Vapaus, March 18, 1950

              mm
'ms
Lauant., maalisk. 18 p. — Saturday,,Mar. 18
JlaaiMi OanffldlBM.; E K
fabUahefl Nof. 6 fb 1017. AntbinlisQl
Oatefl thäea mdclly: Toe*
ttddreea Bdai '
Canadacsft: l vk. 6M 6 kk. 855
1 fft, 7 ^ 0 kk. 428
on -vnimeaikoina ollut suurta huomiota saaneita
oikeuskuulusteluja lääkäreitä j a po-
»''"^^ ' tjbiden omaisia vastaan nJ.''armotappanuseh'^^^^J^ Suuren
yleiisöqi keskuudessa o a myös tarkoituksellis«sti kehitetty myötätun-hiita
yksilöitä kohtaan, jotka ovat 'Tjelastaneet rakkaimpiaan jä
l^öiilaiiaäu k^ujen aiheuttamilta kauheilta kärsimyksiltä". Onpa
i^iäeC tullut esiin oikein sellainen
l l U y i ^ , Qiikä "arraotappamisen" Uillisesti kaytkntöoii otjta-
Huömattavin näistä "armotappo"-jutuista oli oikeuskuulustelu
tH s: Sanderia vastaan, joka tunnusti antaneensa "armopiston" syö-naiselle
— mutta joka kuitenkin lopuksi vapau-tässä
yhteydessä kuitenkaan kiinnosta tri Sanderin juttu
edes sekään, että oikeuskuulustelun aikana viitattiin
:|«f J häqen porvarillisten maailmankatsomukseensa. Meitä kiinnostaa, ei,
^pÄÄiJ:'--^'l:"Ä mikä kätkeytyy " a r -.
Jg^lp;-v?|^;^inä^^ ilmeisesti; näiden, oikeusjuttujen -yhtey-;
' dessä edistetään.
•^^^'•^^Me muistamme.:-T^.eikä-:se: saisi koskaan -haihtua-pois ihmisten JiSl^^t^:^;: ^ini^feta^ -^aloittivat: Joukkomittaiset ihmismur-. l Ä s ' Ä ja vrikoUisien sterilisoimisesta",:sekä"pa-mi
l i i
lantumattömieni kivuttomasta poistamisesta".:
tl-t-- ten tätä ohjelmaa puolustettiin silläj että patahtMroattomat "säästy-
Me muistamme mi-
•M0
m mi
{{i^.-^-vl '" yät" kovilta kivuilta ^ r i h e i j M ah
|li|iÄ^S5'vl^.i-ylitÄ sterilisoida;mielenvikaiset-ja .
' ti-s. parantumattomat rikolliset; kuin hoitaa heitä. Mutta me tie-
'-i^: l ' ] dämme myös, ja tämä on ratkaisevan tärkeä seikka, että natsien fiJlilfiS^- '-.^sterilisointi J a - ; a r iÄ liyviii' piän^lubkkayailan -taiste-- IfilllälS ' ^ ^ päättyi Saksan suur- ä j|P8l||;;;'^^-;^:: ,että^,miljöbnia ihmisiä murhattiin
S ja keskitysleirien kaasu-uuneissa. Eikä
SliMf o- ; «äfci^ iQiiJtKi. xäts '•armötappaminen'' oli erottamaton osa sota-iilstelustä.
Ihmisten f rnielet oli ensiksi raaistu te ttäva ; a saatava
iuonnoUiseha asiana toisten ihmisten tappaminen. T o i -
airmotgippäminen" oli silloin askel joukikomurhiia kohti —
edelleenkin.
tauteja ei ole. On vain sellaisia
potilailla ja heidän omaisillaan ei ole
.pi|ii||j^|)j[t|^s.;X^ löydetty
^|^||tl;:i;t5|'^?]^^ varansa.-sotavalmisteluihin jne,, eikä^
Niin"vanhariaikalsla" kuin se lieneekin, me liitymme ehdoitta
a västuslavat kaikenlaista "armptap^amisla" ja
sen katsantokannan perusteella, että sota- ja
ytapppnienetelmien asemesta pitäisi etsiä keinoja ihmiselämän piden-
./tänuscksi'ja'tautien paraiAaniiseksi, ^r,\
Aikansa
Un CC.F:n oikeistojohtaja .Angus Maclnnis M . P , ahdisti äla-
PIIIpS; ;0 k i K: huoneen istunnossa Koötenay East vaalipiiriä edustavaa liberaalipuo-
.% lu^ä; parlamentin jäsentä J . \ . Byrneä punakauhun lietsontaan
;| si^ll j Minc, Mili and Smelter Workers unioa vastaan, niin mieli teki huu-'
*ÄiBid^fl^#iM^ anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he
se kieltämätön tosiasia> että C C F :n
oikeistojohtajat — kuten sosdem-pamput kaikkialla maailmassa —
suorittavat tietoisesti tätä karkeistyötä työnantajien hyväksi ja työ­tätekevien
sekä koko kansakunnan turmioksi. Näin muodoin yllä-Ä
l l i
'f^jh^l Mutta samalla tuli mieleen
\ 'JA * ; oikeistoiohtaiat kiiton SDIHPI
lif I
lii-
Mm
m-im
neet itselleen korkeimmat palkat ja paremman unioturvan koko C a ­nadan
metallikaivösteöllisuudesäa; Tässä tilanteessa C C F : n oikeisto­lainen
parlamentin jäsen, .Vngus Maclnnis riensi B C : n kaivosparoo-cien
avuksi ja vaati vielä liberaalista J . .A. Byrnea (kaivosmiesten
uiiion jäsentä> ryhtymään hajoitustyöhönkaivosparoonien hyväksi!
fjlfeip^i ä Asiaan liitty jonkin verran hirtehishuumoriakin. Ensinnäkin
|liif|v^^:^^^^ ^ - ' P^*"' viibtta sitten suurpääoman lehdet Financial
j . ; .1 ; Isosti Toronto Globe and Mail jne kirjoittivat jatkuvasti, joka mairi-
|tff,' I v ; telien, uhkaillen tai kijhoitlacn, että oikeistolaisten työväenjohtajain
feijtJ^ : w • pitäisi aloittaa "kylmä sota" työväenliikkeen vasemmistoa vastaan —
; että saataisiin työväenliike heikentymään ]X)ryarien hy\'äksi. Kuten
^ muistetaan, nioniet^ ja monet C C F : n johtajatkin lähtivät
hyvin vastehmielisesti tälle hajoittajaiii tielle. Heillä ei luonnollisesti-
! kaan ollut mitään sitä vastaan, että tekevät palveluksia suurpääomalle,
; sillä olivathan he jö silloin \Thkiytyneet imperialismin aseenkantä-
^ jiksi sosialismia vastaan käytävässä 'kylmässä sodassa'' kansainväli-
• iellä areenalla. Mutta paha omatunto kolkutti heitä erikoisesti sen
, \'uoksi kun pelkäsivät, että heidän petospolitiikkansa paljastuu jou-i
koille, jos lähtevät avonaisesti hajoittamaan unionistisen liikkeen river
^ Tämä oli silloin. M u l t a kulcn muistetaan, C C F : n johto ja oi-
V kcistolaiset uniopomot taipuivat kuitenkin ryhmissä ja yksityisesti
^ suurpääoman tahdolle, kunnes nyt on tultu siihen, että tätä paheellista
työväcnvastaista painostusta harjoittaa alahuoneen istunnossa, ei F i -
. nancial Postin, eikä kultaparoonieh ja Globen mies, vaan CCF:n
' t u n n e t tu oikeistolainen johtaja nir. Angus Maclnnis! Annettuaan
• paholaiselle pikkusormensa, C G F : n oikeistojohto joutuu lopuksi änta-maan
kurjan sielunsa ja sen lisäksi matoisen ruhonsakin suurpääoman
' sotasaaliiksi. •
Huomenna, tk, 19^ p:nä täyttää'Äo-evsl
Kannisfo UKkerbysta 72 vuotta,
ptinittelummc'päivän »ankbiiltef rrotsatanftista;; pappia julläisi vjifcib; lainlaatijakuiitisssaka^ e i i i yleisen toista pidatfstäv^a^ puhe-, kes-
; Meille sanottaneen, että C C F : n oikeistojohtajat alistuvat täl­laisiin
likaisiin tekoihin siinä uskossa, että he voivat — kunniassa
pidettyinä työväenmiehinä —^ saada parempia työehtosopimuksia
V J f ^ i ^ t t f f i ; ' * kai>x)smiehille. Mutta tässä yhteydessä on h>'\-ä palauttaa-mieliin
S ' mitä C C F : n hajoituspolitiikan perusteella on "voitettu" Pohjois-On-iiäiiliftSiil^^^^^^^
i !^ Kaikkein alhaisimmat palkat eikä mitään unio-
V I I M E I N E N K I N T I F PA
; fiirlciikfien «öliriamiÄ- voi­makkaassa
hyrfclssäatt sitruunan k u i -
vaTssl Ja lupasi kenelle hyvänsä katso­jista
$ioa Jos «aaviat' Jääiäidksistä pu-rlstetuXsL
yhtään tliHpaanictouaV
Hlljalsuustauon JäJk«m, pieni k a i -
jup^menmic» a£t^l e s i in Ja. nousi l a ­valle.
Hän puristi kuivaksi puristet­tuja
sitrmma;nkuQrla —; j a katso, nite-tä
tuli.nestetippa. Voimamies maksoi
luvatun summan Ja sitten k y ^ i :
"Minkälaista liiketointa herra' har­rastaa?".;
'
"Oö", vastasi voittajat, "minä olen
vain verokarhu"; — F o r d Pacts, W i n -
dsor. . -.
. * - •• "
A A P E U N LÄVSUNTb
Joitakin vuosia ennen kuin Abc
Lincolnista tuil prcsldchtti, eräs New
Yorkissa sljaltsevis liike kirjoUti hä-nelie
kirjeen missä tiedusteltiin Lin­colnin
naapurin finanssiaseniaa
Springfieldissa. Jonkin kelhottclusri-tyksen
johdosta k,o. mjies oli pyytänyt
luottoa tältä itäi^h alueen liikkeeitä.
Lincoln vastasi. "KIrJc«ine 10:ltä
päivältä saapunut, »ilnä tunnen hy­vin
mr. S i a n k i n j a harien olosuhteen,
sa. Ensinnäkin, hariellä eri' vaimo Ja
pikkulapsi, Yhteenlasklcri niiden p i ­täisi
olla $50,000 arvoiset kenelle mle-helle
tahansa. Toiseksi hänellä' on
toimisto missä on 8 f iO airVolnen pöytä
Ja >i' arvoinen' tuoli: Viimeksi siellä
on yhdessä kulmassa suuri rotanrelkä.
Jota sietää pitää silmällä.
Kunnioittaen teidän,
\ Lincoln."
•-• * •" * . .
SIINÄ O N V A N K A S T I F E B AA
Canadan hailltus ci;halua mainos­tusta
Canadan maaperällä olevista a -
mcrikkalateista. Se näyttää oietta­van,
että siltä voi koitua poliittinen
takapotku, — ifecLean'8 Magazine,
Toronto, maalisk. l p ,
• .' • • -•
E L M O O N K U I V U U S J A K A T Q ,
K A P I T A L I S M I N P E L A S T U K S E K SI
Mr. Tnmiah luottaa pääasiassa on­neen
päästäkseen pois pulmasta. K u l -
vuusvuosi on odotettavissa ja. se yql
vähentää <vuodehl95Q isatoa. Vlranp-tnaiset
toivovat sitä. — 'ö. S. News &
World Report, helmlk. 24 p,
S E O N T O T T A
Presidentti Ttiuman sanoo, ettei i h ­misten
pitäisi kuuriieritu» H-pommlri
(vetypommin) suhteen. Mutta }os me
emme kuumene sen JOHDOSTA mo­net
meistä voivat haihtua Uniaan sen
RÄJÄHDYKSESTÄ, — Alan Maxi
N, Y, Daily Worker,
" K Ä V T T Ö K E L P O X S E N A A ^ I N"
T O I M E S T A — L E I P Ä K O B T I T?
Ny T l d lehti kirjoitti Jokin aika sit­ten
Fagerholmin "työväenhallituksen"
saannoksista mm. sciuraavaa:
" O n muuta,^doka el ennusta hyvää.
Huhu tietää kertoa, että säännöstelyn
kummitus uhkaa meitä jälleen. Ker­rotaan,
että uusia lelpäkortteja on Jo
alettu painaa. Meidän on oUut pakko
lainata 15.000 tonnia vehnää j a 10.000
tonnia ruista Ruotsista. Maata Uhkaa
leipäpula — viisi vuotta rnaallmariso-dan
jälkeen, j a tämä siksi, että: mel-län
el ole onnistunut saavuttaa edes
lähtökohtaa kauppaneuyotteluissam.
me Neuvostoliiton, meidän tärkeim­män
vlljakauppatuttavamme kanssa.
Meillä ei ole dollarlvaluuttaä'ostaak­semme
muilla keinoin. MctalllteoiK-suuden
tulevaisuus näyttää'' epävar­malta,
slilä ainoat nlahdolUset mark­kinat
meillä ori idässä. Sairiaa on sa­nottava
puutalotuotarinosta; jonka
kehitys niinikään Joutuu. vaaranalaf-seksl.
Hallituksen edessä on epäon­nistuminen
keko linjan pituudelta.
prot:
sitten lausunnon, missä t»-oroitti n mielipiteen harkittayai-si. Hänoneb-
P^minlsteri Duplessisin hjökkäj/SJtldotcn määrääjä kaikelle kiintdmlstöl-
Q^ebecin slvlijivapauksia vaistäari i a i I3 Quebecisss. mlkäU c n kysymys lain-tricmlttiin
"riiiehyaltaJsutidel ;"5r :ja • käjrtöstä, Lainataksenune Saturday
"ihmisen kristillisten oppirnkfeitämi-JNightin toimittajaa mx. Duplessls on
seksi" se kuii,"tfijlted Je«*lshi Cultural j 'poliisi, syyttäjä, tuomari,', sheriffi, jä
Centre" «uljettiln miirialukkolajn pc-! hirttäjä- Murialukkolaki' tekee sen
rusteella. • 1 hänestä'. • . • '•: • -
Edustaen, maakunnan kalkK^a P-o-; , "KJo. cmaisuus kuuluu United Je-t^
staiittisia kirkkoja nämä pap"t julis- \ wish Peoples Orderille — mikä t u l -
tivat, että "ni5.munalt&kotoki7,. minkä ! kitaan sen julkaisemassa ohjelmassa,
perusteella juutalaisten * kiilltuurljär-; vejjeys. kulttuuri j a opetusjärjestök-
Je^tön haali suljettiin, *'Q^ täysin vas-takkalnen
meidän demokraattisille
traditioillemme".
Tämän historiallisen ja erittäin
lämpimästi tervehdittävän lausunnon
aheklrjoittajien joukossa o n .Yhdisty­neen
K i r k o n Montrealin presbyterjiJ
moderaattori pappi G. R. Cragg, Ärig-licän
Diocesari Collegen johtaja pappi
W,. A. Ferguson Ja Bapti.9t Churchin
päämies» pappi M. F , McCutcheon.
(Suomalaista kunniantuntoa loukkaa­vaa
on, että näiden allekirjoittajien
Joukosta ei ole Montrealissa toimivan
suomalaisen lyapin nimeä — Vapaus).
Näiden pappien lausunnossa sano­taan
m.m. seuraavaa:. _
"Kenelläkään el ole mitään mah­dollisuutta
tiedustella millä perustce-la
mr. Duplessls olettaa, että ((juuta-l£
llseri); haalla'. on , käytetty kpmmu-nistisen
propagandan hyväksi. Hän
ei ole vastiiuveivolllneri kenellekään
mielipiteistään. Hänen, e i ' tarvitse
si, mihin kuuluu yU 1,000 miestä ja
naista Montrealissa — Ja se on osa
kansallisesta järjestöstä, millä, on
osastoja Torontossa, Winnipegl£sai
Vancouverissa. Calgaryssa, Hamilto­nissa
jä muissa kaupimgeissa kautta
maan."
Pappien lausunnossa mainitaan U J -
P O : n monipuolisen toiminnan eri
haaroista j a sanotaan: "Viime .syk­synä
sen Juhlasali annettlri kristillisen
järjestön; käytettäväksi la siellä suori­tettiin
jumalanpalveluksia".
VAARA O P PI
"Me sanomme vääräksi opiksi sitä,
että 'valta oikeuttaa \ itsensä* sillä se
vaikuttaa turmelevasti julkiseen elä­mään
Ja .se haittaa miesten j a naisten
täyttä kehitystä ymrialan lapsina. Y k ­silöt
eivät ole olemassa valtiota var­ten,
eikä valtio arma mielivaltaisesti
yksilöille oikeuksia. Valtio on Juma­lan
moraalisen lain alainen vällkappa.
le Inhimillisen hyvinvoinnin hyväksi
kustclu- j a järiestjmaisoiteus.' <Lam-beth
Congrcss',: 1948.)
"T^män tuoksi, kristittyinä pappei­na,
ms julistamme täten, että" äsket­täinen
mlelivastaisesti toteutettu' J e -
wish Cultural Centren, lukitsezninen
5101 Esimiaide ^ Ave; vai:rella,: kieltää
ihmisen kristilliset opit; j a e t ^ n.s.
mimalukkolaki.^ minkä . perusteella
mainittu pallää suljettiin, cn täysin
esittää mltäärit todistusainehistoa sen ja me tunnustamme vissit ilimisoikeu-västakkainen
meidän demokraattisille
tradlticillemtrie."
Tämän lausunnon ovat allekirjoitta­neet:
Rey. W. J . Bishop, Rev, R. Bod-ger.
Rev, K . C. Bolton, R§v. M . W.
Booth, Hsy. R. A . Cameron, Rev. G.
R. Cragg, R e r . ' E . F . . M . Dann, Rev.
C. DsMestrai, Rev. R. G . Elliott. Rev,
R. K . Pairioäirrii Rev, W. A . Ferguson,
Rev. W, A . Gittord, Rev. D . R, Gaul-tieri,
Rev. N . Hlllyer, Rev. J . G . Joyce,
Rev, R. G . Katsimoff. Rev. K . B . Kee-fe,
R. J . .kerr, Rev. E . Kettlebo-rough,
Rev. C. KIrby, Rev. C. R,
Lang, Ret. F R, Lawler, Rev. S. B.
Liridsay. Rev, A . M . Little, Rev. H , H.
little, Rev. A . B . Lovelace, Rev. P.
Matthams. Rev. M , F . McCutcheon,
Rev, D. W. Ncseworthy. Rev. J , C.
Peacöck' Rev; S. L . Pollard, Rev. De-courcy
H. Rayrier, Rev; W. Stanford
Reid, Rev.' V . Rose, Rev. R. B . Y.
Scott. Rev. w : ' c . Smith. ^ev. H . J .
Taylor, Rev. J . Vokcy. Rev. J . S.
Wagland, Rev:- H . H. Walsh, Rev.
C. G. Ward,' Rev. E . J . Wljite. Rev.
S. Wood. • '
— C S J : n ' paikallinen osasto ori
päättänyt .suurentaa haalimme näyt­tämöä
koska S S tällaisenaari onkin
l i i an pieni esittää ison^ia näytelmiä.
On ol:ma.^a 5-henkmen komitea. Jcks
on huolehtinut suimnitelmista j a p i i r -
rustuksista^^a.tähän tietcon rak.ennus-työt
alkavat niin pian kuin.fhimet jc
jäät on lähtenyt roaas^.. Haalille on
jo rakennettu uusi kcmea kirjakaappi;
sttä pian saavat ihmiset lainata kir­joja;
oikein, sääntöjen mukaan. Ehkä.
näniä rakemaushommat on ssyeäi s i i ­hen,
että hiivitoiriiikurita on 'aBoinut
toiriiimaan ja järjestämään ' i l t a m a -
tilalsuuksia. Nyt ensimmäisenä on
tanssit sen kuului&yj Serenader-or-kesterln
soitolla. Qlisi hauska nähdä
kaikki Soon nuoret j a samoin van­hemmatkin
ensi torstai-jllan tansseis­sa,
siis pitäkää torstai-il.ta vapaana ja
saapukaa tansseihin. Hyvät kahvit ja
leivokset saa ravintolassa.
Näkemiin torstai-illaksi! — A. J .
EI I H ä E E t i i^
Erään karisakoöuri alala*.
taja antoi läsi»n kirjcittaa ai
säloman ihmeellisistä tan
Muuan tyttö kirjoitti:
teni ihmeeUisinunäksi ii^^
muodostuivat sisarsni hs^^
renieritl olla vasta kmdjaud»;
sissa."
< m-:
VE-piiä Torohtosia
Toronto. —. Canadan Rauhankong-ressl
on juuri lähettänyt kutsut tou­kokuun
5,.6 Ja 1 pnä Tprpntqssä p i ­dettävää
Kansallista Rauhapkorigres-stn
kokousta*varten.' Kokouskutsussa
viitataan lisääntyneeseen sodanvaa-raan
ja'' kehoitetaan kalkkia caltada-lalsia,
jotka haliivat kylmän sodan
ratkaisemista neuvbttelujpöydäri ää­ressä,
kokoontmnaan, että "heidän
yhdistynyt äänensä tuiee huomioi­duksi'.
•'•
Toinen Kansallinen Rauhankong-ressi
pidetään VE-vuoslpälvlnä, j a s i i ­lien
tulee edustajia kirkoista, iunlolsta.
rauhanneuvostoista, nuoriso- Ja k u l t ­tuurijärjestöistä
kaikkialta maasta.
Canadan, kall^ki järjestöt,, paitsipoiut-kojikseek
Tarkoitus on tassäj koko-tisct
puolueet, on kutsuttu, tähän k o -
i&sessa laatia Canadalle rauhan o h ­jelma
nykyisen, "toivottoman voima­politiikan"
tllaUe.
Puhueissaän tulevasta kongressista
johtokunnan sihteeri miss Jennisön
lausui: " M e odotamme kokoukseen'tu­levan
1,200 edustajaa eri puolilta C a -
nadaa j a nämä edustajat antavat hal­lituksen
tietää: maailman rauhanUik-kcen
tuimlisiauseeri, että M E E M M E
PYYDÄ RAtTHAA V A A N P A K O T A M ­ME
S E N SODANLIETSPJILLE. O n
muodissa puhua rauhasta kuten- p u ­hutaan
ilmoista. Me tulemme anta­maan
hallitukselle uuden kokeen —
toiminta rauhan, elämän j a Canadan
kansatx paremman tulevaisuuden puo­lesta."
Intian opiskelijat
vastustavat Nehrun
sotapolitiikkaa
Bombay. — Alt Indiau Studcn Fe­deration
antoi siirtomaanuorison päi­vänä
(helmlk. 21.) Julistuksen, jossa
.sanotaan, että "Nehrun hallitus ori
imperialististen siirtomaaherrojen vä­likappale,
jonka avulla yritetään v i i ­meiseen
hetkeen saakka ehkäistä sllr-tomaakansojen
itsenäistyminen".
Julistuksessa sanotaan edelleen, että
Intian budjetista käytetään 60 pro­senttia
"puolustuslaitoksen" menoihlri,
s.o. slirtomaapoliisin ja puolentoista
miljoonan miehen suuruisen a r ­meijan
ylläpitämiseen, uusien lento­konetehtaiden
rakentamiseen jnel
"Kaiken tämän tuloksena on yhä
kasvava työttömyj-s, kohoavat elinkus-
— Ti • '
Maailmanmestaruuskil­pailussa
ei ole mes­taruuden
puolustajaa
Lontoo. — Täällä alkoi maanantai­na
jä^ekkopelin maaiUrianmesta-ruuskllpailut
eikä Tshekkoslovakian
maallmanmestaruusjoukkue ollut pai­kalla
puolustamassa mestai-uuttaan
sillä Tshekkoslovakian hallitus oU pe­ruuttanut
joukkueen osallistmnisen
koska Britaamian hallitus oli kieltäy­tynyt
myöntämästä viisumia kahdelle
radiolaajaltajalle. jotka olisi lähetet­ty
joukkueen mukana kilpailujen
Tshekkoslovakiaan laajaltamista v a r .
ten. Prahan radio ön sj-yttänyt, että
viisumien kieltäminen o n osa B r i t a n ­nian
suunnitelmasta Tshekkpslpva.
kian ehkäisemiseksi osallistiunasta
maailmanmestaruuskisoihin. Samaa
taktiikkaa on käytetty esim. ikauno-lujsteiun
maaUmanmestaruuskispihln
nähden sillä niihin otettiin mukaan
eräs nainen, joka on lähtenyt karkuun
Tshekkoslovakiasta. Se tehtiin siinä
toiv<»sa, että naisten maallmanriies-tarl
Aja Vrzanova jäisi siitä syystä
pois kilpailusta, sanoi Prahan radio.
tannukset j a palkkojen jäädyttämi­nen".'
•
Intian opiskelijam liitto vaatii
myöskin Nehrun hallituksen lopetta­maan
sotatoimet Burmassa jakehoit-täa
opiskelijoita ja Intian nuorisoa
tukemaan Neuvostoliiton Johtaman
raulianrintaman politiikkaa.
Vancouver. — K a i k k i a l l a British
Columbiassa kasvaa Mine-Mlll lokaali'
480 (Trailin sulattimon suuri lokaali)
auttaminen taistelussa [ terästyöläisten
reittausta vastaan. Nsrialmpn hiilen-lialvajat
äänestivät dollarin ylimääräi­sen
veron; länsirannikon merimiesten
unio lahjoitti $100: Mine-Millhi B r i ­tannian
lokaali on lahjoittanut $1,000,
josta puolet piirille j a loptit kansain­väliseen
konttoriin.
Tralllssä Itsessään on terästyöläis­ten
union,ha.Joitusyritys lyöty takai­sin.
Terästyöläisten »luiio on hake­nut
edustusoikeutta, mutta aloitteen­teko
taistelussa on nyt lokaali 480 Joh­tokunnan
käsissä. Työläiset palaavat
takaisin M i r i e - M i l l i in Jäsenyyteen kes­kimäärin
30 päivässä."
CCL: johtajien keskuudessa on ke­hittynyt
taistelu johtuen terästyöläis­ten
union./elttauksesta. Silby B a r -
rett. United Mlpe Workers of Ameri­can
Canadan Johtaja j a C C L : n joh­tokunnan
Jäsen, taistelee C C L : n sitä
päätöstä vastaan, jonka mukaan Trai­l
i n Warfield tehtaan kemikaaUtyöläis.
ten järjestämisoikeus on annettu te-räsuniolle.-
-Sarrett sanoo, että;^ke-,
mikaalltyöläiset kuuluvat. UMWA:ri
p i i r i 50 alaisuuteen j a väittää, että
siitä on so\^ttu :''CCL:n presidentin
A. R. Mcsherin kanssa. ^ > , : ' ;
. Barrett . sanpi, että jos teriisunio
yrittää saad?ij..,edustusoikeud£n War-field
te^^aapsaj niin tJMWA yhtyy
Mine-Millljii jkapssa taisteluun .edus­tusoikeudesta.
"Teräsimion", sanoi Barrett, "tulisi
ryhtyä järjostämään 40,000 Canadan
järjestymätöntä- terästyöläistä eikä
yrittää järjestää kemikaalityölälsiä."
General j t e i i jiensa e n t j ^^
New Yoä^ — Waiit Sireetiri 1 ^
teUJain jättilä§yhtiö General, Motors
Corporation niitti viime vuoden aika­na
valtavan puhtaan voiton autotyö-läisten
työstä — 656,;4^,2^ d o l l a r i a—
enemmän kuin yksikään TOinen yhtiö
koskaan ermen Yhdysvaltain histori­assa.
Tämä viime vuoden maailman­ennätys
oli 49 prosenttia suurempi
kuin GM:ri edellisen ennätysvuoden
puhdas voitto. Yhtiön palveluksessa teenä.
Ja siihen "Jhmeelliscen" Walter Reu-therm
suunnitelmaan "liukuvasta
palkka-asteikosta", jolla sidotaan pal­kat
viralliseen elinkustannusindeksiin.
Se antoi liske^t^in autotyöläisille k o l -
mannen peräkkäisen palkanalennuk­sen.
E i ole lainkaan ihmeteltävää, et­tä
CIO: n ihmeellinen poika", autouni-on
presiderittl Walter Reuther on au­totehtaissa,
ankaran arvostelun kch-olleiUe
401,386 henkilölle maksettiin
vuoden kuluessa palkkoina kaikkiaan
1.440,690,450 dollaria, korkeapalkkai­set
johtajat mukaan laskettuina. Tuo^
tantokyky miestä j a päivää kohden o li
viime vuonna entistä sumrempi.
Näiden voittojen vastakohtana voi­daan
katsahtaa työläisten palkkoihin
Viime yntmna. Yhdysvalloissa ja C a -
nadassa myydyistä 6,534,000 moottori­ajoneuvosta
o l i 2,764^97 eli y l i 42 pro­senttia
G M : n valmistamia.
— V. 1812 amerikkalaiset valtasivat
Detroitin sekä Toronton ja voittivat
canadalaiscji laivaston Erie-Järvellä.
St. Catharines. — K u t e n tiedetään
täyttää SCAULiittQ 25 vuotta tk. 22
p:nä ja näitä Hiton 25-vuotisjuhIia k a i
pidetäänkin kautta kcko' Unjan, kukin
tietysti parhaansa mukaan. . Niinpä,
paikallinen v.- j a u.-seUra Starkin
päätti järjestää ohjelma ja tanssiti-lalsuuden
tk. 25 päiväksi Port Welle-r
l i n . Ohjelman laadusta ei allekir­joittaneen
tiedossa ole tätä kirjoita
taessa vaan. kyllä sekin puoli kai sel­viää
j a sittenpä sen näkee k im saa­puu
oikein henkilökohtaisesti katso­maan.
Nyt käynJssä olevat,liiton ohjaaja-km^
ssit voimistelun, urhellUn sekä toi­mitsijain
alalla vaativat suuria kus-ta,
nnuksia. liitolta, joten lUtto tarvit­see
kaikkien seurojen Jä yksityisten;
yhteisen kannatuksen. Olkoon tässä
yhteydessä mainittuna, että nämä ky
seessä olevat kurssit alkavat täällä
huhtik. 22; p. j a kestävät toukckJ' 7
päivään. Kaikki, jotka aikovat osal­listua
näille kursseille pitäkääpä tämä
mielessäririe. Kuorssin JohtäJa ön Jb
ennestään paikkiakunrialla tuttu Jaak­ko
Hymahder, joten ohjaus on alansa
täysin kykenevissä käsissä.
-Kaiklna ympäristön su<^ ke-hoite^
an. saapumaan .liittomme 25-
viibtis'tilai^mitiM^^ Port Welieriiri t k l
25 p:nä. Siellä siis tavataan. — U . H .
V A I N PROTESTAVni
Kardinaali Polignac
Ipsofi Biäylelta, tunnetulta w
telijalta, mitä uskontoa hän^
— Olen protsstanttii vastasi
.-T- Oletko luterialaineUi'
vaiko puritaani
— Sanoinhan teille jo, että «^J
testantti. sillä minä prot^äih
iskontoja vastaan.
JÄTTI NIMlKOBTnssp
Kirjailija SaphiriUaoIipa^ji,^
miehiä, jotka teeskentelivät lilft
Ilarien ystäviään peläten' hängfj
vää kieltään. Eräs heialä'i
kisrran Saphirin luo, mutta k i a ^
vanriut' häntä' kötoia, kirjcöffij
ovelleen liidulla:
. ' — A a s i .
Seuraavana päivänä tämä.saj^j
tävä sangen viattoman näkölsaaf
Hoi Saphirllle:
— Eilen en ikävä kyllä taTaniatl
tä kotona.
— Tiedän sen, huomatttti
tyynestL — Te olitte jättänyt!
korttinne minun ovelleni-
• * »
A S I A K A S ON AINA 01
Johtaja: — Kuulin, että
asiakkaan karissa. Muistakaa,'
minun liikkeessäni on asiakas
keassa.
Apulainen: — Vai niin. Tuo*
väitti, että tämä on oikea
liike.
Kysymyksiä^
Tulen tuhoja eri
puolilla Suoniea
Helsinki. — (S-S) — privedellä
syttji maaliskuun 3 priä Oriveden
opiston suva-i päärakenrius tuleen. T u ­li
sai heti n i i n suuren vallan, että
sammutusyritykset, vaikka n i i h in otti
osaa lähiseutujen palokunnait sekä,
koko kylän väestö, jäivät turhiksi,
Sensijaan saatiin opistori alueella
olevat muut rakennuksiet varjelluksi.
Palanut rakennus oli pc?hJolsmal-den
sumin pmurakennrfe jä sen tuhou­tumisesta
aiheutuvat vahingot nouse­vat
ainakin 50 m i l j ; markkaan. Tuli
sai alkunsa ompelimosta.
Maaliskuun 4 pnä syttyi Laukan
pappila tuleen Ja paloi sekin perusr
tuksiaan nvöten. Kirkkoherra pelasti
hädin tuskin palavasta talosta 80;
vuotiaan Isänsä, joka pii seurakunnan
entinen kirkkoherra sekä tämäri p u e
lison.
"Pappilassa, tuh.putu.ivat kaikki kirk­koherran
^iriienkiven antli&ki- . Ja
taide-esineet; Joten vahingot nouse'
vat useaan nilljoonaan markkaan.
Kysymys: Haluaisin tietää:!
paljon r a l ^ a saa olla saman 1
nimessä parikissa ennenkuin M i
riee veroa hallitukselle? — KiitcJ
: vastaus: . Kaikki korkotulot i
seUaiste tuloa, että niistä
tuloverov ohpä kysymyksessä
vähäinen korkotulo tahansa,
sa olevasta-rahasta ei valienntti^
tään tulöVeroa varten, eikä i
muu parikissa; oleva raha otet
ron alainen kuin vuoden kulnesali
vanut korko, joka olisi meriittäii|
loveroUmoitukeeen sen
kuin' sei pn merkitty asia
henkilön pankkikirjaan.
KäytäiiriöUisesti katsoen oa;
kuitenkin siten, että ihmiset;
unohtavat merkitä pienet
lonsa tuloveroilmoitukseen.
pankit eivät ole velvolliset
maari tulöveroviranomaisllle
kuin niiden talletustilien ka
jotka ovat sata dollaria tai i
ei tuioveroviranomaisten tiedosai
olleri ole sitä pienemmät
STARKO
J . A. N
enlaisia.
ammattit£
24 lur
aa puh.
ISpadbia i
(Sisaank. '
Kotiin
FINN7SB
56-58
Ton
• ]
aklvllkkon
ijantalna
ataina 1
nuntalna
dikkor
rjantalna
PUH
eter/
Barrlstiti
,3392
Carl Hangas on saanDtl
huomattavan perheenJ
lisän böe Lakelle
; Halifax, -r- K u n Ruotsin
Linjan Gripsholm saapui täme
nantaina oli sen mukana
matkustajia Suomesta C
dän jöukpssaari oli mm. YrjS
harien vainionsa Kaarina ja
poikansa Erkki, jotka lähtivät
edelleeri; Doe Lakelle, Ontaiioa,
sa asustaa maahan saapunsffl
heen päämiehen isä Carl Hanga
(Ne
\^P//lCj('t'JI'^ « rJinlässäkiri yhteydessä sille viilattiin kintaalla. Mcl ntyren edustaja
=i-?ÄlfeiJHS*i4^^ : » pauhata "kommunismia vastaan", mutta sensijaan hän
* näk^ C C F : n "sosialismissakin" suuren vaaran kuUakai\'Osteollisuudelle
I j a kieltäytji tunnustamasta C C F : n unioä sillä perusteella, että työ-
»j;fiiSet voi%'at josku ottaa sen kontroHin omiin kä-
5iin5ä ja käyttää .sitä keinona palkkojen ja työolosuhteiden parantar
miseksi. Tämän \Tioksi Mclntyre kuten Pohjois-Ontarion muutkin
kultakaivosyhliöt sanovat, että ne eKät h:ilua tunnustaa mitään
unioa. CCF-CCL:n hajoittajavoimat olivat kultaparoonien 'veljiä"
Ja "hyviä miehiä'* silloin kuin pohjoisessa hävitettiin ^lirie, M i l l unipa
— ja epäilemättä heitä pidetään vieläkin "hyvinä miehinä', jotka
estävät kaivosmiehet järjestymästä omaan unioonsa — mutta mitään
taloudellisia ja sosiaalisia parannuksia eiv^t majnarit näiden "arvos-:
sa pidettyjen" t}-<h-äenjohtajam aloitteesta tule saamaan.
"Aikansa kutakin sanoi pässi kun päätä katkaistiin'', mutta: sur­kea
loppu tulee yannasti joko ennetiiinitt tai irij^ieritmin sille h^pitus-työUe
-mitä C C F : n oikieistojohtajat ri>t swbritta\'at kah-oskapitaUstien
hvväksi.
Pääomma on Julkea Ja siekailema­tonta.
Se pyrkii kalkin keinoin l i ­säämään
voittojaan. Ei siinä haikail­la
petosta, lahjorioista eikä mitään
muutakaan vUppiä. Siitä syystä pää­oman
taholla yinnitetään erikohieri
huomio työväen johtajien kesyttämi­seen
ja ellei siitä ole apua turvaudu-;
taan. vaikka miehen ostamiseen — s i l ­lä
vanha amerikkalainen fraasihan
toteaa, että jokaisella miehellä on
hintansa, tahtoen siten väittää että
kaikki olisivat ostettavissa, niinpä
siis työväen Johtajatkin. :—
Tosiasia on kuitenkin se. että valta-,
va enetnmistö työ\'ä€n Johtajista on
kunniallista väkeä, joten heitä ei kye­tä
ostamaan suoralta kädeltä. Mutta
^asia voidaan "Järjestää", muutenkin,
paljon halvenunan kesyttämismenet-telyn
avxUia.
Yhdysvaltalaisen Harvard Business
Reviewn tammik. numerossa käsltei-tllnklri
asian tätä puolta. Chicago­lainen
Abraham Imbennan, Jonka e r i ­koisalana
on edullisen julklsuustyön
suorittaminen niiden asiakkaiden puo­lesta.
Jotka maksavat hänelle moisesta
työstä, väittää asian olevan perin yk­sinkertaisen.
Jos työnantaja haluaa
välttää "rettelöltä" unlon kanssa on
yhtiön päämiehen ^itsuttava uriion
paikallinen päämies löoriaalie kans>
saan hienoon khibiinsa. Sen lisäksi
voisi työnantaja edistää asiaa esimer­kiksi
siten; että milori päämiehen t y ­tär
saisi / "tilaisuuden päästä siihen
palkkakum^n hienooti tanssikouluun,
johon tay^llisteri: rasvanahkaisten
kansalaisten' tyttäret eivät pääse.
Työnantaja, voisi sen lisäksi pyytää
rohvansa apua. siten, että rouva toi­mittaisi
union ..päämiehen vaimon Jä­seneksi
paikkakunnan yläluokan nais­ten
klubiin. V.Monia muita saman-luontoisia,
menettelytapoja, voitaisiin
käyttää unlon päänaiehen kesyttämi­seksi."
Tietenkin unloissa on kalkenlaatuir
sla johtajia. Niiden Joukossa on aina.
ollut jrksiä Ja.toisia kujmianr j a rar
hanhlmoisia kiipeilijöitäkin, jotka
saattavat myydä Uskollisuutensa Ja Jä­senistön
heihin asettaman luottamuk­sen
eniten tar joovalle. Siitä syystä on
näitä Johtajia '-ja heidän elämäänsä
aina pidettävä silmällä. T^FÖnanta-
Jat ovat -voittojensa puolitstamiseksi
vahriilt vaikka, kuinka julkeisiin t e ­koihin.
Ellei: kiesyttämisestä ole apua
voidaan-siinä, . t i l u k s e s s a tiu:vautua
^ r a n a i s i m lahjuksiin, väkivaitai-suulcslin
yms:',~
Joku aika takaperin esitti eräs asi­antuntija,'
että kaikkein parais keino
taistella, tmioiden vaikutusta vastaan'
on saada uniön jäsenistön taistele­maan
keskenään j a että paras keino
siinä suhteessa on syyttää union j o h ­dossa
olevia miehiä kommunisteiksi,
vaatia heidän erottamistaan, jne. Tä­tä
keinoa käytetään esimerkiksi täällä
Canadassa monilla paikkakxmnilla Ja
monissa unloissa siitäkin huolimaita,
että se on monien unioiden perussään­töjen
vastaista.
Tässä suhteessa on tähdellistä pan­na
merkille,, että eslinerklksi. Mine-
Mili-uniori. säännöt edellyttävät, että
union pitää puolustaa, jäseniään siinä
tapauksessai että hän Joutuu pois työsr |
tä Jökp hänen kaiisialllsuutensa, us­konnollisten
Jai poliittisten käsittei-densä
takia. Säärinöissä'sanotaan., et­tä
p a i ^ l l l s t e r i uriioideri on käytettävä
kaikki keinot tällä tavoin diskrimi­noinnin
kohteäcsi Joutuneen Jäsenen
täysiin oikeuksiinsa palauttamiseksi.
Tästä, lankee luonnollisesti selcin, että,
mainittu unio ei harjoita niltään dis­kriminointia
myöskään n i i h in jäseniin
nähden. Jotka valitaan sen v i r k a i l i ­joiksi
ja Johtaviifn asemiin.:.
Vaikka union säännöt ovat tässä
suhteessa varsin selvät haluaa C I O :n
j a C C L : n korkein johto pakolttaa Jä­senistön
luopumaan. Johtajistaan siitä
syystä, että heitä väitetään kommu-;
idsteiksl. j a että he ovatkin Joissakin
tapauksissa kommuriisteja.
Koska CIO:n j a C C L : n johto ei
ole pystynyt kesyttämään M i r i e - M i l l -
imlon Johtajia jä jäsenistöä halua­malleen
kapitahstlra sotapoUtiikari
linjalle, ori siitä syystä nyt ryhdytty
avonaiseen taistehnm tätä j a riiulta-k
ln tmipita vastaan. Siitä'Johtuu se
hajoitustyö. jota parhaillaan yrite­tään
suorittaa monien uriioideri' kes­kuudessa.
Kummatkin, niin CZO:n
johto Yhdysvalloissa kuiri CttaJ
to Canadassa, ovat ryhtyneet BJ<F
avonaisesti työnantajien ja
tiluokan sekä hallitukseni '
työväenliikkeen rintamalla.
Kapitalistien työväenjohta^
sjfttämistyö ei ole mennyt
CIO :n päämiehen Philip
suhteen' kun häneen cn
kaikenlaatuisia k u n n i a i
porvariston taholta. Samapitäf
karisa myöskin "tohtoii" P a t "
hiri nähden täällä Canadassa.
muistetaan tehtiin tästä CCWj
teeristä yiime kesänä erää».
laisen yliopiston kunniatohloa
Pat oli saanut tohtorin tittt©.
heti sen jälkeen hän n * t J * !~
tarmokkaanunin taistelemaani^
nisteja vastaan Ja harjoitta^
kaista hajoitustyötään
unioiden keskuudessa. SUS:
hän maksoi tohtorin t'"**®*.^,
t i samalla, että tämänlaata»«^'l
Järjestä
yhtäälle
hankkii
annanui
rayksLst
Ainoast
Nyt on i
TARK
TIED(
721 Ba:
^ttamistyöstä on tuloksia
maksaa vaivan kapitalisteille.
Tässä yhteydessä on
merkille, että aikaisemmin e i ^
johtajista ole tällä mantereM.^
tohtoreita, mutta tälläkin alM
tytään.. • -i
Britanniassa on tullut tavah*^
kesytetyistä tai kesytcttäti^^
enjohtajista Joko r " * " ^ ^ ^ ^,
aatelismiehiä, eUei heitä
teliä erinäisiin komit«ilJfi>t^
senyys merkitsee lihavia toM»-
Tämän Jutun tarkoitnksij^jjj;
sanoa, että työläisten
maiiä Johtajiaan ja beltet»^j
pois pukilta jos heidät on sn-*
letyksL — KaUe Terä. ,
H