1949-12-20-33 |
Previous | 33 of 62 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
••••yi
ilunne on
1 onnen ovi
i läpi kävtte
?en Uut«n
ucteenf
REGD
LITTÄJÄT
autoja
Puhelin 371
)YS
le!
le.
SRVEHDYS!
öda
er
»De
AISUUTEEN
Puhelin *5
•ue.
latumdma
\sa tuoden
'a I lois emin
koskaan
)
Shop
ith ja
ät
OJUSTA
Quebec
Joulutervehdys!
K. SALO
3ort Arthur Ont.
Joulutervehdys!
VIENO JA SAMI
SMOLINSKI
Camp 44, Kapuskasing, Ont.
rTccnquistador (espanjaksi—vai- • perustamaan Espanjan vallan Ameri-
^::a:£'sovellutetaan useimmiten sei. I kassa. Kuuluisimmat heistä olivat
2ar;. jOtka 16. vuosisadalla auttoivat: Cortez. Pizarro ja Almagro.
VUODENAJAN
TERVEHDYS!
T. HANNULA
PARTURI
Oniario
Lämpimät
Joulutervehdyksemme
KAISU JA REINO
OJANEN
Foleyet Ontario
Toivomme, että Joulunne on iloinen!
Vanha vuosi surut vieköön,
Uusi vuosi onnen tuokoon!
M. Palomäki ja perhe
Ilona, Emppu ja pojat
Gerald, Gertie ja Randy
Frank ja Sandra Kuusisto
Matti ja Viivi Lindala
Sulo Mäki
Kalle ja Anna Palo
Oskari ja Lizzie Laine
Elden, Aura ja Niilo
Ojanperä
Alvi, Marlene, Tyyne.ja
Matti Tolmunen
Katri ja Fred Laine
Johnny, Ronald, Viola,
John ja Isä Passi
Veikko, Voitto, Elina ja
Eero Sytelä
Kerttu ja Bill Toivonen
Latvalat
V. L A T V A L A GENERAL
STORE, Penage Rd.
Matti ja Hilma Annala
Anni ja Oskar Setälä
Wm. Setälä
Voitto, Fanni ja Otto
Krats
Aini ja Eino Hill
Hilma ja August Lahti
ioivo Lindala ja perhe
Onni Jokinen
A n n a ja Arvi Kivi
Sylvia ja Yrjö Tuomi
lViichael, May ja Kauko
Lahti
Julie, Hellin. Valma, Aili
j a A . Etula
Juha Luukkonen
Eimer, Myra, Mary ja
Paul Salminen
Vä;nö ja Hanna Keränen
Aino Kauppinen
KusU Mäkelä
Arvo ja Jussi Saari
Helien, Vieno ja Tauno
Keränen
Valee ja Lempi Ylinen
Eileen, Evelyn, Elsie ja
Henry
Reijo, Meimi ja Karl
Maiti ja Sanna Mäensivu
^^\'iul Hill
Harilat
Lempi Riekko
R.R. 1 Whitefish, Ont.
Edistyksellinen
tiedemies
Hauskaa Joulua
kaikille
BELISLE FURN9TURE
MYYJÄMME:
Antoine Gendreau
Jean-d'Arc Bonhomme
Paul Guillemette .
ovat aina valmiit palvelemaan Teitä.
Alempana, jnlkaistossa kirjoitok.
sessa kirjailija, Etidci Vala, joka
äskettäin valittiin Suomen "Ihmisoikeuksien
Liiton" pubeenjoh-tajaksi,
kuvaa nuorena manalle
menneen prof. Väinö Lassilan toi.
mintaa ihmisoikeuksien puolesta ja
kuinka horjumattomasti hän seisoi
vakaumuksiensa puolesta vieläpä
Lapuan liikkeen mustimpinä päivinäkin.
„
Harvasta nykyajan suomalaisesta
tiedemiehestä voidaan sanoa, että hän
; kuuluu edistyksellisten tiedemiesten
joukkoon. Helsingin Yliopiston anatomian
professori Väinö Lassila on
kuitenkin yksi niistä, jotka täysin ovat
ansainneet tämän nimityksen.
Väinö Lassila oli synytynyt maalis.
kuun 9 pnä 1896 Porissa, jossa hänen
isänsä Taavi Lassila toimi lyseon lehtorina.
Jo varhain herätti Väinö Lassilan
lahjakkuus huomiota s e ^ kodin
piirissä että koulutovereiden keskuudessa.
Synnynnäisiin tiedemiehen omi
naisuuksiin — perusteellisuuteen ja
tosiasioiden huomioimiseen — liittyi
hänellä lämmin sydän kaiickea inhimillistä
kohtaan sekä syvä aatteellisuus.
Hänen sisarensa Tyyne Lassila,
jckä osallistui veljensä aatteellisiin
ja sosiaalisiin harrastuksiin, on
kertonut tämän kirjoittajalle, miten
voimakkaasti Ranskan valistuslilo-sofit
vaikuttivat Väinö Lassilaan hänen
nuoruudessaan, ja miten suurta
kunnioitusta hän tunsi Ranskan vai-lankumouksen
.suuria johtajia kohtaan,
jotka avasivat ihmiskunnalle
uusia kehityksen uria ja julistivat
kansalaisten tasa-aryoisuuden oppia
ihmisoikeuksien toteuttamisen perus,
edellytyksenä. Onkin kuvaavaa Väinö
La.ssilan luonteelle, että hän heti
lääkäriksi valmistuttuaan otti vastaan
Helsingin Kunnalliskodin lääkärintoimen.
Hän tahtoi aina olla siellä, missä
yhteiskunnan kovaosaiset tarvitsi,
vat apua.
Uuttera teräväpäinen nucri tiedemies
huomioitiin piankin yliopistopii-reissä.
Hänen lääketieteelliset tutkimuksensa
herättivät niin suurta huo.
miota, että hänet jo v. 1928 hänen
ollessaan vasta 32--vuotias nimitettiin
ylimääräiseksi pi-ofessoriksi ja v. 1930
hänestä tuli anatomian vakinainen
professori ja samalla anatoomisen
laitoksen johtaja. Suuri tulevaisuus
näytti odottavan nuorta tiedemiestä.
Se asema, jonka Väinö Lassila oli
saavuttanut yliopistossa ja yhteiskunnassa,
olisi varmaankin tyydyttänyt
ketä tahansa keskinkertaista ihmistä.
Mutta Väinci;^^aassila ei ollut
keskinkertainen ihminen, hänelle
merkitsi totuus ja ehdottomuus työssä
ja ajatuksissa elämänkäsitystä,
josta ei voinut tinkiä.
Hän käsitti ielvästi, että se, mitä
tapahtui hänen ympäristössään, siinä
yhteiskunnassa, jossa hän eli, määräsi
myöskin työn suimnan erikoisaloilla:
joko rajoitti työmahdollisuuksia
tai antci niille laajenemisen ja
kasvamisen mtdidollisuudet. Tämä
määräsi hänen suhtautiunisensa yhteiskuntaan
ja ajan ilmiöihin.
Lapuanlilke ja sen terroriteot kauhistuttivat
hänen mieltään. Hän näki
väkivaltaliikkeissä uhkan, joka
suuntautui kulttuuria ja ihmisen luonnollisia
oikeuksia vastaan. Anatoomisen
laitoksen johtajana hän joutui
tekemisiin tapausten kanssa, jotka
osoittivat, miten primitiiviset vaistot
ja raakuus elivät yhteiskunnassa, jota
juhlapuheissa usein kutsuttiin kulttuurivaltioksi.
Muistan erikoisesti,
miten järkj-ttynyt hän oli todettuaan
aikoinaan kuuluisan Tattarisuon jutun
yhteydessä, että löydetyt kädet eivät
olleet hautausmailta, kuten ensin
luultiin, vaan olivat todermäköisesti
äskettäin kuolleitten tai surmattujen
ihmisten käsiä. Hän epäili, että lapualaisilla
huligaaneilla, jotka surmasivat
poliittisia vastustajiaan ja
työväenliikkeen toimihenkilöltä, oli
jotakin tekemistä tuon hirvittävän
löydön kanssa.
Oli luonnollista, että Väinö Lassila,
jolla oli kulttuuri-ihmisen vastuun,
tunne, tahtoi tehdä jotakin suojellakseen
inhimillisiä arvoja, joita hän piti
pyhinä. Tästä johtui, että hän asettui
kansalaiskomitean johtoon, joka
työskenteli kuolemanrangaistuksen
poistamiseksi lainsäädännöstä Ja
vankilaolojen uudistamiseksi. Tämän
komitean jäsenenä jouduin ensi kerran
kosketuksiin Väinö Lassilan kans.
sa ja saatoin sitten aina hänen kuolemaansa
saakka seiu-ata hänen työtänsä
ja hänen mielipiteittensä kehitystä.
,
1930-luku oli ankaraa aikaa jokaiselle
valveutuneelle, demokraattisesti
ajattelevalle ihmiselle. Vaadittiin
suurta rohkeutta esiintyä arvostelijana
ja reformaattorina ajankohtana,
jolloin jokaista pienintäkin demokraattisen
ajatustavan ilmaisua pidetf-tiin
vaarallisena kommunismina.
Väinö Lassila oli täysin tietoinen
siitä, että hän asetti koko yhteiskunnallisen
asemansa vaaranalaiseksi
ryhtyessään kehittämään komiteaansa
Ihmisoikeuksien liitoksi, joka ryhtyisi
puolustamaan sananvapautta ja työläisten
perustuslaillisia oikeulcsia.
Huolimatta tästä tietoisuudesta hän
otti ratkaisevan askeleen 1935, jolloin
Ihmisoikeuksien liitto perustettiin.
Sanoinkuvaamaton oli se kohu, jonka
Väinö Lassilan aloite synnytti. It-seasiassahan
Ihmisoikeuksien liiton
tunnukset olivat porvarillisia tunnuk,
sia, niitä, jolta porvaristo oli heittänyt
esiin nousukautensa alussa Ranskan
vallankumouksen aikoihin. Mutta
Svinhufudin Suomessa ne vaikutti.
; vat pomuiiu tavoin. Oikcistolchdiitö
oli raivokisaan: kuinka on malulcllisla,
että -jotakin tällaista voi tapahtua
maassa, "jossa kommunismi on kit-ietty
juurineen irti maasta". Puhutaan
kansalaisten tasa-arvoisuudesta
lain ja yhteiskuntavallan edessä! Ja
rohjetaan lausua: "meidänkään maas.
sanune eivät inhimillisen kehityksen
&aa\-utukset ole ehdottomasti turvattuja".
Oikeusministeriön määräyksestä otti
Helsingin Raastuvanoikeus tutkiakseen,
oliko Ihmisoikeuksien liitto mah.
dollisesti "lain ja hyvien tapojen vas.
täinen". Väinö Lassila ja hänen
yliopistollinen räkatoverinsa. prpf.
Gunnar Lantdman. salvat haasteen
raastupaan selvittämään tätä asiaa.
OH Ilo todeta, nilten rauhallisest;
Väinö Lassila otti kaikki nämä hyökkäykset.
Hänen uskonsa asiansa oi
keuteen oli järkkymätön. Niinhän
sitten kävikin, että Raastuvanoikeus,
julisti liiton täysin lakien ja hyvien
tapojen mukaiseksi ja Etsivä keskuspoliisi,
hra Rlekln johtama "valtic
valtiossa", sai jutun yhteydessä niin
pahan iskun, että Cajanderin hallltu.':^
myöhemmin toimeenpani tutkimuk.sen
sen asioista ja erotti sen päällikön.
Syksj-llä 1936 oli Kivimäen hallituksen
pakko poistua sen hälyn johdosf.i,
jonka Ihmisoikeuksien liiton juttu oli
synnyttänyt.
Nämä tapaukset osoittivat, että periaatteen
miehet voivat valkeissakin
oloissa tehdä suuria tekoja. Väinö
Lassila oli tiedemies ja puoluekannaltaan
porvarillinen liberaali, mutta
myöskin työväenpilrlssä annettiin arvo
hänen vilpittömälle aatteellisuudelleen
ja -rohkeudelleen. 1930-lu-vuUa
oli harvinaista tavata Suomessa
yllopLstonopettajaa, joka"saattoi
vapaasti ja tyynen asiallisesti puhua
kaikista nykyajan virtauksista, niitten
mukana kommunismista. Väinö
Lassila el ollut kommunisti, mutta
siltä huolimatta hän piti arvossa sitä,
mitä tieteen ja kulttuurin alalla oli
saavutettu Neuvostoliltassa. Kaksi
kertaa hän kävi matkalla Neuvostoliitossa
ja antoi' kotiinpalate.s.saan
asiallisia ja myötämielisiä kuvauksia
näkemästään.
Eräästä piirteestä Väinö Las.iila!-!
elämässä on ehkä vielä .syytä mainita.
Huolimatta työnsä paljoudesta jäi
häneltä aina alkaa varattomia ihmisiä
varten, jotka tarvitsivat lääkärinapua.
Monet vankilasta tulleet vasemmistolaisetkin
.saivat häneltä apua
SOSIALISTINEN IHMINEN
LUO UUDELLEEN LUONNON
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
leen suunnitellaan Donin juoksun
kääntämistä Dohin arojen kautta
Ka.spianmeren yhdistämistä Pchjois-
Kaiikasian arcjen halki suuren merl-^
kanavan välityk-el^ä MUstaanmereen
Ko.iO Etelä-Siperia on täynnä hiekka-aavikoita.
Mutta ei edes Kara-Kumin
suunnattomassa erämaassa luon-
10 ole jäänyt koskemattomaksi.' Sinne
on rakennettu suuri määrä kastsluka-navia
sekä Fsrganan 200 km. pit&ä
valtakanava. Nyt Kara-Kumin halk^
aiotaan johtaa Amu-Darjan ja .Syr-
Darjan vedet siten, että ne ohjataan
Aralin kautta Kaspianmereen. Siperian
muiden valtavien virtojen juck-
.sun muutlaminen ja ohjaaminen Etelä-
Siperian aavikoille tekisi njm'
aavikct suunnattrmiksi kukoistaviks
NORAHDA QUEBEC
keitaiksi, joiden antamat sadot riittäisivät
puolelle ihmiskuntaa.
On kulunut vain 32 vuotta suuresta
lokakuun vallankumouksesta ja .sosia-lUmln
voitoita. Ja uusi .söslall-tinen
hminen on jo yaimls sellal-seen maailmanhistorialliseen
lentävään kuin
kckonaisen maanosan luonnon ja mai-
•emien muuttamiseen. Miljoonat kilometrit
metsitetään, valtajoklen
juok-ut muutetaan, erämaLst muute,
aan keitaksi ja puutarhoiksi autio-
-aaat vilja-aitoiksl aktilviren, tietoi-
«n ihmisen järjellä ja tahdolla. Eikö
tämä cie rauhan valtavaa luomisen
työtä, eikö sosialistinen ihminen
jle kohonnut ylevän, luovan v( Iman
asalle, jcta ennen .sanottiin juma-all.
sek l? — Vapaa Sana, Helsinki.
Vuodenajan
Tervehdys!
WESTERN
Plumbing, Reg'd
Putkityötä - Lämmityslaitteita
- Peltityötä
181 3rd Ave. Puhelin 1977
NORANDA. QUEBEC
Ti;.5laiiiu. joulLik. 20 p. — Tuesday, Dee. 20 Sivu 33
It is our sincerest icish that the
splrit of fricmllincssand good feUotvsJiip
iiiU inahc ijour Chrialmas a nierrij one — and that the
^'eio Ycar icill biing to you a [ull measure
of good hcahli, succcss, and happiness.
Girard-HacLeaii Limited
PLUMBING AND HEATING
Noranda Telephone 2?,2
JVo^Tthc spirit of hospitality and friendliness, so typical
of the ChdstSQas Season, rcmain with you throughout the
year and bj^jhcen the associations you share .with öthers.
J. P. ROSS
PLASTERING CONTACTOR
80 "A" AVENUE PHOXE :380 NORANDA, QUEBEC
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 20, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1949-12-20 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus491220 |
Description
| Title | 1949-12-20-33 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | ••••yi ilunne on 1 onnen ovi i läpi kävtte ?en Uut«n ucteenf REGD LITTÄJÄT autoja Puhelin 371 )YS le! le. SRVEHDYS! öda er »De AISUUTEEN Puhelin *5 •ue. latumdma \sa tuoden 'a I lois emin koskaan ) Shop ith ja ät OJUSTA Quebec Joulutervehdys! K. SALO 3ort Arthur Ont. Joulutervehdys! VIENO JA SAMI SMOLINSKI Camp 44, Kapuskasing, Ont. rTccnquistador (espanjaksi—vai- • perustamaan Espanjan vallan Ameri- ^::a:£'sovellutetaan useimmiten sei. I kassa. Kuuluisimmat heistä olivat 2ar;. jOtka 16. vuosisadalla auttoivat: Cortez. Pizarro ja Almagro. VUODENAJAN TERVEHDYS! T. HANNULA PARTURI Oniario Lämpimät Joulutervehdyksemme KAISU JA REINO OJANEN Foleyet Ontario Toivomme, että Joulunne on iloinen! Vanha vuosi surut vieköön, Uusi vuosi onnen tuokoon! M. Palomäki ja perhe Ilona, Emppu ja pojat Gerald, Gertie ja Randy Frank ja Sandra Kuusisto Matti ja Viivi Lindala Sulo Mäki Kalle ja Anna Palo Oskari ja Lizzie Laine Elden, Aura ja Niilo Ojanperä Alvi, Marlene, Tyyne.ja Matti Tolmunen Katri ja Fred Laine Johnny, Ronald, Viola, John ja Isä Passi Veikko, Voitto, Elina ja Eero Sytelä Kerttu ja Bill Toivonen Latvalat V. L A T V A L A GENERAL STORE, Penage Rd. Matti ja Hilma Annala Anni ja Oskar Setälä Wm. Setälä Voitto, Fanni ja Otto Krats Aini ja Eino Hill Hilma ja August Lahti ioivo Lindala ja perhe Onni Jokinen A n n a ja Arvi Kivi Sylvia ja Yrjö Tuomi lViichael, May ja Kauko Lahti Julie, Hellin. Valma, Aili j a A . Etula Juha Luukkonen Eimer, Myra, Mary ja Paul Salminen Vä;nö ja Hanna Keränen Aino Kauppinen KusU Mäkelä Arvo ja Jussi Saari Helien, Vieno ja Tauno Keränen Valee ja Lempi Ylinen Eileen, Evelyn, Elsie ja Henry Reijo, Meimi ja Karl Maiti ja Sanna Mäensivu ^^\'iul Hill Harilat Lempi Riekko R.R. 1 Whitefish, Ont. Edistyksellinen tiedemies Hauskaa Joulua kaikille BELISLE FURN9TURE MYYJÄMME: Antoine Gendreau Jean-d'Arc Bonhomme Paul Guillemette . ovat aina valmiit palvelemaan Teitä. Alempana, jnlkaistossa kirjoitok. sessa kirjailija, Etidci Vala, joka äskettäin valittiin Suomen "Ihmisoikeuksien Liiton" pubeenjoh-tajaksi, kuvaa nuorena manalle menneen prof. Väinö Lassilan toi. mintaa ihmisoikeuksien puolesta ja kuinka horjumattomasti hän seisoi vakaumuksiensa puolesta vieläpä Lapuan liikkeen mustimpinä päivinäkin. „ Harvasta nykyajan suomalaisesta tiedemiehestä voidaan sanoa, että hän ; kuuluu edistyksellisten tiedemiesten joukkoon. Helsingin Yliopiston anatomian professori Väinö Lassila on kuitenkin yksi niistä, jotka täysin ovat ansainneet tämän nimityksen. Väinö Lassila oli synytynyt maalis. kuun 9 pnä 1896 Porissa, jossa hänen isänsä Taavi Lassila toimi lyseon lehtorina. Jo varhain herätti Väinö Lassilan lahjakkuus huomiota s e ^ kodin piirissä että koulutovereiden keskuudessa. Synnynnäisiin tiedemiehen omi naisuuksiin — perusteellisuuteen ja tosiasioiden huomioimiseen — liittyi hänellä lämmin sydän kaiickea inhimillistä kohtaan sekä syvä aatteellisuus. Hänen sisarensa Tyyne Lassila, jckä osallistui veljensä aatteellisiin ja sosiaalisiin harrastuksiin, on kertonut tämän kirjoittajalle, miten voimakkaasti Ranskan valistuslilo-sofit vaikuttivat Väinö Lassilaan hänen nuoruudessaan, ja miten suurta kunnioitusta hän tunsi Ranskan vai-lankumouksen .suuria johtajia kohtaan, jotka avasivat ihmiskunnalle uusia kehityksen uria ja julistivat kansalaisten tasa-aryoisuuden oppia ihmisoikeuksien toteuttamisen perus, edellytyksenä. Onkin kuvaavaa Väinö La.ssilan luonteelle, että hän heti lääkäriksi valmistuttuaan otti vastaan Helsingin Kunnalliskodin lääkärintoimen. Hän tahtoi aina olla siellä, missä yhteiskunnan kovaosaiset tarvitsi, vat apua. Uuttera teräväpäinen nucri tiedemies huomioitiin piankin yliopistopii-reissä. Hänen lääketieteelliset tutkimuksensa herättivät niin suurta huo. miota, että hänet jo v. 1928 hänen ollessaan vasta 32--vuotias nimitettiin ylimääräiseksi pi-ofessoriksi ja v. 1930 hänestä tuli anatomian vakinainen professori ja samalla anatoomisen laitoksen johtaja. Suuri tulevaisuus näytti odottavan nuorta tiedemiestä. Se asema, jonka Väinö Lassila oli saavuttanut yliopistossa ja yhteiskunnassa, olisi varmaankin tyydyttänyt ketä tahansa keskinkertaista ihmistä. Mutta Väinci;^^aassila ei ollut keskinkertainen ihminen, hänelle merkitsi totuus ja ehdottomuus työssä ja ajatuksissa elämänkäsitystä, josta ei voinut tinkiä. Hän käsitti ielvästi, että se, mitä tapahtui hänen ympäristössään, siinä yhteiskunnassa, jossa hän eli, määräsi myöskin työn suimnan erikoisaloilla: joko rajoitti työmahdollisuuksia tai antci niille laajenemisen ja kasvamisen mtdidollisuudet. Tämä määräsi hänen suhtautiunisensa yhteiskuntaan ja ajan ilmiöihin. Lapuanlilke ja sen terroriteot kauhistuttivat hänen mieltään. Hän näki väkivaltaliikkeissä uhkan, joka suuntautui kulttuuria ja ihmisen luonnollisia oikeuksia vastaan. Anatoomisen laitoksen johtajana hän joutui tekemisiin tapausten kanssa, jotka osoittivat, miten primitiiviset vaistot ja raakuus elivät yhteiskunnassa, jota juhlapuheissa usein kutsuttiin kulttuurivaltioksi. Muistan erikoisesti, miten järkj-ttynyt hän oli todettuaan aikoinaan kuuluisan Tattarisuon jutun yhteydessä, että löydetyt kädet eivät olleet hautausmailta, kuten ensin luultiin, vaan olivat todermäköisesti äskettäin kuolleitten tai surmattujen ihmisten käsiä. Hän epäili, että lapualaisilla huligaaneilla, jotka surmasivat poliittisia vastustajiaan ja työväenliikkeen toimihenkilöltä, oli jotakin tekemistä tuon hirvittävän löydön kanssa. Oli luonnollista, että Väinö Lassila, jolla oli kulttuuri-ihmisen vastuun, tunne, tahtoi tehdä jotakin suojellakseen inhimillisiä arvoja, joita hän piti pyhinä. Tästä johtui, että hän asettui kansalaiskomitean johtoon, joka työskenteli kuolemanrangaistuksen poistamiseksi lainsäädännöstä Ja vankilaolojen uudistamiseksi. Tämän komitean jäsenenä jouduin ensi kerran kosketuksiin Väinö Lassilan kans. sa ja saatoin sitten aina hänen kuolemaansa saakka seiu-ata hänen työtänsä ja hänen mielipiteittensä kehitystä. , 1930-luku oli ankaraa aikaa jokaiselle valveutuneelle, demokraattisesti ajattelevalle ihmiselle. Vaadittiin suurta rohkeutta esiintyä arvostelijana ja reformaattorina ajankohtana, jolloin jokaista pienintäkin demokraattisen ajatustavan ilmaisua pidetf-tiin vaarallisena kommunismina. Väinö Lassila oli täysin tietoinen siitä, että hän asetti koko yhteiskunnallisen asemansa vaaranalaiseksi ryhtyessään kehittämään komiteaansa Ihmisoikeuksien liitoksi, joka ryhtyisi puolustamaan sananvapautta ja työläisten perustuslaillisia oikeulcsia. Huolimatta tästä tietoisuudesta hän otti ratkaisevan askeleen 1935, jolloin Ihmisoikeuksien liitto perustettiin. Sanoinkuvaamaton oli se kohu, jonka Väinö Lassilan aloite synnytti. It-seasiassahan Ihmisoikeuksien liiton tunnukset olivat porvarillisia tunnuk, sia, niitä, jolta porvaristo oli heittänyt esiin nousukautensa alussa Ranskan vallankumouksen aikoihin. Mutta Svinhufudin Suomessa ne vaikutti. ; vat pomuiiu tavoin. Oikcistolchdiitö oli raivokisaan: kuinka on malulcllisla, että -jotakin tällaista voi tapahtua maassa, "jossa kommunismi on kit-ietty juurineen irti maasta". Puhutaan kansalaisten tasa-arvoisuudesta lain ja yhteiskuntavallan edessä! Ja rohjetaan lausua: "meidänkään maas. sanune eivät inhimillisen kehityksen &aa\-utukset ole ehdottomasti turvattuja". Oikeusministeriön määräyksestä otti Helsingin Raastuvanoikeus tutkiakseen, oliko Ihmisoikeuksien liitto mah. dollisesti "lain ja hyvien tapojen vas. täinen". Väinö Lassila ja hänen yliopistollinen räkatoverinsa. prpf. Gunnar Lantdman. salvat haasteen raastupaan selvittämään tätä asiaa. OH Ilo todeta, nilten rauhallisest; Väinö Lassila otti kaikki nämä hyökkäykset. Hänen uskonsa asiansa oi keuteen oli järkkymätön. Niinhän sitten kävikin, että Raastuvanoikeus, julisti liiton täysin lakien ja hyvien tapojen mukaiseksi ja Etsivä keskuspoliisi, hra Rlekln johtama "valtic valtiossa", sai jutun yhteydessä niin pahan iskun, että Cajanderin hallltu.':^ myöhemmin toimeenpani tutkimuk.sen sen asioista ja erotti sen päällikön. Syksj-llä 1936 oli Kivimäen hallituksen pakko poistua sen hälyn johdosf.i, jonka Ihmisoikeuksien liiton juttu oli synnyttänyt. Nämä tapaukset osoittivat, että periaatteen miehet voivat valkeissakin oloissa tehdä suuria tekoja. Väinö Lassila oli tiedemies ja puoluekannaltaan porvarillinen liberaali, mutta myöskin työväenpilrlssä annettiin arvo hänen vilpittömälle aatteellisuudelleen ja -rohkeudelleen. 1930-lu-vuUa oli harvinaista tavata Suomessa yllopLstonopettajaa, joka"saattoi vapaasti ja tyynen asiallisesti puhua kaikista nykyajan virtauksista, niitten mukana kommunismista. Väinö Lassila el ollut kommunisti, mutta siltä huolimatta hän piti arvossa sitä, mitä tieteen ja kulttuurin alalla oli saavutettu Neuvostoliltassa. Kaksi kertaa hän kävi matkalla Neuvostoliitossa ja antoi' kotiinpalate.s.saan asiallisia ja myötämielisiä kuvauksia näkemästään. Eräästä piirteestä Väinö Las.iila!-! elämässä on ehkä vielä .syytä mainita. Huolimatta työnsä paljoudesta jäi häneltä aina alkaa varattomia ihmisiä varten, jotka tarvitsivat lääkärinapua. Monet vankilasta tulleet vasemmistolaisetkin .saivat häneltä apua SOSIALISTINEN IHMINEN LUO UUDELLEEN LUONNON (Jatkoa edelliseltä sivulta) leen suunnitellaan Donin juoksun kääntämistä Dohin arojen kautta Ka.spianmeren yhdistämistä Pchjois- Kaiikasian arcjen halki suuren merl-^ kanavan välityk-el^ä MUstaanmereen Ko.iO Etelä-Siperia on täynnä hiekka-aavikoita. Mutta ei edes Kara-Kumin suunnattomassa erämaassa luon- 10 ole jäänyt koskemattomaksi.' Sinne on rakennettu suuri määrä kastsluka-navia sekä Fsrganan 200 km. pit&ä valtakanava. Nyt Kara-Kumin halk^ aiotaan johtaa Amu-Darjan ja .Syr- Darjan vedet siten, että ne ohjataan Aralin kautta Kaspianmereen. Siperian muiden valtavien virtojen juck- .sun muutlaminen ja ohjaaminen Etelä- Siperian aavikoille tekisi njm' aavikct suunnattrmiksi kukoistaviks NORAHDA QUEBEC keitaiksi, joiden antamat sadot riittäisivät puolelle ihmiskuntaa. On kulunut vain 32 vuotta suuresta lokakuun vallankumouksesta ja .sosia-lUmln voitoita. Ja uusi .söslall-tinen hminen on jo yaimls sellal-seen maailmanhistorialliseen lentävään kuin kckonaisen maanosan luonnon ja mai- •emien muuttamiseen. Miljoonat kilometrit metsitetään, valtajoklen juok-ut muutetaan, erämaLst muute, aan keitaksi ja puutarhoiksi autio- -aaat vilja-aitoiksl aktilviren, tietoi- «n ihmisen järjellä ja tahdolla. Eikö tämä cie rauhan valtavaa luomisen työtä, eikö sosialistinen ihminen jle kohonnut ylevän, luovan v( Iman asalle, jcta ennen .sanottiin juma-all. sek l? — Vapaa Sana, Helsinki. Vuodenajan Tervehdys! WESTERN Plumbing, Reg'd Putkityötä - Lämmityslaitteita - Peltityötä 181 3rd Ave. Puhelin 1977 NORANDA. QUEBEC Ti;.5laiiiu. joulLik. 20 p. — Tuesday, Dee. 20 Sivu 33 It is our sincerest icish that the splrit of fricmllincssand good feUotvsJiip iiiU inahc ijour Chrialmas a nierrij one — and that the ^'eio Ycar icill biing to you a [ull measure of good hcahli, succcss, and happiness. Girard-HacLeaii Limited PLUMBING AND HEATING Noranda Telephone 2?,2 JVo^Tthc spirit of hospitality and friendliness, so typical of the ChdstSQas Season, rcmain with you throughout the year and bj^jhcen the associations you share .with öthers. J. P. ROSS PLASTERING CONTACTOR 80 "A" AVENUE PHOXE :380 NORANDA, QUEBEC |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-20-33
