Vapaus, December 20, 1949

              SECTION V
Iina, joulukuun 20 päivänä—Tuesday. December 20
tostmas
NICOLET PUBLIC HOUSE
toivoo Hauskaa Joulua ja Onnellista Uulta Vuotta
kaikille ystäviUe.
Sault Ste. Marie
Hellin ja Pentti Saarinen
Ontario
KIITOS SUOMALAISILLE ASIAKKAILLEMME
HEIDÄN KANNATUKSESTAAN KULUNEEN
VUODEN AIKANA
"ALEC 'ALBERT" •JACK"
Fisherman^s Men'8 Wear
Myymme union tekemiä
työvaatteita
Gore ja Albert katujen
kulmassa
Puhelin 3680
Sauli Ste. Marie Ontario
Sault Ste. Marien Naisten Kerho
SAULT STE. MARIE ONTARIO
V U O D E N A J A N TERVEHDYS!
'Me valaisemme tienne'
TAILOR BROS.
ELECTRIC
O.keutetut Northern Electric-luotteiden
myyjät
Soo- Ont.
134 Gore St. Puhelin 1784
Painovapaustaistelun perinteet kuuluvat
kansandemokraattiselle lehdistölle
Saomen Yleinen Lehtimiesliitto ,
ja Demokraattisten Knstantajain
Liitto olivat järjestäneet Heisin-;
eissä yliopiston pieneen jahlasa-'
liin viime marraskann 2 pnä sat-nanvapanden
jahlan, jossa pnhni-vat
päätoiimttajat Baoul Palm-eren,
Atos Wirtanen ja Mauri
Byömä. Alempana jaOtaisemme
päätoimittaja Raoul Palmtrenin
tässä tib^suadessa pitämän pa­heen.
Vuonna 1899 julkaistu ns. Helmi­kuun
manifeäti, jolla Venäjän tsaris-tlne.
i hallitus perustuslaillisia orkeuk-älamme
loikaten supisti Suomen
valtiopäivien toimivaltaa, oli alkuna
ns, rcutavuosille maamme historiassa.
EdelHsenä vuonna oli Nikolai Bob-rikov
nimitetty Suomen kenraaliku­vernööriksi,
ja h ä n e n johdollaan ryh­dyttiin
nyt aste asteelta hävittämään
itsehallintoamme ja kansalaisvapa-uksiamme,
kansallisen olemassaolom­me
perusteita. Ns. perustuslaillinen
lehdistömme, joka asettui maan o i -
keuksda puolustaanaan, joutui tuhoa­vien
hyökkäyksien kohteeksi. V. 1899
kenraalikuveimööri sai valtuudet lak­kauttaa
sanoma- ja aikakauslehtiä
kehonaan tai määräajaksi, ja tämän
valtuuden nojalla lakkautettiin nuias-samme
samana vuonna 4 sanomaleh­teä
ainiaaksi, 27 määräajaksi, ja seu­raavana
vuonna 7 sahomalehteä ko­konaan
ja 15 määräajaksi; viiden
vuoden kuluessa lakkautettiin täten
neljäsosa koko maamme lehdistöstä.
Valistunut kansalaismielipide rea­goi
näihin painovapauden loukkauk­siin
voimakkaasti. Syksyllä 1899-jär­jestettiin
kaikkialla maassa ensi ker­ran
ns. l ^ d i s t ö n päivät, joilla juhla­julkaisujen,
konserttien ja' arpajais­ten
muodossa osoitettiin mieltä sa­nanvapauden
puolesta ja kerättiin
varoja lehdistön tukemiseksi. Hel­singissä
tällaiset juhlat järjestettiin'
marraskuun 3—5 pnä 1899, jolloin m.
mä Sibeliuksen '-pinlandla" ensi ker­ran
esitettiin. Tarkoituksemme ei ole
suifikaan kieltää ansioita ja kimniaa
routa\'Ucsien perustuslailliselta leh­distöltä,
joka ajankohtana, jolloin
työväenlehdistö oli vasta lapsenken­gissä,
uskalsi tsaristista sortovaltaa ja
kotimaista virkavaltaa vastaan puo­lustaa
perustuslakia ja kansalaisva­pauksia.
Sortovallan ensinunäisessä
hyökkäyksessä kaaituivat mm. Viipu­rin
Sanomat ja Nya Pressen, myö­hemmin
joutui mm. nuorsuomalaisten
pää-äänenkannattaja Päivälehti lak­kautuksen
uhriksi. "Mutta samalla
kun tämän toteamme, c n meidän
muistettava, että suomettarelainen
lehdistö — nykyisen kokoomuslehdis-tön
edeltä-jä — ei ollut mukana sa­nanvapauden
rintamassa, vaan —
scrtovallan hyökkäyksiä maamme oi-keulcsia
vastaan; erikoisesti Uusi Suo­metar
— Uuden Suomen edeltäjä —
myönt y vä isjTspoi i tiikan äänenkan­nattajana
— tukemassa tsaristisen
j a turkulainen Uusi A u r a ,— Novaj»
Auraksi kutsuttu — itulivat suxulli-senkuultiisiksi
venäläisten vallanpitä­j
ä i n liehittelyssä. Meidän on myös
muistettava. 0:tä perustuslaillisella
porvarilehdistöllä oli taistelussaan
rahamahdin ttdti; niinpä Nya Pres­sen
saattoi 9 7 1900 julkaästa jäÄhy-väisnumeronsa
300,000 kpl paiiMdtsena
uhmaten 1.000 mk — nykyisessä t a ­llassa
100.000 mk — sakkoja, siUä fir­mat
—koti- j a ulkomaiset — ostivat
painoksen jopa tuhansien kappalei­den
erinä. Ja ennenkaikkea meidän
on imuistettava, että sama porvaristo,
joka taisteli perustuslaillisuuden l i ­pun
alla tsaarin sortovaltaa vastaan,
sama porrarlsto oli usuttamassa vir­kavaltaa
työväenlehdistön kimppuun,
kun se alkci herätystyönsä työväen­luokan
keskuudessa, suimtasipa t ä ­mä
porvaristo itsekin iskuja työväen-lehddstön
olemassaoloa vastaan.
TYÖVÄENLEHDISTÖN OSUUS
V. 1895 — siis neija vuotta ennen
routavuosien alkamista — alkoi Työ-mies-
lehtl ilmestj-misensä itsenäisenä
viikkolehtenä ja sai — n i i n m a l t i l l i ­nen
kuin se olikin — jo seitsemäJines-sä
numerossaan julkaistusta' Kaapro
Jääskeläisen kirjoituksesta varoituk­sen,
minkä jälkeen kotimainen halli­tuksemme
määräsi työväenlehtlen
sensuuria kovennettavaksi. Uusien
työväenlehtlen perustamista vaikeu­tettiin
parhaan mukaan. Kun "Työ­mies"
v. 1897 päätti laajentua kaksi­päiväiseksi
kääntyi kaksi Hietalahden
tehtaan osakkeenomistajaa kenraali­kuvernöörin
puoleen pyytäen sen estä­mistä.
V. 1899 lehti lakkautettiin
kuukaude:<si. ko.ska se leipurilakon a i.
kana oli tuominnut rikkurityön käy­tön.
Samulta vuodelta on tunnettu
tapaus, joka kuin salamanvalossa pai.
jastaa. mistä luon ajan sananvapaus,
•fli.stftlussa oli kysymys. Maaliskuun 3
pnä oli Matti Kurikka julkaissut
"Työmiehessä" artikkelin "Haaksi­rikkoon
jouduttua", jcssa h ä n arvoste­li
ankarasti porvarillisia siitä, että
nämä kansallisen vaaran hetkellä
kieltäytyivät yhteistoiminnasta työ­väenliikkeen
kanssa. Porvarillisessa
leirissä syntyi tavaton kiihtymys. K u .
rikkaa syytettiin maankavaltajaksi,
hänen väitettiin olen "ostetim", h ä ­net
heitettiin ulos Suomalaisesta teat­terista,
jonne h ä n lehtensä arvosteli­jana
oli saapunut. Vaino ulotettiin
myös "Työmies"-lehteen. Siltä kiel­lettiin
sähkövirta, mutta työläiset ko­koontuivat
käsivoimin pyörittämään
painoa, j a näin jatkui kolmen viikon
ajan. Sen jälkeen kiellettiin lehdeltä
paperi, j a työläiset lupasivat jo uhrata
valkoiset paitansa lehtensä painatta­miseen,
kun paperia vihdoin riippu­mattomalta
taholta .saatiin. Sellaista
oli — ja on — porvarillinen painova­paus.
Vuotta myöhemmin. maalLs-kuussa
1900, senaatin siviilitolmikunta
(sisäministeriö), joka oli kokonaan
kotimalsisu miehistä kokoonpantu,
n ä r ä s i painoyUhallituk^en erlkolseUa
tarkkuudella valvomaan "Työmiehen"
julkaisutoimintaa.
PAINO-KAienNEN ASTUU
NÄYTTÄMÖLLE
VastustuäEannalla olevan tehdistSn
vaino jatkui seuraavina vuosina hel-kentymättömänä
j a kohdistui erikoi­sesti
kasvavaan työväenlehdistöön —
niinpä Taavi Tainion oU 1904 sUrryt-tävä
muutamaksi vuodeksi Amerik­kaan
säästyäkseen Siperiaan karkoi-tukselta.
Vasta syksyn 1905 suurlak­ko,
johon Suomen työväenluokka ryh­tyi
Venäjän vallankumousUUckeen Uit.
tolaisena. sitoi myös sensoreitten k ä ­det
ja avasi painovapaudelle lyhyeksi
ajaksi suotuisammat mahdollisuudet.
Painovapaus taattiin 20,8 1906 anne­tulla
penistuslailla, Jonka keisari oli
vahvistanut: siinä poistettiin ennak­kosensuuri,
joka vuodesta 1829 oli o l ­lut
voimassa. Painovapautta koskeva
toimeenpanolakl jäi kuitenkin anta­matta,
päinvastoin ryhtyi perustus­laillinen
Mechelinin senaatti Jälleen
paino\'apautta kiristämään. Nyt as­tui
näyttämölle kuuluisa R L 16:24.
joka sitten vuosina 1918 j a 1930 te­hostettuna
on kummitellut koko itse­näisyysajan
Ja nyt jälleen op perusta,
iia kansandemokraattista lehdistöä
vastaan nostetulle palriokannesarjal-le.
Viimeiset säätyvaltlopälvät hy­väksyivät
lakiesityksen melkein sellai­senaan,
mutta Pietarissa esitys tar-koituTmukaisuusyistä
hylättiin. Val­lanpitäjät
korvasivat lain käytännölli­sillä
kiristystoimenpiteillä. Palkatut
paincasiamiehet otettiin jälleen käy­täntöön
ja lehdille asetetusta julkaisu­lupa-
vaatimuksesta muodostettiin lop­pumattoman
rettelölnnin välikappale.
PalnoyllhalUtuksen päälliköksi oli jo
1905 nimitetty suomettarelainen l y -
seonrehtorl Vclmari Kanninen jonka
ryhtymistä tähän tehtävään Yrjö-
Koskinen, August Hjelt Ja muut suo-mettarelaiset
puoluejohtajat pitivät
"isänmaallLsena velvollisuutena". Ja
tästä miehestä. Joka oli toimessaan
aina vuoden 1017 vallankumoukseen
asti ja joka kuoli vasta viime sotien
aikana, tuli seynlläisen taantumus-kauden
sananvapausvainon päähah­mo,
surullisenkuuluisa "Paino-Kan­ninen".
T Y 0 V A E N L E B D I 3 T 0N
TUHOAMISTAISTELU
Tällä toisella sortokaudella kohdlB-tul
sananvapauden vaino ylivoimaises­ti
työvä«nlehdistöä vastaan, joka suiu--
lakonvuoslna oli kasvanut määrässä
j a voimassa. Uljaasti työväenlehdistö
piti yllä sananvapauden lippua. K u n
"Työmiehen" päätoimittaja Edvard
Valpas V. 1907 oli vastaamassa leh­tensä
Laukon häätöjä koskevista kir-
JoltuksLsta — vaikka Helsingin Sano.
mat Ja Nya Pressen vastaavan laatui­sista
kirjoituksista selvisivät Ilman
kannetta —. h ä n leimasi "Helsingin
raastuvanolkeudenherrat" "luokalleen
u^oUlslksi palvelijoiksi", joitten on
mahdotonta kuvitella antavan arvoa
"sosialidemokraattisille olkeuskäsityk-sllle".
"Vapaata sananvaltaamme me
emme luovuta sortajillemme millään
hinnalla tai uhalla", kirjoitti Kansan
Lehti muutama vuosi myöhemmin,
uusien painovapauden kiristysten
Uhatessa lehdistöä. Yksistään vUpu-rilalnen
"Työ"-lehtl sai vv. 1905—14
32 palnckannetta j a lehden toimituk­seen
kuuluneet Santeri Jacobsson ja
Vera Ostroumoy ^krkoitettlln Siperi­aan.
Ensimmäisenä suomalaisena
tuomittiin Arbetarbladetin toimittaja
Prlmus-Nyman 1906 vankilaan ma­jesteettirikoksesta;
vuoteen 1909 men­nessä
saivat ruotsinkieliset työväen-lehtemme
9 painokannetta. V. 1910
tuomittiin Taavi Tainio toisen kerran
vankeuteen, tällä kertaa uskonnon-pilkasta;
kolmannen kerran h ä n Istui
1913 majesteettirikoksesta. Vv. 1909—
11 saivat eniten palnokanteita Kansan
Lehti (23). Työmies (16). Kansan Ää,
ni (14), Sosialidemokraatti (14), So-slaUstl
(12) Ja Eteenpäin (9); t ä n ä ai­kana
saivat työväen sanomalehdet yh­teensä
124 painokannetta Ja niiden
oikeuskulut nousivat 25,786 mk:aan
— nykyisessä rahassa yli 2 Ms miljoo­naan.
Monet tunnetut työväen Joh­tomiehet
— edellämainittujen lisäksi
mm. Eetu Salin, Kullervo Manner.
Väinö Nuorteva, Alex Halonen, Emil
Elo, Lauri Letonmäki, A l i Aaltonen
Ja Väinö HuplI — salvat toisen sorto­kauden
aikana istua painokanneri-koksista
vankilassa. Savon Sanomien
päätoimittajana sai Kalle Hämäläinen
loppumattomasti rettelöidä painovl-ranomaisten
kanssa. V. 1910 vedet­tiin
painoasiatkin valtakunnallisen
lainsäädännön piiriin, minkä jälkeen
viranomaiset — oikeusministeri Suon-taustan
edelläkävijöinä — ryhtyivät
käyttämään uutta menettelyä, Joukko-paiiiokanteita.
V . 1913, ensimmäisen
maailmansodan aattona, painova­pautta
yhä rajoitettiin: täydellinen
ennakkosensuuri palautettiin voimaan.
KUN SUOMEN PORVARISTO
PAASI VALTAAN
Näin jatkui vuoden 1917 vallanku­moukseen
asti, Joka Jälleen avasi mah­dollisuudet
lehdistön vapaudelle. Mut­ta
tästä valheesta tuli tälläkin kertaa
lyhyt. Kukistettuaan työväenvallanku-mouksen
saksalaisen intervention
avulla porvaristo loikkauttl koko työ­väenlehdistön.
Kimlngasseikkailunsa
aikana Svinhufvud—Paasikiven halli­tus
meni pitemmällekin: ryhtyi vai­noamaan
painokanteilla Jopa tasaval-talalsmielistä
porvariiiista lehdistöä­kin,
Jolloin ainakin yksi lehti, maa­laisliittolainen
"Korpi-Jaakko", lak­kautettiin.
Irvokkaan näytteen itse­näiseen
valtaan nousseen porvariston
painovapautta vastaan tuntemasta pe­losta
antavat sosdem. puolueen tan­nerilaisen
oikeistoryhmän valkeudet
(Jatkoa seuraavalla civulla)
Rauhallista Joulua ja
Onnekasta Uutta Vuotta
PALUMBO'S PHARMACY
Frank E. Palumbo. Phm. B.
182 Gore St. Puhelin 475
Soo, Ont.
Rauhallista Joulua ja
Onnea Vuodelle 1950
toivotamme kaikille työläistovereille
SUOMALAIN EN SAU NA
Täten lausumme kaikille asiakkaillemme kiitoksemme kanna-tukscstanne
ja olemme aina edelleenkin vaJ.miit palvelemaan teitä
Toivotamme jokaiselle
Rauhallista joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle
HARTEH'S BAKERY
736 Queen St. E.
Soo, Ont.
Puhelin 836
TOBY H A K A LA
BOBBY. AILI JA EINO SIMONEN
340 Albert St. W. Soo, Ont.
Iloista Joulua ja Onnellista
Uutta Vuotta
toivoo
VICTOR MANN FLORIST
Välitämme kukkia joko tilni.unilren
Puhelin 1393
119 Huron Street Sault Ste. Marie, Ont.
Joulutervehdys!
TOrS TOGGERY
Kutomalankoja. pikkulasten Ja lasten raatetusta.
167 GORE STREET PHONE 3900
SAULT STE. MARIE. ONTARIO
Hauskaa Joulua kaikille
toivottaa
NEN0NEN'S MEAT MARKET
TUORETTA LIHAA JA RUOKATAVARAA
Puhelin 2704M
331 Albert Street W. Soo. Ontario
Vuodenajan tervehdys asiakkaillemme
Armstrong^s Radio and Electric
M Y Y M M E HOTPOINT KOTITARPEITA. RADIOITA
SOITTOVÄLINEITÄ J A ÄÄNILEVYJÄ
\ KORJAAMME RADIOITA.
130 Gore St. Puhelin 5033
Soo, Ont.
MITÄ PARHAIMMAT VUODENAJAN
TERVEHDYKSET!
Kiitämme kaikkia hyvästä katiiiatukscsta
Greenwooi's Gore Street Hardware
Myymme Glidden ja Japalac maaleja
Wellington ja Gore kalujen kulmassa
Puhelin 246 Soo. Ont.
Iloista Joulua ja Iloisempaa Uulta Vuotta
toivottaa
ALGOMA BAKERY
Teemme Algoman parhainta leipää
9 Queen St. E. Puhelin 1897
Soo. Ont.
Vuodenajan tervehdyksemme
kaikille ystävillemme!
Mahoney Electric
KAIKENLAISIA SÄHKÖTARPEITA
— Kaksi kauppaa —
179 Gore St. 849 Queen St. E.
Puhelin 60 Puhelin 62
Sault Ste. Marie, Ontario
Autokumien ja -sähkölaitteiden välittäjät
DELCO REMY
kaasuttajia
AUTO LITE
sytyttäjiä
ja sähkölaitteita
B. F. Goodrich kumeja - Pattereita - Varusteita
Helpoilla maksuehdoilla
MAGNETO EXPERTTEJÄ
Vulkaniseerausta - Kumienpäällystystä
Pyörien tasapainoasetusta
180 GORE STREET P U H E L I N 2828
SOO, ONTARIO