1949-12-20-25 |
Previous | 25 of 62 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SECTION V Iina, joulukuun 20 päivänä—Tuesday. December 20 tostmas NICOLET PUBLIC HOUSE toivoo Hauskaa Joulua ja Onnellista Uulta Vuotta kaikille ystäviUe. Sault Ste. Marie Hellin ja Pentti Saarinen Ontario KIITOS SUOMALAISILLE ASIAKKAILLEMME HEIDÄN KANNATUKSESTAAN KULUNEEN VUODEN AIKANA "ALEC 'ALBERT" •JACK" Fisherman^s Men'8 Wear Myymme union tekemiä työvaatteita Gore ja Albert katujen kulmassa Puhelin 3680 Sauli Ste. Marie Ontario Sault Ste. Marien Naisten Kerho SAULT STE. MARIE ONTARIO V U O D E N A J A N TERVEHDYS! 'Me valaisemme tienne' TAILOR BROS. ELECTRIC O.keutetut Northern Electric-luotteiden myyjät Soo- Ont. 134 Gore St. Puhelin 1784 Painovapaustaistelun perinteet kuuluvat kansandemokraattiselle lehdistölle Saomen Yleinen Lehtimiesliitto , ja Demokraattisten Knstantajain Liitto olivat järjestäneet Heisin-; eissä yliopiston pieneen jahlasa-' liin viime marraskann 2 pnä sat-nanvapanden jahlan, jossa pnhni-vat päätoiimttajat Baoul Palm-eren, Atos Wirtanen ja Mauri Byömä. Alempana jaOtaisemme päätoimittaja Raoul Palmtrenin tässä tib^suadessa pitämän paheen. Vuonna 1899 julkaistu ns. Helmikuun manifeäti, jolla Venäjän tsaris-tlne. i hallitus perustuslaillisia orkeuk-älamme loikaten supisti Suomen valtiopäivien toimivaltaa, oli alkuna ns, rcutavuosille maamme historiassa. EdelHsenä vuonna oli Nikolai Bob-rikov nimitetty Suomen kenraalikuvernööriksi, ja h ä n e n johdollaan ryhdyttiin nyt aste asteelta hävittämään itsehallintoamme ja kansalaisvapa-uksiamme, kansallisen olemassaolomme perusteita. Ns. perustuslaillinen lehdistömme, joka asettui maan o i - keuksda puolustaanaan, joutui tuhoavien hyökkäyksien kohteeksi. V. 1899 kenraalikuveimööri sai valtuudet lakkauttaa sanoma- ja aikakauslehtiä kehonaan tai määräajaksi, ja tämän valtuuden nojalla lakkautettiin nuias-samme samana vuonna 4 sanomalehteä ainiaaksi, 27 määräajaksi, ja seuraavana vuonna 7 sahomalehteä kokonaan ja 15 määräajaksi; viiden vuoden kuluessa lakkautettiin täten neljäsosa koko maamme lehdistöstä. Valistunut kansalaismielipide reagoi näihin painovapauden loukkauksiin voimakkaasti. Syksyllä 1899-järjestettiin kaikkialla maassa ensi kerran ns. l ^ d i s t ö n päivät, joilla juhlajulkaisujen, konserttien ja' arpajaisten muodossa osoitettiin mieltä sananvapauden puolesta ja kerättiin varoja lehdistön tukemiseksi. Helsingissä tällaiset juhlat järjestettiin' marraskuun 3—5 pnä 1899, jolloin m. mä Sibeliuksen '-pinlandla" ensi kerran esitettiin. Tarkoituksemme ei ole suifikaan kieltää ansioita ja kimniaa routa\'Ucsien perustuslailliselta lehdistöltä, joka ajankohtana, jolloin työväenlehdistö oli vasta lapsenkengissä, uskalsi tsaristista sortovaltaa ja kotimaista virkavaltaa vastaan puolustaa perustuslakia ja kansalaisvapauksia. Sortovallan ensinunäisessä hyökkäyksessä kaaituivat mm. Viipurin Sanomat ja Nya Pressen, myöhemmin joutui mm. nuorsuomalaisten pää-äänenkannattaja Päivälehti lakkautuksen uhriksi. "Mutta samalla kun tämän toteamme, c n meidän muistettava, että suomettarelainen lehdistö — nykyisen kokoomuslehdis-tön edeltä-jä — ei ollut mukana sananvapauden rintamassa, vaan — scrtovallan hyökkäyksiä maamme oi-keulcsia vastaan; erikoisesti Uusi Suometar — Uuden Suomen edeltäjä — myönt y vä isjTspoi i tiikan äänenkannattajana — tukemassa tsaristisen j a turkulainen Uusi A u r a ,— Novaj» Auraksi kutsuttu — itulivat suxulli-senkuultiisiksi venäläisten vallanpitäj ä i n liehittelyssä. Meidän on myös muistettava. 0:tä perustuslaillisella porvarilehdistöllä oli taistelussaan rahamahdin ttdti; niinpä Nya Pressen saattoi 9 7 1900 julkaästa jäÄhy-väisnumeronsa 300,000 kpl paiiMdtsena uhmaten 1.000 mk — nykyisessä t a llassa 100.000 mk — sakkoja, siUä firmat —koti- j a ulkomaiset — ostivat painoksen jopa tuhansien kappaleiden erinä. Ja ennenkaikkea meidän on imuistettava, että sama porvaristo, joka taisteli perustuslaillisuuden l i pun alla tsaarin sortovaltaa vastaan, sama porrarlsto oli usuttamassa virkavaltaa työväenlehdistön kimppuun, kun se alkci herätystyönsä työväenluokan keskuudessa, suimtasipa t ä mä porvaristo itsekin iskuja työväen-lehddstön olemassaoloa vastaan. TYÖVÄENLEHDISTÖN OSUUS V. 1895 — siis neija vuotta ennen routavuosien alkamista — alkoi Työ-mies- lehtl ilmestj-misensä itsenäisenä viikkolehtenä ja sai — n i i n m a l t i l l i nen kuin se olikin — jo seitsemäJines-sä numerossaan julkaistusta' Kaapro Jääskeläisen kirjoituksesta varoituksen, minkä jälkeen kotimainen hallituksemme määräsi työväenlehtlen sensuuria kovennettavaksi. Uusien työväenlehtlen perustamista vaikeutettiin parhaan mukaan. Kun "Työmies" v. 1897 päätti laajentua kaksipäiväiseksi kääntyi kaksi Hietalahden tehtaan osakkeenomistajaa kenraalikuvernöörin puoleen pyytäen sen estämistä. V. 1899 lehti lakkautettiin kuukaude:<si. ko.ska se leipurilakon a i. kana oli tuominnut rikkurityön käytön. Samulta vuodelta on tunnettu tapaus, joka kuin salamanvalossa pai. jastaa. mistä luon ajan sananvapaus, •fli.stftlussa oli kysymys. Maaliskuun 3 pnä oli Matti Kurikka julkaissut "Työmiehessä" artikkelin "Haaksirikkoon jouduttua", jcssa h ä n arvosteli ankarasti porvarillisia siitä, että nämä kansallisen vaaran hetkellä kieltäytyivät yhteistoiminnasta työväenliikkeen kanssa. Porvarillisessa leirissä syntyi tavaton kiihtymys. K u . rikkaa syytettiin maankavaltajaksi, hänen väitettiin olen "ostetim", h ä net heitettiin ulos Suomalaisesta teatterista, jonne h ä n lehtensä arvostelijana oli saapunut. Vaino ulotettiin myös "Työmies"-lehteen. Siltä kiellettiin sähkövirta, mutta työläiset kokoontuivat käsivoimin pyörittämään painoa, j a näin jatkui kolmen viikon ajan. Sen jälkeen kiellettiin lehdeltä paperi, j a työläiset lupasivat jo uhrata valkoiset paitansa lehtensä painattamiseen, kun paperia vihdoin riippumattomalta taholta .saatiin. Sellaista oli — ja on — porvarillinen painovapaus. Vuotta myöhemmin. maalLs-kuussa 1900, senaatin siviilitolmikunta (sisäministeriö), joka oli kokonaan kotimalsisu miehistä kokoonpantu, n ä r ä s i painoyUhallituk^en erlkolseUa tarkkuudella valvomaan "Työmiehen" julkaisutoimintaa. PAINO-KAienNEN ASTUU NÄYTTÄMÖLLE VastustuäEannalla olevan tehdistSn vaino jatkui seuraavina vuosina hel-kentymättömänä j a kohdistui erikoisesti kasvavaan työväenlehdistöön — niinpä Taavi Tainion oU 1904 sUrryt-tävä muutamaksi vuodeksi Amerikkaan säästyäkseen Siperiaan karkoi-tukselta. Vasta syksyn 1905 suurlakko, johon Suomen työväenluokka ryhtyi Venäjän vallankumousUUckeen Uit. tolaisena. sitoi myös sensoreitten k ä det ja avasi painovapaudelle lyhyeksi ajaksi suotuisammat mahdollisuudet. Painovapaus taattiin 20,8 1906 annetulla penistuslailla, Jonka keisari oli vahvistanut: siinä poistettiin ennakkosensuuri, joka vuodesta 1829 oli o l lut voimassa. Painovapautta koskeva toimeenpanolakl jäi kuitenkin antamatta, päinvastoin ryhtyi perustuslaillinen Mechelinin senaatti Jälleen paino\'apautta kiristämään. Nyt astui näyttämölle kuuluisa R L 16:24. joka sitten vuosina 1918 j a 1930 tehostettuna on kummitellut koko itsenäisyysajan Ja nyt jälleen op perusta, iia kansandemokraattista lehdistöä vastaan nostetulle palriokannesarjal-le. Viimeiset säätyvaltlopälvät hyväksyivät lakiesityksen melkein sellaisenaan, mutta Pietarissa esitys tar-koituTmukaisuusyistä hylättiin. Vallanpitäjät korvasivat lain käytännöllisillä kiristystoimenpiteillä. Palkatut paincasiamiehet otettiin jälleen käytäntöön ja lehdille asetetusta julkaisulupa- vaatimuksesta muodostettiin loppumattoman rettelölnnin välikappale. PalnoyllhalUtuksen päälliköksi oli jo 1905 nimitetty suomettarelainen l y - seonrehtorl Vclmari Kanninen jonka ryhtymistä tähän tehtävään Yrjö- Koskinen, August Hjelt Ja muut suo-mettarelaiset puoluejohtajat pitivät "isänmaallLsena velvollisuutena". Ja tästä miehestä. Joka oli toimessaan aina vuoden 1017 vallankumoukseen asti ja joka kuoli vasta viime sotien aikana, tuli seynlläisen taantumus-kauden sananvapausvainon päähahmo, surullisenkuuluisa "Paino-Kanninen". T Y 0 V A E N L E B D I 3 T 0N TUHOAMISTAISTELU Tällä toisella sortokaudella kohdlB-tul sananvapauden vaino ylivoimaisesti työvä«nlehdistöä vastaan, joka suiu-- lakonvuoslna oli kasvanut määrässä j a voimassa. Uljaasti työväenlehdistö piti yllä sananvapauden lippua. K u n "Työmiehen" päätoimittaja Edvard Valpas V. 1907 oli vastaamassa lehtensä Laukon häätöjä koskevista kir- JoltuksLsta — vaikka Helsingin Sano. mat Ja Nya Pressen vastaavan laatuisista kirjoituksista selvisivät Ilman kannetta —. h ä n leimasi "Helsingin raastuvanolkeudenherrat" "luokalleen u^oUlslksi palvelijoiksi", joitten on mahdotonta kuvitella antavan arvoa "sosialidemokraattisille olkeuskäsityk-sllle". "Vapaata sananvaltaamme me emme luovuta sortajillemme millään hinnalla tai uhalla", kirjoitti Kansan Lehti muutama vuosi myöhemmin, uusien painovapauden kiristysten Uhatessa lehdistöä. Yksistään vUpu-rilalnen "Työ"-lehtl sai vv. 1905—14 32 palnckannetta j a lehden toimitukseen kuuluneet Santeri Jacobsson ja Vera Ostroumoy ^krkoitettlln Siperiaan. Ensimmäisenä suomalaisena tuomittiin Arbetarbladetin toimittaja Prlmus-Nyman 1906 vankilaan majesteettirikoksesta; vuoteen 1909 mennessä saivat ruotsinkieliset työväen-lehtemme 9 painokannetta. V. 1910 tuomittiin Taavi Tainio toisen kerran vankeuteen, tällä kertaa uskonnon-pilkasta; kolmannen kerran h ä n Istui 1913 majesteettirikoksesta. Vv. 1909— 11 saivat eniten palnokanteita Kansan Lehti (23). Työmies (16). Kansan Ää, ni (14), Sosialidemokraatti (14), So-slaUstl (12) Ja Eteenpäin (9); t ä n ä aikana saivat työväen sanomalehdet yhteensä 124 painokannetta Ja niiden oikeuskulut nousivat 25,786 mk:aan — nykyisessä rahassa yli 2 Ms miljoonaan. Monet tunnetut työväen Johtomiehet — edellämainittujen lisäksi mm. Eetu Salin, Kullervo Manner. Väinö Nuorteva, Alex Halonen, Emil Elo, Lauri Letonmäki, A l i Aaltonen Ja Väinö HuplI — salvat toisen sortokauden aikana istua painokanneri-koksista vankilassa. Savon Sanomien päätoimittajana sai Kalle Hämäläinen loppumattomasti rettelöidä painovl-ranomaisten kanssa. V. 1910 vedettiin painoasiatkin valtakunnallisen lainsäädännön piiriin, minkä jälkeen viranomaiset — oikeusministeri Suon-taustan edelläkävijöinä — ryhtyivät käyttämään uutta menettelyä, Joukko-paiiiokanteita. V . 1913, ensimmäisen maailmansodan aattona, painovapautta yhä rajoitettiin: täydellinen ennakkosensuuri palautettiin voimaan. KUN SUOMEN PORVARISTO PAASI VALTAAN Näin jatkui vuoden 1917 vallankumoukseen asti, Joka Jälleen avasi mahdollisuudet lehdistön vapaudelle. Mutta tästä valheesta tuli tälläkin kertaa lyhyt. Kukistettuaan työväenvallanku-mouksen saksalaisen intervention avulla porvaristo loikkauttl koko työväenlehdistön. Kimlngasseikkailunsa aikana Svinhufvud—Paasikiven hallitus meni pitemmällekin: ryhtyi vainoamaan painokanteilla Jopa tasaval-talalsmielistä porvariiiista lehdistöäkin, Jolloin ainakin yksi lehti, maalaisliittolainen "Korpi-Jaakko", lakkautettiin. Irvokkaan näytteen itsenäiseen valtaan nousseen porvariston painovapautta vastaan tuntemasta pelosta antavat sosdem. puolueen tannerilaisen oikeistoryhmän valkeudet (Jatkoa seuraavalla civulla) Rauhallista Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta PALUMBO'S PHARMACY Frank E. Palumbo. Phm. B. 182 Gore St. Puhelin 475 Soo, Ont. Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 1950 toivotamme kaikille työläistovereille SUOMALAIN EN SAU NA Täten lausumme kaikille asiakkaillemme kiitoksemme kanna-tukscstanne ja olemme aina edelleenkin vaJ.miit palvelemaan teitä Toivotamme jokaiselle Rauhallista joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle HARTEH'S BAKERY 736 Queen St. E. Soo, Ont. Puhelin 836 TOBY H A K A LA BOBBY. AILI JA EINO SIMONEN 340 Albert St. W. Soo, Ont. Iloista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivoo VICTOR MANN FLORIST Välitämme kukkia joko tilni.unilren Puhelin 1393 119 Huron Street Sault Ste. Marie, Ont. Joulutervehdys! TOrS TOGGERY Kutomalankoja. pikkulasten Ja lasten raatetusta. 167 GORE STREET PHONE 3900 SAULT STE. MARIE. ONTARIO Hauskaa Joulua kaikille toivottaa NEN0NEN'S MEAT MARKET TUORETTA LIHAA JA RUOKATAVARAA Puhelin 2704M 331 Albert Street W. Soo. Ontario Vuodenajan tervehdys asiakkaillemme Armstrong^s Radio and Electric M Y Y M M E HOTPOINT KOTITARPEITA. RADIOITA SOITTOVÄLINEITÄ J A ÄÄNILEVYJÄ \ KORJAAMME RADIOITA. 130 Gore St. Puhelin 5033 Soo, Ont. MITÄ PARHAIMMAT VUODENAJAN TERVEHDYKSET! Kiitämme kaikkia hyvästä katiiiatukscsta Greenwooi's Gore Street Hardware Myymme Glidden ja Japalac maaleja Wellington ja Gore kalujen kulmassa Puhelin 246 Soo. Ont. Iloista Joulua ja Iloisempaa Uulta Vuotta toivottaa ALGOMA BAKERY Teemme Algoman parhainta leipää 9 Queen St. E. Puhelin 1897 Soo. Ont. Vuodenajan tervehdyksemme kaikille ystävillemme! Mahoney Electric KAIKENLAISIA SÄHKÖTARPEITA — Kaksi kauppaa — 179 Gore St. 849 Queen St. E. Puhelin 60 Puhelin 62 Sault Ste. Marie, Ontario Autokumien ja -sähkölaitteiden välittäjät DELCO REMY kaasuttajia AUTO LITE sytyttäjiä ja sähkölaitteita B. F. Goodrich kumeja - Pattereita - Varusteita Helpoilla maksuehdoilla MAGNETO EXPERTTEJÄ Vulkaniseerausta - Kumienpäällystystä Pyörien tasapainoasetusta 180 GORE STREET P U H E L I N 2828 SOO, ONTARIO
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 20, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-12-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491220 |
Description
Title | 1949-12-20-25 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SECTION V
Iina, joulukuun 20 päivänä—Tuesday. December 20
tostmas
NICOLET PUBLIC HOUSE
toivoo Hauskaa Joulua ja Onnellista Uulta Vuotta
kaikille ystäviUe.
Sault Ste. Marie
Hellin ja Pentti Saarinen
Ontario
KIITOS SUOMALAISILLE ASIAKKAILLEMME
HEIDÄN KANNATUKSESTAAN KULUNEEN
VUODEN AIKANA
"ALEC 'ALBERT" •JACK"
Fisherman^s Men'8 Wear
Myymme union tekemiä
työvaatteita
Gore ja Albert katujen
kulmassa
Puhelin 3680
Sauli Ste. Marie Ontario
Sault Ste. Marien Naisten Kerho
SAULT STE. MARIE ONTARIO
V U O D E N A J A N TERVEHDYS!
'Me valaisemme tienne'
TAILOR BROS.
ELECTRIC
O.keutetut Northern Electric-luotteiden
myyjät
Soo- Ont.
134 Gore St. Puhelin 1784
Painovapaustaistelun perinteet kuuluvat
kansandemokraattiselle lehdistölle
Saomen Yleinen Lehtimiesliitto ,
ja Demokraattisten Knstantajain
Liitto olivat järjestäneet Heisin-;
eissä yliopiston pieneen jahlasa-'
liin viime marraskann 2 pnä sat-nanvapanden
jahlan, jossa pnhni-vat
päätoiimttajat Baoul Palm-eren,
Atos Wirtanen ja Mauri
Byömä. Alempana jaOtaisemme
päätoimittaja Raoul Palmtrenin
tässä tib^suadessa pitämän paheen.
Vuonna 1899 julkaistu ns. Helmikuun
manifeäti, jolla Venäjän tsaris-tlne.
i hallitus perustuslaillisia orkeuk-älamme
loikaten supisti Suomen
valtiopäivien toimivaltaa, oli alkuna
ns, rcutavuosille maamme historiassa.
EdelHsenä vuonna oli Nikolai Bob-rikov
nimitetty Suomen kenraalikuvernööriksi,
ja h ä n e n johdollaan ryhdyttiin
nyt aste asteelta hävittämään
itsehallintoamme ja kansalaisvapa-uksiamme,
kansallisen olemassaolomme
perusteita. Ns. perustuslaillinen
lehdistömme, joka asettui maan o i -
keuksda puolustaanaan, joutui tuhoavien
hyökkäyksien kohteeksi. V. 1899
kenraalikuveimööri sai valtuudet lakkauttaa
sanoma- ja aikakauslehtiä
kehonaan tai määräajaksi, ja tämän
valtuuden nojalla lakkautettiin nuias-samme
samana vuonna 4 sanomalehteä
ainiaaksi, 27 määräajaksi, ja seuraavana
vuonna 7 sahomalehteä kokonaan
ja 15 määräajaksi; viiden
vuoden kuluessa lakkautettiin täten
neljäsosa koko maamme lehdistöstä.
Valistunut kansalaismielipide reagoi
näihin painovapauden loukkauksiin
voimakkaasti. Syksyllä 1899-järjestettiin
kaikkialla maassa ensi kerran
ns. l ^ d i s t ö n päivät, joilla juhlajulkaisujen,
konserttien ja' arpajaisten
muodossa osoitettiin mieltä sananvapauden
puolesta ja kerättiin
varoja lehdistön tukemiseksi. Helsingissä
tällaiset juhlat järjestettiin'
marraskuun 3—5 pnä 1899, jolloin m.
mä Sibeliuksen '-pinlandla" ensi kerran
esitettiin. Tarkoituksemme ei ole
suifikaan kieltää ansioita ja kimniaa
routa\'Ucsien perustuslailliselta lehdistöltä,
joka ajankohtana, jolloin
työväenlehdistö oli vasta lapsenkengissä,
uskalsi tsaristista sortovaltaa ja
kotimaista virkavaltaa vastaan puolustaa
perustuslakia ja kansalaisvapauksia.
Sortovallan ensinunäisessä
hyökkäyksessä kaaituivat mm. Viipurin
Sanomat ja Nya Pressen, myöhemmin
joutui mm. nuorsuomalaisten
pää-äänenkannattaja Päivälehti lakkautuksen
uhriksi. "Mutta samalla
kun tämän toteamme, c n meidän
muistettava, että suomettarelainen
lehdistö — nykyisen kokoomuslehdis-tön
edeltä-jä — ei ollut mukana sananvapauden
rintamassa, vaan —
scrtovallan hyökkäyksiä maamme oi-keulcsia
vastaan; erikoisesti Uusi Suometar
— Uuden Suomen edeltäjä —
myönt y vä isjTspoi i tiikan äänenkannattajana
— tukemassa tsaristisen
j a turkulainen Uusi A u r a ,— Novaj»
Auraksi kutsuttu — itulivat suxulli-senkuultiisiksi
venäläisten vallanpitäj
ä i n liehittelyssä. Meidän on myös
muistettava. 0:tä perustuslaillisella
porvarilehdistöllä oli taistelussaan
rahamahdin ttdti; niinpä Nya Pressen
saattoi 9 7 1900 julkaästa jäÄhy-väisnumeronsa
300,000 kpl paiiMdtsena
uhmaten 1.000 mk — nykyisessä t a llassa
100.000 mk — sakkoja, siUä firmat
—koti- j a ulkomaiset — ostivat
painoksen jopa tuhansien kappaleiden
erinä. Ja ennenkaikkea meidän
on imuistettava, että sama porvaristo,
joka taisteli perustuslaillisuuden l i pun
alla tsaarin sortovaltaa vastaan,
sama porrarlsto oli usuttamassa virkavaltaa
työväenlehdistön kimppuun,
kun se alkci herätystyönsä työväenluokan
keskuudessa, suimtasipa t ä mä
porvaristo itsekin iskuja työväen-lehddstön
olemassaoloa vastaan.
TYÖVÄENLEHDISTÖN OSUUS
V. 1895 — siis neija vuotta ennen
routavuosien alkamista — alkoi Työ-mies-
lehtl ilmestj-misensä itsenäisenä
viikkolehtenä ja sai — n i i n m a l t i l l i nen
kuin se olikin — jo seitsemäJines-sä
numerossaan julkaistusta' Kaapro
Jääskeläisen kirjoituksesta varoituksen,
minkä jälkeen kotimainen hallituksemme
määräsi työväenlehtlen
sensuuria kovennettavaksi. Uusien
työväenlehtlen perustamista vaikeutettiin
parhaan mukaan. Kun "Työmies"
v. 1897 päätti laajentua kaksipäiväiseksi
kääntyi kaksi Hietalahden
tehtaan osakkeenomistajaa kenraalikuvernöörin
puoleen pyytäen sen estämistä.
V. 1899 lehti lakkautettiin
kuukaude: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-20-25