Vapaus, January 27, 1949

              yrillä sainilla ilmoitamme, että rakas mieheni ja Leon
hyvä Uä
ERIK RAFAEL NIKANDER
j j B i i k i i i f l a «D unetti joulukuun 2 pmä 1948 Mount Sinai
^iiali«a Torontotta. 48 vuoden ikäisenä. Hän oU
«tynyt Suoni«tta Turussa syyskuun 25 p:nä 1900.
Suremaan j i l hinen vaimonsa Helmi Maria Nikander
peikamm* L«> seka kolme veljeä ja yksi sisko perhei-
^Suomo»ay.m. muita sukulaisia ja tuttavia Suomes-listassa
maassa. . ^
Vainaja haudattiin Mount Pleasant hautausmaahan
oantaina Joulukuun 4 p:nä 1948.
Paljon olit tehnyt työtä,
taistellut ja uhrannut.
Viimein sammui lämmin svdän,
rinta rakas raukesi.
HELML
Lepää rauhassa rakas isä.
• LEO.
K I I T O S
äydämelUset kUtqtoet lukulsIUe ystäville kauniista kukista ia sen-lelstä.
joilla koristitte mieheni arkun.
Säyöskin kiitos osanotosta suruuni ja lohduttavasta huomaavai-udesta
tällä raskaimmalla hetkellä.
B E L M I NIKANDER
iounäUe se e i sallisi. Suomen
in kehittyvän. Tälläkin het-
> pyrkii kääntämään historian
taaksepäin palatakseen tiio-oelmolmaansa
tuhatvuotiseen
ntaan, "vapautumaan" niistä
ättömistä e d i s tysaskeleista,
lomessa on viime -vuosina otet-sanvallan
tiellä. Taantumuk-e
luonnolleen uskollisena se
aa kaikkea uutta. Mikäli se
omioi, tekee se tämän peloi-en
ennakkoluuloisia, vanhoil­lisesti
ajattelevia ihmisiä sosialismin
peikolla. "Tuntematon pyrkii kotiisi."
Sellainen on tuossa peloittelussa käy­tetty
uusin tunnus.
Kaikesta edelläsanotusta johtuu,
että se porvariston itsekkäitä luokka-pyyteitä
palveleva ja sen taantumuk­sellisten
propagandanäkökohtlen mu­kaiseksi
muunneltu Suomen luokka­sodan,
niin sanotun -vapaussodan"
historia, jonka kapitalistiluokan pal­veluksessa
olevat kynäniekat ovat
laatineet, ei tyydj-tä eikä voi tyydyt-
Snrnil» ilmoitamme, että rakas äitimme
EUFROSYYNE KIVIPELTO
(O.S. Ahola)
(kai koolon nneen täällä Port Arthurissa, Ontariossa, Joulukuun
siiä 1948, pltkiMikaisM taudin murtamana. Äitimme oU syniy-
Suomessa Patkimossa syyskuun 28 p:nä 1869 ja oli kuollessaan
f.Zkk. j a l U p U n e n .
ähinnä suremaan Jäi 6 tytärtä. Joista Tyyne, mrs. H. Siilman.
oi, mrs. O. Hietala, Sylvia, mrs. Wm. Kaukola Port Arthurissa,
en, mre. R a n t a Cloud Bayssa, Ont., Hilma, mrs. E. Maja ja Hilda,
i. Alanen Suomessa sekä kaksi poikaa, tVemer Kivipelto Mofcomo-u,
Oni. Ja L a u ri Kivipelto Neuvostoliitossa, 24 lastenlasta j a 14
eniastnilasta sdcä kaksi sisaren tytärtä Nashwaukissa, Minn. ja
ksi suuri Joukko muita sukulaisia täällä ja Suomessa ja laaja
ivä-Ja toviertpiiri Canadassa Ja Suomessa,
iiinäja liaudaitlin Joulukuun 4 p:nä Riversiden hautausmaahan
t Arthurissa suuren omaisten j a ystävä joukon saattamana.
tuoni meiltä kalleimman,
oman äidin armahan.
muistossa vaan äidin pitää
saa,
ähdä enää milloinkaan.
OS äiti hyvjrydestäs Jalosta,
. osaks' saimme lapsina
ikuisiksi kun vartuttiin,
ain' äidin luona viihdyttiin.
rakas äiti olet poissa meiltä
iäti, .
1 muistos meitä aina seuraapi.
• LAPSET.
Jos sattui iloa tai surua,
piti mummulle se heti kertoa.
Hän kaiken hyvin ymmärsi,
päätä hiljaa silitti.
Vaan nyt on mummu poistunut,
tuonen tupaan muuttanut.
Mut' aina sua muistamme
ja neuvojasi seuraamme.
LASTENLAPSET.
K I I T O S
aluamme lausua sydämelliset kiiotkset kaikille, jotka olivat saat-assa
äitiftname viimeiseen lepoonsa ja tavalla tai toisella ottivat
i suruumme. Kiitos Icauniista kukista, joita niin runsaasti aitim-hautakummulle
laskitte. Kiitos Alli Pajuselle kauniista laulusta
7m. Laineelle puheesta. Kiitos kaikille, jotka annoitte autojanne
tettäväksemme hautaussaatossa ja kaikille jotka autoitte kahvi-ollussa
hautauksen Jälkeen.
Arthur
L A P S E T PERHEINEEN Ontario
Rakas mieheni ja lastemme hellä isä
Wt4 DAVID LEHTELÄ
tynyt VälkMkoskella kesäkuun^25 pmä 1894. kuoli
iä sydantulppaan kodissaan, 853 Ontario St., »«dbunf.
ario. joulukuun 12 pmä 1948 klo 9.15 aamulla, ollen
Uessaan 54 5 kk. ja 17 päivän ikäinen.
aremaan jii minä. hänen vaimonsa ja lapset Helien ja
ri sekTlipaenlapsl Brian, iäkäs äiti Ja kolme veljeä
ieinwÄ Suometta seka laaja ystävapuri taalla ja
messa.
s' loppui Sinun elosi tie,
äkkiä, arvaamatta.
^ otettiin Siriut p'ois,
ntanut ois.
kaipaus vain.
Fanny.
w kärsit tuskien taakan,
(it, kun uupumus voimasi
vei.
»ista unta nukkuos hiljaa,
iten isää muistamme ain.
.Lapset
Kiitos hymystä herttaisesi a,
kädestä niin lämpimästä,
auttavaisesta.
Brian.
Kiitos kaikesta hyvyydestä
meille.
.Aina kaipauksella muistellaan.
Riku. Irja j a KustL
K H T q p
.ämelllncn i ^ t o k s e m n » e ^ e . ^ f ^ r ^ ^
tme saattäessamme Jukkaa « i m e l ^ e m a ^ sekä pastori
iu akaurkdklael aJiat tienirs.t Sau Jkas eslelep ppuelh^o sta jiaf ^nnaaupruireiennS nnllle kahvi-lusta.
Kiitollisuudella
FASirg J A LAPSET
MAURI RyOMA
SKDL:n kansanedasUjs Ja S K P :n
äänenkannattajan Työkansan Sano­main
päätoimitUja. Jootvi väUnui-han
aikana vankeuteen Ja .toisen
maailmansodan aikana Snoaken fasis*
tit suunnittelivat häiidle kuideauui-tuomioU,
josu KnaiBin älymystön
päättävä toiminta pdasU häiieL
Hislmiallincn ddoimentti
tää työväenluokkaa eikä ketään to­tuutta
rakasUvaa, eteenpäin avoimes­ti
katsovaa ihmistä. Luotettavan, his­toriallista
totuutta suoraan silmiin
katsovan historian voivat kirjoittaa
vain työväenluokan edustajat, tämän
historiallisen kehityksen etimenässä
kulkevan nousevan luokan, jolla el
menneisyydessä ole mitään salattavaa
eikä tulevaisuudessa mitään pelättä­vää.
Kaikki suomalaiset
naiset mukaan taiste­luun
rauhan puolesta
Toronto. — Toronton osaston
naisten kerhon vuosikokous pide­tään
Don haaliUa maanantaina
tammikuun 31 päivä kello 8.
Kokouksen yhteydessä tulee Ho­rise
Nielsen puhumaan j a selosta­maan
mitä M E vohume tehdä py­syvän
rauhan hyväksL Maaliskuun'
alussa julistetaan yleinen rauhan­viikko,
johon työhön Toronton
naisteni kerhokin on päättänyt y h ­tyä.
Siis toivottavasti K A I K KI
suomalaiset edistjrsmidiset naiset
saapuvat tähän tärkeään kokouk­seen,
että yhteisvoimin voimme
työskennellä.
Kokouksessa -kuullaan keiiion
toimintakertomus viime vuoden
ajalta, ja lopussa tarjotaan vapaat
kahvit.
Siis maanantaina 31 päivänä.
Tervehtien kerhon puolesta
' Helen.
Anja Honkasen
M U I S T O L L E
Kuoli tammikuun 24 pmä
1948 Orillian sairaalassa.
On vuosi vierinyt muistojen taa,
vaan sinua, .inja, emme unhoita
milloinkaan.
Kaipaus ja suru rintamme
täyttää.
Rakkaudella iäti muistelevat.
Äiti, isä, sisko Ja velL
SyväUä surulla ilmoitamme, että
kallis elämäntoverini Ja hellä
äitinune
Sofia Karolina Kivinen
(O.S. Eliason)
kuoli sydänhalvaukseen kotonaan
Ware Townshipissa, Ont. Joulukuun
5 p:nä 1948. Hän oli syntynyt
Ruotsissa Norbotten läänissä Joulu­kuun
5 p:nä 1876 Ja oU fcuoUessaan
72 vuoden ikäinen. .
Lähinnä suremaan Jäin minä.
häneif puolisonsa, kaksi, tytärtä,
joista toinen Suomessa |a toinen
täällä Canadassa, neljä poikaa, v i i ­si
lastenlasta ja yksi lastenlaaten-lapsL
Vainaja haudattiin Port Arthurin
Riversiden hautausmaataan Joulu­kuun
9-p:nä. •
Minä muistelen sua kuin muinaista,
niin kaunista, kaunista unta.
Minä muistelen sua kuni kesän
kukkaista,
jonka päällä nyt oii paljon lunta.
Minä muistelen sua kuni tähteä,
joka loisti mtm ilokseni.
Nyt kaihoten muistelen mennyttä,
lepää rauhassa aartehenl.
ElämänioverisL
Nukkuos imta sä äitimme siellä,
elämän myrskyistä rauhassa.
Niin monet laulut, joita lauleUt
- - meille,
ei unhoitu mielestänune
^.konsanaan.
Kevään tultua hautalomipusi
päällä
pikkulinnut äidille laulavat.
Kiitos äiti beUyydestäsL '
Tyttäresi Vendiä Ja Earenia.
Hymy hyytyi, silmä sammui. .
pois kulki kultainen elämä.
Nyt mullan alla ikiuntaan uinuu
äitimme niin hellä.
Lumi valkea vaipallaan
äidin haudan peittää,
talvisen taivaan täht&et,
sen hangelle hehniä heittää.
Poikasi Oicax, Veikke,
Heimo Ja A m ä c
. • K I I T OS
Lausumme sydämelliset kiitokset
kaikiire, jotka muistivat vainajaa
hänen viimeisellä matkallaan: K i i ­tos
kukina. l^yne Siilmanille r u ­nosta.
Alli Pajuselle kauniista l a u ­luista
ja W m Laineelle puheesta.
MySskin kiitos niille kaikille. Jotka
auttoivat kahvitarJoUussa.
B f A i n K I V I N E N J A L A P S ET
Ware Tevostaip (^iUffo
Aniietta Helsiiigissa' 29 päivänä tammikuuta 1918
SUOMEN TYÖMIEHET. K A N S A L A I S E T !
Jos teidän tahtonne se, että meidän on yhdessä mtiodos-tettavan
Työväen Pääneuvoston kanssa astuttava tällä kohtalok­kaalla
hetkellä tayttainään maan vallankumoushallituksen teh­täviä,
n i i n tahdomme ne tehtävät horjumatta täyttää voimaimkne
midcaan. K u n köyhälistön hätä on niin hirveä, että työlä^toveri
siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, j a kun hänessä y h ­teiskunnallisen
yapauden jano on niin valtava, että hän sen takia
astuu vaikka päin kuolemaa, n i i n tällöin on meidän jokaisen työ-väenliikkeemniehen
pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tar­vitaan,
ponnistaa kaikki voimanune työväenluokan va|»autuksen
auttamiseksi niin pit^^lle kuin isuinkin i^ahdollista. Mutta jos
tahdotte, toverit, toisia miehiä vallankumoushallituksen tehtäviä
täyttämään, m i n sanokaa se millä hetkellä tahansa yhteisten jär-jestöjemme
kokousten kautta, j a on heti jokainen meistä valmis
siirtamäiän ohjat kenelle te määräätte.
Me olemme sosialidemokraatteja. Tiedätte siis, mikä on toi­mintaohjelmamme.
Se oh sosialistinen ohjelma.
Me uskoihme, että Suomen työväki voittaa vihollisensa ny­kyisessä
vallankumoustaistelussa, olkootpa sitten vielä edessä
olevat otteliit kuinka vaikeita tahansa. Ja tällöin on joka tapauk­sessa
paljon voitettu, niin nykyisten kuin tulevienkin sukupol­vien
hyväksi. EU ainoastaan ole torjuttu synkkiä vaaroja, vaan
myös vallattu elämän kohoamisen tärkeätä perusehdot.
Meidäiri-mielestämme on nyt Suomessa pyrittävä rohkein, har­kituin
ottein muuttamaan koko valtiojärjestystä. Virkavalta on
nyt niin murrettava, ettei se enää myöhemminkään voi kansan
herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on tehtävä
kertakäilddaän loppu. Koko valtiosääntö perustettava taatusti
työväen etujen mukaisen kansanvallan pohjalle. Veroja ja r a -
sitiiksia oh siirrettävä vähävaraisten hartioilta rikkaiden riis­täjäin
kannettavaksi. Vanhain ja työkyvyttömäin vakuutus
alettava kä3rtännössä jo ennen kuin varsinainen vakiiutuslaki
ennättää tulla säädetyksi: Kansanvalistusasiain johdosta on hä­vitettävä
taantumuksellisuus. Torpparit ja mäkitupalaiset heti
vapautettava kokonaan isäntiensä vallasta. Ja vieläkin syvem­mältä
On käytävä kapitalismin riistojärjestelmään käsiksi.
Pankkipääoma alistettava yhteiskunnan valvontavaltaan ja sen
kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa teolli­suus-
ja kaiippapääomaa. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole
kajottava, miitta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi
vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista ^yhteis-kimhan
haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa.
Tällä tavoin on päivä päivältä, viikko viikolta astuttava her­keämättä
eteenpäin sosialistisen kumouksen tietä. Se voi ku-mousaikana
tapahtua ainoastaan vallankumouksellisten sään­nösten
kautta* joita vallankumouksen valtaelimet antavat ja joi­den
toimeenpanosta pääasiassa vallankumouksellinen kansa itse,
omiiie järjestöineenhiioleh pitää.
Suomen.porvarien hallitus astui julkeasti taantumuksellisen
valtiokaappauksen tielle. Nyt on Suomen työväenluokka vuoros­taan
käyttävä vallankumouksen oikeuttaan yhteiskunnallisen
edistyksen pialvelukseen.
Porvarit tahtoivat "lujaa järjestysvaltaa", tahtoivat sitä
omien pyyteittensä pönkäksi. Nyt tulkoon tähän maahan luja
järjestysvalta, mutta köyhälistön turvaksi, sorrettujen avuksi!
TänÄ on meidän kantamme. Ainoastaan tekomme saattavat
osoittaa, mitä aikaansaadaan. Me emme ole enempää kuin te­kään,
lähteneet vallankumoukseen leikin vuoksi, vaan syvästä
vakaumuksesta, että ainoastaan siinä on Suomen työtätekevän
kansan pelastus, ja että sen eteen on uhrattava mitä ikinä vaa­ditaan.;
Mutta sanokaamme samalla suoraan: teistä itsestänne, val­lankumoukselliset
työläistoverit, riippuu nyt kaikkein enimmän,
kitinkaiscga tuloksia aikaansaadaan. Ei mikään valtuuskunta
voi omin päin todellista olojen kumousta tehdä. Siihen kykenee
vain kansa itse suurten järjestöjensä avulla. .
Voimaa ja yksimielisyyttä nyt kysytään! Suuria uhrauksia
j a uupumattomuutta! Niistä riippuu nyt Suomen työväenluokan
voitto.
Helsingissä, 29 päivänä tammikuuta 1918.
K U L L E R V O M A N N ER
YRJÖ S I R O LA
E E R O H A A P A L A I N E N
A D O L F T A I MI
L A U R I LETONMÄKI
O: W . K U U S I N E N
s ANTTI K I V I R A N TA
J A L O K O R H O N EN
J . H . L U M I V U O K K O
E V E R T E L O R A N TA
O. T O K OI
K O N S T A N T I N L I N D Q V I ST
E M I L E LO
RAOUL P A L M G R EN
kansanedosUJa Ja ^ D L : n iänen-kannattajan
Vapaan Sanan pftitid-n^
ttaja.
Hehl Liniströndti]
M U I S T O L L E
KAKSI PIENTÄ ORPOA
K I R J . V. MÄKI V I R T A
Inkeroisten tehtaalla JulisU työn­antaja
työsulun Ja työläiset päättivät
pitää kokouksen työväentalolla n e u -
votellakseen, mihin toimenpiteisiin
heidän pitäisi nyt ryhtyä. Kun teh­taan
isännöitsijä sai tämän tietää,
kehoitti hän työläisiä kokoontumaan
tehtaan kh-kkoon Ja lupasi itsekin
tulla sinne. Työläiset eivät kuiten­kaan
halunneet mennä kirkkoon, sillä
sattuu, että siellä räjähtää vaikka
pommi, sillä olihan Suomen luokka­sota
juuri käynnissä. PlU olla varo­vaisia,
tuumivat työläiset.
Kokous pidettiin työväen omalla t a ­lolla.
Valittiin a-henkinen komitea
viemään Uedon kokouksen päätöksistä'
tehtaan Isännöitsijälle. Lähetystö
esitti asiansa ja isännöitsijä, kuul­tuaan
kokouksen päätöksen, raivostui.
Komitea näki parhaaksi lähteä pois,
mutta samassa isännöitsijä veti eslta
revolverin Ja uhkasi ampua koko lä­hetystön.
Ennenkuin hän kuitenkaan
ehti toteuttaa uhkaustaan, sai hän
kuulan rintaansa. Hänen takanaan
sattui olemaan hänen tyttäfensä, Jo­ka
oli tullut rauhoittamaan raivostu­nutta
Isäänsä. Sama kuula osui htt-neenkln
Ja hänkin kaatui. Se oh hei­dän
kohtalonsa.
Valkoiset siirtyivät pohjoiseen ja
punaiset valtasivat uusia alueita. M y l ­lykoskella
oli paikkakuntalaisten hy­vin
tuntema Ville Ahola, jo|^a punais­ten
vallan aikana määrättiin hoita­maan
Myllykosken .piirin nimismiehen
tehtäviä. Hän hoitikin tehtävänsä
moitteettomasti.
Valkoiset saiy^t Saksasta apujouk­koja,
joiden avulla he valtasivat p u ­naisilta
khko Etelä-Suomen. Ville
Ahola vangittiin monen muun tove­rinsa
kanssa, ja heidät asetettiin syyt­teeseen
mikä . mistäkin rikoksesta.
Aseman toisella puolella olevansa
metsässä pantiin kuolemantuomiot
täytäntöön. Toiselta paikkakunnalta
saapui rankalsujoukko, joka teki puh­dasta
Jälkeä.
Tuli myöskjn Ville Aholan vuoro.
Kun hänestä el ollut minkäänlaisia
syytepaperetta, ihmetteli rankaisu-joukon
päällikkö, että kuinka hänen
tuomionsa voidaan panna täytäntöön.
Ville Ahola näki. kuinka monta hä­nen
toveriaan kaatui ja oli varma s i l ­tä,
ettei häntäkään säästetä. Hän
paljasti rintansa ja sanoi: "Mitä suot­ta
viivyttelette, antakaa t u l l a ! " M y l ­lykosken
asemapäälikkö seisoi r a n -
kaisujoukon t>äälllkön vieressä, tem­pasi
kiväärin hänen kädestään ja
tähtäsi. Täysosuma.
Siihen kaatui hyvä toverini, kaatui
lastensa hellä isä. Jäi kaksi pientä
orpoa. Jotka usein kyselivät äidiltään,
että koska isä tulee koUln. missä Isä
viipyy min kauan? "Me haluamme,
että isä tulee kotiin."
A l t i el vohiut vastata mitään vaan
ajatteli, että te lapset ette Uedä vielä
tämän maailmaa pahuudesta mitään,
olette vain saaneet osakpennp hellyyt­tä
ja hyvyyttä. Kyynelhelmet vieri­vät
äidin poskipäitä alas.
Kului kuukausia. Asemapäällikkö.
Joka ampui Ville Aholan paljastet­tuun
rintaan, puhui Itsekseen ääneen­sä:
" E i minun olisi pitänyt ampua
Ville Aholaa, el hän ollut mitään pa­haa
tehnyt. Olin Illan äkkipikainen,
Jäi kaksi pientä orpoa . . ."
Asemat>äälllkÖn tila huononi päivä
päivältä, eikä hän enää voinut hoitaa
hänelle kuuluvia tehtäviä. Eräänä
yönä^. saapui Myllykosken asemalle
Juna, johon oU liitetty yanfclvaunu.
Tähän vaunuun vietiin asemapäälUk-kö.
hän oli raivohullu.
En tledjl kertoa hänestä sen enem­pää,
en tiedä hänen lopullista kohta­loaan.
Torstaina, tammik. 27 p. — Thursaay, J ^ . 2% SITU S
Suomalaisbyppäajät .
jääneet kolmaimeksi
ja neljänneksi
Dabuqve, Ia, — Norjalainen olym-plalaismestarl
Petter Hugsted voltu
täällä pidetyissä mäenlaskukilpailuis­sa
155 ja 158 Jalan pitulsUla hypyiUään
ensimmäisen tilan. Hän sai kaikkiaan
155.6 pistettä.
PalkaUtaen hyppääjä Sverre Fred-hebn
tuomittiintolselle Ulalle 153 Ja
144 Jalan hypylliään. Kolmannelle Ja
neljäimelle tilalle arvosteluin Suomes­ta
saapuneet hyppääjät MatU Pieti­käinen
ja Leo Laakso. Edellinen hyp­päsi
153 ja 145 Jalkaa ja Jälklmähien
143 Ja 136 Jalkaa.
Norjalainen Arthur Tokle Jäi viiden­nelle
tUaUe.
Tammikuun 28 p:nä 1949
tulee kuluneeksi vuosi siitä«
k im Helvi sinun päättyi mai»
nen retki.
.Yi7w yllättäen tuli lähtösi hetki.
Olit aina niin nöydä ja hiljainen,
siksi suuri on kaipuu suruinen^
Helviä rakkaudella muisumaan Jäi
X iU j a isä
Tädit, enot Ja serkkasi
Täti Suomessa
Osuustoiminnallinen
illatsu Timminsissä
viime sunnuntaina
Tlmmlns. — Viime sunnuntaina oli
täkäläisellä suomalaisella haallUa erit­täin
onnistunut osuustoiminnallinen
illanvietto. Noin 40 ostajaa j a Jäsentä
oli saapunut tilaisuuteen osallistuak­seen
keskusteluun osuusliikkeestäm­me
Ja sen elvyttämisestä.
Workers' Co-op. New Ontarion pää­johtaja
Teeple-puhui näistä asioista
jä kokous ohjasi hänet viipymättä tut­kimaan
mitä mahdollisuuksia pn ole-
MATIAS E.
KNOOKALA
kudli Prince Rupertln tnUraahuM»
British Columbiassa Joulnkuun 2S
p:nä 1948 leikkauksen Jälkeen.
Hän oU syntynyt Isoisakyrönk,
Vaasan läänissä, elokuun 6 p:n&
1887.
Omaisia* vainajalta iät veli Ja t
siskoa Suomessa sekä yksi slako
YhdysvallolBsa Ja laaja tntUv». J»
toveripiiri täällä Canadassa.
OH polkusi ohdakkeinen, '
et kukilla kulkenut.
Sama kohtalo tuttu on meillä,
jotka muistamme sinua nyt.
• " ' ( • ' *
Toverisi Marie Snellman.
massa eri osuusliikkeiden, niin tuot­tajain
kuin kulutta*jalhkln osuusliik­keiden
keskeiseen läheisempään yb»
telstolmtntaan halvemmilla hinnoilla
ostamiseen nt^hden, että voitaisiin
myydä kuluttajille entista alhals«D^^
mllla hinnoilla.
Kun oli nautittu virvokkeita esitet«
tiin fllmejft — Life on the Westem
Marshes Ja Pepple of O a n a ^ . — B . O.
-IL • \L tenTULrn perustaminen
EUen v i ^ Snomen Työväen U r -
heUiiDiito if-TootispälTäiasä. J n l -
kalsemm4e i u m e i a n snomalalseii
tySläisbIrJallijan Pentti Lahden
lehdeUeome lähettimin lyhyen
kafsaaksen t U L : B penistaraldiis-
«oriaaa. Tänä on mlrtrnkflntol-nen
canadannioBialaistlle Ja eri­koisesti
niUie, Jotka «livat tämän
tärkeää Ustorlatlisen tapahtuman
t o d i s t a ^ i ^ ' i ' i J L : n aUcatafpaleeUa.
HebInkL — J o kesällä 1918 tehtiin
eräissä S V U L : n plirikunhissa päätök­siä.
Joiden mukaan oli sgrhdyttävä
rpuhdlstustoönenplteislln", tx. erolt-tamaan
"ptmalsia^ urheiluseurojen Jä­seniä
sekä työväens^uroja piirikuntien
jäsenyydestä. ^lÄUaiset toUnenplteet
laajennettiin sittÄ 8 V U L : n syrsko-koidcten
päätöksellä koko liittoa kä­sittäviksi.,
T^öiaisurhelUjat luonnollisesti tote­sivat
tämän päätöksen suoranaiseksi
ia»totoimenpIteek8i, jota noustiin yk-shnielUestl
vastustamaan. Julkisia
toimintamahdontnnikslael todn val-
Utsevfen poikkeo^lla-asetus^ vuok­si
olltit, mutta siltä hiioUoiaitta p i U -
vät ^läismiiieilijat monilla palkka-fcnnnllla
.salaisia kokonksla, joissa to­dettiin
^V<inii:nk<dconaan hyljänneen
puolueettonunuperiaaitmua. Ja että
ahma mahddlUstnts tyOUUsurheilutoir
minnan Jatkamiseen'nll oman liiton
perustaminen, ffiinpä ^ m . Tampe­reella
Jo28.iLUlSpldetjrasä neuvot-tehikokoitfcBMi^
TBllttilc 6-benUnen
'^öUUsmtieiluMiiroJen keskuskomi­tea"
yalndstelemaan oman liiton pe-rustaniista.
iSaaSn» nnrillakln paik-kaktmnUlä
käsiteltiin n m a a asjaa luo­tettujen
toverien ketiun pldel^rissä
salaistBa luäuxäaäseik Ja yksityisissä
iudEustehitesä. '
,7^i(»uiöllist« kuMetddn <di. että H e l -
tSaii maan piäkatqiiinldna Ja eräiden
smuinqHm. tydläf^etiro^en k o t i r i k ­kana
ioutoi antmnian T t f L : n perus-
Kirj. Pentti Lahti
t a m i s asialle lopullisen sysäyksen.
Täällä keskusteltiin asiasta ennen
kaikkea Jyryn j a Visan JohtokunUen
yhteisissä kokouksissa. Niistä oli a i ­nakin
kolme, nimittäin marraskuun 21
pnä, joulukuun 2 pnä j a joulukuun
10 pnä 1918 pidetyt sellaisia, joissa kä­siteltiin
}rkslnomaan oman liiton pe-riistämistä.
Mikään näistä kirouksista ei oUut
luonnollisista syistä Julkinen, eipä vie-lä
se "pmu-ojuhlakaan", johon e.m.
kokousten tuloksena kutsuttiin koolle
suullisin kutsuin raittiusyhdistys K o i ­ton
yläravintolaan joulukuun 17 päi­väksi
1918, luotettavia helsinkiläisiä
työläisurheUumiehiä.
Kutsun saaneita oli tuohon "puuro­juhlaan"
saapunut runsas Joukko. T i ­laisuudessa
piti mmimheen kansan­edustaja
Mikko AmpuM Ja kysymyk­sen
työlälsurheiluseurojen yhteenlilt-tjTnlsestä
alustivat T. H . Vilppula Ja
Väinö Lähteinen. Yksimielisesti kan.
natettiln ajatusta T U L : n penistami-sesta.
l i i t o n pmtstamistoimenplteitä
valmistelemaan valittiin toimikunta,-
johon t u l i puheenjohtajaksi Eino Pek­kala,
sihteeriksi V . J . Kostiainen Ja
muiksi Jäseniksi Alarik Grönroos
(Katra), V . Lähteinen. T , H . Vilppula,
Kalle Niininen. Väinö Isola, Anton
Kosonen. Urho Rinne. Emil Ahola
Ja Uuno Koponen. Tlmä toimikunta
laati sääntöehdotukset, toimitteli
muutamia kehoitusklrjoituksia työ-väenlehtiin
Ja kutsui koolle T U L . n pe­rustavan
kokouksen.;
Raittiusyhdistys Koiton talo sai olla
tammikuun 26 päivänä 1919 edelleen­kin
sinä historiallisena näyttämönä,
jossa Työväen UrheUuliiton lopulli­set
syntysanat lausuttiin. RipeäsU
011 toimitta, sillä mahdollisuudet Jul­kiseen
työskentelyyn olivat työläis-urbdäiseurollle
nlinloiin nmillekln
työväotjirJertOUle avautoneet vasta
1918—19 vaihteessa, jolloin poikkeus­tila-
asetuksia ryhdyttiin kumoamaan.
Innostus oli kuitenkin suuri. Ja niinpä
T U L : n perustavaan kokoukseen lähet­ti
edustajansa melkehi jokainen työ-väentu^
helluseura. Joka jo oli ehtinyt
toimintansa aloittamaan. Kiin kal­killa
el oUut taloudellisia mahdolli­suuksia
om^n edustajansa lähettämi­seen,
tehtiin useilla seuduilla siten,
että eri seurat valtuut^vat jonkun
henkilön yhteisesti edustamaan kaik­kia
niitä liiton perustavassa kokouk­sessa..
Näin saatiin T U L : n perustavaan
kokoukseen edustetuiksi kaikkiaan 56
seuraa, joiden yhteinen jäsenmäärä
nousi 7,728:aan. Sitäpaitsi oU vielä
yksi seura lähettänyt k<«oukselle k i r ­jelmän
ilmoittaen toivovansa oman
liiton perustamista, j a 3 muuta seimia
UmoHU päättäneensä lUttyä Jäseniksi
perustettavaan liittoon.
Kokouksen avasi valmistavan toi­mikunnan
puoliesta'tuomari Pekkala
korostaen työväen oman ;urheiltilllton
suurta merkitystä työväen ruumiillis­ta
Icasvatusta harrastavien seurojen
yhdyssiteenä j a varsinaisen työväen-llikk
««n oleelhsena osana. Vahnlsta-van
toimikunnan ehdotuksesta hänet
valittiin myös yksimielisesti kokouk­sen
puheenjohtajaksi j a «en sihteerik­si
V. J.'koBtlalnen. Kun valmistavan
toimikunnan toimittama valtakirjojen
tarkastus j a k<*ouksen työjärjesfrs
oU hyväksytty, voitiin ryhtyä Varsi­naiseen
asiaan. YksimielisesU pää­tettiin
Työväen Urhelhillitto perustaa
j a hyväksytUin sille säännöt. Liiton
ensimmäiseksi puheenjohtajaksi v a ­littiin
yksimielisesti Eino Pekkala Ja
vara^niheenjohtajaksi Alarik GfOn-roos.
sekä llittotoimiktmtaan lippuää­nestyksellä
V. Lähteinen, T . H . V i l p ­pula,
V . Tyllinen, E . Ahola, A . Koso­nen,
K . NUninen J a V . J . Kostiainen;
varajäseniksi V., Binne^ V. Isola Ja
(Jatkuu seuzaavauä sivulla)
UUSIA ÄÄNILEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
Lanltt' ja soittokappaleita ^
7S1 Myrskyluodon prlnsetta, valssi
Kukkatc*swingia, Foxtrot
747 Ilta «Uloin karran, valssi
* Kiiy kanssain. Foxtrot
223 Mitä niistä piantotä. Jenkka
Purjehdusmatka, valssi
893 Satamasta satamaan, valssi
RalilUa kiiUciJa; Jenkka
4017 Laulu on iloni Ja iyönh kansanlaulu
S« •! kiy« huumoria
724 Tamara* Foxtrot
SuruUIsra Ulan mulsto/Jenkka
721 Torvelsat ulapalta/ valssi
Laulaen «taanpäin. Foxtrot
740 Vain iinulle, sinulle. Tango
Vain hetkeä mä sinulta pyydän
Foxtrot
4Ö0S Minne käyn kuvas nähdä saan, valssi
Himmenevä yö. Foxtrot
907 Rakas Mimmi, Polkka
Kuopiosta Barseloonaan, valssi
4001 Armain, Tango
Orjanruiuu, valssi
4003 Armain, sana pieni suo. Tango
Laiuntaihypyt laiturilla, valssi
4008 Romanssi, valssi
Luonain ain. Foxtrot
HINTA $1.25
Lähetetään kaikkialle Canadassa. TIUtkaaA>soilteella:
Publishing Co.
IIMITEO
BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Näitä levyjä on saatavana myös sivuliikkeestämme
VAPAUSBRAMCH OFFICE
316 Bay SL . Port Arthur, Ont.