Vapaus, April 1, 1950

              H
M l i
m
Mmk
S
. . . . - i S . - , J 'v
mm'"-'-:
mm
Lauantaina, huhtik. l p — Saturday Apiil 1
li
m
i l
m
m
m m
mm
m
J»QBTARTHtmiN OSASTON
SEKAKtK»Ö KAIKU
toimeenpanee
i&sa^ 316 Bay Street
i-;^': •.;-kio;8.3a4iiaiia;.
Arvokas ja monipuolinen ohjelma
" Tanssia jälkeen ohjelman -
Qyiliput: etukäteen 50<i — ovella ÖS<t
-iflempänä nähdään ostaja. Moskovan GastronomiA
Joka on hyvin varustettu. Hintojen alennuksessa makeisten; hinnat
laskivat 10-49 prosenttia j a kun samaan aikaan palleat kohosivat, niin
kuluttajat voivat entistä paremmin tyydyttää tarpeitaan.'
Jonka tarlaMtuksena ecfetS tais
pauksieti;pu(>Iesta ja^peruslaa sita^,^^^^
turjeen ov^taU^ijoit^^
garetH. Spai}Idii}g,^Ipntn^'C^
ja TusmmMn O^bor :pefence CpnuiUtt^ )Konfe-reiissfc
pidetään 1?JPO; n hupnejstossa^SS^
alkaen perjatitaioa huhtik. 21: pnä ja^ib^
kin seuraavan päivän.
vRaUikia |ärjestö|ä, jotka ovat kiintyneet kujsalaisv^ puo­lustamiseen
kehoitetaan)^ .täbänkooferenssiin ja
yksityiset asianharrastajatliin cA'atiteiTe(»Ueet,«^
tajjiin;rekisteröintimaksu on^yk$i jdJoM .Asiaanikiintyneiltä
järjestöillä pyydetään myö5 lahjoitnksla
mistä j2f perustettavan jäfjestön «dBkiitpiminii^ -laboittaroista: varten.
Kaikki kpriferenssia koikev^:kif j^n^^iht»^^ ja^K^iaJäJietyks^ tehtävä
osoitteella: Mrs. M . H . Spaulding, Chäirraan, Gonf€T^ Gommittee to
Found a National Ci%'il Rights Grganization, 654 College St., Toronto 4,
Ontano.' ' . [-^ i'-
Konferenssin kutsukirjeen yhteydessä luetellaan yhdeksäii^nime ai­koina
tapahtunutta kansalaisvapauksien loukkausta, jotka todistavat lu­kuisien
muiden tapauksien lisäksi, että canadalaisten kansalaisvapaudet
ovat vaarassa ja että näiden vapauksien puolustänainen on erittäin ajan­kohtainen
asia kaikille demokratian ystäville. Ne todistavat edelleen,
että Canadassa tarvitaan sellainen oikeuksien kirja (Bill of Rights), jossa
määritellään kansalaisten oikeudet ja vapaudet>
/ " ' kona.
Afaaliskaon 21---2g päivien väli-
.iJT^f^tSS^risen ajan viettivät Demokraattisen
Naorfson;: Maailmanliiton a/alnei
Jaost0t eri maalimassa radhianvillc-
Sen Johdostii DNML:n toi-
- . mesta esitetttfn'seuraava Jnlkilau-
**« % k »Maaliskuun 21—2B päivien välisenä
aikana julistavat miljoonat nuoret
tahtovansa pysyä uskollisina rauhan
jtT kansojen kiansallisen rilppumatto-
^.i^uuden pyhälle. asialle ja haluaan
•^taistella kalkin voimin sodanlietsojia
j a heidän avustajiaan vastaan, jotta
totuuden ja yhtelskunnallls«i pikeu-fep^
diliipuka^lstmden ääni kuultaisiin v o i -
' tf^kaana kaikkialla maailmassa Ja
K etfe brim j a hyvinvointi taattaisiin u u -
«af
i4lSmllit
Hiili
fHACTAÄNTÖIMIT-rAJAT
Hyvfimalnetoen palvelus
' 2746 East Hastlnes Stree»
PUHELIN HA, 0015
ITancotiver Br. Colombia
m
•• S-OA. UrheUulUlon
TirkailSjpiden osoitteet:
Pnheenjobtaja: Ake Hunnakko
«O.NevUle Park Blvdi
Puhelin H.O. 6195
Toronto . Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St. Patrick St. Toronto, Önt.
Puhelin Elgln 8596
vBabastonholtaJa: Vilho Heikkilä
rai Day Ave. Toronto, Ont.
• ^ BuheUn RJB. 4386
kirjeenvaihto sihteerllie. Huo­mioikaa
sihteerin uusi osoite.
T IM M l N S, ONT.
6IMMS. HOÖKER Ss PZCKBRINa
vakuutuksia j a kllntelmisttfjä. Do­minion
Bank Building, Timmiss,
dnt. MorketteJa, lainoja, bondeja
Ja vakuutuksia.
Barnes M g Co.
- . 3 KAUPPAA —
Saali Ste. Marie Ontoiio
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
T&Tdellinen varasto lääkkeltft.
^•^ Postitilaukset täytetään
huMUsesH.
sille sukupolville, ;
Miljoonat nuoret työläiset, talonpo.
jat, ylioppilaat; miljoonat'nuoret po­jat
ja tytöt tulevat sanomaan " e l " fio-danlietsojille
tänä hetkenä jolloin
anglo-ämerikkalalset imperialistit
valmistelevat aktiivisesti kolmatta
maailmansotaa tehostamalla uusien
sotllastukilcohtien pertistaniista. las­taamalla
sotamateriaalia ja lisäämäl­lä
sortoahn siirtomaakansoja ja 6-
mien maittensa työläisiä vastaan, k e .
hltt-ämäilä sotapropagandaansa ja v i ­ha-
j a valhekampanjaansa Neuvosto­liittoa^
kansa.ndemckratioita ja kalk­kia
maailman demokrattLsia voimia
vastaan.
Me, nuoret rauhantalstelijat, tah­domme
huutaa eläköötä maailman
.nuorison rauhanrintamalle tällä het­kellä,
jolloin Rauhanpuolustajain suu.
ressa liikkeessä on mukana yli m i l j a r ­di
ihmistä j a se saavuttaa joka päivä
utisla menetyksiä. ;
-^Me lupaamme taistella entistä pon­nekkaammin,
rauhan puolesta saman­aikaisesti
kuin Rauhanpuolustajain
MaälUnankongressin komitean Jäsenet^
esittävät kansanedustuslaitoksille xau-hanvetopaiuksensa
vaatien atomiasei­den
kieltämistä ja hävittämistä Ja
kilpavarustelujen lopettamista.
Mc vietämme Miaallman Nuorison
Viikkoa ennenkaikkea ajankohtana,
jolloin koko maailman nuoriso on suu­ren
rauhantaistelun eturiveissä ja
saaVuttaa uusia Tolttoja kalkljialla
vetäen Rauhanpuolustajain riveihin
uusia satoja ja tuhansia nuoria, ajan.
kohtana, jolloin Neuvostoliitto, rauhan
ja demokratian linnake, on suoritta­nut
hintojen alennuksia, jotka osoit­tavat
konkreettisesti rauhan eikä so­dan
puolesta työskentelevän sosialis­min
maan suurenmoiset saavutukset.
Maailman Nuorison V i i k k o tulee a n ­tamaan
uutta pontta demokraattisten
nuorisojärjestöjen rauhankampanjal-
'le.,
Muodostukoon siitä iskuvlikko, joka
edelleen vahvistaa nuorison yhtenät-syj'ttä
taistelussa sodanlietsojia vas­taan
ja siirtää tixhansla järjestymät­tömiä
nuoria, katolisia, sosialistisia ja
yleensä eri poliittisiin ja ixskonnolll-siln
rj"hmlin kuuluvia nuoria Rauhan­puolustajain
r i w l h i h , jossa he taiste­lutahtoisina
ja puättäväislnä asettuvat
poikkiteloin miljoonien työKiisten,
miesten, naisten, lasten ja nuorison
murhaa suunnittelevien suurlilkemies-ten
tielle.
J a lopuksi Maailman Nuorison V i i ­kon
tulee antaa meille tUalsuus to­teuttaa
entistä aktiivisemmin Buka­restissa
pidetjTi toimeenpanevan ko­mitean
tekemiä päätöksiä j a saada a i ­kaan
yhdistymistä toisten kansallisten,
alueellisten ja paikallisten järjestöjen
Tunnettu englantilainen sanomalehtimies ia kirjailija H. G.
Wells vieraili heinäkuussa 1934 Neuvostoliitossa ia tämiän mat­kan
aikana hän ktökusteli pitkään Stalinin kanssa. Tästä kes*
kust«Iusla tehtiin tarkat pikakirjoilusinuistiinpanot, jotka vielä­kin
ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa, koska keskustelu
koski erältä luokka vastakohtien peruskysymyksiä — joihin käy­täntö
ja elämä ovat jo antaneet oman vastauksensa. Jtdkaisemme
seuraavassa lyhennettynä (SKDLm pää-äänenkannattaja Vapaan
Sanan mukaan) otteita tästä keskustelusta^ joka kiihkottomuu-tensa
ia selkeytensä vuoksi*erinomaisen selvästi osoittaa, missä
kulkee kahden erilaisen maailmankatsomuksen räia.
ROOSEVELTIN " N EW D E A L"
Ennen matkaansa Moskovaan H. G.
Wells oli vieraillut Yhdysvalloissa,
jas.sa Rooseveltin reformipolitiikka, ns.
New Deal. oli tehnyt voimakkaan vai­kutuksen
häneen. Hän piti Roosevel­tin
talouspolitiikkaa' jonkinlaisena so-;
siallsmlna ja tiedusteli san vuoksi S t a ­linilta,
oliko ehkä Moskovan ja Wash-ingtonln
välillä olemassa jokin "hen­kinen
side". •
Tähän vastasi Stalin: U S A : l l a on ko
konaän, toinen pääsuunta kuin Neu­vostoliitolla.
Amerikkalaisten harr
jolttaina politiikka on seuraas talou-dellL?
esta kaaoksesta, kriisistä. Ame­rikkalaiset
yrittävät järjestää tämän
kriisin yksltyiskapltallstisen toiminnan
pohjalla muuttamatta 'taloudellista
perustaa. He työskentelevät yoidak-seen
vähentää mahdollisimman suu­ressa
määrin taloudellisen järjestel­mänsä
epäkohtia. Meillä sen sijaan
on luotu kokonaan uudet taloudellisen
elämän perustat. Jos nyt siis ame­rikkalaiset,
kuten he puhuvat, pääse­vätkin
osittain maaliinsa ,ts. voivat
pienentää epäkohtansa mahdollisim­man
vähiin, n i i n hs eivät kuitenkaan
pääse irti taloudellisesta anarkiasta,
joka on luonteenomainen kapitalisti­selle
järjestelmälle. Voidaan parhaas­sa
tapauksessa puhua vanhan järjies-telmän
muuttamisesta eräiltä osilta,
mutta ei koko yhteiskuntajärjestelmän
muutoksesta.
SUUNNITELMATALOUS
Ei myöskään voida puhua suunnitel­mataloudesta.
Mitkä ovat .suunnitel-rriatalouden
tunnusmerkit? Suunni­telmatalous
tarkoittaa työttömyyden
poistamista. Olettakaamme, että on­nistuttaisiin
viemään työttömyys m i -
nlmiiii kapitalistisen järjestelmän val­litessa,
niin el kuitenkaan olisi aino­atakaan
kapitalistia, joka haluaisi
työttömyyden kokonaan poistettavak­si,
hän ci halua poistaa sitä työttö­mien
rcserviarmeijaa, jota hän käyt­tää
hyväkseen painöslacssaan työläi-siään.
Porvarillisen yhteiskunnan
"suunnitelmataloudessa" on aina tällä
kohtaa auldco.
Sminnitclmatalous tarkoittaa, että
intressit ylidistää? Stalin myönsi k y l - ovat tietoisia siitä j a yhdistävät i n -
lä, että WeUs Yhdysvalloissa käyneenä
tuntee tämän^ maan talouselämän p a ­remmin
kuin hän,' Joka on saanut: t u ­tustua
siihen, vain : kirjojen välityk­sellä,
ja Wells yksityiskohdissa voi siis
esittää tarkkoja tietoja. Mutta y l e i ­siin
kokemuksiin nojautuen Stalin j a t ­koi:
Jos Roosevelt todella haluaa^pa-rantaa
työtätekevien ^aseInaa kapita­listien
kustannuksella, mm kapitalis­tit
Vaihtavat Känet toiseen president­tiin.
.Toishi sanoen: • presidentit. tnle-vat
Jä menevät» mntla kapitalistit, py­syvät
paikallaan.
"Jos tämä presidentti e l . o t a huo­mioon
meidän etujamme, niin vaih­damme
hänet toiseen". Mitä voi. s i l ­loin
presidentti kapitalistien tahdolle?
MIKSI KARSITTE KYLMETTYMISES­TÄ
saadusta YSKÄSTÄ? Estäkää se
eurooppalaisilla DIANA-TIPOILLA, eu­rooppalaisen
formulan mukaan tehdyllä
lääkkeellä, mikä nykyään tunnetaan
kaikkialla Canadassa ja Euroopassa.
Muutama DIANA-tippa sokeripalassa
tai kuuman veden kanssa otettuna aut­taa
heti huojentamaan KYLMETTYMI-SEN
kautta saatua YSKÄÄ, neriäkatar-ria,
kurkkukipua, rintakipua, se auttaa
astmassa, henkitoryen tulehduksessa, se
lievittää korva- ja hammaskipua ja on
erinomaista kurkun kurlaamisessa ja k i -
peitten ikenien parantamisessa. Useim­missa
canadalaisissa kodeissa on nyky­ään
yksi tai kaksi pullollista DIANA-tippoja
hyvin käytönnöllisenä lääkkeenä
kesisin ia talvisin. Älkää salliko K Y L ­METTYMISEN
kautta saamanne YS­KÄN
pitää teitä vuoteessa. Hakekaa
pullollinen DIANA-tippoja paikallisesta
rohdoskaupastanne tänään. Ellei siellä
-olje^,. niin kehoittakaa rohdoskauppiasta
hanidumaan sitä lääkkeiden tukkukau­pasta.
Hinta $1 pullo.
kanssa taistelussa rauhan puolesta.
Kansojen orjuuttajien sotasuunni­telmiin
on meidän vastattava konk­reettisella
toiminnalla j a seurattava
niiden lukuisien europppalalsten työ­läisten
esimerkkiä, jotka kieltäytyivät
lastaamasta ja kuljettamasta sotama­teriaalia,
j a OiOitettava entistä voi-makkaammiJi
solidaarisuuttamme
niille rauhanpuolustajille, jotka ovat
jCutuneet koston uhreiksi.
Meidän Oli vastattava välittömästi
j a rohkeasti kalkkiin imperialistien
manöövereihin järjestämällä yhä ene-vässä
määrin — tehtaissa, kylissä,
kouluissa — kaikkialla — rauhan puo­lesta
taistelevaa nuorisoa.
Rakkaat ystävät, kutsukaamme ko­ko
maailman nuorisoa liittymään nii..
hln sankarillisiin rauhan puolustajiin,
jotka pystnät yhdistymään ja pysj-mään
yhdistyneinä vaikeissakin olo­suhteissa,
turvatal^semmc rauhan ja
nousevan sxikupolven valoisan tulevai­suuden.
Nuoriso, liity yhteen! Kohti pysy\Siä
rauhaa, demokratiaa, kansojen kan­sallista
rljppiunattomuutta j a parem­paa
tulevaisuutta!
tuotantoa lisätään kaikilla niillä tuo­tantoaloina,
joiden tarvikkeita kansa
tarvitsae.. Mutta kapitalistisissa mais­sa
tuotannon lisäys lähtee kokonaan
toiselta pohjalta, pääoma virtaa niihin
yrityksiin, jotka jakavat suui-immat
voitot. Ei voida kuvitella, että kapi­talisti
sijoittaisi pääomaansa yrityk­siin,
joiden Voitto olisi pienempi
vaikkakin täten tuotettaisiin ' tarvik­keita,
joita kansa tarvitsee,
VALTIO J A T A L O U S
Weil huomautti tähän, että jos j o ­kin
maa periaatteessa hyväksjry suun­nitelmatalouden
ja saa hallituksen
asian taakse, n i i n tämä suuntaus vai­kuttaa
myös kapitallsteihin — täten
siis voitaisiin päästä sosialismiin. S i k ­si
Wells sano pitävänsä Rooseveltin
"new dealia" eräänä etappina men­täessä
spsialismiin.
Stalin vastasi tähän, että kun hän
pitää mahdottomana toteuttaa suun­nitelmataloutta
kapitalistisessa valti­ossa,
hiin hän ei silloin mitenkään h a ­lua
aliarvioida Rooseveltin henkilö­kohtaisia
ominaisuuksia.
Roosevelt oli hänen mielestään
epäilemättä voimaklcain persoonal­lisuus
kaiptalistimaiden johtavien
politiikkojen joukossa^ Mutta ei
voimakkainkaan henkilö voi päästä
kitkatta sosialismiin kapitalistises­sa
maassa. Teoreettisesti ei tie­tenkään'
ole mahdotonta, etteikö
voitaisi vähin erin päästä päämää­rään,
jota anglosaksisissa maissa
kutsutaan sosialismiksi. Matta m i ­tä
tämä sosialismi iarkoittaa? Par­haassa
tapauksessa jarrua kapita­listien
voitoille, taloudellisen -elä­män
määrättyä siiännösteleinistä.
Tästä ei tietenkään ole pahaa sa­nottavana.
Mutta jos Rocsevelt t a i
joku toinen porvarillisen maan valtio­mies
yrittäisi muuttaa kafjltalismin
perustaa, n i i n hän kärsisi varmaarxkin
vastoinkäymisen. Rooseveltilla ei ole
pankkeja käsissään. Ei suurta teol­lisuuslaitoksia
eikä maaomaisuutta. Ne
kalkki ovat yksityisomaisuutta, Val­tio
vastaa vain puolustuslaitoksen or­ganisoinnista,
järjestyksen valvon­nasta
j a verojen keräämisestä. Mutta
talouselämään on valtiolla vain vähän
sanoniista. Valtio on päinvastoin
vain kapitalistisen talousjärjestelmän
työväline. Siksi epäilen, että |X>iuus-tukslstaan
huolimatta Roosevelt ei
milloinkaan tule pääsemään tähän
päämaaliin, Stalin sanoi.
PRESIDENTIT VAIHTUVAT,
K A P I T A L I S T I T PYSYVÄT
Wells mainitsi sitten, että viimei­simpien
taloustieteellisten tutkimus­ten
muakan on ennenpitkää pakko
mennä siihen, että valtio ryhtyy-Jär­jestelemään
ja säännöstelemään t a ­louselämää.
Siten joutuu vähin" erin
valtion hallintaan koko talouselämä,
ensin esim. pankkilaitokset, sitten l i i ­kenne,
voimatalous jne. Siten tällai­nen
valtionjchtolsuus aikaa myöden
johtaa myös sosialismiin.
Stalin viittasi vastauk-sessaan kapi­talistisen
yhteiskunnan luokkaraken­teeseen.
On pankkiireja, liikemiehiä
ja tcoUisuusmagnaatteja, joiden hal­lussa
on kansantalouden avaimet. T o i ­saalta
on köyhälistö työtätekevä väes­tö,
joka ei omista mitäön muuta Jkulp
työvoimansa, jota sen elääks^n on
pakko myydä kapitalistollle. Miten
voidaan näiden kahden vastakkaiset
ENTÄ INTELUGENSSI?
Wells ei hjrväksynyt tällaista luok­kajakoa.
Luonnollisesti on ihmisiä,
joiden ainoana -päämääränä ön r i k ­kauksien
kokoaminen, hän huomautti,
mutta oh myös insinöörejä, keksijöitä
ja tiedemiehiä. Jolta kannustavat a i ­van
toiset kiihokkeet kuin voiton t a ­voittelu.
Nämä piirit työskentelevät
kyllä maailman muuttamiseksi parem­maksi,
mutta he eivät hyväksy S t a l i ­nin
esittämiä teorioita luokkataiste­lun
vastakohdista.,
Stalin: On tietystikin olemassa väli­muotoja.
On myös olernassa teknilli­nen
intelligenssi, j a heidän joukossaan
n i i n rehellisiä Ja hs^iä kuin epäre­hellisiä
j a huonojakin ihmisiä. Mut­ta
ennenkaikkea '• on olemassa r i U a i -
den ja köyhien Inokfaa, ja Jos tätä
ei haluta havaita, niin sUrretään katse
pois; perustotondesta.;
On siis olemassa Jonkinliainen neut­raali
ryhmä puhuttaessa luokkataiste­lusta.
Mutta kaikesta huolimatta tä­mä
luokkataistelu on olemassa Ja Jat­kuu,
ja työväenluokka on tämän tais­telun
ratkaiseva.
"HYVÄT".JA "HUONOT"
KAPITALISTIT
Wells mainitsi sitten, että on ole­massa
eroa kapitalistien Ja kapitalis­tien
välillä. On heitä. Jotka ajattele­vat
vain voittoja,-mutta on myös heitä,
Jotka tekevät uhrauksia.' Esim. Mor­gan
ei ajatellut muuta kiiin voittoja.
Mutta vaikkaiia Rockefeller: hän* oli
myös loistava organisaattori. Tai Ford.
Kieltämättä hän ajatteli myös voitto­jaan,
mutta eikö hän samalla rationa­lisoinut
työt n i i n loistavasti,: että siitä
voi Neuvostoliittokin ottaa oppia
Stalin ei kieltänyt/etteikö kapita­listien,
piiressä ols ollut loistavia or-gaxiisaattöirelta
ja, etteikö Neuvosto­liittokin
olisi ottanut heistä oppia.
.Ti^enkin oli Ford byrä tnotan-non,
or£aniso}ja,.mutta bänen suh­teensa
työläisiin on myös tunnettv.
Kapitalismi, kytkeytyy, voittoiliin,
eikä mikään mahti maailmassa v i^
erottaa sitä niistä.
Eikä tuotannon "organisoiminen"
suinkaan hävitä ikapItaUsmia. I n ­sinöörit
eivät työskentele siten kuin
haluavat, vaan kuten heitä käsketään.
On tietenkin poikkeuksia: teknillinen
intelligenssi voi suiu-esti hyöds^tää i h -
niiskuntaä. Mutta se voi tehdä myös
paljon -vahinkoa^ Teknillistä i n t e l l i ­genssia
ei voida Vhtäkkiä .reväistä
irti kapitalisnUsta — ön vain harvoja,
jotka haluavat katkaista välinsä Isän­tiensä
kanssa Ja ruveta rakentamaan
uutta maailmaa.
VAIN TY0ÖVÄENLUOKKA VOI
SUORITTAA MUUTOKSEN
Mailman Johtamiseen tarvitaan voi­maa.
Mitä hyödjrttää paraskaan tar­koitus,
ellei voida puhua vallan siirtä­misestä?
tresslnsä siihen luokkaan. Joka voi
osoittaa tilospääsyn umpikujasta.
Wells arvosteli lännessä^ suoritettua
kommunistista propagandaa. Ei pidä
puhua väkivaltaisesta: keikauksesta a i ­kana.
Jolloin valliteeva järjestelmä on
valmis kaatuaman itsestään, hän s a ­noi.-
KAPITAUSMI E l KAADU
ITSESIÄÄÄN
Stalin hupmautti,.että vanha, järjes-telmä.
on iayinlstiiassa. Matta se te-
Itee iconifstaksenonialstit .ponolstaksia
Itsensä pelastamlseksL Kapitalismi on
Eoätö, matta sitä ei Ilman maat» voi­da
verrata mätään, pnohun, joka4ijal-laan
Jkaatno.
Vallanktunous on ainoa tie. J a Joka
kerta, kun Uizden ajan ihmiset saavat
vallan käsiinsä, saavat he puolustau­tua
yrityksiä vastaan • nostaa vanha
Järjestelmä: takaisin valtaan. V a l l a n -
kmnous. ainoa, tässä tapauksessa ky­seeseen
tuleva keino, on alinomaista
kamppailua, katkeraa taistelua -.elä­mästä
Ja k u o l ^ a s t a . J a missä u u ­den
suuntauksen ihmiset kerran saa­vat
vallan käsimsä- on heidän, puolus­tauduttava
yritykeiä vastaan tucda t a -
kaidn vanha Järjestelmä.
Koskaan el mikään luokka ole v a ­paaehtoisesti
luovuttanut valtaa. toi­selle.
Tuskin kukaan yritätä kieltää
etteikö tsaarin hallitus Venäjällä olisi
ollut kauttaaltaan mätä, mutta . m i ­ten
suurien verivirtojen olikaan vuo­dettava,
ennenkuin se oU valmis luö^
piunaan vallasta 1
REFORMI JA VALLANKUMOUS
'Wells esitti sitten Englannin histo-,
risista> esimerkin, miten vuosina 1830
-70 valta ilman väkivaltaa siirtyi-aris-tokratlalta
porvaristolle.
Stalin vastasi tähän, että el. pidä
sekoittaa keskenään reformeja Ja v a l -
länkuomusta. Hän osoitti esimertein,
miten Englannissa vallassa olevat luo­kat
ovat ahaa ymmärtäneet pikku r e ­formein
Ja parannuksin ^ ei antaa
vallan liitkua käsistään vaan — l u j i t ­taa
valtaansa^
Welis: Teillä on jyrkemmät käsi­tykset
oman maam hallitsevasta luo­kasta
kuin minulla Itselläni. Mutta
onko pienellä, vallankumouksella ja
suurella reformilla suurikm ero?
— Älhaaltapäin txilevan paineen
johdosta voi porvaristo useha mennä
reformeihin . muuttamatta silti kui­tenkaan
sosiaalisen j a taloudellisen
Järjestelmän; perustaa, vastasi Stalin
Nämä ovat välttämättömiä heidän
luok^valtansa säilyttämiseksL Mutta
vallankirnioiis merkitsee siirtymistä —
valta s l i r t j y toiselta Itiokalta tolsöle.
Sen vuoksi ei voida koskaan rinnastaa
reformeja vallankumoukseen.
City of Sudbury
PalökunWäloii sisäkaton
Rapaustairiouksia
Merkattuja tarjouksia " F i r e Hall" allekirjoitianrt
ottaa vastaan kesldpäivään, huhtik- 8 p. 1950 p^ok2
talon'sisäkaton rappaukselle. ™*
tä paYlokkäutyptisaktaolhotltaai seEmlgmina t ktaiedduollta s. aa palokuntanaaHiv-,
Alinta täi muutakaan tarjousta ei.ehdottomasti h-väksytä.
^ x • ^*
' H. P. MeKEOWN
kaupunginkirjuri'
«3 Cedar St.,
Sudbury, Ontario.
Hearst. — Viime suimuntai-lllaksl
oli täkäläisen Palace-hotellln mies­ten
oluttupaan kutsuttu LSWIJ:n t o i ­mesta
työttömien metsätyöläisten ko­kous;
^Metsämiehet noudattlvatklh
kutsua, oikein Joukolla sillä kaikkiaan
hoin 150 miestä oli kokouksessa. ' K o ­kouksessa
pitivät puheita seuraavat
L S W U : n Locäl 2990 keskuskomitean
Jäsenet: Siht. H . L . Raketti englan­ninkielellä,
Pres. P Mongean engl. ja
ranskankielellä. K.. Salo suomeksi, S.
Dovltsky ranskaksi ja M:. Boyuk eng­lanniksi.
-Pääaiheena kaikilla puhu­jilla
oli työläisten yhtenäisyyden tär­keyden
teroittaminen mieliin. Kuin­ka
vain työläisten päättävän tolmb-nan
jä yhtenäiS3?yden avulla -voidaan
turvata nykyiset saavutukset j a voit­taa
uusia sekä estää hajoittajat suur­pääoman
ohjelman mukaisesti repi­mästä
työläisten järjestöjä hajaUe Ja
ajaa työläiset avuttomaan asemaan.
Selvin esimerkein puhujat myös ossitr
tivat miten • maailman sum-kapitalis-tit
Yhdysvaltahi ;suTu:-rahamIesten
Johdolla, pres. lyiunan pvdiemlehe-nään,
valmistavat kolmatta maail­mansotaa
Neiwostoliittoa Ja kansan
demokraattisia maita vastaan. He t o ­tesivat
kuinka tämä — atomisota —
tölisi tuöniaan ennen näkemättömän
sivistyksien ja ihmisten tuhon j a että
tämä ttiho tulisi myös Canadan koh-
Olym^iakisbjen aika
ja ohjepa ratkais>
taaii toukokuussa
Helsinki. — (S-S) — Kolme tärke­ää
olynqjiaky^Tnystä tulee esille: tou­kokuun
14 pnä Kööpenhaminassa a l ­kavassa
kansamVälisen olympla^mi-tean
koikcuksessa. Kisojen pitoaika,
ohjelma Ja osanottajamaat ratkeavat
slUoin. Tätä 3—4 päivää kestÄvää
yleiskokousta edeltää 17 kansainväli­sen
crikolsliiton kongressit. Joissa l i i ­tot
käsittelevät omalta, osaltaan kisa-asioita.'
Kisa-ajasta, on Suomen ehdotus,
jonka mukaan olympialaiset alkavat
heinäkuun .19 pnä Ja päättyvät elo-:
kuun 3 pnä. phjelmasta. on Jo R o o ­man
kokouksen periaatepäätökset: 1)
Lontoon ohjelma on pobjam, 2) ei
vin' mitä täällä on ollut vuaji]
että hotellin omistajat antoiiis
huoneensa käytettäväksi •i!m&^
raa. Kokouksen jälkeisenä
ensimmäiset työttomiysvä
hakijat, täällä saivat
ävustusshekit, mutta montt'..^
het, ehkä sadatkin eivät suunsjt.
peesta huolimatta ole vielä saaagl
tään/— S.
Toronton alueen
näytelmäkilpailut
'^Toronto. — Viime maanantiiiai
i o i v a t Torontossa Torontoa
näytehnäkilpailut. jotka päfiJtyffl|
nään. Näsrtelmien arvostelijanai
brittiläinen teatterin johtaja ]
Wray.
Viime maatiantamaensiiBnii!
I^rath Toronton -Theäter
!'King Phoenix"-nimisen
Jonka on' kirjoittanut Robertsa
vies.
Mr^ Wray sanoi, että näytiällj
ohjaaja oövat tehneet hyrää
:muttar:kirjailija ei ole oäytdmisii
nistunUt. Hän sanoi QUhneeaä
näytelmää;^ matkallaan, mntt»
näytelmiä niistä puuttuu.
taloksi srftä kehoittivat kuulijoita y h ­tymään
rauhan voimien rintamaan,
pelastaakseen Canadan ja koko maa-ilnmn
Joutumasta iaUelettömän hävi­tyksen
alaiseksi, Kuulijat ottivat p u ­heet
mielenkiinnolla vastaan ja pal­kitsivat
puhujat nuisaUia sucsionosol-tUksilla.
Kymmenet, joilla ei ennen
616 Ollut tilaisuutta siihen, kirjoittivat
nimensä "Atomipommi pannaan"-lis-tbilhln..
.-l:, --; ^••••v-
K i u i kokoukseen mennessä ei y k s i ­kään
hearstiläinen työtön metsätyö-
Iäinen ollut saanut työttömyysvakuu­tusta,,
pari viikkoa sitten tehdyistä h a ­kemuksista
huolimatta, .pääfcettim
vaatia ävusttiksen>:klrehtimistä j a N a ­tional
;:£mployment. Servicen^avaaniis-ta.
Hearläin. Astosta -hyväksyttiin
seuraavat :päätöslauselmat,: Jotka rpää-tettiin
.lähettää ^asianomaisille säh­kösanomina:
Manager,
Työttömyysvakuutus komissio,
Ka.puskasing,vjCtot. • ;
Ik^tdäh'imicnmie, Järjestämä >kokoi!s
maälisk..28vp;nä, jossa di:saapuvilla'
150 ityötenmmetsäteöläistä, vaati vPH
kaista vtyöttotnyysavustuksen: maksua
työttSmiHe. :
:-Pete.Möngeon. presidentti.
. .Lumber atid Sawmill WOTkers
. • 'Union*
Hon.^EDaniphrey:l»ötch ;j
lyömiiiisterl, i - •
'ParUanient Building,
Ottawa,:6nt;
työtön^ metsätyölaistäm^-,
dän järjestämässä hokonfcscssavaa
tivat, että Hearstlin pernstettaisUn
heti National Emplöyment Servi-ceh
konttori, jonka kantta voitai-din
maksaa työttöinyysavnstnsta
~ työttömille. Monet ovat rekistee-
; ranneet yli kak^ viikkoa sitten
mutta välttämättömäst! tarvitta-
> vat avustus-shekit eivät ole vielä
saapuneet.
.Pete Monff^n, presidentti
iLomber and Samnni Wetfter8
• • ••• Union,
r Lopuksi lienee paikallaan mainita,
että kokous oli onnistunein Ja innosta-
Yhteiskunnan johtamiseen iarvi- i mitään lisälajeja ja 3> ohjelmasupIST-taan
suurta luokkaa, i/olkA vot poiS'
taa kapitalismin ja tulla yhtä d i -
dottomaksi valtiaaksi kuin sddn.
Sellainen ilqc^d^ on :ty5^«nlno)c-ka.
Tietenkään ei voida.kääntää selkää
Intellektueille, mutta el »voida a j a ­tella,
että se tiliisi esittäniään jotakin
merkittävää osaa historiassa.. M a a i l ­man
muuttaminen pn monimutkainen
j a tuskallinen.prosessi. TShän suureen
tehtävään tarvitaan suurta luokkaa.
Wells inuistuttaa nyt, että .intellek­tuellissa
on tapahtunut mutos. E n ­nenkaikkea
heistä oli paljon hyötyä Ja
kaikista ihmisistä he oUvat vähiten
\'allankumouksellisia. Mutta nyt, kun
on olemassa intellektuellien ylituotan-tca,
he ovat vastaanottavaisia •vallan-kumouksellisile
aatteile,
~ Juuri siksi on kapitalistinen yhleis-kmita
tunpikujassa, vastasi Stalin.
Monet mtellektuelleihin kuuluvista
tuksia mikäli, mahdollista. Yleensä­hän
kansainväliset liitot ovat esittä­neet
pikemminkm laajennuksia kuin
supistuksia; lajiensa ohjelmissa, J o t ^
Kööpenhaminansa 'käsiteiiään monta
visaista Jcysymspstä.
Kutsujen lähettämiseen lahden on
XV Olympia m2 pelkkänä välittävä­nä
tekijättä, sillä OIO tcdellisuudessa
inäärää kisoihin kutsuttavat maat.
Kaikkiaan 6 sähistä maata, joita ei
kelpuutettu Lontoon kisoihin, saavat
tällä kertaa kutsun. Niiden Joukossa
ovat nun. Saksa Ja JapaiU. Kaksi
uutta kansakuntaa on myöskin lähet.
tän3rt CIO:Ue osanottoanomuksensa,
mutta on todennäköistä, että vain
toinen niistä kelpuutetaan. Neuvos­toliitto
e i toi^alseksi ole anonut CI
P : n Jäsenyyteen. MikäH se.sitä anoo
eUcä esteitä ilmaannu, kilpailukutsu
lähetetään sille icuten muHlekhi Jä-senkansoine.
Piki
VAPAA ]
Ai
ii2ä <
J .
KELLOSEPPÄ
J . Ratas
Suomea puhutaan
298 Qneen St..W.
(Lähellä Parliamentkala)
Toronto, Oot
uiBnniniiHiiiiininindimimiiiimiiMiiHiiiiiiinimg
ptSONGÄI
519 Dnndas St WH Totaait ]
PL. «151 — AD, WW
Pitkän Ja lyhyen matkani
palvelu. — Autojen;
S T A R K Y S GARAGB
•. Ä. ^NISCLA,-ontt.
Etaikeniaista autojen Jl- -^j»
ta .anunattitaidolla ja toKS
^ noilla. 34*timnm vetopalreiB,
' takaa'puh. WA. 0612,
Spadina Ave. ml»-^*-,
tSisäähk.' Gecil St. puoMa)
:Kotiin:puh.'Kt'ÖSl
JJEINNISH STEÄM^tBä
56-58 Widiner-Street
tloronto. Oate^
MIEHET: -^
Keskiviikkona ja ttastalM W^
Perjantaina 1-12 i p .
Lauantaina 1 t p . -2
Sunnuntaina 8 a.p. -1 tP-NAISET:
j
Keskiviikkona ja torslatoW«
Perjantaina ja. lauaDtaiiB>»S
PUHELIN EL. »n
1>e!erÄ.Vesa|
BarristCT, SoKcttar,
SUOMALAINEN
LAKI WIIK
GE.3392 5921)»»»?!
(Near Papc AteJ
DR. TEU¥0. l ^ n n v n , . . . ..
Vastaanotto keskiviikkona Ja perjantaina keUo 7-9 »P-aikoina
sopimuksen-mtötaan.. : , Konttori BA-^i
B WilIcocl!S Sl.,^roiilb /BJAnnG
LAIVALLA TAI LENTOTEITSE
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandmayian maibä-^!
yhtääUepäm tai edestakaisin Ja avustamme pas?"™^,^i, cacsö^^l
hankkimisessa. Halutessanne tuottaa jonkun hentoJra'^j^i
annamme Teille miehhyväUä tarkat Uedot siirtoiaisTura!»
tftykslstä i a , myymme matkalippuja^ ennakkomaksvuö.
Ainoastaan rajoitettu määrä paikkoja laivoissa v. l ^ - _
Syt on aika tö^ta lentoliput ensi kevättä Jä kesää varten-
TARKAT
TIEDOT 0.K. JflhnsQii & Co.
VAKUUTUS- J A »lATlKAILUTODnSTO
724-H»y Street Toronla.2,.OnUri9
pyytäkää m«51til CUumplä tieiA)»
Pl
re
m
-mi