Vapaus, April 25, 1950

              m ä : , , : . . . . .,
Sii^ 14 Tiiöt^ina, huhtik. 25 p. — Tuesday
r 3 \
« - 1 (n.
T 1 , s
i
?rj- t l r 'i<^ ^ 4'-'
Ippp
l i i
'm
' 1
•li ^
'4
li K'
i l ' '5
4'
s «
^ UH
t ii
1
•
•f 1 <
1
4
••i
V ä
6
V •
1
1
H I
Toivotamme tänä Vappuna kaikille työläisille tarmoa taistelussfitjmhmp^pk^fi'
Ei koskaan tämä taistelu ole ollut niin tärkeä kuin juuri nyt. Olkoqnimnuksemme:
VAITO L.VHTIXKX
EMIL SAVELA
YRJÖ >LARTTL\K\
A E L l LEIVO
JOHX KIISKIXEX
KALLE AHOXEX
IVAR SALO
.MARITI MVLLVX1 EMI
EDWIX TELLIKKA
AARXE S\L()
Vilho Raiskio
HILTALAX PERHE
Valde Heikki!
Teiidor Joensuu
Jack rijas
VÄIXÖ LAAKSON EX
Juha Korpi
Israel Tolvanen
MIKKO KAIXU
HILDA JÄRVI, IJox SO
Einar \Vilson
OXXITALO
LAITRI SILAXDER
SELMI MÄKI
KARL PERÄLÄ
JACK RUHA
I\'ari Rajamäki
ERIK, AXXA JA H.
VEHKALAHTI
X. MÄKI
Luoman perhe
Sam Kerola
Ade Piispanen
OSKAR HASJEBACKA
Xick Prantti
XIILOK.ALLIO
ANTTI KEMPPI
-M.Mogliet
.MARTri KOTOMÄKI,
Box 130
ALXE JA VALDE. Box 34
Kallv Koski ja pojat
ALFRED HASJEBACKA
August Suonpää
Kalle Ampi
Eino Ekman
Echo Aio?
Matti Hautamäki
EINO RVVPPAXA
\'ick Ahonen
S. Korpi
Tyyne ja John Xiemi
Elo Hariu
SEXXI JA EXSTI LAHTI
Yrjö Perttu
Kustaa Junttila
Matti Topj)ari
Arvi Ranta
O . PAASILAX PERHE
ARVOMÄKI
MARITI KOTOMÄKI
J. HAI TALA
EERO LAHTIXEX
YÄIXO, ESTHER JA
LACRI LAHTIXEX
JOHX, LAURA JA H .
COBERG.
609 Church St.
Fort Frances. Ont.
EIXO HÄMÄLÄIXEX
K. KCrSISAARI
Arvi Ukkonen
E. PAJUXEX
EELI HEIKKIXEX
R. Capuska
P. Ciskovict
ALFRED BACKA
ARVI PAHKOLA.
A. RAHIKAINEN
Hilda ja M. Jansson
O. EORSELL JA PERHE
Aksel Katara
Ivar Rajamäki
M. MYLLYNIEMI
Milja Beck
Väinö Kauppi
ROBERT M.ÄKI
ERIGK KRUUT
K. Pajala
V. Kivikangas
TOPI
ALBERT LÄHDE
J LAROSE
OLGA JA M. JAAKOLA
JACK HAUTALA
TOIVO HAND^NGER
ERNEST MÄEy PERHE,
Box 87. Hearst, Ont.
JOHN HENDRICKSON,
Rviantf. Ont.
Matti Mäki
INGRID JA ARNE
• MILLER JA L.-VPSET
Ellen ja Eino Moisio
V'ictor Märri
M. RASINPERÄ JA
PERHE
O.UTRL^INEN
Otto Koivisto ja perhe
OLGA JA NIILO JOUTSI
(Jatluia edeniselta avulta)
luoneet. rJuuri. siksi ine,,arvo£tanime
niin jEOT^ealle .kaikkij.mcnnelden-.af-
I kojen. muistomei^^it kakoissa maissa, ja
kaikkien maiden maanosien lapset,
j kasvavatpa |ie, missä tahamai.
{ jBcdanlietspJat ovat. keksineet niin
I sanotim "^länsimaisen kulttuurin".
; jenka he asettavat meitä, rauhanpuo­lustajia,
vastaan. Minä haluan.kysyä
kaikiin, jotka eivät ole ^kadottaneet
huumorintajuaan, että kiimpl pitää
' enemmän .arvossa Ranskan suuria
-tutkijoita — BertlieloUa, Pasteuria,
Curie^a — mr. Achespnko vaiko Joliot-
Curie? Kumpaa huolettaa enemmän
Louvre, Ufhzin galleriat ja Prado —
kenraali Francoa vai Pablo I^cassoa?
Ketkä Mlievät ja ymmärtävät Sha­kespearen
päristen meidän päivi­nämme
neuvostotyöläisetkö vai or-
Janqmlstajat kunnianarvoisassa J^s-Ä^
ipin valtiona? Meidän täytyy vielä
kerran sanoa niin, että se -kuullaan,
että me rauhaixpttolustajat. olimmepa
xtie minkä, aatteen kannattajia tafian-sa,
olenune inhimillisen kulttuurin to­dellisia
puoltistajia. Me puolustanjme
Euroopan suurta sisältörikasta mehi­läistarhaa,
.kaupunkeja, joita kaikki
rakastavat, museoita, kouluja. Me
puolusta.mme heräävän Aasian.kult­tuuria,
tuota sivistyksen.kehtoa. Ei
kauan sitten .kirjoitti eräs ranskalai­nen
.akateemikko, joka avoimesti kan,
nattaa sodanlietsojia, että eurooppa­lainen
kulttuuri on nyt menettänyt
Kiinan, Ei, tietämättömät, ahrjeet ja
verenhlmpiset lUkemlehet ovat kyllä
nyt menettäneet Kiman, mutta-Kiina
on nyt avautunut euroopjpalaiselle
kulttuurille ja tulee-antamaan pa­noksensa
luovan työn vainiolle. Mei­dän
komiteamme ensimmäisessä ko­kouksessa
kysyttiin, kun puhemiehis­tön
kokoonpano ilmoitettiin, eräältä
valtuutetulta, mitä Afrikan osaa hän
edusti, englantilaista vai ranskalaista
Afrikkaa.' Valtuutettu vastasi: "Minä
edustan mustaa Afrikkaa".
Niin, Afriltka alkaa myös'tulla osal­liseksi
eurooppalaisen kulttuiu-in suu­rista
saavutuksista, eikä tule kestä­mään
kauaa ennenkuin barbaariset
siirtomaavaltiaat tulevat menettä-m'ään
sen ainiaaksi.
• • »
RAVBANPUOLUSTAJAIN
KYMMENKERTAISTETTAVA
PONNISTUKSENSA
Meidän liikkeemme laajenee,.kasyaa.
Mutta minä rol^nen sanQa,et(ä se ei
ilaajene riittävästi ja että ^ ei ^ V A
•kylliksi,ottaen huomioon ne levotto­muuden
ja oikeutetun suuttumuksen
tunteet, jotka kasvavat ja laajenevat
koko maailman rehelliseen ihmisten
mielissä. Meidän täytyy kymmen­kertaistaa
ponnistuksemme ja yhdis­tää
todellisesti kaikki kansat. Me
neuvostoedustajat haluamme, että r l -
vimme taajenevat. Me ojenriamme
kät?mme kaikille raiÄanpuolustajil-le,
olivatpa he minkä tahansa aat­teen
kannattajia. On ilo nähdä tääl­lä.
abbe Boulier, Canterburyn tuomio­rovasti,
eri uskontoktmtiin kuuluvia
pappeja. On ilo nähdä täällä libe­raaleja,
vapaan kilpailun ihaiinoitsi-jpita,
filosoofi-ideallsteja, kirjailijoita,
joiden esteettiset tai eetllllset katso­mukset
ovat hyvin kaukana omistam­me.
Me tulemme kiistelemään toi­silla
aloilla: väittelyt auttavat totuu­den
esille saamisessa. Täällä meitä
yhdistää yhteinen suuri ipnostus, joka
ei salli mitään vastakohtaisuuksia:
taistelu rauhan puolesta.
Sodanlietsojat puhuvat ^.mfelellään
neuvostokansan suvaitsemattomuu­desta,
että me tahdomme eristäytyä
maailmasta. Mr. Rogge oli äskettäin
Kremlissä ja puolusti siellä aatteitaan,
. jotka eroavat suuresti omistamme. Me
emme vieneet häntä sen vuoksi Fede­ral
Bureau pf Investigation'iin, vaan
keskustelimme ystävällisesti hänen
kanssaan. Missä meillä oikeastaan oli
tuo kuuluisa "rautaesirippu"? .Missä
oli se, joka ei uskaltanut päästää maa­hansa
maailmankuulua taiteiUjaa
Pablo Picassoa, vain siksi, että hän on
rauhanpuolustaja? Kumpi sulki oven.-
sa Canterburyn tuomiorovastilta:
marxilaisten maa vaiko se, joka pitää
itseään krisittynä? Me lausiunme
tervetulleeksi kaikki rauhanpuolusta.
jat. mutta sodanlietsojille on jokainen
rauhanpuolustaja "punainen", "kom-munisti",
ihminen, joka Qn joko kar-koitettava
kahdenkymmenenneljän
tunnin kuluessa tai myös pantava luk­kojen
ja telkien taakse. Rakjtnat ys­tävät,
kommunismin puolesta me neu­vostoihmiset
taistelemme omassa ko-timaassammie
— koettamalla tehdä
työtä parenmun, elää paremmin, tais^
telia itsellemme onnen. Täällä me
taistelemme sellaisen asian puolesta,
j<^ on yhtä rakas kommunisteille ja
sosialisteille ja liberaaleille ja katoli­sille
ja ylipäänsä kalkille thmisme —
rauhan puolesta.
ATOMIOiFLOMATIASTA
ON TEHTÄVÄ LOPPU!
Kävin Amerikassa siihen aikaan,
kun ratihanpuolustajat saivat vielä
tulia tuohon maahan. Siellä oli paljon
sellaista, josta pidin, ja paljon sellais- ;
ta, inistä en pitänyt. Mutta vaikkap^:
siellä olikin paljon sellaista, mistä en
pitänyt, niin en hetkeäkään usko, et­tä
minulla olisi oikeutta sekaantua
Amerikan elämään ja, tottumulrrfin.
Sallikaa zninim puthua hiukan leik­kiä:
minä puolastani en pidä siitä, et.,
tä ihmiset nostavat Jalkansa pöydälle. |
vaikka amerikkalaiset otvat sgmpn^^t i
minulle, että sellainen saaressa mää^
; rin kilhoittaa älyöisiä toimintoja., O-I
Ien kuitenkin vakuuttunut siitä, että
amerikkalalsQla on pyhä oikeus fiostaa
jalkansa; pöydälle, jos he pitävät, sel­laisesta,
ilinä pien myös vakuuttunut
siitä, että heidän ei pitäisi nostaa jal­kojaan
teisen pöydälle, ja että kaikil­la.
ei-amerikkal^isUla on pyhä oikeus
suojella omaa pöytäänsä kutsumatto­milta
jaloilta. -Uskon, että jokainen
kunnallinen amerikkalainen on kans­sani
samaa mieltä, sillä Amerikka on
suuri. maa; ja vaikkapa siellä onkin
monia jalkoja;-niin :siellä< en myös
liittävän monta omaa. amerikkalaista
pöytää. Joukko amerikkalaisia super-ihmislä
katsoo kuitenkin että niaail-man.
kaikki pöydät ovat tarkoitettu
juuri heidän jalkojaan varten, jatkun
he kohtaavat vastarintaa, suuttumus­ta
ja vastustusta, niin nuo super-ihmi­set
raahaavat esiin erilaisia pommeja
tai superpommeja. Tämä peli pn men­nyt
liian jjitkälle, ja. ndnä uskdn, että
meidän velvollisuutemme kulttuuria,
lapsia ja kaikiia kansoja, köhtaan^on
tehdä siitä-loppu. Atpmldiplomaat-tlen
puhe on kestänyt, liian, kauan.
Mielenvikaisten leikki pommeilla on
saanut kestää anteeksiantamattoman
kauan. Meidän- täytyy kehoittaa kaik.
kia - maailman rehellisiä ihmisiä ko­rottamaan
äänensä ja vaatimaan väli­töntä,
totaalista ja ehdotonta atomia­seiden
kieltämistä. 'Lapsikin ymmär­tää,
että atomipommi on hyökkäysase..
Jos joku koettaa asettua vastusta­maan
päätöstämme, jos joku uskaltaa
yrittää estää syvien rivien miestä ko.
rottamasta ääntään, niin -paljastavat
asianomaiset sillä itsensä ja sanovat:
minä jiiuri olen huomispäivän' hyök­kääjä.
H¥OKKi(AJXIN> LOPPU TULEE
OLEMAAN H APE JlLLINEN
-Muistan erinomaisen hyvin Nym-bergm
oikeudenkäynnin. Siellä minul*
la oli ensi kerran ilo tavata liittolai­semme
taistelussa rauhan puolesta,
mr.-Rogge. Todellisen Amerikan, kan­san
Amerikan nimessä hän syytti nat.
silaisia sotarikollisia. Nyrnbergin oi-
.keudenkäynnin aikana selitti eräs s>-y.
tetyistä: "Me emme voineet aavistaa,
; etlä loppu olisi tällainen..." Ne jot­ka
hukuttivat Euroopan vereen, eivät
voineet aavistaa, että -he päätyisivät
3iy3rtettyjen penkille. Me teemme eh­kä
oikeiii varoittaessamme niitä, jot­ka
atomipommien «vulla haluavat tu.
hota kulttuuriii;;,elätnän ja tiilevaisuu-
I ^ den, ja^i^ajipes^^iruge h etfci loppu-
'' tuipkgeriä, jdihi,;^^ .-.-tuje •'. oJeinaan
mitkään iMälima^l\allitfijaip 'noja­tuolit,
vaan sensijaan juuri syytetty­jen
penkit. Me teepune ehk;ä,oikein
saneessamme niin, että se kuullaan,
että valtiot, valtiomieljet .ja ,*sotilaat,
jotka uskaltavat kyttää atomiasetta
hiökkäy^tarkoituksim, tullaan julista-
,maan;rikpllislksif-^a heidän .elämänsä
- Jatkuu seuraavalla sivulla
' 'Nykyaikainen mieslen
kauppa^
Hearst — Hunlsville
Ontario,
WEST&m
Ruoka- ja vaatetavara
Jauhoja ja siemeniä I
mvE tosEs-jAvim
ErikohuHtemme
Puhelin 6 ja 7
Hearst Oniary,
Sante
iauskaa kaikih
AINO
st. P.
Vappi
ED. C
ROOMING HOUSE
BOX 130 HEARST. ONT.
learst
ILOISTA VAPPUA
toivotamme kaikille asiakkaillemme
Ruokaa ja huoneita saatavana
BOX 250 HEARST. ONT.
HAUSK
1
Yiiiai
iSearst.
i
• ' • RUOKATAVARAA - LIHAA - VAATETUSTARPEITA
Turkisten mliMäjä
PUHELIN 43 FRONT ST. HEARST. ONT.
Haasi
Vapau
r
ALIVLV
Hearst
HEÄ
Hyvilä )
rraos-Cam
'uhelin 170