1949-01-27-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, tammik. 27 p. ~ Thursday, Jan. 27 Ihnr. «tb 1917. AttboKteed cIM nuOl hr tbe IMst JDcpartincn^ Ottovm. Tob-ttnrtoe «edUy: Tneadayi, taad SBturdays Ujr Vi^Kiai j OontpMiy LUU 100^109 St W, SodboiT. Oot, Canada. Mmm Ota» AdvcrtladlD|i zaZT^Söo •nunthittnci txtt of ' TILA08B CSasiadäi TtadymlMiBa: itktjboiSttS Suomessa: 1 ric 7A> 6 kk. 425 f SYNTYMÄPÄIVIÄ ^Sunitiai luokkasodan Viio^ Tänään tulee kuluneeksi 31 vuotta siitä, jolloin alkoi Suomen provosoima luokkasota, missä SuomeiTtyöIäiset, torpparit ||£^ä^l|^Istö paiiiaimmisto joutui asekädessä puolustamaan m^iafisa « a » : f l i i ^ÄS*^ löBiöä^^tä ja sen demokraattista yhteiskuntasmiotoa imperialistista I' $aduaa ja kotimaan taantumuqx)rvaristoa vastaan, ' 31 vuotta sitten alkanut luokkasota päättyi Suomeia kansan ori- 1^ tappioon ja sen«sc?uraukseä6ai tynmieä ^ttAiaaiä. Suomen parfiaat pojat ja tyttäret mienivät ennenaikaiseen midtaan tai viruivat vuosikausia vankiloissa. Välittömänä seurduk- Msia punaisen kaartin tappiosta oli SO-vvasiHavun työttömyy^usi; mmerk^^3<AB, myös tuhannet talonpojat menettivät maansa ja matrtunsa alttarille. Suomen luokkasodan onnettoman päätty/nl* 7: 1^ seurasi "lapuanliike", "Mäntsälän kapina" ja sittpn sota HiUerin Saksa^ puolesta Ncuvostoliit-paii CUuadaa. ja muita demokraattisb maita vastaan niikä vei jälleen • suomalaisia ennenaikaiseen hautaan ja saattoi koko fioomea kansan vararikkotilan partaalle. On helppo iiähdä, että Stio-jjorvariston aseellinen voitto 31 vuotta siitin alkaneessa Itfdkka- |#;mdw«iaSM iloltti pitkän ja raskaan onnettomuuksien sarjan Suomen h , toafe.:, •. . . |. : Mutta aatteita ei voida hävittää kivääreillä; vankiloilla ja ierto-fffla. Kuten muistetaan, Suomen porvariston keskeisenä tävoHte^na I iii ludckasodassa se, että marxilainen työväenliike-hajditetäan mään I 4 a s a B e niin ettei se koskaan enää nouse, kuten silloin julistettiin, r S^etätii miten kävi. ^Kun oli muutamia kuukausia^emiiittu työ- .^jjCf^JBokah häviöstä ja vakuutettu etteivät marxilaiset aatteet sovellu suomalaisen työläisen ajatusmaailmaan, niin sitteh havait-äkkiä 20-luvun alkupuolella, että "köinmiihismiVäara'* .bn f$::flpB^e^akea tuhottava. Sen jälkeen kiilui täds kyrtiitnetiiseft vuotta, 1^" , Jdökä aitana terrorisoitiin "kommunisteja" ja samalla vakuutettiin '':|MnsalIei ettei kommunismilla ole levenemisen mahdollisuutta Suo^ jbe»a, mutta sitten havaittiin taas, että koko Suomen kansa on hirveässä ''konmhjnismivaarassa", ja niin firmojen miehet ja pänkkii-fii jäf^j^ivät 3Ö-]uvulla Vihtori Kosolan johdallä "la|iyänliikkeen" JrtiRtöleen tappamaan marxismia Suomert kansan kc^utidesti. faas ^ l|emuiltiin "kommunismin" sukupuuttoon hävittämisestä ja lopuksi l ^ ^ t t i in Hitlerui apulaisena "riemusotaan" jonka päämääränä oli V; srtfiaiistisen Neuvostoliiton tuhoaminen, sekä "kommunisinih" ja demo-i0\\: lBa^ havittämmeti kaikkialta maaihnasta. . . Mutta Idjiputiilokseksi tästä' verenvuodatuksesta, i6itotaiä jä llll i^l^estä väärin laskiemisesta ön se, että rnariil^eh liike on iSuohttSsa iQrt^^^^^ ja järjestöUisestikin vounakkaampi kuin ko<^caän ennen — yksistiiän Suomen kommunistisessa puolueessa sanotaan oler VriUr noin 50,K)(X)'jäsent3, puhumattakaan nyt SkDL:8ta,SuOtneä- ^eävostolatott Ystävien Seurasta ja muista järjötiiistäjöidkyfctd* v r S l a s k e t a ^ sadoissatuhansissa!' KolmAyn}niintä> tJglls^l^^^-äiiOttJeii:' porvaristo yrittänyt väkivalidlff^«tjpai" " mutta tuloksena on vain pitkä rivi hautoja ja sittenkin entisiil ehompi marxilainen työväenliike, joka tänä vuonna viettää Suomessa SO-vup-ttspäiväänsä t^eyien voittojen ja suurten saavutusten .:t^t|l^j|ul^a]9a. IIIV' 0)rviHristd^ kaikki vanhat ja uudeinipatkjn voitot ovat "vain fviU^ aikaisia''. '. Suomen, työväen kärshnykset, uhraukset ja u |s' V ei ole mennyt hukkaan. Historia on oikeutettatuit Suomen kansanjoukkojen 31 vuotta sitten omaksuman taisteluasenteen ja 0gj^ ilomielin todeta, että hetkellisistä tappioista s ja sosialismin aatteet voittavat vastustamattomalla voimalla hiin Suomessa kuin Kiinassakin. Erikoisen ilahduttavaa ja rohkaisevaa on tänä vuosipäivänä nähdä se, että Suomen : ja mainehikkaan sosialidemokraattisen puoluee)} tabtelutraditiot elävät, kehittyvät ja vaikuttavat uusissa olosuhteissa luvaten lelultakin Suomen paljon kokeneelle kansalle rauhan ja kan- ||||; scdtisen itsemääräämisoikeuden säilymisen sekä vakautetun ja syve-i S t öevah demokraattisen yhteiskuntarakenteen, mikä antaa paremman ja iman elämän työläisille, talonpojille ja muille pikkueläjille. Huomenna t&yttä^ Bylvaux LaksUa AJbertassa m». Prahk Kojkl 75 vuotta. Päivän ^mkari ön abk«ra UOdn Ja Vapauden lukija. Toivotamme onnellista elämänebtootat '. , ii:;-.'.f-TTT : Kauko Heikkilä: o. V. KCU8INEN toimi Suomen Kansanvaltauskonttatn vslMmHuiaIn Taltnatetttma. On ny-miesten protesti Trumanille •anora. —- (ALN) — Puolan de- |ao^cra«ttisten lakinUestel> ybdislys op. ös<«'.tt«i}at presidentti ItumanlUe avoimen kirjeen, Jossa protestoidaan Ybdjrsvaltaln kommunistisen puolueen 12 Johtajan oikeusjutun Jcdidc*- ta. ^iian S l r ^ s ä sanotaan nun.: "Meidän mlelestämn» on tänä oikeudenkäynti hyökkäys ihmisen Ja kansalaisen pe-h i s o l k e u i ^ vastaan. Sellaisen Jär- K«j»!*i5-Snoiiialal«n Sosialto- Je»tön, joka harjoittaa avointa laU- i^eorostotasavallan presidentit Usta toimintaa ihmisten keskuudessa. Johtajien asettaniinen. oikeuden eteen Ja sen lisäksi syyttäminen, «ttä se on harJoHttanut konspiratlota, väkivaltaa Ja kirlatystä, on slvUUvapau-dn Ja poliittisten vakatunusten vapauden periaatteen loukkaamasta. Se on myöskin lain J» oikeuden periaatteiden loukkaamista. Ja kun oikeusjut-^ tu ännetiuin sellaisen oikeuden käsiteltäväksi.' Joka on epäsuosiollhien kommunistista liikettä kohtaan, niin se on lain objektiivisuuden Ja puolueettomuuden periaatteen kieltämistä." Kirjeessä kehoitetaan Itumania, ettei hän sallisi sellaisen poliittisen dlskrijninoinnin tapahtua, vaan kq^et-taisl sellaiset yritykset, että käytetään fasistisia menetelmiä taistelussa työväenliikettä vastaan. 1 tua siihen osaan työväestöäkin. Joka ; cn myös poliittisesti kasvanut pikkuporvariston liepeUlä Ja «n kotoisin talonpolkklsmailtia. Sen aatepohJana on jolco aivan; pbrvarinineh, kuten englantilaisi 'Ö*enin, soslalisöpafc-' rioottineri tai atopistihen,'irateri llngin; se peloltitelee^ kumotttaseÖa, mutta ei ole kumoukeelllnen, vaan pikkUparannuteiä hairasteleva, pioius-tolininnallinen, ammattiyhdistylCBelli-nen, plkkutaloiipoikalnen, kutfen torpparit, reformistina taiten t « v l ä «^ -ja Icannattaa yleiensä "käytähnöllls-tä sisä- Jä nlkopomilkkaa'." • Tilante3n kärjistyessä luokkasotaa kohden täytyi puolueessa luonnollisesti tapahtua entistä selvempi Jakautuminen ybdeltäpuolen työväen luokkataistelun hyvältsyvien Ja sitä tukevien periaatteellisten sosialistien Ja toiselta pubien reformististen, kapitalismiin sopeutumaan pyrkivien Ja työväen luokkataisteliia vastustavien sanaso-sialistien välillä. Vuoden 1918 luokkasodasta muodos-txtl vanhan yhtenäisen sosialidemokraattisen puolueen koetinkivi. Kun tiiaxine v. Ifll7 loppupuolella kehittyi maassamme nopeasti luokkasotaa Eteläpään Viestin poJtaaiihiilito ja o i " ••' '•ii SI Uian suuri pala purtavaksi ^ r ^^onet merkit viittaavat siihen, että aloittaessaan sotatoimensa' ihdohesian tasavaltaa vastaan. Hollannin imperialismi amerikkaläi-sine kannattajineen aloitti jotakin sellaista mitä se ei voi. itse lopettaa. / Viimeksi tullut esimerkki tästä on Y K : n "Hyvän Viraston" raportti, missä sanotaan, että Indonesian sotaa ei voida lopettaa ennenkuin tasavallan hallitus on uudelleen perustettu, sillä tndonesialaisille ei voi antaa määräystä taistelujen lopettamiseksi kukaan; muu kuin Itsenäinen Indonesian hallitus. Kaikki nukkdiallitusten ''sopimukset", "liitot" ja "määräykset" ovat vain niin paljon ktiumaa Iknaa, snillä ei ole mitään vaikutusta Indonesian patrioottbeen kansaan. Totta tietysti on, että Hollannin impcrialbmin salakavalan hyökkäyksen ja Indonesian oman oikeistolaisen hallituksena saamattomuuden takia Indonesian tasavallan armeija kärsi suuria tappioita ja sen taistelu «naänsa itsenäisyj'den puolesta on njrt monin verroin vaikeampaa. Mutta YK:n "Hyvän Viraston" raportti osoittaa kouraähtuhtUvalla iavalia, että Indonesiassa on kehittymässä vieraan maan sortajia vas- , , iaan laajakantoinen sissisota, joka voi muodostua hy\'inkm veriseksi ja •y.?. ^tkaaikaiseksi taisteluksi, mutta ei voi lopullisesti päättyä muuten '/' kuin Indonesian vapautumiseen ja tmperialis;nin täydelliseen häviöön. f;^ Hollannin, Yhdysvaltain ja muiden imperialistien piirustukset •|, - ^.IndoRe^ian Yhdysvalloista" ovat tuomitut epäonnbtumaan, sillä mi-s^ MS^C Itään yksi maa, eikä mikään valtojen ryhmä, eipä edes kaikkivaltiaan ^^iJkölarin voimalla, voi millekään toiselle lyuKalie valmistaa kannutettua Juillkusjärjestelmää ja sanoa, että juuri näin sen pitää elää ja kitua. I^^^JIÖco historia osoittaa, et ta tällaisen "vientitavaran" val- |M,\\feistajiUe tulee ennemmin tai myöhemmin "Kreikan'' ja "Kiinan" ^p||5|: ovat syvästi huolissaan Indonesian tilanteen joh- 55 ^ =dostai sifiä ne epäilevät, että Hollannin hallitus otti liian suuren palan Mutta kansanjoukkojen keskuudessa kdiittyy ajatus, p ^ l ^ t ä i l c ^ ^ kaikin mahdollisin keitioin Vas- ^^|i^|||t<|ttav^ samalla kun Indonesian tainsah vapaus- [ua on autettava ja tuettava. ;ÄÖiianvi»aiiiMf on- ^^^^im^iai^' ' (B-S) Helsingin .Sa-sa huhtikuun 10 pnä suoritettaviin Vikingin maastojuoksuun. Tämä tieto tulkitaan Tukholmassai siten, että Ruotsin urheiltillitoii Johto inddidnian kirjeenvaihtajan on päättäny luopua aikaisemmasta mukaan on Vil^qpei-, CStllÄtgis-kannastaan inyksessä. Heinon • amatöörikic^-' South Poreoplne, Oat —' Viestin säTjfthllhdon kolmas erä piti suorittaa t.k, 18 pnä, mutta kovan Jääkelin takia eivät- miehet halunneet'hiihtää peläten suksien rikkoutuvan. Nyt kun hUhto suoritettUn tJc 23 pnä oU mitä parhain hUhtokell. eikä ollut liikaar pakkastaicaan/Joten hiihdon ystäviä oli kokoontunut paikalle aika paljon, l^ssä 3 km. .hiihdossa saavuttivat hiihtäjät seuraavat ajat: at Porsell 12.07. E. Kehysmaa 14.04, R. Luhta 14.37. P. Penttilä 14.52 Ja R. Mäki 15.05. Pikkupojat, Joita oU kolme topraa miehen alkua, hiihtivät saman. 250 m. matkan minkä he ovat hiihtäneet aikaisemminkin, saavuttaen seuraavat ajat: W. Penttilä 1.26, O, Porsell 1.37 Ja A. Stringer 2.25. Ensi sunnuntaina, t.k. 30 pnä on sitten se kilpailu Viestin lahjoittamasta pokaalista, Josta kilpaillaan silloin hiihdossa ensimmäisen kerran. Viime kesän viestinjuoksussa sai sen haltuunsa Viestin Joukkue. Nyt on kyseenalaista saadaanko se pysymään Eteläpäässä, sillä Kustaa Rantalan valtakunnassa on aika hyviä hiihtäjiä Ja Kustaan pojat ovat luvanneet tulla "hakemaan" tämän pokaalin Itselleen ainakin ensi kesänä pidettävään aluejuhlaan asti, Jolloin siliä taasen nykästään. \ Ensi sunnuntai-illaksi, t.k. 30 päiväksi, ov^t vlestlläiset Järjestäneet ohjelmaillan CSJ:n paikallisen osaston haalllle. Jossa tulee olemaan arvokasta ohjelmaa, muun maassa esitetään kaksi yksiosaista kappaletta, "Lulu serkku" lauluineen Ja "Taka-potkulan kauneuskuningatar".* Myös-, kin on mainitussa tilaisuudessa duet-tolaulua Ja muutakin arvokasta nähtävää. Saavu siis suomalaiselle haalllle ensi surmimtai-iltana katsomaan ja nauttimaan. — Nick. — Pete Bowling, Lewistonista, Ida., on keksinyt niin pienen sähköllä käyvän parranajokoneen, että sen voi kiinnittää liivin taskuun samalla tavalla kuin täytekynän. — Ruokatavarain kannutusmenetel-män keksi ranskalainen Appart y. 1810. Charleyn täti tulee Torontoon Toronto. — Kuten tässä nome-rossa olevasta ' ilmoituksesta näkyy, saapuvat sadbnryiaiset ensi sanhnntaina Oon-haalille, esittäen mainion haaskan huTinäyielmän "Charleyn täti". Pidämme mielessämme klo 4 ip. sunnuntaina alkavan esityksen. kcAden. oU ^öläisjoukköjen taistelu-halu kcnieealla. Marraskuun suurlakon tuloksettoman lopettamisen Johdosta mieliala Joukoissa tosin hiukan ladd, innostus ei Joukkojen eräissä osissa sejji^älkeen enää Jaksanut pysyä aivan yhtä korkealla kuin mitä se lakon aikana oli ollut, mutta rintama säilyi eheänä Ja työväen suurinta osaa elähdytti edelleenkin tahto voittaa taistelu. Johon taantumus yhä voimakkaammin työväestöä pakotti. Työväki ei halutmut luopua luonnollisista oikeuksistaan eikä vaarantaa työtätekevän kansan oikeuksia Ja tulevaisuutta. Näiden arvojen puolesta se oli valmis kaikin keinoin taistelemaan. Samanlainen oli mieliala torppari-väen Ja muiden Icanssa vapautta rakastavien aineisten keskuudessa. Toisin kuitenkin oli tilanne työväen taistelurintaman luonholllsen esikim'-» nön, maan ä!noäii työväenpuolueei», sosialidemokraattisen puolueen johtavissa kerroksissa. Puolue ei olisi ciilut tyypillinen sosialidemokraattinen pito-lue, JOS se olisi ollut 6lsälsesti,eheä Jä yhtenäinen puolue. Luokkasodan kokemusten tiUoksena kiertämättöm^-' si - käjmyt maamme työväenliikkeeij hajäahttimlnen ei /suinkaan " saantit' alkuaan V. 1918 luokkasodasta. Ha-' Jaantumisen siemen oli sitä ennen itä-' nyt - puolueen sisällä. ' Puolueen Johtavissa kerroksissa oli jo aikäisehunin ollut erimielisyyksiä puolueen suhtautumisesta vallahkumoukseeh Ja sen noudattamasta 'taiktiiicastä. Puolueen; Johtavissa kerroksissa'oli; ei valli v i i semmisto Ja.olkeisto; vaan-myös enfem-mistönä ollut keskusta nk. "siltäsaare-lalset". ' Eräiden vasemmistolaisten taholta oli aikaisemmin arvosteltu puoluetta vallankurtoukselliguuden puuttumisesta. Tavallisimmin el näillä arvostelle i l l a itselläänkään ollut oikeata käsitystä työväenpuolueen taktiikan v a a timuksista. Esim. Kotkan puoluekokouksessa V. 1909 arvostelivat eräät edustajat puoluetta siitä, että puolue osallistui eduskunnallissen toimintaan, pitivät työtä eduskunnassa, ei vain tarpeettomana, vaan vieläpä .vahiri^ gollisenakin. Näiden arvostelijain kanta ei tietysti ollut perusteltu eikä mätxilalsen työväen luokkataistelu-kanta. Puolueen vika ei ollut siinä, että puolue osallistui eduskunnallisee^ toimintaan. Ja tällaisesta "vasemmistolaisuudesta" lieneekin puolue vuoteen 1917 mennessä jossain määrin vapautunut. Mutta eräät arvostelut puolueen liiasta oikeistolaisuudes-^ ta ovat olleet oikeita ja perusteltuja; Keskustan heikkous ei ollut siinä, että se kannatti eduskunnallista toimintaa, vaan paremmihldn siinä, että se kiinnitti huomionsa liial^i edus-kunnalliseen toimintaan ja odotti eduskunnalliselta työltä sellaisia ratkaisevia tuloksia, mitkä eivät niissä olosuhteissa voUieet toteuttua. O. V. Kuusinen sanoo itsekritiikissään: Sosialidemokraattisen puolueen Joh-dop eniemmistö ei tietoisesti pjrrkinjrt vallankumoukseen. V. 1917 marraskuun suurlakon aikana se vielä päät-tämäitömänä horJUi Ja lopetti lakon niitään sanottavia tuloksia saavutta- I matta. O, V. Kuusinen sanoo, että horjuttiin vallankumouksesta poi8- päin. Suurporvariston kuitenkin kiihdyttäessä hyökkäystää/i työväkeä Ja kansanvaltaa vastaan, sen esilet^ä tunnuksen "luja hallitusvalta" Ja korotettua demagogisen huudon Itsenäisyydestä, mitä vaatimusta Itsenäisyydestä ce kaikin keinoin oli vastustanut, ja sen tammikuussa v. 1918 aloittaessa aseellisen hyökkäyksensä ratkaisivat periaatteelliset sosialistit lopullisesti kantansa, ottivat porvariston taisteluhaasteen vastaan Ja Julistivat tammikuun 27 päivän työväen vallankumouksen alkaneeksi. Kansanvalttraskunnan valtiosääntö-ehdotukssen. minkä puolesta siltasaa- 3-elaiset taistelivat, sisältyi tosin vain laajan porvarillisen kansanvallan puolustäminan. Työväen vallankumouksen ohjelinaä se ei< si^ältänjrt. Itse taistelu toi kuitenkin pakostakirf esille llikkeexx vallankumouksellisen luonteen. Näi» oli taistelevan luokan esikunnalla turmus mikä ei, vastannut taistelun todelista historiallista tarkoitusta.. -Edes. ipiuolueen vaserri-mfsto el esittänyt mitään työväen VaUankumoukseh ohjelmaa., ::|iituttaa$< :että el ollut erikoista tyitväenv^llan-. kumouksen ohjelmaa, ei tässä ole pääasia,- • ' . Pääasia ön siinä, e^ä . puolueen enemmistö ei jättänyt taistelua. Se taisteli niin hyvin kuin osasi. Ras- •kaan ja vaarallisen taistelun hetkellä 'se ei työväestöä jättänyt. Toisin cli työväenliikettä ^itse tarkoituksena pitävien oikeistososlallde-mokraattlen laita. Osa heistä Jäi vallankumoukselle ja työväen taistelulle yihamielislnä eräänlaisiksi sivustakatsojiksi, ollen enemmän por-varelden kuin työväen puolella. Taistelun aikana he ryhtyivät puuhailemaan rauhanneuvotteluja, varmaan tietäen, että porvaristo. Joka oli kalkin tavoin hyökkäykseen pyrkinyt ja aseellisen taistelun aloittanut, ei o l lut valmis rauhantekoon mtUlla ehdoilla kuin työväen täydellisen por-varelden armoille alistumisen hinnalla. Varmaan olivat he tietoisia myös siitä, että rauhanajatuksen niissä oloissa työväen keskuuteen levittäminen ei voinut auttaa ketään kuita kuin hyökkäyksen aloittanutta sotaista porvaristoa. Osa heistä taas lähti vastenmielisesti vallankumoukseen mukaan luopuakseen siitä en§imniäi- Sii(o men lluuooKkkKaassootd an o r i a i i k l ^ t t u s p i r v a r ^ l d i yksinoikeutena YRJÖ SIROLA toimi Suomen Kansanvaltonsbnnnaa nlkoasiafn valtuMettnna. Laoldaso-dMi päätyttyä joutui maanpakoon NenvostoISttoon, jossa toimi yliopiston lehtorin3,i yliteidinntatieteitten opettajana ja poliiUisena kirjailijiuia. KnoU V. 1936. —— ———. •——V sessä sopivassa, .til«iisuudessa Jä ryhtyäkseen sitten' työläisten taistelua tuomitsemaan. Soslalidemobraattlnen liike ci työväen koettelemuksien hetkellä kestänyt yhtenäisenä^ yallankumoukselli-set sosialistit syventyivät tutkimaan marxilaisuutta Ja jtutldmuksensa tu- Ic&sena. havaitsivat tarpeelliseksi perustaa uuden msurzilaisen työväenpuolueen. He halusivat pelastaa vanhan työväen parhaat taisteluperinteet työ-väeUe, kartuttaa niitä Ja rikastuttaa maamme työväenluokkaa muiden maiden työväestön .kokemuksilla. Oikeisto taas kiirehU tilannetta hy-väkseenkäyttäen taistelun työväestön tappioon päätyttyä, haalimaan käsiinsä vanhan työväenpuolueen aineellista omaisuutta, ja toiminnassaan on heidän perustamansa puolue uskollisesti seurannut vanhan sosialidemokraattisen puolueen huonoimpia, oikeistolaisen ryhmän omaksumia perinteitä. ' •'• • Ainoastaan toeten kutsumme kaikkia Sti|omaiki^*t»xtaidal8i&^ AmätÖ8i«inr-lyiluliitbn seuroja jäsentensä'kautta osallistumaan j^i;j^tämiimme faiihto-kilpailuihih. jdtkä järjestämme asianomaisen luvan mukaisesti Kirkland Lakella •helmi^'.6'^pnä! alkaen klo 1 ip. Lähtö tapahtuti TÖgh-koulun luota. KILPAILUOHJELMA •10 km. hiihto viiden ssurah keskisestä pokaalista.' Kunkin seuran kolmen parhaan hiihtäjän aika otetaan huomioon seuransa hyväksi. Naisille on 2 km. hiihto ja alle 15-v. pojille ja tytöille 1 km. kilpailu. Palkintoja jaetaan kolme kussakin sarjassa. 10 km. otetaan huomioon alle 18-v. ja yli 45-v. ajat. Näissä sarjoissa jaetaan myöskin kolme palkintoa loissakin. V, Osanottoilmoitiikset on tehtävä hel-mik. 4 päivään-^lhgnnessä osoitteella: E. Alanko, id Kli-gland St., kirkland Lake,Ont. Runsasta osanottoa toivotaanl Urheiluterveisin V . - j a «-seura J¥MY E. Alanko, • : * > . K. Salmi, puheenjohtaja "/^ sihteeri i;, — British Columbian lohenkalastus tuottaa enemmän'kuin minkään muun kalan kalastiis' Canadassa. ' Vaosi takaperin Hmtstyneen Suohien "Lvoklonodäa mtfsto^- - nimisen teolcseB Johdiimoysa fcä-siieBiftn otaalikeeMa nuanlttna usiaa «earaaTaan tapaan: Vuoden 1918 , hie*kasodän - r eU Suomen rapausscdan". kuten .sitä historiaa karkeaaU vääristellen on n i mitetty:— tapioitumista on kirjtttettu paljon Ja tullaan epSdlemättä edel-leenkto kh-jotttamaan. NHtä ei ole käsitelty ainoastaan'luökkarod3in'ku]- kua yksityiskohtaisesti selostavissa ja-j arvioivissa, varsinaiseksi historiaksi tarkoitetuissa kirjoissa -ja monilukuisissa muistelmateoksissa, ne ovat myöskin antBhieet aiheen hyvin moneen korkeäxnmalla täi matalammalla taiteellisella tasolla liikkuvaan kau-noklrJali: s2en teokseen. Muuten el vOl ollakaan.*^ SUlä niin jyrkä^i eri suOhÖln kuin luokkasodan arviointi eri lelirelhin kuuluneiden ja kuuluvien fienkUölden tätholta käykin, siltä oltaneen kuitenkin yhtämieltä, että luökkflisota oli Siiomen tShänai^ tlseti historian valtavhi tapahtuma. On ihmisia, jotka plölvät sitä valitettavalla fl^länä, suurena onnettomuutena. : Siuttä se cn Jökä taiiauk-sessä ollut todellisuutta, suomen historiaa. Joka ön pitkiksi ajoiksi Jättänyt syvät Jälkensä koko maamme yhteiskunnalliseeh elämään. Niin luonnollisena Ja helposti kä-fsltettävätiä. ilmiönä kuin näin oUen onkin pidettävä luokkasotaa, koskettelevien teosten määrällistä ximsaut-ta, yhtä luonnoton Ja sietämätön on se asiaintila, että tiio kirjallisuus on laadultaan Ja hengeltään hyvin yksipuolista Ja puolueellista, ehkä joitakin aniharvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Otettakoönpa melkein mikä t^ansa noista lukemattomista, historiaksi tarkoitetuista tahi kauuo-klrjallisista tedEsIstd. niiden yksinomaisena pyrkimyksenä näsrttää olevan Valkoisten voittajien ylistäminen ja voitettujen punaisten parjaaminen. Edelliset kuvataan niissä jaloiksi ihan-neihmisiksl; ylevän asian puolesta tais teUelkgi kflnsälHs^ftnkarelksi^ Jälkimmäiset . mustamaalataan ; kunr.ia^i-moisiksi vallantavoittelijoiksi, itsekkäiksi et^tillijoiksi, iäänfaiaah^turepE-si, roistoiksi Ja hUtigaaneijtsX.' Väitteitä vasti.ova» j c^ut etevät kirjaili- Jajtkin kaunoklrJaUisUsa teoksissaan yhtyneet yfeölmääh •Mubiaa''n^^ JMtikäli' heUtä iraritääs^a tcipav^^e^sä' .ah liiennyt.-.i^yÖtAjtuhtöa^p^ui^ riVelssä taiBtelleita rkansanmiehiä «kohtaan,, on se ollut timteilevan poro- .pörvarin sääUä^ noiden "tietämättö- .mieii". "yXsInkdrtalsteh" Ja harhaanjohdettujen" köyhlmysteri onnetto-nian kohtalon Johdosta. Tuon tapainen sääli, niin hartaasti kuin joku porvarillisen' politiikan vahäedessä kulkeva kirjailljaylcsllö lienee sitä ehkä tuntenutkin, sopii kuin tilauksesta määrätietoisen porvarillisen propagandan tarkoitusperiin. Tunnettuahan on, että ovelat taantumukselliset propagandahuljarlt käyttelevät tavanomaisena temppunaan samanlaista "harhaanjohdettujen säälimistä". Se luokkasodan tapahtumia käsittelevä 'kirjallisuus. Joka. Suomessa on näihin saaicka saanut luVan päästä julklsuuteenrkantaa siis miltei kauttaaltaan historiallisen totuuden vääristelyn, puolueellisuuden valhepro-pagandan leimaa. [ Sfröllä su ERI [gokttiikui I ifBtyny* a Suremaa Ijspoikamx Itf jalassa Välnaia ^]iaa&taI&A VILLE PESSI SKOL:n kansanedustaja ja Soo Kommnnistipnoloeen pääsihteeri. mannut ankarasti rangaistavaksi - tiorlkofcseksi kaikki yritykset luokka sodan kysymysten valaisemiseksi tjt gydämelUs* Iäisten taholta. Se on-julistanut "in peleistä, joill; den kapinan valmisteluksi" näide Myöskin k kysymysten koskettelun työv^n fflf aiulesta tali gaalisissä julkaisuissa tai kansanval täisissä maissa julkisesti ilmestynei den, luokkasodan historiaa valaisevia ^SlSHH^^ teosten ilmaantumfsen Suomen kama räUe. Se on kerta kaikkiaan olit ^^"^^1.^ sillä tinkimättömällä kannalla, ett vi! ? Suomessa ei vuoden 1918 tapahta mistä saa puhua eikä kirjoittaa ai W4 taaksepäi tään muuta paitsi sitä, mikä sovellu " sen omiin tarkoituksiin. Se on tali K*»»*^"-. tonut saada valehdella kenenkfiii Itimättömista häiritsemättä, mustata voitettua vas to Suomessa or tustajaa. peittää-omat rumat tekon tonsanvallan sa "vapauden" ja "isänmaallisuudeB luonnoi valhevaipan taakse. omoaa kalkke Porvaristo, kuoleva ja historia] n huomioi, tek näyttämöltä katoamaan tuomittu yh lltteeen ennak] teiskuntaluokka kykenee.mitä pöyris sb^M^^» tyttävämpään julmuuteen, mitä kata limpaan provokatioon^ silloin kun s katsoo riistoetunsa uhaJtu kenee siis omalla tavallaan käymää luokkataistelua, vaikka se el haluaj kaan sitä nimitettävän luokkataisb EUI luksi, vaan pitää edullisempana kekJ siä silie peltenlmjäv, 'Mutina sen edu tajat eivät kykecbe koskaan kirjoitta maaii- luotettavaa^; luokätatalsteluje historiaa; sUtä.VkMii^gr^esta; tä, että he. elväv':nä«,»elvätkä;halu nähdä historian todellista .kehitys'] kulkua. Selitys^ on siinä, että vuonna 1918 valkoisen terrorin luokkaherruutensa pertistanut kapitä-listiluokka . on ^voittajan oikeudella anastanut luokkeisodah historian k i r - Joittainisen otnajfsl monopollkseen, yksinoike)idekseen. Se ei ole sallinut kuultavan toista puolta. Se on l e i - MlstäSn historiallisista asioista 'väiaitämätt^^ l^e;'pitä^t. sit-keäi^ i ^ i i i ^ s U t ^ y ^ j ^ eiP)ä|us llsssta käsityksestä. että']iapdtaiistLne tuotantotapa' ja sllhen^erustuva pltalistiluokan herrruus on yhteii kuntahlstorlan viimeinen sana, yhteii kunnallisien kehityksen päätepiste| Tästä syystä ,he eivät voi suhtautu luokkataistelujen historiaan sillä rob-j kealla ennakkoluulottomuudella, avarakatseisuudella., mitä pätevält historiankirjoitukselta vaaditaan. Siio men porvaristo on sekä fcykenemä-| tön että haluton. näkemään vuoäen 1918 tapahtumissa Suomen työläis-| ten j a \töil)parien suuressa täisteK muuta kuin "levottomien ainesten"! aikaansaamaa sekasortoa ja rettelöimistä. Kaikki se. mikä vuoden 1918| tapahtumissa on ollut oleellista, elävää, tulevaisuuteen tähtäävää. yhfei£-| kiumallisen elämän jä yhteiskunHal-f lisen ajattelun kehitystä eteenpäinl ylevää, on- tuolta luokkakoston sane-I lemalta. ixiin sanotulta' "historialta"] jäänyt, huomaamatta! • Suonie vuorma 1918 pystytetty ja aina teen 1944 jatkunut kapltallsUluokanl ehdoton luokkadiktStonurl. Jonka tuoni luokan asianajajat ovat <ristineet| "suoma^.iseksi demokratiaksi", onl Suomen ijorvarlston ihannevaltio, jo-| Bukkai kuolo 2p:i>ä 1948. nyt Suomesst 79 V. 2 kk. ja Lähinnä st Anni, mrs. O Belen. mre. H mrs. Alanen! nissa, Ont. j« bstenlastenila fiäksi suuri jtt&vä- i a fo^ Vilittä ja ha Fort Arthnrtfl Vej tuoni mei vei oman äidi Nyt muistosst ei nähdä enäi KUtos äiti h} Jota osaks' sa ja aikuisiksi t niin ain' äldl Nyt rakas ält vaan muistos: Haluamme tamassa äitiä osaa suruumn me hautakum ja Wm. Laine käytettäväkse tarjoilussa ha Fort Arthur Meidän sosialidemokraattinen kantamme oli: l:ksi rauhallisen ja as- Suomen lähetystön tiedonanto .Suomen Ottawan lähetystö on lähettänyt lehdellemme julkaistavaksi seuraavan tiedonannon: Kaikki, jotka eivät ole vielä saaneet konransta, oikomailla sodan johdosta menetetystä omaismdes-ta, hakekoot hrimiicnnn l i ^ a im mennessä. Kunnioittaen. F. A- Mustonen VarakonsolL teetteisen, vaan el vallankumouksellisen luokkataistelun kanta, mutta samalla 2:ksi se oli itsl&näiseh luokkataistelun ksmta, eikä porvarien liittoon pyrkivä kanta. Nämä molemmat yh-^ dessä määräävät menettelymme." Keskustalaiset eivät riittävästi huomioineet eivätkä nähneet mahdolliseksi tiiaimetta. että kotimainen taan-tiunus ei alistuisi parlamenttaarisiin ratkaisuihin, ja että työväestöllä olisi voimaa ja mahdollisuuksia suorittaa vallankumoukMlinen'ratkaisu, eivätkä valmistautuneet sellaisen tilanteen varalta. He eivät vakavasti p i täneet työväen vallankumousta tarpeellisena. Sitäpaitsi, muodollisina marxilaisina, he ajattelivat, että vallankumousta ei tehdä, vaan jos se on tullakseen, niin se tulee, joten sitä varten .ei tarvitse erikoisesti rarustau-tua. Oikeistolaiset sitävastoin eivät asettaneet itselleen edes sosialismin päämäärää. Oikelstolaisinta siipeä esittelee Y. K. Laine Suomen poliittisen työväenliikkeen historiassa Yrjö Sirolan suulla (V. 1917 pidetty puhe) seuraavasti; Heidän "Sirola sanoo voivan nojau- Tänään tulee kulimeeksi 31 vuotta siitä kim Suomen luokkasota alkoi. Yli neljännesvuosisadan Suomen v i rallisella taholla selitettiin se "v^i^paus-sodaksl". Kalkissa koulukirjoissa kerrottiin kiUnka v. 1918 talstdtiih Suomen itsenäisyydestä Ja suorltctöln sankaritöitä. Porvarilliset runoilijat yUstivät sitä samassa äänilajissa. Val-^ tion kustannuksella toimitettihi^llis suiuteos "Suomen Vapaussota". - Kun V. 1918 luokkasodan ensimmäi-' set Uekit leimahtivat, niin kansaa kutsuttiin thaisteluun •"ry5aien*'-maasta pois ajamiseksi. Puhuttiin idän perivihollisesta, vieläijä sellaisetkin kuin kenraali Mannerheim.^ Joka itse vallankumoukseen saakka oli palvellut Venäjän keisarin henkivartiokaartin upseerina. Ei ole ihme vaikka moni vapaaehtoinen valkokaartilainen pa-lattiraan rintamalta ihnaetteli kim ei tavaimut ainoatakaan venäläistä. Oliko Suomessa todellakin kjrsymys venäläisten poisajamisesta v^ 1918 sodassa? Ei ollut Jo yksistään "Suomen Vapaussota"-teoksen U osassa todetaan sellainen valheeksi. Siinä kerrotaan, että tammikuussa, juuri vähän ennen luokkasodan pulikeami-sen. lähetti senaatti Mannerheimille, joka EteläpcdijanmaaUa oli Jo järjestänyt näyttämön valmiiksi sodalle, sähkösanoman tiedoittamalla, että venäläinen sotaväki, ei tule sekaantumaan suomalaisten keskinäisiin riitoihin. Mannerheim tiesi, että jos tämän sähkösanoman sisältö tehdään julkiseksi, niin lian ei saa montakaan talonpoikaa valkoiseen luqneijaan "ja siitä syystg; isala^lää^ 4n on tunnettua, että BmtLitovskin rauhansopimuksen mukaisesti oli Neu-v6stomtto'- jö"siirtSn3rt osan venäläisiä joukkoja pois Suomesta Ja loppiijen siirtoa parhaillaan toimitettiin. Mutta eiJhrtiisiä voida loppumattomiin vetää nenästS. Sotien Jä raskaiden tappioiden jälkeen poliittinen tif lanne kehittyi sellaiseksi, että Sucunen valtion Johd<ssa olevat vastuunalaiset henkUöt ovat joutuneet julkisesti tunnustaa, että NeuypstoUitto antoi Suomelle itsenäisyyden: ja että se on myös aina käytännössä toteuttanut tätä po- Utiikkaa. '^..j; . Suomen-Neuvostöliiton-Seuran adressissa. jö3aka (allekirjoitti Suomen tasavallan presidentti ja 440,000 kansalaista, sanotaan, mm. seiiraavasti: Neuvostoliitto. tunnusti leniniläis-stalinilaisen kansaUisuusperiaatteen mukaisesti ensinunäisenä Suomen i t - s e n ä i ^ d e n . . • senaisyyden, mitä tsaarin valta ei olisi koskaan tehnyt. . V Kokoomuspuolueeseen. kuuluva presidentti I^tasUcivisähoi Stalinille lä-hettämässääii sähkösanomassa viime ntarraskuim 7 pniä seuraavasti: "Teidän sekä euturta iiökakuuh yaUai^u-tnöUätä :käaasatiJI^. jöhianeiden tqve-reitteniiib jo Vairtiain ttitiniistama Suomen oiietts täydelliseen itsenäisyyteen on toteutunut ja saanut Jatkuvasti Neuvoätoliiton hallituksen tunnustuks e n ; . . " . _ . • LalÄ&amme vlää Suomen eduskun-nah: viime vUöden lokakuun- vaUan-kiiJÄMsen ; V P ^ Nciivostomton kor^<^inmalIe neuvostolle lähettämästä ^tikösimonästa seuraavan kohdan: ; "Lokakuun vallankumouksen 30- vuotisjuhlan Jcmdosta Ja palauttaen mielito. että juuri lokakuun vaUanku- Entinen pääministeri S^uno Palcka-la sanoi lokalniiin vnnonlnm^^vlIrg^Ti 30-vuotIspäivänä seinaavasti: •'LiÄa-kuun Vallankumous antoi Suomen'It-mouksen suuri johtaja tuimusti Suomen itsenäisyyden, esittää Suomen eduskunta rlMenvostoHiton koo^eim-malle neuvostolle parhaat onnitte-limsa toivottaen Jatkuvaa menestystä työlle Neuvostoliiton kansojen l i y - vinyoinnin. Ja rauhan hyväksi.. P Nämä todistavat, että' Suomi sai i t senäisyytensä Neinrostolntolta eikä s i tä tarvinnut taistella v. 1918. kuten täiiän s a a l ^ on-usfcotettu viralliselta taholta. Blyös monet muut Suomen porvarilliset realipolltiikot ovat tunnustaneet suoraan, että v. 1918 kansalaissota el <^ut vapaussotaa. Täällä edelleot. vieläkin enemmän kuin Suomessa, taantumusjohtajat puhuvat v .1918 "v^^aussoda^ta". Heidän pitäisi muistaa WBShing:tonissa okrvan Suomea ministerin K . T. J u t i lan sanat, jottca M n lausui New Tor-kissa pidetyssä Suomen itsenäisyysjuhlassa. "Te elätte tääUä kuusi vuotta tapahtumista jälessä", hän sanoL| Lisäämme vain tähän, että osa ihmisiä elää täällä vielä parikymmentä) vuotta jälessä. • ^ Miksi me^sanomme y. 4918'Suomesta| kä3rtyä isahsalaissotaa luokkasodaksi? 1 Siksi että todellisuudessa se »oli sitij Jo Venäjän maaliskuun vallankumous 1 sysäsd liikkeelle Suomen tietoisen työ-J väenliikkeen ja kalkki, työväenjärjes-l töt kasvoivat tavattonian ttöpeastL j Lokakuun vallankumous-.antoi sille| uuden sysäyksen ja se päätti voittaa | ne poliittiset ja taloudelKset uudistukset, jotka Suomen porvaristo oli.estänyt tsaarivallan väkivallan avulla-1 Porvaristo, joka tiurvautuu väkivaltaan kun muut keinot eivät voi suo-] jella sen luokkaetuja, aikoi jo aikai-j sin valmistua aseelliseen kapinaan. | Heidän valmistumisensa <^ niin hyvin] harkittu ja. huolellisesti valmisteltu.] että jo ennen luokkasodan alkamista] oli Saksan avusta neuvoteltu. Suomen työväki ja tori4>arit, jotk»j uskoivat vuosisatoja kestäneen sorron] kahleet vihdoinkin pudoimeen Ja oi-j keuden Ja demokratian saavutetun.] provosoitiin aseelliseen taisitelmm. Pu-I nakaartilaiset taistelivat seHaiseD»! urheudella, että kaikkialla sorrettu-j jen ihniisten keskuudfösa se herätti suurta ihailua, ^eläj^ voitettuna.] vieraan vallan sotajoizkkojen iselkäänj antamasta iskusta, tuhatmet seisoivit] telöittajiensa edessä pelottcnnlna. Vapautta ei suinkaan palautettu v.j 1918; jsodan voittajien toimesta Soo-j nieei^ vaan taantumus, joka ^ukäj johti fasismin yöhön ja kansalliseni ^mnettomuuteen. UoitS^^^ f • ' Ra «yntynyt V äkkiä sydän Ontario, iot kuollessaan Sureuaaz Olavi aakä perheinecoi Suomessa. Miks' loppui niin äkkiä, at Mikf otettm en antanut Oi Jäi kaipaus z Hiljaa kärsit nukuit, kun t vei. Kaunista unt kaivaten isää SydämeUlnei apuanne saatti Olista kukkala PikkusaareBcJ tarJoUusta.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 27, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-01-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490127 |
Description
Title | 1949-01-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, tammik. 27 p. ~ Thursday, Jan. 27
Ihnr. «tb 1917. AttboKteed
cIM nuOl hr tbe IMst
JDcpartincn^ Ottovm. Tob-ttnrtoe
«edUy: Tneadayi,
taad SBturdays Ujr Vi^Kiai
j OontpMiy LUU 100^109
St W, SodboiT. Oot, Canada.
Mmm Ota»
AdvcrtladlD|i zaZT^Söo
•nunthittnci txtt of '
TILA08B
CSasiadäi
TtadymlMiBa: itktjboiSttS Suomessa: 1 ric 7A> 6 kk. 425
f SYNTYMÄPÄIVIÄ
^Sunitiai luokkasodan Viio^
Tänään tulee kuluneeksi 31 vuotta siitä, jolloin alkoi Suomen
provosoima luokkasota, missä SuomeiTtyöIäiset, torpparit
||£^ä^l|^Istö paiiiaimmisto joutui asekädessä puolustamaan m^iafisa
« a »
: f l i i
^ÄS*^ löBiöä^^tä ja sen demokraattista yhteiskuntasmiotoa imperialistista
I' $aduaa ja kotimaan taantumuqx)rvaristoa vastaan,
' 31 vuotta sitten alkanut luokkasota päättyi Suomeia kansan ori-
1^ tappioon ja sen«sc?uraukseä6ai tynmieä
^ttAiaaiä. Suomen parfiaat pojat ja tyttäret mienivät ennenaikaiseen
midtaan tai viruivat vuosikausia vankiloissa. Välittömänä seurduk-
Msia punaisen kaartin tappiosta oli SO-vvasiHavun työttömyy^usi;
mmerk^^3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-27-02