Vapaus, January 24, 1950

              ?^MiSivuv2.; Tiistaina, tämmik, 24 p. - - Tuesday/Jan. 24
1
i
Qzgan df Plimlah C a n a d l a B a . Ea^
Zdibnial Offie» 4-428& saättier
E. 8Qk8L Sdttar W. mxmä. tmm
tabUabed No7. 6tb 1917. AntbozlEed
as eeeond claes maU by tlie Post
AdverttBljQg zates iqxm ^ i f e a t t oa
Itaniafltton free of chaiga.
QfiBce OqmxtmeDtk Otteva, Pob-
IJdied ttince «ee&lF: T u e s d a y a ,
TbnrBdayB extd eatnrdayB b7 Vapaus
pQbimtlag conqiaiiy I4d^ at 100-103
Canadassa: 1 vk. CU» d 8:29
a.ik. 100
Yhdjvranolffia: 1 vk; 7J00 (1 kk. S£0
Boomesa: 1 «k. 7 ^ 0 4;^
Suomen presidentin vaalit
SYNTYMÄ.
Kirjoittaessaan ötsikoUa " U r h e a Suomi", niainitun maan 'äsket­täisistä
presidentin vaaleista, Toronton Daily Star vääristeli julkeasti
Suonien historiaa ja kji^Lli Suomen hallitsijain kommunistivastaista ur­heutta,
mutta päätyi kuitenkin seuraavaan melankoliseen toteamuk-seen:-';
V-mi:
m-W'''-'i:y-' - • "Sotaa edeltäneinä vuosina Suomi oli liian avoimesti ja liian
h'i^iV'^ t perusteellisesti yhteistoiminnassa Saksan natsimilitaristien kanssai
Tänään se esiintyy paljon järkevämmin, mutta tuskin vähemmän roh'
k e a s t i . " • * •
^. j T^^ 'Star-lehli huomioi, että Suomeri nykyisiä vallanpi-
-iä^ janottaa "'vvaazziiha suola" joskin heidän täytyy olosuhteiden
pakosta esiintyä nyt jonkin verraTi järkevämmin, tai mieluumminkin
varovaisenimin.
Tämä sellaisenaan vahvistaa sen mitä esimerkiksi meidän leh-
^''tl T temme Vapaus on Fagerholmin "työväenhallituksen" ohjelmasta sano-.
tti^sftSK myös palauttaa mieliimme Suome;n presidentin vaalien yh­teydessä
esiiritulleet seikat. Ja vaikka yhtynyt oikeisto — kokoomus,
p edistj^, ruotsalaiset ja sosdemit —saivatkin yhteenlaskien enemmistö­ni
J: 4 z "'^kanöatuksen ehdokkaalleen, niin tärkeätä on kuitenkin muistaa, että
};,^i-t:i.->^i':<.'>:- , Suomen kansan entistä suuremmat joukot vaativat politiikan muii'
.'tosta; ,, .
§|t^'fil' *ao;<^: 'Presidentin vaalien keskeisimpänä kysymyksenä oli se, että jat-
, I' \ it 'Hetaanko hallituksen nykyistä ohjelmaa ja sen takana olevan presiden-
>^«>r^^ vai tehdäänkö politiikassa muutos. Niinpä esimer-v>
iÄ^'^,^.«^^^^^ Sosialidemokraatti kirjoitti vaalien edelFä seuraavaa:
"Keskeisimpinä tässä vaalitaistelussa eivät, aikaisemmista poiketen
ehdokkaat, vaan poliittiset kysymykset,
Mennessään vaaliuurnalle Suomen kansalaiset joutuvat tällä kertaa
vastaamaan kysymykseen, haluavatko he maassamme nykyisin nou­datetun
poliittisen ja yhteiskunnallisen suuntauksen jatkuvan, vai
U| , ^ haluavatko he sitä muutettavaksi. Nykyisen suuntauksen jatkamise»
l l l i i l i l t e ^ ^ ^ tarkoittavat käsittääksemme ensi sijqssa-^itä . . . jota eri'
Emil ttistonen S r G s r s o n i s t a täytti
e l l en 80. v u o t t a , Hänen poikansa Enuj
o l i saapunut vaimonsa k e r a Torontcsta
tapaamaan isäänsä tämän merkkipäi­vän
jöhdosia. Yhdyrdine o n n i t t e l u i ­h
i n .
Huomenna, tk. 25 p;nä täyttää A n ­na
Syrjä Lockerbysta 73 vuotta.
H a r o S i r e n N a k i n a s t a , O n t . täyttää
65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja ystävien
o n n i t t e l u i h i n !
tif&tiut
! i J - «a koisen selvästi on kuljettu sosialidemokraattisen hallituksen aikana
i i i
m
SKDLrh äänenkannattaja Vapaa Sana puolestaan kirjoitti: "Sa­moin
kuin vuosien 1931 ja 1937 ijresidentln vaaleissa on nytkin ky-
, symys seka suunnasta että henkilöstä . . , Samoin kuin 1937 tekee
^vam vallass£^olevan presidentin syrjäyttämineiii mahdolliseksi poliit'
^i<«n suunnanmyiitoksön,'taantumuskauden päättymisen . .
jf Henkilqkysymykscn rinnalla kysymys ''pöliitu suunhan muu-
^^sÄ~>|-,,.t; » toksesta" vie presidentin vaaleissa siis ensiluokkaisen tärkeätä osaa,
^ ' i - - i l ' » Ja kysymys on ennenkaikkea sen politiikan muuttamisesta, jota on
|||^|^||!|||^^seurattu "sosialidemokraattisen 'hallituksen aikana", kuten Suomen •
""osialidemokräatti korosti.
Ja mitä sanoivat vah'tsijat, Suomen känsalais3t? Nykyistä poli­tiikkaa
parhaiten edustavan sosdemhällituksen kannatus laski ro-
,;ma^dusmäisesti samalla kun politiikan muutosta, vaatineen SKDL:n
kannatus lisääntyi. Sosdemit menettivät 4.3 pi-osenttia kannatuk­sestaan
ja S K D L : n kannatus lisääntyi noin puolitoiätaprosenttisesti.
Kun v, 1948 pidetjassä vaHioHisissa vaaleissa S K D L jäi kolmannelle
tilalle' niin nyt, vaatiessaan poliittisen suunnan muutosta, S K D L : s ta
tyli maan suurin puolue ja hallituspuolue jäi toiselle tilalle, seka maa­laisliitto
kolmannelle tilalle. Suunnan muutosta vaatinut S K D L sai
(epävirallis^iEn tietojen mukaan) valituksi 66 valitsijamiestä, sosdemit
65 valitsijamiestä ja maalaisliitto 62 valitsijamiestä. Vuoden 1948
valtiollisissa vaaleissa sosderhit saivat 118,OCfO ääntä enemmän kuin
S K D L mutta nyt niiden äänimäärät ovat osapuilleen tasoissa.
'SelViistikih Suomen kansan keskuudessa vaaditaan lisääntyvässä
määrässä poliittista suuiinan muutosta ja olisi sulaa mielettömyyttä
vallanpitäjien taholta ellei tätä yleisen mielipiteen kehityssuuntaa
otettaisi huomioon helmikuussa pidettävässä valitsijamiesten kokouk­sessa,
missä presidentin valinta muodollisesti suoritetaan.
On vain valitettavaa, että Suomen sosialidemokraattinen puolue
on liittoutunut patataantumuksellisen kokoomuksen ja edistyspuo­lueen
kanssa aikana, jolloin se voisi jäsenistönsä ja koko kansakun­nan
etujen mukaisesti niyötäyaikuttaa siihen, että politiikassa tapah­tuu
todella tarpeellinen muutos rauhan, demokratian ja edistyksen
hyväksL Mutta kuten Suonien vaalitulokset osoittavat, ne jotka ju­mala
haluaa hävittää, hän lyö sokeudella.
pilS«ll
i i i i . . : - : :
•s-'^-.liv'^"^^'^'?-: •••••• H.
m
¥P4
sinut tunnetaan
\'hdysvaltaiiV hallitus julisti viikon lopiilla maailmalle, että jos
Btilgarian hallitus mielii olla isäntänä omassa maassaan ja valvoa
oman maansa etuja, niin silloin dollari-imperialismi rikkoo diplor
anaattiset suhtx?ensa Bulgarian kanssa. Tällä ukaasillaan ja tiltimaat-tumillaan
\Tidysvaltain hallitus osoitti, ettei se ole sen paremmin
kansandemokratian kuin sosialisminkaan j-stävä.
Mutta samaan aikaan tiedoitettiin. että Yhdysvaltain hallitus
aikoo jälleen viitata kintaalla Y K : ri päätöksiin ja järjestää diplomaaU
tiset suhteet fasistikenraali Francon terrorihallituksen kanssa. K u ­ten
muistetaan, Y K : n yleisneuvosto teki tuonnottain päätöksen,
jonka mukaan sen jäsenvallat järjestivät poliittisen boikotin Hitlerin
j a Mussolinin avulla valtaan noussutta Francon fasistikomentöa vas­taan.
Sen jälkeen, tarkemmin sanoen, toukok. 18 pnä 1948, Y K : n
istunnossa käsiteltiin uudelleen tämä kysymys j a Yleisneuvosto kieP
täytyi silloin peruuttamasta tätä Francoa -vastaan kohdistuvaa pää­töslauselmaa.
Francon tunnualaniisen puolesta äänesti silloin vain
26 maata ja niinmuodoin boikotti jäi edelleen voimaan, sillä säännöt
\'aativat kahden kolmanneksen enemmistöä tehdyn päätöksen purka­misessa.
>Iutta maailmanherruuteen pyrkivä Yhdysvaltain imperia­lismi
ei perusta mitään Y K : n päätöksistä ja säädöksistä. Se -Vinittaa
. Y K : n päätöksiin kintaalla vuoren varmasti uskoen, että rikottuaan
Y K : n päätöksiä se voi taloudellisen ja poliittisen painostuksen avul­la
saada Y K : n tulevassa Yleiskokouksessa niin paljon kannatusta, että
Francoa vastaan kohdistettu — käytännössä jo romuutettu — päätös
tuliee peruutetuksi. Täten nicnetellessään Vhdj'svaltain hallitus kai­vaa
maata pois Y K : n — maailman rauhanjärjestön jalkojen alta.
\.>Äinmiiodoin Yhdysvaltain imperialismi osoittautuu kaikeksi muuk«
^ i , mutta ei Y K : n ystäväksi.
•Mutta ystäviä on silläkin. Näyttää siltä, että Franco-verisen
taloudellinen ja poliittinen asema on jo niin heikoissa kantimissa, että
Wall Streetin pankkiirien täytyy rientää hänen avukseen, kuten me­netteli
eräs Mussolini ja eräs Hitler takavuosina, vaikka tämä tar-
^ sen romuuttamista, mtkä kuiduu denrokraattiseen
'im
S U O M E N 8VV1AES IDAHAN
M l B S t E N < 1 S A N M A A L L I S U t J S"
O. W , k u t i s i h e n toteaa äsken l l m e s -
tyn«essä verfattozhassa teoksessaan
" S u o m e n lyöväerilltkkeen opetuksia"/
että Suomen porvarlstoh Johtomiehet
ovat a i n a olleet hyvissä väleissä venä­läisten
m o n a r k i s t i e n J a välkokaarti-i
a l s t e n kansaa Jä yhdessä h i i d e n k a n s ­sa
vehkelUeet Neuvostoliittoa vastaan.
Tämä tosiasia UmenetS Jälleen h a -
vaihnolUsesti maamine nykyisen h a l li
t u s r i n t a m a n suhtautumisesta Neuvos­t
o l i i t o n viimeiseen noottiin. Nootissa
t i e d t u t e l t i i n , m i k s i Suomen hallitus
v a l t a vastoin r a u h a n - Ja ystävyysso
pimusta suojelee'Ja plUolttclee venä­läisiä
s o l a r i k o l l l s l a , TänÄ tiedustelu
on saanut taantuimuslehdistdn h i in
s u u n n i l t a a n , että eslni, tasavallah
p r e s i d e n t in Ja h a l l i t u k s e n v l r a l l i n eh
äänenkannattaja S S väittää maamme
Joutaneen hyökkäyksen kohteeksi.
Nähdään siis, että SS-mlcsten käsi­tyksen
m u k a a n isänmaa — o n sama
k u i n Joukko venäläisiä s o t a r i k o l l i s i a . . <
— Työkansan Sänoniai, tammik, S p.
H i l t E N K A I V Ä fAtSr P t J O t E S TA
Sekä d e m o k r a a t t i n e n senaatin Joh­t
a j a Scott Lucas, i l l l n o i s l s t a että r e -
p u b l i k a a n i e h Johtaja Robert A. T a t t ,
O h i o s t a karjuvat, että T a f t - H a r t l e y -
läkla o n käytettävä h l i l c h k a l v a j i a vas­taan.
Jotka u s k a l t a v a t v a a t i a Itselleen
9S senttiä päivässä lisää p a l k k a a , ja
c t t # kalvosparöohleh oh täytettävä
soplmijksensa j a m a k s e t t a v a työkyvyt­tömiksi
Joutuneiden h i i l e n k a i v a j i e n ja
heidän perheittensä hiioltokaäsaan. J a
k u n h i i l e n k a i v a j i e n l a k k o l i l k c o n a l k a ­nut
sulkea teräsyhtyinieni omistamia
pehmeän h i i l e n k a i v a n t o j a , pitää se­n
a a t i n p a n k k i v a l i o k u n t a kokouksen.
Jossa demöln-aatit j a republikaanit
yhdessä tekevät päÄtökseh, Jonka n i u -
k a a h senaatin oikeusasioiden vaiior
k u n n a l t a v a a d i t a a n lakiesitystä. Jolla
s i d o t t a i s i in U n i t e d M t a e W o r k e r s I n Ja
sen Johtajien kädet — s a a t t a m a l l a ne
t r u s t i v a s t a l s t en l a k i e n alaisuuteen.
p l s u i n k a a n ole sattuma, että yhte­nä
niistä syistä. Joiden perusteella
s e n a a t i n pankkI\'aliokuhta tätä l a i n -
laadlnnalUsta toimenpidettä v a a t i i , o n
se, että " U n i t e d M i n e Workers o n n i in
voimakas", että nykyisillä työläisvas-t
a i s i l l a l a U l a ei pystytä s i i h e n J a sen
Johtajllnr j a Jäseniin käsiksi käymään!
M u t t a jos se o l i s t heikko, n i i n tieten­k
i n sen suhteen meheteltäisihi m i t en
väin. • ' '
. . .Selvää on, että ikaivosmiehlä
on k a l k k i e n työläisten tuettava tässä
taistelussa Ja ellei sitä tehdä, tulevat
W a l l S t r e e t i n porhot yhden erässään
Ja k a l k k i v u o r o l l a a n a m m a t t i l i i t o t t u ­hoamaan
. . . — Työmies.
• :*
J O L S O N T A R I NA
N a s h v i l l e , T e n n , — TyöväenpUreissä
täällä puhutaan seuraavasta tapauk­sesta:
, ^ •• ;
Hymyilevä mies saapui iHermltage
h o t e l l i n p a r t u r i t u p a a n j a k y s y i:
" G e n t l e m a n n i t , onko tämä unIon
p a r t u r i s a p p a ? "
K a l k k i partiurltuvassa ollee'. K o h o t t i ­vat
katseensa j a Ihmetteliväc, sillä he
tunsivat kysyjän tunnetuksi näytteli­jäksi
AI J o l s o n l k s l .
K u n hänelle oli näytetty unIon
k o r t t i , nousi Jolson t u o l i i n . Häntä
r y h t y i palvelemaan parturien unloh
paikallisosaston varapresidentti C. E .
Hazlewcod; Jolle J o l s o n h u o m a u t t i:
" M a m m y aina k e h o l t t l m i n u a katso­maan,
pyytämään J a k u n n i o i t t a m a an
u n i o n työpajan k o r t t i a , " — P P : n u u -
tistietö Eteenpäin'lehdessä.
V . 1940 j u l k a i s u n Yhdysvalloissa
Canterfayrin tuomiorovasti Hewlct
J o h n s o n i n k i r j a "Soviet P c w e r " , jossa
häh S2llttää mistä o l i kysymys ns.
Sttom€n talvisodassa. • Julkaisemme:
öheellisena tätä valaisevan luvun,
M i l l o l h k a a n el I s o - B r i t a n n i a n h a l ­l
i t s e v a n luokan viha J a epäluottamus
N*uy«tollltto3. k o h t a a n ilmennyt a -
voimemmin k u i n a i k a n a marraskuun
30:nnesta 1939. JöUcih venäläls-suö-m
a l a l n e n sota .pöhkeai, toukokuun
10:nteen 1940, J o l l o in H i t l e r i s k i . E h -
s i n m a l n l t u s s a tapauksessa käytettiin
tekopyhää puolustusta, että oU välttä­mätöntä
pelastaa pieni valtio — m i l ­l
o i n olemme, 030i".tanect samanlaista
i n t o a pelastaa K i i n a , (jossa n y t j o pa
suljemme BIrman tien? — Ja toi­sessa
tapaulcsessa väitettä, että voi­simme
p a r h a i t e n lyödä S a k s a n p o m -
m i t t a i n a l l a Äakua. .
Kummähkin stmnnltelman takana
o n kätkössä toive "päästää sota i r t i ".
Hyökkäämällä Neuvostoliiton kimp­p
u u n voisimme kääntää S a k s a n i s ­k
u n l ä n t e ^ itään päin. E i ^ H i t l er
M e l n KampfIssaan vannonut v i -
h a a n t a bolshevismia kohtaath Ja s a ­maten
E s p a n j a n sIsälUsscdan aikana?
V a r m a s t i hän ymmärtäisi vihjeen j a
t a r t t u i s i tilaisuuteen.
Tästä j c h t u e n me v a i v o i n s a l a t u l la
i l o l l a , syvän s u r u n asemesta, näimme
venäläls-Buomalalsen sodan puhkea­misen
J a propagandan k a i k i n k s l n o ih
koetimme yllättää yleistä mielipidettä
sekä täällä E n g l a n n i s s a että Suomes­sa.
E i mikään k a u h u t a r i n a t u n t u n ut
l i i a n vanhalta uudestaan käytettä­väksi,
e i mikään tieto l i i a n m i e l i k u ­v
i t u k s e l l i s e l t a kokonaisena nieltäväk­s
i -
P u ^ - a r m e i j a oli h u m a l a s s a ennen
t a i s t e l u u n käymistä, varusteita oU
I l l an vähän Ja n e l a a d u l t a a n k u r j i a;
päivä päivältä, y k s i t o i k k o i s e l l a sään­nöllisyydellä,
pyyl^älstiin kokonalsto
dtvisiooneja o l e m a t t r m i i n (kahdesti
k o l m e n v i i k o n aikana t u h o t t im 18: s
d i v i s i o o n a täydellisesti); yhtenä a i ­noana
päivänä ammuttiin alas 166
lentokonetta, etupäässä it-tykistön
t u l e l l a (Saksan n j * y l s e n B r i t a n n i a an
k d h d l f t e t u n B l l t z k r i e g l n a i k a n a I t -
tykistön k o r k e i n pälväsaalls o n ollut
15: konetta); hyökkäysvaunut- sään­nöllisesti
joko epäonnistuivat t ai
j u u t t u i v a t lumeen; Jokamen lasku
varJo-sotUas ammuttiin Ilmassa ja
n i i n edespäin, k a i k e n tämän propa­gandan
tarkoituksena o l i s a a d a F , i g -
l a n t i j a R a n s k a sotaan Neiivostollltr
t c a vastaan,
T^män huonosti s a l a t u n päämaalin
tavoittamiseksi me y l l y t i m m e Suomea
itsemurhamaiseen vastarintaan, k i el
täydyimme toimltta;nasta Venäjä
raxÄantarJouksla, kieltäydyimme
myös toimimasta välitt&jänä. S c n s l^
J a a n iähetimme Suomeph eslfcuhta-upseereita,
lentckonelta, tykkejä,
k r a n a a t t e j a Ja pahssarlntörjtinta-aselta.
Jolta k a l k k i a , ItJrten ^IDuhker-que
todisti, olisi kipeästi, t a r v i t tu
omassa taistelussamme. Vieläpä
suunnittelimme Ja v a l m i s t e l i m m e so-t
U a s r e t k i k u n n a h lähettämistä. To­distukseksi
m i n u n tarvitsee v a i n l a i ­n
a t a C h a m b e r l a i n i n o m i a sanoja p a r ­l
a m e n t i s s a 13. 3. 1940: " S u u n n i t e l ­mamme
olivat v a l m i i t . JNiltä p o h d i t ­t
i i n Ja n e hyväksyttiin korkeimman
sctaneuvoston kokouksessa, joka . p l -
d e t t l i r i S. 2. V a l m i s t e l u t suoritettiin
k a i k e l l a kikeellä Ja m a a l i s k u u n alus­s
a r e t k l k i m t a o i r v a l m i i n a m a t k a l le
. . . Joukkojen vahvuus o l i s u u i m i l l e en
100X)00 miestä... Se o l i r a s k a a s t i a -
seistettu J a v a r u s t e t t u . . . P a r l a m e n t in
jäsenten o n h u o m a t t a v a , ettei tämä
oHUt ehdottomasti vUmeinen joukko.
Jonka olisimme lähettäneet. Se o li
«.Xitmh voima, jonka voimme älxtssä
lähettää yhdellä k e r r a l l a.
Kirj. fuomiorovaisti
HEWLETf JOHNSON
tavat vcimat täällä j a Ranskassa
t a h t o i v a t kiihJtCämmln sotaa Netnros-t
o l i i t t o ^ k u i n Hitleriä vastaan. Ja
Juuri tämä syy c n avaimena, joka
selvittää s o t a a n Johtaneet Ja sen a i ­kaiset
taijahtumat.
Se selittää petaiöismin. Se j u u ri
selittää L o n t c o h Timeshi kieltäyty-riiisen
Julkaista B e r n a r d Shaw'h, m i -
Tom Ja eräiden hyvin tunnettujen
J u l k i s e n elämän her&ilöfden a l l e k i r ­j
o i t t a m a a khrjettä, J o s s i p a i r i o s t e t t l l n.
että sodan laajentamisesta olisi seu­rauksena
ääretön vaara B r i t a n n i an
i m p e r i u m i l l e kokonaisuudessaan, kos­k
a sen v i h o l l i s t e n määrä v o i s i lisään­tyä
iSOrmlljoonalseUa kansaUa. Jolla
On suurin, .parhaiten varustettu a r ­m
e i j a inaailmassa, , K i r j e krfioitti
h a l l i t i i s t a ottamasta tätä t i i n n i o l l l s ta
askelta, k o s k a fflerklttävä osa B r i t a n ­n
i a n kansaa, eritoten sen työläiset,
Jotka myötatimnolla seuraavat neu­vostomaassa
suoritettavaa sumrta s o ­s
i a a l i s t a Ja taloudellista kokeilua,
pitäisi mitä hyvänsä vihamielistä
t o i m i n t a a NeuvostoliifoaL vastaati
hy«ckäyksenä sosialismin' kimp-ptmn
j a siltä oUsl seuratöcsena
k a i k e n y k s i m i e l i s y y d e n romaihtamineh
E n g l a n n i s s a . "
Tämän Jälkeen tuomiorovasti Hewr
l e t t J c h n s o h julkaisee edellämaini­t
u n kirjeen. Josta käy s e l v i l l e hänen
suhtautumisensa Suomeen talvisodan
a i k a n a . Siinä sanotaan mm. s e u r a a ­v
a a : •
" S y y t e hyökkäyksestä e i k o h d i s tu
kiUtsrsicaan yksihomaän Vöaäjään,
j o k a epäonnistut tuaaih kollektiivisen
turvallisuusjärjestelmän hioniisessa
k a n s a i n l i i t o s s a , M y n c h e n i n kokouk­sen
j a Tshekkoslovakian valtauksen
Jälkeen, eristettynä Ja peläten oman
t u r v a l l i s u u t e n s a puolesta, a l k c l m u i ­den
E u r o o p a n v a l t o j en t a v o i n h a r j o i t ­t
a a v a l t a p o l i t i i k a n peliä.
P a k o t e t t u n a toimimahan oman t u r ­vallisuutensa
puolesta ja tietäen
m a a i l m a n vihamielisen ;suh-autumi-r
sen sen s o s i a l i s t i s t a k o k e i l u a k e h t a an
Venäjä y r i t t i sulkea ne porUt, Joista
-mahtavat hyökkääjät pienten n a a p u -
r i v a l t l o l d e h k a u t t a voisivat astua s i ­sään.
Näin s e i t e k l Virossa. L a t v i a s sa
Ja L i e t t u a s s a ; j a p y y s i s i f t eh Suomel­t
a , (alue)korvauksia tarjoten, mää­rättyjä
sträteegislä tukikohtia, joitka
o l i v a t tärkeitä sen t u r v a l l i s u u d e l l e.
Ensinnä o l i kysymyksessä L e n i n g r a ­d
i n turvaaminen jossa sijaitsi n e l ­jäsosa
seii teollisuudesta. • Kferitle
sinne Suömehlahdeh k a u t t a o l i s a a t a ­va
v a l v o n t a a n Ja v a i n 17 m a l l i n pääs­sä
oleviaa r a j a a kaupimgista slirrettä-
•vä.- •.
Toiseksi o l i suojattava ka.pea jäätön
meritie M t m n a n s k l i n pohjoisessa saa­m
a l l a valvontaan KalastaJasaarento,
j o k a merkitsee pääsyssä A t l a n t i l l e s a ­maa,
k u i n G i b r a l t a r Välimeren me­renkulussa.
<3hamberlalnin Ja m u i d e n k a p i t a ­l
i s t i s t en (hallitusten selvä lausimto
tässä asiassa selityksellä, että se on
annettu, k o l l e k t i i v i s e n turvallisuuden
j a t k u v a n ulhanlalsuuden johdosta, o-l
i s i tehnyt a s i a n a i v a n e r i t a v a l l a sel­väksi
työväetiluokalle j a demofcraatti-seUe
katsomustavalle koko maallmas-"
sa. :
mishenkeä.Tämä k u i t a t t i in
m a u t u k s j t t a " .
huo-
Tämän jälkeen J o h n s o n huomaut­t
a a talvisodan raiihanehdoista, Jotka
eivät s u i n k a a n t : d i s t a n e e t t a v a l l i s i s ta
i m p e r i a l i s t i s e n laajentumisen k e i n c i s -
tä.- >; :. -
Nykyajan h l s t b r l a s s a e i o le s a m a n ­l
a i s t a vertauskohtaa. J o l l o i n voittanut
v a l U o o l i s i kohdellut hävinnyttä yhtä
Jalomielisesti,
. Sj-jtöksien jofidostä, e t t ^ venäläis­t
e n sodankäynti o l i b a r b a a r i s t a suo­j
a t t o m i e n kaupunkien, k y l i e n jä s a i -
r a a l a l n pcnuhltukshieea, matkustaja­j
u n i e n jä pakehevieh a s u k k a i d e n k o ­nekiväärillä
ampumisineen, hän v i i t ­t
a s i suonialaisteh a n t a m i i n v i r a l l i s i in
numeroihin» Maaliskutui 3 päivään
mennessä, k tm s o t a a o l i käyty kolme
k u u k a u t t a , o l i 563 siviiliasukästa'saa­n
u t surmansa j i 1,289 'haavoittunut.
Tämä l u k u o n neljäsosaa pienempi
k u i n yhdessä ainoassa-ilmahyöikkäyk-sessä
Barcelonaan ^(Espanjan sisäl­l
i s s o d an aikana) henkensä menettä­neiden
Ja h a a v o i t t u n e i d e n määrä. Q n
a r v i o i t u , että n o i n SOfiOO s i v i i l i - i h m i s ­tä
s a i siuinansä 3 t u n n i n a i k a n a sak­s
a l a i s t en pcmmien säälimättömästl
s i l l i äes5ä R c t t e r d a m l n keskiosaa t o u ­k
o k u u n 10 : n tenä 1940.
E a voi sanoa, huomauttaa rovasti
JcJmson, m i t e n tähän julmuuteen
s u h t a u d u t t i i n Amerikassa; Englan­nissa
a i n a k i n S2 herätti vähän j u l ­kiset
a keskustelua, j o k a varmasti ei
o l l u t miteriään verrattavissa suut­tumukseen
Suomen asiassa..
L a i h a t t u a a n tämän jälkeen T i m e­s
i n k i r i o i t u s t a N e u v o s t o l i i t o n armei­j
a n Suomen sodassa. S3ämis'a koke­muksista,
J : h n s o n päättää isuomea
koskevan k i r j o i t u k s e n seuraavasti:
" J o s n i i m j l t a kysyttäisiin m i e l i p i ­dettäni
-Neuvostoliiton täm-än hetken
politiikasta-, tiivistäisin sen k a h t e en
s a n a a n : itsesäilytys j a raUha. Jä
missä nämä kaksi menevät ristiin,
a s t u u itsesäilyt^ys ensi t i l a l l e.
V i i m e 18 : n kuukauden kokemuk­set
osoittavat, että Neuvostoliitto u l -
k o p c l i t i i k a s s a a n o n täyshi r e a l i s t i n e n.
S e ei o l e h a r h a l u u l c j e n i d i r i . K a r v a at
kokemukset vaivoin s a a v u e t U n so­s
i a l i s t i s en riippumattomtiudEn säi­lyttämisessä
23 vupden a i k a n a ovat
sen j o h t a j i l l e opettaneet m o n i a läk­syjä.
Näiden joukossa ovat ensi t i ­l
a l l a epäluuloisuus j a v a r o v a i s u u s s i l ­l
e vihamielistä maailmaa, kohtaa,n,
päättäväisyys j a k y k y t o i m i i j a t i e t o i ­suus
omasta äärettömästä voimasta.
I - S I T Ä :
Julkaisemme senraavassi Vapaa
Pohjolan kirjoittajan arvostelun
Vaasan Jaakkoon k i r j a ^ mat­kattaan
tälle mantireelle,
E n t . kansaned. J . O . I k o l a o n s i t ­t
e n *Wemer Söderströmln kustan­n
u k s e l l a julkaissut k i r j a n A m e r i k a n -
m a t k a s t a a n 1947—48 nimellä " V a a s an
J a a k k o rapakon t a k a n a ."
Esipuheessa tekijä sanoo että " t i e ­dot
ovat A m e r i k a n suomalaisten a n ­t
a m i a , j o i t a olen koettanut p a r h a a ni
m u k a a n t a r k i s t a a . " I ^ i l e m ä t t ä tie^
dot cvat m a i n i t u l t a taholta, mutta
I k o l a o n p a n n u t n i i n p a l j o n omiansa
joukkoon, että k i r j a n tendenssi on
selvä, l y h y e s t i sanoen päästä jokaises­s
a mahdollisessa paikassa lyömään
vasemmistolaisia n i i n kCimäassa toiLi
koko maailmassa.
A l k u u n Jaakkoo haukkuu Valpon
siitä, cttä-^e^— päästi hänet, tunne­t
u n fasistin, matkalle lAmerikaan!
O i r e e l l i s t a on, että vastaanottajana
New Yorkissa o n I i s a k k i N i s u l a n i ­m
i n e n mies, j o k a 1918 t a i s t e l i val^,
koisten puolella, p l l s i t t e n k a p l t u l a n t -
t i n a rajavartiostossa j a "heräs isän­m
a a n asialle, eräs palveluksesta, tuli
H e l s i n k i i n merivartio-osastoon, m-nostul
L a p u a n Liikkeeseen, t u l i I K L
6. 'pcppooseen' j a kesytteli Mttssoll-
Atomipommi vie
hedelmällisyyden
N e w iToric, Yhdysvaltain tiede­miesten
t a h o l t a i l m o i t e t a a n , että r o ­t
i l l a suoritetut koke«t ovat osoitta­neet
atomipommin saatta-van aiheut­t
a a hedelmättöm3ryttä. öak R i d g en
koelaitoksella suoritettujen kokeiden
t a r k o i t u k s e n a on saada selvitetyksi
missä määrin a t o m i p o m m i n gamma­säteily
v a i k u t t a a i h m i s t e n j a imettä­väisten
perinnöliislln omlnaisuuksim.
H u o m a t k a a e r i tässä asiassa käsi-teUessärmne
läuomea Espanjaa, t a i
Suothea j a Abesslniaa, t a i Suomea Ja
K i i n a a . Emmekä v o i esittää, n i i n ­k
u i n muutamien mielestä pitäisi, t ä ­män
e r i l a l s ^ menettelyn puolustuk­sena
sitä, että teimme näm, k o s ka
Suomi maksoi velkansa. Sillä K i i n a ­k
i n o l i maksanut velkansa, n i i n myös
E s p a n j a ; eikä myöskään othieh v e l -
kojemme maksaminen ole a i v a n p u h ­das
asla. (Tarkoittaa E n g l a n t i i n e n ­simmäisen
miaailmansodan velkoja).
. J a l o p u k s i , sensijaan että o l i s i teh­nyt
parhaansa Suomen r a u h a n h y ­väksi.
• b a l a d l e r , koetti kiristää sitä
J a t k a m a a n sotaa sanomalla maalis­k
u u n 12 päivänä: " U s e i t a päiylä o-lemme
vain cdottaneet Suoinen
pyyntöä mennäksemme sen avuksi
k a i k i n volmlnemme. Jos S u o m i el
n y t pjTdä l i i t t o u t u n e i d e n välltatuloa,
o n selvää, etteivät l i i t t o u t u n e e t . s c d an
päätyttyä voi o t t a a pienintäkään vas­t
u u t a Suomen aseman ^puUlsesta
päättämisestä".
Syynä asennoitumiseemme Suomea
Ja sen s o t a a k o h t a a n o l i se, että m a h -
ikckonalstUantcessa on toinenkin
mitä tärkein p u o l i , j o l l e p a n i s i n h y v in
tärkeän patoon.
Venäjä o n l u o n u t sivistyksen, joka
mOnlÄsä suhteissa kotielämän j a y h ­t
e i s k u n n a n a l o i l l a o n naoraaliscmpi
k u i n meidän. Maailman, v a i k u t u s ­v
a l t a i s en k a p i t a l i s t i s e n lehdistön y k ­s
i m i e l i n e n suuttumus Johtuu vähem­män
siltä, että se hyökkäsi pienen
m a a n kimppuun, k u i n siitä, että se
on sosialismin esitaistelija j a voi­matekijä.
s u l l o i n näimme samanlaista y k s i ­m
i e l i s y y ttä, k i m o l i kysymyksessä
Abesslnlan, Tshekkcslovaklan, E s ­p
a n j a n t a i k i i n a n kohtalo? Samalla
v i i k o l l a , j o l l o i n Suomen pääkaupun­g
i n ilmapommitukset vaativat ,65
k u o l o n u h r i a , meni K i i n a s s a suorite­t
u i s s a ilmahyökkäyksissä 2Q.00Ö ö i -
i i i n k a r h u n p e h i k k a a . " S i i s selvä i n u l -
l u t t a j a , joka edelleen " h a r r a s t a a l u ­j
a a Isänmaan a s i o i t a " . K u n v a s t a a n -
o l t a j a l l a o n tällainen ansiolista, n i in
I k o l a n muut kesti-isännät olivat U S
A : s s a varmasti samaa maata.
L u u l i s i Ikolan, j o k a t u n n e t u s t i oh
.Ollut maallismielinen, tulleen herä­tykseen,
n i i n lilkutta-vastl hän p u ­h
u u A m e r i k a n suomalaisten uskon­nollisuudesta.
Tämä o n k u H e h k ih
v a i n keino, j o l l a hän pääsee sikäläis­t
e n vasemmistolaisten k i m p p u u n , j c t -
k a ovat v a p a a - a j a f e l l j o l t a . Ikola
syyttää uöconnonpenseyttä ' siltäkin,
että A m e r i k a n suomalaiset ataeclli-sessa
puutteessa tekevät i t s e m u r h ia
n i l n k t i i h m u u t k i n kusijuuteen j o u t u ­neet
e r i k a n s a l l i s u u d e n jäsenet. Hän
k u i t e n k i n tunnustaa, että u s k o n n o l l i ­n
e n mietiskely niyös o n Amerikan
suomalaisia j ö h t ^ u t ' i t s e n i u r h a a n.
J a a k k o o kertoo N e w Y o r k i n K a n -
saHisseorasta j a tyynellä haamialla
mainitsee, että s i i h e n voivat kuulua
kautto Suur-Suomen sotjinkin
osallistuneet miehet A m e r i k a n m a n -
t e r e d l a . K u K l u x K l a n saa myös
I k o l a h hyväk^Thisen. Hän vertaa
Eitä " L a i p u a n r a i p p a - a k k o i h i n . " J a a k ­koo
i l m o i t t a a puheissaan oikoneensa
vääriä käsityksiä siitä, että suomalai­set
eläisivät rautaesiripun takana,
siitä huolimatta, että V a l p o n muka
v a n g i t s i aiheettcmastl j a k e k s i o l s -
m a t t c m i a s a l a i l i t o j a j a vastävallan-k
i i m o u k s i a .
Pro:;ope saa' a k o l a l t a iämpimän
puolustuspuheen, Eleanor Roosevelt-k
i n kuulema o l i hätieHn ihastunut.
Proccpe v a l l o i t t i A i n e r l k a n k o r k e i m ­mat
valtaherrat Suomen ys'äviksi
sitaä määrin, että "Rcosevelt oli k a -
t e h e i l i n en j a v i h a s häntä". Jo s i t t en
" R o o s e v e i t t i tölväs koko maailmaa
J u l i s t a m a l l a , että ei Suomi Amerik­k
a a osta 132,000 d o l l a r i l l a j a käski
Procopeeh äkkiä poistua. maasta."
K U n senaattori Davis järjesti Proco-peelle
lähtiäisjuhlan, " e i Rooseveltti
voinut miiään". Vastapainoksi I k o ­l
a kehaisee Hooveria. Hän kertoo
edelleen Rosseveltla syytettävän s i i ­tä,
että hän päästi neekerit pohjois­v
a l t i o i h i n (Ghlcairoon). Totuus on
k u i t e n k i n , että iieekerityövoimaa o l i
otettava sctateolllEUudeh palveluk-iseen
myös U S A m p o h j o i s v a l t i o i h i n —
yksinkertaisesti työvoimapulan j c h -
dosta. .
Tiedottajiensa lähteiden m i i k a an
I k o l a myös tuomitsee Rooseveltin
n e w . d e a l - p o l i t i i k a n kertoen esimerk­kejä
siltä, minkälaista "peliä maan­v
i l j e l y s o l i Rooseveltin p o l i t i i k k a s c r an
a i k a n a . " Hätäaputyöt kuulema' o l i
järjestetty p a i n prinkkalaa, mutta
nuorukaisten työleirit k u i t e n k i n saa­vat
tekijältä tunnustuksen. .
; Eiköhän asia, k a i ' e n k i n ole n i i n,
että Vaasan Jaakkoo on l i i a n pieni
i h m i n e n arvostelema a n j a tuomitse­maan
sellaista henkilöä k u i n oli F .
D. Roosevelt. Hän t u l i presidentiksi
IHooverto jälkeen, j o n k a o l i y k s i n k e r ­taisesti
väistyttävä k a i k i s t a "terveis­tä"
t a l o u s p o l i i t t i s i s t a periaatteistaan
h u o l i m a t t a . Koko valtava manner
o l i hätätilassa. "Pankit romahtelivat,
työttömien miljoonaiset joukot kas­voivat
j a t k u v a s t i , p a n i i k k i m i e l i a l a l i ­sääntyi
j a k e s k i l u o k k a k i n tunsi o l e -
massaolcnsa j a koko el-ämänsä u h a ­t
u k s i . Suunnan muutos o l i tarpeen
v a l t i o n o l i s e k a a n n u t t a v a talous­elämään
eli TajattOmaan r l i s t o v a p a u -
teen. Jaakkoo " v o i puhua mitä h a ­luaa,
m u t t a tosiasiaksi jää, että i l m an
RooseveltiaUSÄ:n miljoonat p a l k k a ­työläiset
o l i s i v a t yksinkertaisesti k u s i -
leet nälkään yltäkylläisyyden keskel­lä.
S i k s i he muistelevat Roosieyeltla
vieläkin k i i t o l l i s u u d e l l a . OHcover s e n ­s
i j a a n on kylmän k a p i t a l i s t i n m a i ­neessa
heidän keskuudessaan. Ikolan
olisi o l l u t syytä p a n n a kirjaansa o t ­t
e i t a siitä, mitä hän lehdessään j ä l -
kisodan a i k a n a k i r j o i t t i A m e r i k a s ta
yleaisä. Esimerkiksi sen tyhmyy­destä,
sekaantua maailmansotaan, j o ­k
a natsien n i i n vucrenvarmasti piti
V Ä H Ä K S E K A A N N U S T A'
N a i n e n halusi cstaa gramoforrJ
vyn j a päätä tiedustella sitä la
p u h e l i m e l l a , m u t t a s a i k i n pufaöisJ
teydeh autokorjaamoon, 1
"Onko teillä " K a h d e t kuumat fcJ
l e t j a seitsemän s u u t e l o a ? " häuH
" E i ole, m u t t a meillä on tuiZ
j a seitsemän kissanpoikaa",
vastatis. • '
. " O n k o se r e k o r d i ?"
"Äiinä l u u l e n " , oli vastaus.
'. •'; » • . •.
TYTTÖJEN VnSASllLirA I
M a i j a : " M u i s t a t k o historiasta fa
p i t i v a n k t o a E e r i k k i Neljättätoiitz?
' K e r t t u : "Lempi Tuomainen.»
M a i j a : Mitä h u l l u t ?"
: K e r t t u : " E i . mitään hulliia,
hassa laulussahan sanotaai,
" l e m p i tuo m a i n e n hänet vaKfa
sai ,•. ," ' • I
O S U i K O H A N OIKEAAN
A s l a p o l k a tuU j o h t a j an huone?s
j a s a n o i :'
" L u u l e n , että johtajaa p y y^
p u h e l i m e e n . "
" L u u l e t " , kysyi johtaja.
Siellä o l i eräs hessu, joka saa
H a l l o o , sinäkö se olet, senkin vat
i d i o o t t i ."
v o i t t a a . J a A m e r i k a n "sekaverts
k a n s a n kykenemättömyydestä ^
sotaa; puhdasverisiä natseja vadi
J a sen sotateollisuuden takapaj
suudesta r o t s i e n teollisuuteen Ten
tuna. K u n täUaiset mielipiteet^
lä olivat n i i n h y v i n yleisiä
nelstönkih keskuudessa, niin
I k o l a . v o l m a k k a i n e n sym- ja
llöin«en^'5nsi~hliltä voinut ^ ti
Nykyisessä maailmantilanteessa i
t i e t y s t i hengenheimolaisineen m
mls tunnustamaan' Amerikan bfl
m o n i a n talouselämässä j a Uti^
dessa.
I k o l a kertco tavanneensa myösi
paan lehtimiehen (ja kirjailijan
Iin, T U L : h entisen sihteerin, joh
kyliänsä siitä r i i r a s t a j a seilas
r i k k a h a n vähää ennen kun talris
puhkes." Asia o n kyllä niin,!
o m a l a a t u i s t a kuuluisuutta IISA:
saavuttariut P u l l i lähti Amasi
r a h a n h a j u nenässä, yrittämääa
läreita ammattinyrkkeilyn avtffii
jätti kylmästi perheensä SiMiB
P o l i i t t i s e t " r i i r a t " eivät suinka^
heuttaneet hänen matkaansa.''
• O h l u o n n c f l i s t a , ettei Ikola
kassakaan ole 'päässyt' i r t i "ttsi
a s t a a n , " .se o h h i m o s t a a n käjiää
meh känianiääkelaitoksen
Hän selostaa m m . Mcntanah
^vastaavaa järjestelnöiää, mutta öj;
k o t e t t i i ' tunnustamaan, ettei'
kassakaan asian järjestäminen s
y k s i n k e r t a i n e n öle.
V a a s a n Jaäkpon k i r j a a on jo
men Kuvalehteä myöten ehditty
s i t e l l a k a l k i l l e ' A m e r i k a n sm
Täniä o n n y t k u i t e n k i h liikaa,
koo itse myöntää, että Amerikaa
monenlaisja suomalaisia miel^
tään. He eivät; suinkaan midi
näe cmaa elämänkäsitystään
t a v a n . Eivätkä h e k a i k k i ole ö
Pohjolaisia eivätkä isänmaallisia
koon tarkoittamassa mielessä,
s i n monet heistä varmasti ovat
seveltista e r i mieltä k u i n Ikola jj
nen tuttavansa.
V a a s a n J a a k o o n lähes 500-slvi
k i r j a l l a o n kyllä ansionsa
too hauskasti, höystäen sanoi^
m o n i U a h a u s k o U l a j u t u i l l a . Han
katsoa s i i r t o l a i s t en oloja vanMrfi
t i m a a s t a tuUeen silmillä ja sa:
kitonittää l u k i j a n huomion
e r i k o i s p i i r t e i s i i n ameirikaaaästai,
massa elämäntavassa. Hand
v a a lukijaansa väsyttävillä
j a tilastölUa, m u t t a kuitenöi
läyttää eteemine teräviä
teitä suuren mantereen jo]
sestä elämästä.
M u t t a se paatumus, se pi
I l m a n sitä k i r j a o l i s i voittaffliJ
j o n . — T . S .
equip
.Ih(
CUSSJ(
impoi
Uiesi
tee.
wl(le
Dasti<
year
gener
It 1
the g
basli
year.
Ane
upcoi
shijj 1
Scati
iorme
and, s
The
up a i
voiild
oi 5 c
crease
now t
Edi
Instru
early
night:
NOH
ias.vt
f o r th
Cha
Sea
tres
Eset
L K i v
R./Ca
fifabs;
^'The
Impor
memb
wasd[(
theyii
h<
membi
— - S u o m e n edistysmielisen
suuslUkkeiden palveluksessa
o l i 18,596 henkilöä, '
i muuttuu
velämäritapaäh j*a maailmankatlsomukseen. A'P:n uutisticdon mukaan
P-äätökseen vaikuttanut myös ''kylmän sodan" strategistien katsanto­kanta,
että Francon fasistihallitus on sotastrategisesti välftamätöh
paha Yhdysvalloille. Sen jälkeen on tosin "VVashingtonissa kielletty,
että sotastrategisel syyt olisivat "päätekijöinä" Francon fasistikomen-non
tunnustamisessa, mikä siis myöntää sen, että ne ovat "vain"
osittain olleet vaikuttamassa. Tämä tuntuukin totuudenmukaiselta
sillä kiireellisenä tehtävänä on ilmeisesti Francon fasistikomennon
pelastaminen Espanjan kansan tuomiolta.
Multa jos \-anha sananlasku, että "ystävistäsi sintit tunnetaan''
pitää paikkansa, niin silloin voidaan varmuudella sanoa, että Franco^
verisen diplomaattinen tunnustaminen ei ihissään tapauksessa Iisaa
Ybdysvaitain ohainettä ja arvovaltaa maailman demokraattbten kan­sakuntien
keskuudessa. oraa maamme, Canada,
F r a n c o n h a l l i t u s on o l l u t suiuri
probleemi kapltallstlsUle h a l l i t u k s U -
ie. Sen h a r j o i t t a m a t verityöt ovat
olleet . n i i n kauhistuttavat, että el
edes m u s t l m m a t k a a n porvarit ole v o i ­neet
t u n i m s t a a tätä verihaUItusta.
M u t t a ihmeellisiä cvat porvarien
« t i e t . S i i h e n a i k a a n k i m p o r v a r i e n k in
mukaan Espanjan lailUnen h a l l i t us
t a i s t e l i elämästä Ja kuolemasta, r y h ­d
y t t i i n sovelluttamaan ns. p u u t t u -
m a t t o m u u s p o l i t l l k k a a Espanjaan
nähden. Koska -puuttumattomuus-p
o l i t i i k k a a u t t o i n a t s i - S a k s a a j a ^ B a ­s
i s t i - I t a l i a a nim se j o h t i nuoren t a ­s
a v a l l a n kuristamiseen. E i ole v ä ­hääkään
epäilystä siUäetteikö puut-t
u m a t t o m u u s p o l l t l l k a n kannattajat
tienneet sitä, että heidän politlUdcan-sa
a u t t o i v a l h veristä Fraiiooa^,
T a s a v a l t a lopuksi, sankarillisen
t a i s t e l u n Jä&een. k u k i s t e t t U n . Pram-c
o n (tenori a l k o i j a s a t o j a tuhansia
e s p a n j a l a i s i a tasavaltalaisia, tapet-
' ' ' i l , ;'
Prancön h a l l i t u k s e n p o l i t i i k k a o l i
n i i n l i k a i s t a , että '5rK:n yleisistunto
v, 1946 päätti, etteivät jäsenvaltiot
t u n n i i s t a tätft ver£hallittista.
N y t kultenkhi A m e r i k a n ^ a l l
S t r e e t i n hallitus valmistautuu t t m - '
nustamaan tämän verihallituksei)..
Tämä tietysti o n v a i n muodqllijfln
toimenpide, sillä tosiasiassa Y h d y s ­v
a l l a t o n o l l u t Jatkuvasti tekemisissä
F r a n c o n h a l l i t u k s e n kanssa. Ame­r
i k k a omistaa s u u r i m m a n osan E s ­p
a n j a n sotalentokentistä.
• Y h d y s v a l t a i n yaltiositoteeorl Dean
Acheson äskettäin IhnoltU. että U SA
tulee lähitulevaisuudessa tunnusta­m
a a n Francon h a l l i t u k s e n . A P : n
uutlstledossa sanotaan:
"•Jnidysvaltahi uusi päätös lopettaa
F r a n c o n Espanjan hoikotin j c h t ua
ennenkaikkea sotilasstradcgisistista
sjristä...
" D i p l o m a a t t i s e t v i r k a i l i j a t sanoivat,
e t ^ .länsimaiden cotilasrlrkailijat
|an0|r R ^ n iniv j H t t i l
mistä lännen p u o l u s t u s k e t j u u n . . ."
T a r k o i t u s o n selvä, eikä sitä edes
h a l u t a k a a n peittää. Samassa u u t i ­sessa
sanotaan:
"Heidän väitteensä on, että E s p a n ­j
a n strategtoen asema o n elintärkeä
länsimaille pysäjttää Venäjän mah-»
doUinen hyökkäys länsi-EurGoppaan."
Ihmeellistä k u n N e u v o s t o l i i t on hyök­käyksen,
j o s t a venäläiset eivät näytä
tietävän mitään, pitää pysäyttää
F,spanjassa.
Espianjan fasistit näyttävät käsit­tävän
a m e r & k a l a l s t e n t a r k o i t u k s e n j a
puhuvat siltä avolmemmm. A P :n
khrjeenvalhtaja M a d r i t l s t a k i r j o i t t a a:
" H a l l i t u k s e n puhemies sanoi, että
jBspanjan h a l l i t u s pitää Y h d y s v a l t am
v a l t i o s i h t e e r in laiisuntoa Espanjan
p o l i t i i k k a a k e h t a a n v i r h e e l l i s e n p o l i ­t
i i k a n korjaamisena."
Länsimaissa. Jossa pitäisi k a i k k i en
o l l a yksimielisiä, el k u i t e n k a a n o l la
yksimielisiä Espanjan kysymykseen
nähden. sinurbritannlan edustaja
•5rK:ssa Hector M c N i e l o n sanonut,
että F r a n c o n h a l l i t u s el edtista E s ­p
a n j a n k a n s a a j a se o n osoittautunut
olevan k a i k k e a muuta m u t t a e i l i b e -
raaUnen.
A m e r i k k a , Joka ryhtyy tukemaan
k a l k k e i n taantumuksellisinta h a l l i ­t
u s t a m i k l o n olemassa maailmassa,
l e i l in s e o l i A b n ^ a m L i n ­c
o l n i n a i k a n a . Eikä. se myi
se A m e r i k k a , j o t a suuri a n i f " ' Vj
nen lylark T w a h i i h a i l i j a j o s sp
e l i . K u n Venäjällä oli va!]ad^i*i
ukseilisfca liikettä v. 1905, »13^
T w a i n k i r j o i t t i : ^ i n x i n rafo^
syytenl on luonnollisesti Venä.fc
lankmnouksellisten puolella,
meistä, vieläpä harmaa
vat nähdä sen päivän, joHoi:^
j a s u u r l r u h t t a a a t ovat siellä yW
v i n a i s i a , k u i r i . n e o v a t taivaass»-
T r U m a n i n Amerfldca jonka jä*
ränä-on t u r m u s t a a Francon
on taanturhuksellinen AmeriH» ^
le k a n s o j e n vapaustaistelut m
r a i t a . ' ,V
Y h d y s v a l t a h i nykyisen hai-siöitautumihen
Francon
osoittaa yhden h y v i n tärkeän
A m e r i k a s t a , Joka koko viime
d a n a i k a n a o l i k a i k k i e n e
ten i h m i s t e n ihanema, on
taantuinuksen' etirvärustus
t a a vata sen, että kapita:
jestelmä v o i o l l a edist
sissä (historiallisessa
m u t t a se m u u t t u u taantum'
s i l o p p u j e n l<qju£si. ,
A m e r i k a n h a l l i t u s v. 194S
että k o r p p i o n m u s t a , mutt»
yrittää m a a l a t a korpin
t u n n u s t a m a l l a Espanjan
S-Uoti.