1949-01-27-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
yrillä sainilla ilmoitamme, että rakas mieheni ja Leon hyvä Uä ERIK RAFAEL NIKANDER j j B i i k i i i f l a «D unetti joulukuun 2 pmä 1948 Mount Sinai ^iiali«a Torontotta. 48 vuoden ikäisenä. Hän oU «tynyt Suoni«tta Turussa syyskuun 25 p:nä 1900. Suremaan j i l hinen vaimonsa Helmi Maria Nikander peikamm* L«> seka kolme veljeä ja yksi sisko perhei- ^Suomo»ay.m. muita sukulaisia ja tuttavia Suomes-listassa maassa. . ^ Vainaja haudattiin Mount Pleasant hautausmaahan oantaina Joulukuun 4 p:nä 1948. Paljon olit tehnyt työtä, taistellut ja uhrannut. Viimein sammui lämmin svdän, rinta rakas raukesi. HELML Lepää rauhassa rakas isä. • LEO. K I I T O S äydämelUset kUtqtoet lukulsIUe ystäville kauniista kukista ia sen-lelstä. joilla koristitte mieheni arkun. Säyöskin kiitos osanotosta suruuni ja lohduttavasta huomaavai-udesta tällä raskaimmalla hetkellä. B E L M I NIKANDER iounäUe se e i sallisi. Suomen in kehittyvän. Tälläkin het- > pyrkii kääntämään historian taaksepäin palatakseen tiio-oelmolmaansa tuhatvuotiseen ntaan, "vapautumaan" niistä ättömistä e d i s tysaskeleista, lomessa on viime -vuosina otet-sanvallan tiellä. Taantumuk-e luonnolleen uskollisena se aa kaikkea uutta. Mikäli se omioi, tekee se tämän peloi-en ennakkoluuloisia, vanhoillisesti ajattelevia ihmisiä sosialismin peikolla. "Tuntematon pyrkii kotiisi." Sellainen on tuossa peloittelussa käytetty uusin tunnus. Kaikesta edelläsanotusta johtuu, että se porvariston itsekkäitä luokka-pyyteitä palveleva ja sen taantumuksellisten propagandanäkökohtlen mukaiseksi muunneltu Suomen luokkasodan, niin sanotun -vapaussodan" historia, jonka kapitalistiluokan palveluksessa olevat kynäniekat ovat laatineet, ei tyydj-tä eikä voi tyydyt- Snrnil» ilmoitamme, että rakas äitimme EUFROSYYNE KIVIPELTO (O.S. Ahola) (kai koolon nneen täällä Port Arthurissa, Ontariossa, Joulukuun siiä 1948, pltkiMikaisM taudin murtamana. Äitimme oU syniy- Suomessa Patkimossa syyskuun 28 p:nä 1869 ja oli kuollessaan f.Zkk. j a l U p U n e n . ähinnä suremaan Jäi 6 tytärtä. Joista Tyyne, mrs. H. Siilman. oi, mrs. O. Hietala, Sylvia, mrs. Wm. Kaukola Port Arthurissa, en, mre. R a n t a Cloud Bayssa, Ont., Hilma, mrs. E. Maja ja Hilda, i. Alanen Suomessa sekä kaksi poikaa, tVemer Kivipelto Mofcomo-u, Oni. Ja L a u ri Kivipelto Neuvostoliitossa, 24 lastenlasta j a 14 eniastnilasta sdcä kaksi sisaren tytärtä Nashwaukissa, Minn. ja ksi suuri Joukko muita sukulaisia täällä ja Suomessa ja laaja ivä-Ja toviertpiiri Canadassa Ja Suomessa, iiinäja liaudaitlin Joulukuun 4 p:nä Riversiden hautausmaahan t Arthurissa suuren omaisten j a ystävä joukon saattamana. tuoni meiltä kalleimman, oman äidin armahan. muistossa vaan äidin pitää saa, ähdä enää milloinkaan. OS äiti hyvjrydestäs Jalosta, . osaks' saimme lapsina ikuisiksi kun vartuttiin, ain' äidin luona viihdyttiin. rakas äiti olet poissa meiltä iäti, . 1 muistos meitä aina seuraapi. • LAPSET. Jos sattui iloa tai surua, piti mummulle se heti kertoa. Hän kaiken hyvin ymmärsi, päätä hiljaa silitti. Vaan nyt on mummu poistunut, tuonen tupaan muuttanut. Mut' aina sua muistamme ja neuvojasi seuraamme. LASTENLAPSET. K I I T O S aluamme lausua sydämelliset kiiotkset kaikille, jotka olivat saat-assa äitiftname viimeiseen lepoonsa ja tavalla tai toisella ottivat i suruumme. Kiitos Icauniista kukista, joita niin runsaasti aitim-hautakummulle laskitte. Kiitos Alli Pajuselle kauniista laulusta 7m. Laineelle puheesta. Kiitos kaikille, jotka annoitte autojanne tettäväksemme hautaussaatossa ja kaikille jotka autoitte kahvi-ollussa hautauksen Jälkeen. Arthur L A P S E T PERHEINEEN Ontario Rakas mieheni ja lastemme hellä isä Wt4 DAVID LEHTELÄ tynyt VälkMkoskella kesäkuun^25 pmä 1894. kuoli iä sydantulppaan kodissaan, 853 Ontario St., »«dbunf. ario. joulukuun 12 pmä 1948 klo 9.15 aamulla, ollen Uessaan 54 5 kk. ja 17 päivän ikäinen. aremaan jii minä. hänen vaimonsa ja lapset Helien ja ri sekTlipaenlapsl Brian, iäkäs äiti Ja kolme veljeä ieinwÄ Suometta seka laaja ystävapuri taalla ja messa. s' loppui Sinun elosi tie, äkkiä, arvaamatta. ^ otettiin Siriut p'ois, ntanut ois. kaipaus vain. Fanny. w kärsit tuskien taakan, (it, kun uupumus voimasi vei. »ista unta nukkuos hiljaa, iten isää muistamme ain. .Lapset Kiitos hymystä herttaisesi a, kädestä niin lämpimästä, auttavaisesta. Brian. Kiitos kaikesta hyvyydestä meille. .Aina kaipauksella muistellaan. Riku. Irja j a KustL K H T q p .ämelllncn i ^ t o k s e m n » e ^ e . ^ f ^ r ^ ^ tme saattäessamme Jukkaa « i m e l ^ e m a ^ sekä pastori iu akaurkdklael aJiat tienirs.t Sau Jkas eslelep ppuelh^o sta jiaf ^nnaaupruireiennS nnllle kahvi-lusta. Kiitollisuudella FASirg J A LAPSET MAURI RyOMA SKDL:n kansanedasUjs Ja S K P :n äänenkannattajan Työkansan Sanomain päätoimitUja. Jootvi väUnui-han aikana vankeuteen Ja .toisen maailmansodan aikana Snoaken fasis* tit suunnittelivat häiidle kuideauui-tuomioU, josu KnaiBin älymystön päättävä toiminta pdasU häiieL Hislmiallincn ddoimentti tää työväenluokkaa eikä ketään totuutta rakasUvaa, eteenpäin avoimesti katsovaa ihmistä. Luotettavan, historiallista totuutta suoraan silmiin katsovan historian voivat kirjoittaa vain työväenluokan edustajat, tämän historiallisen kehityksen etimenässä kulkevan nousevan luokan, jolla el menneisyydessä ole mitään salattavaa eikä tulevaisuudessa mitään pelättävää. Kaikki suomalaiset naiset mukaan taisteluun rauhan puolesta Toronto. — Toronton osaston naisten kerhon vuosikokous pidetään Don haaliUa maanantaina tammikuun 31 päivä kello 8. Kokouksen yhteydessä tulee Horise Nielsen puhumaan j a selostamaan mitä M E vohume tehdä pysyvän rauhan hyväksL Maaliskuun' alussa julistetaan yleinen rauhanviikko, johon työhön Toronton naisteni kerhokin on päättänyt y h tyä. Siis toivottavasti K A I K KI suomalaiset edistjrsmidiset naiset saapuvat tähän tärkeään kokoukseen, että yhteisvoimin voimme työskennellä. Kokouksessa -kuullaan keiiion toimintakertomus viime vuoden ajalta, ja lopussa tarjotaan vapaat kahvit. Siis maanantaina 31 päivänä. Tervehtien kerhon puolesta ' Helen. Anja Honkasen M U I S T O L L E Kuoli tammikuun 24 pmä 1948 Orillian sairaalassa. On vuosi vierinyt muistojen taa, vaan sinua, .inja, emme unhoita milloinkaan. Kaipaus ja suru rintamme täyttää. Rakkaudella iäti muistelevat. Äiti, isä, sisko Ja velL SyväUä surulla ilmoitamme, että kallis elämäntoverini Ja hellä äitinune Sofia Karolina Kivinen (O.S. Eliason) kuoli sydänhalvaukseen kotonaan Ware Townshipissa, Ont. Joulukuun 5 p:nä 1948. Hän oli syntynyt Ruotsissa Norbotten läänissä Joulukuun 5 p:nä 1876 Ja oU fcuoUessaan 72 vuoden ikäinen. . Lähinnä suremaan Jäin minä. häneif puolisonsa, kaksi, tytärtä, joista toinen Suomessa |a toinen täällä Canadassa, neljä poikaa, v i i si lastenlasta ja yksi lastenlaaten-lapsL Vainaja haudattiin Port Arthurin Riversiden hautausmaataan Joulukuun 9-p:nä. • Minä muistelen sua kuin muinaista, niin kaunista, kaunista unta. Minä muistelen sua kuni kesän kukkaista, jonka päällä nyt oii paljon lunta. Minä muistelen sua kuni tähteä, joka loisti mtm ilokseni. Nyt kaihoten muistelen mennyttä, lepää rauhassa aartehenl. ElämänioverisL Nukkuos imta sä äitimme siellä, elämän myrskyistä rauhassa. Niin monet laulut, joita lauleUt - - meille, ei unhoitu mielestänune ^.konsanaan. Kevään tultua hautalomipusi päällä pikkulinnut äidille laulavat. Kiitos äiti beUyydestäsL ' Tyttäresi Vendiä Ja Earenia. Hymy hyytyi, silmä sammui. . pois kulki kultainen elämä. Nyt mullan alla ikiuntaan uinuu äitimme niin hellä. Lumi valkea vaipallaan äidin haudan peittää, talvisen taivaan täht&et, sen hangelle hehniä heittää. Poikasi Oicax, Veikke, Heimo Ja A m ä c . • K I I T OS Lausumme sydämelliset kiitokset kaikiire, jotka muistivat vainajaa hänen viimeisellä matkallaan: K i i tos kukina. l^yne Siilmanille r u nosta. Alli Pajuselle kauniista l a u luista ja W m Laineelle puheesta. MySskin kiitos niille kaikille. Jotka auttoivat kahvitarJoUussa. B f A i n K I V I N E N J A L A P S ET Ware Tevostaip (^iUffo Aniietta Helsiiigissa' 29 päivänä tammikuuta 1918 SUOMEN TYÖMIEHET. K A N S A L A I S E T ! Jos teidän tahtonne se, että meidän on yhdessä mtiodos-tettavan Työväen Pääneuvoston kanssa astuttava tällä kohtalokkaalla hetkellä tayttainään maan vallankumoushallituksen tehtäviä, n i i n tahdomme ne tehtävät horjumatta täyttää voimaimkne midcaan. K u n köyhälistön hätä on niin hirveä, että työlä^toveri siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, j a kun hänessä y h teiskunnallisen yapauden jano on niin valtava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa, n i i n tällöin on meidän jokaisen työ-väenliikkeemniehen pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan, ponnistaa kaikki voimanune työväenluokan va|»autuksen auttamiseksi niin pit^^lle kuin isuinkin i^ahdollista. Mutta jos tahdotte, toverit, toisia miehiä vallankumoushallituksen tehtäviä täyttämään, m i n sanokaa se millä hetkellä tahansa yhteisten jär-jestöjemme kokousten kautta, j a on heti jokainen meistä valmis siirtamäiän ohjat kenelle te määräätte. Me olemme sosialidemokraatteja. Tiedätte siis, mikä on toimintaohjelmamme. Se oh sosialistinen ohjelma. Me uskoihme, että Suomen työväki voittaa vihollisensa nykyisessä vallankumoustaistelussa, olkootpa sitten vielä edessä olevat otteliit kuinka vaikeita tahansa. Ja tällöin on joka tapauksessa paljon voitettu, niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien hyväksi. EU ainoastaan ole torjuttu synkkiä vaaroja, vaan myös vallattu elämän kohoamisen tärkeätä perusehdot. Meidäiri-mielestämme on nyt Suomessa pyrittävä rohkein, harkituin ottein muuttamaan koko valtiojärjestystä. Virkavalta on nyt niin murrettava, ettei se enää myöhemminkään voi kansan herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on tehtävä kertakäilddaän loppu. Koko valtiosääntö perustettava taatusti työväen etujen mukaisen kansanvallan pohjalle. Veroja ja r a - sitiiksia oh siirrettävä vähävaraisten hartioilta rikkaiden riistäjäin kannettavaksi. Vanhain ja työkyvyttömäin vakuutus alettava kä3rtännössä jo ennen kuin varsinainen vakiiutuslaki ennättää tulla säädetyksi: Kansanvalistusasiain johdosta on hävitettävä taantumuksellisuus. Torpparit ja mäkitupalaiset heti vapautettava kokonaan isäntiensä vallasta. Ja vieläkin syvemmältä On käytävä kapitalismin riistojärjestelmään käsiksi. Pankkipääoma alistettava yhteiskunnan valvontavaltaan ja sen kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa teollisuus- ja kaiippapääomaa. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole kajottava, miitta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista ^yhteis-kimhan haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa. Tällä tavoin on päivä päivältä, viikko viikolta astuttava herkeämättä eteenpäin sosialistisen kumouksen tietä. Se voi ku-mousaikana tapahtua ainoastaan vallankumouksellisten säännösten kautta* joita vallankumouksen valtaelimet antavat ja joiden toimeenpanosta pääasiassa vallankumouksellinen kansa itse, omiiie järjestöineenhiioleh pitää. Suomen.porvarien hallitus astui julkeasti taantumuksellisen valtiokaappauksen tielle. Nyt on Suomen työväenluokka vuorostaan käyttävä vallankumouksen oikeuttaan yhteiskunnallisen edistyksen pialvelukseen. Porvarit tahtoivat "lujaa järjestysvaltaa", tahtoivat sitä omien pyyteittensä pönkäksi. Nyt tulkoon tähän maahan luja järjestysvalta, mutta köyhälistön turvaksi, sorrettujen avuksi! TänÄ on meidän kantamme. Ainoastaan tekomme saattavat osoittaa, mitä aikaansaadaan. Me emme ole enempää kuin tekään, lähteneet vallankumoukseen leikin vuoksi, vaan syvästä vakaumuksesta, että ainoastaan siinä on Suomen työtätekevän kansan pelastus, ja että sen eteen on uhrattava mitä ikinä vaaditaan.; Mutta sanokaamme samalla suoraan: teistä itsestänne, vallankumoukselliset työläistoverit, riippuu nyt kaikkein enimmän, kitinkaiscga tuloksia aikaansaadaan. Ei mikään valtuuskunta voi omin päin todellista olojen kumousta tehdä. Siihen kykenee vain kansa itse suurten järjestöjensä avulla. . Voimaa ja yksimielisyyttä nyt kysytään! Suuria uhrauksia j a uupumattomuutta! Niistä riippuu nyt Suomen työväenluokan voitto. Helsingissä, 29 päivänä tammikuuta 1918. K U L L E R V O M A N N ER YRJÖ S I R O LA E E R O H A A P A L A I N E N A D O L F T A I MI L A U R I LETONMÄKI O: W . K U U S I N E N s ANTTI K I V I R A N TA J A L O K O R H O N EN J . H . L U M I V U O K K O E V E R T E L O R A N TA O. T O K OI K O N S T A N T I N L I N D Q V I ST E M I L E LO RAOUL P A L M G R EN kansanedosUJa Ja ^ D L : n iänen-kannattajan Vapaan Sanan pftitid-n^ ttaja. Hehl Liniströndti] M U I S T O L L E KAKSI PIENTÄ ORPOA K I R J . V. MÄKI V I R T A Inkeroisten tehtaalla JulisU työnantaja työsulun Ja työläiset päättivät pitää kokouksen työväentalolla n e u - votellakseen, mihin toimenpiteisiin heidän pitäisi nyt ryhtyä. Kun tehtaan isännöitsijä sai tämän tietää, kehoitti hän työläisiä kokoontumaan tehtaan kh-kkoon Ja lupasi itsekin tulla sinne. Työläiset eivät kuitenkaan halunneet mennä kirkkoon, sillä sattuu, että siellä räjähtää vaikka pommi, sillä olihan Suomen luokkasota juuri käynnissä. PlU olla varovaisia, tuumivat työläiset. Kokous pidettiin työväen omalla t a lolla. Valittiin a-henkinen komitea viemään Uedon kokouksen päätöksistä' tehtaan Isännöitsijälle. Lähetystö esitti asiansa ja isännöitsijä, kuultuaan kokouksen päätöksen, raivostui. Komitea näki parhaaksi lähteä pois, mutta samassa isännöitsijä veti eslta revolverin Ja uhkasi ampua koko lähetystön. Ennenkuin hän kuitenkaan ehti toteuttaa uhkaustaan, sai hän kuulan rintaansa. Hänen takanaan sattui olemaan hänen tyttäfensä, Joka oli tullut rauhoittamaan raivostunutta Isäänsä. Sama kuula osui htt-neenkln Ja hänkin kaatui. Se oh heidän kohtalonsa. Valkoiset siirtyivät pohjoiseen ja punaiset valtasivat uusia alueita. M y l lykoskella oli paikkakuntalaisten hyvin tuntema Ville Ahola, jo|^a punaisten vallan aikana määrättiin hoitamaan Myllykosken .piirin nimismiehen tehtäviä. Hän hoitikin tehtävänsä moitteettomasti. Valkoiset saiy^t Saksasta apujoukkoja, joiden avulla he valtasivat p u naisilta khko Etelä-Suomen. Ville Ahola vangittiin monen muun toverinsa kanssa, ja heidät asetettiin syytteeseen mikä . mistäkin rikoksesta. Aseman toisella puolella olevansa metsässä pantiin kuolemantuomiot täytäntöön. Toiselta paikkakunnalta saapui rankalsujoukko, joka teki puhdasta Jälkeä. Tuli myöskjn Ville Aholan vuoro. Kun hänestä el ollut minkäänlaisia syytepaperetta, ihmetteli rankaisu-joukon päällikkö, että kuinka hänen tuomionsa voidaan panna täytäntöön. Ville Ahola näki. kuinka monta hänen toveriaan kaatui ja oli varma s i l tä, ettei häntäkään säästetä. Hän paljasti rintansa ja sanoi: "Mitä suotta viivyttelette, antakaa t u l l a ! " M y l lykosken asemapäälikkö seisoi r a n - kaisujoukon t>äälllkön vieressä, tempasi kiväärin hänen kädestään ja tähtäsi. Täysosuma. Siihen kaatui hyvä toverini, kaatui lastensa hellä isä. Jäi kaksi pientä orpoa. Jotka usein kyselivät äidiltään, että koska isä tulee koUln. missä Isä viipyy min kauan? "Me haluamme, että isä tulee kotiin." A l t i el vohiut vastata mitään vaan ajatteli, että te lapset ette Uedä vielä tämän maailmaa pahuudesta mitään, olette vain saaneet osakpennp hellyyttä ja hyvyyttä. Kyynelhelmet vierivät äidin poskipäitä alas. Kului kuukausia. Asemapäällikkö. Joka ampui Ville Aholan paljastettuun rintaan, puhui Itsekseen ääneensä: " E i minun olisi pitänyt ampua Ville Aholaa, el hän ollut mitään pahaa tehnyt. Olin Illan äkkipikainen, Jäi kaksi pientä orpoa . . ." Asemat>äälllkÖn tila huononi päivä päivältä, eikä hän enää voinut hoitaa hänelle kuuluvia tehtäviä. Eräänä yönä^. saapui Myllykosken asemalle Juna, johon oU liitetty yanfclvaunu. Tähän vaunuun vietiin asemapäälUk-kö. hän oli raivohullu. En tledjl kertoa hänestä sen enempää, en tiedä hänen lopullista kohtaloaan. Torstaina, tammik. 27 p. — Thursaay, J ^ . 2% SITU S Suomalaisbyppäajät . jääneet kolmaimeksi ja neljänneksi Dabuqve, Ia, — Norjalainen olym-plalaismestarl Petter Hugsted voltu täällä pidetyissä mäenlaskukilpailuissa 155 ja 158 Jalan pitulsUla hypyiUään ensimmäisen tilan. Hän sai kaikkiaan 155.6 pistettä. PalkaUtaen hyppääjä Sverre Fred-hebn tuomittiintolselle Ulalle 153 Ja 144 Jalan hypylliään. Kolmannelle Ja neljäimelle tilalle arvosteluin Suomesta saapuneet hyppääjät MatU Pietikäinen ja Leo Laakso. Edellinen hyppäsi 153 ja 145 Jalkaa ja Jälklmähien 143 Ja 136 Jalkaa. Norjalainen Arthur Tokle Jäi viidennelle tUaUe. Tammikuun 28 p:nä 1949 tulee kuluneeksi vuosi siitä« k im Helvi sinun päättyi mai» nen retki. .Yi7w yllättäen tuli lähtösi hetki. Olit aina niin nöydä ja hiljainen, siksi suuri on kaipuu suruinen^ Helviä rakkaudella muisumaan Jäi X iU j a isä Tädit, enot Ja serkkasi Täti Suomessa Osuustoiminnallinen illatsu Timminsissä viime sunnuntaina Tlmmlns. — Viime sunnuntaina oli täkäläisellä suomalaisella haallUa erittäin onnistunut osuustoiminnallinen illanvietto. Noin 40 ostajaa j a Jäsentä oli saapunut tilaisuuteen osallistuakseen keskusteluun osuusliikkeestämme Ja sen elvyttämisestä. Workers' Co-op. New Ontarion pääjohtaja Teeple-puhui näistä asioista jä kokous ohjasi hänet viipymättä tutkimaan mitä mahdollisuuksia pn ole- MATIAS E. KNOOKALA kudli Prince Rupertln tnUraahuM» British Columbiassa Joulnkuun 2S p:nä 1948 leikkauksen Jälkeen. Hän oU syntynyt Isoisakyrönk, Vaasan läänissä, elokuun 6 p:n& 1887. Omaisia* vainajalta iät veli Ja t siskoa Suomessa sekä yksi slako YhdysvallolBsa Ja laaja tntUv». J» toveripiiri täällä Canadassa. OH polkusi ohdakkeinen, ' et kukilla kulkenut. Sama kohtalo tuttu on meillä, jotka muistamme sinua nyt. • " ' ( • ' * Toverisi Marie Snellman. massa eri osuusliikkeiden, niin tuottajain kuin kulutta*jalhkln osuusliikkeiden keskeiseen läheisempään yb» telstolmtntaan halvemmilla hinnoilla ostamiseen nt^hden, että voitaisiin myydä kuluttajille entista alhals«D^^ mllla hinnoilla. Kun oli nautittu virvokkeita esitet« tiin fllmejft — Life on the Westem Marshes Ja Pepple of O a n a ^ . — B . O. -IL • \L tenTULrn perustaminen EUen v i ^ Snomen Työväen U r - heUiiDiito if-TootispälTäiasä. J n l - kalsemm4e i u m e i a n snomalalseii tySläisbIrJallijan Pentti Lahden lehdeUeome lähettimin lyhyen kafsaaksen t U L : B penistaraldiis- «oriaaa. Tänä on mlrtrnkflntol-nen canadannioBialaistlle Ja erikoisesti niUie, Jotka «livat tämän tärkeää Ustorlatlisen tapahtuman t o d i s t a ^ i ^ ' i ' i J L : n aUcatafpaleeUa. HebInkL — J o kesällä 1918 tehtiin eräissä S V U L : n plirikunhissa päätöksiä. Joiden mukaan oli sgrhdyttävä rpuhdlstustoönenplteislln", tx. erolt-tamaan "ptmalsia^ urheiluseurojen Jäseniä sekä työväens^uroja piirikuntien jäsenyydestä. ^lÄUaiset toUnenplteet laajennettiin sittÄ 8 V U L : n syrsko-koidcten päätöksellä koko liittoa käsittäviksi., T^öiaisurhelUjat luonnollisesti totesivat tämän päätöksen suoranaiseksi ia»totoimenpIteek8i, jota noustiin yk-shnielUestl vastustamaan. Julkisia toimintamahdontnnikslael todn val- Utsevfen poikkeo^lla-asetus^ vuoksi olltit, mutta siltä hiioUoiaitta p i U - vät ^läismiiieilijat monilla palkka-fcnnnllla .salaisia kokonksla, joissa todettiin ^V<inii:nk<dconaan hyljänneen puolueettonunuperiaaitmua. Ja että ahma mahddlUstnts tyOUUsurheilutoir minnan Jatkamiseen'nll oman liiton perustaminen, ffiinpä ^ m . Tampereella Jo28.iLUlSpldetjrasä neuvot-tehikokoitfcBMi^ TBllttilc 6-benUnen '^öUUsmtieiluMiiroJen keskuskomitea" yalndstelemaan oman liiton pe-rustaniista. iSaaSn» nnrillakln paik-kaktmnUlä käsiteltiin n m a a asjaa luotettujen toverien ketiun pldel^rissä salaistBa luäuxäaäseik Ja yksityisissä iudEustehitesä. ' ,7^i(»uiöllist« kuMetddn <di. että H e l - tSaii maan piäkatqiiinldna Ja eräiden smuinqHm. tydläf^etiro^en k o t i r i k kana ioutoi antmnian T t f L : n perus- Kirj. Pentti Lahti t a m i s asialle lopullisen sysäyksen. Täällä keskusteltiin asiasta ennen kaikkea Jyryn j a Visan JohtokunUen yhteisissä kokouksissa. Niistä oli a i nakin kolme, nimittäin marraskuun 21 pnä, joulukuun 2 pnä j a joulukuun 10 pnä 1918 pidetyt sellaisia, joissa käsiteltiin }rkslnomaan oman liiton pe-riistämistä. Mikään näistä kirouksista ei oUut luonnollisista syistä Julkinen, eipä vie-lä se "pmu-ojuhlakaan", johon e.m. kokousten tuloksena kutsuttiin koolle suullisin kutsuin raittiusyhdistys K o i ton yläravintolaan joulukuun 17 päiväksi 1918, luotettavia helsinkiläisiä työläisurheUumiehiä. Kutsun saaneita oli tuohon "puurojuhlaan" saapunut runsas Joukko. T i laisuudessa piti mmimheen kansanedustaja Mikko AmpuM Ja kysymyksen työlälsurheiluseurojen yhteenlilt-tjTnlsestä alustivat T. H . Vilppula Ja Väinö Lähteinen. Yksimielisesti kan. natettiln ajatusta T U L : n penistami-sesta. l i i t o n pmtstamistoimenplteitä valmistelemaan valittiin toimikunta,- johon t u l i puheenjohtajaksi Eino Pekkala, sihteeriksi V . J . Kostiainen Ja muiksi Jäseniksi Alarik Grönroos (Katra), V . Lähteinen. T , H . Vilppula, Kalle Niininen. Väinö Isola, Anton Kosonen. Urho Rinne. Emil Ahola Ja Uuno Koponen. Tlmä toimikunta laati sääntöehdotukset, toimitteli muutamia kehoitusklrjoituksia työ-väenlehtiin Ja kutsui koolle T U L . n perustavan kokouksen.; Raittiusyhdistys Koiton talo sai olla tammikuun 26 päivänä 1919 edelleenkin sinä historiallisena näyttämönä, jossa Työväen UrheUuliiton lopulliset syntysanat lausuttiin. RipeäsU 011 toimitta, sillä mahdollisuudet Julkiseen työskentelyyn olivat työläis-urbdäiseurollle nlinloiin nmillekln työväotjirJertOUle avautoneet vasta 1918—19 vaihteessa, jolloin poikkeustila- asetuksia ryhdyttiin kumoamaan. Innostus oli kuitenkin suuri. Ja niinpä T U L : n perustavaan kokoukseen lähetti edustajansa melkehi jokainen työ-väentu^ helluseura. Joka jo oli ehtinyt toimintansa aloittamaan. Kiin kalkilla el oUut taloudellisia mahdollisuuksia om^n edustajansa lähettämiseen, tehtiin useilla seuduilla siten, että eri seurat valtuut^vat jonkun henkilön yhteisesti edustamaan kaikkia niitä liiton perustavassa kokouksessa.. Näin saatiin T U L : n perustavaan kokoukseen edustetuiksi kaikkiaan 56 seuraa, joiden yhteinen jäsenmäärä nousi 7,728:aan. Sitäpaitsi oU vielä yksi seura lähettänyt k<«oukselle k i r jelmän ilmoittaen toivovansa oman liiton perustamista, j a 3 muuta seimia UmoHU päättäneensä lUttyä Jäseniksi perustettavaan liittoon. Kokouksen avasi valmistavan toimikunnan puoliesta'tuomari Pekkala korostaen työväen oman ;urheiltilllton suurta merkitystä työväen ruumiillista Icasvatusta harrastavien seurojen yhdyssiteenä j a varsinaisen työväen-llikk ««n oleelhsena osana. Vahnlsta-van toimikunnan ehdotuksesta hänet valittiin myös yksimielisesti kokouksen puheenjohtajaksi j a «en sihteeriksi V. J.'koBtlalnen. Kun valmistavan toimikunnan toimittama valtakirjojen tarkastus j a k<*ouksen työjärjesfrs oU hyväksytty, voitiin ryhtyä Varsinaiseen asiaan. YksimielisesU päätettiin Työväen Urhelhillitto perustaa j a hyväksytUin sille säännöt. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi v a littiin yksimielisesti Eino Pekkala Ja vara^niheenjohtajaksi Alarik GfOn-roos. sekä llittotoimiktmtaan lippuäänestyksellä V. Lähteinen, T . H . V i l p pula, V . Tyllinen, E . Ahola, A . Kosonen, K . NUninen J a V . J . Kostiainen; varajäseniksi V., Binne^ V. Isola Ja (Jatkuu seuzaavauä sivulla) UUSIA ÄÄNILEVYJÄ SAAPUNUT SUOMESTA Lanltt' ja soittokappaleita ^ 7S1 Myrskyluodon prlnsetta, valssi Kukkatc*swingia, Foxtrot 747 Ilta «Uloin karran, valssi * Kiiy kanssain. Foxtrot 223 Mitä niistä piantotä. Jenkka Purjehdusmatka, valssi 893 Satamasta satamaan, valssi RalilUa kiiUciJa; Jenkka 4017 Laulu on iloni Ja iyönh kansanlaulu S« •! kiy« huumoria 724 Tamara* Foxtrot SuruUIsra Ulan mulsto/Jenkka 721 Torvelsat ulapalta/ valssi Laulaen «taanpäin. Foxtrot 740 Vain iinulle, sinulle. Tango Vain hetkeä mä sinulta pyydän Foxtrot 4Ö0S Minne käyn kuvas nähdä saan, valssi Himmenevä yö. Foxtrot 907 Rakas Mimmi, Polkka Kuopiosta Barseloonaan, valssi 4001 Armain, Tango Orjanruiuu, valssi 4003 Armain, sana pieni suo. Tango Laiuntaihypyt laiturilla, valssi 4008 Romanssi, valssi Luonain ain. Foxtrot HINTA $1.25 Lähetetään kaikkialle Canadassa. TIUtkaaA>soilteella: Publishing Co. IIMITEO BOX 69 SUDBURY, ONTARIO Näitä levyjä on saatavana myös sivuliikkeestämme VAPAUSBRAMCH OFFICE 316 Bay SL . Port Arthur, Ont.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 27, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-01-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490127 |
Description
Title | 1949-01-27-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
yrillä sainilla ilmoitamme, että rakas mieheni ja Leon
hyvä Uä
ERIK RAFAEL NIKANDER
j j B i i k i i i f l a «D unetti joulukuun 2 pmä 1948 Mount Sinai
^iiali«a Torontotta. 48 vuoden ikäisenä. Hän oU
«tynyt Suoni«tta Turussa syyskuun 25 p:nä 1900.
Suremaan j i l hinen vaimonsa Helmi Maria Nikander
peikamm* L«> seka kolme veljeä ja yksi sisko perhei-
^Suomo»ay.m. muita sukulaisia ja tuttavia Suomes-listassa
maassa. . ^
Vainaja haudattiin Mount Pleasant hautausmaahan
oantaina Joulukuun 4 p:nä 1948.
Paljon olit tehnyt työtä,
taistellut ja uhrannut.
Viimein sammui lämmin svdän,
rinta rakas raukesi.
HELML
Lepää rauhassa rakas isä.
• LEO.
K I I T O S
äydämelUset kUtqtoet lukulsIUe ystäville kauniista kukista ia sen-lelstä.
joilla koristitte mieheni arkun.
Säyöskin kiitos osanotosta suruuni ja lohduttavasta huomaavai-udesta
tällä raskaimmalla hetkellä.
B E L M I NIKANDER
iounäUe se e i sallisi. Suomen
in kehittyvän. Tälläkin het-
> pyrkii kääntämään historian
taaksepäin palatakseen tiio-oelmolmaansa
tuhatvuotiseen
ntaan, "vapautumaan" niistä
ättömistä e d i s tysaskeleista,
lomessa on viime -vuosina otet-sanvallan
tiellä. Taantumuk-e
luonnolleen uskollisena se
aa kaikkea uutta. Mikäli se
omioi, tekee se tämän peloi-en
ennakkoluuloisia, vanhoillisesti
ajattelevia ihmisiä sosialismin
peikolla. "Tuntematon pyrkii kotiisi."
Sellainen on tuossa peloittelussa käytetty
uusin tunnus.
Kaikesta edelläsanotusta johtuu,
että se porvariston itsekkäitä luokka-pyyteitä
palveleva ja sen taantumuksellisten
propagandanäkökohtlen mukaiseksi
muunneltu Suomen luokkasodan,
niin sanotun -vapaussodan"
historia, jonka kapitalistiluokan palveluksessa
olevat kynäniekat ovat
laatineet, ei tyydj-tä eikä voi tyydyt-
Snrnil» ilmoitamme, että rakas äitimme
EUFROSYYNE KIVIPELTO
(O.S. Ahola)
(kai koolon nneen täällä Port Arthurissa, Ontariossa, Joulukuun
siiä 1948, pltkiMikaisM taudin murtamana. Äitimme oU syniy-
Suomessa Patkimossa syyskuun 28 p:nä 1869 ja oli kuollessaan
f.Zkk. j a l U p U n e n .
ähinnä suremaan Jäi 6 tytärtä. Joista Tyyne, mrs. H. Siilman.
oi, mrs. O. Hietala, Sylvia, mrs. Wm. Kaukola Port Arthurissa,
en, mre. R a n t a Cloud Bayssa, Ont., Hilma, mrs. E. Maja ja Hilda,
i. Alanen Suomessa sekä kaksi poikaa, tVemer Kivipelto Mofcomo-u,
Oni. Ja L a u ri Kivipelto Neuvostoliitossa, 24 lastenlasta j a 14
eniastnilasta sdcä kaksi sisaren tytärtä Nashwaukissa, Minn. ja
ksi suuri Joukko muita sukulaisia täällä ja Suomessa ja laaja
ivä-Ja toviertpiiri Canadassa Ja Suomessa,
iiinäja liaudaitlin Joulukuun 4 p:nä Riversiden hautausmaahan
t Arthurissa suuren omaisten j a ystävä joukon saattamana.
tuoni meiltä kalleimman,
oman äidin armahan.
muistossa vaan äidin pitää
saa,
ähdä enää milloinkaan.
OS äiti hyvjrydestäs Jalosta,
. osaks' saimme lapsina
ikuisiksi kun vartuttiin,
ain' äidin luona viihdyttiin.
rakas äiti olet poissa meiltä
iäti, .
1 muistos meitä aina seuraapi.
• LAPSET.
Jos sattui iloa tai surua,
piti mummulle se heti kertoa.
Hän kaiken hyvin ymmärsi,
päätä hiljaa silitti.
Vaan nyt on mummu poistunut,
tuonen tupaan muuttanut.
Mut' aina sua muistamme
ja neuvojasi seuraamme.
LASTENLAPSET.
K I I T O S
aluamme lausua sydämelliset kiiotkset kaikille, jotka olivat saat-assa
äitiftname viimeiseen lepoonsa ja tavalla tai toisella ottivat
i suruumme. Kiitos Icauniista kukista, joita niin runsaasti aitim-hautakummulle
laskitte. Kiitos Alli Pajuselle kauniista laulusta
7m. Laineelle puheesta. Kiitos kaikille, jotka annoitte autojanne
tettäväksemme hautaussaatossa ja kaikille jotka autoitte kahvi-ollussa
hautauksen Jälkeen.
Arthur
L A P S E T PERHEINEEN Ontario
Rakas mieheni ja lastemme hellä isä
Wt4 DAVID LEHTELÄ
tynyt VälkMkoskella kesäkuun^25 pmä 1894. kuoli
iä sydantulppaan kodissaan, 853 Ontario St., »«dbunf.
ario. joulukuun 12 pmä 1948 klo 9.15 aamulla, ollen
Uessaan 54 5 kk. ja 17 päivän ikäinen.
aremaan jii minä. hänen vaimonsa ja lapset Helien ja
ri sekTlipaenlapsl Brian, iäkäs äiti Ja kolme veljeä
ieinwÄ Suometta seka laaja ystävapuri taalla ja
messa.
s' loppui Sinun elosi tie,
äkkiä, arvaamatta.
^ otettiin Siriut p'ois,
ntanut ois.
kaipaus vain.
Fanny.
w kärsit tuskien taakan,
(it, kun uupumus voimasi
vei.
»ista unta nukkuos hiljaa,
iten isää muistamme ain.
.Lapset
Kiitos hymystä herttaisesi a,
kädestä niin lämpimästä,
auttavaisesta.
Brian.
Kiitos kaikesta hyvyydestä
meille.
.Aina kaipauksella muistellaan.
Riku. Irja j a KustL
K H T q p
.ämelllncn i ^ t o k s e m n » e ^ e . ^ f ^ r ^ ^
tme saattäessamme Jukkaa « i m e l ^ e m a ^ sekä pastori
iu akaurkdklael aJiat tienirs.t Sau Jkas eslelep ppuelh^o sta jiaf ^nnaaupruireiennS nnllle kahvi-lusta.
Kiitollisuudella
FASirg J A LAPSET
MAURI RyOMA
SKDL:n kansanedasUjs Ja S K P :n
äänenkannattajan Työkansan Sanomain
päätoimitUja. Jootvi väUnui-han
aikana vankeuteen Ja .toisen
maailmansodan aikana Snoaken fasis*
tit suunnittelivat häiidle kuideauui-tuomioU,
josu KnaiBin älymystön
päättävä toiminta pdasU häiieL
Hislmiallincn ddoimentti
tää työväenluokkaa eikä ketään totuutta
rakasUvaa, eteenpäin avoimesti
katsovaa ihmistä. Luotettavan, historiallista
totuutta suoraan silmiin
katsovan historian voivat kirjoittaa
vain työväenluokan edustajat, tämän
historiallisen kehityksen etimenässä
kulkevan nousevan luokan, jolla el
menneisyydessä ole mitään salattavaa
eikä tulevaisuudessa mitään pelättävää.
Kaikki suomalaiset
naiset mukaan taisteluun
rauhan puolesta
Toronto. — Toronton osaston
naisten kerhon vuosikokous pidetään
Don haaliUa maanantaina
tammikuun 31 päivä kello 8.
Kokouksen yhteydessä tulee Horise
Nielsen puhumaan j a selostamaan
mitä M E vohume tehdä pysyvän
rauhan hyväksL Maaliskuun'
alussa julistetaan yleinen rauhanviikko,
johon työhön Toronton
naisteni kerhokin on päättänyt y h tyä.
Siis toivottavasti K A I K KI
suomalaiset edistjrsmidiset naiset
saapuvat tähän tärkeään kokoukseen,
että yhteisvoimin voimme
työskennellä.
Kokouksessa -kuullaan keiiion
toimintakertomus viime vuoden
ajalta, ja lopussa tarjotaan vapaat
kahvit.
Siis maanantaina 31 päivänä.
Tervehtien kerhon puolesta
' Helen.
Anja Honkasen
M U I S T O L L E
Kuoli tammikuun 24 pmä
1948 Orillian sairaalassa.
On vuosi vierinyt muistojen taa,
vaan sinua, .inja, emme unhoita
milloinkaan.
Kaipaus ja suru rintamme
täyttää.
Rakkaudella iäti muistelevat.
Äiti, isä, sisko Ja velL
SyväUä surulla ilmoitamme, että
kallis elämäntoverini Ja hellä
äitinune
Sofia Karolina Kivinen
(O.S. Eliason)
kuoli sydänhalvaukseen kotonaan
Ware Townshipissa, Ont. Joulukuun
5 p:nä 1948. Hän oli syntynyt
Ruotsissa Norbotten läänissä Joulukuun
5 p:nä 1876 Ja oU fcuoUessaan
72 vuoden ikäinen. .
Lähinnä suremaan Jäin minä.
häneif puolisonsa, kaksi, tytärtä,
joista toinen Suomessa |a toinen
täällä Canadassa, neljä poikaa, v i i si
lastenlasta ja yksi lastenlaaten-lapsL
Vainaja haudattiin Port Arthurin
Riversiden hautausmaataan Joulukuun
9-p:nä. •
Minä muistelen sua kuin muinaista,
niin kaunista, kaunista unta.
Minä muistelen sua kuni kesän
kukkaista,
jonka päällä nyt oii paljon lunta.
Minä muistelen sua kuni tähteä,
joka loisti mtm ilokseni.
Nyt kaihoten muistelen mennyttä,
lepää rauhassa aartehenl.
ElämänioverisL
Nukkuos imta sä äitimme siellä,
elämän myrskyistä rauhassa.
Niin monet laulut, joita lauleUt
- - meille,
ei unhoitu mielestänune
^.konsanaan.
Kevään tultua hautalomipusi
päällä
pikkulinnut äidille laulavat.
Kiitos äiti beUyydestäsL '
Tyttäresi Vendiä Ja Earenia.
Hymy hyytyi, silmä sammui. .
pois kulki kultainen elämä.
Nyt mullan alla ikiuntaan uinuu
äitimme niin hellä.
Lumi valkea vaipallaan
äidin haudan peittää,
talvisen taivaan täht&et,
sen hangelle hehniä heittää.
Poikasi Oicax, Veikke,
Heimo Ja A m ä c
. • K I I T OS
Lausumme sydämelliset kiitokset
kaikiire, jotka muistivat vainajaa
hänen viimeisellä matkallaan: K i i tos
kukina. l^yne Siilmanille r u nosta.
Alli Pajuselle kauniista l a u luista
ja W m Laineelle puheesta.
MySskin kiitos niille kaikille. Jotka
auttoivat kahvitarJoUussa.
B f A i n K I V I N E N J A L A P S ET
Ware Tevostaip (^iUffo
Aniietta Helsiiigissa' 29 päivänä tammikuuta 1918
SUOMEN TYÖMIEHET. K A N S A L A I S E T !
Jos teidän tahtonne se, että meidän on yhdessä mtiodos-tettavan
Työväen Pääneuvoston kanssa astuttava tällä kohtalokkaalla
hetkellä tayttainään maan vallankumoushallituksen tehtäviä,
n i i n tahdomme ne tehtävät horjumatta täyttää voimaimkne
midcaan. K u n köyhälistön hätä on niin hirveä, että työlä^toveri
siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, j a kun hänessä y h teiskunnallisen
yapauden jano on niin valtava, että hän sen takia
astuu vaikka päin kuolemaa, n i i n tällöin on meidän jokaisen työ-väenliikkeemniehen
pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan,
ponnistaa kaikki voimanune työväenluokan va|»autuksen
auttamiseksi niin pit^^lle kuin isuinkin i^ahdollista. Mutta jos
tahdotte, toverit, toisia miehiä vallankumoushallituksen tehtäviä
täyttämään, m i n sanokaa se millä hetkellä tahansa yhteisten jär-jestöjemme
kokousten kautta, j a on heti jokainen meistä valmis
siirtamäiän ohjat kenelle te määräätte.
Me olemme sosialidemokraatteja. Tiedätte siis, mikä on toimintaohjelmamme.
Se oh sosialistinen ohjelma.
Me uskoihme, että Suomen työväki voittaa vihollisensa nykyisessä
vallankumoustaistelussa, olkootpa sitten vielä edessä
olevat otteliit kuinka vaikeita tahansa. Ja tällöin on joka tapauksessa
paljon voitettu, niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien
hyväksi. EU ainoastaan ole torjuttu synkkiä vaaroja, vaan
myös vallattu elämän kohoamisen tärkeätä perusehdot.
Meidäiri-mielestämme on nyt Suomessa pyrittävä rohkein, harkituin
ottein muuttamaan koko valtiojärjestystä. Virkavalta on
nyt niin murrettava, ettei se enää myöhemminkään voi kansan
herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on tehtävä
kertakäilddaän loppu. Koko valtiosääntö perustettava taatusti
työväen etujen mukaisen kansanvallan pohjalle. Veroja ja r a -
sitiiksia oh siirrettävä vähävaraisten hartioilta rikkaiden riistäjäin
kannettavaksi. Vanhain ja työkyvyttömäin vakuutus
alettava kä3rtännössä jo ennen kuin varsinainen vakiiutuslaki
ennättää tulla säädetyksi: Kansanvalistusasiain johdosta on hävitettävä
taantumuksellisuus. Torpparit ja mäkitupalaiset heti
vapautettava kokonaan isäntiensä vallasta. Ja vieläkin syvemmältä
On käytävä kapitalismin riistojärjestelmään käsiksi.
Pankkipääoma alistettava yhteiskunnan valvontavaltaan ja sen
kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa teollisuus-
ja kaiippapääomaa. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole
kajottava, miitta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi
vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista ^yhteis-kimhan
haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa.
Tällä tavoin on päivä päivältä, viikko viikolta astuttava herkeämättä
eteenpäin sosialistisen kumouksen tietä. Se voi ku-mousaikana
tapahtua ainoastaan vallankumouksellisten säännösten
kautta* joita vallankumouksen valtaelimet antavat ja joiden
toimeenpanosta pääasiassa vallankumouksellinen kansa itse,
omiiie järjestöineenhiioleh pitää.
Suomen.porvarien hallitus astui julkeasti taantumuksellisen
valtiokaappauksen tielle. Nyt on Suomen työväenluokka vuorostaan
käyttävä vallankumouksen oikeuttaan yhteiskunnallisen
edistyksen pialvelukseen.
Porvarit tahtoivat "lujaa järjestysvaltaa", tahtoivat sitä
omien pyyteittensä pönkäksi. Nyt tulkoon tähän maahan luja
järjestysvalta, mutta köyhälistön turvaksi, sorrettujen avuksi!
TänÄ on meidän kantamme. Ainoastaan tekomme saattavat
osoittaa, mitä aikaansaadaan. Me emme ole enempää kuin tekään,
lähteneet vallankumoukseen leikin vuoksi, vaan syvästä
vakaumuksesta, että ainoastaan siinä on Suomen työtätekevän
kansan pelastus, ja että sen eteen on uhrattava mitä ikinä vaaditaan.;
Mutta sanokaamme samalla suoraan: teistä itsestänne, vallankumoukselliset
työläistoverit, riippuu nyt kaikkein enimmän,
kitinkaiscga tuloksia aikaansaadaan. Ei mikään valtuuskunta
voi omin päin todellista olojen kumousta tehdä. Siihen kykenee
vain kansa itse suurten järjestöjensä avulla. .
Voimaa ja yksimielisyyttä nyt kysytään! Suuria uhrauksia
j a uupumattomuutta! Niistä riippuu nyt Suomen työväenluokan
voitto.
Helsingissä, 29 päivänä tammikuuta 1918.
K U L L E R V O M A N N ER
YRJÖ S I R O LA
E E R O H A A P A L A I N E N
A D O L F T A I MI
L A U R I LETONMÄKI
O: W . K U U S I N E N
s ANTTI K I V I R A N TA
J A L O K O R H O N EN
J . H . L U M I V U O K K O
E V E R T E L O R A N TA
O. T O K OI
K O N S T A N T I N L I N D Q V I ST
E M I L E LO
RAOUL P A L M G R EN
kansanedosUJa Ja ^ D L : n iänen-kannattajan
Vapaan Sanan pftitid-n^
ttaja.
Hehl Liniströndti]
M U I S T O L L E
KAKSI PIENTÄ ORPOA
K I R J . V. MÄKI V I R T A
Inkeroisten tehtaalla JulisU työnantaja
työsulun Ja työläiset päättivät
pitää kokouksen työväentalolla n e u -
votellakseen, mihin toimenpiteisiin
heidän pitäisi nyt ryhtyä. Kun tehtaan
isännöitsijä sai tämän tietää,
kehoitti hän työläisiä kokoontumaan
tehtaan kh-kkoon Ja lupasi itsekin
tulla sinne. Työläiset eivät kuitenkaan
halunneet mennä kirkkoon, sillä
sattuu, että siellä räjähtää vaikka
pommi, sillä olihan Suomen luokkasota
juuri käynnissä. PlU olla varovaisia,
tuumivat työläiset.
Kokous pidettiin työväen omalla t a lolla.
Valittiin a-henkinen komitea
viemään Uedon kokouksen päätöksistä'
tehtaan Isännöitsijälle. Lähetystö
esitti asiansa ja isännöitsijä, kuultuaan
kokouksen päätöksen, raivostui.
Komitea näki parhaaksi lähteä pois,
mutta samassa isännöitsijä veti eslta
revolverin Ja uhkasi ampua koko lähetystön.
Ennenkuin hän kuitenkaan
ehti toteuttaa uhkaustaan, sai hän
kuulan rintaansa. Hänen takanaan
sattui olemaan hänen tyttäfensä, Joka
oli tullut rauhoittamaan raivostunutta
Isäänsä. Sama kuula osui htt-neenkln
Ja hänkin kaatui. Se oh heidän
kohtalonsa.
Valkoiset siirtyivät pohjoiseen ja
punaiset valtasivat uusia alueita. M y l lykoskella
oli paikkakuntalaisten hyvin
tuntema Ville Ahola, jo|^a punaisten
vallan aikana määrättiin hoitamaan
Myllykosken .piirin nimismiehen
tehtäviä. Hän hoitikin tehtävänsä
moitteettomasti.
Valkoiset saiy^t Saksasta apujoukkoja,
joiden avulla he valtasivat p u naisilta
khko Etelä-Suomen. Ville
Ahola vangittiin monen muun toverinsa
kanssa, ja heidät asetettiin syytteeseen
mikä . mistäkin rikoksesta.
Aseman toisella puolella olevansa
metsässä pantiin kuolemantuomiot
täytäntöön. Toiselta paikkakunnalta
saapui rankalsujoukko, joka teki puhdasta
Jälkeä.
Tuli myöskjn Ville Aholan vuoro.
Kun hänestä el ollut minkäänlaisia
syytepaperetta, ihmetteli rankaisu-joukon
päällikkö, että kuinka hänen
tuomionsa voidaan panna täytäntöön.
Ville Ahola näki. kuinka monta hänen
toveriaan kaatui ja oli varma s i l tä,
ettei häntäkään säästetä. Hän
paljasti rintansa ja sanoi: "Mitä suotta
viivyttelette, antakaa t u l l a ! " M y l lykosken
asemapäälikkö seisoi r a n -
kaisujoukon t>äälllkön vieressä, tempasi
kiväärin hänen kädestään ja
tähtäsi. Täysosuma.
Siihen kaatui hyvä toverini, kaatui
lastensa hellä isä. Jäi kaksi pientä
orpoa. Jotka usein kyselivät äidiltään,
että koska isä tulee koUln. missä Isä
viipyy min kauan? "Me haluamme,
että isä tulee kotiin."
A l t i el vohiut vastata mitään vaan
ajatteli, että te lapset ette Uedä vielä
tämän maailmaa pahuudesta mitään,
olette vain saaneet osakpennp hellyyttä
ja hyvyyttä. Kyynelhelmet vierivät
äidin poskipäitä alas.
Kului kuukausia. Asemapäällikkö.
Joka ampui Ville Aholan paljastettuun
rintaan, puhui Itsekseen ääneensä:
" E i minun olisi pitänyt ampua
Ville Aholaa, el hän ollut mitään pahaa
tehnyt. Olin Illan äkkipikainen,
Jäi kaksi pientä orpoa . . ."
Asemat>äälllkÖn tila huononi päivä
päivältä, eikä hän enää voinut hoitaa
hänelle kuuluvia tehtäviä. Eräänä
yönä^. saapui Myllykosken asemalle
Juna, johon oU liitetty yanfclvaunu.
Tähän vaunuun vietiin asemapäälUk-kö.
hän oli raivohullu.
En tledjl kertoa hänestä sen enempää,
en tiedä hänen lopullista kohtaloaan.
Torstaina, tammik. 27 p. — Thursaay, J ^ . 2% SITU S
Suomalaisbyppäajät .
jääneet kolmaimeksi
ja neljänneksi
Dabuqve, Ia, — Norjalainen olym-plalaismestarl
Petter Hugsted voltu
täällä pidetyissä mäenlaskukilpailuissa
155 ja 158 Jalan pitulsUla hypyiUään
ensimmäisen tilan. Hän sai kaikkiaan
155.6 pistettä.
PalkaUtaen hyppääjä Sverre Fred-hebn
tuomittiintolselle Ulalle 153 Ja
144 Jalan hypylliään. Kolmannelle Ja
neljäimelle tilalle arvosteluin Suomesta
saapuneet hyppääjät MatU Pietikäinen
ja Leo Laakso. Edellinen hyppäsi
153 ja 145 Jalkaa ja Jälklmähien
143 Ja 136 Jalkaa.
Norjalainen Arthur Tokle Jäi viidennelle
tUaUe.
Tammikuun 28 p:nä 1949
tulee kuluneeksi vuosi siitä«
k im Helvi sinun päättyi mai»
nen retki.
.Yi7w yllättäen tuli lähtösi hetki.
Olit aina niin nöydä ja hiljainen,
siksi suuri on kaipuu suruinen^
Helviä rakkaudella muisumaan Jäi
X iU j a isä
Tädit, enot Ja serkkasi
Täti Suomessa
Osuustoiminnallinen
illatsu Timminsissä
viime sunnuntaina
Tlmmlns. — Viime sunnuntaina oli
täkäläisellä suomalaisella haallUa erittäin
onnistunut osuustoiminnallinen
illanvietto. Noin 40 ostajaa j a Jäsentä
oli saapunut tilaisuuteen osallistuakseen
keskusteluun osuusliikkeestämme
Ja sen elvyttämisestä.
Workers' Co-op. New Ontarion pääjohtaja
Teeple-puhui näistä asioista
jä kokous ohjasi hänet viipymättä tutkimaan
mitä mahdollisuuksia pn ole-
MATIAS E.
KNOOKALA
kudli Prince Rupertln tnUraahuM»
British Columbiassa Joulnkuun 2S
p:nä 1948 leikkauksen Jälkeen.
Hän oU syntynyt Isoisakyrönk,
Vaasan läänissä, elokuun 6 p:n&
1887.
Omaisia* vainajalta iät veli Ja t
siskoa Suomessa sekä yksi slako
YhdysvallolBsa Ja laaja tntUv». J»
toveripiiri täällä Canadassa.
OH polkusi ohdakkeinen, '
et kukilla kulkenut.
Sama kohtalo tuttu on meillä,
jotka muistamme sinua nyt.
• " ' ( • ' *
Toverisi Marie Snellman.
massa eri osuusliikkeiden, niin tuottajain
kuin kulutta*jalhkln osuusliikkeiden
keskeiseen läheisempään yb»
telstolmtntaan halvemmilla hinnoilla
ostamiseen nt^hden, että voitaisiin
myydä kuluttajille entista alhals«D^^
mllla hinnoilla.
Kun oli nautittu virvokkeita esitet«
tiin fllmejft — Life on the Westem
Marshes Ja Pepple of O a n a ^ . — B . O.
-IL • \L tenTULrn perustaminen
EUen v i ^ Snomen Työväen U r -
heUiiDiito if-TootispälTäiasä. J n l -
kalsemm4e i u m e i a n snomalalseii
tySläisbIrJallijan Pentti Lahden
lehdeUeome lähettimin lyhyen
kafsaaksen t U L : B penistaraldiis-
«oriaaa. Tänä on mlrtrnkflntol-nen
canadannioBialaistlle Ja erikoisesti
niUie, Jotka «livat tämän
tärkeää Ustorlatlisen tapahtuman
t o d i s t a ^ i ^ ' i ' i J L : n aUcatafpaleeUa.
HebInkL — J o kesällä 1918 tehtiin
eräissä S V U L : n plirikunhissa päätöksiä.
Joiden mukaan oli sgrhdyttävä
rpuhdlstustoönenplteislln", tx. erolt-tamaan
"ptmalsia^ urheiluseurojen Jäseniä
sekä työväens^uroja piirikuntien
jäsenyydestä. ^lÄUaiset toUnenplteet
laajennettiin sittÄ 8 V U L : n syrsko-koidcten
päätöksellä koko liittoa käsittäviksi.,
T^öiaisurhelUjat luonnollisesti totesivat
tämän päätöksen suoranaiseksi
ia»totoimenpIteek8i, jota noustiin yk-shnielUestl
vastustamaan. Julkisia
toimintamahdontnnikslael todn val-
Utsevfen poikkeo^lla-asetus^ vuoksi
olltit, mutta siltä hiioUoiaitta p i U -
vät ^läismiiieilijat monilla palkka-fcnnnllla
.salaisia kokonksla, joissa todettiin
^V |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-27-03