t i ­laamaan
20,000 tai ainakin 15.000
naulaa vuodessa. V. 1670 muutamat saimme nyt onneksi sadetta, JoW^
voimme toivoa satoa tänäkin
: Meillä oli osaston kokous tk. 13 J^M
vänä ja muiden asioiden ohella pää-i
timme järjestää juhannustanssit tfc ?j
25 päivänä, alkaen kello 9 illalla. So*-^
tbsta hnolehtii haitari, joten tahti s » -^
pii vatihemmankm jalan alle. Tulta»5|
• . -Il
Ne ovat perustaneet New Ycatila
erikoisen toimiston, joka jo on palja».
tanut 13 suurrengasta tällä- ainiii,
Niissä on ollut todellisia henklvalofli-tushuijauksen
järjestäjiä. Tämia
liikkeen Johtajilla on listoissaan 12
miljoonaa nimeä henkilöistä. Jotta
viimeisten 10 vuoden aikana ovatttli*
neet vakuutuksistaan vaatimuktii.
Muuan Smith-niminen mies oU m-nlstunut
lähes 20 kertaa saada ti-paturmavakuutuksla
eri ntolUä. Mun­an
philadelphialainen "lady" piti a*
panaari pudota suurien talojen raK»-
käytävissä. Hänellä on ollut päHsdin
luumm-tuma ja se on, kun X-sätett
sen ilmoittavat, tuottanut blsdli
monta kertaa sievät summat. Nei
Yorkin tutkimuslaitos lopetti hindtt
tämän leikin.
Muuan mies, jolla oli kaksi poiku
kaksoiset, toinen normaali ja («inea
Idiootti, vei terveen poikansa suurilfl
kauppoihin, antoi siellä hyllyjen tt-varat
pudota terveen poikansa pSUfc
j a toi sitten vietyään onnettoman po­jan
kotiinsa, tuon sairaan pojan Ian-hlstuneen
liikkeen nähtäväksi. lii­ke
sopi heti korvauksista. Kahdeksan
kertaa onnistui isälle tämä idioottipo-
Jalla keinotteleminen.
Ravintoloissa tapahtuu tällaisia n*
kuutusnäytelmiä tuhkatiheään. B i l -
seen hienoon ravintolaan saapui hk*
no seurue. Muuan sen jäsenistä s>l
oksennuskohtauksen j a kaikkien kaa-huksi
totesi (kelnotteluliittoon kun-luva
lääkäri), että onneton mies oB
nielaissut ilkeän hyönteisen liemes­sään.
Ravintola maksoi 800 doUaii»
korvaukseksi, mutU kun mies yritfi
samaa hyönteistemppua toisessa ^
tellissa kaiikana edellisestä palkasti,
joulujahan New Yorkin Casualty »«l
Surety Companiesin miesten tutkltt»-
vaksi ja joutui vastaamaan vankllas»
hyönteiskepposesbaan.
Jos joku välähyttäisi teille tällais­ten
temppujen turvallisuuden, mietti­kää
kahdesti ennenkuin sellaiseeniTH'
dytte. Kerran ehkä voitte onnlst», I
mutta sitten — voitte joutua pitttlt^^j
aikaa tiilenpäitä luk.emaan.
Juhlatatissit Mclntosh
Spriiigsissa
Mclntosh Sprincs. OnL - Talvi oo;
taas mennyt Ja kesä on kauneinunll'
laan. Kuivuus jo teki haittaa, mut»
Uusi Ruotsi menetettiin 1655, mutta
kolme vtMtta myöhemmin komppa­nian
onnistui saada itse tupkkakaup-pakin
yksinoikeudekseen, vaikka sen
tosin tilli luovuttaa suhteellinen osa
liikettä kaupunkien, porvareille. Mutta
lakia rikottiin sen kuin ennätettiin.
Miten huonosti hallituksen tarkoi­tukset
toteatniv&t^ iicdiitti T. 1662 an­nettu
uusi asetus. Sen mukaan pää­tettiin
tarrautua uuteen keixuxm, so-
Turun porvarit suosttiivat ottamaan
12.000 naulaa maksaen naulasta 6-7
kuparitaalaria.. Tupakka oli joko vir­ginialaista
(Amerikasta) tai -Englan­nista
ja Ranskasta tuotua, mutta
komppanian tavaran huonoutta yhä
inoiiittiin.
Kun ei nähty mahdolliseksi saada
muuta kuin kohtuullinen tulli tupa­kasta,
kiellettiin v. 1687 valmistetun
tupakan tuonti, jotta edes syntyisi
kotimainen tupakkateollisuus. Tässä
periaatteessa sitten pysyttiin. Ruot­sissa
alettiin viljellä kessutupakkaa,
mutta Suomessa t ä h ä n suimtaan teh­dyt
yritykset jäivät vähäisiksi. Tu­pakkatehtaita
sen sijaan syntyi maa­hamme,
eiisimmäinen Turkuun v.
173L
Mainittakoon lopuksi, että tupakan
siis kaikki valssaamaan.
maallmantuotanto on nykyisin n. 2.6
miljoonaa tonnia vuosittain. Rep.
Täällä on oUut tietyöt käynnissä ai|
tehty jo uusi ä i t a k h i ja santaa a}e-|l
taan joillekin osille tietä. Uusia tt»* |
joja avataan tieksi, joten se
vähän f armareitakin. '^1
HaaMlle on n i i n hyvä tie, että sim*^
pääsiee vaikka vähän sataislkin.
O. S. i
— Korkeammilla alueilla
kukat ovat kirkkaamman värisiä to*;
alavammilla paikoilla "^^^^^J^'^
ne saavat ^^netnmän ultravidetti»'.^
teitä. •