1950-03-18-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm 'ms Lauant., maalisk. 18 p. — Saturday,,Mar. 18 JlaaiMi OanffldlBM.; E K fabUahefl Nof. 6 fb 1017. AntbinlisQl Oatefl thäea mdclly: Toe* ttddreea Bdai ' Canadacsft: l vk. 6M 6 kk. 855 1 fft, 7 ^ 0 kk. 428 on -vnimeaikoina ollut suurta huomiota saaneita oikeuskuulusteluja lääkäreitä j a po- »''"^^ ' tjbiden omaisia vastaan nJ.''armotappanuseh'^^^^J^ Suuren yleiisöqi keskuudessa o a myös tarkoituksellis«sti kehitetty myötätun-hiita yksilöitä kohtaan, jotka ovat 'Tjelastaneet rakkaimpiaan jä l^öiilaiiaäu k^ujen aiheuttamilta kauheilta kärsimyksiltä". Onpa i^iäeC tullut esiin oikein sellainen l l U y i ^ , Qiikä "arraotappamisen" Uillisesti kaytkntöoii otjta- Huömattavin näistä "armotappo"-jutuista oli oikeuskuulustelu tH s: Sanderia vastaan, joka tunnusti antaneensa "armopiston" syö-naiselle — mutta joka kuitenkin lopuksi vapau-tässä yhteydessä kuitenkaan kiinnosta tri Sanderin juttu edes sekään, että oikeuskuulustelun aikana viitattiin :|«f J häqen porvarillisten maailmankatsomukseensa. Meitä kiinnostaa, ei, ^pÄÄiJ:'--^'l:"Ä mikä kätkeytyy " a r -. Jg^lp;-v?|^;^inä^^ ilmeisesti; näiden, oikeusjuttujen -yhtey-; ' dessä edistetään. •^^^'•^^Me muistamme.:-T^.eikä-:se: saisi koskaan -haihtua-pois ihmisten JiSl^^t^:^;: ^ini^feta^ -^aloittivat: Joukkomittaiset ihmismur-. l Ä s ' Ä ja vrikoUisien sterilisoimisesta",:sekä"pa-mi l i i lantumattömieni kivuttomasta poistamisesta".: tl-t-- ten tätä ohjelmaa puolustettiin silläj että patahtMroattomat "säästy- Me muistamme mi- •M0 m mi {{i^.-^-vl '" yät" kovilta kivuilta ^ r i h e i j M ah |li|iÄ^S5'vl^.i-ylitÄ sterilisoida;mielenvikaiset-ja . ' ti-s. parantumattomat rikolliset; kuin hoitaa heitä. Mutta me tie- '-i^: l ' ] dämme myös, ja tämä on ratkaisevan tärkeä seikka, että natsien fiJlilfiS^- '-.^sterilisointi J a - ; a r iÄ liyviii' piän^lubkkayailan -taiste-- IfilllälS ' ^ ^ päättyi Saksan suur- ä j|P8l||;;;'^^-;^:: ,että^,miljöbnia ihmisiä murhattiin S ja keskitysleirien kaasu-uuneissa. Eikä SliMf o- ; «äfci^ iQiiJtKi. xäts '•armötappaminen'' oli erottamaton osa sota-iilstelustä. Ihmisten f rnielet oli ensiksi raaistu te ttäva ; a saatava iuonnoUiseha asiana toisten ihmisten tappaminen. T o i - airmotgippäminen" oli silloin askel joukikomurhiia kohti — edelleenkin. tauteja ei ole. On vain sellaisia potilailla ja heidän omaisillaan ei ole .pi|ii||j^|)j[t|^s.;X^ löydetty ^|^||tl;:i;t5|'^?]^^ varansa.-sotavalmisteluihin jne,, eikä^ Niin"vanhariaikalsla" kuin se lieneekin, me liitymme ehdoitta a västuslavat kaikenlaista "armptap^amisla" ja sen katsantokannan perusteella, että sota- ja ytapppnienetelmien asemesta pitäisi etsiä keinoja ihmiselämän piden- ./tänuscksi'ja'tautien paraiAaniiseksi, ^r,\ Aikansa Un CC.F:n oikeistojohtaja .Angus Maclnnis M . P , ahdisti äla- PIIIpS; ;0 k i K: huoneen istunnossa Koötenay East vaalipiiriä edustavaa liberaalipuo- .% lu^ä; parlamentin jäsentä J . \ . Byrneä punakauhun lietsontaan ;| si^ll j Minc, Mili and Smelter Workers unioa vastaan, niin mieli teki huu-' *ÄiBid^fl^#iM^ anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he se kieltämätön tosiasia> että C C F :n oikeistojohtajat — kuten sosdem-pamput kaikkialla maailmassa — suorittavat tietoisesti tätä karkeistyötä työnantajien hyväksi ja työtätekevien sekä koko kansakunnan turmioksi. Näin muodoin yllä-Ä l l i 'f^jh^l Mutta samalla tuli mieleen \ 'JA * ; oikeistoiohtaiat kiiton SDIHPI lif I lii- Mm m-im neet itselleen korkeimmat palkat ja paremman unioturvan koko C a nadan metallikaivösteöllisuudesäa; Tässä tilanteessa C C F : n oikeistolainen parlamentin jäsen, .Vngus Maclnnis riensi B C : n kaivosparoo-cien avuksi ja vaati vielä liberaalista J . .A. Byrnea (kaivosmiesten uiiion jäsentä> ryhtymään hajoitustyöhönkaivosparoonien hyväksi! fjlfeip^i ä Asiaan liitty jonkin verran hirtehishuumoriakin. Ensinnäkin |liif|v^^:^^^^ ^ - ' P^*"' viibtta sitten suurpääoman lehdet Financial j . ; .1 ; Isosti Toronto Globe and Mail jne kirjoittivat jatkuvasti, joka mairi- |tff,' I v ; telien, uhkaillen tai kijhoitlacn, että oikeistolaisten työväenjohtajain feijtJ^ : w • pitäisi aloittaa "kylmä sota" työväenliikkeen vasemmistoa vastaan — ; että saataisiin työväenliike heikentymään ]X)ryarien hy\'äksi. Kuten ^ muistetaan, nioniet^ ja monet C C F : n johtajatkin lähtivät hyvin vastehmielisesti tälle hajoittajaiii tielle. Heillä ei luonnollisesti- ! kaan ollut mitään sitä vastaan, että tekevät palveluksia suurpääomalle, ; sillä olivathan he jö silloin \Thkiytyneet imperialismin aseenkantä- ^ jiksi sosialismia vastaan käytävässä 'kylmässä sodassa'' kansainväli- • iellä areenalla. Mutta paha omatunto kolkutti heitä erikoisesti sen , \'uoksi kun pelkäsivät, että heidän petospolitiikkansa paljastuu jou-i koille, jos lähtevät avonaisesti hajoittamaan unionistisen liikkeen river ^ Tämä oli silloin. M u l t a kulcn muistetaan, C C F : n johto ja oi- V kcistolaiset uniopomot taipuivat kuitenkin ryhmissä ja yksityisesti ^ suurpääoman tahdolle, kunnes nyt on tultu siihen, että tätä paheellista työväcnvastaista painostusta harjoittaa alahuoneen istunnossa, ei F i - . nancial Postin, eikä kultaparoonieh ja Globen mies, vaan CCF:n ' t u n n e t tu oikeistolainen johtaja nir. Angus Maclnnis! Annettuaan • paholaiselle pikkusormensa, C G F : n oikeistojohto joutuu lopuksi änta-maan kurjan sielunsa ja sen lisäksi matoisen ruhonsakin suurpääoman ' sotasaaliiksi. • Huomenna, tk, 19^ p:nä täyttää'Äo-evsl Kannisfo UKkerbysta 72 vuotta, ptinittelummc'päivän »ankbiiltef rrotsatanftista;; pappia julläisi vjifcib; lainlaatijakuiitisssaka^ e i i i yleisen toista pidatfstäv^a^ puhe-, kes- ; Meille sanottaneen, että C C F : n oikeistojohtajat alistuvat tällaisiin likaisiin tekoihin siinä uskossa, että he voivat — kunniassa pidettyinä työväenmiehinä —^ saada parempia työehtosopimuksia V J f ^ i ^ t t f f i ; ' * kai>x)smiehille. Mutta tässä yhteydessä on h>'\-ä palauttaa-mieliin S ' mitä C C F : n hajoituspolitiikan perusteella on "voitettu" Pohjois-On-iiäiiliftSiil^^^^^^^ i !^ Kaikkein alhaisimmat palkat eikä mitään unio- V I I M E I N E N K I N T I F PA ; fiirlciikfien «öliriamiÄ- voimakkaassa hyrfclssäatt sitruunan k u i - vaTssl Ja lupasi kenelle hyvänsä katsojista $ioa Jos «aaviat' Jääiäidksistä pu-rlstetuXsL yhtään tliHpaanictouaV Hlljalsuustauon JäJk«m, pieni k a i - jup^menmic» a£t^l e s i in Ja. nousi l a valle. Hän puristi kuivaksi puristettuja sitrmma;nkuQrla —; j a katso, nite-tä tuli.nestetippa. Voimamies maksoi luvatun summan Ja sitten k y ^ i : "Minkälaista liiketointa herra' harrastaa?".; ' "Oö", vastasi voittajat, "minä olen vain verokarhu"; — F o r d Pacts, W i n - dsor. . -. . * - •• " A A P E U N LÄVSUNTb Joitakin vuosia ennen kuin Abc Lincolnista tuil prcsldchtti, eräs New Yorkissa sljaltsevis liike kirjoUti hä-nelie kirjeen missä tiedusteltiin Lincolnin naapurin finanssiaseniaa Springfieldissa. Jonkin kelhottclusri-tyksen johdosta k,o. mjies oli pyytänyt luottoa tältä itäi^h alueen liikkeeitä. Lincoln vastasi. "KIrJc«ine 10:ltä päivältä saapunut, »ilnä tunnen hyvin mr. S i a n k i n j a harien olosuhteen, sa. Ensinnäkin, hariellä eri' vaimo Ja pikkulapsi, Yhteenlasklcri niiden p i täisi olla $50,000 arvoiset kenelle mle-helle tahansa. Toiseksi hänellä' on toimisto missä on 8 f iO airVolnen pöytä Ja >i' arvoinen' tuoli: Viimeksi siellä on yhdessä kulmassa suuri rotanrelkä. Jota sietää pitää silmällä. Kunnioittaen teidän, \ Lincoln." •-• * •" * . . SIINÄ O N V A N K A S T I F E B AA Canadan hailltus ci;halua mainostusta Canadan maaperällä olevista a - mcrikkalateista. Se näyttää oiettavan, että siltä voi koitua poliittinen takapotku, — ifecLean'8 Magazine, Toronto, maalisk. l p , • .' • • -• E L M O O N K U I V U U S J A K A T Q , K A P I T A L I S M I N P E L A S T U K S E K SI Mr. Tnmiah luottaa pääasiassa onneen päästäkseen pois pulmasta. K u l - vuusvuosi on odotettavissa ja. se yql vähentää <vuodehl95Q isatoa. Vlranp-tnaiset toivovat sitä. — 'ö. S. News & World Report, helmlk. 24 p, S E O N T O T T A Presidentti Ttiuman sanoo, ettei i h misten pitäisi kuuriieritu» H-pommlri (vetypommin) suhteen. Mutta }os me emme kuumene sen JOHDOSTA monet meistä voivat haihtua Uniaan sen RÄJÄHDYKSESTÄ, — Alan Maxi N, Y, Daily Worker, " K Ä V T T Ö K E L P O X S E N A A ^ I N" T O I M E S T A — L E I P Ä K O B T I T? Ny T l d lehti kirjoitti Jokin aika sitten Fagerholmin "työväenhallituksen" saannoksista mm. sciuraavaa: " O n muuta,^doka el ennusta hyvää. Huhu tietää kertoa, että säännöstelyn kummitus uhkaa meitä jälleen. Kerrotaan, että uusia lelpäkortteja on Jo alettu painaa. Meidän on oUut pakko lainata 15.000 tonnia vehnää j a 10.000 tonnia ruista Ruotsista. Maata Uhkaa leipäpula — viisi vuotta rnaallmariso-dan jälkeen, j a tämä siksi, että: mel-län el ole onnistunut saavuttaa edes lähtökohtaa kauppaneuyotteluissam. me Neuvostoliiton, meidän tärkeimmän vlljakauppatuttavamme kanssa. Meillä ei ole dollarlvaluuttaä'ostaaksemme muilla keinoin. MctalllteoiK-suuden tulevaisuus näyttää'' epävarmalta, slilä ainoat nlahdolUset markkinat meillä ori idässä. Sairiaa on sanottava puutalotuotarinosta; jonka kehitys niinikään Joutuu. vaaranalaf-seksl. Hallituksen edessä on epäonnistuminen keko linjan pituudelta. prot: sitten lausunnon, missä t»-oroitti n mielipiteen harkittayai-si. Hänoneb- P^minlsteri Duplessisin hjökkäj/SJtldotcn määrääjä kaikelle kiintdmlstöl- Q^ebecin slvlijivapauksia vaistäari i a i I3 Quebecisss. mlkäU c n kysymys lain-tricmlttiin "riiiehyaltaJsutidel ;"5r :ja • käjrtöstä, Lainataksenune Saturday "ihmisen kristillisten oppirnkfeitämi-JNightin toimittajaa mx. Duplessls on seksi" se kuii,"tfijlted Je«*lshi Cultural j 'poliisi, syyttäjä, tuomari,', sheriffi, jä Centre" «uljettiln miirialukkolajn pc-! hirttäjä- Murialukkolaki' tekee sen rusteella. • 1 hänestä'. • . • '•: • - Edustaen, maakunnan kalkK^a P-o-; , "KJo. cmaisuus kuuluu United Je-t^ staiittisia kirkkoja nämä pap"t julis- \ wish Peoples Orderille — mikä t u l - tivat, että "ni5.munalt&kotoki7,. minkä ! kitaan sen julkaisemassa ohjelmassa, perusteella juutalaisten * kiilltuurljär-; vejjeys. kulttuuri j a opetusjärjestök- Je^tön haali suljettiin, *'Q^ täysin vas-takkalnen meidän demokraattisille traditioillemme". Tämän historiallisen ja erittäin lämpimästi tervehdittävän lausunnon aheklrjoittajien joukossa o n .Yhdistyneen K i r k o n Montrealin presbyterjiJ moderaattori pappi G. R. Cragg, Ärig-licän Diocesari Collegen johtaja pappi W,. A. Ferguson Ja Bapti.9t Churchin päämies» pappi M. F , McCutcheon. (Suomalaista kunniantuntoa loukkaavaa on, että näiden allekirjoittajien Joukosta ei ole Montrealissa toimivan suomalaisen lyapin nimeä — Vapaus). Näiden pappien lausunnossa sanotaan m.m. seuraavaa:. _ "Kenelläkään el ole mitään mahdollisuutta tiedustella millä perustce-la mr. Duplessls olettaa, että ((juuta-l£ llseri); haalla'. on , käytetty kpmmu-nistisen propagandan hyväksi. Hän ei ole vastiiuveivolllneri kenellekään mielipiteistään. Hänen, e i ' tarvitse si, mihin kuuluu yU 1,000 miestä ja naista Montrealissa — Ja se on osa kansallisesta järjestöstä, millä, on osastoja Torontossa, Winnipegl£sai Vancouverissa. Calgaryssa, Hamiltonissa jä muissa kaupimgeissa kautta maan." Pappien lausunnossa mainitaan U J - P O : n monipuolisen toiminnan eri haaroista j a sanotaan: "Viime .syksynä sen Juhlasali annettlri kristillisen järjestön; käytettäväksi la siellä suoritettiin jumalanpalveluksia". VAARA O P PI "Me sanomme vääräksi opiksi sitä, että 'valta oikeuttaa \ itsensä* sillä se vaikuttaa turmelevasti julkiseen elämään Ja .se haittaa miesten j a naisten täyttä kehitystä ymrialan lapsina. Y k silöt eivät ole olemassa valtiota varten, eikä valtio arma mielivaltaisesti yksilöille oikeuksia. Valtio on Jumalan moraalisen lain alainen vällkappa. le Inhimillisen hyvinvoinnin hyväksi kustclu- j a järiestjmaisoiteus.' <Lam-beth Congrcss',: 1948.) "T^män tuoksi, kristittyinä pappeina, ms julistamme täten, että" äskettäinen mlelivastaisesti toteutettu' J e - wish Cultural Centren, lukitsezninen 5101 Esimiaide ^ Ave; vai:rella,: kieltää ihmisen kristilliset opit; j a e t ^ n.s. mimalukkolaki.^ minkä . perusteella mainittu pallää suljettiin, cn täysin esittää mltäärit todistusainehistoa sen ja me tunnustamme vissit ilimisoikeu-västakkainen meidän demokraattisille tradlticillemtrie." Tämän lausunnon ovat allekirjoittaneet: Rey. W. J . Bishop, Rev, R. Bod-ger. Rev, K . C. Bolton, R§v. M . W. Booth, Hsy. R. A . Cameron, Rev. G. R. Cragg, R e r . ' E . F . . M . Dann, Rev. C. DsMestrai, Rev. R. G . Elliott. Rev, R. K . Pairioäirrii Rev, W. A . Ferguson, Rev. W, A . Gittord, Rev. D . R, Gaul-tieri, Rev. N . Hlllyer, Rev. J . G . Joyce, Rev, R. G . Katsimoff. Rev. K . B . Kee-fe, R. J . .kerr, Rev. E . Kettlebo-rough, Rev. C. KIrby, Rev. C. R, Lang, Ret. F R, Lawler, Rev. S. B. Liridsay. Rev, A . M . Little, Rev. H , H. little, Rev. A . B . Lovelace, Rev. P. Matthams. Rev. M , F . McCutcheon, Rev, D. W. Ncseworthy. Rev. J , C. Peacöck' Rev; S. L . Pollard, Rev. De-courcy H. Rayrier, Rev; W. Stanford Reid, Rev.' V . Rose, Rev. R. B . Y. Scott. Rev. w : ' c . Smith. ^ev. H . J . Taylor, Rev. J . Vokcy. Rev. J . S. Wagland, Rev:- H . H. Walsh, Rev. C. G. Ward,' Rev. E . J . Wljite. Rev. S. Wood. • ' — C S J : n ' paikallinen osasto ori päättänyt .suurentaa haalimme näyttämöä koska S S tällaisenaari onkin l i i an pieni esittää ison^ia näytelmiä. On ol:ma.^a 5-henkmen komitea. Jcks on huolehtinut suimnitelmista j a p i i r - rustuksista^^a.tähän tietcon rak.ennus-työt alkavat niin pian kuin.fhimet jc jäät on lähtenyt roaas^.. Haalille on jo rakennettu uusi kcmea kirjakaappi; sttä pian saavat ihmiset lainata kirjoja; oikein, sääntöjen mukaan. Ehkä. näniä rakemaushommat on ssyeäi s i i hen, että hiivitoiriiikurita on 'aBoinut toiriiimaan ja järjestämään ' i l t a m a - tilalsuuksia. Nyt ensimmäisenä on tanssit sen kuului&yj Serenader-or-kesterln soitolla. Qlisi hauska nähdä kaikki Soon nuoret j a samoin vanhemmatkin ensi torstai-jllan tansseissa, siis pitäkää torstai-il.ta vapaana ja saapukaa tansseihin. Hyvät kahvit ja leivokset saa ravintolassa. Näkemiin torstai-illaksi! — A. J . EI I H ä E E t i i^ Erään karisakoöuri alala*. taja antoi läsi»n kirjcittaa ai säloman ihmeellisistä tan Muuan tyttö kirjoitti: teni ihmeeUisinunäksi ii^^ muodostuivat sisarsni hs^^ renieritl olla vasta kmdjaud»; sissa." < m-: VE-piiä Torohtosia Toronto. —. Canadan Rauhankong-ressl on juuri lähettänyt kutsut toukokuun 5,.6 Ja 1 pnä Tprpntqssä p i dettävää Kansallista Rauhapkorigres-stn kokousta*varten.' Kokouskutsussa viitataan lisääntyneeseen sodanvaa-raan ja'' kehoitetaan kalkkia caltada-lalsia, jotka haliivat kylmän sodan ratkaisemista neuvbttelujpöydäri ääressä, kokoontmnaan, että "heidän yhdistynyt äänensä tuiee huomioiduksi'. •'• Toinen Kansallinen Rauhankong-ressi pidetään VE-vuoslpälvlnä, j a s i i lien tulee edustajia kirkoista, iunlolsta. rauhanneuvostoista, nuoriso- Ja k u l t tuurijärjestöistä kaikkialta maasta. Canadan, kall^ki järjestöt,, paitsipoiut-kojikseek Tarkoitus on tassäj koko-tisct puolueet, on kutsuttu, tähän k o - i&sessa laatia Canadalle rauhan o h jelma nykyisen, "toivottoman voimapolitiikan" tllaUe. Puhueissaän tulevasta kongressista johtokunnan sihteeri miss Jennisön lausui: " M e odotamme kokoukseen'tulevan 1,200 edustajaa eri puolilta C a - nadaa j a nämä edustajat antavat hallituksen tietää: maailman rauhanUik-kcen tuimlisiauseeri, että M E E M M E PYYDÄ RAtTHAA V A A N P A K O T A M ME S E N SODANLIETSPJILLE. O n muodissa puhua rauhasta kuten- p u hutaan ilmoista. Me tulemme antamaan hallitukselle uuden kokeen — toiminta rauhan, elämän j a Canadan kansatx paremman tulevaisuuden puolesta." Intian opiskelijat vastustavat Nehrun sotapolitiikkaa Bombay. — Alt Indiau Studcn Federation antoi siirtomaanuorison päivänä (helmlk. 21.) Julistuksen, jossa .sanotaan, että "Nehrun hallitus ori imperialististen siirtomaaherrojen välikappale, jonka avulla yritetään v i i meiseen hetkeen saakka ehkäistä sllr-tomaakansojen itsenäistyminen". Julistuksessa sanotaan edelleen, että Intian budjetista käytetään 60 prosenttia "puolustuslaitoksen" menoihlri, s.o. slirtomaapoliisin ja puolentoista miljoonan miehen suuruisen a r meijan ylläpitämiseen, uusien lentokonetehtaiden rakentamiseen jnel "Kaiken tämän tuloksena on yhä kasvava työttömyj-s, kohoavat elinkus- — Ti • ' Maailmanmestaruuskilpailussa ei ole mestaruuden puolustajaa Lontoo. — Täällä alkoi maanantaina jä^ekkopelin maaiUrianmesta-ruuskllpailut eikä Tshekkoslovakian maallmanmestaruusjoukkue ollut paikalla puolustamassa mestai-uuttaan sillä Tshekkoslovakian hallitus oU peruuttanut joukkueen osallistmnisen koska Britaamian hallitus oli kieltäytynyt myöntämästä viisumia kahdelle radiolaajaltajalle. jotka olisi lähetetty joukkueen mukana kilpailujen Tshekkoslovakiaan laajaltamista v a r . ten. Prahan radio ön sj-yttänyt, että viisumien kieltäminen o n osa B r i t a n nian suunnitelmasta Tshekkpslpva. kian ehkäisemiseksi osallistiunasta maailmanmestaruuskisoihin. Samaa taktiikkaa on käytetty esim. ikauno-lujsteiun maaUmanmestaruuskispihln nähden sillä niihin otettiin mukaan eräs nainen, joka on lähtenyt karkuun Tshekkoslovakiasta. Se tehtiin siinä toiv<»sa, että naisten maallmanriies-tarl Aja Vrzanova jäisi siitä syystä pois kilpailusta, sanoi Prahan radio. tannukset j a palkkojen jäädyttäminen".' • Intian opiskelijam liitto vaatii myöskin Nehrun hallituksen lopettamaan sotatoimet Burmassa jakehoit-täa opiskelijoita ja Intian nuorisoa tukemaan Neuvostoliiton Johtaman raulianrintaman politiikkaa. Vancouver. — K a i k k i a l l a British Columbiassa kasvaa Mine-Mlll lokaali' 480 (Trailin sulattimon suuri lokaali) auttaminen taistelussa [ terästyöläisten reittausta vastaan. Nsrialmpn hiilen-lialvajat äänestivät dollarin ylimääräisen veron; länsirannikon merimiesten unio lahjoitti $100: Mine-Millhi B r i tannian lokaali on lahjoittanut $1,000, josta puolet piirille j a loptit kansainväliseen konttoriin. Tralllssä Itsessään on terästyöläisten union,ha.Joitusyritys lyöty takaisin. Terästyöläisten »luiio on hakenut edustusoikeutta, mutta aloitteenteko taistelussa on nyt lokaali 480 Johtokunnan käsissä. Työläiset palaavat takaisin M i r i e - M i l l i in Jäsenyyteen keskimäärin 30 päivässä." CCL: johtajien keskuudessa on kehittynyt taistelu johtuen terästyöläisten union./elttauksesta. Silby B a r - rett. United Mlpe Workers of American Canadan Johtaja j a C C L : n johtokunnan Jäsen, taistelee C C L : n sitä päätöstä vastaan, jonka mukaan Trail i n Warfield tehtaan kemikaaUtyöläis. ten järjestämisoikeus on annettu te-räsuniolle.- -Sarrett sanoo, että;^ke-, mikaalltyöläiset kuuluvat. UMWA:ri p i i r i 50 alaisuuteen j a väittää, että siitä on so\^ttu :''CCL:n presidentin A. R. Mcsherin kanssa. ^ > , : ' ; . Barrett . sanpi, että jos teriisunio yrittää saad?ij..,edustusoikeud£n War-field te^^aapsaj niin tJMWA yhtyy Mine-Millljii jkapssa taisteluun .edustusoikeudesta. "Teräsimion", sanoi Barrett, "tulisi ryhtyä järjostämään 40,000 Canadan järjestymätöntä- terästyöläistä eikä yrittää järjestää kemikaalityölälsiä." General j t e i i jiensa e n t j ^^ New Yoä^ — Waiit Sireetiri 1 ^ teUJain jättilä§yhtiö General, Motors Corporation niitti viime vuoden aikana valtavan puhtaan voiton autotyö-läisten työstä — 656,;4^,2^ d o l l a r i a— enemmän kuin yksikään TOinen yhtiö koskaan ermen Yhdysvaltain historiassa. Tämä viime vuoden maailmanennätys oli 49 prosenttia suurempi kuin GM:ri edellisen ennätysvuoden puhdas voitto. Yhtiön palveluksessa teenä. Ja siihen "Jhmeelliscen" Walter Reu-therm suunnitelmaan "liukuvasta palkka-asteikosta", jolla sidotaan palkat viralliseen elinkustannusindeksiin. Se antoi liske^t^in autotyöläisille k o l - mannen peräkkäisen palkanalennuksen. E i ole lainkaan ihmeteltävää, että CIO: n ihmeellinen poika", autouni-on presiderittl Walter Reuther on autotehtaissa, ankaran arvostelun kch-olleiUe 401,386 henkilölle maksettiin vuoden kuluessa palkkoina kaikkiaan 1.440,690,450 dollaria, korkeapalkkaiset johtajat mukaan laskettuina. Tuo^ tantokyky miestä j a päivää kohden o li viime vuonna entistä sumrempi. Näiden voittojen vastakohtana voidaan katsahtaa työläisten palkkoihin Viime yntmna. Yhdysvalloissa ja C a - nadassa myydyistä 6,534,000 moottoriajoneuvosta o l i 2,764^97 eli y l i 42 prosenttia G M : n valmistamia. — V. 1812 amerikkalaiset valtasivat Detroitin sekä Toronton ja voittivat canadalaiscji laivaston Erie-Järvellä. St. Catharines. — K u t e n tiedetään täyttää SCAULiittQ 25 vuotta tk. 22 p:nä ja näitä Hiton 25-vuotisjuhIia k a i pidetäänkin kautta kcko' Unjan, kukin tietysti parhaansa mukaan. . Niinpä, paikallinen v.- j a u.-seUra Starkin päätti järjestää ohjelma ja tanssiti-lalsuuden tk. 25 päiväksi Port Welle-r l i n . Ohjelman laadusta ei allekirjoittaneen tiedossa ole tätä kirjoita taessa vaan. kyllä sekin puoli kai selviää j a sittenpä sen näkee k im saapuu oikein henkilökohtaisesti katsomaan. Nyt käynJssä olevat,liiton ohjaaja-km^ ssit voimistelun, urhellUn sekä toimitsijain alalla vaativat suuria kus-ta, nnuksia. liitolta, joten lUtto tarvitsee kaikkien seurojen Jä yksityisten; yhteisen kannatuksen. Olkoon tässä yhteydessä mainittuna, että nämä ky seessä olevat kurssit alkavat täällä huhtik. 22; p. j a kestävät toukckJ' 7 päivään. Kaikki, jotka aikovat osallistua näille kursseille pitäkääpä tämä mielessäririe. Kuorssin JohtäJa ön Jb ennestään paikkiakunrialla tuttu Jaakko Hymahder, joten ohjaus on alansa täysin kykenevissä käsissä. -Kaiklna ympäristön su<^ ke-hoite^ an. saapumaan .liittomme 25- viibtis'tilai^mitiM^^ Port Welieriiri t k l 25 p:nä. Siellä siis tavataan. — U . H . V A I N PROTESTAVni Kardinaali Polignac Ipsofi Biäylelta, tunnetulta w telijalta, mitä uskontoa hän^ — Olen protsstanttii vastasi .-T- Oletko luterialaineUi' vaiko puritaani — Sanoinhan teille jo, että «^J testantti. sillä minä prot^äih iskontoja vastaan. JÄTTI NIMlKOBTnssp Kirjailija SaphiriUaoIipa^ji,^ miehiä, jotka teeskentelivät lilft Ilarien ystäviään peläten' hängfj vää kieltään. Eräs heialä'i kisrran Saphirin luo, mutta k i a ^ vanriut' häntä' kötoia, kirjcöffij ovelleen liidulla: . ' — A a s i . Seuraavana päivänä tämä.saj^j tävä sangen viattoman näkölsaaf Hoi Saphirllle: — Eilen en ikävä kyllä taTaniatl tä kotona. — Tiedän sen, huomatttti tyynestL — Te olitte jättänyt! korttinne minun ovelleni- • * » A S I A K A S ON AINA 01 Johtaja: — Kuulin, että asiakkaan karissa. Muistakaa,' minun liikkeessäni on asiakas keassa. Apulainen: — Vai niin. Tuo* väitti, että tämä on oikea liike. Kysymyksiä^ Tulen tuhoja eri puolilla Suoniea Helsinki. — (S-S) — privedellä syttji maaliskuun 3 priä Oriveden opiston suva-i päärakenrius tuleen. T u li sai heti n i i n suuren vallan, että sammutusyritykset, vaikka n i i h in otti osaa lähiseutujen palokunnait sekä, koko kylän väestö, jäivät turhiksi, Sensijaan saatiin opistori alueella olevat muut rakennuksiet varjelluksi. Palanut rakennus oli pc?hJolsmal-den sumin pmurakennrfe jä sen tuhoutumisesta aiheutuvat vahingot nousevat ainakin 50 m i l j ; markkaan. Tuli sai alkunsa ompelimosta. Maaliskuun 4 pnä syttyi Laukan pappila tuleen Ja paloi sekin perusr tuksiaan nvöten. Kirkkoherra pelasti hädin tuskin palavasta talosta 80; vuotiaan Isänsä, joka pii seurakunnan entinen kirkkoherra sekä tämäri p u e lison. "Pappilassa, tuh.putu.ivat kaikki kirkkoherran ^iriienkiven antli&ki- . Ja taide-esineet; Joten vahingot nouse' vat useaan nilljoonaan markkaan. Kysymys: Haluaisin tietää:! paljon r a l ^ a saa olla saman 1 nimessä parikissa ennenkuin M i riee veroa hallitukselle? — KiitcJ : vastaus: . Kaikki korkotulot i seUaiste tuloa, että niistä tuloverov ohpä kysymyksessä vähäinen korkotulo tahansa, sa olevasta-rahasta ei valienntti^ tään tulöVeroa varten, eikä i muu parikissa; oleva raha otet ron alainen kuin vuoden kulnesali vanut korko, joka olisi meriittäii| loveroUmoitukeeen sen kuin' sei pn merkitty asia henkilön pankkikirjaan. KäytäiiriöUisesti katsoen oa; kuitenkin siten, että ihmiset; unohtavat merkitä pienet lonsa tuloveroilmoitukseen. pankit eivät ole velvolliset maari tulöveroviranomaisllle kuin niiden talletustilien ka jotka ovat sata dollaria tai i ei tuioveroviranomaisten tiedosai olleri ole sitä pienemmät STARKO J . A. N enlaisia. ammattit£ 24 lur aa puh. ISpadbia i (Sisaank. ' Kotiin FINN7SB 56-58 Ton • ] aklvllkkon ijantalna ataina 1 nuntalna dikkor rjantalna PUH eter/ Barrlstiti ,3392 Carl Hangas on saanDtl huomattavan perheenJ lisän böe Lakelle ; Halifax, -r- K u n Ruotsin Linjan Gripsholm saapui täme nantaina oli sen mukana matkustajia Suomesta C dän jöukpssaari oli mm. YrjS harien vainionsa Kaarina ja poikansa Erkki, jotka lähtivät edelleeri; Doe Lakelle, Ontaiioa, sa asustaa maahan saapunsffl heen päämiehen isä Carl Hanga (Ne \^P//lCj('t'JI'^ « rJinlässäkiri yhteydessä sille viilattiin kintaalla. Mcl ntyren edustaja =i-?ÄlfeiJHS*i4^^ : » pauhata "kommunismia vastaan", mutta sensijaan hän * näk^ C C F : n "sosialismissakin" suuren vaaran kuUakai\'Osteollisuudelle I j a kieltäytji tunnustamasta C C F : n unioä sillä perusteella, että työ- »j;fiiSet voi%'at josku ottaa sen kontroHin omiin kä- 5iin5ä ja käyttää .sitä keinona palkkojen ja työolosuhteiden parantar miseksi. Tämän \Tioksi Mclntyre kuten Pohjois-Ontarion muutkin kultakaivosyhliöt sanovat, että ne eKät h:ilua tunnustaa mitään unioa. CCF-CCL:n hajoittajavoimat olivat kultaparoonien 'veljiä" Ja "hyviä miehiä'* silloin kuin pohjoisessa hävitettiin ^lirie, M i l l unipa — ja epäilemättä heitä pidetään vieläkin "hyvinä miehinä', jotka estävät kaivosmiehet järjestymästä omaan unioonsa — mutta mitään taloudellisia ja sosiaalisia parannuksia eiv^t majnarit näiden "arvos-: sa pidettyjen" t}-<h-äenjohtajam aloitteesta tule saamaan. "Aikansa kutakin sanoi pässi kun päätä katkaistiin'', mutta: surkea loppu tulee yannasti joko ennetiiinitt tai irij^ieritmin sille h^pitus-työUe -mitä C C F : n oikieistojohtajat ri>t swbritta\'at kah-oskapitaUstien hvväksi. Pääomma on Julkea Ja siekailematonta. Se pyrkii kalkin keinoin l i säämään voittojaan. Ei siinä haikailla petosta, lahjorioista eikä mitään muutakaan vUppiä. Siitä syystä pääoman taholla yinnitetään erikohieri huomio työväen johtajien kesyttämiseen ja ellei siitä ole apua turvaudu-; taan. vaikka miehen ostamiseen — s i l lä vanha amerikkalainen fraasihan toteaa, että jokaisella miehellä on hintansa, tahtoen siten väittää että kaikki olisivat ostettavissa, niinpä siis työväen Johtajatkin. :— Tosiasia on kuitenkin se. että valta-, va enetnmistö työ\'ä€n Johtajista on kunniallista väkeä, joten heitä ei kyetä ostamaan suoralta kädeltä. Mutta ^asia voidaan "Järjestää", muutenkin, paljon halvenunan kesyttämismenet-telyn avxUia. Yhdysvaltalaisen Harvard Business Reviewn tammik. numerossa käsltei-tllnklri asian tätä puolta. Chicagolainen Abraham Imbennan, Jonka e r i koisalana on edullisen julklsuustyön suorittaminen niiden asiakkaiden puolesta. Jotka maksavat hänelle moisesta työstä, väittää asian olevan perin yksinkertaisen. Jos työnantaja haluaa välttää "rettelöltä" unlon kanssa on yhtiön päämiehen ^itsuttava uriion paikallinen päämies löoriaalie kans> saan hienoon khibiinsa. Sen lisäksi voisi työnantaja edistää asiaa esimerkiksi siten; että milori päämiehen t y tär saisi / "tilaisuuden päästä siihen palkkakum^n hienooti tanssikouluun, johon tay^llisteri: rasvanahkaisten kansalaisten' tyttäret eivät pääse. Työnantaja, voisi sen lisäksi pyytää rohvansa apua. siten, että rouva toimittaisi union ..päämiehen vaimon Jäseneksi paikkakunnan yläluokan naisten klubiin. V.Monia muita saman-luontoisia, menettelytapoja, voitaisiin käyttää unlon päänaiehen kesyttämiseksi." Tietenkin unloissa on kalkenlaatuir sla johtajia. Niiden Joukossa on aina. ollut jrksiä Ja.toisia kujmianr j a rar hanhlmoisia kiipeilijöitäkin, jotka saattavat myydä Uskollisuutensa Ja Jäsenistön heihin asettaman luottamuksen eniten tar joovalle. Siitä syystä on näitä Johtajia '-ja heidän elämäänsä aina pidettävä silmällä. T^FÖnanta- Jat ovat -voittojensa puolitstamiseksi vahriilt vaikka, kuinka julkeisiin t e koihin. Ellei: kiesyttämisestä ole apua voidaan-siinä, . t i l u k s e s s a tiu:vautua ^ r a n a i s i m lahjuksiin, väkivaitai-suulcslin yms:',~ Joku aika takaperin esitti eräs asiantuntija,' että kaikkein parais keino taistella, tmioiden vaikutusta vastaan' on saada uniön jäsenistön taistelemaan keskenään j a että paras keino siinä suhteessa on syyttää union j o h dossa olevia miehiä kommunisteiksi, vaatia heidän erottamistaan, jne. Tätä keinoa käytetään esimerkiksi täällä Canadassa monilla paikkakxmnilla Ja monissa unloissa siitäkin huolimaita, että se on monien unioiden perussääntöjen vastaista. Tässä suhteessa on tähdellistä panna merkille,, että eslinerklksi. Mine- Mili-uniori. säännöt edellyttävät, että union pitää puolustaa, jäseniään siinä tapauksessai että hän Joutuu pois työsr | tä Jökp hänen kaiisialllsuutensa, uskonnollisten Jai poliittisten käsittei-densä takia. Säärinöissä'sanotaan., että p a i ^ l l l s t e r i uriioideri on käytettävä kaikki keinot tällä tavoin diskriminoinnin kohteäcsi Joutuneen Jäsenen täysiin oikeuksiinsa palauttamiseksi. Tästä, lankee luonnollisesti selcin, että, mainittu unio ei harjoita niltään diskriminointia myöskään n i i h in jäseniin nähden. Jotka valitaan sen v i r k a i l i joiksi ja Johtaviifn asemiin.:. Vaikka union säännöt ovat tässä suhteessa varsin selvät haluaa C I O :n j a C C L : n korkein johto pakolttaa Jäsenistön luopumaan. Johtajistaan siitä syystä, että heitä väitetään kommu-; idsteiksl. j a että he ovatkin Joissakin tapauksissa kommuriisteja. Koska CIO:n j a C C L : n johto ei ole pystynyt kesyttämään M i r i e - M i l l - imlon Johtajia jä jäsenistöä haluamalleen kapitahstlra sotapoUtiikari linjalle, ori siitä syystä nyt ryhdytty avonaiseen taistehnm tätä j a riiulta-k ln tmipita vastaan. Siitä'Johtuu se hajoitustyö. jota parhaillaan yritetään suorittaa monien uriioideri' keskuudessa. Kummatkin, niin CZO:n johto Yhdysvalloissa kuiri CttaJ to Canadassa, ovat ryhtyneet BJ<F avonaisesti työnantajien ja tiluokan sekä hallitukseni ' työväenliikkeen rintamalla. Kapitalistien työväenjohta^ sjfttämistyö ei ole mennyt CIO :n päämiehen Philip suhteen' kun häneen cn kaikenlaatuisia k u n n i a i porvariston taholta. Samapitäf karisa myöskin "tohtoii" P a t " hiri nähden täällä Canadassa. muistetaan tehtiin tästä CCWj teeristä yiime kesänä erää». laisen yliopiston kunniatohloa Pat oli saanut tohtorin tittt©. heti sen jälkeen hän n * t J * !~ tarmokkaanunin taistelemaani^ nisteja vastaan Ja harjoitta^ kaista hajoitustyötään unioiden keskuudessa. SUS: hän maksoi tohtorin t'"**®*.^, t i samalla, että tämänlaata»«^'l Järjestä yhtäälle hankkii annanui rayksLst Ainoast Nyt on i TARK TIED( 721 Ba: ^ttamistyöstä on tuloksia maksaa vaivan kapitalisteille. Tässä yhteydessä on merkille, että aikaisemmin e i ^ johtajista ole tällä mantereM.^ tohtoreita, mutta tälläkin alM tytään.. • -i Britanniassa on tullut tavah*^ kesytetyistä tai kesytcttäti^^ enjohtajista Joko r " * " ^ ^ ^ ^, aatelismiehiä, eUei heitä teliä erinäisiin komit«ilJfi>t^ senyys merkitsee lihavia toM»- Tämän Jutun tarkoitnksij^jjj; sanoa, että työläisten maiiä Johtajiaan ja beltet»^j pois pukilta jos heidät on sn-* letyksL — KaUe Terä. , H
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 18, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-03-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500318 |
Description
Title | 1950-03-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm
'ms
Lauant., maalisk. 18 p. — Saturday,,Mar. 18
JlaaiMi OanffldlBM.; E K
fabUahefl Nof. 6 fb 1017. AntbinlisQl
Oatefl thäea mdclly: Toe*
ttddreea Bdai '
Canadacsft: l vk. 6M 6 kk. 855
1 fft, 7 ^ 0 kk. 428
on -vnimeaikoina ollut suurta huomiota saaneita
oikeuskuulusteluja lääkäreitä j a po-
»''"^^ ' tjbiden omaisia vastaan nJ.''armotappanuseh'^^^^J^ Suuren
yleiisöqi keskuudessa o a myös tarkoituksellis«sti kehitetty myötätun-hiita
yksilöitä kohtaan, jotka ovat 'Tjelastaneet rakkaimpiaan jä
l^öiilaiiaäu k^ujen aiheuttamilta kauheilta kärsimyksiltä". Onpa
i^iäeC tullut esiin oikein sellainen
l l U y i ^ , Qiikä "arraotappamisen" Uillisesti kaytkntöoii otjta-
Huömattavin näistä "armotappo"-jutuista oli oikeuskuulustelu
tH s: Sanderia vastaan, joka tunnusti antaneensa "armopiston" syö-naiselle
— mutta joka kuitenkin lopuksi vapau-tässä
yhteydessä kuitenkaan kiinnosta tri Sanderin juttu
edes sekään, että oikeuskuulustelun aikana viitattiin
:|«f J häqen porvarillisten maailmankatsomukseensa. Meitä kiinnostaa, ei,
^pÄÄiJ:'--^'l:"Ä mikä kätkeytyy " a r -.
Jg^lp;-v?|^;^inä^^ ilmeisesti; näiden, oikeusjuttujen -yhtey-;
' dessä edistetään.
•^^^'•^^Me muistamme.:-T^.eikä-:se: saisi koskaan -haihtua-pois ihmisten JiSl^^t^:^;: ^ini^feta^ -^aloittivat: Joukkomittaiset ihmismur-. l Ä s ' Ä ja vrikoUisien sterilisoimisesta",:sekä"pa-mi
l i i
lantumattömieni kivuttomasta poistamisesta".:
tl-t-- ten tätä ohjelmaa puolustettiin silläj että patahtMroattomat "säästy-
Me muistamme mi-
•M0
m mi
{{i^.-^-vl '" yät" kovilta kivuilta ^ r i h e i j M ah
|li|iÄ^S5'vl^.i-ylitÄ sterilisoida;mielenvikaiset-ja .
' ti-s. parantumattomat rikolliset; kuin hoitaa heitä. Mutta me tie-
'-i^: l ' ] dämme myös, ja tämä on ratkaisevan tärkeä seikka, että natsien fiJlilfiS^- '-.^sterilisointi J a - ; a r iÄ liyviii' piän^lubkkayailan -taiste-- IfilllälS ' ^ ^ päättyi Saksan suur- ä j|P8l||;;;'^^-;^:: ,että^,miljöbnia ihmisiä murhattiin
S ja keskitysleirien kaasu-uuneissa. Eikä
SliMf o- ; «äfci^ iQiiJtKi. xäts '•armötappaminen'' oli erottamaton osa sota-iilstelustä.
Ihmisten f rnielet oli ensiksi raaistu te ttäva ; a saatava
iuonnoUiseha asiana toisten ihmisten tappaminen. T o i -
airmotgippäminen" oli silloin askel joukikomurhiia kohti —
edelleenkin.
tauteja ei ole. On vain sellaisia
potilailla ja heidän omaisillaan ei ole
.pi|ii||j^|)j[t|^s.;X^ löydetty
^|^||tl;:i;t5|'^?]^^ varansa.-sotavalmisteluihin jne,, eikä^
Niin"vanhariaikalsla" kuin se lieneekin, me liitymme ehdoitta
a västuslavat kaikenlaista "armptap^amisla" ja
sen katsantokannan perusteella, että sota- ja
ytapppnienetelmien asemesta pitäisi etsiä keinoja ihmiselämän piden-
./tänuscksi'ja'tautien paraiAaniiseksi, ^r,\
Aikansa
Un CC.F:n oikeistojohtaja .Angus Maclnnis M . P , ahdisti äla-
PIIIpS; ;0 k i K: huoneen istunnossa Koötenay East vaalipiiriä edustavaa liberaalipuo-
.% lu^ä; parlamentin jäsentä J . \ . Byrneä punakauhun lietsontaan
;| si^ll j Minc, Mili and Smelter Workers unioa vastaan, niin mieli teki huu-'
*ÄiBid^fl^#iM^ anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he
se kieltämätön tosiasia> että C C F :n
oikeistojohtajat — kuten sosdem-pamput kaikkialla maailmassa —
suorittavat tietoisesti tätä karkeistyötä työnantajien hyväksi ja työtätekevien
sekä koko kansakunnan turmioksi. Näin muodoin yllä-Ä
l l i
'f^jh^l Mutta samalla tuli mieleen
\ 'JA * ; oikeistoiohtaiat kiiton SDIHPI
lif I
lii-
Mm
m-im
neet itselleen korkeimmat palkat ja paremman unioturvan koko C a nadan
metallikaivösteöllisuudesäa; Tässä tilanteessa C C F : n oikeistolainen
parlamentin jäsen, .Vngus Maclnnis riensi B C : n kaivosparoo-cien
avuksi ja vaati vielä liberaalista J . .A. Byrnea (kaivosmiesten
uiiion jäsentä> ryhtymään hajoitustyöhönkaivosparoonien hyväksi!
fjlfeip^i ä Asiaan liitty jonkin verran hirtehishuumoriakin. Ensinnäkin
|liif|v^^:^^^^ ^ - ' P^*"' viibtta sitten suurpääoman lehdet Financial
j . ; .1 ; Isosti Toronto Globe and Mail jne kirjoittivat jatkuvasti, joka mairi-
|tff,' I v ; telien, uhkaillen tai kijhoitlacn, että oikeistolaisten työväenjohtajain
feijtJ^ : w • pitäisi aloittaa "kylmä sota" työväenliikkeen vasemmistoa vastaan —
; että saataisiin työväenliike heikentymään ]X)ryarien hy\'äksi. Kuten
^ muistetaan, nioniet^ ja monet C C F : n johtajatkin lähtivät
hyvin vastehmielisesti tälle hajoittajaiii tielle. Heillä ei luonnollisesti-
! kaan ollut mitään sitä vastaan, että tekevät palveluksia suurpääomalle,
; sillä olivathan he jö silloin \Thkiytyneet imperialismin aseenkantä-
^ jiksi sosialismia vastaan käytävässä 'kylmässä sodassa'' kansainväli-
• iellä areenalla. Mutta paha omatunto kolkutti heitä erikoisesti sen
, \'uoksi kun pelkäsivät, että heidän petospolitiikkansa paljastuu jou-i
koille, jos lähtevät avonaisesti hajoittamaan unionistisen liikkeen river
^ Tämä oli silloin. M u l t a kulcn muistetaan, C C F : n johto ja oi-
V kcistolaiset uniopomot taipuivat kuitenkin ryhmissä ja yksityisesti
^ suurpääoman tahdolle, kunnes nyt on tultu siihen, että tätä paheellista
työväcnvastaista painostusta harjoittaa alahuoneen istunnossa, ei F i -
. nancial Postin, eikä kultaparoonieh ja Globen mies, vaan CCF:n
' t u n n e t tu oikeistolainen johtaja nir. Angus Maclnnis! Annettuaan
• paholaiselle pikkusormensa, C G F : n oikeistojohto joutuu lopuksi änta-maan
kurjan sielunsa ja sen lisäksi matoisen ruhonsakin suurpääoman
' sotasaaliiksi. •
Huomenna, tk, 19^ p:nä täyttää'Äo-evsl
Kannisfo UKkerbysta 72 vuotta,
ptinittelummc'päivän »ankbiiltef rrotsatanftista;; pappia julläisi vjifcib; lainlaatijakuiitisssaka^ e i i i yleisen toista pidatfstäv^a^ puhe-, kes-
; Meille sanottaneen, että C C F : n oikeistojohtajat alistuvat tällaisiin
likaisiin tekoihin siinä uskossa, että he voivat — kunniassa
pidettyinä työväenmiehinä —^ saada parempia työehtosopimuksia
V J f ^ i ^ t t f f i ; ' * kai>x)smiehille. Mutta tässä yhteydessä on h>'\-ä palauttaa-mieliin
S ' mitä C C F : n hajoituspolitiikan perusteella on "voitettu" Pohjois-On-iiäiiliftSiil^^^^^^^
i !^ Kaikkein alhaisimmat palkat eikä mitään unio-
V I I M E I N E N K I N T I F PA
; fiirlciikfien «öliriamiÄ- voimakkaassa
hyrfclssäatt sitruunan k u i -
vaTssl Ja lupasi kenelle hyvänsä katsojista
$ioa Jos «aaviat' Jääiäidksistä pu-rlstetuXsL
yhtään tliHpaanictouaV
Hlljalsuustauon JäJk«m, pieni k a i -
jup^menmic» a£t^l e s i in Ja. nousi l a valle.
Hän puristi kuivaksi puristettuja
sitrmma;nkuQrla —; j a katso, nite-tä
tuli.nestetippa. Voimamies maksoi
luvatun summan Ja sitten k y ^ i :
"Minkälaista liiketointa herra' harrastaa?".;
'
"Oö", vastasi voittajat, "minä olen
vain verokarhu"; — F o r d Pacts, W i n -
dsor. . -.
. * - •• "
A A P E U N LÄVSUNTb
Joitakin vuosia ennen kuin Abc
Lincolnista tuil prcsldchtti, eräs New
Yorkissa sljaltsevis liike kirjoUti hä-nelie
kirjeen missä tiedusteltiin Lincolnin
naapurin finanssiaseniaa
Springfieldissa. Jonkin kelhottclusri-tyksen
johdosta k,o. mjies oli pyytänyt
luottoa tältä itäi^h alueen liikkeeitä.
Lincoln vastasi. "KIrJc«ine 10:ltä
päivältä saapunut, »ilnä tunnen hyvin
mr. S i a n k i n j a harien olosuhteen,
sa. Ensinnäkin, hariellä eri' vaimo Ja
pikkulapsi, Yhteenlasklcri niiden p i täisi
olla $50,000 arvoiset kenelle mle-helle
tahansa. Toiseksi hänellä' on
toimisto missä on 8 f iO airVolnen pöytä
Ja >i' arvoinen' tuoli: Viimeksi siellä
on yhdessä kulmassa suuri rotanrelkä.
Jota sietää pitää silmällä.
Kunnioittaen teidän,
\ Lincoln."
•-• * •" * . .
SIINÄ O N V A N K A S T I F E B AA
Canadan hailltus ci;halua mainostusta
Canadan maaperällä olevista a -
mcrikkalateista. Se näyttää oiettavan,
että siltä voi koitua poliittinen
takapotku, — ifecLean'8 Magazine,
Toronto, maalisk. l p ,
• .' • • -•
E L M O O N K U I V U U S J A K A T Q ,
K A P I T A L I S M I N P E L A S T U K S E K SI
Mr. Tnmiah luottaa pääasiassa onneen
päästäkseen pois pulmasta. K u l -
vuusvuosi on odotettavissa ja. se yql
vähentää |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-18-02