Vapaus, July 16, 1949

              ntarion metsätyöläisten
essä oleva taistelu
-jrempien työ- ja elinolojen
Ja järjestäytyminen sen edis-
Ontarion mflfllf"""'***" on
jj_missä yU kolmekymmentä
Moni nyt metsätöissä. oleva
työläinen on ollut mukana
jj^jssä Järjestämisvaiheissa.
^ ^gj9 20 muodostettiin Ca-jfcttätyöläisten
Teolllsuusunio
yllä järjestämistyötä niin
se taistelun merkeissä jonka
yksenä oli saada korjatuksi
kiBJppäcloJa Ja lisäyksiä palk-jekä
sen yhtenäl^den kautta
yleistä luokkatalstelurinta-jlonta
kertaa suoranaiset saa-olivat
pienet, mutta taiste-
^jjksei onkin punnittava» koko-unessaan
olojen ja v<rfmie» poh-järjestettiin
lakko näiden vaatimusten
läpiajamiseksi ja sen mukaan voitet­tiin
huomattavasti metsätyöläisiä
muuallakin Ontariossa. Täten lujan
perusjoukon Ja oikean taistelutoimin­nan
kautta lakko voitettiin kolmessa
viikossa, sekä saatiin paperipuu- ja
tukkiyhtiöt ensikerran polvilleen "koko
Ontarion laajuisessa mitassa.
_jtyöläUt€n T e o 111 suusunlon
ninen nykyiseen AFL:n alaiseen
Brotherhood of Carpenters
joiners-liittoon Thunder Bayn
11a ja Sudburyssa v. 1936 tapah-kä
että oli pyrittävä poistamaan
neisyys missä metsätyöläiset
^Inä aikoina olivat olleet ja siten
siteitä muun työväen unlolilk-kjnssa.
On myönnettävä, että
Ja kun se lujitti suhteita ja lu-lärällistä
pohjaa, niin se osittain
nsi unlon itsenäistä aatteellls-listeluperustaa.
Mutta askel oli
iniätön kaikkien ammattlunioi-kokoamiseksi
yhtenäiseen toi-
Bsan monopolististen rahapää-voimien
hyökkäystä vastaan ja
stymättömien järjestämiseksi, se-imalla
perustan lujittamiseksi te-lustyöväestön
ja muim vähäva-väestön
yhtenäisyydelle nouse-fasismla
ja sotavimmaa vastaan,
ikin jälkeen union jäsenmäärä
l hitaasti kuimes tultiin v. 1946
in, Jolloin Järjestämistyähön läh­in
lliunder Bayn alueella siinä
issä, että eneounistö alueen käm-lllä
täytyy saada unloon samalla
käydään valmistautimiaan rat-vaan
lakkotaisteluun "tuplapunk-
[' poistamiseksi, imion tunnustuk-läplajamiseksi
ja palkkojen korot-iseksi
sodanjälkeisten etujen tur­oksi.
Tehokkaalla voimien ino-
Dimisella Thunder Bayn alueella
Yksityiset sängyt ja sen pohjalla
mahdolliset parantuneet kämppäolot
sekä uudet kämpät ovat nyt kaikkialla
verrattavissa ennen vallitseviin. Kun
vielä on eräissä paikoin vanhojakin
kämppiä, niin saavutuksien vertailu
on tällä kertaa helppoa.
Näiden voittojen tiitkemmin ja sel-venunin
sopimuksessa määrittely ja
lukuisat työoloja parantavat täyden­nykset
sekä 10 prosentin palkanlisäys
olivat viimevuotisien saavutusten pe­russisältö.
Kun viime vuoden neuvottelut päät­tyivät
ja sopimus lisäyksillä allekir­joitettiin,
niin me unlon Johdossa ole­vat
totesimme, että ^opimus käytän-nöUisesti
täytjT kämpillä talste:ia lop­puun.
Oli jo silloin ilmeistä, että mel­kein
kaikki yhtiöt valmistautuivat
muuttamaan 16-Jalkaisten paperipui­den
katkaisemiseen, joka ei ollut mää­ritelty
sopimuksessa. Sen sopimuk­seen
yhdistämismahdollisuudet oli
kyllä sopimukseen lisätyssä kohdassa,
joka viittasi, että muut taksat on neu­voteltava
eri yhtiöiden kanssa Ja siinä
yhteydessä 10 prosentin lisäys taksoi­hin
sovitettava.
Kuluneen syksyn Ja talven ajalla
yhtiöiden puolelta neuvotteluja kier­rettiin
kaikilla keinoilla, mutta sa­malla
yritettiin sovittaa käytäntöön
16-jalkaisiin nähden uusi mittaperus-ta
— 100-kuutiokoortimitta edellisenä
vuonna alustavasti käytännössä olleen
85 ja 89 kuutiokoortin tilalle. TäUä
toimenpiteellä luonnollisesti laskettiin
'3tat'kaisutaksoJa sensijaan, että niitä
olisi nostettu sopimuksen edellytyksen
mukaan. . Samoin yritettiin huonon­taa
ruokaa ja kämppäoloja.
Nämä olivat yhtiöiden hyökkäyksen
muodot Ja täten ne rikkoivat sopimus­ta
oikealla ja vasenunalla. Työläisten
olisi täytynyt taistella tätä sopimuk­sen
rikkomista vastaan. Järjestämällä
vastatoimenpiteitä jokaisen sopimuk-
Toivotamme parhainta ortnea ja menestystä
Kyllikki ja Sulo
Lindroosin
uuteen kotiin
aul, Arvo, Vieno ja
Ilmari Leppänen
alph, Walter, Saima ja
Toivo Walback
»isi ja Olavi Pellinen
ilja ja Taavi Kankkunen
inc ja Vili Koponen
änkiset
eemu Kontola
yyne ja Kaarlo.
^'Ivia ja Arvo
mni ja Matti
iara ja Matti
nni ja I, Lampinen
aija ja Aarne Ylitalo
ilja ja Sam Laisi
r ja mrs. Korpi
r-ja mrs. Keitto
a ja Lauri Kontola
a ja Arvo Salmi ja lapset Oscar Pelto
Olga ja Aug. Luoma
Eino, Hilma ja T. Autio
James A. Tackaberry
Reginald LeDuce
J. Harju
Mr. ja mrs. Sam Mäkelä
Mr. ja mrs. Jack Järyglä
Mr. ja mrs. T. Polvi jä tytöt
Ida ja A. Ylitalo
Hilja ja Kusti Hankanen
Sara ja Bill Santala ja pojat
Johnny, Marie, Sally ja
Taisto Pellinen
Mrs. O. Charsley ja perhe
Reino Ylinen ja Lily
Frans Palola
H. Wainio
L. ja Wm. Kangassalo
Anja ja Carl Hendrickson
Astrid ja Lauri Salo
KIITOS
Pyydämme sydämellisesti kiittää teitä ystävät jotka niin
suurella JoulcoUa yllätitte meitä uudessa tuvas.samme.
Kiitos siltä suuresta rahalahjasta, kahvipöydästä herkkui-n
«n ja homman aloittajille. Kiitos päivän emännille Mrs.
SantalaUe. »irs. K . Harjulle ja Bto. Lankiselle Jotka vaivojaan
säästämättä hääräsivät kahvin keitossa.
Tämä ystävyyden osoitus säilyy Icatmtina muistona mle-lisämme.
KYLLIKKI J A SULO LINDROOS
iinäk. 10 p. 1949 Wahiiapitae, Ont.
sesU poikkeavan yrityksen yhteydes­sä.
.
Mutta tätä seikkaa ei oivallettu lä­heskään
riittävässä määrässä. Työ­läiset
sallivat uusia katkaisvunuoioja
yjn. ilman vastaan taistelua eikä tmio
valvonut tehokkaasti sopimuksen to­teuttamista
taksoihin nähden.
Mita tällainen taistelu olisi voinut
olla ja mita se voi edelleen olla? Esi­merkkinä
tällaisesta taistelusta mai­nittakoon
Abitibi Paper & Power yh­tiön
kämppä 28 Audenissa. Talvella
yritti yhtiö ajaa* pois toimeliaan
kämppäst£wardin, mutta miehet jäi­vät
yksinkertaisesti Jcämppään asian
selvittelyä odottamaan. /
Yhtiön virkailijat uhkaUivat Ja ju­listivat,
että miehet rikkovat sopimus­ta.
Mutta miehet vastasivat, että yh-tiä
rikkoo sopimusta, joten ei työt voi
olla käynnissä niin kauan kuin sopi­musta
rikotaan. Loppu oli hyvin tu­loksellinen
ja suhteet paranivat kai­kin
puolin.
Kevätkonferenssissa asetti unio
vaatimuksia vallitseviin taksoihin ko­rottamisen
mielessä, selittaen samalla,
etta boonusmaksun liittäminen perus­taksoihin,
yjn. sisältyy siihen. Sa­malla
osoitettiin, etta yhtiöiden voitot
olivat suuresti lisääntyneet Ja näinol­len
he voisivat korottaa palkkoja.
Kevätkonferenssin toimenpiteet oli­vat
myös rohkaisuna Ja painostuksena
paperitehtaiden työläisten Juuri alka­vien
neuvottelujen yhteydessä. Jonka
merkitys osittain heikkeni sillä, että
paperitehtaiden työläisten uniot sal­livat
lykkäyksen neuvottelujen lopul­lisesti
ratkaisuun nähden.
Nyt tuleville neuvotteluille on pe­rustan
muodostanut Juuri edellämai­nittu
tUanteen kehitys. Yhtiöiden
suhtautumista ilmaisevana on jatkuva
sopimuksesta poikkeaminen katkaisu­ja
ajotaksoihin nähden, päiväpalkkoi­hin
pyritaän tekemään myös muutok­sia
monissa muodoissa. Esimerkiksi
Marathon Paper Co:n taholta Sie­vensin
alueella sovitetaan käytäntöön
mekanikkojen tuntipalkkoja, joita ei
ole sopimuksessa. Ja toisaalla "suu-pojille",
tallimlehille, keittiön työläi­sille,
yjn. saatetaan voimaan kuukau­sipalkat.
Täten yritetään saattaa käy­täntöön
taksoja. Jotka toteutettuina
alentavat päiväpalkkoja ja samalla
rikkovat perusteet 8-tuntisen työpäi­vän
toteuttamiselta. Joka nykyisessä
pulatilanteen kehityksessä pitäisi olla
yhtä tiukemmin voimassa.
Ensimmäisenä vastakkaisena toi­menpiteenä
ovat jotkut esittaneet, et­ta
tmion pitaisi asettaa Stevensin
kämpät boikottiin. Tämä olisi virhe,
sillä se Jättaisi yhtiölle tilaisuuden
tayttää kämpät ulkoa haalimillaan
Järjestymättöminä työläisillä, jotka
hyväksyisivät käytäntöön esitetyt
muutokset.
Ja missä tahansa, minkä yhtiön
kämpillä tahansa saadaan nämä uu­det
taksat käytäntöön Jä työläiset hy­väksymään
ne, niin yhtiöiden edusta­jat
voivat tulla neuvotteluihin päät-tavästi
vaatimaan sopimukseen sen
mukaisia muutoksia. Heidän tarvitsee
silloin vain mahtipontisestl julistaa,
etta nämä ovat jo voimassa ja meidän
työläiset ovat jo hyväksyneet ne.
Nyt on siis pääasia se, että työläiset
eivät käsita kesäkämpillär oloaan vain
ajan kuluttamisena tai paremman
odottamisena. Nyt on taisteltava so­pimuksen
kirjaimellisesti toteuttami­sen
puolesta. IVIitä nyt sopimuksessa
säilytetään tai saadaan parannuksia
aikaan, ne ovat myös sellaisia paran­nuksia
JoiU saadjian uuteen sopimuk­seen.
Ottaen huomioon sen etta pulakausi
on alkanut ja palkkataksojen sekä
muiden saavutusten vakiinnuttaminen
on metsätyöläisten kannalta tärkeää
unio esittää kahden vuoden sopimuk­sen
allekirjoittamista tällä kertaa. Se
on tärkeää ensiksikin teoUisuuden
työoloihin nähden ja toiseksi perusta­na
niille mabdollisiile yleisille töille
joita varataan tulevaisuudessa työt­tömille
metsätyöläisifle joko metsien-huollon
tai muitten työnoaiden muo­dossa.
Järjestaraisperustciden lujittamisek­si
Ja ottaen huomioon sen, etta taiste­lu
tulevaisuudessa taytyy käydä käm­pillä,
on nyt pidetyissä vuosikokouk­sissa
täällä Port Arthturissa Ja pohjoi­sessa
hyväksytty se pertisajatus, että
järjestajät liikkuvat säännöllisemmin
•okaise la kämppäalueella jä kohoavat
myöskin jäsenverot, Jne. Täten Jää
kämppäkomiteain Ja stevardien pää­tehtäväksi
huomion kiixmittäminen
valituksiin ja sopimuksen toteuttami­seen
sekä taistelun Johtamiseen sään­nöllisesti
esiintulevien" kysymyksien
yhteydessä.
Täten varustautuen muodostetaan
tehokkaammaksi vakinaisten metsä­miesten
imioturva, pulakauden palk­ka-
Ja työolojen turva, sekä pulakau­den
luomaa tilannetta hyväkseen
käyttavän vihollisen hyökkäyksien
torjumisvoima. — A. T, H.
Kuolema oli tämän taistelun häviön palklca. Eräs saskatehewanilainen
farmari löysi nämä kaksi peuraa heti taistelun Jälkeen, valokuvasi tapauksen
ja päästi henkiin Jääneen peuran sarvet irti kuolleen sarvista.
Rauha on jakamaton
(Jatkoa edelliseltä sivulta) 1 vostohallitusta yhtymään heidän käsi-artiklan
hyväksymiä. Tätä samaa j tyksllnsä silta, mikä pitäisi olla maa-julistavat
sopimuksen tekijät Ja puo- ilman rauhan pohjana peruskirjan
lustajat.
Mutta ei suinkaan sattumalta sopi­muksen
5 artiklasta, samalla kuin si­teerataan
kohtia periiskirjan 51 artik­lasta,
jätetaän pois oleellinen mää­räys.
Jonka mukaan toimenpiteet, Joi­hin
on ryhdytty^yksilöllisessä tai kol­lektiivisessa
itsepuolustustarkoitukses-sa
eivät saa loukata miiljiän lailla
turvallisuusneuvoston arvovaltaa Ja
vastuuta, minkä peruskirja edellyttää
siinä mielessä, että se Joka hetki voi
ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, Jotka
näyttavät tarpeellisilta rauhan Ja
kansainvälisen turva-MIsuuden säilyt-tamiseksi
tai palauttamlseicsi".
On Ilmeistä, etta toimenpiteet, joi­hin
ryhdytään kollektiivisen itsepuo­lustuksen
nimissä Ja Jotka merkitse­vät
sita, etta jotkin turvallisuusneu­voston
vakinaiset jäsenet joutuvat so­taan
toisia sen vakinaisia jäseniä vas­taan,
hajoittaisivat koko turvallisuus­neuvoston,
räjähdyttaisivät Yhdisty­neiden
Kansakuntien Järjestän, Jakai-
.sivat maailman kahtia Ja syöksislv&t
ihmiskunnan uuteen maailmansotaan.
TIETOISTA VÄARENTELYA —
YK:n PERUSKIRJA
ROMUKOPPAAN
Ilmeisesti täysin harkiten, Atlantin
sopimuksen tekijät, jotka tuntevat
sangen hyvin peruskirjan määräykset,
ovat jättäneet pois oleellisen lauseen
edellä siteeratusta 51 artikla.sta, laa­tiessaan
sopimuksen 5 artiklan. Sillä
tässä selityksessä lainataan sanan­mukaisesti
51 artiklan ensimmäista ja
toista määräystä, mutta muutetaan
eräs kuitenkin oleellinen lause kol­mannesta
kohdasta, jonka juuri sitee­rasin.
Poikkeus joka. tehdään muuten
taysin sanatarkasta lainauksesta
on sangren merkittävä Ja mita tar-kein.
VaHIodepar^Unenttl muuttaa
alkuperäisessä • tekstissä olevan
"shall" sanan Ulalle sanan "do".
SO, muuttaa peruskirjan 51 artik­lan
tarkeimmän määräyksen pel­käksi
toteamukseksi, riistiien siita
sen obliratoorisen. vehroitnksen
asettavan Inonteen. Tämä Juriidl-sen
sllmänkääntötedfipun konnan­koukku
tekee valtion deparimentin
valkoisen kirjan mustaksi kuin
syntL
Se on alallaan suorastaan ennätys.
Mutta Jos Joku yksityiselämässään
ottaisi sellaisia vapaulceia Jonkin so­pimuksen
suhteen, voisi hän onnitella
itaeään, Jos sattuisi pelastumaan
vankityrmästa. #^
Jos Pohjois-Atlantin sopimuksen
tekijöillä olisi ollut rohkeutta olla; sä. Hyvönen oli aloittanut heinän-rehellisiä
työssään, olisivat he nojau- I leikkuun pihas.sa ja nähtavästi tun-mänräämine
metoodien mukaisesti.
Nyt heidän kärsivällisyytensä on lo-pus.
sa (kysyn vain, missä olen aikai­semmin
kuullut saman lauseen).
..Niinpä heidän on pakko heittää
peruskirja romukoppaan ja vaatia
voimien tasapainoa ja asevarustau-tumiskilpailua.
He tahtovat Jona­kin
päivänä olla kyVIn voimakkai­ta
toteuttaakseen väkivalloin kan­tansa
mita tulee maailmanrauhaan
Ja noihin itsepäisiin hanfoitteie-viin
venäläisiin, ja tata he sanovat
tekevänsä kollektiivisen itsepuolus­tuksen
vuoksL
MYSTIIKKA AMMATTI-SAIRAUTENA
Mutta tallainen asenne, joka perus­tuu
poliittiseen pakkovaltaan ja miek­kojen
kalisteluun, on vähän vaikea
L ä n s i - Euroopan rauhaarakastavien
niellä aivan paljaaltaan. Senpä vuoksi
on ollut tarpeellista liittaä siihen
muita seikkoja Ja maustaa soppaa
XK-kastikkeella sekä mystiikan höy­ryllä.
Mystiikka, "humpuuki", kuten mell-sanotaan,
on tyypillisesti englantl-iaitien
ilmaisu. Sanaa ei voi kään­tää,
sillä (mikäli tiedän) sitä el ole
muissa klells.sä. Se tarkoittaa mielen-,
tilaa, joka on ominainen meille eng­lantilaisille
ja meidän sukulaisillemme
amerikkalaisille. Sitä voi kuvata Jon­kinlaisena
sekavuuden ja tekopyhyy­den
välimuotona, sieluntilana. Jossa
moraalinen vilpittömyy.s yhdistyy
älylliseen epärehellLsyyteen.
,Sita voisi melkein sanoa valtiomies­ten
ammattisairaudeksi kapitalisti­sissa
maissa.
(Jatkuu)
Vilkasta kesätoi­mintaa
New
Westminsterissä
New Westminster. B. C. — Keväinen
tervehdys taältä Fraser-Joea varrel-ta!
Kylä takilakin olemme saaneet
nyt kuumia päiviä tarpeeksi kylmän
talven Jälkeen. Niin, kalamiehet ovat
taas täältäkin lähteneet pohjoiseen
onneaan koettamaan Ja toisia on Jää­nyt
tahän Joelle kalastamaan,
Minuit piti kuitenkin kertoa vähän
osastomme toiminnasta. Meillä on ol­lut
kaksi hyvää Ulalsuutta t^män ai-kukesän
aikana. Elnslksl ne meidän
•basketti-iltamamme" oimistuivat hy­vin.
Saimme parhaan kannatuksen,
mitä toivoa voidaan. Kiitos siis huu­tajille
Ja vasaramiehil.e. KiUos myös
pianonsolttajalle ja kupletin laulajal­le.
Sitten meillä oli oikein onnistunut
piknekki Port Mocdyssa. Se pidettiin
aluetoimikunnan hyväksi Ja puhtaak­si
saatiin $00. mikä luovutettiin alue­toimikunnalle.
Tilaisuuteen oli saa­punut
pajon kansalaisia ympäristöl­tä
Ja Vancouverista oli tultu oikein
suurella Joukolla kalamoJaikaUe. Kiitos
tov. Halmiselle hyvästä puheesta,
Emännille erikoLskiitos siita suuresta
työsta minkä he tekivät, hääräten ko­ko
päivän kuumassa keittiössä. Kiitos
myös kaikille yhteLscsti juhlan onnis­tumisesta.
Ke.skustelimme kokouk­sessamme
viime kerralla a!uetotmi-kunnan
ehdottamasta yhtelscsta plk-neklsta,
mikä pidettäisiin elokuun lo­pulla
samassa paikassa. Lupauduim­me
vointlmme mukaan olemaan mu­kana.
"VVhlst Drlve" pidetään en.sl elok.
13 pnä Russell-hotellin alakerrassa,
samassa paikassa kuin ennenkin.
Seuraava kokous on tk. 24 pnä tov.
Ylön paikalla. Saapukaa Joukolla.
Hauskaa kesän Jatkoa Ja hyvää ka­lastusta
kalkille kalamiehllle. — M. N.
Lauantaina, heinäk. 16 p., ~~ '^^.^'j^ä^^ig^^
ii
"Metsien sinfoDia^ RonaanttiaeD klmnylt^tnro nkteuBUtina
Lapin humiserltta ertmaMa.
tMsUlMk M i a i k M B SI p i t f t a i :
Niyt&nnttt alkavat iii«l>w»l«« »IMaft k«i)» 11^ J»
BftytiaBM ovat k d » T > kcU* f 1*.
ISOLLA BAAUIXA
INTOLA8SA. UlstklMa. heiiyUii
SOUTH GILUESäA. kesldvilkkMU,
SCAUUITON TIEDONANTOJA
o.v.
kuoli Torontossa
Toronto. — Tk. H p:nä saavutti
kuolema Otto Vilho Hytösen, Joka oli
CSJ:n vanhimpia jäseniä. Hän saa­pui
Canadaan v. 1909 Ja asui Toron­tossa
koko ajan. Hän aloitti työn
Massey Harriksen maanviljelyskalu-tehtaassa,
Jo.sta viime joulun edellä
«rosl huonon terveytensä vuoksi, saa­den
pienen eläkkeen. Lyhyeksi kui­tenkin
muodostui eläkkeestä nautti­minen.
Kun mrs. Katri Hytönen palasi yl­lämainitun
päivän Iltana kotiin työs­tä,
löysi hän miehensä polvistunces-sa
asennossa kuolleena vuoteen vicres-tuneet
avoimesti Britannian ulkomi­nisteriön
antamiin selostuksiin perus­kirjasta,
minkä mukaan. Jos suurval­ta.
Joka on Joutimut selkkaukseen
toisten valtojen kanssa
kieltäytyy hyväksymästä paatosta.
Jonka kaikki muut selkkauksen
ulkopuolella olevat suarväJlat ja
vähintään kolme tnrvallisausnea-lien
voivansa huonosti, oli mennyt si­sälle,
mutta voimat olivat loppuneet
päästyään vuoteen viereen.
Vainajalta Jäi vaimonsa Katri, Jon­ka
kanssa hän meni naimisiin muuta­man
viioden periLstä Canadaan tu-lotuia
Jällceen. Vainajan muut lähei-
.set omaiset ovat Suome,ssa.
Toverit ja ysta'<^t sanoivat vlimei-voston
Jäsenta hyväksyy, ja jos ta- ^ .-iet jäähyväiset Otto Vilho Hytöselle
mä nmrvaita päättää uhmata j
maailman mielipidettä, jota sellai- ;
nen päätös ilmaixee, on mahdoton-1
ta nähdä talosta tai laatia sääntö-;
jä siita. mitä silloin olisi tebtavä
m m m
"On selvää, ettei YK voi ryhtyä
mihinkään pakko toimenpiteisiin ; vuosikymmeniä,
jotakin sunrvaltaa. vastaan ilman. Poismehnyt toveri laskettiin Moiuit
yleistä sotaa. Jos sellainen tilanne I Pleasantin iiautausmaahan toveriJou-syntyisi,
olisi YK menettänyt tar-; kon seisoessa haudan ympärillä. — X,
koitnksema |a kaikkien jäsenval-i -
Trullin iiautaufitoimlstosBa tk. 14 p:nä.
Pastori Kopasen lisäksi puhui O.
Sundqvist, lausuen valituin sanoin to­verien
Jäähyväbet ja muistutti sita,
että meidän on taytettavä auki Jäänyt
paikka. Jonka polsmennyt toveri Jät­ti,
oltuaan CSJrn Jäsenenä useita
tapasivat
toisensa 52 vuoden
eron jälkeen
MontreaL — MorrLs Ja Is.sie Silver­man
ovat veljeksiä, multa he ovat
nähneet toisensa vain kahtena päivä,
nä koko elämänsä aikana.
Issie on 72- Ja Morris 68-vuotias. He
tapasivat toisensa vain kerran Vilnas­sa,
Puolassa, v. 1897. Kahdeksan
vuotta myöhemmin Morris muutti
EhiKlantiin, Birminghamiin Ja vuotta
myöhemmin Issle lähti New Yorkiin.
Molemmat ryhtyivät räätälin ammat­tiin
Ja siinä anrunatissa he ovat olleet­kin.
Morris saapui Joku päivä sitten
tänne olles.saan matkalla New Yorkiin
tapaamaan veljeään toLsen kerran elä.
mässään. "Me olemme molemmin Jo
vanhoja miehä Ja tuskin tunnemme
enää toisiamme", sanoi Morris.
Veljekset ovat olleet kirjcvalhdossa
30 vuoden ajan Ja ovat myö.<ikln vaih­taneet
valokuvia tällä ajalla.
Molenunat ovat syntyneet siinä
osassa Puolaa, mikä nyt on Neuvosto­liiton
hallussa. He Joutuivat erilleen
Lssleh ollessa neljän vuoden Ikäinen.
Molempien vanhempiensa kuoltua Is­sle
meni Vilnaan ja siellä hän näki
ensimmäisen kerran veljensä Joitain
vuosia myöhemmin. Issie meni nai­misiin
ja pariskunnalle syntyi kaksi
lasta. V. 1900 perhe muutti New Yor­kiin.
Morris lähti atoalsemmin Yh­dysvaltoihin,
ollen siellä vv. 1903—04.
kunnes muutti takaisin vanhaan maa­han,
asettuen asumaan Birmingha­miin
Englannissa.
Molemmilla on iso perhe. Is.<ilcllä
oh kaksi tytarta, kaksi pcjikaa, seit^se-män
lastenlasta Ja yksi lastenlasten-lapsi,
Morriksella on kaksi tytärtä,
kolme poikaa Ja neljä lastenlasta.
22 vuoteen eivät veljek-set tienneet
toisistaan mitään, ikunnes Morriksen
eräs brittiläinen ystävä tapasi IsHicn
New Yopici8.sa Ja antoi hänelle Mor­riksen
"osoitteen. Sen jälkeen he oli­vat
Jatkuvasti iklrjevaihdcssa Ja Mor­ris
on aina halunnut tulla tälleman­tereelle
tapaamaan veljeään, mutta
vasta nyt se tuli mahdolliseksi.
"Molempien meidän vaimcmme
ovat kuolleet", «anoi Morris. Hän
sanoi myöskin, etta heillä on saatta­nut
olla veljiä Ja sisaria, mutta he ei­vät
tiedä siltä varmuudella,
I.-iSle Jäi hiljattain pois työstä, työs­kenneltyään
pitkät ajat eräässä nais­ten
vaatetustehtaas-sa New Yorkissa,
Morris on työskennellyt Birmingha­minsa
vaatetusalalla. "Ja me olem­me
molemmin union miehiä", sanoi
Morris ylpeänä.
Pitamässään kokouksessa hyväksyi
liittotolmlkunta seuraavat seiirat 111-
tcn Jäseniksi:
Vanoouverin nrbcUoMra, B. C. Pu>
heenjohtaja Elma Stenberg, sihteeri
Elmer Kujanpää ja rahMtonhbitaJa
Teijo Lehtinen. Osoite toisteiseksi
2Ö05 E. Pendei- St. Vancouver, 8. O.
Tlcer A. C. Katninlstlaula, Ont. Bih-teeri
Oiva Laatu, Box 8, KanUnlsti»
quia, Ont.
Visa. Wanup. Sihteeri Paul Tyni.
Wanup, Ont.
Elo A. C. Sihteeri N. Ba!mUllrvt. Box
4(55. Port Arthiu-, Ont.
Aivan lähitulevaisuudessa tiedote­taan
neljän muun uuden aeiiren osoit­teet
ja vlriuiiijat, kun kaikki tarpeel­liset
teknilliset seikat on saatu Jär­jestykseen.
Jen ja kilpailijoiden ottaouan tttto*
mioonsa.
Liittotolmucunu tuIee^Uittokokook-selle
tekemiin ourfiektn ebdotvkatn
Uittomme 2S-vuotisjulkaisim laatimi­sesta
ja kustantamlaetta aekJi in]r()ald&
sen myymisestä seurojen kautta.'
TyöUisurneUuterirelBln.
BCAUL:» iuiif«««aiannita»
paav* slh^cri.
Samalla tledolttaft liittotolmlkunta.
että se on onnistunut saamaan Suo­men
TUL:n uusimmat sftinnöt Suo­mesta
haltuunsa ja koska tie ovat.
eräita muodollisia seUckoJa lukuunot­tamatta
aivan samanlaiset kuin i^A
U:nkin säännöt, voidaan sila nliti
meikäläisissä kilpailuissa kiyttii ai­van
sama Ia perustalla kuin Jomainit-ujakin
sääntöjä. Ahioastaan TUL:n
säännöissä on kelhättnheitossa heit-topalikkaan
Ja mittaukseen nähden
viimeisimmät ja kansalnviliaestl uu­situt
määräykset ja piitUkln liitto­tolmlkunta,
että Utä kohtaa' sovellu­tetaan
liltojuhllemme roestaruuakll-pallulssa.
Jonka siis pyydämme tmto-
Tatukasta hedelmifi .
Suomeeti
BeMnld. — Tanskan kansaa ablml-tun
kauppasopimuksen imHteliaa.-tuo^
daan ensi syksyni maahamme 7'jaU-Joonan
Tanskan kruunun uvoati^.biio-relu
hedehnli, ennen kattdcea ommlaV
mutu mydekln luultavasti piln^-
ti Ja luumuja. Ko. hedelmier^Ui kilo.
miirilnen suuruus riippuu tietenkin
hlntakysjrmjrksesti. jcdta kult«ikin
on vleli avoin. Joa hinnat ovftfe Jen­nallaan,
meakitsee 7 miljoonan Imu-nun
kauppa n. 7 miljoonan kltan tuoo-tla.
AstanoEoalBelta taholta on biio-mauiettu.
ettit mikiU kotimaineii.hi-delmisäto
ensi syksyni odotuaten
mukaisesti runsas ja mikill yleinen
keiiltys jatkuu, ovat edellytykset tuon.
tihedelmiin vaiiauttamlsebl stlnnfis-ielysti
hyva.
Florldaaaa on suurin aisinaan
vesialue kuin mlniin muualla. Yb-dysvailolssa.
Se on 4;3JM nellAnaUln
suuruinen.
JillJOS
Oikein kaunis kiitos teiUeystävttt kun saavuitte kesä­kuun
11 p. iltana yllättämään minua täyttäessäni 50-
vuotta. '
Kaunis kiitos raha- sekä arvokkaista lahjoista jotka
jätitte käyntinne muistoksi.
Monet kiitokset Selma ja Urho Liljalle jofka tämän
illan järjestivät. Kiitos niille jotka ottivat osaa vaan
eivät voineet saapua.
Ystävyydellä kiittäen.
Wln(bor
EVA KAARTINEN
Ontario
f" 1
J\tVin tos
Lausumme sydämelliset kiitokset kaikille stikulaisille
ja tuttaville jotka saapuivat niin runsaslukuisina meidän
häätilaisuuteen.
Kiitos raha- ja muista icauniista kailisarvoisista lah­joista.
Kiitos illan emännille ja kaikille niille jotka aut­toivat
tekemään meidän hääpäivämme niin muisto­rikkaaksi.
,
AATE Ja LILLIAN WAHAMAA
Intiaanien keskuudessa
tuberkuloositarkastus
Ottawa. — Intiaanien keskuudessa
.JUbertassa. Yukonin alueella ja North-west
Terrltorissa suoritetaan tämän
kuun aikana tuberkuloositarltastus X -
säde koneiden avulla.- Noilla etäisillä
alueilla asuva valkoihoinen väestö saa
myös vapaata lääkintähuoltoa, kun
X-säde Joukkueet liikkuvat niillä alu­eilla
tioiden olisi loimiitava niiaal olois­sa
kunkin sopivaksi katsomallaaa
tavalla."
•ramä sangen täsmällinen kohta:
osoittaa Pohjois-Atlantin sopimuksen
tekijöiden todellista asemaa. Heidän
farisealaisuutensa <m niin suuri, etta
heidän on onnisttmut vakuuttautua
omista hyvista oikeuksistaan Ja Neu-
Troopillisen saaren
asukkaat hävisivät
teille tietämättömille
Sydney, — St. George-saaren bfXXi
iKMkatXA on Jiävlnnyt salaperäisellä
tavalla. Jättäen tämän 60 nellömallln
iuurulsen saaren asumattomaksi. La­ri
^'seudun saarten asukkaat ovat klel-vostolUton
ehdottomasti vääristä kan- • täytyneet menemästa autiolle saarelle,
nanbtoista kaikissa selvittamättä Jää- i »anoen "heiÄIen" olevan vallalla slel-neissä
kysymyksissä. He näkevät tl- lä.
lanteen sellaisena, että Atlantin vai- i. Solomon-saarten hallituksen «ano-koiset
enkelit ovat Joutuneet Mosko- \ tsan olevan tietoinen siita, että St.
van hämärien kiunmitusten Itouriin, i Georgen aiukkaat ovat hävinneet.
Heidän ei ole onnistunut saada neu- ' mutta minne, sita ei hallitus tiedä.
Hellesään seuraus —
raju ukonilma
Suomessa
HetoinkL (S-S) — Viime päivinä
vallinnut helle on tuonut mukanaan
ukkoseään. Joka heinäkuun 7 pnä pur­kautui
«rl puolilla Suomea voimak­kaana
rajuilmana salamoineen ja
kaatosateirifeen. Rajuilma raivosi mo­nilla
palkT/caktmniila aina Tunm saa­ristosta
Lappiin saakka. Salama sy­tytti
liikuteta aminrakennus- ja met­säpaloja,
Joiden aiheuttamat vahin­got
ovat melkoiset. Myös ihmishenki n
menttfjuUa. sattui. Niinpä eslnx Y l i ­torniossa
»atol rakeita, Joista suurim­mat
painoivat 55 grammaa Ja olivat
markan rahaa suttrempia.
Sudbury Ontario
AVIOLIITTOON VIHITTY
Anni Helttiiiien
— Entisaikaan Amerikan Intiaanit
kuivasivat Ja savusUvat oistereita.
TOIVOTAMME ONNEA JA BÄENESlYSTÄ
Henry Helttui^en
Kalle Helttun^n
Pastori E. S. Hjelt
Helvi, Heino ifa John Saari
Aini ja Anni Huhtala
Kaisa ja Niok Saari
Mr. ja mrs. Knight
Heinäk, 1 p. 1949
Wm. Kujansuu
Lauri Almi
Mini ia Antti
Otto veijonen
VUl Kalaoja
Hilma ja Jussi Metsälä
Signe ja Emil Kangas '
Swastika, Ont.
/ KIITOS
Sydätmellisesti kiiUUnme tciti ysUvit ja sukulaiset. Imn
yllättäten tulitte lu<*semme t<*rottamaan meille fameayh-telseljlmämme
alkamisen johdosta, jirjestien herkullisen
kahvl(«rjoilun ja jättien meille muistoksi arvokkaat lahjac
Kilttien teitä ystivyydestinhe.
ANNI J A JQHNOINA8
mm