Vapaus, June 4, 1949

              Sivu 2
• » t
Lauantaina, kesäk. 4 p. — Saturday, June 4
fUBEKTT} — jBOepeaaaat lAbor
Otsaa oCyinDiA QuuuUaoi.
tabllflbed^Kov. 6th m?. Antbarlzed
hi seoond clui nudl b7 tbe l^ost
pffice DQMUtment, Ottawa. Pub-uabed
thrlce weekly: Tuesdays.
llnirMlays and Batardays by Vapana ebUaUiig COiqpany Ltd.. at 10O-IO3
D St IJT, Boäbaxy, OiÄ, Canad».
Telquonaa:
Z. SuksL Edttar W. BUtmd. Maitta^
addreis Boat flg, Sadbniy, Ontaria
Advertteteig rataa iq>oa appiifaaoo
Trantf ation tee of ctuaift.
TXLAUSHXMNAT:
Canadassa: l vk. 6JOO « kk. 3^
S.kk. 2JOO
Yhdysralloina: 1 yk: 7.00 8 kk. 8.80
Suomessa: l vk. 7A) O kk. 4.2S
Se ihmisoikeuksien loukkaus
I liehteibme uutisosastolla kerrotaan tänään siitä, että Y h -
dysvaKaSh^a C^arfan syyttävät Bulgariaa, Unka­ria
jä ly^Sraa^ ihnli.soikeuksieri ja perusvapauksien loukkaa­misesta.
Kun tekopyhä fariseus konsanaan, Yhdysvaltain val-iiodepartmentti
vaatii mainittuja maita noudattamaan näitä
iKmisoikeuksia ja perusvapauksia, joita on kuulema pahasti
loukattu.
; Pannaanpa käsi sydämelle. . E i ole Unkarista, Bulgariasta
ja Rumaniasta kuulunut uutisia pikkuihmisten, heikkojen ja
puolustuskyvyttömien vainoamisesta. Ei ole vangittu unio-tiisteja
eikä muita pikkuihmisiä. Mutta pidätetty on tOsin
joitakin isoisia, jotka ovat itse omien maidensa oikeuslaitok­sissa
tunnustaneet syyllistyneensä demokraattista hallitusjär-
|estelmää vastaan kohdistettuihin rikollisiin tekoihin. Mutta
näissäkin tapauksissa k.o. kansandemokratian maiden oikeus­laitokset
ovat olleet erikoisen helliä. Kuolemantuomioiden ja
terrorin asemesta kansandemokratian maissa on jaettu oi­keutta
säästeliäästi — suuremmistakin rikoksista on annettu
Korkeintaan elinkautinen vankilatuomio, mutta useimmissa
Upauksissa vain muutamia vuosia vankeutta. Näin tapahtui
Imuluisassa kardinaali Mindzsentyn oikeuskuulustelussa —
Jonka johdosta Yhdysvaltain hallitus epäilemättä nyt kiivailee
f—ja useissa muissa tapauksissa,
; Mutta entäs muualla? ^ Monarkistifasistinen Kreikarl hal­litus
on Yhdysvaltain hallituksen erikoissuojeluksessa. Tosi­asiassa
Kreikan hallitus on Yhdysvaltain hallituksen erikois-suojelulraessa.
Tosiasiassa Kreikan monarkistifasistinen hal­litus
ei pysyisi viikkoakaan pystyssä ilman Yhdysi^altain dol-
Jarimahdin tukea. Siellä ovat suurfasistit turvassa mutta oi­keamielisten
pikkuihmisten kaikki edustajat ovat alinomai­sessa
vaarassa. Siellä harjoitetaan joukkomittaista terroria
ia aseellista hyökkäyssotaa niitä kansanjoukkoja vastaan, jot­ka
eivät hyväksy kotimaisia fasisteja mitkä orjavoutien tavoin
i>alvelevat vieraan maan rahamahtia. Sodankäynnin lisäksi
)uutistiedot kertovat, että Atenan hallituksen teloittajajoukot
työskentelevät yötä päivää poliittisten vastustajiensa "likvi-doimiseksi".
Esimerkkinä mainittakoon viime torstaina leh-itemme
uutisosastolla julkaistu A L N : n Atenan kirje missä ker-jrottiin
kouristuttavia tietoja siitä millä tavalla Aterian hallitus
jtappaa vangitsemiaan unionisteja ja sanotaan että nyt teloi-
Jtettujen unionistien joukossa on mm. tupakkatyöläisten union
johtaja M. Timonayakis.
; Miksi Yhdysvaltain hallitus ei lähetä protestejaan Kreik­kaan,
Atenan monarkistifasistiselle terrorihallitukselle mikä
koukkaa yötä päivää, viikko viikon ja kuukausi kuukauden
perästä kaikkein alkeellisimpiakin ihmisoikeuksia? Miksi Y h -
Idysvaltain hallitus vaikenee kuin hauta Kreikan fasistihalli-
(tuksen terrorista, vaikka se voisi yhdellä ainoalla sanalla lo-
Ipettaa tämän terrorin — kieltämällä Atenan hallitukselta dol­lari-
jä aseavustuksensa? Miksi ei Yhdysvaltain hallitus — ja
(tahdottomana "minä myös"-apulaisena sen kintereillä kulkeva
l0ttäwan hallitus — protestoi Kreikan ja Espanjan fasistien
[harjoittamaa joukkoterroria vastaan, se johtuu siitä, että viisi
Ine välittävät ihmisoikeuksista, kunhan vain kapitalistien etu-
;oikeudet tulevat turvatuiksi.
' Katsotaanpa mitalin tätäkin puolta. Tällä viikolla ilmoi­tettiin,
että Irwintonissa Ga. oli.pidätettynä eräs neekeri, jon-ika
"parempaan" valkoiseen rotuun kuuluvat amerikkalaiset
i'murhasivat eli lynkkasivat mahdollisimman raa'alla tavalla,
t^aikan päältä saapuneista tiedoista ilmenee, että sheriffi oli
[jättänyt vankilan avaimet sopivalla tavalla valkoihoisten mur-
;hamiesten saatavilla pöydälle ja lynkkaajat tekivät katalan
(murhatyönsä edes kasvojaan peittämättä, kuten kuulema on
»tähän asti ollut yleisenä tapana!
1 EikS tässä kaikki. Yhdysvaltain oikeus antaa tämän tuos-
!ta hyvin kyseenalaisissa olosuhteissa kuolemantuomioita nee­kereille
ja tällä kertaa väitetään siellä olevan lukuisia neeke-
Jreitä odottamassa sähkötuoliin vientiä — vaikka heidän aino­ana
rikoksenaan on se, että heidän ihonsa. väri on vähän
(tummempi Wall Streetin pankkiirien ihoa — joskaan ei lähes-
3cään niin musta kuin Yhdysvaltain hallituksen oikeusdepart-
•mentin omatunto.
I Ja meillä täällä kotona terrorisoidaan liittohallituksen toi­mesta
merimiesunion lakossa olevia jäseniä samalla kuin kat­sellaan
kädet ristissä Quebecin maakuntapoliisien terroria
Jasbestityöläisiä vastaan.
V Kelpaa sitä sitten lähettää protesteja kansandemokratian
'hallituksille ihmisoikeuksien loukkaamisen johdosta! Parempi
«olisi siivota ensiksi vähän omia porraspäitä ja pitää moraalt-isaarnoja
vasta sitten muille.
Tänään täyttää tunnettu urtiellija
Ja voimistelija, AlÄtsin jäsen Itasrt
Salo, Estaireua 50 Tuotta. Onnitte­lemme
päivän sajdcarta!
NGtä muut sanovat
COLDHTELL. MEBIMIEHET
J A VAJLITSUAT
Teidän krakivilkkona julkaisemanne
raportti mr. ColdweUIn vastauksesta
Canadan merlmiesunlolle sai ndnut
vakuutetuksi siitä. «tt& tällä kertaa
en äänestä OCP:n iwolesta. Ilmei­sestikään
mr. ColdweU «1 ole vähää­kään
kiintynyt Canadan merimies­union
jäsenten vaatimuksiin eikä
union tuhansiin jäseniin . . . .Näyt­tää,
että CCP on kiintynyt työväkeen
tai tavallisiin ihmlfiiin vain silloin
kuin ne ovat CCF:n jäseniä, mutta el
muutien . . . Kuti minä äänestän, mi­nä
annan ääneni puolueelle j < ^ ar­vostaa
työläistä sellaisena kuin hän
on. Onnettomuudeksi York Townshl-pissä
el toistaiseksi ole tällaista ehdo­kasta.
Ja jos sellaista ei ilmaannu,
minä yksinkertaisesti jään äänestä­mättä.
CCP.ää en äänestä •mlUoln-kaan
enää. — Mrs. B . £ . BlUler, To­ronto
Daily Starin yleisön kirjeiden
osastolla.
VXRIN MUUTOS . . .
Sininen Tonava juoksee punaisena
suurimman osan mitastaan — Olobe
and Mall-lehden otsikko . . .
. . . ON ASIANOJMAlBILle
EI>UKSI
. . . Unkarin ja Itävallan kommu­nisti
piirien tietojen mukaan nämä
tilastot osoittavat, että uusi hallitus­järjestelmä
Tonavan varrella antaa
Itä-Tonavan maille suurimmat mah­dolliset
toiveet Tonavan laivaliiken­teen
jatkuvalle kehitykselle niiden yh­teiseksi
hyväksi . . . — Reutersin u i i -
tistleto ylempänä mainitun otsikon
alla Olobe and Mall-Iehdessä.
ASEISTAUTUMISBAHAT
MENEVÄT K U I N KAIVOON
Sotamahdollisuus on pois paitsi kau­kaisessa
tulevaisuudessa.' Venäjä ei
todennäköisesti' kehitä sotapelkoa
pian. Sota ei yksinkertaisesti ole nä­köpiirissä.
Rauha ei todennäköisesti tule myös­kään
pian muodollisella tavallaan.
Käännöksenä on asteettainen sotatar-vetuotannosta
siirtyminen mallien
tutkimiseen Ja 'parantamiseen'tulevai­suutta
varten. Biljoonat, Jotka nyt
menevät aseistukseen, eivät ole Juuri
miksikään hyödyksi, Jos sota välte­tään
tai jos sen syttyminen pltklstyy
. . . — U. S. News, & World Report.
AMPUKAA. MUTTA
AMPUKAA HYVIN
Äänestysliput ovat kuulia taistelus­sa
rauhan puolesta — teidän äänenne
voi saattaa sodanlietsojat polvilleen.
— The Ukrainlan Canadian.
• • • •
T Y K K E J Ä VOIN
ASEMESTA USA:SSA
Pari päivää sitten antoi Trumanin
hallitus Amerikan kansalle huonon
uutisen. VirallisesO tledolttl se näet,
että kipeästi tarvittu yhteiskunnalli­nen
lainlaadlnta on työnnettävä s i ­vuun.
Jotta etusija saatetaan antaa
Atlantin sotallitoUe . . . Se haluaa
81 :ltä kongressilta vain kahta asiaa —
pahaenteistä sotallittoa Ja JOS alkaa
riittää, niin Taft-HarUey laki otetaan
esille Ja kun sattuu se i-istitään uudel­leen.
Sitä ainakin merkitsevät kaikki
tähänastiset Taft-Hartley lain perus-tusluonnokset
. . . — Eteenpäin.
BrMiläiseit lehden —SITÄ
"Ptavdan" toimitus.
Aikakauslehti. "Brittiläisen Uitto-
Iäisen", Iso-arttaimian ulknaidäitmd-nisterlön
äänenkannattajan lAätöl-mitta
Jalta
Archibald IL Johiiistoni^
Arvoisa F^toimlttaja.
Olisin TeiUekUtoliinra. joskS^t&i-sitte
tämän kirjeen yenäjänkfejlelle ja
juUcaislsisitte sen lehdessänne.'
Tämä on eräässä mielessä henkilO-kohitaihen
laiisuhtb. n^uitä inhiusta
näyttää, että sillä on myöskin'tietty
yhteiskunnallinen merkitys.
Mikäli voin arvioida ovat miljoonat
tavalliset ihmiset levottomia sodan
t^kan johdosta, mutta rauhan asialle
vihamielinen propaganda estää monia
heistä selvittämästä Itselleen tödenis-ta
asiaintilaa. Mahdollista on, että
minun tapaukseni, minun kokemuk-seiii
auttaa jossakin määrin kapitalis­tisten
maiden epäröiviä ihmisiä p^Jie-
Xttfffifn' jnTkaiirtnn' li^dHigM kbliaä bietältänyf autbieB,
Josa» kerrMtiiil IntttUäitcn diplomaatin^ Moskpra$«a Enelamun Jäheiys-tön
toiiiiesteHmestyrän alfcakaaslefaden "fiSTttlläisen liittdaisen" pää­toimittajan
Areiilln.'d B . Jobnstönen katkaisseen kalidu snliteensa En^-
lahaiajiatirlälietystdön Ja yanalla maansa nykyteen halUtukseen. Ta.
pans tiili Jtdklsimteen Pinvdim Jidkaistessä Jobnstönen sille lähettämän
kirjeen, jitea kirjoittaja ilmoittaa Inopn^-absa-dEnflunnin fcansalalsim-desta
Ja afltoTamia, jäädä -NenTostolIittoon. Setu-aaiTa^ hänen Pravdal­le
.«soittanUma Idi^ Juiki^^
Tri Endicott puhuu
Torontossa
ensi keskiviikkona
Toronto. Toronton rauhanneu-mä^
tilanteesta selyille.
Nyi on ^äriij^ail^^^
han kannattajien maailmankongressi.
Olen täysin vakuuttunut siitä, että tä­män
kongressin edustajia innoittavat
rauhan aatteet ovat ainoita aatteita,
Jotka voivat Ätää kansojen viemisen
kolmanteen maailmansotaan. Tämä
kongressi Ilmaisee Ihmiskunnan val­tavan
enemmistön toiveita.
Rauhaa puolustavan liikkeen johta­jien
Joukossa ovat vaiistunelmmat Ja
edistyksellisimmät älyt. He ovat eri
kansakunum kuuluvia ihmisiä. Joilla
oh erilaiset poliittiset Ja uskonnolliset
vakaumukset. Yhteistä heille on se,
että he kalkki näkevät "länsimaisten"
hallitusten politiikan Ja propägahdan
voivat Johtaa. Jos niille ei panna sul­kea,
vain yhteen ainoaan tulokseen —
sodan valloilleen päästämiseen. .
Nykyisessä tilanteessa on Jokaisen
rehellisen Ihmisen tehtävä itselleen
selväksi, että hän ei voi jäädä syr­jään.
Kaikkien hänen ajatustensa
täytyy suuntautua pääkysymyksen
ratkaisuun — kenen kanssa l\än on
nyt, rauhan puolesta taistelevien valko
sodanlietsojien k a n ^ ? Omalta; koh­daltani
olen ratkaissut tämän, kyi^-
myksen peruuttamattomasti.
Olen "BritUläisen lilrtblaisen" p ^ -
toimlttaja. lehdpitj., Jota Iso-Britanni­an
hallitus julkaisee Moskovassa vehM-Jänkleleilä.
En voi. enää Jäädä väli­kappaleeksi
Bevinln. Attleen. Morri-sonln
ja muiden Labour-puplueöi
Johtajien käsissä, iioiden miesten, Jot^
ka aiiitavat j^itä a^^^ '
englantilaisia moriopöllyhtymlä, joiffii'
sota tuottaa suunnattomia vdlttd-oslnkoja.
Pitkäaikainen, kiinnostukseni kan­sainvälisen
politiikan kysymyksiin Ja'
se kokemus Jörika kahdien viime va'6-
den aikana olen saanut ehglaritilals-neuvostöllittblaisla
suhteita kbskevis^'
kysymylasissä, ovat pakottaneet minut
tulemaan Johtopäätökseen, että Eng­lantia
nykyisin hallitsevat miehet joh­tavat
maani kansan suuren onnetto­muuteen.
Tämän vboksi olen iräättänyt lo-pnlliseisti
rikkoa välini Englannin
nykyisen hallituksen kanssa, jäädä
Neuvostoliiton Ja omistaa kaikei
tarmoioi ja kykyiii ranlmn asialle:
Olen tehnyt päätöksen, Joka on
vostori toimesta esittää tri James G.
Endicott ensi keskiviikkona, t.k. 8 pnä,
selostuksen Pariisissa viime huhtik.
pidetystä maailman rauhankongressls-ta
Bathurst St, United-kirkon huo­neistossa
736 Bathinrst St. varrella.
Puhelitllaisuus; alkaa klp 8.15 ja esite­tään
sen yhteydessä myöskin Pariisin
kongressista otettuja värillisiä filme­jä.
- ,
Kaikki Toronton rauhanneuvoston
kannattajat ovat tervetulleet tähän t i ­laisuuteen.
Mitään sisäänpääsyniaksua
el ole tähän tilaisuuteen.
vaatfamt mimift»>— omaa maa­taan,
raiUstavaUa ja- sen ttdevat-saUdMA
- syvästi Idihnostoheelta
lluniseltä ranria minimaalisia, mutia
myöskin aineellisia nliraoksfa.
Olen tehnyt tämän päät^teen sen
vuoksi, että Neuvostoliitto on joh­tava
voima taistelossa rauhan puo­lesta,
se virfma joka ylidistää kai­ken
patluuitt Ja -edlstykseTIisimmän
maan päällä.
Olen 52 vuoden Ikäinen. Koko toi­mintani
ajan olen työskennellyt sano­malehti
miehenä.
35 vuotta kestäneestä toiminnastani
sanoroalehtialalla olen työskennellyt
huomattavan osan "New Chronicle"-
lehdessä. jonka vapaamielinen asenne
elämään Ja tapahtumiin nähden saat­toi
minut tuntemaan, että kaikki työ­ni
oli hyödyllistä maalleni. Mutta nyt
näen. että liberalismi ei ole mitään
muuta kuin mukava takaportti nlinsa-^
nottiille kulttuuri-ihmisille. Jotka ollen
pystyviä ymmärtämään, missä piilee
oikeus Ja totuus, kuitenkin välttelevät
vastausta kysymykseen: "Mitä minun
henkilökohtaisesti on tässä tapaukses­sa
tehtävä".
Minut nimitettiin "Brittiläisen liit-tolailalsen"
päätoimittajaksi helmik.
1947. "Brittiläisen liittolaisen" pää­tarkoitus
on sanoissa ss. että on edis­tettävä
hyvien siihtielden aikaansaa­mista
neuvostokansan Ja Englannin
kansan välille. Tiedän omista havain­noistani,
kuinka laajalle Englannissa
on levinnyt ystävyyden tunne Neu­vostoliittoa
kohtaan. Vaikka Britan­nian-
sanomalehdistö ei sodan aikana
suuresti, saattanutkaan julkisuuteen
tietoja Punaisen Armeijan voitoista,
niin Britannian. kansa kuitenkin sel­västi
käsitti, että se on paljosta kiitol­lisuuden
velassa neuvostokansalle Ja
sen armeijaile. -.. . .
EhglantUäis-neuvöstoIiittoIäinen
ystävyys oli vaalikanipiräilan aika­na
«räs Labdur-puöliteen ohjelman
pemskbhtia. EnglahtUaineii valit-ai}
i^«intol-kaniiJi^al^n9ä' piyaliKel-.
, le. J<^ tämän tästä ratkaisevalla
hetkellä vaalien edellä. Julistl,-vettä
se "el milloinkaan tule. toistamaan
tory-puolueen virheitä,; puolueen,
: joka kaikessa näki. punaisen vaa-
Siihen aikaan oletin naiivisti, että
voin olla hyödyllinen englantilais-neu-vostoliittolaisten
suhteiden lujittamis­tarkoitusta
palvellessa. . Minua vie­hätti
myöskin, se näköala, että saan
tutustua Neuvostoliittoon kansojen
elämään.
Pian sen jälkeen, kun olin ottanut
vastaan päätoimittajan paikan, antoi
Britannian Moskovassa oleva lähetys­tö
minulle hämmästyksekseni ohjeen,
Jonjka mukaan minun oli julkaistava
sarja Attleen, Bevinin ja Morrissonin
neuvostovastaisia puheita.
Esitin vastalauseen, mutta lähetystö
jsai yliotteen. Minua ihmetytti erikoi­sesti
eräs kuvaava tapaus, jolloin
suurlähettiläs Peterson antoi minulle
erikoisen ohjeen julkaista Attleen pu­he,
jossa tämä puhui "solvausvyörys-tä"
neuvostohallituksen taholta Bri­tannian
Icansaa kostaan. Tein suurlä­hettiläälle
vastaväitteen, että neuvos­tolehdistö
ei ole vielä milloinkaan
hyökkäillyt Britannian kansaa vas­taan.
Lähetystössä ei kukaan, kir­jurista
suiu-lähettilääseen saakka, us­kaltanut
kieltää sanojeni oikeutusta.
Kaikki olivat,yhtä mieltä kanssani sii­tä,
tämä Attleen puhe on valheellinen,
mutta Peterson pakotti minut kuiten­kin
Julkaisemaan sen.
MinuL'e kävi selväksi, että Bri­tannian
Moskovan lähetystä ei ole
kiinnostunut Englannin ja Neuvos­toliiton
suhteiden paranemisesta,
vaan tosiasiallisesti tekee kaiken
voitavansa näiden suhteiden huo-nontamlseksL
Kysyin itselläni: mi­tä
varten me sitten julkaisemme
Moskovassa "brittiläistä liittolais-ta"?
, .
Tähän kysymykseen sain avomie­lisen
vastauksen Frank Robertsilta,
joka nykyisin on Iso-Britannian y l i -
komissaarln.sijaisena Intiassa. Vuon­na
1948 hän matkusti Mbskovaan Be­vinln
henkilökohtaisena edustajana
neuvottelemaan Saksan ky.symykses-
Lä. Roberts kohteli, minua henkilö­kohtaisena
ystävänään. Keskuste­luissa
kanssani hän usein puhui myö.
tätiintdisesti Neuvostoliitosta ja sen
johtajista. Mutta juuri Roberts an­toi
suoranaisia ohjeita kaikesta huoli­matta
asittää "Brittiläisessä liittolai­sessa"
Marshall, Bevin ja Attlee "rau-hanapostoleina"
• ja neuvostojohtajat
"maailmanherruuden janoajina".
Englannin ulkoasiainministeriö joh­taa
Lontoossa' Keskustiedoitustoimis-toä,
joka valmistaa kirjoituksia "Brit­tiläistä
liittolaista" varten. Tämän
toimiston minä voin luonnehtia aino­astaan
välhbtehtaaksi.
Viime vuonna' saapui Moskovaan
tarkastusmatkalle eräs tämän teh­taan
pääpukareista, slaavilaisten mai­den
osaston" johtaja' Powler. Fowler
oir ennen sotaa kunnostaiitunut ame­rikkalaisen
taäntumuslehden "Fortu­nen"
toimituksessa. Moskovaan saa­vuttuaan
häh opetti minua, kninka
Ihastelevin ja ruusunhohtelsin värein
on kuvattava Eiiglannin taloudellista
elämää. Multa kun aloin kysellä Pov7-
lerilta EnglannLssa vallitsevasta eun-tarvlketilanteesta,
hän vastasi kui-
'AEisti, että häh saa elintarvikepaket-teja
amerikkalaisilta ystäviltään eikä
tämän vuoksi voi sanoa mitään var­maa
Englannin elintarviketilanteesta.
Selvempiä vastauksia sain kysyAyk-siini,.
kun ^ yhdessä Fowlerin kanssa
jouduimme . venäläiseen ravintolaan
— Powler ei voinut salata ihmettely-
«än Venäjällä^ vallitsevan elintarvik.
keiden runsauden johdosta. "Meillä
on kaikesta tästä aivan toisenlainen
ihmisten elämästä kerrottujen väärien
, Ja keksittyjen juttujen johdosta sekä,
AtJeen ja.Bevinin uiko- j a slsäpoU-tiikasta.
Samanlainen neuvcstovastainen i l ­mapiiri
yallitsee ei ainoastaan, B r i ­tannian
ulkoasiainministeriön, propa.
gandakoneistossa, vaan myösldn sen
diplomaattikoneistossa. Siellä ovat
kunniai^a ne diplomaatit. Jotka osaa­vat
ovelasti tyydyttää isäntiensä
neuvostovastaisia py3rteltä.
Enemmistö Foreign Officen virka­miehistä
— tarkoitan henkilöltä, jotka
työskentelevät politiikasta määrää,
vissä osastoissa — ovat tyhmyyteen
saakka neuvostovastaisia xhiellalQn-_
"taan, vaikka eräät heistä eivät ole
suinkaan tyhmiä: Nuori Moskovan
lähetystör virkailija esittäessään Neu­vostoliiton
alueella tekemästään mat­kasta
selostuksen, jossa hän viittaa
neuvostotalouden epävarmuuteen ta­hi
järjestelmää kohtaan osöitettuim
tyytjmiättömyyteen, tietää, että häntä
tullaan pitämään "viisaana miehenä",
jolla on toiveita ylenemisestä. Mos­kovassa
oleva diplomaatti, Joka Kau-kaasiaan
matkustettuaan esittää to­siasioita
vastaavan selostuksen talou.
delllsesta edistyksestä ja kaikkialla
kohtaamastaan lojaalisuudesta neu­vostojärjestelmää
kohtaan, joutuu dip­lomaattina
huonoon huutoon.
Pari viikkoa sitlen Englannin Mos­kovan
lähetystön sänomalehtiattashea
Dobbs ilmoitti minulle, että "Lon­toon"
SO. ulkoasiainministeriön ylei­nen
kanta on se, että "Brittiläisessä
liittolaisessa" pn aloitettava "Power
Projection"-kamppallu. Miniin täy­tyy
selittää mainitsemani englanti­lainen
termi. Se merkitsee, että "Brit­tiläisen
littolaisen" täytyy julkaista
kirjoituksia ja valokuvia, jotka näyt­tävät
Englannin Ja Amerikan sota-taloudellista
mahtia, jotta sillä pe­loteltaisiin
neuvostoihmisiä ja osoi­tettaisiin
heille, että länsimaisilla "de­mokratioilla"
on voittamattomat aseet.
Moskovan lähetystön virkailijat ot­tivat
tämän ehdotuksen vastaan ilman
innostusta, mutta olisi naiivia olettaa,
että heidän vastaväitteensä perustee­na
olivat rauhantahtoiset pyrkimykset.
Vakaumuksistaan huolimatta he tun­nustavat
valittaen, että neuvostölhml-siä
el onnistuta pelottelemaan.
Kaikki tämä ei tietenkään ole uut­ta,,
mutta kirjoitan tästä osoittaakseni
selvästi, että Foreign Officessa ei
mikään; ole muuttunut vaikka Bevln
on tullut Edenin tilalle. Ja yleensä­kin
Englannissa on nykyään valkeata
vetää rajaviivaa konservatiivien ja
laböuristien välille.
Todsllakin, tarkastelkaamme tosi­asioita:
konservatiivi Churchill jarrutti kai.
kih tavoin "toisen rintaman" avaa­mista
ja pyrki kaiken aikaa ehkäise-mään
itä-Euroopan maiden demokra­tisointia:
labouristi Attlee lähetti eng­lantilaista
sotaväkeä Kreikkaan ku­ristamaan
demokratiaa ja tm-vaamaan
brittiläisten sotilaiden pistimin monar­kian,
palauttamisen Kreikassa.
Konservatiivi Eden puhui aikoinaan
suurin elein puuttumattomuudesta Es­panjan
asioihin, ja labouristi Bevin
parin JM^jölääÄ
mat vieraat oanittäivat
joka oh viettänyt 25 tooto
miehen kanssa.
"Mutta hän ei oleeaäiaai
totin saloin kuin häa« safa^
vastasi "morsian".
EI TIENNYT
Eräs tohvelin alla ofer»
voinut vastustaa kimaust* s.
avaamatta tilipussiaan siliä
vitsi 50 ssntUä. Kunhinoäl'
tilinsä, huomasi hän sai
10 dollaria liikaa. Hän meä
maksajan luo ja sanoi.. «t|
saanut kympin liikaa.
Palkanmaksaja laski ralut k
noi: *
"Kyllä se onkin oilcein, tHi
maankaan muista sitä lo doUuij
kanlisäystä. jonka saitte
"Merkillistä", mutisi mies.
moni ei ole puhunut mmi
mitään."
PALVELUS
"Minä tilasin tusinan a
mutta te lähetitte vain lo-,
eräs rouva kauppiaalle.
"Hyvä rouva, se kuuluu osaj»
veluksestamme", selitti kauMiit
lä kaksi tilaamistanne ap
oli pahentunut ja me säästimme
vaivan ja heitimme ne p(rts eaa»
hettämlstä." • •
TOIMITTAJAN TÄPAlSIf
Sanomalehtien toimittajat m
sinaan hyvin kummaa väkeä,
kertoo erään ison lehden to;
ta, joka oli tunnettu erinäisisti
paukslstaan".
Kerran ei yksi lehden reportt-saanut
haastattelua, jota hänet
tettiin hakemaan.. TolnUttaji
vastui nlfn kovin, että käski i
riparan heti mennä ottamaani
sillä häntä ei enää tarvittu.
Reportteri järjesteli kirjo
dällään papereitaan kuntoon
ajan. meni sitten hattuhaulakofc
otti hattunsa.
"Minne sinä olet menossa!*
toimittaja.
"Tehän eroititte minut", vastUI
portterl.
"Haa, taas uusi temppu
päivä vapaata! Istu pukillesi]i
kalla!" kiljaisi toimittaja. • • •
NYKYAIKAISTA TAIDm*
Innostunut "taiteentuntija-larin
atelierissa:
"Oh! Mikä on tämän taulun
Se on todella yliveto kaikistaf'
ääriviivat!"
Taidemaalari: "Sehän on vain"
vinpala, johon minä puhdistan:
lipensseleltänl."
• • *
KOVA MAAILMA
Pikku Mary :^ "Äiti. jos minä
naimisiin isoks'l tultuani, niin
minä samanlaisen miehen kuia
on?"
Äiti: "Tietysti, lapseni."
Mary: "Ja jos en mene
tuleeko minusta sam.»nlalnen
piika kuin täti Agatha on?'
Äiti: "Tulee lapseni."
Mary: "Äiti, eikö tämä maailffii
kln kova meille naisille?"
käsitys", hän tunnusti. , . „
•••^••^ «„,.,„v^.f„5v, « , « , . f o « °^ valmis tervehtimään Francon y h -
suMutitnuam uykms3mnä, rjroäkna nilemuevnoesteo imhmoniisltue­n
, , ... .„.. . . - . ^/
kuisissa meidän toimitukseemme saa­puvissa
kirjeissä Englannin tavallisten
tyrnistä "länsimaisen
maiden perheeseen.
(jatkuu)
demokratian'
NAINEN AINA MAKSAA
Mies tulee kotiin työstä ja
itsekseen:
"Jos el muijalla ole ruokaa
na kotona, niin minä nostan
metakan ja jos on, niin en sj8
rustakaän."
Jo nyt myrkyn lykkäsi
I Sudburyn piirin työläisten ja farmarien ehdokas R. H.
jCarlin on Toronton Vapaan Sanan mukaan lykännyt sellaisen
jmyrkyn, että sitä ei suurpääoma anna milloinkaan anteeksi.
! Mainittu lehti viittasi viime torstaina siihen tunnettuun
«tosiasiaan, että Carlinin vaaliohjelmaan kuuluu vaatimus, että
Jkaikille 60 vuotta täyttäneille Canadan asukkaille pitäisi mak-
'saa 60 dollarin kuukausieläke. Tämän johdosta Toronton Va-
>paa Sana kauhistui, kuten kauhistuivat kaikki Canadan por-rvarit
kun koko tämän maan järjestynyt työväenliike vaatii
|Vanhuudeneläkeikärajan alentamista, "means testin" poista­mista
ja eläkemaksujen lisäämistä. Aivan kuin Canadan suur-
.porhotkin Toronton Vapaa Sana, jonka lukijapiiriin kuuluu
juseita sellaisia henkilöitä jotka tarvitsevat ja ansaitsevat eläk-jkeen
60-vuotiaina. esitti R. H. Carlinin vaatimuksen johdosta
•seuraavan hätähuudon suurporvarien puolesta ja omien iäk-jkäiden
lukijainsa etuja vastaan:
• " . . . Mutta jokaisen järkevänä ihmisenä on käsitettävä
,ettei sellainen ole mahdollista, sillä Carlinin toitottamaa 'van-
;huuseläkeohjelmaa' ei ole kyennyt toteuttamaan edes kom­munistien
isänmaa Venäjäkään , . . Carlinin valitsemisesta
.parlamenttiin ei ole muuta kuin pelkkää vahinkoa vaalipiirin
Väestölle . . •
Unionistinen liike, L P P ja Vapaan Sanan "omakin"
; pÄolueGCF vaatii vanhuudeneläkkeen ikärajan alenta­mista
ja eläkemaksujen kohottamista, mutta Toronton
Vapaan Sanan mielestä tämä kaikki on suureksi vahin-
_^ golcsi yalitsijoille!
/ j a tätä kurjuutta Toronton Vapaa Sana puolustelee sillä,
että senkin on muka huolehdittava siitä "mistä rahat tulevat"
— ikäänkuin porvarien hallitus ei olisi siitä vastuussa. Mutta
olettakaamme, että työväenliike saisi riittävästi ehdokkaita
valituksi hallituksen muodostamista Varteii jä ryhtyisi tutki­maan
kurjan vanhuudeneläkelakimme parantamista, niin mis­tä
saataisiin se rahamäärä mikä tarvittaisiin lisäfei. ;Me us­komme,
että Sudburyn työläisten ja farmarien ehdokkaalla
R. H. Carlinilia olisi siihenkin täysin pätevä vastaus. Toden*
näköisesti hän sanoisi jotakin tähSn takaan:
Tällä kertaa me käytämme noin 2 milj. dollaria joka arki­päivä
sotavarusteluihin. Tämä on aivan tarpeetonta rahan
haaskausta." Käytettäköön se summa vanhuudeneläkkeen ko­hottamisen
hyväksi niin, että tavalliset työläiset ja farmarit
myös tuntevat vanhuudenpäivähsä turvatuiksi. Ja jos tämä
ei riitä, niin alennettakoon bondienomistajamiljoneereille
maksettavia korkomaksuja niin, että rahaa löytyy riittävästi
kunnollista vanhuudeneläkettä varten, sillä vanhemmat kan-salaisengme
ovat uutteralla työllään ja uuden sukupolven kas­vattamisella
ansainneet tässä rikkaassa maa^a säädylliset
vanhuudenpäivät elämänsä ehtoolla.
Ja täten menetellen R. H. Carlin toimii juuri siten kuin
tämän piirin työläiset, farmarit ja pikkuliikemiehet haluavat.
Siksi voidaan olla vakuuttuneita siitä, että Carlinin voiton
mahdollisuudet ovat entistä paremmat.
Viime tammikuussa suoritettiin Canadassa "Gallup-äänes­tys"
ja sen mukaan oli vain kuusi sadasta sellaista canada-laista,
jotka hyväksyivät Vapaan Sanan orjamaisen kannan,
eli sen, että vanhuiideiieläkettä annetaan vasta 70 vuotta
täyttäneille. 36" prosenttia kannatti eläkkeen antamista 60-
vuotiaille ja 42 prosenttia 65-vuotiaille — yhteensä oli siis 73
prosenttia sellaisia canadalaisia jotka vaativat vanhuuden^
eläkeikärajan alentamista, kiiten Sudburyn piirin työläisten
ja farmarien ehdokas R. H . Carlin ehdottaa.
Piihelahja on meillä luomäkimiian
kruunuUla. Uimisilla, yksi kalkkein
kallein lahja, minkä avulla ja kautta
saahune itsellemmei kaikkea sitä hyvää
ja katuiista mitä on tässä' Ihanassa
maailmassa; jota sotähuUut fasistit
turhaan yrittävät rumentaa ja fnusta-ta.
Mutta puhelahjakin voi saattaa
meidät suiffiln. valkeuksiin kuten
kaikki ne miehet ja naiset tietävät,
jotka Josktis vihreässä nuoruudessaan
on papin edessä avanneet suimsa ja
vastanneet: "K^ä:'*
Nfita myös nykypäivien politiikassa,
missä pMrvarien sUurena mörssärinä
on'valhe ja vääristely.
Vai mitä arvellaan tästä:
Länsi-markan puolesta ja Wall
Streetin ohjeiden mukaisesti lakkou-ttlneet
länsi-Berlinin rautatietyölälset
äättestivät k.o. rautatiehallinnon eh-dotukvsta
lakon sojjimiseksi. Kuten
muistetaan, heti äänestyksen jälkeen
ilmoitettiin, että nämä länsi-markan
puolesta lakkoilevat rautatietyölälset
äänesti^t suurella enenunistöUä l a ­kon
Jatkamisen puolestas Ja nyt, tar­kemmin
sanoen eilen, saatiin Berlinis-tä
kesäkuim 2 pnä lähetetty A P :n
uutlstieto missä koetettun jotenkin se­littää
sitä kun lakon jatkamisen puo­lesta
äänesti 13.477 työläistä ja sen
sopimisen puolesta 398 työläistä vaik­ka
koko lakkoon ei osalllstmfot nranta
Inia I2.C00 työläistä! Samassa uutls-tledossa
kerrotaaain; ettS "läntiset
liittolaiset tukevat" länsi-maricanpuo^
lesta lakkoilevia — Ja hyvin näyttä­vät
tukevankin koska äänestys tuot­taa
ylf sadan prosentin tuloksia!
Paljoakaan fcadehdittavampi ei ole
"Indiistriallstln" asema sen yrittäes­sä
kiskoa' IWW:n yleisein sihteerin
päätä, pois siltä pensaasta, mihin hän
painui työväefn luokkasolidaarisuutta
loukaten. •
"Industrialistl" palasi keskiviikkona
uudelleen tähän asiaan ja kysyi, että
mitä nyt sanotaan kun New Yorkin
Daily Workerin tbinlittaja John Gates
on myös torjunut häntä itseään ja
puoluettaan vastaan tehdyt syytökset
ja protestoinut väärien syytösten joh­dosta?
Weil, kukaan el ole arvostellut IW-W:
n yleistä sihteeriä siitä, että hän on
puolustanut järjestöään Yhdysvaltain
kapitalistisien paheellisia hyökkäyk­siä
vastaan. Päinvastoin, esimerkiksi
Vapaus liittyi tähän protestiin ja lau­sui
mielipiteenään, että IWW:n tol-mintaolkeuksia
on puolustettava sa­malla
tavalla kun puolustetaan kaik­kien
työväenjärjestöjen uhattuja oi­keuksia.
Matta iWW:n yleistä sih­teeriä
arvosteltiin siitä, että, lian näyt­ti
sormellaan eräitä amerikkalaisia
työväenjärjestöjä ja koetti todistaa,
ettei IWW ole läheskään nhn paha
kuin köirtmahistjpuolpe ja että kbn
IWW kerran taistelee kommunismia
-vastaan fcdtezt^ porvaritkin, niin I W -
W:lle kmi3aia"toisenlainen k«diteln
tilin hpTiftHnnfjyryrin^-
Tän& oli lWW:n yleisen sihteerin
protestin" sisäUön se kohta, minkä
perusteella on sanottu ja sanotaan
työläisten keskuudessa, että hän työn­si
päänsä pitkäkoipisen jäniksen ta­voin
pensaaseen. Eikä se tule sieltä
pois vätystelemällä, vaan ainoastaan
siten, että IWW:n yleinen sihteeri
palaa käytännössä takaisin luokkaso-lidaarisuuden
kannalle, mistä hän
poikkesi kovin pitkälle. Vastauksena
Industrialistille on sanottava; että
mainittu Gates ei puolella sanallakaan
vihjannut tai myötäillyt siihen suun­taan,
että IWW tai .mikään työväen­järjestö
olisi "subversiviinen". Hän
piti tiukastr kiinni luokkasolidaarisan-den
periaatteista ja puolnsU asiallises­ti
myös nVW'n oikeuksia. Ero oli to­della
suuri!
• • • • « • .
Mutta vielä pahempaan kiipeliin
joutui Toronton Vapaa Sana pulie-tal
tarkemmin sanoen kirjoitustaiton­sa
vuoksi.
Yrittäessään auttaa Uberaalipuolu-een
vaaliehdokkaan vaUtsemisen hy­väksi
SudbiUTn piirissä toimivaa CC-F
: n ehdokasta. Vapaa Sana erehtyi
sanomaan, että tällaisessa suuressa
työläiskeskuksessa on yhtenä kaikkein
tärkeimpänä kelpoisuusehtona se, että
ehdokas on ammattiyhdistysmies. Tä­ten
se tuli tarkoittamtattaan sanoneek­si
totuuden, että vain työläisten Ja
farmarien ehdokas R. H. Carlin ansait­see
Sudburyn piirin työtätekevien
kannatuksen ilittovaalelssa. sillä hän
yksinään on ammattiyhdistysmies tä­käläisistä
ehdokkaista.
Konservatiivien ehdokas on jonkin­lainen
lakimies. Jonka ehdokkuudelle
nauraa naurismaan aidatkin, liberaa­lipuolueen
ehdokas tunnetaan parhai­ten
siitä, että hän on omalta osaltaan
kantanut kuumia hiillä Canadan me­rimiesunion
lakossa olevien Jäsenten
pään alle — ja tekee siis varmaan sa­moin
Jos Inco provosoi joskus lakon
kaivosmiesten pään-menoksL Ja tä­män
liberaalipuolueen ehdcdckaan va­litsemisen
hyväksi toimiva CCP:n ha-joitusehdokas
on "Menestyksellinen
liikemies", joka tietää yhtä
ammattiunlotoimista kuin sii»,
myllystä ja Ontarion toryli
nykyinen kaivosministieri kaiv
sUu^<^ta! rram Vapaan Sanan
perusargumentin mukaan sen
telemä ja parjaama R. H. CaiÖ
sittenkta se todellinen työvl
mitä pitäisi äänestää.
Ja jouduttuaan omien pn
perusteella tällaiseen lopputi
Toronton Vapaa Sana yritti:
seään omista saappaan
Niiniä; se löi Cariinia oikein
kaa — ja kehoitti vanhoja : '"
sekä vanhempien ihmisten ;
omaisia äänestämään Carlini»
taan sutä syystä kun Caito^
vanhnndeneläkeikärajan
ja vanhundeneläkeen lisäamkö'
laista syntiä ei Carlin olisi
tehdä pääomaa vastaan.
Mutta paras on sittenkin
Leimattuiaan Cariinin patalulaS
vuoksi kun hän vaatii va
kerajan alentamista ja e
kohottamista. Vapaa Sana I6i
välttiässäri ja sanoi, ettei
ole mahdollista, sillä Carlinö.
tamaa •vanhuudeneläkeohjettiflf
ole kyemqrt totenttanu» «*»
mtinlsllai henkinen isäM»»'
taoau" (Tummennus
neen>.
Jo nyt on aikoihin elettyjä
sän" syöjä Ja vannoutunut fio*»-
vihollinen antaa palstoillaan ti»
joitukseUe missä puhutaan
-vasenkätisesti sosialismin
desta kapitalismiin verraten!
Sellainen velikulta on se
möi ja kaikin puolin
mikä voi saattaa väärillä ^«^fT
laajat hyvinkin vakaviin '^^'^^
Kiittäkäämme ja 3 ^ ' * ' * ^
puhdahjaa. vaikka sen j o M ^
miehet saammekin toisJnai»
— ansiosta tietysU —
tona. — Känsäkoura.