1949-08-11-01 |
Previous | 1 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
dan suomalaisten ilsenalnen tyoräenlehii Perusleiiu Yuonna 1917 Ilmestyy tHntaiain, tontaSida J« tetumtaitin . qT^:ri949 — Voi, xxxn vk. Torstaina, elokuun 11 p. — Thursday, Aug. 11 distystä rauhaa kohti uoden kuluessa: Lie rlinin kriisin tkaisu suurin kijä siinä Lake Success. — E s i t t ä e s s ä ä n xie'.- ,jien vucsiraporttinsa YK:n ylels-fuTo.?! cne. yleijsiliteeri Trygve L i e ma?.r.i;:t:.ina, e t t ä k a l t o l s e i - t huomioonottaen k u l u n u t vuosi o n !l'jt ediftvk-cn vuosi rauhanomai- .i-aa maalimaa l i o h t l ." jjj. Lie huomioi ettei ele e d i s t y s tä pahtunut atomienergian j a m a a i l - -n järjf.^^iyJ^P^-Jisin suhteen. Mutta isElh puolen hän selitti, e t t ä Y K : n •menpiteet Palestiinassa, K a s h m i r i s - ia Indo-.e.siassa ovat jo e h k ä i s s et i pysähdyuäiicet sodat, m i h i n kie-utui 500 mil.i. ihmistä. Mr. Lie .^anoi k a n s a i n v ä l i s e n i l m a - 'in .selkenemisen perusseikaksi s i t ä. Berlinin umpikuja saatiin r a t - •Etuis! ja hän 'kuvasi t ä m ä n t o l - enpiteer. YK:n Neljän SuiH-en koriisi vaiticmiesteoksi, s i l l ä sen pe-e^ efUa voidaan U l k o m i n i s t e r i n e u - tossa keskustella koko Saksan |)robleemista. S a m a l l a h ä n lausui t o i vomuksensa e t t ä n ä m ä neuvottelut j o h t a i s i v a t rauhansopimuksen allekirjoittamiseen l i i t t o l a i s t e n sekä. Saksan. I t ä v a l l a n j a J a p a n i n kanssa. L ie ehdotti k a n s a i n v ä l i s e n p o i l s i n J ä r j e s t ä m i s t ä I t a l i a n enUsten siirtomaiden luovuttamista Y K : n huollettaviksi j a ' Y K : n j ä s e n o i k e u k s i a anoneiden nelj ä n t o i s t a ' maan j ä s e n i k s i h y v ä k s y m i s t ä . M r . Lie ehdottaa myös fcenttäpal-velun j ä r j e s t ä m i s t ä eli Y K : n v a r t i o t a, missä olisi 300 m i e s t ä . Sen t a r k o i tuksena o n s u o j s l a Y K : n h e n k i l ö k u n t a a j a toimipaikkoja. Lisäksi ehdotetaan 2,000 henikeä k ä s i t t ä v ä ä k o - missiORia, m i s t ä saadaan Y K : n v i r k a i l i j a t k a n s a n ä ä n e s t y i k s i ä j a muita sellaisia t e h t ä v i ä j ä r j e s t ä m ä ä n. M r . L i e ehdottaa raportissaan j ä - senvaltoja y K : n j a "erikoisiaitosten" hautta e h k ä i s e m ä ä n injsi talouskriisi H ä n sanoi v ä l t t ä m ä t t ö m | l k s i sitä, e t tä j ä s e n v a l i a t " k ä y t t ä v ä t t ä t ä koneistoa k ä s i t e l l ä k s e e n n ä i t ä jralttavia probleemeja". uoli kylästä paloi ia ain osa oli vakuutettu kkiä tullut sade mmutti palon; ahingot $150,000 Vai Scnnevillc, Quc. — M e t s ä v a l k ea etoi sylDilyvnsä tämän Luotsis-Que- -in kyliin ja tuhosi puolet sen asun- ;s;a. s?kä hotellin, k u n n a l l s t a l o n j a tokorjaamon. kunnes yhfäkkiä jennut sade sammutti palon. Paon johdasta joutui 50 i h m i s tä ittcmaksi ja vahinkojen suuruus iioidaan S150.000. KyläläLst?n k ä y t e t t ä v i s s ä ei ollut Ichsammutu.s v ä l i n e i t ä , paitsi 1»4 uman letku ja gasoliinipumppu, j o n - avulla oli pumputtava v e t t ä l ä h es puolen m a i l i n p ä ä s s ä olevasta Bour-lamaque joesta. L ä h i s e u d u n Amosin k y l ä s t ä saapuneet pa'onsammuttajat j a h e i d ä n -rulsikunsa e i v ä t voineet e n ää e s t ä ä s i t ä , e t t ä 13 k y l ä n 30 asxmto-r ä k e n n u k s e s t a tuhoutui. V a i n j o i l l a k i n asukkailla oli p a l o vakuutus. Siksi on C a n a d a n P i m a i - selle R i s t i l l e l ä h e t e t t y a v u n p y y n t ö. T ä m ä n palon uskotaan saaneen a l kunsa V a i d ' O r l n l ä h e t t y v i l l ä . Liek i t n ä y t t i v ä t olevan j o s a n m i u m a i s i l - laan, m u t t a tuulen k ä ä n t y m i n e n a n toi s i l l e l i s ä ä voimaa j ä t o i sen t ä h än k y l ä ä n . P a l a n e e n k y l ä n tuotanto keskittyy s a h a l a l t d k s i l n e i k ä n i i s t ä palanut m i k ä ä n . Maantietöitä työttömyyden lieventämiseksi O t U w a . — U u d e n parlamentin e n s i m m ä i s e l l e istunnolle, jonka pitäisi kokoontua syysk. 15 p n ä . e s i t e t t ä n e en ehdotus l a i k s i trans-Canada-maantlen rakentamista varteii. J ä l l e e n r a k e n h u s m i n i s t e r i W i n t e rs sanoi t i i s t a i n a , e t t ä t ä m ä lakiehdotus antaa l i i t t o h a l l i t u k s e n avustuksen t ä m ä n miljoonia dollareita maksavan suunnitelman toteuttamisen hyväksi. T ä h ä n m e n n e s s ä ei ole v i e l ä tehty finanssisopimusta maakuntien kanssa, mutta mr. WinterE arvioi, e t t ä l i i t t o hallituksen osalle tulee t ä s t ä suunnitelmasta n o i n $150,000.000 — $200.000.- 000. T ä m ä n noin 5.000 m a i l i a p i t k än p ä ä l l y s t e t t ä v ä n tien kokonaiskustannus on a r v i o i t u $400.000.000. Työ suoritetaan maakuntien h a l l i n n a n alaisuudessa j a se a l o i t e t a a n ensi k e v ä ä n ä . On arvioitu, e t t ä t ä m än t i en valmistamiseen t a r v i t a a n uaeim-missa maakunnissa 5 vuotta. M r . Winters sanoi p i t ä v ä n s ä t ä tä osana y l e i s e s t ä sijoitusohjelmasta. Se antaa t y p t ä maakunnissa Ja avaa s a m a l l a uusia kehitysmahdollisuuksia maassa. T i e n paikastakaan e i ole vielä p ä ä tetty, s i l l ä maakunnat e i v ä t ole p ä ä s seet yksimielisyyteen siltä. V i r k a i l i j a t sanovat, ettei t ä s t ä maant i e s t ä tule "super-hlghwayta". mutta se p ä ä l i y s b e t ä ä n kokonaan j a s i i t ä t u lee " k a i k k i e n kelien" maantie. Tällä kertaa ei Canadassa ole vielä l a i n k a an h y v ä ä m a a n t e i t ä , m i t ä m y ö t e n h e n k i lö veisi kulkea H a l i f a x i s t a Vancouveriin. Kielloista huolimatta on tuhansia ihmisiä kuollut Kurjuus, terrori ja kuolema vallit- . see siirtomaissa P a r i s . — R a n i k a l ä h e t t ä ä pian Y h - dysvaltoih n kiellon s i i t ä . e*.tä ranskalaiset s o t l a a t "teurastivat" 60,000 madagaskarilaista v. 1947 — mutta ; ä s s ä kiellossa m y ö n n e t ä ä n kuitenkin, e t t ä noin 60.000 madagaskarilaista menetti ennenaikaisesti hengeosä U a n r / i a n yliva]voni:an alaisuudessa. ( Y a l e y l i o p s t o n jumaluusopin tiedekunnan johtaja tri L i s t e n Popa, j c k a on myös k a n s a i n v ä l i n e n auktor i t e e t t i rotusuhdcasioiisa, syytti viime maanantaina New Havenissa, Conn. antamassaan lausunnossa, e t t ä A f r i - kas.sa ollr.s.-^aan madagaskarilaiset Johtajat kertoivat hänelle "60j000 alkuasukkaan tr-ura.stamiscsta Ranskan viranomaisia vastaan kohdistuneessa kapinassa".) Täällä saatujen tietojen mukaan Ranskan vastaukseen s i s ä l t y y seuraavanlaisia selostuksia: Ei ole totu, e t t ä Ranskan sotilaat tappoivat 60,000 i h m i s t ä kapinaa ku-kistaessäan. Y l i 100 eurooppalaista t a p e t t i in madagaskarilaisten k a p i n a l l i s t e n toimesta. Kapinalliset tappoivat Ja k i d u t t i v at useita tuhansia Ranskan puolella o l leita madagaskarilaisia. Noin 10 000—15,000 madagaskarilaista tapettiin Ranskan sotajoukkojen loimesta opcrationien aikana. Noin 60,000 i h m i s t ä tuhoutui k a p i - nas.sa, mutta noin 40,000 h e i s t ä kuoli nälkään ja t a u t e i h i n . He olivat p ä ä - a.siassa vanhoja m i e h i ä j a n a i s i a , sekä lapsia, jotka pakenivat m e t s ä ä n. Madagaskarilaiset Jäsenet Ranskan parlamentissa ja muut julistettiin syyllisiksi kapinan Johtoon ja h e i d ä t rangaistiin s i i t ä. a>pi valitsi tieteellisen osialismin tien itselleen eurakunnan jäsenet ahoillaan pidetyn pin menetyksestä Lontoo. — Viime maanantaina i l - :ltet i r. .etli Lounais-Lcntcossa s i - itsevan Du!wich Grove Congrega-nal kirkon pappi Wi l l am F . , A l l en eronnut toimastaan sen vuoksi, n kirkcn jctkut j ä s e n e t eivät h y - '""y hänen j ä s e n y y t t ä ä n Englannin •Timuhisti.se-.sa pu;luees.sa. Kirkon vji/.ailijat kuitenkin sanota 'että .-^uuri e r e m m i s t ö kirkon s°ni,nä on kovasti pahoillaan aja-b? st3. 'ttä hc m e n e t t ä v ä t n i i n p i - tyn ja ctnantunnon t a r k a n papin". Virkailijat .•5elo.';tivat edelleen e t tä "monta vuotta k e s t ä n e e n intensiivisen t u t k i m u s t y ö n j ä l k e e n " A l l e n on t u l l u t siihen lopputulokseen, jotta " k r i s t i l Isen yhteiskunnan ihanne saavutetaan M a r x i a j a L e n i n i n tieteellisen sosialismin perusteella. "Monet k i r k o n j ä s e n e t eivät loukkaannu s i i t ä vaikka h e i d ä n p ä p p i n sa on kommunistisen puolueen j ä s e n e n ä, mutta on j o i t a k i n . Jotka eivät h y v ä k s y mr. A l l e n i n vasemmistotoiniln-t a a Ja jotka pyysivät h ä n t ä eroamaan", sanotaan k i r k o n ' V i r k a i l i j a in lausunnossa. T ä s s ä seurakunnassa on 600 j ä z e n t ä. " M i n ä haluan edelleen p i t ä ä p a l l - liset oikeuteni j a L o n t o o n Congrega-tiona! Union on suostunut k ä y t t ä m ä ä n minua t i l a p ä i s p a p p i n a " , sanoi mr. Allen. 'arshdllin avun vähennys uolestuttaa Britanniaa Paris. - Täällä saatujen tietojen 'Jian näyt ää .siltä, että B r i t a n n ia ä •ain ,:oime viides-saa s i i t ä M a r - ^!in avur; määrästä, m i t ä se pyj-si. Britanr.i.n kerrotaan pyytäneen 513,000 orjö Mar.shallin avun k a s - mut a nyt n ä y t t ä ä siltä, e t tä 5-a tyytyä S900,000,000. Euroopan finsnj^siekspertit — l u o n - f:se?ti yhdysvaltain avustamana — «nteicvär nyt kiireesti avustus- ^ärahoja. k^n Yhdy.svaltain se-hy. ak.syj ehdotuksen laiksi, .-niyta^n jaetaan $3.468,380,000 •y«>"Pan yhrt • ksälletoista m a r s h a l l o i - -e mas ie vv. 1949—50. ^•"ama .:vu.^tenavat" maat ovat itse arvioineet tarvitsevansa M a r ^ a l l in apua noin $5,161,000,000, j o t t a ne v o i sivat Y h d y s v a l l o i s t a ostaa tavaroita, j o i a e i v ä t voi muuten ostaa. Talousekspertit ovat s i t ä m i e l t ä , ett ä B r i t a n n i a n dollaripuute muodostaa avaimen M a r s h a l l i n avxm jakopulmal-le. Viime vuonna B r i t a n n i a sai $1,- 239,000,000 — e l i suurimman, csa n E u roopan m a r s h a l o i t u j e n maiden avusta, m i k ä oli y h t e e n s ä $4.756,030,000. B r i ' t S l ä i s e t selittävät Euroopan maiden avustusta t ä r k e ä m m ä k s i tek i j ä k s i , e t t ä Britannia saisi ioko p y y t ä m ä n s ä a v u s t u s m ä ä r ä n , sillä B r i t a n n i a n p i t ä ä rahoittaa koko pi^iita-alu< J, lukeutuen t ä h ä n csia Aasiasta j a Afrikasta. Hallitus sivuutti työtä edellyttävän kauppatarjouksen Torottto. — S t . L a u r e n t i n hallitus on sivuuttanut mahdollisuuden edulliseen vaihtokauppaan, mikä olisi ^ i ä s t ä n y t Canadalle kymmennen m i l joonaa JänkkidoUairia j a a n t a n u t t y ö t ä sadoille canadalaisille, paljastetaan - ä h k ö t y ö u n i o n Canadan p i i r i n , U E News-nimisen ä ä n e n k a r m a t t a j a n ä s k e i s e s s ä numerossa. U n i o n lehti kertoo seuraavista tosiasioista, j o t k a on kaivanut e s i i n tmion t u t k i m u s t y ö n johtaja Idele Wilson: ' " P o h j o i s - K i i n a olisi varsin halukas saamaan kuparilankaa j a s i l l ä olisi soijapapuja niiden maksuksi. P i t k i en v i i v y t t e l y j e n jälkeen kyettiin tekem ä ä n kaupat J a p a n i n amerikkalaisten miehitysviranomaisten kanssa." C a n a d a l l a on k u p a r i l a n k a a maasta v i e t ä v ä k s i j a o n s en m a r k k i n o i d en puutteessa. Canada tuottaa myös-rcin soijapapuja j a n i i s t ä va m i s t e t t u - j a tuot'el ta — j a sen o n maksettava n i i s t ä Y h d y s v a l t a i n dollareissa. Vuonna 1947 v i e t i i n Canadasta u l komaille kuparilankaa viiden j a puolen miljoonan d o l l a r i n arvosta j a m a a h a n tuotettiin soijapapuja j a n i i s tä t e h t y j ä valmisteita kymmenen Ja puolen miljoonan d o l l a r i n arvosta — kaikki Y h d y s v a l o i s t a, T ä m ä tilaisuus vaihtokauppaan o l i s i s ä ä s t ä n y t Canadalle l ä h e s 10 m i l joonaa k i p e ä s t i t a r v i t t a v i a J ä n k k i d o l - larelta — Ja o l i s i samaan a i k a a n merk i n n y t t y ö t ä c a n ä d a l a i s i l l e työläisille. Ecuadorin maanjäristys teki paljon kodittomia Sotalaki voimassa; rankkasade ]i.sää ihmisten kurjuutta Quito. Ecuador, — K o v a t sateet 11- s ä v ä t m a a n j ä r i i y k - s e n johdosta k o d i t tomaksi j ä ä n e e n 125,000 ihmisen kurjuutta Ambatonissa, mi,s.sä tarvitaan suuri m ä ä r ä telttoja. Viime v i i k o l la kodittomiksi joutuneet ihmiset e t s i v ä t sateensuojaa puiden ja alas r o mahtaneiden kattojen alta. Tuhansia ; h m l s l ä on yleisillä toreilla odottamassa apua. H a ' l i t u s ofj turvautunut koviin t o i menpiteisiin rosvouksen c h k ä l s e m l s t i k - si tuhoalueilla. H a l l i t u s ö n v a l t u u t t a nut sotalain voimaanpanon missä hyv ä n s ä se tulee tarpeelliseksi maanj ä r i s t y s a l u e e l l a . Presidentti Gal(j Plaza sanoi, e t tä pelastusjoukikueot y r i t t ä v ä t vie"ä muutaman p ä i v ä n aikana saada pelastetuksi l ä h e m p ä n ä pintaa olevat ruumiit. Sif.en pannaan "bulldozcrlt" k ä y n t i i n ja n i i d e n avulla p e i t e t ä än sekä h ä v i t y k s e n j ä t t e e t e t t ä niiden sca.c^a olevat ruumiit. Ke.<9kiviikkona ei ollut vielä luotettavia tietoja kuolleiden määrästä, mutta n ä y t t ä ä siltä, e t t ä se o n sen-t ä ä n pienempi mitä aluksi luultiin — arviolta 2,000—4,000 v ä l i l l ä . (Presidentti tledolttl lauantaina, e t t ä P e l l - i c o n kauppalassa y k s i n ä ä n kuoli 2,200 i h m i s t ä t. Presidentin a n U m a n tie-doituksen mukaan Amt>atossa pystyyn j ä ä n e i s t ä rakennuksista on 75 prosenttia n i i n huonossa kunnossa, e t tä ne o n purettava. Kaiken kaikkiaan m a a n j ä r i s t y s teki vakavaa tuhoa 50 •kunnassa. Apua on pyydetty E t e l ä - A m e r i k a n maista Ja Yhdysvalloista Ja presidentti arvioi, e t t ä alustavat olettamukset $20,000.000 vahingoista ovat todellisuutta pienemmät. Japanin maaseutuväestö hallitusta kaatamassa aimisjs.sa olevat ^rukset ovat teissä Toronto, - .\aimisissa olevat sisa- JO-ta toinen on ollut a v i o l i i - ^cT^'' ^ ' " " ^ kuukautta, ovat h ä - kumnialiLsoiia tavalla, mutta ^•avaitt .:-.:ä huolimatta pclllsivi- ••:ma;=P- r^-at kuitenkin s i t ä m i e l - •^•«•a- hc- ele joutuneet v ä k i v a l l an Kzsi. .^:^^-n^-:t sisarukset joiden etsi-pyydetty poliisin apua, ' mrs. C h a r l e s B a ll -^aru., avenuelta j a 2 2 - v u o ä a s mrs. ^ Di^narcc Winchester s t r e e U l t ä. Veljekset hukkuivat pohjavirtaan Englehart. — 18-vuotias D a n i e l L a - Chance j a h ä n e n 22-vuct:a5 veljensä Sydney hukkuivat a l k u v i i k o l l a B l a n - chz jokeen K r u g e r d o r f i n luona, noin kymmenen m a i l i a t ä ä l t ä pohjoiseen. N ä m ä veljekset, Joista k u m p i k a a n e i csaimut uida. asuivat kotlfarmilla vanhempiensa Ja xiseiden v e l j i e n s ä ja sisariensa kanssa Chamberlaln town-shlpissa. He Joutuivat petollisen pohj a v i r r a n v a l t a a n j a a p u u n kiirehtineet ihmiset tulivat paikaUe kvätexMn liia n m y ö h ä ä n. Äidin sanotaan ampuneen 4 lasta ia itsensä M a k l n a k , M a n . — K e s k l . - l k ä i s e n ä i d i n sanotaan ä k k i ä m e n e t t ä n e e n mie-lenmalttinsa Icotonaan L u o t e i s - M a n i - tobassa j a ampuneen ensi 4 p i e n t ä lastaan kuoliaaksi Ja ^ t t e n i t s e n s ä h a u l i k o l l a h c n g e t t ö m ä k s L Maklnak on 156 m a i l l a Winnlpegi8ta pohjoiseen. Kuolleet ovat Mrs. Btory Walz, 4- vuotlas Leon, 8-vuotiafi Ixjcian ja 12- vuptiaat icakfoset Gordon j a K e n n e t h . M r . Walzi, Joka löysi ruumiit, on p i d ä t e t t y n ä todistajana. Pcllisiviranomaiset sanovat e t t e i v ät he tiedä m i t ä ä n syytä t ä h ä n murhaan j a Itsemurhaan. Naapurit s a novat e t t e i v ä t h e ole ampumisen edell ä havainneet m i t ä ä n erikoista t ä l lä f a r m i l l a . * A s i a s t a suoritetaan tutkimus. Poliisiviranomaiset y r i t t ä v ä t kuit e n k i n saada y h t ^ d e n W a l z l n kolmen muun lapsen kanssa, j o i s U yksi asuu Dauphinissa, M a n . , toinen B r a n - donissa, M a n . j a kolmas Aylmerissa, Ont. Uutistletojen mukaan mr. W a l z on aivan kuuro j a h ä n kertoi p o l i i s i v i r a n omaisille, ettei h ä n kuullut l a i n k a an ampumista. LSydettyi&n r u u m i i t mr. W a l z tiedoltti puhelimet<si asiasta p o - Uislviranomaisllle. Tokio. — ^ A L N ) — 45 f a r m i j ä r j e s - t ö n y l i 1,500 edustajaa hyväksyivät j t ä ä l l ä yksimieli-sesti kansallisessa kon- j fererifsissaan p ä ä t ö s l a u s e l m a n , missä vaaditaan p ä ä m i n i s t e r i Shigeru Yos-h i d a n johtaman demokraattis-libe-r a a l i s t a hallitu.sta eroamaan. T ä m ä konfcrcn.s.';i kuvasi Japanin maaseutujen va-sempaan siirtymistä. Maaseutu k ä r s i i korkeista veroista, sekä t y ö k a l u j e n ja - v ä l i n e i d e n ja l a n - nokkelden. p u u tteefitä. J a p a n i n talonpoikain union ja Demokraattinen tiedemiesliitto ehdottivat konferen.-Fi)Ie h y v ä k s y t t ä v ä k s i oh-felman. minkä peru-teella farmivät.s-ö o n yhteLstoiminna!;.sa työväen u n i o l -; den j a muiden edistysmielisten ryhmien kans.sa. S a m a l l a ofi havaittavissa, että m u u t k i n r y h m ä t arvostelevat l i s ä ä n - tyvä.ssä m ä ä r ä s . s ä Yoshldaa. Vastaperustettu Demokratian puolustusliitto, kansallisessa mittakaavassa toimiva r a u h a n l i i k e , on ilmoittanut, e t t ä sen kampanja huipentuu elokuun. 15 pnä Tokiossa p i d e t t ä v ä s s ä Joukkokokouksessa. Elokuun 15 p n ä o n J a p a n in antautumisen n e l j ä s vuosipäivä. Y l l ä m a i n i t t u liitto on kcholttanut k a l k k i a unlolta Ja demokraattisia r y h m i ä p i t ä m ä ä n r a u h a n puolustusko-kouksia elokuUn kahden enslmrpälsen v i i k o n aikana — a i k a n a jolloin atomipommit pudotettiin Hiroshimaan j a Nagassaklln. Maailman nuorisoliikkeelle uusi kansainvllinen keskus Brysseliin Bryssri. — Kshdekam p U vU kestänsrt naorisokakotu, oUhln osalllstal edustajia vUdettä maan-osasta, pääUyt ««ällä Tilme maa-nantalna unden kansalBväliaea or-caan'n muodostamlaecii, Joidui W-kottuksena on « a t kU maallnMin nnoiiscn pulmakysymyksUL Ja auttaa niiden ratkaisnai KokmduKcn osaUistal 150 e d n - taiaa 39. maaitta.. Se oU MMllman naoriso.iikkeen vaUtulMn neuvoston enslmmfnen kokoaa. . .Ajatuksen t ä l l a i s en liikkeen rauo-dosUmlsesU herättivät Yhdysval-tain, Britannian, Ranskan. Tanskan Ja Alankomaiden nnorisooen- V M M . VWMI i K tm ne katsoivat c4«*UJal[«ke«kiai L e n i o o a c en Blart pemtcfttUn Unft naaUman-iMjalaea aaorlMlllke. Nyt tiUUä pidetyn koaferenasiB ensimmlise-nä Ja t f t i k d m p ä n ä t e h t ä v i n ä oU •UMtöJen hTfUuminen Ja 29 •mata on Jo alleklrJoltUnat tä-m i a asiakirjan. T i m ä a maailmn nnorisoliikkeen pUauJa mMdNtelaan Bryaaellin Ja etetaanitnen ylelakokoos pidetään T. Seoraavten vnoalen toiminnan ohjrekit hyviksyttUn nyt pidetya-aä kokoidueaM « kehtaa kistuävä ohjelma: 1. Edistää nnoriaoUikkeiden keh i t t ä m i s t ä Ja yhteistolmlntakoml-tealn mnodostamista kalidaaa 2. Mnodostaa kesfctduen •oprobleemien mntotlbi mcfftdtaa-mitiut Ja nUden Uedotttamlst» w . 3. Tntkla kansallisia J» kaaaaia- TäUaiä Järjestöjä Ja lastitaatleja mikäli ne koskevat nuoren Tien matkustamista työ-, oplaketa. Utt hnvirtehitarkoltukseasa, ..4.Aloittaa kampanjan nadrlaoa elintason parantamisen hyvUol. 5 Auttaa nuoria Ibmlalä aloit, teiden teossa Ja Tastaonalalsmden omaksumisessa omiaaa isloisBaaa. 6. Työskentelee tehokkaasti raa-han hvyäksi kitkemällä pois en> näkkolnoloja Ja vääryyksift:' ' Canadan ja Neuvostoliiton välinen kauppa on nyt pienempi kuin 20 vuotta sitten Filosofian erilaisuus sanotaan syyksi kaupankäynnin tyrehtymiseen Ottawa. — S a m a l l a kun Canadan kauppa mahdollisuudet v ä h e n e v ä t B r ir tannlassa Ja rnuuaPa Yhdysvaltain k a u p p a p o l i t i i k a n Johdosta, viranomaiset havaitsevat, e t t ä k a u p a n k ä y n t i C a nadan j a Neuvostoliiton välillä on m i l t e i ikokonaan tyrehtynyt. Viranomaiset s e l i t t ä v ä t kaupank ä y n n i n v ä h e n t y m i s e n juontuvan n ä i den kahden maan kaupfiafllosoflan erilaisuudesta. Heidän selostuksensa mukaan V e n ä j ä ostaa kokonaissopl-musten perusteella kaksitahoisten sopimusten perusteiella. Canada on kuitenkin hyljännyt kaksitahoisen k a u p p a p o l i t i i k a n Ja Ico-rostaa sensijaan vapaf.la markkinoilla k ä y t ä v ä n kaupan m e r k i t y s t ä. T o l s i n a vaikutteina mainitaan sok i n , e t t ä Venäjä haluaisi e h k ä ostaa m i t ä Canada e i " p u o l u s t u s s y l s t ä " h a l u a myydä Jne. Huolimatta siltä, m i t k ä ovat to-deUiset syyt, V e n ä j ä n ja Canadan v ä ' i n e n k a u p a n k ä y n t i o n n y t pienemp i , m i t ä se o l i 20 vuotta sitten. V u o n na 1929 Canadasta vletUn Venäjälle $3,400,000 arvasta tavaraa j a samaan a l k a n sieltä tuotettiin Canadaan $90b,O00 arvosta. Viime vuonna t ä ä l t ä l ä h e t e t t i i n Venäjälle $112,000 a r vosta j a tuotettiin $4,000 arvosta t a varaa. Mutta e n s i m m ä i s e n 6 Sdc. a i r kana t ä n ä vuonna on V e n ä j ä l l e l ä h e tetty Canadasta vain $31,000 tavaraa — yksi kolmannes s i l t ä , m i t ä l ä h e t e t t i i n samaan aikaan viime vuonna — j a tuonti laski tuhanteen d o l l a r i i n! London, Ont. — Uudessa Seelannissa Canadan kauppakomissionerina oleva P. B . M c L a n c sanoi t ä ä l l ä t l U - t a i n a a n t a m a / » a a n haastattelussa, e t t ä Neuvostoliitto j a e r ä ä t muut maat e d i s t y v ä t Canadaa paremmin k a u p a n teossa Uudessa Seelannissa. ' "Vapaa lehdistö" saa käteismalaun mielipiteistään New York. — ( L N S ) — Y h d y s v a l t a i n hallitus o n maksanut Henry L u - cen Llfe-nlmlselle kuvitetulle viikko-lehdelle $853.000 ja Tlme-nlmiselle toiselle viikkojulkaisulle $360,000 s i l tä crikoLspropagandasta mitä ne ovat suorittaneet Euroopassa Marshall-suunnitelman puolesta. Maksut on suoritettu M a r s h a l l - s u u n n i t e l m a n varoista. T ä m ä kiinnostava paljastus tehtiin viime v i i k o l l a George Seldesin luotettavassa, I n F a c t - n i m i s e s s ä julkaisussa. M u i l l e lehdille on maksettu samasta palveluksesta seuraavasti: New York Sunday Times $110,000, New Y o r k He- - a l d ln P a r i i s i n painos $827,000 Ja B c a - i c r s Digestin ranskalainen j a i t a l i a l a i nen painos $305,000. N ä m ä ovat n i i t ä l e h U ä Ja J n U u i - suja, jotka p i t ä v ä t suurta melua Neuvostoliiton Ja uuden demokrat i a n maiden "kontrolloidusta aano-m a l e h d i s t ö s t ä , " K a i k e n t ä m ä n lisäksi maksaa. Time ja LIfe-julkalsujeri toimittaja Henry Lucc hallituksen propagandavarolsta myöskin ne kulut m i t k ä ail;)euttavat Winston Churchillin huvittamisesta loistavaan tyyliin Italiassa hänen maalatessaan siellä taulujaan Ja v i i - m c l s t e l l e s s ä ä n muistelmiensa kolmatt a osaa. K a l k k i laskut l ä h e t e t ä ä n mr. Lucclle. Kapitalistinen maailma on talouskriisin otteessa Ammattiunioiden Maailmanliiton lausunto maailman tilanteesta Oeneva. _ Ammattiunioiden M a a i l m a n l i i t o n puhemiehet k i i n n i t t i v ä t v i i - me maanantaina Y K : n Taloudellisten Ja Soitiaalisten asian neuvoston huonUoöQ k a p i t a l l s t l s e t i m a a i l m a n t a - loudu-llsiln, Ammattiunioiden Maailmanliiton lausunnon mukaan kapitalistisen maailman taloustilanteesta voidaan v e t ä ä seuraavanlaisia J o h t o p ä ä t ö k s i ä: 1. K a p i t a l l B t i h e n maalima on k r i i s i n kourissa, 2. Sosialistinen maailma el ole. 3. K a p i t a l i s t i m a i d e n työttömyys on laajakantoinen ilmiö — suurempi m i t ä on i l m o i t e t tu 4. T y ö l ä i s e t joutuvat kantamaan koko k r i i s i n taakan. 5 T y ö ä l s t e n asema on e n t i s t ä p a - l l ^ m p l j a on jatkuvassa larfxusuun-n a « a . ^ I 6. Y h d y s v a l l a t on k r i i s i n aiheuttaj a n a j a l e v i t t ä ä s i t ä M a r s h a l l i n avun puitteissa Eurooppaan. 7. K a i k k i kapitalistimaat ovat s a m a l l a tavalla sen kouristuksessa t i - lastoUedoistaan j a o h j e l m i s t a a n huo-lUnatta, 6. T i l a n n e k e h i t t y y Juuri siten k u in Ammattiunioiden Iblaallmanliltto on ennustanut. Ammattiunioiden Maailmanliiton p u h e m i e h e n ä esiintyi tunnettu i t a l i a l a i n e n kommunisti aulsejlpe V l t t o r l o, Joka on A m m a t t i u n i o i d e n M a a i l m a n l i i t o n p r c i t i d e n t t i h ä Ja e s i t t i kokoukselle j ä r j e s t ö n s ä katsantokannan. B r i t a n n i a n edustaja Corley Smith v ä i t t i vastaan sanoen, e t t ä b r i t t i l ä i s ten olosuhteet ovat vllmcalikolna p a rantuneet j a Y h d y s v a l t a i n hallituksen edustaja väitti Ammattiunioiden m a a i l m a n l i i t o n liioittelevan 'Yhdysv a l t a i n t y ö t t ö m y y s t r . a n t e c s t a puhuessaan. V:liiton julkaisu ehdottaa tosiperäistä .sotahistoriaa Moskova. — Historiallisia probleemeja käsittelevä julkaisu keholtti N - l i l t on hi.storioit«i joita valmistamaan mahdollisimman lyhyessä ajassa toisen maalimansodan historian". His-torijoitsijoita kehcitetaan paljastamaan k a i k i l his'o-i2n väärcnny:<.set. "Kurjuutta pakoon" \ sanovat portugalilaiset Rahat, Marokko. — K a k s i k y m m e n tä kahdeksan portugalilaista saapui tiist a i n a s e i l l v e n e e l l ä Medhyaan, Marok- . kon rannalle, sanoen, e t t ä he "ovat i lähtienect maansa kurjuutta pako<jn". i Toinen 22-henkinen portugalilaisten I joukko saapui muuta p ä i v ä sitten M a - ;rokkoon. VriME TIEDOT Detroit. — F o r d i n t y ö l ä i s e t Mich. valtiossa Yhdysvalloissa ovat v i i . meksikuluneen kolmen p ä i v ä n aikana suoritetux.%a ä ä n e s t y k s e s s ä antaneet kumi ä ä n i ä y l i t ä vastaan lakkoutum « p ä ä t ö k s e n puolesta t y ä o l o s u h t e i t - tensa parantamisen hyväksi. Vielä vähän kesken ex^AsXiKn tietojen m u k a a n on i l m o i t e t t u , e t t ä l a k k o ä ä n e s t y k s e e n o v H i s t u i noin 75,000 t y ö l ä i s tä tehtaista, joissa palvelee 80,000 t y ö l ä i s t ä . . L a k k o ä ä n e s t y » «Millaisenaan el U r k o i t a lakon hetikohtaista a l k a m i n a , s i l l ä neuvotteluja Jatketaan union Ja y h t i ö n välillä. Wa%hington. — K y s y m y s militaarisnsta yhteixtotminnasta Ja atomivoimasta tulee harkittavaks i Washinslonis)ia ensi syyskuussa Yhdysvaltain, B r i t a n n i a n j a C a n a d a n edustajien välillä s i i n ä kokouksessa, m i s s ä p i t i kes-kusteltaman yksinomaan B r i t a n n i a n dollarikriisiMä. Lontoo. E n g l a n t i . — Y h d e k s ä n ihmisen murhaan itsensä syylliseksi tunnustanut vampyyrimnriiaaja John Oeorge Haig^h hirtettiin eilen Wandsworthin vankilassa. Port A r t h u r , — M e t s ä n h o i t o v i r a n o m a i s e t l l m o l t « v a t iääOä keskiviikkona, e t t ä Nipij^onin townshipissa riehuu t u h a n n e n ekkeerin aineella mets ä p a l o , m i t ä ei ole vielä saatu kontrolliin. Ottawa. — Saatujen tietojen mukaan «täällä alkaa tänään salainen kokous maanpuolustnsasioista. Kokous on korkea'la taso'la, ballituq>er. taalla, mihfn osallistun YhdysvalUin hallltaksen puolnstoniMeeri Jofan-son Ja yhteisen puolnstnslautakunnan canadalainen edustaja, kenraali A. G . L . M e N a u s h t ö n ym. Tämän kokouksen t ä r k e y t t ä on verraCiu siihen konferenssiin, mihin edesmennyt ForresUI «salUsUii viime vuonna. Myrsky vei miestä mukanaan Vorkton, Sask, — Rok«by-pllrln fSa.Tk.) farmari. Herman Claughton n i m e l t ä ä n , on sanonut, e t t ä t ä ä l lä i t ä ä n j a e t e l ä ä n laajalla alueella maan a n t a i n a riehunut myrsky j a raekuuro oli p a h i n m i t ä h ä n on n ä h n y t 45 vuoteen. M y r s k y n aikana h ä n y r i t t i panna vanhan oven rakeiden s ä r k e m ä n keitt i ö n ikkunan eteen. "KUn pyörremyrskyn puuska tuli. m i n ä olin n i in j ä n n i t t y n y t , e t t ä p i d i n kiinni s i i t ä k i rotusta ovesta j a »e vei m i n u t puhtaasti k a n a h ä k i n y l i " , s e l i t t i hän. Myrskynpuuska kaatoi myös h ä n en k a r j a v a j a n « a sekä konehuoneensa. J o i s s a k i n paikoin tuli tennispallon kokoisia rakeita. On ilmoitettu huomattavan suuria vahinkoja. R o c k e b y - p i l r l s s ä esim. on kaatunut a i n a k i n 20 k a r j a - j ä kone-vajaa. j T om Inglis niminen farmari sanoo, e t t ä myrsky i m i h ä n e n viljalaaristaan 600 bushelia kauraa j a 60 t o n n i a hein ä ä katosi teille tietämättömille-^ Erinäisten tavarain rahtia korotetaan Vancouver. — Rautateitse I t ä - C a - dasta Vancouveriin l ä h e t e t t ä v ä n lähes 180 tavaralajin rahtimaksut nousevat .5—30 prosentilla syyskuun 1 p n ä . T ä mä on kolmas rahtimaksujen korotus puolentoista vuoden aikana, e i k ä t ä l laisten y k s i l ö t a v a r a i n rahtimaksujen korotus tarvitse Trarisporttilautekun-nan siunaustakaan. 5' T ä m ä korotus koskee sellaisia tava-r o i U kuin esim. radioita, s ä h k ö v ä l l - n e i t ä . Juurikasveja, lääkkeitä Jne. T ä k ä l ä i s e t liUcemiehet sanovat, e t tä se aiheuttaneen j o i t a k i n hinnankorotuksia. Lahjuksia ja muuta mätää rajan eteläpuolella •Viiden prosentin" miesten edesottamisia tutkitaan vähän VV^shintton. — H a l l i t u k s e n rahavi-raston v i r k a i l i j a Lindsay C. AVerrcn on paljastanut 34 tapausta, loissa h a l litukselta on petkutettu y h t e e n s ä yk-s i t o i s . a Ja puo/l miljoonaa dollaria. Warren esitti raporttinsa senaatin k o mitealle. Jo'fa tutkii p ä ä k a u p u n g in "vilsiprosenftllalsla". Hän sanoi, e t tä kahdesta Jokaisesta 24. h3Uituksen urakasta löytyy t/xiiBtu'xsia petkutuksesta tai l i i k a maksuista. Todistukset n ä y t t ä v ä t rajoittuvan pienempiin urak o i t s i j o i h i n . , T ä m ä raportti paljastaa petkutuksia Ja lahjusten k ä y t t ö ä tapahtuvan e r ä i d e n h a l l l t u s v l r k a i l l j a i n j a upseer i en keskuudessa. E r ä ä t New Y o r k i n kaupungissa s l - 'aitsevat liikkeet, joiden n i m i ä cl mai-nita Ja jotka k i r j o i t t a v a valmiiksi irakkasoptmuksia, ovat oHeet osallis i n a t ä h ä n petkutukseen. ArmeUan upseerit, j o t k a auttoivat n ä i d e n tu-ak-k a i n han'{intaa, saivat myöhemmin lahjusmaksuja hallituksen rahoista j a v i e l ä p ä t y ö p a i k k o j a k.o. l i i k k e i t ä. O s a k k e i t a a n n e t t i i n ups3ererie "osaa j a l l a euorltctulsta palveluksista" e r ä ä l l e liikkeelle, mikä sai 100,000 d o l l a r i n arvo-ita urakoita. E r ä ä t h a l - lituk-s2n vlrkai;ijat ja armeijan tfl>- s c c r i t ottivat vastaan lahjuksia, Jotka a n n e a i l n p ä i v ä l l i s t e n , v ä k i j u o m i e n y, m. muodossa urakoitsijoilta, j o i t ä vas-tapalvcluk »ek.sl suositeltiin hallitukselle u r a k k a i n saannissa. N o i n 9,000 hallituksen antamaa palkkiota on t ä h ä n m e n n e s s ä t u t k i t t u, »clcsti Warren. T ä m ä edustaa vain murto-osaa niistä sadoistatuhansista urakoista. Jotka v i i d e n vuoden a i k a na a n n e t t i i n . Warrenin raportti laajensi k ä y n n i s s ä o e v a a "vilsiprosenttte-t c n " painostamista, mikä o n t ä h än m e n n e s s ä io johtanut kahderi k e h - r a a l l n eroittamiscen t ä r k e ä s t ä yarus-t « h t ä v ä « t ä armeijasta. Ammusräjähdys Ranskan satamassa Paria — Useita ranskalaisia laivaston l ä m m i t t ä j i ä loukkaantui, yksi hengenvaarallisesti kun 200 tonnia ammuksia r ä j ä h t i sunnuntaina Toulo-n i n luona olevassa varastossa. R ä j ä h dyksen aiheuttajaksi l u u l l a a n kuumaa Ilmaa. Veropalautuksia lokakuun tienoissa Ottawa. — J o h o n k i n a i k a a n t ä nä s y k s y n ä — t o d e n n ä k ö i s e s t i lokakuussa — noin 750 canadalaista rupeaa saamaan t a k a i s i n n i i t ä rahoja mivä h e i l t ä on l i i a k s i verotettu v. 1949. Nämä ovat n i i t ä pienituloisia i h m i siä, joUca v i i m e vuonna maksoivat veroa, mutta p ä ä s i v ä t nyt pois veronmaksajien luettelosta kun vaalien Kotka-taisteluharjoituksen tarkoitus on kolkutella Ottawa. — C a n a d a n armeijan J a i l mavoimien yleisesikunta kokoontui t i i s t a i n a keskustelemaan' y l e i s ö n kes-kuudc.<>. sa havaitusta vasta vaikutteesta "Kotka-taisteluharjoituksen" — E x e r - clse Eagle — suhteen, m i n k ä asiant u n t i j a i n lausunnon mukaan p i t i p a l jastaman t ä m ä n maan "puolustusky-v y t t ö m y y t t ä " — j a s i t en auttaa sota-tarvctllaukslen saantia. e d e l l ä esitettiin budjetti — J o ta e i t o s i n ole vielä h y v ä k s y t t y — m i k ä X M s tl verovapauspenistaa. Veropalautuksia ei ole kuitenkaan odotettavissa ennen k u i n parlamentt i hyväksyy t ä m ä n vaalibudjetin ja parlamentti kokoontuu vasta s j ^ k . 15 p n ä .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 11, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-08-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490811 |
Description
Title | 1949-08-11-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
dan suomalaisten ilsenalnen tyoräenlehii Perusleiiu Yuonna 1917 Ilmestyy tHntaiain, tontaSida J« tetumtaitin
. qT^:ri949 — Voi, xxxn vk. Torstaina, elokuun 11 p. — Thursday, Aug. 11
distystä rauhaa kohti
uoden kuluessa: Lie
rlinin kriisin
tkaisu suurin
kijä siinä
Lake Success. — E s i t t ä e s s ä ä n xie'.-
,jien vucsiraporttinsa YK:n ylels-fuTo.?!
cne. yleijsiliteeri Trygve L i e
ma?.r.i;:t:.ina, e t t ä k a l t o l s e i -
t huomioonottaen k u l u n u t vuosi o n
!l'jt ediftvk-cn vuosi rauhanomai-
.i-aa maalimaa l i o h t l ."
jjj. Lie huomioi ettei ele e d i s t y s tä
pahtunut atomienergian j a m a a i l -
-n järjf.^^iyJ^P^-Jisin suhteen. Mutta
isElh puolen hän selitti, e t t ä Y K : n
•menpiteet Palestiinassa, K a s h m i r i s -
ia Indo-.e.siassa ovat jo e h k ä i s s et
i pysähdyuäiicet sodat, m i h i n kie-utui
500 mil.i. ihmistä.
Mr. Lie .^anoi k a n s a i n v ä l i s e n i l m a -
'in .selkenemisen perusseikaksi s i t ä.
Berlinin umpikuja saatiin r a t -
•Etuis! ja hän 'kuvasi t ä m ä n t o l -
enpiteer. YK:n Neljän SuiH-en koriisi
vaiticmiesteoksi, s i l l ä sen pe-e^
efUa voidaan U l k o m i n i s t e r i n e u -
tossa keskustella koko Saksan
|)robleemista. S a m a l l a h ä n lausui t o i vomuksensa
e t t ä n ä m ä neuvottelut
j o h t a i s i v a t rauhansopimuksen allekirjoittamiseen
l i i t t o l a i s t e n sekä. Saksan.
I t ä v a l l a n j a J a p a n i n kanssa. L ie
ehdotti k a n s a i n v ä l i s e n p o i l s i n J ä r j e s t
ä m i s t ä I t a l i a n enUsten siirtomaiden
luovuttamista Y K : n huollettaviksi j a
' Y K : n j ä s e n o i k e u k s i a anoneiden nelj
ä n t o i s t a ' maan j ä s e n i k s i h y v ä k s y m i s t
ä .
M r . Lie ehdottaa myös fcenttäpal-velun
j ä r j e s t ä m i s t ä eli Y K : n v a r t i o t a,
missä olisi 300 m i e s t ä . Sen t a r k o i tuksena
o n s u o j s l a Y K : n h e n k i l ö k u n t
a a j a toimipaikkoja. Lisäksi ehdotetaan
2,000 henikeä k ä s i t t ä v ä ä k o -
missiORia, m i s t ä saadaan Y K : n v i r k
a i l i j a t k a n s a n ä ä n e s t y i k s i ä j a muita
sellaisia t e h t ä v i ä j ä r j e s t ä m ä ä n.
M r . L i e ehdottaa raportissaan j ä -
senvaltoja y K : n j a "erikoisiaitosten"
hautta e h k ä i s e m ä ä n injsi talouskriisi
H ä n sanoi v ä l t t ä m ä t t ö m | l k s i sitä, e t tä
j ä s e n v a l i a t " k ä y t t ä v ä t t ä t ä koneistoa
k ä s i t e l l ä k s e e n n ä i t ä jralttavia probleemeja".
uoli kylästä paloi ia
ain osa oli vakuutettu
kkiä tullut sade
mmutti palon;
ahingot $150,000
Vai Scnnevillc, Quc. — M e t s ä v a l k ea
etoi sylDilyvnsä tämän Luotsis-Que-
-in kyliin ja tuhosi puolet sen asun-
;s;a. s?kä hotellin, k u n n a l l s t a l o n j a
tokorjaamon. kunnes yhfäkkiä
jennut sade sammutti palon.
Paon johdasta joutui 50 i h m i s tä
ittcmaksi ja vahinkojen suuruus
iioidaan S150.000.
KyläläLst?n k ä y t e t t ä v i s s ä ei ollut
Ichsammutu.s v ä l i n e i t ä , paitsi 1»4
uman letku ja gasoliinipumppu, j o n -
avulla oli pumputtava v e t t ä l ä h es
puolen m a i l i n p ä ä s s ä olevasta Bour-lamaque
joesta. L ä h i s e u d u n Amosin
k y l ä s t ä saapuneet pa'onsammuttajat
j a h e i d ä n -rulsikunsa e i v ä t voineet e n ää
e s t ä ä s i t ä , e t t ä 13 k y l ä n 30 asxmto-r
ä k e n n u k s e s t a tuhoutui.
V a i n j o i l l a k i n asukkailla oli p a l o vakuutus.
Siksi on C a n a d a n P i m a i -
selle R i s t i l l e l ä h e t e t t y a v u n p y y n t ö.
T ä m ä n palon uskotaan saaneen a l kunsa
V a i d ' O r l n l ä h e t t y v i l l ä . Liek
i t n ä y t t i v ä t olevan j o s a n m i u m a i s i l -
laan, m u t t a tuulen k ä ä n t y m i n e n a n toi
s i l l e l i s ä ä voimaa j ä t o i sen t ä h än
k y l ä ä n .
P a l a n e e n k y l ä n tuotanto keskittyy
s a h a l a l t d k s i l n e i k ä n i i s t ä palanut m i k
ä ä n .
Maantietöitä
työttömyyden
lieventämiseksi
O t U w a . — U u d e n parlamentin e n s
i m m ä i s e l l e istunnolle, jonka pitäisi
kokoontua syysk. 15 p n ä . e s i t e t t ä n e en
ehdotus l a i k s i trans-Canada-maantlen
rakentamista varteii.
J ä l l e e n r a k e n h u s m i n i s t e r i W i n t e rs
sanoi t i i s t a i n a , e t t ä t ä m ä lakiehdotus
antaa l i i t t o h a l l i t u k s e n avustuksen t ä m
ä n miljoonia dollareita maksavan
suunnitelman toteuttamisen hyväksi.
T ä h ä n m e n n e s s ä ei ole v i e l ä tehty
finanssisopimusta maakuntien kanssa,
mutta mr. WinterE arvioi, e t t ä l i i t t o hallituksen
osalle tulee t ä s t ä suunnitelmasta
n o i n $150,000.000 — $200.000.-
000. T ä m ä n noin 5.000 m a i l i a p i t k än
p ä ä l l y s t e t t ä v ä n tien kokonaiskustannus
on a r v i o i t u $400.000.000.
Työ suoritetaan maakuntien h a l l i n n
a n alaisuudessa j a se a l o i t e t a a n ensi
k e v ä ä n ä . On arvioitu, e t t ä t ä m än
t i en valmistamiseen t a r v i t a a n uaeim-missa
maakunnissa 5 vuotta.
M r . Winters sanoi p i t ä v ä n s ä t ä tä
osana y l e i s e s t ä sijoitusohjelmasta. Se
antaa t y p t ä maakunnissa Ja avaa s a m
a l l a uusia kehitysmahdollisuuksia
maassa.
T i e n paikastakaan e i ole vielä p ä ä tetty,
s i l l ä maakunnat e i v ä t ole p ä ä s seet
yksimielisyyteen siltä.
V i r k a i l i j a t sanovat, ettei t ä s t ä maant
i e s t ä tule "super-hlghwayta". mutta
se p ä ä l i y s b e t ä ä n kokonaan j a s i i t ä t u lee
" k a i k k i e n kelien" maantie. Tällä
kertaa ei Canadassa ole vielä l a i n k a an
h y v ä ä m a a n t e i t ä , m i t ä m y ö t e n h e n k i lö
veisi kulkea H a l i f a x i s t a Vancouveriin.
Kielloista huolimatta on
tuhansia ihmisiä kuollut
Kurjuus, terrori
ja kuolema vallit- .
see siirtomaissa
P a r i s . — R a n i k a l ä h e t t ä ä pian Y h -
dysvaltoih n kiellon s i i t ä . e*.tä ranskalaiset
s o t l a a t "teurastivat" 60,000
madagaskarilaista v. 1947 — mutta
; ä s s ä kiellossa m y ö n n e t ä ä n kuitenkin,
e t t ä noin 60.000 madagaskarilaista
menetti ennenaikaisesti hengeosä
U a n r / i a n yliva]voni:an alaisuudessa.
( Y a l e y l i o p s t o n jumaluusopin tiedekunnan
johtaja tri L i s t e n Popa,
j c k a on myös k a n s a i n v ä l i n e n auktor
i t e e t t i rotusuhdcasioiisa, syytti viime
maanantaina New Havenissa, Conn.
antamassaan lausunnossa, e t t ä A f r i -
kas.sa ollr.s.-^aan madagaskarilaiset
Johtajat kertoivat hänelle "60j000
alkuasukkaan tr-ura.stamiscsta Ranskan
viranomaisia vastaan kohdistuneessa
kapinassa".)
Täällä saatujen tietojen mukaan
Ranskan vastaukseen s i s ä l t y y seuraavanlaisia
selostuksia:
Ei ole totu, e t t ä Ranskan sotilaat
tappoivat 60,000 i h m i s t ä kapinaa ku-kistaessäan.
Y l i 100 eurooppalaista t a p e t t i in madagaskarilaisten
k a p i n a l l i s t e n toimesta.
Kapinalliset tappoivat Ja k i d u t t i v at
useita tuhansia Ranskan puolella o l leita
madagaskarilaisia.
Noin 10 000—15,000 madagaskarilaista
tapettiin Ranskan sotajoukkojen
loimesta opcrationien aikana.
Noin 60,000 i h m i s t ä tuhoutui k a p i -
nas.sa, mutta noin 40,000 h e i s t ä kuoli
nälkään ja t a u t e i h i n . He olivat p ä ä -
a.siassa vanhoja m i e h i ä j a n a i s i a , sekä
lapsia, jotka pakenivat m e t s ä ä n.
Madagaskarilaiset Jäsenet Ranskan
parlamentissa ja muut julistettiin
syyllisiksi kapinan Johtoon ja h e i d ä t
rangaistiin s i i t ä.
a>pi valitsi tieteellisen
osialismin tien itselleen
eurakunnan jäsenet
ahoillaan pidetyn
pin menetyksestä
Lontoo. — Viime maanantaina i l -
:ltet i r. .etli Lounais-Lcntcossa s i -
itsevan Du!wich Grove Congrega-nal
kirkon pappi Wi l l am F . , A l l en
eronnut toimastaan sen vuoksi,
n kirkcn jctkut j ä s e n e t eivät h y -
'""y hänen j ä s e n y y t t ä ä n Englannin
•Timuhisti.se-.sa pu;luees.sa.
Kirkon vji/.ailijat kuitenkin sanota
'että .-^uuri e r e m m i s t ö kirkon
s°ni,nä on kovasti pahoillaan aja-b?
st3. 'ttä hc m e n e t t ä v ä t n i i n p i -
tyn ja ctnantunnon t a r k a n papin".
Virkailijat .•5elo.';tivat edelleen e t tä
"monta vuotta k e s t ä n e e n intensiivisen
t u t k i m u s t y ö n j ä l k e e n " A l l e n on
t u l l u t siihen lopputulokseen, jotta
" k r i s t i l Isen yhteiskunnan ihanne saavutetaan
M a r x i a j a L e n i n i n tieteellisen
sosialismin perusteella.
"Monet k i r k o n j ä s e n e t eivät loukkaannu
s i i t ä vaikka h e i d ä n p ä p p i n sa
on kommunistisen puolueen j ä s e n e n ä,
mutta on j o i t a k i n . Jotka eivät h y v
ä k s y mr. A l l e n i n vasemmistotoiniln-t
a a Ja jotka pyysivät h ä n t ä eroamaan",
sanotaan k i r k o n ' V i r k a i l i j a in
lausunnossa. T ä s s ä seurakunnassa on
600 j ä z e n t ä.
" M i n ä haluan edelleen p i t ä ä p a l l -
liset oikeuteni j a L o n t o o n Congrega-tiona!
Union on suostunut k ä y t t ä m
ä ä n minua t i l a p ä i s p a p p i n a " , sanoi
mr. Allen.
'arshdllin avun vähennys
uolestuttaa Britanniaa
Paris. - Täällä saatujen tietojen
'Jian näyt ää .siltä, että B r i t a n n ia
ä •ain ,:oime viides-saa s i i t ä M a r -
^!in avur; määrästä, m i t ä se pyj-si.
Britanr.i.n kerrotaan pyytäneen
513,000 orjö Mar.shallin avun k a s -
mut a nyt n ä y t t ä ä siltä, e t tä
5-a tyytyä S900,000,000.
Euroopan finsnj^siekspertit — l u o n -
f:se?ti yhdysvaltain avustamana —
«nteicvär nyt kiireesti avustus-
^ärahoja. k^n Yhdy.svaltain se-hy.
ak.syj ehdotuksen laiksi,
.-niyta^n jaetaan $3.468,380,000
•y«>"Pan yhrt • ksälletoista m a r s h a l l o i -
-e mas ie vv. 1949—50.
^•"ama .:vu.^tenavat" maat ovat itse
arvioineet tarvitsevansa M a r ^ a l l in
apua noin $5,161,000,000, j o t t a ne v o i sivat
Y h d y s v a l l o i s t a ostaa tavaroita,
j o i a e i v ä t voi muuten ostaa.
Talousekspertit ovat s i t ä m i e l t ä , ett
ä B r i t a n n i a n dollaripuute muodostaa
avaimen M a r s h a l l i n avxm jakopulmal-le.
Viime vuonna B r i t a n n i a sai $1,-
239,000,000 — e l i suurimman, csa n E u roopan
m a r s h a l o i t u j e n maiden avusta,
m i k ä oli y h t e e n s ä $4.756,030,000.
B r i ' t S l ä i s e t selittävät Euroopan
maiden avustusta t ä r k e ä m m ä k s i tek
i j ä k s i , e t t ä Britannia saisi ioko
p y y t ä m ä n s ä a v u s t u s m ä ä r ä n , sillä B r i t
a n n i a n p i t ä ä rahoittaa koko pi^iita-alu<
J, lukeutuen t ä h ä n csia Aasiasta
j a Afrikasta.
Hallitus sivuutti
työtä edellyttävän
kauppatarjouksen
Torottto. — S t . L a u r e n t i n hallitus
on sivuuttanut mahdollisuuden edulliseen
vaihtokauppaan, mikä olisi
^ i ä s t ä n y t Canadalle kymmennen m i l joonaa
JänkkidoUairia j a a n t a n u t t y ö t
ä sadoille canadalaisille, paljastetaan
- ä h k ö t y ö u n i o n Canadan p i i r i n , U E
News-nimisen ä ä n e n k a r m a t t a j a n ä s k
e i s e s s ä numerossa.
U n i o n lehti kertoo seuraavista tosiasioista,
j o t k a on kaivanut e s i i n tmion
t u t k i m u s t y ö n johtaja Idele Wilson:
' " P o h j o i s - K i i n a olisi varsin halukas
saamaan kuparilankaa j a s i l l ä olisi
soijapapuja niiden maksuksi. P i t k i en
v i i v y t t e l y j e n jälkeen kyettiin tekem
ä ä n kaupat J a p a n i n amerikkalaisten
miehitysviranomaisten kanssa."
C a n a d a l l a on k u p a r i l a n k a a maasta
v i e t ä v ä k s i j a o n s en m a r k k i n o i d en
puutteessa. Canada tuottaa myös-rcin
soijapapuja j a n i i s t ä va m i s t e t t u -
j a tuot'el ta — j a sen o n maksettava
n i i s t ä Y h d y s v a l t a i n dollareissa.
Vuonna 1947 v i e t i i n Canadasta u l komaille
kuparilankaa viiden j a puolen
miljoonan d o l l a r i n arvosta j a m a a h
a n tuotettiin soijapapuja j a n i i s tä
t e h t y j ä valmisteita kymmenen Ja puolen
miljoonan d o l l a r i n arvosta — kaikki
Y h d y s v a l o i s t a,
T ä m ä tilaisuus vaihtokauppaan o l i s
i s ä ä s t ä n y t Canadalle l ä h e s 10 m i l joonaa
k i p e ä s t i t a r v i t t a v i a J ä n k k i d o l -
larelta — Ja o l i s i samaan a i k a a n merk
i n n y t t y ö t ä c a n ä d a l a i s i l l e työläisille.
Ecuadorin maanjäristys
teki paljon kodittomia
Sotalaki voimassa;
rankkasade ]i.sää
ihmisten kurjuutta
Quito. Ecuador, — K o v a t sateet 11-
s ä v ä t m a a n j ä r i i y k - s e n johdosta k o d i t tomaksi
j ä ä n e e n 125,000 ihmisen kurjuutta
Ambatonissa, mi,s.sä tarvitaan
suuri m ä ä r ä telttoja. Viime v i i k o l la
kodittomiksi joutuneet ihmiset e t s i v
ä t sateensuojaa puiden ja alas r o mahtaneiden
kattojen alta. Tuhansia
; h m l s l ä on yleisillä toreilla odottamassa
apua.
H a ' l i t u s ofj turvautunut koviin t o i menpiteisiin
rosvouksen c h k ä l s e m l s t i k -
si tuhoalueilla. H a l l i t u s ö n v a l t u u t t a nut
sotalain voimaanpanon missä hyv
ä n s ä se tulee tarpeelliseksi maanj
ä r i s t y s a l u e e l l a .
Presidentti Gal(j Plaza sanoi, e t tä
pelastusjoukikueot y r i t t ä v ä t vie"ä muutaman
p ä i v ä n aikana saada pelastetuksi
l ä h e m p ä n ä pintaa olevat ruumiit.
Sif.en pannaan "bulldozcrlt"
k ä y n t i i n ja n i i d e n avulla p e i t e t ä än
sekä h ä v i t y k s e n j ä t t e e t e t t ä niiden
sca.c^a olevat ruumiit.
Ke.<9kiviikkona ei ollut vielä luotettavia
tietoja kuolleiden määrästä,
mutta n ä y t t ä ä siltä, e t t ä se o n sen-t
ä ä n pienempi mitä aluksi luultiin
— arviolta 2,000—4,000 v ä l i l l ä . (Presidentti
tledolttl lauantaina, e t t ä P e l l -
i c o n kauppalassa y k s i n ä ä n kuoli 2,200
i h m i s t ä t. Presidentin a n U m a n tie-doituksen
mukaan Amt>atossa pystyyn
j ä ä n e i s t ä rakennuksista on 75 prosenttia
n i i n huonossa kunnossa, e t tä
ne o n purettava. Kaiken kaikkiaan
m a a n j ä r i s t y s teki vakavaa tuhoa 50
•kunnassa. Apua on pyydetty E t e l ä -
A m e r i k a n maista Ja Yhdysvalloista
Ja presidentti arvioi, e t t ä alustavat
olettamukset $20,000.000 vahingoista
ovat todellisuutta pienemmät.
Japanin maaseutuväestö
hallitusta kaatamassa
aimisjs.sa olevat
^rukset ovat
teissä
Toronto, - .\aimisissa olevat sisa-
JO-ta toinen on ollut a v i o l i i -
^cT^'' ^ ' " " ^ kuukautta, ovat h ä -
kumnialiLsoiia tavalla, mutta
^•avaitt .:-.:ä huolimatta pclllsivi-
••:ma;=P- r^-at kuitenkin s i t ä m i e l -
•^•«•a- hc- ele joutuneet v ä k i v a l l an
Kzsi.
.^:^^-n^-:t sisarukset joiden etsi-pyydetty
poliisin apua,
' mrs. C h a r l e s B a ll
-^aru., avenuelta j a 2 2 - v u o ä a s mrs.
^ Di^narcc Winchester s t r e e U l t ä.
Veljekset hukkuivat
pohjavirtaan
Englehart. — 18-vuotias D a n i e l L a -
Chance j a h ä n e n 22-vuct:a5 veljensä
Sydney hukkuivat a l k u v i i k o l l a B l a n -
chz jokeen K r u g e r d o r f i n luona, noin
kymmenen m a i l i a t ä ä l t ä pohjoiseen.
N ä m ä veljekset, Joista k u m p i k a a n e i
csaimut uida. asuivat kotlfarmilla
vanhempiensa Ja xiseiden v e l j i e n s ä ja
sisariensa kanssa Chamberlaln town-shlpissa.
He Joutuivat petollisen pohj
a v i r r a n v a l t a a n j a a p u u n kiirehtineet
ihmiset tulivat paikaUe kvätexMn liia
n m y ö h ä ä n.
Äidin sanotaan
ampuneen 4 lasta
ia itsensä
M a k l n a k , M a n . — K e s k l . - l k ä i s e n ä i d
i n sanotaan ä k k i ä m e n e t t ä n e e n mie-lenmalttinsa
Icotonaan L u o t e i s - M a n i -
tobassa j a ampuneen ensi 4 p i e n t ä lastaan
kuoliaaksi Ja ^ t t e n i t s e n s ä h a u l i k
o l l a h c n g e t t ö m ä k s L Maklnak on 156
m a i l l a Winnlpegi8ta pohjoiseen.
Kuolleet ovat Mrs. Btory Walz, 4-
vuotlas Leon, 8-vuotiafi Ixjcian ja 12-
vuptiaat icakfoset Gordon j a K e n n e t h .
M r . Walzi, Joka löysi ruumiit, on
p i d ä t e t t y n ä todistajana.
Pcllisiviranomaiset sanovat e t t e i v ät
he tiedä m i t ä ä n syytä t ä h ä n murhaan
j a Itsemurhaan. Naapurit s a novat
e t t e i v ä t h e ole ampumisen edell
ä havainneet m i t ä ä n erikoista t ä l lä
f a r m i l l a . * A s i a s t a suoritetaan tutkimus.
Poliisiviranomaiset y r i t t ä v ä t kuit
e n k i n saada y h t ^ d e n W a l z l n kolmen
muun lapsen kanssa, j o i s U yksi
asuu Dauphinissa, M a n . , toinen B r a n -
donissa, M a n . j a kolmas Aylmerissa,
Ont.
Uutistletojen mukaan mr. W a l z on
aivan kuuro j a h ä n kertoi p o l i i s i v i r a n omaisille,
ettei h ä n kuullut l a i n k a an
ampumista. LSydettyi&n r u u m i i t mr.
W a l z tiedoltti puhelimet |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-11-01