Vapaus, August 5, 1950

              KIITOS
grfäinelllnen kUtos teikfUe osaaottaneille dltä suuresta sMttälto- '
hi^udesta. jonka Järjestitte, n»iUe20-vuotishääpäiTiimne J o ^ ^
K to'"^ kahvipöydästä, kukista. a r v o k k a i s t i l S K a j Ä S :
Jätitte käyntinne muisto^ Viää «lko!setMtofa?t h Ä S
S ^ e ja-illan c m a n n i U e n K & H i ^ ^ mrs. l^yne v S s S te
Stabvinkeittäjälle mrs. E l m i KankaaUe. ««acue
^ffiitoUisuudella teitä kaikkia muistaen., . ,
HILJA jä ARVO PERALA
SOUTH PORCOPDJE ' ONTARIO
Mitä Buuriinmat kiitokset ^li?auainme lausua teille V a J d'
jstävät Ja tuttavat, sUtä arvokkaasta lahjasta ja yllätyksestä ionka
Jll,te järjestäneet m ^ e s ^ sieltä i»!s'mmiS
{^nnie johdosta heinäkuun 23 p:nä 1950. *^ " '
: Erikoinen kUtos yllät^rksen alkuimpanijoiUe mrs.'Ida RoJolalle IA
ialkille toisille, jotka tavalla t a i toisella auttoivat sen kauniin kahvi,
pöydän laitossa.
^samalla haluamme kiittää mr. j a mrs. Tovio Kangasta siitä vltst-tyisesta
lahjasta.
T^tä kaikkia kiitollisuudella muistaen: ;
EIRA, SIVI ja EINO WUOIiLET
VTELLER P A R K ONTARIO
sm
HOLLYWOODIN FILMIT
TUNKEUTUVAT RANSKAAN
KIITOS
Haluamme lausua sydämelliset kiitokset kaikille sukulaisille Ja
jstävllie. jotka tuUvat meidän häätilaisuuteemme 15 p, heinä­kuuta
1950. ja kaikista lahjoista, Joita niin runsaasti saimme
vastaanottaa. Erikoinen Iciitos illan emännille j a tarjoilijoille
Myöskin parhain kiitos Meadow Portagen sukulaisiUe Ja ystäville
siitä kauniista illanvietosta, jonka olitte meiUe järjestäneet 22
p. hemalcuuta 1950, Ja niistä kauniista lahjoista Joita saimme
Tastaanottaa.
Kiitos kaikille Jotka olitte auttamassa meitä. Erikoinen kiitoa
Anna Vesalle Joka vaivojaan säästämättä oli suurena äpima
Kiitollisuudella teitä aina muistamme.
PORT ARTHUR
LILLIAN ja BERNIE LOD
75 D U K E ST.
ONTARIO
PARHAItslTA ONNEA
ZO-VUOTIAALLE
toivottavat allamainitut sukulaiset ja
ystävät:
Tyyne ja Alex Affi ja Billy Aune ja Eero Kinos
SELMA ja DAVID
RITARI ja LAPSET
Joan ja Leo Affi
Julia ja Jimmy Brandle
Mrs. Hilma Ritari
JUDITH ja ELMER
Mrs. Justiina Ritari
Kaarina ja Arne Ritari
Tilda ja Wm'. Santala
Sofia ja Yrjö Sikala ja
lapset
Mr. ja mrs. Wilfred Roy
Mr. ja mrs. John Poutanen
Helen ja Bill Sundholm
Hilda ja Matti Kotanen
Mrs. Eriika L u h^
Gerry, Ina ja Oscar Tapper S""» Arvo ja tytöt
Linda, Aune ja John Puffari Niilo
Isomäki ^r- Ja mrs. E. Basto
Eila Kuosmanen Jack Ruth
Martta Helin Mr. ja mrs. J . Taipanainen
Niko Piispanen Airi, Veera ja Väinö
Maija ja Walpas Hänninen Lindholm
Bertha ja Kaarlo Toikka Enni ja John Koskinen
Tommy, Wayne, Liliaj Impi ja Isak Salo
Kenny ja Ted Jenny ja Eino Santala
Tili ja Vie. Hänninen Hilma ja J . Jussila
Mrs. Lydia Kinos Martha Ranta
Mr. ja mrs. A.-Lindström Mr. ja mrs. Aimo Mäkelä
Ellen ja Helmer Suomu
ja lapset
Elina ja Arvi
Laura ja Lauri Hill
Nancy ja Taimi Peterson
Irma ja Toivo Peräipäki
ja lapset
Hulda, Oscar ja Helvi
Johnson
Alli ja Oiva Santala ja
pojat
Signe ja Ted Kovalainen
Vieno ja Herman
Punkari ja lapset
Gloria, Senja ja Edwin
Suksi
Manda, Yrjö ja Matti Hill
Mr. ja mrs. Alex Rauhala
Mr. ja mrs. Niilo Jacobson
ja perhe
Matti Basto ja perhe
Elsa ja John Niemi
Jack Niemi
Mr-ja mrs. Walter Mäki
Eino Mäkelä
Erkki Mutkala
J A C K RAUHALA
Antti Honkanen
ntos
Täten lausun parhaimmat kiitokseni sukulaisille ja ys-täville
suuresta yllätyksestä, jonka olitte järjestäneet No.
^•A Waters-koutuUe mirtun 70-vuotissyntymäpä$väni jok-
'^ita heinäkuun 30 pnä 1950.
Monet kauniit kiitokset rahalahjasta ja kauniisti kate-lusta
kahvipöydästä monerUaisine herkkuineen.
Erikoinen kiitos yllätyksen alkuunpanijoille ja illan '
tmänniUe.
Teitä kaikkia ystävyydellä muistaen.
JOHAN RITARI
CREIGHTON MINE ONTARIO
SanomaIebdlstöss9r'- « n viime vuo­sien
varreUa vilahtanut useita uutisia
ranskalaisen elokuvan taloudellisista
vaikeuksista. Kun filmituottajat
kaikkialla Jat&uvastf -valittavat tuo-taimon
kannattamattomuutta (onhan
Jopa filmimagnaattii Arthur Rank l u ­vannut
panna pillit pussiin) ei näiäln
tietoihin kukaan ole.kiinnittänyt suur
rempaa huomiota. ^-Kuitenkin n i ­menomaan
Ranskassa on,kansallinen
eloöturatuotanto v a i k e a s i ^asemassa,
Jonka vertaista tällä hetkellä tuskin
löytää muualta kuin ehkä ItaUasta.
^ Viime tietojen mukaan Ransikan
elokuvatuotanto olisi elpymässä,
suunnitellaan jatkuvaa yli 100 elo­kuvaa
käsittävää vuosituotantoa,
Jotta tämä mslko suvrelta vaikutta­va
luku tulisi oikeaan valaisti^een
on kuitenkin muistettava, että Rans­kassa
on runsaasti y l i 200 elokuva­tuottajaa.
Tällä Ihetkeliä Ranskan
elokuvatuotanto etsii kuumeisesti u l -
kolaisia m>:Ockinoita. Tämä ei suin­kaan
johdu vain siitä, että maan omat
markktoat eivät olisi tarpeeksi suu­ret,
vaan myös siitä, että ne ovat y l i ­kuormitetut,
eivätkä suinkaan rans­kalaisilla
vaan hollywoodilaisidla fil­meillä.
Surullisenkuuluisan Blum-Bimes-sopimuksen
kahden ensimmäisen
vuoden aikana Ranska on muodos­tunut
Hollywoodin filmlsiirtomaaksi.
Kuinka tämä on ollut mahdollista
maassa. Jorsa ennen^ toista maailman­sotaa
kansallisen filmituotannon elo­kuvat
täyttivät 65 pros. valkokankait.
ten käyttöajasta? Sodan aiikana a -
merildcalaisten elokuvien' esitys oli
miehitetyssä Ranskassa kielletty. Morl
net jo silloin varoittivat saiioen, että
tätä menetystä ei kannata surra.
"Anglosaksit rakastavat meitä kuin
kananpoikasia", sanottiin . siihen a i ­kaan.
— ^'Jos englantilaisten j a a -
merikkalaisten onnistuu vapauttaa
meidät, se tulee olemaan ranskalai­sen
kulttuurin loppu." Ja Eran
Francais kirjoitti: "Syödäkseen mei­dät
Hollywood ei tarvitse paljon a i ­kaa
. . . " 'Näin on myös tapahtunut
Kohta vapautuksen jälkeen ala-ar­voisen
amerikkalaisen "standardikult-tuurtn"
vaikutukset ilkoivat näkyä
Ranskan kaikilla sivlstysaloilla, mut­ta
pääisku tapahtui elokuvarintamal-la.
Taitavina liikemichinä amerik­kalaiset
yrittivät ensityökseen myydä
vanhaa, ala-arvoistä homehtunutta
tavaraa. Tämä johti kuitenkin sil-r
heh. että amiärikkalai^t alkoivat Scär-siä.
tappiota. Ranskan elokuvaylei­sö
alkoi vieroksua aiherlkikalaista elo­kuvatuotantoa.
Yleisön mielipide­tutkimuksen
yhteydessä kerätyistä
lausunnoista amerikkalaisten filmien
puolesta oli vain 10 pros,. Tämä on
ainakin eräs syy, miksi ameriklcalai-eet
pakoittivat^ Ranskan allekirjoit­tamaan
Blum-Bimes-sopimuksen, tä­män,
kuten sitä nimitettiin. Ranskan
elokuvan "ohdottoinan antautumi­sen;'.
Mikä on Blum—Bimes-sopimuksen
käytännöllinen sisältö? Ensinnäkin
tämä sopimus poisti kaikki rajoituk­set
amerikkalaisten dubbattujen fil­mien
maahantuonnilta. Ranskalai­sia
elokuvia oli välttämättä esitettä­vä
valkokankailla vain 4 viikon aika­na
vuosineljänneksessä. Vielä alle­kirjoittamisen
vaiheessa tämä sopi­mus
nosti suuttumuksen myrskyn.
Ranskalaisen elokuvan puolustamis­ta
varten oli asetettu erikoinen ko­mitea,
johon liittyi monta sellaista­kin
elokuvamiestä, jotka eivät suin­kaan
lukeudu edLstyksellisiin.
Pyrkien lopullisesti lyömään kil­pailijan
Hollywood ryhtyi käyttä
mään kaikkein barbaarisimpia keino­ja.
Niinpä eräs amerlklkalainen y h ­tiö
osti Marcel Cam'en elohuvan
"Aamu koittaa", teki oman elokuvan
saman aiheen perusteella ja sitten
poltti alkuperäisen ranskalaisen elo­kuvan
kopiot. MafcelCamen alku­peräinen
elokuva esitettiin Suomes­sa
ennen sotaa ja -hollywoodllainen
uusi "muunnelma" viime talvena. S i i .
tä. kumpi elokuva oli todella taiteel­linen
ja korkeatasoinen, el voi olla
kuin yhtä mieltä. "Aamu kolttaa"
ei ole suinkaan ainoa tapaiis.
elokuvatuonnin Ranskaan 65 filmiksi
vuodessa. Näin uusi sopimus on lall»
Ustanut vlcKt 4 vuodeksi siirtomaa-järjestyksen
Ho^yvoodin miehittä­millä
Rianskan elokuyamarkkinoilla.
; Amerik2calaist^, filmien tulva Joh­taa
siihen, että Ranskan omat elo­kuvat
Joutuvat vuosittain odotta­maan
tilaisuutta pSäsläKseen valko­kankaalle.-
Esim. 1. 5. 1949 55 val­mista
ranskalaista elokitvaa ei vlelä-ollut
saanut tilaisuutta esittäytyä P a ­riisin
valkokankailla. Näistä 38 oli
valmistettu V. 1948 Ja 3 j ö 1947.
Elokuva-alalla vallitsee kriisi. S i i ­tä
puhutaan kalkissa länsimaissa.
Mutta vain harvoin kajotaan lorllsin
pääasialUsiin syihin. Filmin taiteel­lista
kriisiä on katsottava taloudelli­sen
kriisin taustaa vtustaan ja talou­dellisen
kriisin pääaelalUsena syynä
hyvin monefsa maassa on Hollywoo-din
häikäilemätön ekspansio. Rans­ka
voi tässä suhteessa olla kaunopu­heisena
esimerkkinä.
Unsivallal ovat 14 kertaa hyljänneet
atomipommin pannaanjuisfusehdotukset
.Eräiden tuutaattavlen Uetojen
Johdosta, jotka bos&evat Neuvosto-
Uiton YS:ne tekemm' ehdotuksia
'atomlvalvontakysymyksessa, Jul­kaisemme
seuraavassa yliteenvedon
n&'sta neavostoehdotnksbta ato­mipommin
UeKfimlseksi Ja bleOon
tehokkaaksi kansainväliseksi vai-vonnaksL
Nazim Hikmet
vapautettu
Viime heinäkuun lopulla vapautet­tiin
Turkissa tunnettu vallankumous
nmoilija Nazim Hikmet oltuaan van­kilassa
yli 12 vuotta. Alkujaan tuo­mittiin
Hikmet 28 vuoden vankeu­teen
siitä syystä, että hän oli k i r ­joittanut
runoja. Jotka Turkin val-lassaolijain
mielipiteen mukaan vai­kuttivat
huonosti turkkilaisten soti­laiden
Ja merimiesten moraaliin.
Kun Nazim Hikmet ryhtyi viime
huhtikuun 7 päivänä nälkälakkoon
kiinnittääkseen huomion kotimaan­sa
tyrannimaiseen kohteluun, niin
se herätti suurta huomiota kaikissa
maissa. Tunnettujen taiteilijoiden ja
kirjaUijoiden johdolla järjestettiin e r i
maissa mielenosoituksia Turkin lä­hetystöjen
edustalla ja vaadittiin
tunnetun runoilijan- vapauttamista.
Kirjailija Howard Fastin ja laulaja
Paul Robesonin Johtamina amerik­kalaisten
taiteilijoiden lähetystö kävi
New Yorkissa Turldn konsulin pu­heilla
Ja vaati Nazim HikmetiUe v a ­pautta.
Kuuluisan ttul^kilaisen runoilijan
vapautti koko maailmaa käsittävä
protestiliike. Vankeudessa ollessaan
on Hikmet saanut vaikavan sydäntau.
din.
Charlie Chaplin
valmistaa uutta filmiä
HoUywood. — Charles Chaplin val­mistaa
kiireellä uutta filmiä. Hän
on kieltäytynyt osallistiunasta m i ­hinkään
kutsuihin ja vastaanotta­masta
ketään, jota pidetään met&ki-nä
siitä, että^ hän haluaa saada f i l ­minsä
mahdollisimman pian esitet­täväksi.
Hänen '^City Lights"-filminsä uu­sintaesityksillä
on ollut suuri menes­tys.
Prof. Eliel Saarisen
muistoksi vaikuttava
surujuhla
Helsinki. — (S-S) — Eliel Saarisen
elämänkaari saavutti dieinäk, 2f pna
lopullisen päätepisteensä. Suomen
suuri poika, eräs -vuosisadan vaihteen
mainehikkaan kulttuurifalangimme
näkyvimpiä {hahmoja, kätkettiin koti­maan
multaan Kirldconummella, här
nen rakkaassa Hvitträskissään. Pai­kassa,
jonka, Eliel Saarinen itse Jo
vuonna 1916 o l i valinnut viimeiseksi
leposijalcseen. yhtyvät suomalaisen
kcrpimaiseman monementaalisuus ja
lempeys. Mahtavat kalliot j a jykevät
hongat ympäröivät romanttista kal­mistoa.
Ja alhaalla levittäytyy idylli­nen
Hvitträsk.
Vaikuttavassa hautaustiiaisuudessa
Eliel Saarisen muistoa kunnioitettiin
kaunein kukkalaittein Ja tunnustuk­sen
sanoin. Ennen hautausta oli val­tioneuvoston
toimesta järjestetty y l i ­opiston
juhlasaliin muistojtihla. johon
oli ki^toontunut arvovaltainen yleisö
Ja jossa pääministeri Urho Kekkonen
sekä professori Alvar Aalto tulkitsivat
.kotimaan syvän kiitollisuuden Eliel
Myöhemmässä vaiheessa Blum— gaarisen elämäntyölle. Lisäksi pUhul
yliopiston reihtori, prof. L^ngfors.
Hautaustilatsuudessa eslintjyi Poly-teePskaxlen
kucro säveltäjä Osso Elok-kaan
johdolla.
Bimes-sopimus oli kytketty Marshall-suunnitelmaan
j a muodostui erääksi
USA:n avun lenkiksi. Kuinka pit­källe
tämä apu ulottui elokuva-alal­la
näkyy seuraavista (elokuvavuosi
alkaa Ranskassa -,,10.) 474:stä esite.-
tystä elokuvasta oli 281 (melkein .60
pros.) amerikkalaisia. Ranskalaisia
oli 89 (eli 19 pros.) ja muita 21 pros.
Heinäkuussa 1948 Blum-Bimes-so­pimuksen
aika kului umpeen. Ylei­sen
mielipiteen rauhoittamiseksi u u ­dessa
sopimuksessa. Jolca allekirjoi­tettiin
syyskuuf#a 1949, amerikkalai­set
tekivät näeimälsiä myönnytyksiä.
Ranskalaisten elokuvien esitysaika
korotettiin 5 viikkoon vuosineljän­neksessä.
Käytännöllisesti tämä t a ­kaa
ranskalaisille elokuville 38 pros.
teatterien esitysajasta entisten 30
pros. sijasta. Ensimmäisenä sopi­musvuonna
«merlkkalaiset kieltäytyi,
vät rajattoman filmlntuonnln oikeu­desta
Ja suostuivat.tuoliaan vain 121
kuvaa. Tämän oibeUa he saivat o i ­keuden
tuoda maaiban-24 elokuvaa.
Jotka on valmistettu yU Ccakd vuot­ta
sitten. Riitsl sitä sopimus mää-rä$
muiden maiden (paitsi l78A:n>
Haikara hikoilee
Port Said. — Haikaralla on kuumat
päivät I5fi00 tonnin postihöyrylaiva
Atlant:ksella. joka on matkalla Port
Saldteta Rotterdamiin. Laivan mat­kustajina
on odottavia äitejä Ja i>leniä
lapsia. Tähän saakka on matkan a i -
Icana syntynyt 22 poikaa Ja 18 tyttöä,
Ja lasten lukumäärä laivalla on 400.
Lisää on vielä tulossa runsaasti L a l
valla on vielä 211 odottavaa äitiä.
Muuan farmari kertoo hävittäneen­sä
farmiltaan myrkkymuraatin (pois-on
tvy) suolan avulla. Siellä missä
muraattl^ el voitu hävittää polttaa
maila, bän sirotteli suolaa. Muraat-ti
M v i s i . Samaa keinoa käytti far­mari
f^kkialsen Ja muiden rOacaruo-hojen
hävittämiseen. Katkaistuaan
takkialsen. varisteli hän runsaasti
cuolaa ikantoonVj Takklalncn ei
kasvanut uudestaan,
S. Kesäkuun 19 pnä 1946 Gromyko
ehdottaa:
— kansainvälistä sopimusta. Joka
. julistaisi atomipommin laitto­maksi.
— koko atomipommituotannon
pysähdyttämistä ja kaikkien val­miiden
atomipommivarastojen
hävittämistä- 80 päivän kuluessa
sopimuksen ratifioimisesta.
2, Lokakuun 29 pnä 1946. Molotov
ehdottaa Y K : n toisessa Istunnos­sa
New Yorkissa:
— varustusten supistamista
- kaikissa maissa.
— atomiaseen käyttämisen ja
valmistamisen kieltämistä sekä
i atomienergian valvontaa siten,
että sen hyväksikäyttäminen
rauhanomaisiin tarkoituksiin tur­vattaisiin.
3, Joulukuun 14 pnä 1946 Moloto-vln
historiallinen esitys Y K :h y -
lelskokouksessa. Joka äänestää
hänen ehdotuksestaan päätöslau­selmaksi.
Tämä merkityksellinen
päätöslauselma vaatii:
— Että Y K : n atomikomlsslo
viipymättä toteuttaa niiden teh
tavien toteuttamisen, jotka sille
on asetettu.
— Että turvallisuusneuvosto
saattaisi päätökseen yhden tai
useamman sopimuksen valmiste­lut,
jotka sopimukset käsittäisi­vät
atomiaseen kieltämisen jä
.atomienergian kansainvälisen
valvonnan turvallisuusneuvoston
puitteissa, joka "ottaisi kannet­tavakseen
vastuun rauhan säi­lyttämisestä".
4}. Helmikuun 19 pnä 1047. Kun
Y K : n atomikomisslon ensimmäi­sen
selonteon pohjalla oU hyväk­sytty
amerilckalainen suunnitel­ma
ilman; että olisi otettu huo­mioon
joulukuun 14 pnä 1946 hy-väk^
tty päätöslauselma, joka
nimenomaan määräsi, että ato­mipommi
olisi julistettava laitto-maksi,
ehdotti Gromyko tämän
selonteon yhteydessä päätettä­väksi:
— Atomiaseen kieltämisen.
— Kansainvälisen valvonnan
; toimeenpanemisen turvallisuus-
. ^ u v o s t o n puitteissa.
S,''Kesäkuun 19 pnä 1047. Gromyko
esittää YK:lle Neuvostoliiton
suunnitelman atomienergian
kansainväliseksi valvonnaksi.
Tässä suunnitelmassa määri­tellään
säännöt komission ko­koonpanosta,
organisatiosta sekä
tarkastusta Ja sanktioita koske­vista
oikeuksista,
g . Elokuun 15 pnä 1947. Y K :n
amerikkalainen enemmistö hyl­kää
Neuvostoliiton suunnitelman
Javahvistaa atomikomisslon toi­sessa
selonteossa, ettei se luovu
Baruch-suimnitelman amerikka­laisista
periaatteista. Jotka perus,
tuvat Yhdysvaltain atomlpommi-moTU}
poliin sekä etomiteollisuu-den
kalkkien kaivoksien, tehtai­den
Ja raaka-aineiden suoranai­seen
Johtoon kaikkialla maail­massa,
Ja että vasta sen jälkeen,
kun nämä periaatteet on hyväk­sytty,
se haluaa puhua atomi­aseen
ja sen valmistamisen kiel­tämisestä.
Gromyko esittää uu­delleen
Neuvostoliiton asenteen^
Jonka lähtökohtana on kahden
sopimuksen allekirjoittaminen:
Toista toinen käsittäisi a -
tomlaseen tuottamisen ja kyytön
kieltämisen.
— Ja toinen ensimmäisten
määräysten toteuttamista koske­vien
toimenpiteiden valvonnan
sekä toteamisen, onko kieltoa rik­koneita
valtioita vastaan ryhdyt­ty
toimenpiteisiin.
7 , Maaliskuun 29 pnä 1948. Gro­myko
käsittelee amerikkalaisten
Inspiroimaa. X SO n-Britannian
Ranskan. Canadan j a Tshiang-kaishekin
esittämää selitystä.
Jossa hylätään Neuvostoliiton eh­dotus
Ja tuetaan Baruch-suunni-teUnaa>
Hän uudistaa Neuvosto­liiton
«vaatimukset:
Atomiaseen täydellisestä kieltä­misestä.
Ja kansatovälisestä valvon­nasta
turvallisuusneuvoston puit­teissa.
8 , Huhtikuun 5 pnä 1948. Oromy-ko
vahvistaa vielä kerran, että
' Neuvostoliitto on aina valmis
atomiaseen kieltämistä kosltevan
sopfanuksen mukaisesti
— osallistumaan muiden sopi­muksien
laatimiseen atomiener-glatuottelden
Jakamisesta
— j a organisoimaan atomie-neiglatutklmuksen
valvontaa ja
hallintoa.
9, Toukokuun 17 pnä 1948, Y K :n
amerikkalainen enemmistö hy-
' vdksyy Y K : n atomikomisslon
kolmannen selonteon, jossa kiel­täydytään
Jatkavasta neuvottelu­ja
Neuvostoliiton kanssa ja Joesa
Yhdysvaltain. E n g l a n n i n Ja
Ranskan aloitteesta ehdotetaan
Y K : n atomikomisslon hajoitta­mista.
Neuvostoliiton, asenteen torkol-^
tukset Ja pitää välttämättömänä
neuvottelujen Jatkamista siksi
- kunnes kalkkien kansojen väi:i-:
lä on saavutettu yksimlcllsyyB.,
& 0 . Lokakuun 1 pnä 1948. vyshins-v
k l ehdottaa. kahden sopimuksen
allekirjoittamista. Jotka kfislttäl-sivät:
— viiden suturvallon aseellisten
maa-, merK- j A ' ilmavoimien s u ­pistamisen
kolmanneksella
— ' Ja atomiaseen käyttämisen
kiitämisen sekä samalla ktellon
valvomisen' kansainvälisen eli­men
kautta, joka-luotaisiin Y -
K : n turi^allisuusncuvoston puit­teissa.
• •• (
aa. Lokakuun 8 pnä 1948. Vyshihs-kl
ehdottaa Y K : n kokouksessa
Palais de Chaillofssa Pariisissa:
—> atomikomisslon toiminnan
- Jatkamista niiden linjojen mu­kaisesti,'
Jotka vedettiin yksimie­lisesti
hyväksytyissä päätöslau­selmissa
tommik. 24 p. Ja joulu­kuun
14 pnä 1846
—• Ja kahden sopimuksen alle­kirjoittamista.
Jotka astuisivat
samanaikaisesti voimaan Ja jois­ta
toisessa sovittaisiin atomiaseen
kieltämisestä Ja toisessa konsain-välisen
valvonnan kieltämisestä.
£2. Helmikuun 25 pnä 1949^ Neu-
, vostoltiton valtuutetut ottavat
uudelleen esille Vyshinskin ehdo­tuksen
Ja vaativat keskustelua
siitä.
23, Heinäkuun 20 pnä 1949. Amerik­kalaisen
valtuutetun Osbornin
vaadittua, että Y K :n atomiko-missio
aloittaisi jälleen toimin­tansa
Vyshinski esittää uudelleen
Neuvostoliiton ehdotuksen, jota
ei kertaakaan ollut asetettu ää­nestyksen
alaiseksi, ja korostaa,
että Neuvostoliitto ehdottaa kah­ta
samanaikaista sopimusta.
M, Syyskuun 23 pnä 1949. Vyshlns-kj
ehdottaa:
— Atomiaseen käyttämisen eh­dotonta
kieltämistä sekä tehok­kaan
Ja ankaran kansainvälisen
valvonnan toimeenpanemista.
— Ja viiden suurvallan välisti
rauhansopimuksen solmlamista.
6armnleIta'lImoUan,efa'*nIeheBl' :
tnioll kfuhkokaumeeseen Sault 8t&^Marien, Gcnernl HbsplUftllssft^V^'
helnäkmm 16 p:nä 1950. Hän oU syntynyt fi:auhaio«ik Hyy^äcyia»*.^'
sS, Vaasan läänissä. tammlkttUtt 16 p:n& 1899»' .v ' 'i>ut / "
Snrenuum p i s mInS» hänen vahniutsa täällä j», snlblalsla j i fnf-tovia
Suomessa^ sekä imurI tuttavapiiri täs^ moaiaa.,
Sunini on siiuri, el tiedä sitä ken. , •
Yksin minä istun, ikävöiden kaipaillen, v .
Kyynel karvas «Umän täyttää,
vaan lotfdotusta en siltä löydäl
Sua muistan puolisoni armas,
kun eloni taivalta kuljen.
Sun mutetos muUe on rakkahln, .
n i in kauankun minäkin silmäni suljen;?
Sua muistan kaihoisin aatoksin^
v a i ^ tuskani polttavan solaan..' ^
Sua muistan katkerin kyynelin,
vaikka Uedän et koskaan luokseni paloa.
: ValmosrAlnuu
I
••'.'r,':::''.f'^.>j.
KIITOS
Haluan loitsua sydämelliset kiitokset kantajille; laulajille :J
kalkille Jotka;oUvat &aattam'assa vainajaa vllme!fieen;lepoott;'
ALMA OJALA.
'•mr
mc
m ' 1
Suomalaisia suuntavii­voja
Amerikan
metsätalouteen
Helsinki.—(8-8) — Äskettäin Ame­rikasta
saapuneen tiedon mukaan. on
Tapion kustonnuksclla ilmestyneen,
tohtori Erkki K . Kalelan kirjoitta­man
kirjan "Luonnonmukainen met­sän
käsittely" — ruotsinkielinen
käännös, joka on Jo saanut varsin
huomattavan levikin Ruotsissa löy­tänyt
tlcns-:i myös Yhdysvaltoihin Ja
saanut siellä niin suopean vastaan­oton,
että sen Julkaiscmlsoikcutta
siellä englannlhklelellä on pyydetty.
: Samassa tlcdoittikscssa mainitta­koon
myös, että mm. International
Paper Companyn metsäalueilla Ala­bamassa
on metsänhoito jo* muutettu
noudattamaan tässä kirjaesa esitet­tyjä
käsittelyohjeita ja suuntaviivoja,
Ja mm. harsinnan käyttämisestä on
kokonaan luovuttu.
Jälleen uusi luovu­tun
Suomesta
Helsinki. — (8-8) — Suomen v i ­ranomaiset
pldätUvät äskettäin Neu­vostoliiton
kansalaisen Ivon Andrein-poika
Artlpovln; Joka -viime vuodot
väärän nimen turvin on i)lileäkellyt
eri to/hollIa maaseutua.' Hänen n i ­mensä
esihityy polilslvlronomaisile
aikoinaan jaetussa etslntäluettelossa.
Jossa hänet mainitaan Heimo P, S :Bsa
palvelleena sotavankina. Kun häntä
viranomalstemme hallussa olevan a i ­neiston
perusteella voidaan syyttää
siitä, että hän on rikkonut; maansa
lakeja syyllistymällä maan petokseen
toi yhteistyöhön vihollisen Jcanssa so­dan
aikana. Suomi on velvollinen
rauhansopimuksen 9 artiklan 1 b)
kohdan nojalla luovuttamaan hänet.
Tämän mukaisesti valtioneuvosto
päätti heinäk. 20. pnä. että Arhipov
luovutetaan Neuvostoliiton virano^
matsille.
' * l vi »
Naiset hurjan
näköisia nukku­maan
mennessään
Lontoo. — Keäkl-lkälnen vMtliä. ^
poika pappi on täällä moittinut lials»
ten nukkumoanmenoasuo. 4,
"Kuinka hurjan näköinen npJinsp
on nukkumaan menne8sä'V(M^ol pan;;
pt Erlo Bailey kirkon Julkaisussaan.'*
"Mihä en voi oHa ajattelematta, et­tä
tämä voi olla syynä jdidenk|n.a^Q.-
mttojen epäonnlBturolseen. ^7. ^'j
"JM!&YA on vedetty Jonkunlaisen
verkon.'Joka pannaan leuan alta k i i n -
ni, alle Jo (kasvot sekä kaula;i:0£a(
voideltu rosvolla. .,.>K ;^; ' t ^ 3 f|j
."Minä en voi ollaTjottclemflttoi " X - " " , " ,"
että jokaisen avioliittoon aikovan s u l - , ' - ""K .
hoscn pitäisi sooda tilaisuuden'*näh- '
dä koikki tämä ennen vihklihjätä. / . [ 1 ' ! ' ^^
Hän sitten tietäisi, että voUnöUään \^^r^
on. koksi puolta samoin kuto-Jo- -/ *»
katecllo kysymyksellä on koksi puoN '' , , '
to."
A
3;vii!'!!llll!MllMitt|l!!WilHiil!lill!!llil!|H!l!|||IMi|iii^^^^^^^
F A N N Y , j a V I L HQ
Venäläisiä vankikar- >
kureita Suomessa
Helsinki. — (8-S) — Heinäkuun 24
pnä pidätettiin l>uo]angan Kotilan
kylässä kaksi venäläistä vankikarku­ria,
joiden otaksutaan piileskclleen
Suomen puolella jo muutaman viikon
ajan. Heidät löydettiin nukkumas­ta
heinäladosta, mistä löytäjät —'
muutamat helnämichct r - tekivät lU
moituksen pollislviranomalellle, Puo­langalla
suoritetuissa tutkimuksissa
on käynyt ilmi mm. seuraavaa'. '
Pidätetyt ovat IL-nolttaneet nlmek-
;seen Sergei Mihalloff Ja Viktor Sche.
ptshenko. enslnmainittu iältään 38
vuotta ja jälkimmäinen 21 vuotta.
Miehet ovat kertoneet olleen«a V a l -
keameren vankileirillä yienäjällä säh-körakennustölssä.
Mlhalloff on se­littänyt,
että hänet on tuomittu 10
vuodeksi vastapropagandasta Ja van­giksi
antautumisesta.. Hän oli viime
sodan aikana ollut kaksi vuotta sak­salaisten
vankina Norjassa. Schep-tsenko
oli samoin tuomittu 10 vuo­deksi
"pahantapaisesta" elämästä.
Miesten tarftoitu» oli päästä Norjaan.
Mitään karttaa tai kompassia heillä
ei ollut mukanaan, vaan olivat he
matkanneet auringon mukaan. Asei­ta
heillä ei ollut mukana mutfta kuin
pieni puufkko,
A&lhlltä tavattiin suotpalaisia jau­hopusseja
ja muitakin suomalaisia
ruokatarpeita, jotk» he kertoivat saa.
neensa suomalaisilta matkan var­relta,
mutta otaksutaan heldin kui­tenkin
varastaneen ne. Viime a i ­koina
on Kuhmon puolella todettu
tapahtuneen muutamia varlcaulcsia,
Jotka luultavasti ovat kxt, miesten
suorittamia. Tutkimtäcset ovat kui­tenkin
vielä keskeneräiset. '
Puolangasta miehet passitettiin
tavanmukaista vanginkuljetustietä
Oulmm Ja sieltä edelleen Helsinkiin.
•h
i
— Ruotsissa oli ennätysvuosi l a i -
vanrakennustölBsä v. 1044. Silloin r a -
Icennettiln 81 laivaa, jo!den yhteinen
kantavuus oli noin 475.000 tonnia. '
—' Ruotsalaiset polkui>yörät ovat
populaarista ErasUIassa, Jossa kaksi­vuotias
tehdas tuottaa niitä enempi
Gromyko täsmentää uudelleen | kuin 2/100 joko kuukausi.
Me allamainitut sukulaiset, toverit ja ystävät
ONNEA HYVÄÄ
tulimme teille toivottamaan ja
KULTAMAITANNE •
kanssanne viettämään sekä elon Utapuolelle myÖs^
parftaät onnen toiveet tuomme.
ii '
Niku Orunsten
Hehni Mäkelä
Roy, A l l i Ja Niilo Saukko
June. A l l i ja E , Kauppi
Helmi Ja J . Latva .
Martha Ja O. Peltonen ^
Amanda Erlckson ;
Mrs. Ja L i i n a Wäyrynen
Aino ja Robert Grönwall
Katri Hytönen
Vera Ja Eino Johnson
Selma Lehtinen
Lyydia Puilla
Amanda Kahila
Kaarin K iU
Mr. Ja mrs, Bergström
Mtoimi Ja J . Laari
Colleen Ja B i l l Laari
Karl Lehto
Betty Ja E . Hagelberg
Anna Ja W. E l o '
Sylvi ja E, Löppönen ' '
S i i r i Ja Matti Ilkka
Hanna Ja Ilmar Leppälä
Anna Jarvls
Senja Ja Victor Jarvls
Siiri Ja John Hill
Maiju ja Ed, Pirttinen
Emma Jo N . Flink
Alma Ja John Virtanen •
Helmi Jo Henry Mononen
Olga Jokinen
Edward Bauer
Leo Ja Norman Turner
Mr. ja mrs, Willlam8
Martha Ja X . Kujanpää
Ilma Ja Henry Rönty
Katri Ja P. Mertanen
Impi ja W. Hberg
Mr. ja'mrs, Len Hjorth
L A K E FENAGE, ONTARIO
Alho Ja Anton Nieminen
Hanna Ja Kalle Tarvainen :
Mr. Ja mrs. Storbeig
Ida Leppälä
Anna Ja ViUe Putila
KIITOS
Sydämelliset kiitokset teille, sukulaiset, toverit^ja ys'^^^^^^^^
tävät yllätyksestä, jonka järjestitte kotiimme heinäkuun
29 p,:n iltana meidän SO-Vuotishääpäivämme johdos"
ta. Kiitos ystävät jättämästänne rahalahjasta. Kiitos
toveri Laivalle kauniista puheesta. Tuhannet)kiitokset
illan emännille kauniista kahvipöydästä, jota koristi
ihanat ruusut, kotona leivotut pullat, kaakut ja leivok--
set.
Erikoiset kiitokset juhlan alkuunpanijoille: Kiitos
sähkösanomista ja samoin tovereille jotka ottivat ösaas
lahjaan, mutta olivat estettyjä saapumaan'
Hääpäivämme muodostui kauniiksi Juhlaksi. Läsnä-^
olonne ystävät säilyy muistissamme elon iltaan saakkai^
FANNI JA VILHO OKUNSTEN
74 SOMERSET AVE. TORONTO, ONTARIO
it4
IA