1949-12-20-49 |
Previous | 49 of 62 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
UOTTA toivottavat •s. Oskar Lehto E r i c Laaksonen Matti Hietala Charlie Mäki Frank Laakso Oscar Bay ilju ja perhe j a Kassu Jarvis annes ja Arvo imil Friiberti i.ho, .t, Mich. lala, ,t, Mich. Ruohonen lantamäki ONTARIO na neljä päivää. Britan, teollisuusvakuutuslaiyjs <ft hänelle komusta ; t a vammasta". SECTION IX Tiistaina, joulukuun 20 päivänä—^Tuesday, December 20 MARXIN OPIT Kirj. Mauri Ryömä nm ILUA llista )TTA vens, Ont Kadiocsilelmä SuomenYleisradion sarjassa "Sosialismin historiaa". On kiistatonta, että n i i d e n 100 I T I O - i\c:i a i k a n a , j o l l o in M a r x i n opeista e li ::>.rxi!ai5uudesta on voitu puhua y h tenäisenä järjesteLmänä. tai v a i k k a pa Suo.Tiessa on toiminut marxilainen •..i;n niiden 50 iTJodcn aikana, j o l l o in tvoväenliike. M a r x i n oppien vaikutus 'S :-;äytännöllinen merkitys on v a l t a - •,,,sti lisääntynyt. Toisen maailman- .-v^ian jälkeen tapahtuneet muutok-s c . K i i n a n vapau.sliikkeen voitto n i i - 1;;:;. l u e t t u n a , merkitsevät sitä. että M a r x i n opit ovat n o i n m i l j a r d i l l e i h - i i i . s c l l e muodostuneet osaksi heidän osapäiväistä elämäänsä. I l m a n M a r x i n oppeja, marxilaisuut-t... ei nykyaikainen Suomen enempää k u i n kansainvälinenkään työväenliike olisi l a i n k a a n ajateltavissa. Jus marxilaisuus kitkettäisiin työväenliikkeestä poLs, nijn se lakkaisi o l e m a s t a työväenliikettä. Aivan satt u v a s t i kysyy 50 vuotta sitten perust e t u n Suomen työväenpuolueen en- >imm.äinen puheenjohtaja tri A v U r - >in -Testamentissaan Suomen köyhä- ]:stölle": "Mitä olisivat sutu-ten i h misjoukkojen pyrkimykset valoon ja v a p a u t e n e ilman M a r x i a ja Engel- >:ä . . Tvöväen Tietokirja, jonka Suomen ,-usialidemokraattisen puoluene eräät johtavat miehet — t r i Hannes Ryömä, prof. Väinö Voionmaa, s i l l o in toimit- ;5.i'a, sittemmin taloustieteen tohtori oope T u h t i ja muut —j u l k a i s i v a t v. 922. selittää lyhyesti tämän marxi-la;.< uuden ja työväenliikkeen yhteenkuuluvaisuuden: "Viime vuosi.sadan alkupuolella no- [K-a kapitalistinen kehitys taloudellis e l l a a l a l l a sekä siitä johtuvat henki- .set ja valtiolliset mullistukset entistä bclvemmin osoittivat, miten ihmisten käsitykset ja pyrkimykset johtuvat heidän asemastaan tuotantoprosessissa j a m i t e n turhaa on näinollen odottaa sosialistisen yhteiskunnan luom i s t a vallassaolijain toimesta. San o t t u yhteiskunta, j o n k a itse kapitalistisessa järjestelmäsä havaittavat kehitysvoimat todistivat välttämättömäksi, saattoi siis o l l a vain työväenluokan luotava. 'Työväenluokan va« pautus o n oleva sen o m a tehtävä.' Näin selvennettynä j a tieteelliseen pohjaan pei-ustettuna astui s o s i a l i s t i nen teoria — ensimmäisen kerran Marxin j a Engelsin l a a t i m a n ' K o m - muui.stisen manifestin' (1848) muodossa — työväenliikkeen palvelukseen, liikkeen, jonka r i v e i h i n jo sitä ennen oli olojen vaikutuksesta i l maantunut enemmän tai vähemmän selviä sosialistisia taipumuksia. So-sialLsmi j a työväenliike joutuivat, t o i s i i n s a samaan .suhteseen kuin henki ja ruumis . . . " Työväen T i e t o k i r j a n vertaus osuu mielestäni oikeaan. Marxilaisuus on elävä henki, jota v a i l l a työväenliike olisi kuollutta. Mutta toLsaalta, k u ten ei yleensäkään henkeä i l m a n a i neellista ruumista, n i i n ei myöskään marxilaisuus ole ajateltavissa ilman tvöväenliikettä. Molemmat kuuluvat erottamattomasti yhteen. Eivät edes L e n i n i n opit. n i i n valtava merkitys k u i n niilläkin on sosiplis-m i n historiassa, voi järkyttää M a r x in oppien perustavaa asemaa. Sillä mitf. ovat L e n i n i n o p i t , leninismi? "Leni- 'msmi on i m p e r i a l i s m i n ja proletaarisen vallankumouksen aikakaudcT. m a r x i l a i s u u t t a " , vastaa nykyään y l i - voiniaLsesti etevin M a r x i n j a L e n i n lr oppien t u n t i j a j a toteuttaja Stalin ' L e n i n . M a r x i n j a Engelsin oppilas t o i m i kehittyneen imperialismlr k a u d e l l a , etenevän proletaarisen vall a n k u m o u k s e n kaudella, j o l l o in prolet a a r i n e n vallankumous yhdessä maas-i^ h v o i t t i , löi maahan porvarillisen dem o k r a t i a n j a avasi proletaarisen dem o k r a t i a n aikakauden . . . Juuri tä- Hiän tähden leninLsmi on m a r x i l a i suuden edelleenkehittämistä". Näihin Stalinin sanoihin sisälty.^ toteamus, että vaikka marxilaisuu' onkin kehittyvää kuten kaikki eläv? tiede, n i i n M a r x i n opit ovat k u i t e n k ir fcysyneet ja pysyvät k i v i j a l k a n a , johon työ-, äenliikkeen teoreettinen rakennus 'jjaa j a jolle se kohoaa. K a r l K a u t - j o n k a teoksilla ja k i r j o i t u k s i l la n ollut tavattoman suuri vaikutu? - ' . n i e n työväenliikkeen kehitykseer O ••uoden aikana, lausui kerran, e t t ; j'.'ukkopuolueiksi yhtyneen taisteleman työväenluokan keskuudessa or na päivänä enää v a i n yksi sosialis- :.e.-j teoria elo.ssa: m a r x i l a i n e n tco- Eivät kaikki työväenpuolueider sene: ole m a r x i l a i s i a , saati sitten ''Jl:!ntuneita marxilaisia. Mutts • -"ä heistä, jotka eivät ttmnusta = r v : i a i - t 3 teoriaa, ei ole y l i m a l k a an r a a n t e o r i a a ." Nämä K a u t s k y n sanat pätn-ät täll? •kellä vielä paremmin kuin s i l l o in ne- en.simmäisen kerran lausut- O f . a c n huomioon M a r x i n oppien. "'^rvjlaLven teorian. . y k s i n v a l t i a an seman nykyaikaisessa tieteellisessä ^ j " aenhikkeessä. lienee siis n i i n tvö-l u v a n suorastaan^ yleissivistykseen. S e l l a i n e n henkilö, j o l l a nykyään ei o l i s i aavistustakaan edes m a r x i l a i s u u - | den pääkohdista, ei voisi pitää Itseään si\-istyneenä kalkkein lievimmässä-kään mielessä. K a i k k e i n yleisimmin tiedetään, että marxilaisuus on j o n k i n l a i s t a talousoppia ja taloudellisten tekijäin mer-kity. stä korostavaa historiankäsitystä. Tunnetaan sellaiset sanat k u i n '•lisä-a n o " , " k a p i t a l i s t i n e n riisto" ja ' l u o k k a t a i s t e l u " . Varsin monet ovat sellillä siitäkin, että Marx aikoinaan k i r j o i t t i laajan taloustieteellisen teoksen nimeltä "Pääoma", jonka ensimmäisen osan ensinmiäinen suomenk i e l i n e n laitos — suomennos prof. Louhi\-uoren ^ ilmestyi jo y l i 30 vuott a sitten ja uusi, tarkistettu laitos viijpe •v'uoden lopulla. Eikä itse asiassa sovikaan kieltää, etteikö M a r x i n talousoppi olisi sosial i s t i s en teorian kulmakiviä. Marx ratkaisi ne ongelmat, j o i h i n klassillisen englantilaisen taloustieteen suuret edustajat Adam Smith ja Ricardo olivat kompastuneet. Hän osoitti, k u i n k a nyk}'isen kapitalistisen tuotantotavan vallitessa kapitalisti riistää työläistä. Siitä pitäen k u n k a n santaloustiede oli esittänyt väittämän, että työ on k a i k e n r i k k a u d e n ja k a i k e n arvon lähde, o l i t u l l u t väistämättömäksi kysjTnys: kuinka tähän s i t t en soveltuu, että palkkatyöläinen el saa työnsä luomaa arvomäärää k o konaan, vaan hänen on pakko luovuttaa siitä osa k a p i t a l i s t i l l e ? Por\'a-r i l l i s e t taloasoppineet enempää kuin sosialistitkaan eivät olleet; kyenneet antamaan tähän kysymykseen tieteellistä pätevää vastausta. M a r x i n ratk a i s u oli seuraava: Nj-kyinen k a p i t a l i s t i s en tuotantotavan edellytyksenä on kahden yhteiskuntaluokan olemassaolo, toisaalta k a p i t a l i s t i e n , j o i l l a on h a l l i n n a s s a a n tuotannon ja elämän välineet, j a toisaalta työläisten, jotka on suljettu pois h a l l i n n a s t a ja j o i l la on myytävänä v a i n yksi a i n o a tavara: työvoimansa, j a j o i d en o n p a k k o myydä tämä työvoimansa, jotta saisivat haltuunsa elintarvikkeita. Myytyään työvoimansa kapitalisteille työläinen luo työllään arvoa, jonka toisesta osasta kapitalisti suorittaa hänelle maksun, mutta toisen osan anastaa Itselleen maksamatta. Tämä jälkimmäinen osa työläisen luomasta arvosta on ns. lisäarvo, josta k a p i t a l i s t i s en yrittäjän voitto on peräisin. N y t on selvää, sttä mitä pienemmän osan luomastaa^ arvosta työläinen saa itselleen,, sitä" surempi osa lankeaa k a p i t a l i s t i l l e lisäarvona, sitä suuremman voiton kapitalistinen yrittäjä keskimäärin saa liikkeestään, — j a päinvastoin. Tämä k a p i t a l i s t i n j a työläisen, k a p i t a l l s l t l u o k a n ja työväenluokan, etujen vastakkaisuus .synnj-ttää näiden luokkien välLsen l u o k k a t a i s t c. l u n , j c k a voi pä'ättyä vasta sitten, k u n tehtaat j a muiit kapitalistiset jTityk-set on demokraattisen valtion välityksellä otettu työtätekevän kansan, k a i k k i e n arvojen todellisten luojien, omaan hallintaan. Epäilemättä myös M a r x i n histo- -iankäsitys, m a t e r i a l i s t i n e n h i s t o r i a n käsitys on sosialistisen teorian tuke-vimpla kulmäki\iä. Marx todisti, että 'ioko tähänastinen tunnettu historia on luokkataistelujen historiaa, että kalkissa yksinkertaisissa tai m u t k i k kaissa polliflisissä taisteluissa on k y - ;ymys eri y h t e i s k u n t a l u o k k i e n yhtcis-cuimallisesta ja poliittisesta vallasta, •allan säilyttämisestä aikaisempien ja ' a l l a n saavuttamisesta nousevien luokkien taholta. Entä mikä synnyttää j a ylläpitää nämä luokat? K u n k i n ajan aineelliset, kouraahtuntuvat olosuhteet, jonka alaisena yhteiskunta ,uona aikana elämänsä ylläpidon upttaa ja vaihtaa. Samoin saavat cunkln h i s t o r i a l l i s en aikakauden k u v i telmat j a aatteet a i v a n yksinkertaisen ielityksensä tämän aikakauden tälou-l e l l i s l s t a elämänehdoista ja näiden naaraamista yhteiskunnallisista ja o o l l i t t i s i s t a suhteista. H i s t o r i a o l i e n - u kerran pantu todelliselle perustalleen. Kouraantuntuva, m u t t a siihen i s t i kokonaan huomaamatta jäänyt tosiasia, että ihmisten täj'tj*y syödä, juoda, a.sua j a pukeutua — tehdä työ-ä — ennenkuin he voisivat taistella luontoa, filosofiaa jne. — tämä k o u - aantuntuva tosiasia sai n j t vihdoin likean sijanea historiassa. Näitä kahta asetta — M a r x i n t a - "ousoppia ja m a t e r i a l i s t i s t a h i s t o r i a n - läsitystö — nyk}'aikainen työväenlii- 'ce pitää tavattoman suuressa ar\'osE8. ttse asiassa käj-täntö on n i i n vakuuttavasti toiistanut noiden kahden aseen päte\yyden. että ne melkeir ovat jo tulleet jokaisen vähänkin objektiivisuuteen pyrkivän h i s t o r i o i t s i j a n t a i m u u n t u t k i j a n "yhteiseksi h y väksi". Silmäilkäämme esim. sitä k u vaa, jonka Jaakko Forsman " M a a i l manhistoriaa- teoksen VI osa.ssa antaa nykyajan yhteisktmnasta: " S a t a -vuotta sitten saivat ehkä jo tuottajat, jotka harjoittivat u l k o m a i s ta rientiä. tuntea markklnäin ölkulli-ieni: ikkeen kannattajille kuin vas-i suutta, k c n j i m k t u u r i e n v a i h t e l u j a . . , ^•'a-iiie hyödyllistä o l l a edes suurin i N y t taloudellinen perikato o n a l i t u l - |^--~e:n seli-illä siitä, mitä nämä opit; sena uhkana sekä s u u r i l l e että pienille P<i-'ävät. Sen voitaneen katsoa k u u - ! (Jatkoa .seuraavalla sivulla» Katri Miettinen Edith ja Tom Huhtala Helmi, Maiju ja Jack Walli Victor Hurnasti Senja Rautiainen Maire ja Paul Frederickson Helen^ ja Laila Vauhkonen Maynfe ja Tom Koski Heimj ja Emel Ahonen Alina ja August Aho ja muksut Mary ja Tauno William Koivula Albert Jukkala Signe ja P. Frederickson Sulo Ristimäki Charles Koski V. Laaksonen 0. Kekki Dorothy, Martha ja Leo Lahti Gregory, Helmi ja Bill Bryant Harold W. Aho Walter Koivisto Margaret Hulkko Alma ja Mauri Lundgren John Viiala A. Kaisla Leo Niemi 1. J . Pulkkinen Hilma ja Ensio Vuori Aune, Aarne ja U. Koivu Anni ja Toivo Penttilä Ester ja Eino Siren Olga ja T. Taipale A., V. ja E. Lehtola Eini, Lempi ja John Salminen Hilma ja Riku Valli Hilda ja N. Poikkimäki Katri ja U. Korpi Ellen ja F. Kivinen Emmi ja Hannes Brian. Helen ja Jaakko Olga Hymander Källi Kaikkonen Armas Kuusisto Aino ja Olga Pirskanen E h i ja Bill Salo U. Sirviö SUDBURY semme 0\'fi-d ja lian.s Sula Annie j a A a t u K o i v u la R i k u , Daku. Helen ja Aime Grcnon Hulda ja Anssu Kuusisto. Rhcault. Ont. V i o l a ja Toby M a l l i Penllifä Eino T u o v i la E d i t h ja T om H u h t a l a ja poika O. Hormislo Onni H i ll John M y l l y n en Sif^rid j a Väinö A k s u Paananen Linnea ja J a r l L i nd Martha Maliniemi Untamo Mäkelä W a l l e r W. Rönkä M a i j u j a Yrjö A i r i la N. Ri.slimäki Pekka Kärkkäinen Sulo K o n n u, P. Kivi.sen"pi^rhe Senja ja lSd\vin Suksi, G l o r i a ja Ronald Irene j a Hannes Vuori Brenda, Myrna, Rauha ja A i m o Mäki L a u r i Saari G. H. Laak.so B i i l Sundholm H i l d a j a John L a i l a , Eddy ja M a r t i n K i v a ri Josua Pekka]a O l i o Heiska , N i k o l a i Lal'.'aia T. Peltomäki A n t t i Seppänen Elsa ja E r k k i Niemistö Jorma Palomäki Henry V. Huhtanen K. Tuomaala Leo Laine ' Si^^ne ja Einar E];j;backa IlmÄri Manninen Taimi j-a Väinö Hietanen ja lapset Reino Keto K, Keskinen Tyyne ja Paavo V. Pajala Helmi Kannisto Ruth j a Jack Anne Nieminen M i l j a ja L a u r i Alio A r v i d Vcrkkonen Lempi Pajula; H.T Spruce St. A. Mäki Paavo Rauhala T. K o i v u n en Maire, M a r i l a ja E. K a i h o L a i n a ja J . M i l d en Untamo Mäkelä Saima ja Auj^. Jokinen i^ilja ja V o i t t o Jokinen R i i k a ja Ivar Virtanen Helvi ja A a r o Rasi Martha ja .Brynolf Poutiainen Maire, Martha ja Eino Kaiho Albert. Irnpi ja Aa]-o Poutanen Ida Riutta Impi ja Frank Tommila H i l m a ja Onni Toivonen Emma A h o la H i l d a ja A n l l i Ketola L y y l i Rosendahl 01^'a ja L e e v i ' F r i m a n T u u l i . H i l d a ja T om T u o r i Mimmi Jokinen L a i n a Markkanen Tuomas ja Maiju Majander A i r a , Anni ja Väinö Hoi la Armas, Sai.ma ja Lauri Lammi Vera Hautala ja lapset Elias Vähäsaari Lea Salonen H i l d a Kauppila E l i n . A l f r e d , Kaaj'ina ja A i m o Mäki Helmi ja E m i l Ahonen Anna. .Sylvia ja Pentti Lindquist Mr. ja Mrs. A . V a k k u ri Eino, A i n o ja Kauno Rentola A i r i . V i l m a j a E. L e h t o la A l b e i t . Esther ja Eino • Mäki Vieno ja Emppu Johnson j a perhe F n i i y ja Otto Majander A n t o n Linna C a r l Sundholm Eino .Seppilä Olavi Neitlaanniäki J . Merilä H i l j a ja Eino Smith E i n a i ' Närhi Helen j a B i ll Irnpi j a E. B l om Mandi ja Wm. Kfjtila A l m a ja A n t l i Ranta R i k u Kangas Toivo. Kanerva I. Larnrni V i l h o Kan;4as E. L a t v a la Lernf>i ja Edie Hilden Urho Torkko Kay ja B i l l Möttönen Lindber;^ Taxi A;{da ja T. K i vi -Martta ja Väinö Lehto A. K a i s la V i l j o Mäntynen Raulia j a K. Närhi -Mr.s. ja Ade A ho Wm. Rein, .'il Bcech St. Jack liasku ' K a a i l o , Henry ja E d w a rd Vanhala, :i] Beech St. E M I L H A N N I N EN Iirona Mäki H i l d a ja Isac Kivistö Lii.sa ja Otto A r k i l a n d er Tyyne j a Väinö A n t t i l a, Eslaire, Ont. Armas Ylinen, .'J«5 E v a St. Vv"" Romb T. Salminen Da vi Mäkelä. 134 M i n l o St. Ti Ida ja Jack Männistö 01;^a ja K a l l e Hendrick,son . F i i a ja Crist V i i la FJdla j a A n t l i Tyyne ja Henry Kangas Jenny ja Uuno Salonen Sandra Mäki, _ Box 85, Lockerby, Ont, Tyyne ja Yrjö Walli ja perhe Mr. ja Mrs. Peltomäki ja perhe Alma ja W. Jacobson Miina Suominen Sofia, Linda, Norma ja Leo Järvi Ida Mäki, 447 O ld Garson Rd. R.R. 1 Maija ja Matti Lehto, Old Garson Rd. R.R. I Taini ja Väinö Lehto, Old Garson Rd. R.R. 1 A, Koskela Jenny ja Jack Koivisto J. Miettinen J Mr. ja Mrs. Laine* .«•"' E. Wil,son May ja Martin Taisto Koskela Antti Honkonen Mr. ja Mrs. T. Lehikoinen Tyyne ja Vili Ida ja Vie. Nordlund J . Vallbacka ja perhe Kirsti ja Väinö Helvi ja Mauri Freeman Arvi H. Lodd J A A K K O KARHU 427 Bessie St., Sudbury Jussi Viiala Mirjam ja Antti Junkala Ellen ja Kalle Saari Eino Heino, Garson Mine Aino Heino, Garson Mine Vappu ja V. Heino, Ganson Mine Vaito ja Ida Kaltiainen Hilma, Armas ja Reino Anderson, Waters Tvvp. Ricky, Lillian jä Rudy Courville Aapo Kaarto Nancy, Mary ja Percy Coombs J0I ONTARIO
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 20, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-12-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491220 |
Description
Title | 1949-12-20-49 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
UOTTA
toivottavat
•s. Oskar Lehto
E r i c Laaksonen
Matti Hietala
Charlie Mäki
Frank Laakso
Oscar Bay
ilju
ja perhe
j a Kassu Jarvis
annes ja Arvo
imil Friiberti
i.ho,
.t, Mich.
lala,
,t, Mich.
Ruohonen
lantamäki
ONTARIO
na neljä päivää. Britan,
teollisuusvakuutuslaiyjs
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-20-49