Vapaus, April 8, 1950

              m
mmi.
« . . . r.ii«-<^^i)it:^tlB
m «4'^iä.'<'-j<!:ft€> mi
H B M f4
Sivii .4 Lauantaina, huti tik. 8 p. ~ Salurdäy, Äpril 8
-'•di
S.
IS
-f'I! «
V.. JA U.-SEURA ISKU : /
(Port Arthur, Ontario)
KAKSI TltAIStlUTTA:
F^ish-baäldla
316 Bay st.
K^tdV; hiilitilc. 12 p:hä
klö 8 Ulaiia
Fiiual^^ihäalillla
316 Bay St
Lauant. huJhiik. 15 p:nä
klo 8 Ulalla
Arvofeas Vöitrtlstdubhjelima ^ m
Vapaa- ja ttellneUikkeltä, pyramiidejä, mattolllkkeitä, taawia,
lauluja, huumoria. y.m.
Sisäänpääsy: öiuk. 50c Övölla 6$e Lajpsiltä 25c
Mitä amerikkalainen näkee Mosko­vassa
nyfcyääri? Bcckwell Kent, kuu­luisa
amerikkalainen taidemaalatj,
joka juuri on palannut Neuvostoliiton
pääkaupungista sanco kaupunkia erit­t
ä i n puhtaaksi, ihmiset hyvin rairi-tuiksi
j a puetuiksi, suurin osa näytti
olevan kovalta ostetuulella koska sit­ten
194Tön kolme eri " k e r ^ aiennettu
hintoja.
Ksnt huomautti haastattelijalle et'
tel h ä n pidä itseään iauktoriteettinä
Venäjän asioihin nähden koska hän
oli vain kuusi päivää Moskovassa ja maan Leningradiin, nUn h ä n äänesti
Klrj. JosepU Claä^
"Lapsia ei n ä y kaduilla", lisäsi Kent.
-Niitä löydätte kyllä klubeista, kou­luista,
museoista, pulstolata j a teat­tereista
"
Kent kävi m y d ^ i n Leningradissa.
Se tapahtui vaalipäivänä ja. h ä n näki
kun neuvostokansalaiset äänestivät.
Edustajiston opas oli m o ^ v a l a i n e n,
mutta kcska hän joutui matkusta-
St. Catharinesin edustaja kirjoittaa
t i \ - * ' »im
mm-
Cämpden. Ont. — Mitä St, Catha-rinesin
edustaja näki ja kuuli Cana-
^T^ *'a|n natstsh konferenssLssa pidet-tiin
maalisk. 9—11 pnä Bathurst St.
kiekossa Torontossa?
•.Konferenssissa oli saapuvilla 294 e-dustajaa,
naisia j a perheen äitiä maan
eri osista, Älinä itse. valittuna edasta-jana,
pidin paljon t ä s t ä naisten koko­uksesta,
jossa rauhan asla oli -kalk-k
d n keskeisin asia.
" "**^ÄIeidän perheeh äitich ja' naisten
yleensä tulisi huomioida tarkoin tä-
^•^mänlaätuiset tilaisuudet .sodan vas-
-tustamlseksi ja maailman tuhon eh­käisemiseksi.
Äitien pitää opettaa ja
« o h j a t a lapsensa siinä mielessä, että
^5ota on tarpeeton, että rauha j a räk-.
kaus kasvaKsi. keskustelut Ja neuvöt-
" j j ^ ? ! ^1 5 4*5^ ^-*-telut kestävän rauhan puolf.?ta pitä
^ f ' ^ ' lohtaa siihen tuloI«.Wnrettä läpsism-me
säästyisivät veren vupdattämlsicita
isodassa. Jos sota tulisi niuodcstulsl
siltä tänä atomi- Ja vetypdmmleh a i ­kakautena
yleinen maailmanpalo. Joka
^JoHtaisl kauheaan kansakuntien tu-
" ' "hbön maailmassa.
Konferenssissa pitivät useat jildlt ja
naiset p ^ «m-ijHiihtäisteltm^^^^
i^
'Il v ^ . s c s s a hyväksyttiin myd^kin Oahadän
* ^ naisten oikeuksien kirja (Bill of
Rightey; jonka t a r k o i t i i s ö n l i i t t ä ä Ga;;
nadaii nftteet yhtelisseh toimintaan o i -
- luksessa on vain pieni murtö-asi nai-joten
näMieh olisi «ntlsiä yolnjäk-
; kaammin osallistutt.nva ylelsäen loi-dettlin,
e t t ä Canadas.sa on vielä maa­kuntia,
joissa avioliitossa oleva nainen
fTfmituiiiiiimmiimiiiimiiiM
KIITOS
luninimninnmiinniiuniiiiimicj
i
1 »
Lausiui sydämelliset kiitokset
tä rahalahjasta, jolla tuttavani
muistivat mlhua ölles-salrasvuoteella.
f
kiitos A. Kortteelle 1
se oli todeHa ilon p i i - i
t ä h ä n sairalolseen elä-te-:|
määni.. ^ ..-ä
- T e i t ä kaikkia kJUollIsuudella 1
muistaen. ' f
OTTO O JA I
f pugwal Ontario 1
ninmiuinuinuuiuntiiiiniiiiianinminimiiiiimiiiiniiiiiiiiininiiuiiiBiiii?
61 omista hiitään, ellei asioita ole ctu-kätiecn
j ä r j e s t e t ty bmLstiissuhteita s i l ­mällä
pitäen, i ,,
Kohfofensslssa keskusteltiin myös­k
i n halpavuokraisten asuntojen tar­peesta;
vdhhuudeneläkelainalentami>
S2stä ja eläkkeiden korottamisesta,
iyökynrjrtfcömieh- avustamisiesta, yhtels-kuhnalllscjstä
tervey-shuoUösta, koulu-keittiöldeh
tarpeellisuudesta ja kou­luissa
kaksi: kertaa vuodessa, tapahtur
vasta lasten terveydentilan tarkasta-miscsta
jne.
Kokous hyväk.syi myö.skin vaatimuk­sen
kaupankäynnistä kaikkien ulko­maiden
kanssa väriin, rotuun, uskon­toon
täi politiikkaan katsomatta. K O T
tien rakehnutttunlsta varten pitäisi
saada' huökeakorkoLslä lainoja, .sa-mplnkuin
uudisviljelysten ra I vaamJ.s-takln
varten.
• Pikkutyttönä kuulin pappien sano­van,
e t t ä armoa on anottava armon
ruhtinaalta, rauliaä rauhan ruhtinaal­ta
j ä e t t ä kaleilla ihmisillä pitäisi olki
hyvä tahto. JNykyalkäna cl sellaiset
keinot riitä eiicä vetelet allnusta tun­tuu,:
(&t^nylq?ään ovat useimmat suo-maläiMt^:
papitkin\:-^^^ sodan
kulti muhahkahhaiia. Armopalat ovat
tilttämättäftiät silloin kuin varastot
ovat t ä y i l l ä tuotteita
titleyaä, suunniteltua sotaa varten.
Näistä vMr^astolsta ei anneta inltään
itarvitreviiife:alllä ne bn tarkoitus sääs-.
'tää;; söidassä tuhottaviksl — r . sähiallä
kuin tuhottaisiin miljoonia ihmishen­kiä
ja koteja.
iSii.<; kaikki naiset mukaan naisten
llltiefeaen taistelemaan rauhan jä
eläinäri puoliesta sotaa ja kqolemaä
vastaiah; Kehoitah kalkkia naisten
kerhoja ja järjestöjä lahjoittamaan
varoja perustetulle naisten kongressil­le
Torentossa pidetyn kökoukseh pää­t
ö s t e n tunnetuksi tekemistä varten ja
taistelun edistämiseksi kokouksen p ä ä ­tösten
puolesta. Kaikki tämä toi­minta
kaipaa varoja, Joita uudella
vastaperastetulia Järjestöllä ci ole.
iUleklrJoittanut esitti selostukserisa
Toronton kokouksesta kerhonsa koko­ukselle,
jossa oU l i i an vähän osanotta­jia.
Toivon kevättuulahdusten tuovan
cjiemmän jäseniä seuraavaan kokouk­seen.
—r Rauhan puolesta kirjoltta-nut
S. E. k . •;; !
— B : c : n siirtokunta perustettiin v.
1858.
m
Mm
i
i i
CSJ:n Tohbhion osaston näyttämö
esittää
3-näytöksisen huvinäytelmän'
ja peri rena
( K i r j . Aino Pekkarinen»
D O N - H A A L I L L A
Sunnuntaina huhtikuun 16 p:nä
icello 4 i.p.
HuomI Näytelmä esitetään ainoastaan yhden kerran.
Ohjaus: Kalle Kujanpää
HENKILÖT: ESITTÄJÄT:
Martha Miettinen ., ...Thora Neil
Hannes, sähkötyömies ....... A. Olcsanen
Rouva Kuikkäla . . . . . . . Elsa Romänaff
Herra Kuikkala Robert Gromvall
Harold, Kuikkalän hupsupoika L. Latva
Turtola, isäntä Y. Rpnn
Juntunen, asianajaja .......
Postinkantaja ;. W. Jokela
Ikäneito .... .. .L. Fredriiga
Nuoripari .;.:...? ?
-A- ÖUOM! Uusi näyttämöasetus ^
kaitsi Leningradissa, Mutta h ä n ko-j
rosti, e t t ä rauhanlähetystö. joka oli
kckoonpantu amerikkalaisista, britti­läisistä,
ranskalaL«i6ta j a italialaisista
saivat neuvostoparlamentin taholta
"euurcmmoisen vastaanoton". Se oli
"jyrkkä vastakohta k u i n mitä Picas­son,
lähetystö sii osakseen, jolta kiel­lettiin
maahanpääsylupa t ä h ä n maa-
•han".-- :
N ä h d ^ s ä ä n Neuvostoliiton draamo­ja,
elokuvia, konsertteja ja baletteja
niin "ne olivat parempia kuin mitä
missään voisi nähdä", sanoi Kent,
''Teatteri c n erikoisen kansanomainen
Neuvostoliitossa" h ä n sanoi ja sana
"loistava" oli it-jeln h ä n e n huulillaan.
Hän oli n ä h n y t Turgenjevin "Aatto­na"
teatterinsa, oopperan ''Boris G o .
dunovin" Ja balettinäytöksenä "Don
Quijoten" sekä elokuvan "Berliinin
kukistumisen". Viimeksimainittua hän
sanoi "hämmästyttävän realistisek­si"
. -
Tahdoin häneltä tietää minkälaiset
Ihmiset käy vät teattereissa. " K a l k k J
tuntuyat oleran. .?amaa luokkaa", hän
vastasi. " S i e l l ä ei ele olemassa hie­hoa
luokkaa. Jonka vain kannattaa
käydä.teattereissa, kansa käy teat­tereissa,
"Berliinin kukistiunlnen"
näytti tehneen häneen voimakkaan
vaikutuksen.
• • • '• •
keht kertoi vierailleensa monissa
maailman kuuluisissa kaupuhgefesa,
mutta "ilman vähääkään epäröintiä
^fci5kova oh puhtain kaupunki m i t ä
koskaan eläessäni olen nähnyt". Köö­penhamina
on tunnettu puhtaudes­taan,
mutta Kent arveli Moskovan
voittavan sen. Ihmiset eivät heittele
sellaisia kuin savukkeiden pätkiä ka­dulle.
Mosikovan asukkaat osoittavat
puhtauttaan ilman pakkokeinoja, " P o.
Ill-reja näkyy vähän, paitsi ohjaamas­sa
liikennettä. Mahdolllsestr neuvos-i
tokansalta puuttuu vkatujen likaami­sen
vapaus", sanoi Kent nauraen.
"Menimme läpi Stalinin autoteh-}
taan-Ja havaitsen sen olevan pienem­män
kuin Fordin tehdas, Jossa olen
myöskin käynyt. Mutta tehokkuus,
puhtaus j a järjestys on kuitenkin k i l ­pailukykyinen,
k i m vierailimme Por.
djn tehtaassa, niin emme voineet men^
nä valuverstaaseen koska se oli niin
kuuma, Siksi sumrln osa siellä työs­kentelevistä
oli neekereitä sanottiin
meille Pcrdin tehtaassa. Mutta Sta­linin
tehtaalla oltiin hyvin Innokkaita
n ä y t t ä m ä ä h valimo. Havaitsimme sen
Ilmavalhtolaittelden h y v ä » " kunnon,
miehet Ja naiset näkyivät tekevän t y ö -'
t ä vaivatta, ei m i t ä ä n merkkejä väsy­myksestä
taikka Jännityksestä.
Näimme kuinka trokeja valmistui
yksi jokaisessa kahdessa minuutissa.
Tämä on huomattava määrä kun ot­taa
huomioon, e t t ä tehdas k ä y 16 tun.
tia vuorokaudessa.
Stalinin autotehtaan työläisten klu­bi
sijaitsi suuressa nykyaikaisessa ra­kennuksessa,
sanoi Kent. " H e i l l ä on
kaikki ajanviettovälineet. Siellä on
olemassa ^ a k ; i suurta kirjastoa, yksi
tehtaan työläisiä varten ja töinen teh­taassa
työskentelevien lapsia •varten."-
Kent oli n ä h n y t lapsien leikkivän, l u ­eskelevan
ja maalaavan kykenevien
ohjaajien valvonnan alaisena. Hän
seurasi eräässä taideluokassa kuinka
lapset työskentelivät "alkuistsn häm-mästytt.*!
väliä taidolla", sanoi Kent.
"Kuljetettiinko teitä ympäri katso­massa
nähtävyyksiä kun oppaat ja
hallitus halusivat", tiedustelimme.
Kent selitti, että lähetystön Jäsenet
saivat liikkua vapaasti mltme vain
halusivat, ilman rajoituksia Ja jos hei.
t ä saatettiua Jonnekin, n i i n se tapah­tui
siltä syystä, e t t ä he halusivat näh­dä
jonkun paikan taikka laitoksen.
Kent sanoi, e t t ä h ä n on samaa miel­t
ä kuin Neuvostoliiton taiteilijat kan­santaiteeseen
nähden ja "ottamalla
huomioon taidemuseoissa olevien ih­misten
paljouden, h i i n se todistaa, et­tä
he rakentavat lujalle plerustalle',
vastasi Kent. Mutta h ä n uskoi ettei
heidän kuvaämataiteensa ollut sa­malla
tasolla kuin teatterit. Mutta
h ä n uskoi, e t t ä se paranee ja saavut­taa
saman tason. '
"Kaupat ovat täynnä tavaroita", sa­noi
Kent ja ostajia on paljon. He ei­vät
osta vain välttämättömiä tarvik-k(^
ta, vaan kaikenlaisia tavaroita,
niiden mukana ylelllsyystarpeita. Os­tajat
ovat tavallisesti työläisiä työ­vaatteissa.
Säännöstelyä ei ole eikä
myöskään jonoja. .
. Tullessaan kylmän sodan H-pcmml-llmapiiristä
Kent oU yUättynyt kun
Moskovassa ei havainnut pelkoa eikä
hysteriaa. "Heidän rauhanhalunsa ei
johdu kuoleman pelosta", hän sanoi,
•'\'aan suuresta elämäri rakkaudes­ta."
Heidän lehtensä j a hallituksensa
eivut syötä heill^ jätkuvasU sotapu-helta
ja sodan pelkoa ja siitä syystä
ihmiset ovat h y \ i n rauhallisia", hän
huomautti.
On levitetty tietoja, että venäläiset
n ä y t t ä v ä t murheellisilta ja väsyneil­t
ä , johon Kent on Vastannut "valet­ta".
Eihän ihmiset kulje aina nau-taen,
mutta ne ttmtulvat olevan tyy­niä,
rauhallisia ja onnellisia.
siellä. Heidän oppaanfa meni yerhol
la suojattuun äänestyskoppllh, taittoi
kokoon ääne^yslippunsa ja' pudotti
äänestyslaatlkkoon.
"Vaalipäivä : on Jidilapäivä", huo­mautti
Kent. Xänestyksen jäBccOT
ihmiset msnivät konsertteihin, tans­seihin
j a yleisiin juhlatilalsuaksiin.
Eräs tapaus Neuvostoliiton matkaU
taan luiTltti k e n t l ä . k u n h ä n laito-koneessä
matkusti Prahasta Pariisiin,
n i i n n ä t t i j a Äuofi lentoyhtiön palve-lijatar
kysyi iiäneltä: "Tunsltteto
juuri nyt t ä r ä y s t ä ? " K u n Kent oli vas­tannut
ettei h ä n sellaista tuntenut,
n i i n palvelijatar oli sanonut: "Sehän
on ihmeellistä, me juitti äsken lensim­me
rautaverhön l ä p i ",
ja
o t t a v a . — Canadan eUtJkU3tannii5-
IndeksUuku kohosi helmlkutisöa kor-
Iteammalle kuin koskaan ermeh maan
historiassa, ollen maalisk,' 1 pnä 163.7
pistettä kun vv. 1935—1939 keskitasoa
pidetään vertauslukuna £ata.
Moskova. — "Me kalidtl liiBuvostoih.
mket ölemine ylpeitä Bynhyiiimaäs-tamme,
joka kulkea varmasti kommu­nismia
kohden. Elämämme muuttuu
jatkuvasti paremmaksi ja< m l ä l y t t ä -
vämmäksi. Joitakin päiviä sitten pani
neuvostohallitus voimaan Utidett hin­tojen
alennuksen", sanoi täällä vir-kailijanalneh
S. Incsemtseva.
Ensimmäinen hmtojen alentaminen
sodan jälkeen tapahtui Joulukuussa
1947, jolloin elintarvikkeiden j a teoUi.
suustuottclden hintoja alennettiin
10—30 %. Jökseerikih y h t ä Aiurl hiri-hanälennus
toimeenpantilh viime vuo­den
maaliskuun 1 päivänä. Nyt suo-rltettui
hinnanalennus on kaikkein
sumto, sillä tavaroiden hihnat laske­vat
sen mukaan 10-^50 %.
Tämä osoittaa parhaimmalla taval­la
neuvostohallituksen huolenpitoa
kansan; hyvinvohinlsta. Neuvostoih­misten,
muiden mukana myös nieidän
neuvostovirkailijoiden, elämä muut­tuu
t ä s t ä lähtien entistä pareiömaksi.
Jokin aika sitten luin sanomalehdis­t
ä , e t t ä Englannissa ovat elintarvik­keiden
hinnat Joulukuusta 1948 joulu­kuuhun
1949 kohonneet keskimäärin
19 prosentilla, mutta esim. lihan, ka.
lan ja munien hinnat paljon enem
män. 23 pros., juuston 49 pros., voin ja kehittämisen pohjolla.
iniiisSa niaissä
15 pros, j a margariinin 16 prps. Niinpä
Englannin työtätekevät käyttävätadn
nyt kultitustarvikkelta v ä i n kaksi kol-mattacsaa
aiitä, m i t ä he käyttivät en-,
neni sctaa. Hintojen jatkuva nousu
tekee tilanteen entistä huonommaksi
Aivan toisenlainen on tiiäime Neu­vostoliitossa.
Maaliskuun 1 pstä al­kaen
kaikkien elintanaläkclden h ^
nait ovat suuresti alentuneet, esim, l i ­han
24—35 pros,, juuston 10—20 pros,
voin 30 pros,, margatiinin 3S pirös. jne.
ailnun perustyöpalkkanl on 800 rup­laa,
mutta minä samoin k i i i n hyvin
monet muutkin nenvostovitkaoijat,
saan xiseln: palkintorahoja ^^h^
työstä. Näin tolien todeUineh kuukau^
cipaUzkanicn n. 1,000 rUplaa. Meitä ph
kolmihenkinen perhe, j a sisareni työs­kentelee
'kirjastonhoitajana j a ansait­see
kuukaudessa n. 800 ruplaa.
Perheemme yhteistuloista. 1,800 rup­lasta,
me käytämme suunnilleen puo­let
räviatoon, Johfeä suhteen meidän
ei tarvitse vähääkään kitsastella. Os­tamme
joka päivä lihaa, voita, maito­valmisteita;
inakelsiajniö. tarpesHlsek-sl
katsomamme määrän^ Pelkästään
elintarviikeiden hintojen alentamisen
kautta perheemme s ä ä s t ä ä y l i 300 rup­laa
kuukaudessa.
Neuvostoliltcn myjinäiät ovat täyn--
n ä tavaraa j a niistä saa kaikkea, mitä
vain ihn&lsten mieli tekee. Kaupan
keWttyminen on tapahtunut maas­samme
teollisuuden ja. maatalouden
menestyksellisen Jälleenrakentamisen
Oli
L A PASSIONAKiÄ SU03IEEN
Naisten l ä i m i n v ä l i s c n demokraatti
sen liiion .toimeenpanevan komitean
iuffiovis pidetään Helsingissä huhtik.
19—22 p n ä . Siihen csallbtuu lukuisia
kansainvälisen buulnisnuden saavutta-nrita-'
naisia Neavostoliitosta, Kans-tasta
yjn. niaisU. Espanjan edusta­jana
saapuu Espanjan kansan vapaus-taistelnn
innoittaja Dolores Ibamiri
(La PassionarfaJ. Vieraille järjeste­tään^
esilntynjistilaisnuksia Helsingis­s
ä ja mnaalla naassa.
Pelkkafalo Suomen viimeinen uutuus
asunjterfikenn^^tpiminnan alalla
kuusi miestä kykenee pystyttämään 146 ttfetw
metrin laajuisen talon kuudessa vuorokaudessa
Tukevat pystypelkat pitävät,raken­nuksen
oikeasta asennosta huolen.
K u n rakennus on Jo tehtaassa suxm-niteltu
valmiikai ja osien pystyttämi­nen
on helppoa, voi Jokainen vähän­k
i n kirvestä pidellyt mies pystyttää
talon paikoilleen. Tällainen pelkkatalo
on lisäksi suhteellisen halpa, yhden
neliömetrin hinnan pelkkää puura­kennetta
— siis i l m a n perustuksen
kaivua ja pystyttämistä -=- ollessa n.
5.000 mk. Omakotirakentajien tarvet­ta
Eiimälläpitäen on Pelkkä talojen
Myyiiliyhdistyksessä. nähtävissä
myöskin erilaisia tyyppipiirustuksia.
UelsinU< — Pelkkatalo on suomen
puutaloteollisuuden .viimeinen; huuto
j a ensi näkemältä katsoen myöskin
onnisttmein. Tässä taiorakenteessa
yhtyvät hirsitalon lujuus Jaipuule-yyistä
pystytettävän talon rakenta-mlshopeus
Ja helppous. Nopeaa pys­t
y t t ä m i s t ä kuvaa se, e t t ä esim, Seu­tulan
lentokentällä on 146,6 neliö­metrin
suuruinen pelkkatalo pystytet-ty
6 xniehen voiftiin viikossa.
Pelkkataloja ori vasta parisen vuot­ta
tehdasmaisesti valmistettu maas­samme,
joten ne eivät ole vielä pääs­seet
laajemmalti tunnetuksi i'akenta-j
i en keskuudessa. Millainen pelkkatalo
on, siitä sai havaihnoUisen käsityksen
äskettäin se sanomalehtimiesjoukko.
Joka Pelkkatalojen aiyyntlyhdistyksen
kutsusta tutustui Seutulan lentöken.
tälle rakehteilla oleviin pslfckatalff-tjryppeihin.
Pelkkatalösysteerai perustuu runko-rakehteeseen,
jossa seinäpanelelna on
rehellisiä määrämittaisia hirrenpätkiä
eli peikkoja. Pelkkatalo on siten hir­sitalo,
joka vuosisatoja on etenkin
Juuri meidän maassamme tunnettu
rakennusrhuoto. "rehdasvalmisteisena
pelkkatalo eroaa hirsltalokäsitteestä
siinä, e t t ä talon kalkki osat ovat val­mistettu
tehtaassa, Joten talon tar-.
vitsijalle ei käytännöllisesti katsoen
Jää muuta käsityötä kuin koota talon
osat määrätyssä Järjestyksessä pai­koilleen
ja senjälkeen suorittaa talon • taan. Hman, h ä n e n tyttärejisä (Ire-
Kaksi näytelmää on
tulossa; kiittää
"Ulkosaarelaisia"
Sault Ste. Marie. CSJrm t ä k ä l ä i ­sen
osaston näyttämöltä cn kaksi
kertaa esitetty Dynamon järjestämä
kolminäytöksinen kaiisannäytelmä
"Ulkosaai^elaiset". Olisi väärin vaiti­ololla
s i v u t t a a tämä nuorten alkuim.
panema ja menestyksellisesti esitetty
näytelmä.
Sameli Suutmustah vaativaa osaa
esitti Eino Mäki. Se oli mainio tyyppi,
vaan enemi)i mahtiporitisuuttä tarvi-
K i i t i a n d Lake.. — Nyt se sitten
n ä y t e t ä ä n täälläkin se "Pimeän pirtin
hävitys". Oli ensin tarkoitus saada
filmi t ä n n e tk. 5 p n ä vaan emme k u i ­tenkaan
saaneet. Siis tämänkuun 19
p : n ä on meillä tilaisuus n ä h d ä miten
se p i r t t i hävitettiin vuonna 1890. T i ­laisuus
alkaa täsmälleen klo 8 ip. Ja
lippuja on saatavana etukäteen
useatnmaita henkilöltä. Ottakaapa
Round Laken ja ottölaiset tämä huo­mioonne
J a myöskin Ebyn suomalaiset,
sillä tämä oh harvlnainien tilaisuus
n ä h d ä oikein hyvän suomalaisen fil-mituotteeh
luoma "elävä kuva" A i -
heahsopil meille kaikille sillä se tuo
esille tositapauksen, joka on tapahtu­nut
,1890-luvulla,
Pohjois-Ont. aluejuhlien valmistelu
o n t ä ä l l ä pantu alulle Vaan en vielä,
tiedä lähemmin miten kaikki Järjss»
tyy sillä clemms komitean välityksellä
ottaneet yhteyden aluetoimikunnan
kanssa j a sitten vasta voimme lähteä
asiaa vakavammin toimeksi panemaan
tom: olemme saaneet sieltä tietää mi­tä
heillä' on "kiikarissa.". Ne juhlat
ovät-ke;^kuim puolivälissä ja ne p i ­detään;
J y i r i y h k e n t ä l i ä K e n c g a m i s s a,
jos lumi mahtaa sulaa siihen mennes­sä
sillä lunta on vielä täällä noin. 4
jalkaa paksusti. — Reportteri.
sisustamiseen kuuluvat työt. Näin ol­len
itse talon pystytystyö muodostaa
ainoastaan pienen: vaiheen siihen ver­rattuna,
e t t ä talo rakennettaisilh taa-katavarasta
rakennuspaikalla. I ^ h än
perustuu myös pelkkatalön taloudelli­suus.
Pelkkatalori osien hankintakus­tannukset
ovat Jonkin verran kalliim­pia
kuin;/^vastaavan raakapuutävara-määPän
hähklntakustannukset. mutta
osien käsittely koneellisesti huomatta,
vcsti halvempaa työtä kuin talo-osat
raakapuutavarasta käsinkatKSttuha.
Sitäpaitsi tehdasvalmisteisissa . t a l ^
osissa ei esiinny mittavirheitä j a n i i ­den
kiinnitys pystytystyössä "on hel­pompaa
kuin käsintehtyjen oslbh.
Käytännöllisesti katsoen tällainen
p e ^ a t a l o on pystytettävissä ihnäh
sahaa j a melkeinpä ilman naiilojakin.
Osat ovat valmiiksi sahatut jo teh­taassa
ja järjestetty siten, e t t ä niiden
pystyttäminen käy nopeasti j ä vaivat­tomasti.
K u n puurakennelma painuu
jonkin verran, on rakennuksen ylä­osaan
järjestetty kiilasysteeml, jolla
voidaan tiivistää vaikka jc&a syksj'
j a mikäli ylös katon rajaan j ä ä tilaa,
lisätä hirrenpätkä puuttuvaan koh­taan.
Rakennus voidaan heti valmis­tuttuaan
vuorata ulkoa ja vetää tape>
tit sisälle llmah että hirret Jäisivät
"kannatukseen- rucrilautojen iraiaan
tai että tapetit pahmisirat kasaan.
ne Hilberg), esitys oli hyvä. Äntleenä,
Suiirmustan sisar (Siiri Aötioihäki)
todisti tälläkin esftyksfeUään, e t tä
hänestä on kehittymässä to^sitaiteiUja.
Tepka Sipri (Heikki Kulmala) oli o i ­kein
omalla osallaan, v a i l l a kuulon
heikkous teki vähän H a i t t a a , ' k ä r u l i l -
na hänen vaimonsa, (Alma, Merisalo)
oli mainio osallaan. Alekka, heidän
poikansa (Howard Kulmala) todisti
olevansa yksi meidän monipuolislmpia
näyttelijöitämme. iMlili Lounatpää
(Lydia k ^ ^ D v - e i osanpa ahiaiuhuk-sella.
Erso, h ä n e n poikansa (Tauno
HUberg) vei v a i k w n osansa n i i n hy­vin,
e t t ä moni kaitsojpaossa sai pyyl:^3ä
kyynelen, silmäkiflniastaän. ^ l ^ o a t in
Asseri, äuakuljetlaJaOESvert Perälä),
ei saanut, se täytyy sanoa, i r t i s i tä
mitä h ä n e l t ä bdortettlin, mutta syy oli
se. kun ei "voinut työsuhteiden "takia
käydä harjoituksissa. John Boman,
knnmun perämies •rw'm Lehthiot) on
siinä ehkä parhain täkäläisistä suo­malaisista.
Pärskytä Pom. Kopperin
Kikke (Heikki Alikoski) öli kuin tehty
vekkulin osalleen. Sanna Suurmustan
palvelustyttö (Bma TiUnanen) tempa­si
heti näyttämölle tullessaan kauniil­la
laulunäänellä ja vapaalla esiinty­misellään
yleisön puoleensa, sepra,
virolainen kalastaja (Eino Muhonen)
esiintyi pienellä osallaan niin.hyvin,
e t t ä katsomossa olleet virolaiset nau-
B E N J A M I N JÄI TOISEKSI
Benjam Vanni&en Ounasvaaran H i i h ­toseurasta,
i o k » on ollut Suomen par­haimpia
pitkän matkan liilbtäjiä, jäi
toisekäilPliijdnSOlan. hiihddssa. Hän
<Ä 12 niiaäuttia jälessä voittajasta
i n ^ A K i n tultaessa. , Benjam hiUiti
matican kolmessa tonnissa 45 minäu-i
i s s ä ja 35 sekunnissa.
Nieuvostö-Armeniassa
virkeä teatterieläinä
ErOvan. — Neuvosto-Armenian te­atterit
ovat tänä talvena esittäneet
useita näytelmiä; joista monet ovat
olleet oniistettuja neuvostotoihmisten
sankarilliselle työlle. Ev^ranlssa on
ollut kakisikymmentä ensi-iltaa. Ar­menian
valtion teatten. Joka pitää y l -
TMatäaia. bn vilkasta
saijaj^hläiii merkeissä ;
VSontlt Pbrcitpine. - - - T ä ä l l ä etelä
päässä e l e t ä ä n vain j ^ j a j o h l a i n mer­keissä
nukäli järjestöiminta^on ky^r-myksessä.
Ykköset kun lopettivat
n i i n 'kakkoset alkoivat välittömästL
Toivon tässä parhainta onnea j a yh-teisymmärzystä;
vastapelureille j a '^ke-hoitan
kaikkia n l i n ' y k k ö ä ä k i l i n k ä ­kösiäkin
r i ä l u u n k a n n a t i i k s e e n . Se
vasta takaatjuhlikitäydiEllisen
tumiseh,' mihinkä ' meldäh kaädäen
eteläpääläisten pitäisi pyrkiä.
Tässä aivan kuin j ä r j e s t ö n puo­lesta
tahtoisin laiiMia monet vilpittSi,
mät kiitokset kaikille niille henkiiöU-le,
jotka olivat i^almUt suiirlih j a rbi-i^
ndakysyviin tekoihin jtibllemmeäika-ha,'
Erikoisesti ahtaisin timnUsitak-sen
emäfttäväellenime siitä arvok-kaastapalveluksesta
minkä lie suorit,
tivat ravintolan puolella kuin u l o s ­kin
kaikille, jotka ovat tavalla t a i toi-^
sella avustaneet' "ykicösten" juhla*'
touhuja. Monet työläiset näyttivät
käsittäneen sen, että toimintamme
sittenkin on yhteistä j a kuuluu k a i ­kille,
huolunatta siitä oletko järjes­tön
tai urheiluseuraoime j ä s e n tai
ei. Näin oUen tunnemme kaikesta
t ä s t ä yhteistä iloa ja suuriet uhrauk'^
setkin.tuntuvat siten pieniltä.
Niin, se ykkösten touhu päättyi
mahtavaan näytelmäesitykseeii tie. 2
päivän iltana ja kaikki, joita olen
puhutellut, ovat olleet yksimielisiä
siitä, että, "Justiina" oli yksi mahta­vampia
näytelmiä ' m i t ä osastomme
näyttämöltä on koskaan esitetty. Ölen
itse aivan samaa mieltä vaikka olen­k
i n ollut mukana monessa suumäy.-
telmässä. Sen hieno j a värikäs aihe
sieppaa katsojat heti alussa mukaan­sa
ja pitää mukanaan koko esitys-ajan.
" J u ^ t l t o a a " olikin saapunut
harvinaisen suuri joukko Ttätsomaän.
Katsojien Joukossa havaittiin möhia
järjestömme veteraanijäseniä ja-kan­nattajia.
Niitä <Ä saapunut T^mnid^^ ,
slstä ym. ympäristön kylistä, »aitök.
sla fcäynnlstähfte ja tervettilöa tois­tenkin.
t K S I OLI JOVKOSTAIVSHE TOIS.
. Suuren iltama-yleisön keskuuteen
levisi surusanoma, jolle omistan t ä ­män
kh-Jeeni loppuosan.. Saman p ä i ­vän
aamuna,, jolloin tuo, näytelpiä
esitettiin oli ummistanut ikiuneen s i l ­mänsä
meidän keskuudessamme hy­v
i n tunnettu raataja vanhus, Lauri-
Väänänen, joka asusti t y t t ä r e n s ä luo.
na tä^sä naapiirikylässä, Porcupines-sa.
Hän oli tapansa mukaan noussut
siinä viiden aikana, tehnyt'"aaÄutiilet
keittiössä ; j a mennyt jälleen vuotee­seen,
mutt^ h ä n ei noussiitkään keit­tämään,
aamukahvia kuten tavallista,
vaan nukkui ikiuneen rauhallisesti.
Elämän tahral oli päättynyt.
Edesmennyt Lauri •Väänänen o li
syntyisin Nilsiän pitäjästä Kiiöpion
läänistä j ja iältään h ä n pii 73 j a puo­len
vucderi vanha. H ä h e i t ä j ä i laiimi
p i n ä sukulaisina omat lapsensa^ 4 ty­t
ä r t ä j a 2 poikaa ja. h e i d ä n peiheehsä.
Vainaja oli asunik tässä im
vuotta, asustaen Buh., Port Arthurin
perukalla, pmistaen siellä Johktolai-sen
"kantofarmia". Hän työskenteli
monena vuotena seppänä niinsano-tussa
"Kuivan tokan""" pajassa,Josta
Sittemmin töidien mukana siirtyi t ä n^
ne eteläpäähän, jossa h ä n piti myös
yleistä pajalfikettä, tehden ^ p ä n töi­t
ä , jenka älan h ä n j ä t t i muutama
vuosi sitten sih-tyen tyttärensä j a vä-
V5Tisä kotiin Viettämään elämänsä
ehtoopuolta.
Toyeri Väänänen oU pidetty mies
tuttaviensa joukossa ja häh hiaki
seuraa eikä tyytynyt ^ksIn^lqo'tfien.
Hän kävi ahkeraisti haaliHahinie k a i ­kissa
atamatilalsuukisissa, oli Vapat^-
lehden vakituinen lukija j a avulias
kaikille yhteispyrinttöille. ^Ään kas­vatti
ja kouluutti lapsensa, tuntien
joskus suuret elämän huolet, kuinka
raskaana ne lepäsivätkään h ä n e n har­tioillaan.
. '
Päivätyösi o n paät^myt, lepää rau,.
hassa tuttavani parhain. — H .
isiä
niiläaäj^l
V Kävin
Jiniti,prveiiä
Joteraista. Miehiä,
J i ^ mouttnneet teS
Mmitenkin OU n&g
nioitunnt. KanJosd'^
«annaan nUn
measi minut sinae
Sannan lauteah.
Inmoisia i s t u e^
ikäähfcnin noUdst^^i,
asiasta toiseen iofflft-;
<*>»sta : aloittecsfaia
ensi k e ^ n laula.
joka pidetään Port
"Minä olen eleflyi
kauan erbssa ihmSsisa"
malan selän takana
kei^nä olen päättaBytm
täältä ihmisten i t e i
siellä JnhJassa tapaa tsatel
tavia, tällaiselta laiioeajäj
«koita tuttavat isns^
Taantuvat, mntta
vielä jaksaa mtnstaaj
Jttsätt. Heidän
fcavä muistella
nuorena ollessämafc
aatteen riutainaDa.
«Uyai knltto
valkkasivat toiset ttntb]
kuntaa vanhan kmrtii <
^Pääsyy juhlaan
kuitenkin se, että tibati{
kerran kuulla faaoien^ i
j ä harjoitettua soittoa ]t t
koska, blcn poikastsU
onift harras musiikai ysSi
lotta, etlä olen täate: ^
dessä oppinut naiittiamii {
ttittsUkista. Lintujen tl
sien ulvonta, karhnn
set, tuulten snhihft pnjsajiil
senJjylinä muodostavat;
luonnon Sihfoniato. Ktm <;
ymmärtämään niin sm !
l e n t ä ä aika knln sävill»,»
Tallostelimme sannasti'
j a ätuhäkahvit luirfättji t
haMdiintumaan taipale^ jl
kiftti käynnistä ja *Dqpasj«ia|
)aainme ja, uhkasi kooUi
ksUkki toisetkin jmnalani
kana asustavat.
"Koeta sinä jo etofcäleaj
sauttaa niille kanpnngln I
mille ihmisille, että
ei ole A-aaraUlnen raiUa i
(amme sUtä ndn
katsoen näyttää", hnnsi
rääni.
TIMMINS, O
3XMMS, HOOKER &
.vakuutuksia ja klintelo^SL']
minion Bank Bnlldin?,
Oht;. Morketteja, lainoja. I
j a vakuutuksia.
tniunnnfirtiii nnn
KELLOSEPPÄ
' : • -•- '. J. Ratas
' ^ Söomea puhulaan •'
298 Queen St t
f . (Lähellä Parliam.ent lutia)
I " Toronto, Otit
?nmmitHiiiin«iiiiinniiriniiiMriiiiriiiiiiiiumiiirait. ^ ^
114*
roivat katketakseen.
Lavastus j a maskeeraxis olivat mai­nioita.
Paljon oli tehty työtä niin
harjoituksissa' • kuin lavastuksessakin.
Näytelmän- ehjäsi Lyydia Kesti ja
Ireiie Hilbefg j a Jfehe säesti vielä pit­kän
ja vaikean: roolihsa Iisaksi Taii-hoii
käsialaa olivat ne uudet kullisit,
joista osaston' j a yleisön puolesta eri-koinen
kiitos. "' ^
Ennakkotietona voin malalta, eitä
n ä y t e i i ä ä " M u r t u h e i t a ' esitetään tk.
23 p n ä . Eräänä iltana asiaa tutkies­sani
• sain tietää, e t t ä K o l j a n vaativa
osa oh Perälän Evertin huostassa —
ja; varmuuäella voimme sanoa, e t tä
Evertti "cn sUloIn oikeassa elementis­s
ä ä n . Kuulin myös, että Wm Lehti­nen
poltti hiltä Koljon metsärahoja,
mutta n ä i s t ä asioista mj-öhemmin kun
pääsen, itsekin paremmin niistä tie­toiseksi.
Toisena ilosanomana taiteen har­rastajille
c n se. e t t ä "Ruma Elsa" tu­lee
kuulemina tänne t ä m ä n kuun lo­pulla
aina Sudburystä asti. Kuuluukin
"rttmuudestaan** huolimatta olevan
selMnen , Elsa,' e t t ä -panee p ä ä t pyö-,
räile. mutta siitäkin asiasta tuonnem­pana.—
A . L ,
lä läheistä yhteyttä venäläisiin näy-tehnäkirjalUjoihin,
on esittänyt heidän
uusimpia näytelmiään. Tämän teatte­r
i n näyttämöllä kuvastui! neuvostoyh­teiskunnan
eri kerrosten j a kansojen
eläinä. Se o n e i t t ä n y t toin. Sure­v
i n n ä y t d m ä n "Vihreä katu" ja S i -
monovin "Vieraan varjon". Lähi p ä i ­vinä
teatteri e s i t t ä ä Mihalkoviii näy­telmän
'Trja Gdovin".
llSONiRAf
519 Dandas st. W.y TonBöJ
PL. 6151 — AD. «n
Pitkän ja lyhyen matkani
palvelu. — Autojen
STARKYS GARIC
: J. A. NISLT-A, omisi
Kaikenlaista autojen yleis
ta - ammattitaidolla ja »
noilla. 24 tunnin vetopalveÄS
täkäa puh. WA. 0612,
371 Sp.idhia Ave,.
• (Sisäänk. Cecil St, paoto^j
Kotun puh. K t 15J1
Peter Ä.Vesa,l)i
Barrlster. SoUcitor, lio«T |
SUOIVIALAINBN
LAKEVflES
G% 3332 592 l)a«J«J»!
(Near Pape Ave)
DR. TiUVb TENHUNEN, M.W
•V- as••t aano•t•t o Iteskiviikkona ja per.ja.n.ta.in. a ^gjjQ 7__9 JP. ^1
aikoina sopimuksen mokaan.
6 WilIcocks St» Toronto Kotiin OX..s*^v
— M A T K A T . EUROOPPAAN
LAIVALLA I^Al LENTOTEITSE
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandmavian ^ ^ ^ 5 3 » !
yhtääUQÄin tai edestakaisin avostamme passinne ja ^ ^ c l
hankkimisessa. Hälutessanne tuottaa jonkun hentoJoa
annamme Teille mielihyvällä taMcat tiedot siiriolaisTjras*"
räykslstä ja myymme matkalippuja ennakkomaksidla-
Ainoastaan rajoitettu m ä ä r ä paikkoja laivoissa v. l9oO^
Nyt on aika tilata lentoliput ensi kevättä j a kesää varten.
O.K.Jobn80D&eo/^^' TARKAT
TIEDOT
VAKUUTUS^ JA MATKAILirrOUnSTO _ ^^j
724BayStoeet 'Smtttl» 1^ ttntuitf ^ *
iwtadiä malta Bhöfipa tieioJä
•1 -Hft^f^BK^--*'