1950-03-23-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fiinieJl Jiike fySiräeiilnkeHä?
< (Jatla» eiaeniseita sivulta)
sitä vatttti, «ttä amerikkalaisilla sa-tibeiaisensa.
Ja kaiken tätxiän jäl'^
i B ^ . ^ k i i "elävä ruumis" syyttää Neu-v6stpl4taa
ystävjrirttä ja yhteisyötä
harjoittavia' ja^iitär äStu^^
tonsaJaihnM
varo-Electnc Powcr Commission of. OntaHo rakeimnttaä vesiTÖiäiaLtaitösteh lisäksi myöskin böynrvoimalaitok&ia
hkön kehittämistä varten. Kuvamme esittää Windsoriin rakennettavan höyi^n^öiinaläitbfcen peniäustotäen siio-tamista.
Tämän vcimalaitokscn neljästä yksiköstä pitäisi kaksi saada tuotantokuntoon puolen TOOd^ikkultiiissä.
.National Union of Mineworkers
siotlannin alue) juliai^i äskettäin
•'fasin. jonka otsikkona oli "Skot-iEiilaisten
kaivostyöläisten lähetystä
ravostoliitossa". jossa taman lahe-
,ston jäienet. jotka kesällä 1949 vie-ilivat
Xeuvcitolutossa, kirjoittivat
tkalläan saamistaan vaikutelmis-
•an. Lähetystössä oli kuusi jäsentä,
•Men johtajana toimi Scöttish S i i -
ers" Unionin pääsihteeri WilUam
•arson ia tämä lähetystö. läheiettiiD
•m. uibsikoiöulcseri päätöksen no-tarkoituksella
l u j i t t a a ystävyys-ahteita
Neuvostoliiton kaiVostyöKi-ja
neuvostokansaan;
Kirjasen kirjoittajat aluksi ^kieltä-
•ät ne herjaukset, joita brittiläiset
•rvarilehdet ovat heittäneet Neuvos-öiton
päälle; he asettavat nauret-vaksi
sen olettamuksen-, kuten erää.t
•ittiläisten lehden edustajat ovat i l -
Daisseet, että venäläiset tulevat näyt.
vat näjtettäväksi.
Paljastaen taantumuslehtien prö-ämään
edustajille vain sen mitä har
cgandan ••rautaesiripusta". kirjasen
irjoittajat kirjoittavat: "Raiitaesltt-lun
täytyy olla lännessä, sillä idässä
ta ei ainakaan ole."
"Me^haluamme sanoa suoraan", he
•joittavät. että matka Neuvostolii-a
'"ei.ollut etukäteen järjestetty.";
eiltä tiedusteltiin mitä me hälusloi"-
nähdä ja minne mennä, yenäläi-"
ystävillämme ei ollut aikomusta-.
Community
1847 Rögers
1881 Rogers
and others
O,'
Käykää
katsomassa
meidän suurta
Pöytähopeoiden
. varastoa
KAIKKIA KUULUISIA
MERKKEJÄ : . '
HINNOITETTU 19.95
• lahtien
VELKATILI JÄRJESTETÄÄN
YHTÄKKIÄ
Ilman minkäänlaista lisämaksna
Tyytyväisyys taataan t a i
raha t a k a i s i n .
AVOrXNA L.^UANTÄ1-ILTASIN
KELLO 9.00
1 E U I ST. E., S U D B U E t
Torontossa
\- nSOSt. ciair^W. •
vastap. DoTÄ-ntown teatteria"
^282 Yonge.SL
_ . Dufferin kohdalla
^>53 Duudas w. Keeleh KoHdailaV
Kirj.
kaan salata meiltä mitään jä meillä
oli vapaus, mennä mihin hyvapsa; puhua
kenelle hyvänsä j a tehdä mitä kysymyksiä
halusimme."
Halveksien lähetystön jäsenet tuomitsivat
ne valheet, että Neuvostoliitossa
ohsi miÄa orjatyötä j a tiskon-vainoa.
He hakivat omilla siliiiillään
neuvostokansan vapaan elämän ja'
ovat vakuuttuneita, että Neuvostoliitossa
on täysi puhe- ja uskonvapaus,
että työläiset saavat arvostella am-mattiuhioiden
johtajia sekä hallituksen
jäsfehiäjä osallistua siibraäh teollisuuden
hallintaan.; Koko lähetystön
mielipiteen tulkitsi Hugh Geddes; j o ka
radiopiiheessä sanoi:
"Neuvostoliiton käiisä öri vapaa;
siellä ei ole herroja riistämässä heitä;
maa jä t=ollisuus kuiiliiu känsälle;
kaikki tuotettavat tavarat, käytetään
yhteiselksi •hyväksi ja "tarkoituksella
parantaa ja kirkastaa Neuvostoliiton
elämää...
''Eläessäni Neuvostoliitcn kansan
keskuudessa ja tutkiessani lieidäh
olösiihteitäan sekä kuulliessani heidän
vapaasti ilmaisevan ajatuksiaan, olen
tullut sellaiseen tulokseen, että neU-vostoelämäntapa
on tuonut paljon p a .
fannuksia ^ihmisille... . {•
"Siltä: syystä ; vetoan Britannlab
kansaan, että älkää antako sanomalehtien
harhaanjohtavat lausuniiöt
johtaa teitä harliaan, sillä niiden a i ,
noana tarkoituksena on tuhota tämä
suuri sosialistinen maa.
"Meidän tuleevastata näille sodanlietsojille
lujittamalla ystävyyttä neuvostokansan
kanssa ... j a tätä tietä
laskea pohja kestävälle rauhalle.".
Kirjasen tärkeimpänä o5ana on k u vata
Neuvostoliiton kaivosten, olosuhteita.
Skotlantilaiset kaivostyöläiset
vierailivat Moskovassa j a Donin alueen
kivihiilialueella, kävivät monissa
kaivoksissa, vierailivat kaivostyöjäis-ten
kotona, keskustelivat työläisten ja
ammattiunioiden johtajien kanssa,
Verratessaan Neuvostoliiton ja B r i tannian,
erikoisesti Skotlannin tilannetta,
kirjoittajat viittaavat katkeruii-della,
että brittiläiset kaivostyöläiset
eivät voi edes imeksiakaan sellaisia
työolosuhteita, jotka ovat vallan luon-nollisiä
Neuvostoliiton kaivöstyöläisil,
l e r :
"Sallikaa minun kohottaa muutamaksi
minuutiksi", sanoo kirjoittaja,
"rautäesirippiiä, jcka, sikäli kvUn B r i tannian
propaganda on kysymyksessä,
pitäisi miika ympäröidä Neuvostoliiton
jä antaa teille muutamia eisinierkkejä
niistä keinoista, joita Nem'cstoiiitps-sa
käytetään kaivostyöläisten suojelemiseksi
työssään, riita te voi verrata
brittiläisten j a heuvostokaivos-työläisten
olosuhteet." •
Tietäessään sen äärettömän hävityksen,
jonka saksalaiset aiheuttivat
Moskovan j a Donin laakson kaivoksissa,
skotlantilaiset kaivostyöläiset luulivat
näkevänsä sanöiiikuvaamattb-man
kuvan. Mutta vierailtuaan kaivoksissa
he sanoivat sexuraavaa:
"Huolimatta jälleenrakemiustyöstä,
jota on suoritettu siellä, voisiko olla
mahdollista hyvät työsuhteet kaivoksessa
maan^ alla k u n vain kolme emotta
sitten ne olivat tulvitetut j a riiaän-
Britannian kaivokset ovat huonosti
mekanisoituja ja suojelutoimenpiteet
hyvin huonoja, josta johtuu lukiUsat
tapatuimat, jokka usein aiheuttavat
kuoleman. -
"Tarkastaessamme kaivoksia", sanotaan
kirjasessa,- »'me,'sanomme, että
ne ovat kaikkein parhaiten mekaiil-soituja
kivihdiUkaivoksia mitä' me o-ilenune
koskaan nähneet; j
soiminen oh Nyrjäyttänyt kqvari feai-
•vostyön.",\ ',' V ^
Suojelutoimenpiteet •Neuvostoliiton
kaivoksissa on suoritettu laajan tie-teeliisän
tutkimuksen jiertsteelli ja
skötlantiläistsri kälvrö^ miie-
' iestä Be öri kaikkeiii ^ r k e l h puoli Neii-vostöllitön
idvihiiilkaivoksissa.
Eiiustäjistb oli liupmattavasU
riostimut Neuvi^tdliiton kaivösiyöläis-teri
täloiidelliseeri. turvallisuute ja
siihen dsäan jota he liäsntteleyät sosialistisessa
tebliisäiude^a. He jiu-huivat
kiinnioituksejlla ''ijälveiusajari
pituuden" bqohuk^Kta, ja eläkkeestä
jota kaivostyöläiset S£^^^ 50 vuotiaina
j a 24 päivän jpmasta. jonka l ie
voivat viettää erinomaisissa lepokodeissa.
" M e asuiinmfe; näissä lejjoko-deissa
j a voiriibie, rehellisesti sanoa,
että ne ovat ihariteelliiia'loiriariviiet-topaikkoja."
i Brittiläiset kaivostyöläiset ovat vuo-
«Ikjrmriieniä taistelleet paremman
eläkkeen ja pareoipien työsuhteiden
puolesta. Nyt tiedetään ei-ittäiii h y -
vini että n.s. Britanriiäh kaivostÄolil-
•suuden "kansallistuttamisen" jälkeen
ei kaivostyöläisten asema ole pareöipl
kuin silloin kun ne olivat yksityisomis-tusoikeuden
aikana. > Kalvöstyölälttin
saa vain viikon loman,. samoin kuin
ennenkin, ja täytyy luopua työstä ennenkuin
hän saa erittäin alhaisen
eläkkeen. Tästä syystä kaivostyöläiset
tekevät työtä hyvin vanhaksi huolimatta
väsymyksestä; sillä muuten
heidän^ täytyisi elää hyvin kurjaa elämää.
' ,.:
Eräs edustaja, Rö&ert McCutcheon,
ön 66 vuoden ikäinen, josta ajasta
hän en kuluttanut 55 vuotta kaivoksessa,
jossa hän edelleen tekee.työtä.
"Minä en saa eläkettä enlsäpällckiota
pitkääikafeestä pälyeluksesfa" hän sä.,
noo, "enkä saa eläkettä ennenkuin
minä jään kokonaan pois tj*östä."
Edustajat puhiilvat "Kalv^^^
ten päivästä" ja m M , kunnioittisfa
Neuvostoliiton kaivosiyöläiSet saivat
osakseen, ; '
"Kaivostyöläisten työtä ei tunnuslia
vain iiallitiis vaan, kaikki ihmiset ö-soittavat
kunnioitusta heille ja radip-läajalluksessa
erikpfeestl riiainitaan
heidän työstä. Kaivostyöläisiä pidetään
erittäin tärkeinä työläisinä -
maallensa.
Edustajisto korostaa sitä tärkeää
osaa mitä Neuvostoliiton uniot näyttelevät
maansa teollisuudessa. " E n simmäinen
asla inlkävpkuttoa,(«ihi^
cn unioiiistiseri UiSiceen volöi^." K i r joittajat
kUväavat::unioiii^^ liikkeen
demokraattisen luonteen ja. jä-eenistön
aktiivisuuden,
''Ammattiuhloi toimivat demokraatL
tisesti jä jäsenillä on täysf oikeus arvostella
virkailijoitaan ja eroittaa heidät
jos sellainen ori tarpeellista." K
Huomattavin ero IJeuvostoliiton ja
malalsla kötmnunlsteja yhteistyöstä
*Sfleraan vallan" kanssa. Herjaten
suomen koriimimlstejä täniä luopio
herjaa saaiuilla Neuvostölittöa, jonka
tonsaa Suomen pitäisi viralUsehkin
väitteen mukaan olla ystävällisissä
suhteissa. '-y. ^ • VA:" ' ,:-V:'
On selvää, että /'eläyä ruumis" haisee.
Mutta eiköhiin nykyisilla suo-met^
tEirelaisllla. amerikkalaispclltiikan
harjöittej"ilia biisi aika haudata ruu-miiiisa?
/;V
TtdMMtrXlSsnN A A X T E E t L n C EK
^ Oikälstosö^liäemokrätiari tappiot
kaiisaihvälisellä ai*eriallä ovat niin
siiiiröt. että niitä ei voldä salata'enem-liää'Tupparaisen
Ture Nermanln kuin
•tappui^iseri Luopio Tuomisenkaan
tutkielmissa.
Nykj-ista oujelstososialldemokratiaa
vastaava menshövisäii osoittautui
vuosikjrmmenellä Venäjän, työläisten
viholliseksi ja .Venäjän porvaiiston a-puriksi
työväenliikkeessä. Sifei Venäjän
työläiset siirtjrivät kommunlismiri
leiriin ja venäläinen sosialidemokratia
hävisi maailmasta yhöessä Venäjän
kapitalismin mukana.
Ita-Euröopan kansandemokratian
maissa sama kehitys tapalntui toisen
maailmansodan jälkeen. , pikeistoso-sialidemokratia
srrittl niissä ehkäistä
työväenliikkeen yhtymisen, mutta työläiset
olivat saaneet tästä porvariston
apuvoimasta tarpeekseen ja yhdistyivät
kommunistien ja työväenpuolueiden
puitteissa, saavuttivat ratkaisevan
voiton kapitalismista ja rakentavat
nykyisin kansandemokiraattisia valtioitaan
lähitavoitteenaan sosialisrili.
Oikeistososlalidemokratia on menettänyt
näissäkin maissa merkityksensä
poliittisena voimana.
Kiinassa oikeistososialidemokratia
on tukeiitunut alkuunsa. korrimunis-tinen
liike on voittanut kaikissa näissä
maissa peruuttamattomasti, mikä
merkitsee sitä, että 800 miljoqnaa i h mistä
on siirtynyt kommunismin valtapiiriin.
Luopio Tuominen ei voi kieltää tätä
kaikille tunnettua tosiasiaa. Siksi hän
selittää tätä asiaa kuin piru raamattua
ja väittää. että"kommunismia
viedään eteenpäin väkivaltaisesti". S i -
täyastöiri Norjassa, jossa sitä ei ilmei-
^ t i viedä eteenpäin väkivaltaisesti,
kommunismiti isannatus on vähentynyt,
hän todistelee.
"toisin sanoen, kommimistinen liike
ei ole vallannut vielä kaikkien maitien
työläisten enemmistöä puolelleen.
SUKI Lilopio "Tuoniirien ei tunnusta
sen vbiiriä kasvaa sielläkään, missä se
ori ilmeinen jä ylivoimainen. Hän selittää
kylriiä^ti säriioin kiiiri kaikki
arnerikkaiaiset sbtapropagaridistit, että
kommiiiilsmiä levitetään väkivaltaisesti,
joteri sen leveneminen ei ole
oikeastaan voiman ilmausta.
Uusi yhteiskunta voittaa tietysti a i na
väkivalloin, vallankuriioiiksen seii-rauksena.
Se ori historiallinen totuus.
Mutta toisaalta ei mikään yhteiskuntajärjestelmä
symiy vanhan tilalle, e l lei
se ole vanhaa etevämpi. Siten vanhan
ajan orjajärj'estelmä väistyi feodalismin
tieltä, ja nyt jo manissa
maissa kapitalismi on väistynyt so-sialisrhln
tieltä. Väkivalta on ollut
kätilönä näiden järjestelriiien vaihdoissa
mutta vain siksi, että vanhan
puolustajat eiy-ät. ole 'valaehtoisesti
väistyneet uuden tieltä. Venäjän k a pitalistit
ja tjlanherat turvautuivat
väkivaltaan, mutta se e i heitä auttanut.
Itä-Euroopan kaiptalisUt j a oi-keistososialidemokraatit
turvautuivat
väkivaltaan, ensin Hitlerin aseisiin j a
sitten salaUittoihin. mutta hekin hä-visi\-
ät. K i i n a n kucmintangilaiset turvautuivat
amerikkalaisiin aseislta,
mutta se ei pelastanut heitä. Mikähän
mahtaa olla .syynä siihen, että
väkivalta, johon turvaudutaan molemmin
puolin j a aina kapitahsmln
katuiattajien aloitteesta, vie eteenpäiii
kommunismia eikä sen vastustajia?
Luopio Tuominen ei ymmärtänyt tätä
asiaa edes silloin, kun hän vielä
toimi kommunistisessa liikkeessä.
MaiTtllainen teoria oli hänelle vierasta
silloinkin. Siksi on luonnollista, ettei
hän pysty luopionakaan vastaamaan
tähän ky.symykseen. Hän el ka.sltä.
että kommunismia vie eteenpäin sen
aatteellinen voima. Marx ja Engels
osoittivat aikoinaan, ottä vaikka aatteet
syntyvät yhteiskunnan aineellisen
elämän kehityksen tarpeista, ne puolestaan
muuttuavt voimatekijäksi y h teiskunnallisessa
taisielus-sa. "Teoriasta
tulee aineellinen voima silloin,
kuri se valtaa joukot", Karl Marx sanoi.
Kommunismikin on siis voinut
riiuuttua aineelliseksi voimaksi vain
vallatluaan joukot, vain siksi, että
vtlosikymmenen toisensa jälkeen e n tistä
laajemmat työläisjoukot Ja y-leensä
työtätekevät kansanjoukot ovat
antaneet sille kannatuksensa vapaaehtoisesti.
Jos jotakin liikettä voitaisiin viedä
eteenpäin pelkän väkivallan avulla,
öhsi hitlerismi voittanut, sillä väkivaltaa
sn käytti häikäilemättömästi
hyväkseen. Mutta hitlerismiltä puuttui
aatteellinen voima, .sillä se puolusti
kuolevaa kapitalismia, eivätkä
sen valheelliset ohjelmat ja "aatteet"
voiiieet vallata kajnsanjoukkoja pitkäksi
aikaa. Kansanjoukkojen enem-riiistö
antoi kannatuksensa hitlerlsmin
vastustajille, ennen kaikkea kommunismille,
ja sik.si kommunismin asevoimat
saivat, päinvastoin kuin Luopio
Tuominen vuonna 1941 ennusti,
voiton hltlerismistä. Siksi kommunismi
saa voiton myös niistä änglo-ame-rikkalaisista
vapauden vihollisista ja
sodanvalmLsteli joista, joitä Luopio
•Tuominen nykyisiri palvelee.
On toderinäköistä, että amerikkalaista
hitlerismiä palvelevat suomet-tarclaiset
eivät hautaa vapaaehtoisesti"
Luopio Tuomisen "elävää ruumista",
vaan pitävät sitä näytteillä lisätäkseen
kapitalismin "eiäyän ruumiin"
ha.uta jalssaättona. kommunlsntln
vj^ttokulkua siten ei kuitenkaan voida,
estää eneri)i)ää Suomessa kiiin
muuallakaan, koska kommunismlri a a te
on — niinkuin Lenin sanoi — voit-tarriatori
sik.si, että se on oikea.. Ny-llyään
scsialidemökratian nimellä e-
Siintyvä liike häviää taistelunsa sen
vuoksi, että.se on kuolevan Itapltalis-min,
historiasta väL-Jtyvän pprvarlston
asfalla työväenliikkeessä. Kommunismi
voittaa sen vuoksi, että ainoastaan
se edustaa johdonmukaisesti ja loppuun
asti työväenluokkaa, jonka historiallisena
tehtävänä on kapitalismin
kukistaininen ja kehityksen johtaihi-neri
sosialLsmin kautta täydelliseen
kominunismiin kaikkien Ihmisten hyvinvoinnin
ja veljeyden vapaaseen valtakuntaan,
«Loppu.>
Saima ^ttusiiieh
on kuollut
aelstnkil ~ Belmlkuiih loppupuolel-
U kuoli Helsingissä :9ltkälllsen täUdin
murtamaha rouva' Saima' Ittiusineh,
O. V. Kuusisen ensimmäinen puoliso.
. Saima Kuusinen syntyi 19. 4. 1873
Luhangalla. Kamalaissddaii ajoista
alkaen hän tolöijl innokkaasti mukana
työväenliikkeen riveissä ja sai lukemattomia
yst4iviä kaikkialla misrä
toimi sydämeliisyj^tensä ja aina iloisen,
rohkaisevan luonteensa vuoksi.
Korkeasta iästään huolimalta h i in toimi
mukana Ihinlsolkcuksien liitoisä
perustajajäsenenä, H-:gln Työväenyh.
distyksen naisosastossai SNS-seuran
Kaivopuiston—Hietfalahden osasto-isa
sekä Taloustyöntckijäin ammattiosastossa
aina siihen asti, kunnes j o i^
tui sairautensa vuoksi olemaan viimeiset
kuukaudet vuoteessa.
Järjestötoimintansa ohcUa on hän
ollut ennenkaikkea äiti, joka jäätyään
jo V. 1918 yksin on kasvattanut lapsensa
tj-öväenlilkkeen riveihin. Hänen
A-anhin tyttärensä on kansanedustaja
Hertta Kuusinen, vanhin poika Esa
Kuusinen on nykyisin Ncuvostollitas-sa
ja nuorimmat. Riikka. Helkki Ja
Tanl toimivat omilla aloillaan Helsingissä.
Mutta hänen äW"Usyytehstt on
riittänyt myös muille. Tuntuu kuiri
härifen sydämensä olisi seuraimut koko
Suomen työväenliikkeen kivistä polkua
äldlnsydämen lämmöllä Ja huolella.
IliliiiiSiSiiÄ
1 Torstaina, niaalisk. 23 p. Thursday, Mar^ 23 Siy^ :S'
~ Kaa.suvalot otettiin ensimmäisen
kerran käytäntöön Montreali.s.sa v.
1737, ,
Maalaisliittolaiset
voittoisina eduskunnan
hiihtokisoissa
kelsinki. — Eduskunnan vuotuiset
hiihdot suoritettiin hclmik. 23 pnä
Santahaminassa Kansanhilhtomnaot-telun
merkeissä. Kilvoittelemassa
nähtiin mm. puhemiehet Kekkonen ja
Tervo sekä naisten sarjassa ministeri
Tyyne Leivo-Larsson. Kilpailut päättyivät
seuraavanlaisin tuloksiin:
Naiset <6 k m ) : Kalavalnen (sd) 31.-
06 2) Torvi (kd > 40.10 3) Saalasti (ml)
41.54 )4 Ministeri Leivo-Larsson 1.32.
Miehet alle 40 v. (10 km>: 1) K.
Eskola (ml) 51.20 2) Saariaho (kok)
54.21 3) Tiainen (ml).57.19 4) Virolainen
(ml) 1.01.3B 5) Pakkanen (ml)
1.08.50. '
Alle 50 V. (6 km): Rönkkö (ml)
26.30 2) Hautala (ml) 27.00 3) Nieminen
(kd) 27.50 4) Rytinki (ml) 29.00
5) Perkonpja (kd) 29.32 C) Ryhtä
(ml) 31.00 7) Rantamaa iml) 31.10 8)
Kujanpää (kd) 31.55 9> puhemies
Kekkorien <ml) 32.25 10) varapuhe-nilss
Tervo (sd) 33.00.
Alle 60-v. (6 km): Rantala «sd»
29.15 2) Seppälä (kok) 29.40 3) Lehtonen.
M. (kd) 30.20 4) Maiuilla (ml)
31:28 5) J . Pusa (kok) 3 3 3 .
Y l i 65-v. edufikunan Ikäpuhemlcs
Brander(riil) hiihti 2 km. 26.22, Soi-hlrieri
(iril) saman matkan aja.s.sa 26.-
23. L ämpinen (ml) lillhtl 6 km 32.45,
mikä tulos olisi oikeuttanut hänet
eäelllRen sarjan 5. tilalle. "
Vahtimestarien sarjan voitti Lainc-la
53,56 2) Tähtinen 54.21 3) Brand-berg
58,12.
TILATKAA
. YKSI
LAATIKKO
TÄNÄÄN
SUD6URY BREWSNG and NÄLTIIi:
Lorne St.
COMPANY UmTED
PUHELIN 7-7561
James Bay alueella
öljy- ja kaasuporauksia
.Toronto. — Maakunnan kalvanto-mlnisterlö
on Ilmoittanut, että maa-kuntahallituksen
toimesta suoritetaan
edelleenkin koeporauksia Japies Bayn
alueella Öljyn ja kaasui^ etsimiseksi.
Maakunnan toimesta aloitettiin noin
20,000 neliömallin laajuisella aluecl-la
koeporatik,?et v, 1948., Mattagaml-ja
Albany-joKien välLsElla alueella.
TarJccituksena on aluksi pää.stä selvil-
Scmentin käyttö ja
tuotanto Suomcs«ia
Helsinki. — Suomen S^jmcnttiyhdis.:
tyksen asiamies dlplooml-ln:ilnöqiirl A,
Junttila on Ilmoittanut Suome-sa tuotetun
viime vuonna sementtiä -— 050,-
000 tcnnia, mikä on imsl ennätys ja
17 prcscnttJa suurempi kuJn edellisen
vuoden tuotanto. Sementtitehtaiden
tuotantokykyä ILsiitiiän tänä vuonna
siinä määrin, että tuotannon arvellaan
kchoavan noin 700,000 tonniin.
Sementin käytt<i on Suomessa vielä
verrattain vihainen sillä esim. Ruotsissa
käytetään .sementtiä vuo.sltialn
216 kiloa kutakin maan a.sukasfca
kohden ja yhdysvallol.s.sa 236 kilca.
Suomen vastaava luku oU viime vuonna
128 kiloa!
le vuorlperän muodostuk.'3e!)ta. E n -
«Immälnen .•jyvä reikä porattiin San-born
townshlpls.sa viime ke;jäk. menneessä
Ja toinen on parhallUtan porattavana
70 mallin ctäl»yydc«Hi luoteeseen
ensimmäisestä. Kolmas t l -
manttlporareikä aloitetaan cn.sl kesänä
James Bayn rannikolla.
— Albertan öljyjrcssrvi arvioidaan
.50,000.000,000,000 kuutiojalaksi.
DR. W. R. MANCHESiEB;
24 Dotferln 8t> < , BufibfUf
Edward 6u|)plyVorastota, takäfta.
Puhelin 4-4Bn Jo$ ette «uk yastQitis-ta
soittakaa 3.1fi30 .
o.
Kaikenlaista piklcurahtiaJo9
PUHELIN ,
OUVEK tEllTEIi», SUDBI
Kuljetamme,pakettcis. »okatar:;
peitä,, matkalaufcbuja Ja arliba){^
Teemme muuttoa joa
Viemme iahbia ja rosblA, ^ "-^
päälliset rakenntdcset olivat räjäyte- Britaimian kaivostyöläisten asemasr
tyt, eikä edes vieläkään kaikkia maan-| sa ilmeniee John McLeanIn seuraavista
paällysrakennliksia ole' täydellisesti
jäUeeiurakerinettu? kuvitelkaa meidän
hämriiästyksemme kuri ensimmäisessä
; kaivokseä^ me havaitsimme
kaikkein parhaimmin mekanisoidun
tuotantojrksikön ..11^ .me] olemme
kcskaari aikaisemmin riähri(^t.-."
Hyvin nKkanisoidiit Neuvostoliiton
kaivokset tekivät suiiren lyaikutiötsen
aSkbaäritilafcliii kaivostyöläisiin kaska
OSUUStOIMINm >ll^>lL=
LONG LAKELLA, VOIIVIAN KAALILLA
Perjantai-atanai maaliskuun 24 prnä 1950
alkaen kello 8 i l l a l la
NÄYTETÄÄN KAKSI ELOKUVAA
TANSSIA LOPUKSI ^
* VAPAA SISÄÄNPÄÄSYN
03uusnv3ijerin valistuskomitean. toimita.
sanoista:";
" S a l l i k J ^ minun aritea'neuvoja meidän
kaivostyöläisille:., Järjestäkää
lähetystö.VraäjänkivlhiUikentllte^ jä
antaa tämän lähetystiiri nähdä kuinka
kivihiiltä /saadaan niaan uimienlstk
kcneiden avulla, ilman iiimisen veret»
ja hien hintsia..."^
Lähetystö myösM^^ huomlcoh
ennenkuulumattoman jälleenrakCTx-nustyön
NcuvostoliiiÄ^.; Heitä häm:-
mästytti. että rakemiustyö. Jatkui yötä
j a päivää ja neuvostokansa rakensi
kaupunkeja niideh tiEille, jotka seidassa
tuhottiin, erittäin lyhyessä a -
jassa. • '•' „.
" M i h i n hjryänsä me menimmekto
Neuvostoliitossa, niin me .totcslmm^,
että hallitus j a kansa ovat tehiK^t
kovaa työtä poistaakseen sodan jäl-i
jet, Ko3£onaisia,katipankeja Ja kyliä
j saksalaiset tuhpsivai ^a se määrä m i^
tä Neuvostölhtflin työläiset ovat tehneet,
c n vähintään, l- hammäatyttävä.
1 Uusia asuntotaloja, myfsasmuÄ, k o u luja,
lepokoteja ja työväentaloja on
rakenriettu kaikkialle."
Edustajat puhuivat yksityLskohtai-sesti
l^^Uvöstoliiton kulttuurista ja valistustyöstä.
He kirjoittivat laajoista
koiilurakermustöistä j a suurten kansanjoukkojen
mahdollisuuksista saada
korkeampaa koulusivistystä.
Kulttuurellislsta Ja muista palveluksista
kaivostyöläisille, sanovat kir_
jöittajat. ei voi löytää yhtymäkohtaa
riiiile kurdille ölösijhteille mikä vallitsee
Britanniaissa; JEdustajisto totesi,
että työläiset saivat ilrimlseksi jalkineet
Ja vaatteet j a heidäri vaatteensa
pestiin kaivoksen puolesta. He saavat •
oniaa' käyttöään varten väpaä.sti k l - ;
vihiUtä, •• : i
Edustajisto oli erikcisestl kiiririos- !
tunut kaivosalueilla oleviin kulttuuri-1
palatseUiin.. He -tarkastivat yhden ;
näistä. Jossa oli suuri konserttisali, kp- |
koushuone ja 3Ö riiuuta huonetta ktilt- I
tuuritoimlntaa varten j a kirjoittajat 1
valittavat etteivät he voineet tuoda I
niitä skotlantilaisten kaivostyöläisten 1
nähtäväksi. j
Sumtbatessaan kaikki £en niitä l i e |
näkivät sosialismin niiflssa tuli lähe- j
tystö seuraavaan tulok-scen: }
"Keko rieirvöstokansa toivoo saäväri- i
sa elää rauhassa j a kehittää sosialistista
talouttaan j a kohottaa kansansa
elintasoa..."
"Lähetystönä me olemme vakuut-ttiileitä,
^ttälfeuvostpllltto el halua
sotaa, vaan' haluaa elää. rarihaksä ja
korjata viimeisen södati tuottamat t u hot.
Siitä syystä riie pyydämme riaei-dän
hallitustamnie ottarilaan kalkki
mahdolliset askeleet suhteiden parantamiseksi
Neuvostoliiton kanssa ja so-pitidaan
laäjän Jiäuiypäsöpirii
, SkötlanUlalsten kaivostyöläisten rehellinen
läiisiinto Netivöstoliltön matkaltaan
^päilemättäkin auttaa sitä t a voitetta
mlnkä^ lähetystö asetti jtsei-leen
— ystävällisiä suhteita Neuvosto,
liiton *aivost>öIäisIin ja koko neuvostokansaan
nähden.
RAHM
KANANPOIKIEN ateiffalnismiiJä V lipr^
«ASVATUSMÄSlttX ,17^
MUNITUSMÄSKIX • • . - • . 1 ' ^
KANOJiSN RAAPPIMISMXRKIX, (4 /yvää, maissi yhtenä
QUAKER JYVÄN BAAPPIMISMASKIA
MUNALAATIKOITA .250 p.
^ l A N ALOITTAMISÄUOKAA .. . . , , , 18'
3.70
SO
SIAN KASVATUSRUOiFCAA . . , . , . , , . 1 0 %
S I A N L O P E T T A M I S R L O K A A , 15%
EJVMSIAN S E O S .> • - - • - - • • • JJi^
SIKOJEN MINERAALIA ...........25 p.
POLTETTUA RAUTAA ««slpurkkl — 16 uns.
R A C T A T U L I H A P P O S U Ö L A A -32 an».
SIAIC M A T O L A Ä K E 25 U M .
VASIKANJAUHOJA , - > . . . . . . . . . . • .25%~-IOO p.
VASIKAN ALOITTAMISBUOK A A ,,. ,. 22%
aiAITOKARJAN SEOKSIA ,»6%
.MAIDÖ.V T U O T T A J A ,,.,24%
DRY & FBESIIING-SEOS 13%
MAITOKARJAN KONSENTROITUA .. .32%
KARJAN .>I1NERAALEJA - 25 R.
RAAKAA PErXAVANSIE.MENöUYÄ ,, 4a».
KALANMAKSAÖLJYX . . . . . . . . . . .gall.
H, T. H . KLORIINI D E S I N F I O M I I S A I N B -.r-^*
B U O K I N T A K A U R O J A , No. 1 lännen .,,>.,...,.... 100 p,
ONTARION KAURO/A .. .> 100 p.
KAUROJA, silputtuja täi puri»tettuja 100 p.
KAURA- JÄ OHRAKItPPUA , 100 p.
O H R A S I L P P U A .., .' 1W P-RUOKINTA-
MSUA ...IPO p.
KOKO MAI.SSIA - 100 P.
If AlAISTUA .MAISSIA , . . , . . .,. ,lOö p.
KANOJEN ROUHETTA . . . . . . . . .100 p.
OI6TERIN KUORIA ,,...... 100 p.
JAUHOlA—IVORY. (leipä) - - • .0» P-JAUHOJA—
QUAKER (yleistä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,98 p.
JAUHOJA—QUAKER (yleistä) .24 p.
J A U H O J A — S A X O . V (pitnkkä) 24 p.
JAUHOJA—WHOLE WHEAT .98 p.
KAURANBYYNYJÄ .....5 p. pnarf
KAORANRYYN.VEJA—hienoia UI karlieiia . ......20 p
KEITTIÖ-MAISSIf AUHOJTÄ -..........24 p.
»lÖOTTÖRIöLJYA—MAEVELUBE . . . . . . . . . . Hv. ,3Ö «all. t,tS
MOÖtTORlöUYÄ—MOBILE ...,.,...,.>... .kv. UM «»H t.SKI
siiOBTs ., ..aSkUhi 3,6ti
MItoDLINGS ..,..,.,,SäkkI 3'1Ö
BEAN ....muu 2.9S
4.80
3.«S
4.ll!>
m
kn 3.00
3.ft5
3.7S
3.60
3.00
3.9S
A.2S
t.7R
5 . ^
i-§s
"KannaUm panna Imolalnppu kaulaan —- Ei ole mlZ
hään ihme. että ShiifGain rehuja ja seoksia myydään»
memmän kuin muita lajeja Canadassa'' .
AINA TUOREITA AINA LUOTETTAVIA SEOKSIA
HALLITUKSEN TARKASTAMIA ::
Mielihyvällä annamme teille hyödyllisiä neuyöjQJt
siipikarjan kasvatuksessa.
# JAUHOJA ® JYVIÄ
186 Loub St.
TUKUTTAIN JA VÄttlTTÄIN , !, ;
Puh. 3-0531
' I V
i i i i
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 23, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-03-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500323 |
Description
| Title | 1950-03-23-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
fiinieJl Jiike fySiräeiilnkeHä?
< (Jatla» eiaeniseita sivulta)
sitä vatttti, «ttä amerikkalaisilla sa-tibeiaisensa.
Ja kaiken tätxiän jäl'^
i B ^ . ^ k i i "elävä ruumis" syyttää Neu-v6stpl4taa
ystävjrirttä ja yhteisyötä
harjoittavia' ja^iitär äStu^^
tonsaJaihnM
varo-Electnc Powcr Commission of. OntaHo rakeimnttaä vesiTÖiäiaLtaitösteh lisäksi myöskin böynrvoimalaitok&ia
hkön kehittämistä varten. Kuvamme esittää Windsoriin rakennettavan höyi^n^öiinaläitbfcen peniäustotäen siio-tamista.
Tämän vcimalaitokscn neljästä yksiköstä pitäisi kaksi saada tuotantokuntoon puolen TOOd^ikkultiiissä.
.National Union of Mineworkers
siotlannin alue) juliai^i äskettäin
•'fasin. jonka otsikkona oli "Skot-iEiilaisten
kaivostyöläisten lähetystä
ravostoliitossa". jossa taman lahe-
,ston jäienet. jotka kesällä 1949 vie-ilivat
Xeuvcitolutossa, kirjoittivat
tkalläan saamistaan vaikutelmis-
•an. Lähetystössä oli kuusi jäsentä,
•Men johtajana toimi Scöttish S i i -
ers" Unionin pääsihteeri WilUam
•arson ia tämä lähetystö. läheiettiiD
•m. uibsikoiöulcseri päätöksen no-tarkoituksella
l u j i t t a a ystävyys-ahteita
Neuvostoliiton kaiVostyöKi-ja
neuvostokansaan;
Kirjasen kirjoittajat aluksi ^kieltä-
•ät ne herjaukset, joita brittiläiset
•rvarilehdet ovat heittäneet Neuvos-öiton
päälle; he asettavat nauret-vaksi
sen olettamuksen-, kuten erää.t
•ittiläisten lehden edustajat ovat i l -
Daisseet, että venäläiset tulevat näyt.
vat näjtettäväksi.
Paljastaen taantumuslehtien prö-ämään
edustajille vain sen mitä har
cgandan ••rautaesiripusta". kirjasen
irjoittajat kirjoittavat: "Raiitaesltt-lun
täytyy olla lännessä, sillä idässä
ta ei ainakaan ole."
"Me^haluamme sanoa suoraan", he
•joittavät. että matka Neuvostolii-a
'"ei.ollut etukäteen järjestetty.";
eiltä tiedusteltiin mitä me hälusloi"-
nähdä ja minne mennä, yenäläi-"
ystävillämme ei ollut aikomusta-.
Community
1847 Rögers
1881 Rogers
and others
O,'
Käykää
katsomassa
meidän suurta
Pöytähopeoiden
. varastoa
KAIKKIA KUULUISIA
MERKKEJÄ : . '
HINNOITETTU 19.95
• lahtien
VELKATILI JÄRJESTETÄÄN
YHTÄKKIÄ
Ilman minkäänlaista lisämaksna
Tyytyväisyys taataan t a i
raha t a k a i s i n .
AVOrXNA L.^UANTÄ1-ILTASIN
KELLO 9.00
1 E U I ST. E., S U D B U E t
Torontossa
\- nSOSt. ciair^W. •
vastap. DoTÄ-ntown teatteria"
^282 Yonge.SL
_ . Dufferin kohdalla
^>53 Duudas w. Keeleh KoHdailaV
Kirj.
kaan salata meiltä mitään jä meillä
oli vapaus, mennä mihin hyvapsa; puhua
kenelle hyvänsä j a tehdä mitä kysymyksiä
halusimme."
Halveksien lähetystön jäsenet tuomitsivat
ne valheet, että Neuvostoliitossa
ohsi miÄa orjatyötä j a tiskon-vainoa.
He hakivat omilla siliiiillään
neuvostokansan vapaan elämän ja'
ovat vakuuttuneita, että Neuvostoliitossa
on täysi puhe- ja uskonvapaus,
että työläiset saavat arvostella am-mattiuhioiden
johtajia sekä hallituksen
jäsfehiäjä osallistua siibraäh teollisuuden
hallintaan.; Koko lähetystön
mielipiteen tulkitsi Hugh Geddes; j o ka
radiopiiheessä sanoi:
"Neuvostoliiton käiisä öri vapaa;
siellä ei ole herroja riistämässä heitä;
maa jä t=ollisuus kuiiliiu känsälle;
kaikki tuotettavat tavarat, käytetään
yhteiselksi •hyväksi ja "tarkoituksella
parantaa ja kirkastaa Neuvostoliiton
elämää...
''Eläessäni Neuvostoliitcn kansan
keskuudessa ja tutkiessani lieidäh
olösiihteitäan sekä kuulliessani heidän
vapaasti ilmaisevan ajatuksiaan, olen
tullut sellaiseen tulokseen, että neU-vostoelämäntapa
on tuonut paljon p a .
fannuksia ^ihmisille... . {•
"Siltä: syystä ; vetoan Britannlab
kansaan, että älkää antako sanomalehtien
harhaanjohtavat lausuniiöt
johtaa teitä harliaan, sillä niiden a i ,
noana tarkoituksena on tuhota tämä
suuri sosialistinen maa.
"Meidän tuleevastata näille sodanlietsojille
lujittamalla ystävyyttä neuvostokansan
kanssa ... j a tätä tietä
laskea pohja kestävälle rauhalle.".
Kirjasen tärkeimpänä o5ana on k u vata
Neuvostoliiton kaivosten, olosuhteita.
Skotlantilaiset kaivostyöläiset
vierailivat Moskovassa j a Donin alueen
kivihiilialueella, kävivät monissa
kaivoksissa, vierailivat kaivostyöjäis-ten
kotona, keskustelivat työläisten ja
ammattiunioiden johtajien kanssa,
Verratessaan Neuvostoliiton ja B r i tannian,
erikoisesti Skotlannin tilannetta,
kirjoittajat viittaavat katkeruii-della,
että brittiläiset kaivostyöläiset
eivät voi edes imeksiakaan sellaisia
työolosuhteita, jotka ovat vallan luon-nollisiä
Neuvostoliiton kaivöstyöläisil,
l e r :
"Sallikaa minun kohottaa muutamaksi
minuutiksi", sanoo kirjoittaja,
"rautäesirippiiä, jcka, sikäli kvUn B r i tannian
propaganda on kysymyksessä,
pitäisi miika ympäröidä Neuvostoliiton
jä antaa teille muutamia eisinierkkejä
niistä keinoista, joita Nem'cstoiiitps-sa
käytetään kaivostyöläisten suojelemiseksi
työssään, riita te voi verrata
brittiläisten j a heuvostokaivos-työläisten
olosuhteet." •
Tietäessään sen äärettömän hävityksen,
jonka saksalaiset aiheuttivat
Moskovan j a Donin laakson kaivoksissa,
skotlantilaiset kaivostyöläiset luulivat
näkevänsä sanöiiikuvaamattb-man
kuvan. Mutta vierailtuaan kaivoksissa
he sanoivat sexuraavaa:
"Huolimatta jälleenrakemiustyöstä,
jota on suoritettu siellä, voisiko olla
mahdollista hyvät työsuhteet kaivoksessa
maan^ alla k u n vain kolme emotta
sitten ne olivat tulvitetut j a riiaän-
Britannian kaivokset ovat huonosti
mekanisoituja ja suojelutoimenpiteet
hyvin huonoja, josta johtuu lukiUsat
tapatuimat, jokka usein aiheuttavat
kuoleman. -
"Tarkastaessamme kaivoksia", sanotaan
kirjasessa,- »'me,'sanomme, että
ne ovat kaikkein parhaiten mekaiil-soituja
kivihdiUkaivoksia mitä' me o-ilenune
koskaan nähneet; j
soiminen oh Nyrjäyttänyt kqvari feai-
•vostyön.",\ ',' V ^
Suojelutoimenpiteet •Neuvostoliiton
kaivoksissa on suoritettu laajan tie-teeliisän
tutkimuksen jiertsteelli ja
skötlantiläistsri kälvrö^ miie-
' iestä Be öri kaikkeiii ^ r k e l h puoli Neii-vostöllitön
idvihiiilkaivoksissa.
Eiiustäjistb oli liupmattavasU
riostimut Neuvi^tdliiton kaivösiyöläis-teri
täloiidelliseeri. turvallisuute ja
siihen dsäan jota he liäsntteleyät sosialistisessa
tebliisäiude^a. He jiu-huivat
kiinnioituksejlla ''ijälveiusajari
pituuden" bqohuk^Kta, ja eläkkeestä
jota kaivostyöläiset S£^^^ 50 vuotiaina
j a 24 päivän jpmasta. jonka l ie
voivat viettää erinomaisissa lepokodeissa.
" M e asuiinmfe; näissä lejjoko-deissa
j a voiriibie, rehellisesti sanoa,
että ne ovat ihariteelliiia'loiriariviiet-topaikkoja."
i Brittiläiset kaivostyöläiset ovat vuo-
«Ikjrmriieniä taistelleet paremman
eläkkeen ja pareoipien työsuhteiden
puolesta. Nyt tiedetään ei-ittäiii h y -
vini että n.s. Britanriiäh kaivostÄolil-
•suuden "kansallistuttamisen" jälkeen
ei kaivostyöläisten asema ole pareöipl
kuin silloin kun ne olivat yksityisomis-tusoikeuden
aikana. > Kalvöstyölälttin
saa vain viikon loman,. samoin kuin
ennenkin, ja täytyy luopua työstä ennenkuin
hän saa erittäin alhaisen
eläkkeen. Tästä syystä kaivostyöläiset
tekevät työtä hyvin vanhaksi huolimatta
väsymyksestä; sillä muuten
heidän^ täytyisi elää hyvin kurjaa elämää.
' ,.:
Eräs edustaja, Rö&ert McCutcheon,
ön 66 vuoden ikäinen, josta ajasta
hän en kuluttanut 55 vuotta kaivoksessa,
jossa hän edelleen tekee.työtä.
"Minä en saa eläkettä enlsäpällckiota
pitkääikafeestä pälyeluksesfa" hän sä.,
noo, "enkä saa eläkettä ennenkuin
minä jään kokonaan pois tj*östä."
Edustajat puhiilvat "Kalv^^^
ten päivästä" ja m M , kunnioittisfa
Neuvostoliiton kaivosiyöläiSet saivat
osakseen, ; '
"Kaivostyöläisten työtä ei tunnuslia
vain iiallitiis vaan, kaikki ihmiset ö-soittavat
kunnioitusta heille ja radip-läajalluksessa
erikpfeestl riiainitaan
heidän työstä. Kaivostyöläisiä pidetään
erittäin tärkeinä työläisinä -
maallensa.
Edustajisto korostaa sitä tärkeää
osaa mitä Neuvostoliiton uniot näyttelevät
maansa teollisuudessa. " E n simmäinen
asla inlkävpkuttoa,(«ihi^
cn unioiiistiseri UiSiceen volöi^." K i r joittajat
kUväavat::unioiii^^ liikkeen
demokraattisen luonteen ja. jä-eenistön
aktiivisuuden,
''Ammattiuhloi toimivat demokraatL
tisesti jä jäsenillä on täysf oikeus arvostella
virkailijoitaan ja eroittaa heidät
jos sellainen ori tarpeellista." K
Huomattavin ero IJeuvostoliiton ja
malalsla kötmnunlsteja yhteistyöstä
*Sfleraan vallan" kanssa. Herjaten
suomen koriimimlstejä täniä luopio
herjaa saaiuilla Neuvostölittöa, jonka
tonsaa Suomen pitäisi viralUsehkin
väitteen mukaan olla ystävällisissä
suhteissa. '-y. ^ • VA:" ' ,:-V:'
On selvää, että /'eläyä ruumis" haisee.
Mutta eiköhiin nykyisilla suo-met^
tEirelaisllla. amerikkalaispclltiikan
harjöittej"ilia biisi aika haudata ruu-miiiisa?
/;V
TtdMMtrXlSsnN A A X T E E t L n C EK
^ Oikälstosö^liäemokrätiari tappiot
kaiisaihvälisellä ai*eriallä ovat niin
siiiiröt. että niitä ei voldä salata'enem-liää'Tupparaisen
Ture Nermanln kuin
•tappui^iseri Luopio Tuomisenkaan
tutkielmissa.
Nykj-ista oujelstososialldemokratiaa
vastaava menshövisäii osoittautui
vuosikjrmmenellä Venäjän, työläisten
viholliseksi ja .Venäjän porvaiiston a-puriksi
työväenliikkeessä. Sifei Venäjän
työläiset siirtjrivät kommunlismiri
leiriin ja venäläinen sosialidemokratia
hävisi maailmasta yhöessä Venäjän
kapitalismin mukana.
Ita-Euröopan kansandemokratian
maissa sama kehitys tapalntui toisen
maailmansodan jälkeen. , pikeistoso-sialidemokratia
srrittl niissä ehkäistä
työväenliikkeen yhtymisen, mutta työläiset
olivat saaneet tästä porvariston
apuvoimasta tarpeekseen ja yhdistyivät
kommunistien ja työväenpuolueiden
puitteissa, saavuttivat ratkaisevan
voiton kapitalismista ja rakentavat
nykyisin kansandemokiraattisia valtioitaan
lähitavoitteenaan sosialisrili.
Oikeistososlalidemokratia on menettänyt
näissäkin maissa merkityksensä
poliittisena voimana.
Kiinassa oikeistososialidemokratia
on tukeiitunut alkuunsa. korrimunis-tinen
liike on voittanut kaikissa näissä
maissa peruuttamattomasti, mikä
merkitsee sitä, että 800 miljoqnaa i h mistä
on siirtynyt kommunismin valtapiiriin.
Luopio Tuominen ei voi kieltää tätä
kaikille tunnettua tosiasiaa. Siksi hän
selittää tätä asiaa kuin piru raamattua
ja väittää. että"kommunismia
viedään eteenpäin väkivaltaisesti". S i -
täyastöiri Norjassa, jossa sitä ei ilmei-
^ t i viedä eteenpäin väkivaltaisesti,
kommunismiti isannatus on vähentynyt,
hän todistelee.
"toisin sanoen, kommimistinen liike
ei ole vallannut vielä kaikkien maitien
työläisten enemmistöä puolelleen.
SUKI Lilopio "Tuoniirien ei tunnusta
sen vbiiriä kasvaa sielläkään, missä se
ori ilmeinen jä ylivoimainen. Hän selittää
kylriiä^ti säriioin kiiiri kaikki
arnerikkaiaiset sbtapropagaridistit, että
kommiiiilsmiä levitetään väkivaltaisesti,
joteri sen leveneminen ei ole
oikeastaan voiman ilmausta.
Uusi yhteiskunta voittaa tietysti a i na
väkivalloin, vallankuriioiiksen seii-rauksena.
Se ori historiallinen totuus.
Mutta toisaalta ei mikään yhteiskuntajärjestelmä
symiy vanhan tilalle, e l lei
se ole vanhaa etevämpi. Siten vanhan
ajan orjajärj'estelmä väistyi feodalismin
tieltä, ja nyt jo manissa
maissa kapitalismi on väistynyt so-sialisrhln
tieltä. Väkivalta on ollut
kätilönä näiden järjestelriiien vaihdoissa
mutta vain siksi, että vanhan
puolustajat eiy-ät. ole 'valaehtoisesti
väistyneet uuden tieltä. Venäjän k a pitalistit
ja tjlanherat turvautuivat
väkivaltaan, mutta se e i heitä auttanut.
Itä-Euroopan kaiptalisUt j a oi-keistososialidemokraatit
turvautuivat
väkivaltaan, ensin Hitlerin aseisiin j a
sitten salaUittoihin. mutta hekin hä-visi\-
ät. K i i n a n kucmintangilaiset turvautuivat
amerikkalaisiin aseislta,
mutta se ei pelastanut heitä. Mikähän
mahtaa olla .syynä siihen, että
väkivalta, johon turvaudutaan molemmin
puolin j a aina kapitahsmln
katuiattajien aloitteesta, vie eteenpäiii
kommunismia eikä sen vastustajia?
Luopio Tuominen ei ymmärtänyt tätä
asiaa edes silloin, kun hän vielä
toimi kommunistisessa liikkeessä.
MaiTtllainen teoria oli hänelle vierasta
silloinkin. Siksi on luonnollista, ettei
hän pysty luopionakaan vastaamaan
tähän ky.symykseen. Hän el ka.sltä.
että kommunismia vie eteenpäin sen
aatteellinen voima. Marx ja Engels
osoittivat aikoinaan, ottä vaikka aatteet
syntyvät yhteiskunnan aineellisen
elämän kehityksen tarpeista, ne puolestaan
muuttuavt voimatekijäksi y h teiskunnallisessa
taisielus-sa. "Teoriasta
tulee aineellinen voima silloin,
kuri se valtaa joukot", Karl Marx sanoi.
Kommunismikin on siis voinut
riiuuttua aineelliseksi voimaksi vain
vallatluaan joukot, vain siksi, että
vtlosikymmenen toisensa jälkeen e n tistä
laajemmat työläisjoukot Ja y-leensä
työtätekevät kansanjoukot ovat
antaneet sille kannatuksensa vapaaehtoisesti.
Jos jotakin liikettä voitaisiin viedä
eteenpäin pelkän väkivallan avulla,
öhsi hitlerismi voittanut, sillä väkivaltaa
sn käytti häikäilemättömästi
hyväkseen. Mutta hitlerismiltä puuttui
aatteellinen voima, .sillä se puolusti
kuolevaa kapitalismia, eivätkä
sen valheelliset ohjelmat ja "aatteet"
voiiieet vallata kajnsanjoukkoja pitkäksi
aikaa. Kansanjoukkojen enem-riiistö
antoi kannatuksensa hitlerlsmin
vastustajille, ennen kaikkea kommunismille,
ja sik.si kommunismin asevoimat
saivat, päinvastoin kuin Luopio
Tuominen vuonna 1941 ennusti,
voiton hltlerismistä. Siksi kommunismi
saa voiton myös niistä änglo-ame-rikkalaisista
vapauden vihollisista ja
sodanvalmLsteli joista, joitä Luopio
•Tuominen nykyisiri palvelee.
On toderinäköistä, että amerikkalaista
hitlerismiä palvelevat suomet-tarclaiset
eivät hautaa vapaaehtoisesti"
Luopio Tuomisen "elävää ruumista",
vaan pitävät sitä näytteillä lisätäkseen
kapitalismin "eiäyän ruumiin"
ha.uta jalssaättona. kommunlsntln
vj^ttokulkua siten ei kuitenkaan voida,
estää eneri)i)ää Suomessa kiiin
muuallakaan, koska kommunismlri a a te
on — niinkuin Lenin sanoi — voit-tarriatori
sik.si, että se on oikea.. Ny-llyään
scsialidemökratian nimellä e-
Siintyvä liike häviää taistelunsa sen
vuoksi, että.se on kuolevan Itapltalis-min,
historiasta väL-Jtyvän pprvarlston
asfalla työväenliikkeessä. Kommunismi
voittaa sen vuoksi, että ainoastaan
se edustaa johdonmukaisesti ja loppuun
asti työväenluokkaa, jonka historiallisena
tehtävänä on kapitalismin
kukistaininen ja kehityksen johtaihi-neri
sosialLsmin kautta täydelliseen
kominunismiin kaikkien Ihmisten hyvinvoinnin
ja veljeyden vapaaseen valtakuntaan,
«Loppu.>
Saima ^ttusiiieh
on kuollut
aelstnkil ~ Belmlkuiih loppupuolel-
U kuoli Helsingissä :9ltkälllsen täUdin
murtamaha rouva' Saima' Ittiusineh,
O. V. Kuusisen ensimmäinen puoliso.
. Saima Kuusinen syntyi 19. 4. 1873
Luhangalla. Kamalaissddaii ajoista
alkaen hän tolöijl innokkaasti mukana
työväenliikkeen riveissä ja sai lukemattomia
yst4iviä kaikkialla misrä
toimi sydämeliisyj^tensä ja aina iloisen,
rohkaisevan luonteensa vuoksi.
Korkeasta iästään huolimalta h i in toimi
mukana Ihinlsolkcuksien liitoisä
perustajajäsenenä, H-:gln Työväenyh.
distyksen naisosastossai SNS-seuran
Kaivopuiston—Hietfalahden osasto-isa
sekä Taloustyöntckijäin ammattiosastossa
aina siihen asti, kunnes j o i^
tui sairautensa vuoksi olemaan viimeiset
kuukaudet vuoteessa.
Järjestötoimintansa ohcUa on hän
ollut ennenkaikkea äiti, joka jäätyään
jo V. 1918 yksin on kasvattanut lapsensa
tj-öväenlilkkeen riveihin. Hänen
A-anhin tyttärensä on kansanedustaja
Hertta Kuusinen, vanhin poika Esa
Kuusinen on nykyisin Ncuvostollitas-sa
ja nuorimmat. Riikka. Helkki Ja
Tanl toimivat omilla aloillaan Helsingissä.
Mutta hänen äW"Usyytehstt on
riittänyt myös muille. Tuntuu kuiri
härifen sydämensä olisi seuraimut koko
Suomen työväenliikkeen kivistä polkua
äldlnsydämen lämmöllä Ja huolella.
IliliiiiSiSiiÄ
1 Torstaina, niaalisk. 23 p. Thursday, Mar^ 23 Siy^ :S'
~ Kaa.suvalot otettiin ensimmäisen
kerran käytäntöön Montreali.s.sa v.
1737, ,
Maalaisliittolaiset
voittoisina eduskunnan
hiihtokisoissa
kelsinki. — Eduskunnan vuotuiset
hiihdot suoritettiin hclmik. 23 pnä
Santahaminassa Kansanhilhtomnaot-telun
merkeissä. Kilvoittelemassa
nähtiin mm. puhemiehet Kekkonen ja
Tervo sekä naisten sarjassa ministeri
Tyyne Leivo-Larsson. Kilpailut päättyivät
seuraavanlaisin tuloksiin:
Naiset <6 k m ) : Kalavalnen (sd) 31.-
06 2) Torvi (kd > 40.10 3) Saalasti (ml)
41.54 )4 Ministeri Leivo-Larsson 1.32.
Miehet alle 40 v. (10 km>: 1) K.
Eskola (ml) 51.20 2) Saariaho (kok)
54.21 3) Tiainen (ml).57.19 4) Virolainen
(ml) 1.01.3B 5) Pakkanen (ml)
1.08.50. '
Alle 50 V. (6 km): Rönkkö (ml)
26.30 2) Hautala (ml) 27.00 3) Nieminen
(kd) 27.50 4) Rytinki (ml) 29.00
5) Perkonpja (kd) 29.32 C) Ryhtä
(ml) 31.00 7) Rantamaa iml) 31.10 8)
Kujanpää (kd) 31.55 9> puhemies
Kekkorien |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-23-05
