1950-04-01-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tm mm •S/m m m m tm •m Lauantaina, huhtik. 1 p . S a t u r d a y April .1 Olgan of Flanlaah^c^ oroce Department. O t t a ^ ' eub- MUtf tiblee «edd7^ T n addma Bo» (B>, Sadbiny, OntMto- Oanadassa: 1 Vk. ex» 0 Icfc. 9 kk. a.00 ietti Ipuliittista sääsuhdetta, missä finanssipiirit yrittävät pitää tulonsa en- «nätystasoss^i mutta köyhän kansan elintason nykyiselläänkin .säilyti n s - m s; iiii i i i liPttttii|lÄlww^ 'niih>iOTass2i. yhteydessä hän ^ ' ' ' ^ »kiuehti esittämään hyvin merkityksellisen vam^ öh vaikeuksia ja epävarmoja seikkoja/'^ yicai kaiikkein huolestuttavin^ nyt on jo kxAla •yiiÄrjyu J^^O' «dostavat vieläkin lähes toisen puolen suunnattoman suuriksi kasva-iiueista, w(ltton:m verojen pääl|e. Niinpä liahamtoisten ja f^^Uiusui valtion su^ menoja väliteliessaari irim^iseuraavaa: "Meidän johtuu pääasiassa suunnaton velka-perintöriä. (Canadan valtio — t yerorirna^ ensi,vuonna makssruum velkojen kpr-pääasiassa upporikkaille linanssiyhtymille ja yksityisille, $439,- mitä maksetaan perheavustukseksi, työt-sosiaaliseen tarkoituk- Kaiken kaikkiaan iiheldäö iaytyy käytt jonkin verran yli tuhat -miljoonaa dollaria Imemieideri sotien maksaniiseksi ja uude ehkäisemiseksi vuo- / Tämä suuri menoerä, riiistä me emme saa mitään näkyvää t u on yä|it<ptta^^ aikaisemmin livaituri veren ja vara^ on se hinta minkä meidän täy-i t j y i i r a vapaudesta:, siviilivapauksista, demok-politiikasta ja taloudelli.sesta varallisuudesta, mistä me nau-i psOTa läntisestä maailmasta." ; WläJainatusta rahaministeri Abbot^^^^ paljon perää, jos siinä on vaarallista itsepetosta ja tiruakin. Totta on se, että sodat aiheuttavat meille kansakuntana yli $1,000,000,000 menot tänä sotahaar uuden so-leijonan mutta sen ijarikkoisten ^l^tta finanssiministeri Abbott on auttamattomasti väärä^^^ ^^rtt^ssääii vakimtto^ uusi aseistumiskUi^ilU ja sotavalmistelu muka rauhan asiaa tai kansa^^^^^ 'historia on osoittanut, että kaikki sotavalmistelujen tielle lähteneet oyat hävittäneet yksityiset ja yleiset kansalaisvapaudet ja joutu-i{ ieet sotaan. Vain aseistariisuminen ja rauhan ohjelman horjumaton iittikeminen voi taata siviilivapauksieri säilymisen ja edelleen laajene-imisen sekä kansainvälisen rauhan. M i t a aseistumiskilpailuiiri osallistuminen todelHsuiidessa merkitsee -r-l^iiolimatta siitä vaikka mr. Abbott uskoisikin omiin puheisiinsa—- on se, että se $425 miij. mikä nyt käytetään armeijan, ilma-vohnien ja merrväen hyväksi, edustaa sitä hintaa, minkä Washingto- S ;^4ssa fcoptrolloUava;"^^ marshalloimissuimnitelma Cana-fdaUe maksaa. Tämä ei ole mikään vapauden j a varallisuuden, hinta, 'kuteti Abbott toivoisi canadalaisten uskovan, vaan kansakuntamme kaulaan sidottu Wall Streetin myllynkivi, joka uhkaa tämän maan ihmisten toimeentuloa, oikeuksia ja rauhaa. Juuri marshalloimisen'' vuoksi Canada on menettänyt ^eurooppalaisia markkinoitaan huimaavassa määrässä ja joutunut en-enemmän riippuvaiseksi yhdysvaltalaisista markkinoista, jotka voidaan milloin hyvänsä Canadalta sulkea. Ja kaiken tämän lisäksi -tulee V^li^ysvalloista yhä lisääntyvässä määrässä merkkejä siitä, että 'toivotut "Marshall avun" ja ''asefistamisavun'' dollaritulojen mahdol- |lisuuksiakin vähennetään. Republikaanien nykyiset hyökkäykset T r u - manih hallitusta ja valtiosihteeri .Achesonia vastaan ovat todellisuudessa merkkejä Yhdysvaltain hallitsevan suurpääoman piireissä ke-Äiftyvästa ajatuksesta, että nykyisen hallituksen ulkopolitiikka ''Marshallin apuineen", ".Atlantin sotapakteineen' jne. on ajautunut umpi- Jkujaan. Tästä johtuu Vaatimus, että "avun" dpllarien aseniesta Mar- ^halloitujen maiden hallitusten kurkkuun lyödään yhdysvaltalaista ]^'ylijäärhätavaraa'' — mikä tarkoittaa sitä, että Canada menettää-yhä markkinoita niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. YUä- , :^^&tmn t ä y t tM E i M i » ^ 1 » . S u d - Inarysta 73 v u o t t a . Qnnltteiunrmje päl-vän s a n k a r i l l e! Huertrieima, tk- 2 pnä täyttää A k o dymzos o n n i t t e l u i h i n! mm- MMMmBm/ :^nitust S E N HYVÄKSrKA?WATTAA M a a i l m a n tärkein Isysymys o n r a u h a . K a l k k i ta^ryitsevat rauhaa. R a u h a n tie]l4 ^ i ^ ! ^ ^ i E E U u r e t ongelmat k u i n kysymyfi asunnoista, terveydestä, ka.svatuksesta j a tur^aliLsuuidesto voit a i s i i n r a t k a i s t a M d e ^ S o t a maljaa B r i t a n n i a l i e $?;240.- 000,000 vuodessa —7 se m a k s a n ^ pian $2,800.000,000. 'Tz&inn teellä sotUaalliBet menpt voisivat laskea 7(K) milJooQaari d o l l a r i i h tai siitäk i n alemmaksi. Tämä - p u o l e n t o i s t a tuhannen m i l j o o n a n d o l l a r i n säästä vuodessa tekisi mahdolllsrfjsl sen, että y b l t a l s i i n r a k e n t a a 1^00 ' asuinjräkeimust^ Joka päivä, t a i k u u s i e n s i l u o k k a i s t a koulua t a i kahdesta kolmeen ensiluokkaisia s a i r a a l o i t a Joka pälyä! Tämän li-säkäi ikä^un rauhan perus-? teellä Voitaisiin vapauttaa satojatu-hahslä huörulalsia armeija^^ saamaan t o d e l l i s i a o^tusta tai t u o t t a vaan työhön --Tri JETejslett Johni n ; Cahterburyn dekaarius.' J^ H T E I S . I l l N T A M A ON S I T 1 : E N K I I N E J D D L l i S TA j^ooma. — Sosiallstipuolue o n saar n u t vilmekBikuIuneeh vuoden aikana ^50,000 uutta Jäsentä sanoi Pietro N e n h i puoliieensa fceskusHpriiitean k o kouksessa v i i k o n lopulla. Puolueen jäsenmäärä on n y t 655^00. V i i t a t e n tähän soslalistipuolueen h u o m a t t a v a a n tosvuun Nenrii sanoi, että puolue Öni " k o r j a n n u t sadon päättäväisyydestä, ihlllä se on kantaansa puolustanut,' taLstellut opportunismia vastaan, kasvattanut luokkatletolstxiit-tä j a kuririailäisuuden käsitystä:" N e n rii alleViiyasl s o s i a l i s t i en j ä kommun i s t i e n yhtenäisyyden tärkeyttä... Telepressin uutlstleto. maallsk. 26 pnä. ' • • E I Y K S I K Ä Ä N A I N O A S I E LU E i yksikään i h m i n e n m a a i l m a n m i s - sääri maassa, A r g e n t i r i a s t a Zanziba-riin asti; r a k a s t a mr. Truriianiä Ja m r , Achesonia n i i n p a l j o n , että heitä rijleliyttäiikseen haluaisi tulla hajoi-t ^ t u i k s i atoöriieiksi. — N a t i o n a l G u a r d i a n , N e w Y o r k l V A A L I T U L O K S E T O S O I T T A V AT IVDTÄ K A N ^ S A t H A L U A V AT Rauhanlupaus antaa ääniä. " K y l mä sota" tuottaa vaaleissa äänikoh-dän. Mr. C h u r c h i l i sai ääniä l u p a a m a l l a yrittää etsiä perustaa rauhalle. M r . B e v l n menetti ääniä lupaamalla enemmän kylmää sotaa j a kieltäyty-tymällä uiislstä rauhanyrltyksistä. -— U.S. New's & W o r l d ileport, Maallsk. •3-p. K O I R A M A I N E N H O K S A U T US L u c y sanoo C h i a n g K a i - s h e k i n l a u sunnon, että hän vielä v a l t a a t a k a i s in K i i n a n m a n n e p i a a n , muistuttavan hänelle j u t t u a , että häntä hakee k o i raa. — Passing Show, Toronto Satiu"- day Night. M a a i l m a n .Rauhankongressin vakituisen k o m i t e a n kolirias kokous pidett i i n m a a l i s k u u n 15--19 pnä T u k h o l massa. Kokoukseen osallistui 150 edustajaa, jotka edustavat kalkkien maiden enemmistiöä Ja M a a i l m an Rauhankongres,slln kuiduvia pääjär-y i k i t u l s c n komitean puheenjohtaja F i ^ ^ e r i c ' J o l i o t - C u r i e , j o k a avasi k o - Y l i neljässäkynunessä maassa o n n y t nyt menossa suuri k a r i i p a n j a aseistariisumisen j a atomiaseiden pannaan-j u l i s t a i n i s en hyväksi. Rautianpuolus- Lajain l i i k k e e n ncpea kasvu o n h a vaittavissa ItaliajEsa; K e s k i - E u r o o p an maissa. Ranskassa, NeuvostollitosEa, KimasSis.-,'Japanissa, Tiiti^ssa. A u s t r a a - liassa, Afrikassa, Läiu-Idän maissa, Brazlllassa, ^^i^^ezuelassa, Cubassa, !<oukseri. v i i t t a s i j a t k u y a s t l k a s v a v i i n ' Argentinassa j a Canadassa. rauhanvoimim. V' .1 Joissakin mais.sa kuten esim. B r i - Me vaadimme, sanoi Corie. ato- tanniassa. Yhdysvalloissa j a eräissä miaselden, byökl^ys- ionbko- H e l s i n k i . — (S-S-) — Suomen U r - heUuliltolle saapui eilen Jäiglannin UrheUvautolta kutsu engiaritiiaisen v i i k k o l e h d e n "News of the W o r l d ' n '' järjestämiin j o k a v u o t i s i i n h e U i i n t a i k i - s o i h i n , Jotka pidetään C i t y Staäiiimil-l a Lontoossa toukck. 27—29 pnä. Järjestäjät ovat pyytäneet Väinö Mäkelän oisallistumaan 2 m a l l i n juoksuun sekä J i m a r i Talpaleeri j a 33enls J o h a n s s o n i n 800 m e t r i n j a 1 m a i l i n matk o i l l e : ' • mgrfaavälineiden ehdotonta Meltoa; Me vaadimme tiokkaa kao-saini^ Ust» kontrollia tämän :U lon takeek^ Me pidämme rikollisena «itä haUltiusla, mikä ensim-mäte^ tsl feäytiää atomiasetta mitä tahansa toista; maat^ vastaan, ftle. rauhan pnolestatatetelcvat J a ^ m - 'me työtämme to^tietojen levittä-niisiksi, ine vetoamme Ouälsfen Jatkeen ja loimimuIUsanteen h^^ mioonottamatta ainoatakaan 'edullista tosiseikkaa Ja p e r ä ä n t yi minkään vaaran tai pelotteliin edessä, ^os jotfeat ilinds«i yat, että he voivat ja halaavat komentaa maailmaa, jos he nskovat heillä olevan kajifkein teholdiaim-mat tahovällneet, tiefäfcööt Ja kä- Islttäkööi he tämän: Jatkayastlli-s^ äntyyäi ratdu^ e?^' vi^t heidän rikoilisten raann^ ensa tötenttamiseni i» JkarkoittaLvat heidät ikolsesti. •Maailman rauhankongressin v a k i t ui sen komitean pääsihteeri J e a n L a f - f l t t e esitti r a p o r t i n komitean työstä v l l m e k s i p l d e t y n . kokouksen jälkeen- V i i t a t e n a n g l o - a m e r i k k a l a i s t e n i m p e r i a l i s t i en nykyiseen, sotavahniste-iuim, L a f f i t t e korosti, että j o u k k o r i i l t - t a i s en xauhanlUkkeen järjestämtoen tekee sodanlietsojain tappion klertä, mättömäksi. ' . T a i s t e l u r a u h a n puolesta on nyt saanut uuden muodon lausui. Jean L a f l t t e . Rauhanpuolustajat ovat k a l kissa maissa tehostaneet taisteluaan sotaa vastaan. Tässä taistelussa vie ratkaisevaa osaa työväenluokka.'' I t a liassa. Ranskassa, B e l g i a s s a j ä H o l l a n . n i s s a ovat satamatyöläiset kieltäytyneet lossaamasta aseita. Heiään u r h e a t a esimerkkiään ovat seuranneet t o i - set työläiset. RautatietyÖläiset kieltäytyvät k u l j e t t e m a s t a aseita, tehdastyöläiset kieltäytyvät n i i d e n tuottainises-t a ' j a ^ n s a tukee tätä l i i k e t t ä . - Lafjtitt^ ' o s o i t t i edelleen, että y a k i - tuiseri k a n l t e a n toimfötö e s i t t i viime joulukuussa vetobinuksen . k a i k i l le k a n s o i l l e j a k a i k i l l e paflamenteille. Vakituisen " k d m i i e a n edustajisto ori v i e r a i l l u t useissa maissal Rumanlan, Uhicarln. T^hekkosiovaklan j a B u l g a rian p a r l a m e n t i t ovat yksimielisesti i l moittaneet ' k a n n a t t a v a n s a vakituisen komitean rauhanohjelmaa. Komitean edustajisto o t e t t i i n lämpimästi vastaan Neuvostol^tossa j a KorJceimman Neuvoston puheenjohtaja lupasi edustajistolle K o r k e i m m a n Neuvoston k a n natuksen. ' V a k i t u i s e n komitean edustajisto el saanut samanlaista kohtelua kaikissa maissa. Edustajisto k a r k o i t e t t i i n ; t y l y s t i Hollannista oikeusministerin määräyksestä. Yhdysvaltain h a l l i t us kieitäytyl antamasta maihinnousulu- 'paa vakituisen komitean edustajistolle. ^ ' Tällä k e r t a a o n vakituiseen k o m i teaan l i i t t y n y t 52 k a n s a l l i s t a r a u h a n komiteaa. Tämän lisäksi v a k i t u i n en komitea pitää yhteyksiä 29 niuun maan derhokiraättisten järjestöjen kanssa. Ennen vakituisen komitean t t o b n i a n kokousta o l i p i d e t t y r a u h a n - puöiustäjälh konferensseja tai k o n gresseja 19 e r i maassa. Rooman k o kouksen jälkeen on pidetty lisäksi kahdeksan inaan rauhankongresslt. S a m a n l a i s t e n rauhanköngressien v a l mistelut ovat nyt käynnissä yhdessä-t b i s t a maassa. S k a n d i n a v i a n maissa, r a u h a n l i i k e ei ole k u i t e n k a a n k e h i t t y n y t niissä m a i s sa v a l l i t s e v i en olosuhteiden mukaisest i , sanoi Laffitte/ Ön tsurpiMllista J u l i s t a a kova-ää-n i s c s t i , l a i i s i d l a f f i t ^ etit^ voidaan ehtoista. Se p n estettävä, a f a a i l m a s s a o n yoiaia,niikä voieJi-fcäistä sodanUetsoJain sunnnitel-m a t Meidän liikkeemme tulkitsee '•' s u u r t a vfrimaa. Kokoukseen osallistuneet edustajat keskustelivat a k t i i v i s t i J e a n L a f i t t en raportista. Puheenvuoroissaan he p u huivat omien maittensa r a u h a n l i i k keistä j a myös niistä tehtävistä, jotk a ovat k a n s a l l i s t e n järjestöjjeh r a t k a i s t a v a n a j o t t a voidaan edelleen l a a jentaa j a järjestöllisesti l u j i t t a a r a u - hanpuolustajam liikettä. P u h u j a t h u o mauttivat, että taantumuksellisten asettamista kaikenlaisista vastuksista huolimatta, r a u h a n l i i k e o n h u o m a t t a vasti laajentunut jä voimistunut jär-jestöUisestl v a k i t u i s e n k o m i t e a n edell i s en icokOuksen jälkeisenä aikana. T a i s t e lu r a u h a n puolesta on saanut konkreettisen luonteen Useissa maissa missä o n r y h d y t t y käytännölliseen tolmmtaan. Kokouksessa k e s k u s t e l t i i n perusteellisesti alustuksista atomiaseiden k i e l tämiseksi j a Maailmäri Toisen R a u hankongressin k u t s u m l s e k s l j a hyväkr syi yksimielisesti seuraavat vetoomukset:. . Atoniiaseidcin kielto M e vaadlnune ehdotonta atomiaseiden, hyökkäyksen j a kansojen tuhoamlsMn välikappaleiden ^ e i ^ mistä jä tiälcari ,karisain'ralise k o n t r o l l i n järjestämistä tämä päätöksen t p t e a t t a i n d s k o n t r o t^ M e ' k a t s o m m e sotasyylliseksi sen h a l l i t u k s e n mikä ' erisll(si käyttää atomiasetta mitä tahansa maata vastaan. . ' Me keholtamme hyvää t a r k o i t t a v i a Ituhisiä k a i k k i a l l a n u a ' 'aUeldi-lp^^^^^ sen. , . -.. IVIaailman T^^ R^^han- Jkongressin kutsu Me vetoamme k a l k k i i n hjrvää t a r k o i t t a v i i n i i u n i s i i n J a kehpitamine heitä nimittäniääri edustajansa M a a i l m a n Toiseen Banhankorigres-s i l n mikä pidetään it'aiiass3, v | i - riieisennel^nnekseh aikana v. 1950. Me käännymme k a i k k i e n sosiaal i s t en j ä uskpnnollislfen ryhmien, kulttuniltyön tekijäin j a k a i k k i en r e h e l l i s t en ihmisten puoleen jotk a , mielipiteistään h u o l i m a t t a jänn i t t y n e e n kansalrivällsen tilantieen suhteen, orät hnoiissaan siitä ja vakaasti haluavat r a u h a l l i s t e n Olosuhteiden v a k i i n n u t t a m i s t a kanso< : jeri välille. . ' Sopiriiuksen perustaksi me ehdo< tamme atomiaseiden kieltämistä jä sen h a l l i t u k s e n tuomitsemista, m i kä ensiksi käyttää atomiasetta. K o k o u s hyväksyi myös päätöslauselman, minkä m u k a a n perustetaan k a n sainvälinen r a u h a n p a l k i n t o j a muodostetaan palkintolautakunta. V a k i t u i s s n k o m i t e a n päätökset saar vat lämmintä? v a s t a k a i k u a todeDisllta r a u h a n p u o l u s t a j i l t a kaikissa maissa. Ne antavat-oman panoksensa edelleen a k t i v i s o i m a l l a taistelua r a u h a n puolesta uuden soda^n lietsojja vastaan ja tuovat m i l j o o n i a uusia ilmilsiä täiiän taisteluun. ?, (Suomennettu "För a Lasting.Peace, f o r - a ' F e c q i l e ' s Democracy" lehden maalisk'.'24 pri numerosta. "Canadalai-n e n k e l t a i n e n bisneslehdistö e l o l e u s k a l t a n u t puhua mitään tästä,maailm a n l a a j u i s i a a.sioita vaikuttavalla^ t a v a l l a käsitelleestä tärkeäjstä feiiouk-sesta.) • . ' "Justiina saanut tipan kaqnatiilisen rt Arthurissa r-SITÄ viimeiset K i r b l a n d Lake. — K i r k l a n d Laken J y m y n \iimsiset hiiiadot tänä talvena o l i v a t tk. 26 p:nä. — Y l e i s e n s a r j a n 5 k m . h i i h t o öU s a m a l l a J y m y n p o k a a l i - h i i h t o , j o n k a voltti tänä talvena K. Niemelä hyvällä ajalla 25 m i n . " 27 sek. Myöskin h u h d e t t i i n aUe 15 v. p o i l d e n j a a l l e 12 v. p o i k i e n j a tyttöä j e h sarjoissa. Tulokset: Y l e i n e n sarja, 5 k m . : K . Niemelä 25 miri. 37 sek; T . V u o r i n e n 25 m i n , 44 sek.; K . . R a n t a l a 27 m i n . 12 sek. A l l e l 5 ' v . p o l k i e n sarja 1 k n i : Ali)0 O j a , 6 n i i n . 5 .sek.; B - " M a n v e l 7 m i r i . 15 isek.,'' ' ' ' , •• '•• AUe 12 v. s a r j a 1 k m . ; D i c k M a k i 8 m i n . 25 sek. AUe 12Sy. tyttöjen 1 k m : L . Mäki 7 m i n . 55 sek. Port Arthur. .^"JUSmiNA" esitet-t i l r i täällä Poft Arthurissa CMSJ;n Port A r t h u r i n osaston näyttelijöin rolmesta uusintana j a näytelmä sai pitkästä aikaa suuremman, yleisön karmatuksen mitä näytelmät ovat s a a - neet osakseen menneen vuoden a i k a na. •• • _^ Uusintaesityksessä o l i t a a s k i n s a l i n_ täyteinoi yteisö j o i t a ; o l i saapunut a i na N i p l g c n i s t a , G e r a l d t o i i i s t a j a m u i l t a k i n p a i k k a k u n n i l t a . K i i t o l l i n e h ' ^- jeiiö s e u r a a esityää i ^ u r e i l a ' nileleh^ k i i n n o l l a j a o n toiuluhut morUa a r vosteluja näytelmän sisällöstä, että se o l i p^tihat^iP^a j a e^ neri'.' l i e ovat kiittäneet' j o k a i s t a e-' siintyjää sdiä J Q m a l^ että' s a i s i v a t useJmmirikiri nähdä h y viä näytelmiä j a .monia niistä näytter Iijoista, j o t k a esiintyvät erittäin v a i keissa osissa, m u t t a suoriutuivat k i i - : tettävästi. Puvut, maskeeraus ja näyttämön erikoislaitteet' olivat k a t - cojleri. mielestä p a i k a l l a a n , j o t e n esityksestä on k u u l u n u t v a i n hyviä a r - völauselta. KOska a l l e k i r j o i t t a n u t o l i asettanut näytelmän la,yalle, j o h t a n u t j a yrittänyt tehdä k a i k k i e n näytelmänsä, esiin;- t y j i en kanssa parhaansa, n i i n minä myö?kin h a l u a n lausua näyttämöko-mitean puolesta teiiie ^kaikille k i i t o k set siitä arvokkaasta j a toverillisesta työstä, j o t a joudumme tekemään o l - lessanune pakotetut' monet i l l a t v a l vomaan myöhään j a o l e m a a n hgrjoi-tulisissa. Se t i e t e n k i n kysyy tahtoa j a innostustakin meiltä jokaiselta. Joukossa o l i s e l l a i s i a h u o r i a k i n k u t en S y l v i a TUomineri, j o k a e n s i k e r r a n e-s i i n t y i pitkällä j a v a a t i v a l l a osalla mutta josta katsojat sanoivat, että PUOLUSXCS T u o m a r i : - T e i t ä sjytetiän..^^ vasta juopumuksesta. VtffoC^ Uttää ama juotte? ' Edellisenä suiinuntaina,' m a a l l s k . 19 p:nä, h i i h d e t t i i n myöskin G . Brärinyn l a h j o i t t a m a s t a pokaalista, jonka s i l l o i n voitti Ä . R a n t a l a vuodeksi haltuunsa. Samasta pokaalista myöskin j u o s t a a n j o k a kesä. M u u t e n h a l u a n huomauttaa j o i l l e k in S y l v i a esitti osansa täydellä a n t a u m i - sella, siis kiitos S y l v i a j a toivotaan sinun toistenkin ottavan osaa sillä _iryllä s i n u l l a c n t a i p u m u k s i a k i m niitä jo n o i n nuorena aletaan harjoittaa esille. ' S i t t e n toinenkiri e n s i k e r t a l a h i e n o l i K e r t t u Väätäinen. V a i k k a hän o l i k in ^ t t y : _ Minua väk^l nottaa. " ^ LOHDUTUS Syytetty, joka oli palTennt e r i kertaa rikoksista, kuumes'^ miota. "S - O l e n ' havainnut teidät s j j ^* :26.eri rikokseen", sanoi hiomari"^ nä tuomitsen teidät kuEtabn'£j eesta, ^ r s i m p n 5 vuotta ktmtoiji ^ t t a . e l i yhteensä 130 TOottaTl io iäzäs J pyrskähti itkuun. Tuomaji kiS tuomitun piiöleen j a sanoi 5^ s e l i a öäneilä: " E n halunnut oSifci ya. : Ymmärrän, etta olen a j teille raskaan tuomion. Muttaat^ däri tarvitse sitä kaikkea käisä. ] Hetken kuluttua tuoman vaisJ kääntyi tuomitun, jonka J a ^ kuvastta i l o a , puoleen ja stnair-y ta yrittäkää kärsiä niin kauan lii s u i r i k m . jaksatte." ; V A I NIIN! K r e i v i t ä r : - ^ Mina tahdon, i»; puhuttelette minua "teidän _ ne"' s i l l o i n k i n , k u n olemme kahda P a l v e l i j a t a r : — Kuinka K r e i v i pyysi, että sanoisin häntä t e r i k s i , k u n olemme kahden. SENSORI Muuan, englantilainen neitonoi mielityltään viestm "jostakin tämereltä". k u n hän avasi löysi hän sieltä kirjeen sijasta kapean paperUiuskan, johon jöitettu: "Poikaystävänne teitä vielä, mutta hän puhuu Sensori." Charlie < välttäisivät käyttämästä mihkäänlai- pienellä osallaan hän.oli siinä erittäin urheUuseurojen kirjoittajille, ^että välttäisivät käjnttäinästä mirilsä^riial-s l a syytäviä k i r j o i t u k s i a t o i s i a seuroj a k u i n myöskta j o i t a k i n vu-heilijoita kohtaan, sillä se e i edistä /hyvää sopua. — -Jymjiälnen. Suomi myy puutavaraa halvemmalla kuin j^uut L o n t o o ; — K a u p p a m i n i s t e r i W i l s on i h n o i t t l maaliskv alku|>äivinä täälläj että E n g l a n n i n j a jfluötsin puutavara-kf|, uppaa koskevat neuvotteiut pyat p i t k i t t y n e e t R u o t s i n v a a t i n i l e n korr keiden h i n t o j e n tähden. \ Suomen kanssa o n tehty soplmiis 225,000 standartin toimittamisssta h i n t o i h i n i jotka ovat hupntiattavasti alemmat k u i n eräiden muiden S k a n d i n a v i a n m a i d e n vaatimat. M i n i s t e r in arvelujen mukaan lienee hintojen housu o s i t t a i n johtunut vääristä h u huista, j o i d e n riiukaan E n g l a n n i n y k s i t y i s k a u p p a : v a p a u t e t t a i s i in tämän t a l v en kiiluessa. Mmisterlltä tiedusteltiin, oliko hän tieteinen, että m u i d e n maiden ostajat olivat viime vuoden lopussa saaneet puutavaraa h i n t o i h i n , j o t k a olivat 10— 12.5% alemmat k u i n h a l l i t i i s ön n yt suostunut. Tähän kauppaministeri vastasi, e t tä Suomen pyytämät l i i n n a t olivat vielä alempia kUin kysymyksen teki-r jäin mainitsemat. •M • vasbuksia — V . 1627 U l i s i Ranska j a A c a d ia (Nova Scotia) lubvutettith r a n s k a l a in selle 100 l i i t t o l a i s en yhtiölle. . huolellinen, j o t e n k i i t o s K e r t t u j a tule t o i s t e n k i n mukaan. S e l l a i n e n k i n v a n h a tekijä kuiri J ; J a c k s o n nehän s u o r i u t u i vat erikoisen; loistäyasti^ psissaari t en .irrhö R a n t a , M i a r t l i a Kärkkäinen, K e r t t u Laakso, P a a v o Tuominen. W m . H a c k s p i k s e l ^ ! monet pienemmillä 0- s l l l a , m u t t a teille k a i k U l e r d a t l k i i t os arvokkaasta työst/ärine,' jotka-näy^^ mässä o l i t t e sillä o l i p a tehtävä pieni tai suuri k u n .se Jehdään tunnolla' n i i n siitä k a n n a t t a a antaa myöskin r e h t i tunnustus.. p n kuulunut toivomuksia vieläkin, että näytelmä esitettäisiin kolmannen iceri-an j a jotkut, j o t k a olivat katsomassa jp k a k s i k i n kertaa,' sanoivat vieläkin tulevansa jos se uusintana kolmas kerta" esitetään. Siispä kiitos v a i n t e i l l e k i n katsojat. Jotka annoitte osamie näytelmän qnnistumiiselie t i i l i en k a k s i k i n kertaa esit^-stä seuraamaan.'^ T a h d o n myökin puolestani kiittää J . J a c k s o n i a j a Y . S a l v o a ayustukses. t a nmskeerauksessa sekä henkljöltä, j o t k a lainasivat kalustoa näytelmään eikä myöskään voida a l i a r v i o i d a i k u - Ussimlesten tehtävää siliä siinä o n i so u r a k k a saada pienissä tiloissa, t a p a h t u m a a n vaihdokset j a saada näyttämö seilaiseeri kuntoon, että se t o d e l l a vastaa sitä terkoitusta jollaiseksi k l r j a O l n e e n. - - - Jos näyttelijät suostuvat vielis T U L E E T A I ÄIENEE P i k k u poika kj-syi äidiltään: "örikO se totta, että olemme I maan tomusta?" . ••Kyliä, r a l d i a a n i " , vastasi äiti. No, onko sitten totta, että kunb lemnie käännymme taas tomuia'' ^ikapa Sjnneti: isjä selvitettäv ^ johtavan txaVaaanattUs : ei milläi -li L=o mi-5S. hi i. Chaplin ffiinuutissc 1, nykäise lijstamalla pi5! Ijllien Punctt sia V. 1914 l ^ Pian täm inetin,- k im £ [jöpj-stä, mini [ttivat,.jos hä] timaan korot närrettävästi npäin ajatell' 3: "Olin oike sta hän sanoo hän on kertr a, mitä kos ä." Ei kuk mistä kilpaili paljon • vähe : he eivät j kuin VI yritämm mieleen här ttömj-yden. ja nokk a koomiko. ien on j a on ?htä paljon kuin mon p e r i n e n kui ennäköise » I j a tai nä: etevämpi el jf^Aaisuudessa . Mitä tulf •vaikkapa fctanut sui iaa komedi-uvaperiodini hän " J t i i n . r a a m a t t u sanoo", yastaäj ^ >tlrisä. • p immäisessä, " N o , äiti. nunä j u u r i katsoin g ^tonta vuo n i alle j a j p k u siellä joko tulee taic p P'"^ näyttel nee." w »na päästä & I. Se on-,1 ^ i r a a t l o n aili itossutanss pikkumat I la, Lazy Su ;ompuroimL I suurella, j I ättuine keli I nmpirie j a i eineen, -mii i menkuin .( K y s y m y s : Onko sellamen 1 Cai).ädan kansalainen, joka cn {iassfi syntynyt ei-kansalais-' mlsta? — Farmari. Vastaus: O n . K y s y m y s : Saako farmilla asuva k a n s a l a i n e n pitää hallussaan ma-aseita j a räjäiidysameita? m a r i . Vastaus: Metsästysampuma-as saa pitää hallussaan ilman mc mutta ns. "lyhyet" aseet on d \& k i e n rekisteerattava. Kajahdysaa ?"« t a ei saa k u k a a n Canadassapitaäls lussäa^ i l m a n viranomaisten L-pa — Ceylonin ensimmäiset asaSfc | olivat Intiassa Ganges-virran rarf | asuvat shih^lesit, jotka saapuiyatä|| r e l i e 543 e. K r . Ilja o n sen k u v a n n t i t j a jollaiseksi näytelmän ohjaaja on muovaillut. Y - leisön arypstplu o l i näyttämöasetuk-sesfa kerrassaan k a i m l s k a u i i i i n e y a - ioläitteineeh, kukkineen ja pensai-ffi set tj-ytyiv; kutakin ku m vähän aloitti tyc t, j a ains Kuka te H. raamaan aikahsä lähitulevauisiis U l U i n t u l l a a n näytelmä jleisön K5||,t^ riöstä vielä kolmannen kerran riiään. — T A S . /rnunUusta häviön tunteesta johtuu se kun Yhdysvaltain hallitsevia tpiirejä usein edustava U, S. Ne\vs & World Report sanoi iriaaliskuun n numerossaan: "Marshallin apua Euroopalle tullaan typistä-on raja olemassa sille, 0 armuuksia" kuten ra-sanoi. Tämän ruoksi olisi parempi nyt jo luopua sotavalmistelun linjasta, käyttää enemmän valtion va-tarkoitukseen — työmahdollisuuksien järjestämi-uppamarkkinain hankkini|iseksi farmituotteille. ja koUektiivisena järjestäjänä Vapauden täytyy olla ase lukijakuntansa käsissä ja lukijainsa yhteispyrintöjeri hyväksi. Tässä mielessä Vapauden palstat ovat lukijainsa käytettä\dssä ja tällaiset erikoisnumerot kuin esim. tuleva vappunumerokin, pitäisi käyttää mahdollisim-nian edullisella ta\-alla koko lukijakunnan yleistä mielipidettä tulkitak-seen tämän päiväri yhteyteen sisältjpvistä asioista. apaus missä to- 'idellista kansainvälisyyttä, solidaarisuutta ja sammumatonta rauhantahtoa -— millä ei ole mitään tekemistä marshalloidun kosmopoliitti- •maailmankatsomuksen kanssa. lehtemme tuleva vappunumero. missä on huomattavasti enem- |nän tilaa käytettävissä, antaa kirjeenvaihtajille ja lukijoille yleensä Imahdbllisuuden tulkita niitä tunteita ja toivomuksia mitä heidän sy-tänä \'appuna on. Ja mitä leveämmällä suulla yappunu-puhuu, t.s., mitä useammat kirjeenvaihtajat ja lukijat käyt-tUaisuutta hyväkseen ja kirjoittavat siihen, sitä psarempi se on. Ldhtehfime tarkoitus ei ole kcskaan ollut, eikä se saakaan olla se, että llJÄ | ; # Y ^ jotlcut "oppineet" kirjoittavat, sillä työväen äänenkannattajana voi kaikin tähän kokoukseen osallistua, niin seuraavaksi parhaana keinona on pidettävä sitä, että avataan yleinen ja julkinen keskustelu V a pauden sisällön ja ohjelman suhteen lehtemme palstoilla. Tämä keskustelu pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin että mahdollisesti esiintulevista ehdotuksista korjausten suhteen voidaan vaihtaa mielipiteitä puoleen ja toiseen. Siksi lehtemme toivoo, että tämä itsearvos-^ telun hengessä järjestettävä keskustelu aloitetaan viimeistään huhtikuun 25 p:nä ilmesty\'ässä yappunumerossa — tai jo sitä aikaisemmin, jos jollakin. lukijalla on sydämenasiana jotakin sellaista, mistä hän haluaa mahdollisimman perusteellista keskustelua. Tähän keskusr teluun voidaan sisällyttää lehtemme yleinen toimituspolitiikka jä vieläpä kysymys siitä, iniikä tehtävä ja merkitys lehdellämme nykkisin vallitsevassa tilanteessa on. Missään tapauksessa ei kenenkään pidä karttaa \'alitusten ja ar%^stelevien mielipiteiden julkituoniista, eikä epäillä tehdä ehdotuksia toimituspolitiikan suhteen yleensä. Mahdollisesti on sellaisia tekijöitä, jotka estävät vissinlaiset parannukset, riiut-ta tämä ei saa estää^-apaata keskustelua siitä, mitä lukijat toivovat. Merkitkää \'appunumeroon aiottuihin kirjoituksiin, että ne on tarkoitettu siinä julkaistavaksi ja lähettäkää ne mahdollisimman aikaisin. Tehkäämme \'appunurnerosta yhteisvoimin Tnahdollisimman populaarinen ja huolehtikaamme siitä, että se ilrtiaisee täkäläfeten maanmiestemme rehdin, demokraattisen ja oikeamielisen rauhan tahdon."' Kuusi uutta V a n h a n j a hyvän k r i s t i l l i s e n käsityksen m u k a a n o l i s i j u r i i a l a n pitänjrt luoda m a a i l m a n muuta^mia tuhansia vuosia t a k a p e r i n i h a n v a l m i i k s i k a i k k i n e eläimlneen, kasveineen j a a l k u a i _ netaeen. K a i k e n lisäksi ovat jotkut taantumukselliset filosoofit välttäneet nykyistä kapitalistista yhteiskuntaa p a r h a a k s i inahdOlllseksi yhteiskunn a k s i . V a i k k a tähän nykyiseen y h teiskuntaan on päästy monien e r i y h - teiskimtamuotojen kautta pitäisi n y k y i s e n olla sen i k u i s e n — ikäänkuin y h t e i s k u n n a l l i n e n k e h l ^ S o l i s i päättynyt k u n on. päästy k a i p i t a l i s m i i n. Tiedemi^diet ovat. j o pitkän aikaa j a entistä enenimän vihne a i k o i n a 0I-: leet s o t a j a l a l l a moisia käiSltyksiä vastahan. O v a t h a n tiedeiniehet kyenneet luomaan kerrassaan u u s i a kasveja, e-läinoiä, j o p a a l k u a i n e i t a k i n , p u h u m a t t a k a a n n y t y h t e i s k u n n a l l i s e n k e h i t y k sen toteamisesta. Y h t e i s k m m a l l i n en k e h i t y s j a t k u u päivä päivältä j a s o s i a l i s m i v o i t t a a entistä e n e m m i n j a l a n s i j a a m a a i l m a n e r i osissa j a k a i k k i sivistyneet ihmiset toteavat tänään, että sosialistinen yhteiskunta o n jo kehittymässä varsin suuressa osaa maailmasta. M u t t a meidän p i t i tällä erää p u h ua alkuaineista. Toisen maailmansodan tyksessä. tiedemiehet keksineet k a i k k i a a n kuusi uutta a l k u a h i e t t a , tpd[istaen siten, että meillä e i ole vielä o l l u t tiedossa k a i k ki m a a i l m a n rakennusaineet — eikä to;- dennäköisesti ole vieläkään. K u n K a l i f o r n i a n y l i o p i s t o n cyclot-r o o n i l i a pommitettliri u r a a n i a atomi-h i u k k a s i l l a k e k s i t t i i n sen tiiloksena uusi "keinotekoinen'' alkuaine, jonka niriieksi' p a n t i i n npptunium. Siitä t u l i ällniturie'93 koska iseriätomm y t i messä on'93 elektroonla. Seuraava u u r sl alkuaine o l i p l u t d r i i u m , j o n k a järjestysnumero oU 94 k o s k a s e n ytimessä on 94 elekb^oonia. l^män alkuaineen väitetään olevan myöskin keinotekoisen—" scllalsä?. että sitä el ole olemassa/ entuudestaan pelldstettiynä. Se kehittgry jä syntyy • automaattisesti neptuniumista; Sivumennen sanoen j o h t u i mieieemme.se, että e r i a l k u a i neiden a t p r i i i e n . y t i m i ^ olevien elek- > t r o o n i r a lukumäärä vaihtelee siinä määrin k u i n .alkuaineiden järjestysluk u m u u t t i au K u n s i t t e n neljä vuotta myöhemmin k e k s i t t i i n C h i c a g o n yliopistossa kaksi u u t t a a l k u a i n e t t a a m e r l c i um (no, 95) j a ctu-ium (tu). 06) m e r k i t s i se s a m a l l a , että n i i d e n atomien ytimissä o n 93 Ja 96 elektroonla, mainitussa järjes-edellä uskoivat hionet kenolstit. että alkuaineiden lukumäärä rajoittuu niihin 92, jotka silloin' tunnettiin. Mutta tosiasiat puhuvat kuitenkin t oL sin. Sitten atomiajon alkamisen orat Tämän vuoden alkupäivinä i*moi-t e t t i i r i , että 37-vuotias kemisti t ri G l e xm T . Seaborg o n apulaismeeri keks i n y t K a l i f o r n i a n ylopistossa j.älleen uuden alkuaineen. Jonka järjestys- j a alkuaineen ninaeksi p a n t i i n berkelium, y l i o p i s t on kotikaupungin Berkeleyn mukaan. Teoreettisten johtopäätel-mien perusteella väitetään, että tätä a l k u a i n e t t a ei voidia käyttää atomiaseen valmistamiseen — mutta siitä sfilaisuutena. Tämän' k u u n puolivälin tienoilla s a a t i i n B e r k e l e y s t a jälleen tieto uuden alkuaineen keksiriilsestä. Se o n järjestyksessä 98. sitä ei myöskään löydetä luonripliisessa tilassa nykyään mistään m u t t a s e n otaksutaan olleen blemiassa ehkä muutamieri pikaisten m i n u u t t i e n ajan s i l l o i n k u i n m a a i l m a n rakennusaineet kehittyivät e r i - muuksl. Tiedemiehet s a i v a t työskennellä kuumeisen k i i r e e l l i s e s t i ehtiäkseen identifioiniaäri sen k e m i a l l i s e s t i. Y h t e i s k u n n a l l i s e n kehityksen j a e-distyksen alalla voidaan havaita n i y o s k i n lukuisia i l a h d u t t a v i a merkkejä. Uudsri. s o s i a l i s t i s en ' y h t e i s k u n n a n luomista edistävät voimat jylläävät maaihnä'n. e i i osissa. Sosialismi e i ole enää se u n e l m a mhikä sen väitett i i n olleen noiri s a t a k u n t a vuotta' s i t - ten, j o l l o i n j u l k a i s t i i n sen ohjelma. K o m m u n i s t i n e n M a n i f e s t i . Sen jälkeen on sosiaiismj muuttunut tosias i a k s i Neuvostoliitossa j a monet m a a - i l m a n maat ovat tiellä s o s i a l i s r i n in — uuteen j a parempaan yhteiskuntaan. Nykyään o n olemassa entistä p a remmat edellytykset uuteen yhteisk u n t a a n siirtymistä v a r t e n sillä k a p i t a l i s t i n e n järjestelmä j a sen v a l l i tessa tapahtunut yleinen kehitys on muodostanut nämä edellytykset entistä suotuiscnuriiksL K a p i t a l i s t i n en järjestehnä ei p j ^ t y eikä h a l u a käyttää l u k u i s i a uusia keksintöjä, s e l l a i s ia k u i n esimerkiksi atomivoima,,kansojen yleiseksi hyödyksi j a se v o i d a a n tehdä T[asta sosialistisessa yhteiikunnasa. toUitosta,; jossa atomivoimaa 'tään esim. valtavien maa-als uudelleen muodostamiseen siins huolimatta pidetään sita kosxen!^ teelliset yksityiskohdat yhä lessä, että s i t en kyettäisiin t entistä runsaammin elintarviösii, vesivoimaa sekä parantamaan lä, j o l t a on h f l i um atomien Tuloksena oli p a i n a v in ato) n i i n epävakaa, että sen kesti ataoastaan muutaman j o n k a jälkeen se muuttui laatuisissa prosesseissa, täiseksi näkymätön alkuaine pommittamalla curiumia alpäa-s Täiriä alkuatae o n eräänlaisessa s lalsuussuhteessa dysprosium-n alkuaineeseen, jonka järjestys-?j lektrooniluku on 66. N i i n se maaUma muuttuu, ,—^ j ä m e sen mukana. K u t e n olemme jo todenn«t t u u n ä i t ä muutoksia niin lO' k u i n yhteiskunnassakto. •Mikään ei ole pysyväistä ja %\ tonta v a a n muuttuvaa. kebitP* leistpn edellytysten mukaisesa nemaJidollisuuksia. Kapitalistisessa m a a i l m a^ kyetty käyttämään aw>nu^°^ hinkään muuhun k-uin a r v o j a ^, miseen ja t u l e v a i s u u d e i ^^ tehriat edellyttävät sita J a r ^ j samaan tarkoitukseen — Les Con Defauw. Konsen DefauH- 11 ja 25 tadiovei realin t uutta j a parempaa järjestclff»»! taan. • V a s t a sosialistisessa J^^^^^ vöidiari edullisesti käyti^ niitä mttien alkuaineidenaa_ ^ uua uusien töj^, joista piemme mamöBs^ T ^ t ä o n k i n riiuuten todistus Neuvos- Jutiissa. — ' K a l i e Terä. ; 1 I 'f I ,1,1 t I \ki ' ' fiy\ '.'I iy:'n
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 1, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-04-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500401 |
Description
Title | 1950-04-01-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
tm
mm •S/m
m
m m tm
•m
Lauantaina, huhtik. 1 p . S a t u r d a y April .1
Olgan of Flanlaah^c^
oroce Department. O t t a ^ ' eub-
MUtf tiblee «edd7^ T n
addma Bo» (B>, Sadbiny, OntMto-
Oanadassa: 1 Vk. ex» 0 Icfc.
9 kk. a.00
ietti
Ipuliittista sääsuhdetta, missä finanssipiirit yrittävät pitää tulonsa en-
«nätystasoss^i mutta köyhän kansan elintason nykyiselläänkin .säilyti
n s - m s;
iiii i i i
liPttttii|lÄlww^ 'niih>iOTass2i. yhteydessä hän ^
' ' ' ^ »kiuehti esittämään hyvin merkityksellisen vam^
öh vaikeuksia ja epävarmoja seikkoja/'^
yicai kaiikkein huolestuttavin^ nyt on jo
kxAla •yiiÄrjyu J^^O'
«dostavat vieläkin lähes toisen puolen suunnattoman suuriksi kasva-iiueista,
w(ltton:m verojen pääl|e. Niinpä
liahamtoisten ja
f^^Uiusui valtion su^ menoja väliteliessaari irim^iseuraavaa: "Meidän
johtuu pääasiassa
suunnaton velka-perintöriä.
(Canadan valtio —
t yerorirna^ ensi,vuonna makssruum velkojen kpr-pääasiassa
upporikkaille linanssiyhtymille ja yksityisille, $439,-
mitä maksetaan
perheavustukseksi, työt-sosiaaliseen
tarkoituk-
Kaiken kaikkiaan
iiheldäö iaytyy käytt jonkin verran yli tuhat -miljoonaa dollaria
Imemieideri sotien maksaniiseksi ja uude ehkäisemiseksi vuo-
/ Tämä suuri menoerä, riiistä me emme saa mitään näkyvää t u on
yä|it |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-01-02