1950-05-18-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
0 •MM i l im •mm Torstaina, toukok. 18 p, —^ Thursday, May 13 4LIBERT7) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. E s - 'tablished Nov. 6tli-1917. Autiiorized is second class mail by the Post Office Department. Ottawa, Pub-llRhed tlirice weekJy: T u e s d a y «, '^Tutrsdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 'Elnfj St, W,; Sudbury. Ont„ Canada, Tdephones: Business Office 4-426<. Editorial Office 4-4265. Manager E. SuksL Edltor W. Eidund. BfaOlne address Box 69, Sudbury, Ontario, Advertising rates upon application. Translatlon frce of charge. Canadassa: 1 vlc 6i>0 6 kk. 3,25 3 kk. 2.00 Yhdysvalloissa: 1 vk. 7,00 6 kk. 3,80 Suomessa: 1 vk. IJOO 6 kk. 4,23 SYNTYMÄ^ PÄIVIÄ Huomenna, tk. 19 pnä täyttää^ SSrs. John Bae Vancouverista 65 vuotta. Onnittelumms päivän sankarille,' -lausuntoa sanomalla, että hän odottaa Yhdysvalloilta -'nopeasti ja suu-mypnnytyksiä" jotka antavat Saksalle '•täydellisen toimintavapau-vrden':.; suinkaan suotta, sillä puhutaanhan länsivaltojen ulkoministe- ;i^rien lausunnossa siitä, etta Saksa otetaan ''asteittain Euroopan vapäi-t edellytyksellä, että tällä kertaa se ei saa vikuroida eikä tehdä mitään ^syrjähyppyjä varustautuessa sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Niinpä ATidysvaltain yaltiodepartmenttia hyvin lähellä oleva pakinoitsija \Valtcr Xippmann kirjoiUi viinie tiistaina: "Vapaan maailman suurin jKJlico on ollut, että länsi-Saksa, vapautensa ja vaikutusvaltansa takaisin, kääntyisi itä-alueen piuoleen ja saavuttaisi (Saksan) yhdistymisen länsivaltojen kustannuksella . . Toisinsanoen mr, vastakoh-länsimaiden ts. V 'kan kiviW^ ja Saksan teräksen yhteenliittämiseksi suureksi sotatar-vetuotahtolaitokseksi, missä kuuluu tietysti myös Yhdysvaltain raha-otta ei olisi mitään epäilyn varaa. Yhdysvaltain valtio- Acheson antoi ymmärtää, etta Ranskan kivihiilen ja Sak- I yhdistäminen, sekä Länsi-Saksan vetäminen "länsimaisen sivistyksen perheeseenovat kaikki sodanlietsojain toimenpiteitä, joi-saksalaiset suin-en rahan miehet "ymmärtävät" ja "kannattavat" sit-vaikka ne tarkoittavat heidän maansa miehityksen jatkamista. Huohiaisniatta ei liioin voinut jäädä se seikka, että Scbumanin eh- II yhdi stäniiseksi yhdeksi muutama tunti ennen kokouksen alkamista. Jos tämä kiusalliseen asemaan, pelkkä "sattuma", joita keskuudessa tapahtuu. Missään tapauksessa se ei ole suuren nuijan käyttöä amerikkalaisen dollarisedän nau dollarin laina Ranskan marshalloidulle hallitukselle. .Missään että Ranskan marshalloitu hallitus luonnonrcsursseja, eikä sekään, että Wall kokonaisia maa-alueila. '•Sattumalta" on Streetin miehillä on rahaa, jota he voivat visseillä •Sattumalta" on niin, että Ranskan marshalloitu loppumattomasti rahaa likaisen sotansa rahoittamia kansaa vastaan. Ja ••sattumalta" on niin, että ny-istert maailmanvalloittajain suunnitelmiin sopii Ranskan kivihiilen , Saksan teräksen yhdistäminen Ruhrin suureksi sotakombineksi. Näin kehittyvät asiat johdonmukaisesti, ilman minkäänlaista ulko-painostusta ja ilman mitään siviivaikutteita. Saksan teräska- , jotka "sattumalta" ovat .muodostaneet Saksan uiilitarismin ovat tietysti valmiit liittymään ristiretkeen Neuvostoliittoa sosialismia vastaan kuuhan saavat siitä hjaän hinnan ja heillä ei ole nutään sitä vastaan vaikka saavatkin -'sattumalta" tilaisuuden yhdistää Ranskan ki\ihiil ite6llismiden*omaaiisa: Luonnollisesti saksalaisilla suuren rahan miehillä on omatkin suun-nite| mah.sa, kuten Myncheninkin petoksen päivinä v. 1938. mutta he ~ ovat tottuneet kalastamaan san^eassa vedessä — ia siksi tri ,\denauer ymmärtää ja on iloinen, kuten oli Hitler Myncheuin päivinä ja lotta puhuen, Saksan ongelman 'ratkaisemi.seksi" nyt tehdyt ehdotukset uvalkin aatteellisesti ja käytännöllisesti verrattavissaMyncheiiin petokseen. Tarkoitus on nyt v. 1950, kuten v. 1938 muodostaa saksa-, lainen iskujoukko Neuvostoliittoa vastaan suunnitellussa sotaretkessä. Miuc-Mill uniou A-irallinen äänenkannattaja "The Union" kertoo toukokuun 8 p:n numerossa seuraavaa: "Mine-Mill Union osastojen raportit kaikkialta; Vhdysvalloista ja Canadastä osoittivat viime viikolla, että CIO ja terästyöläisten unio (United Steelttorkers Union) käyttävät 294 järjestäjää ja lähes 4«250,- 000 rahaa kuukausittain epätoivoiseen reittauskainpanjaan International Union of .Mine, Mill & Smelter \Vorkersia vastaan." Tolsin sanoen, mr. -Murrayn jjalveluksessa on miltei 300 hyvin palkattua hajoittajaa — j a terästyölälset joutuvat maksaujaan lähes neljännesmiljoonaa dollaria kuukaudessa, ei Järjestymättömien järjestä-ntiseksi. ci omien työolosuhteidensa parantamisen hyväksi kä.vtävän taistelun edistämiseksi, vaan tämän mantereen yhden vanhimman ja mäinehikkaimman union hajoittamiseksi! Tämä on se välitön hinta, minkä terästyöläi-sten unio joutuu maksamaan siitä kun sillä on unio-johtajina kylmän sodan vannoutuneita kannattajia. " Mine-Mill union lehti selittää yllämainitussa kirjoituksessaan, että mr. M u r r a y ja kumpp. toivoivat voiva ns;» kaapata Mine-Mill union muutamassa viikossa "salamasodan" avulla, mutta ei ole tähän men-ne.? sä onnistunut valtaamaan yhtään ainoata tärkeätä unio-osastoa Tästä huolimatta maksettavat laskut suurenevat päivä päivältä ja nyt muut sanovat KVOhEMAS VETOOmiS . , , Sallikaa minun lukesi teille kuoleman vetoomulteen, minkä olemme saaneet Kuuren rahan amerikkalaisesta, U S New8 and World Report julkaisusta. Se sanoi helmik. 17 p :n numerossaan: : "A^kaupat py.syvät edelleen eriltäln hyvinä. Aseistautumista työnnetään eteenpäin jos yksityinen toiminta h i dastuu. Sotapelkoa on helppo kehittää, se on miltei varma keino saada yhä lisää raliaa aseistukseen. Nyt on merkkejä siitä, että iLorkeimmat virkailijat aikovat ryhtyä yleisön valmentamiseen paljon suurempaan varojen käyttöön aselstasta varten e l - niinkään-icauicana-tulevaisuudessa." Kuolemaa iaupiistelevat hirviöt- on pantava karanteeniin... pais elävien ihmisten maailmasta, tai muuten ne aiheuttavat ihmiskunnan hävityksen! Miniä sanon, että me voimme saattaa sodan valmistajat tappioon, huolimatta siitä missä ne näyttävät itseään — Sähkötyöläisten union Canadan piirisihteeri George Harris T o ronton Maple Leaf Gardcnin rauhan-kokouk. sessa pitämästä puheesta. ' ' •* • • • KILPAILUHAASTE Minä haluan kerran uudelleen selittää meidän kantamme niitä maita kohtaan, missä vallitsee toisenlaiset aatteet ja toisenlainen tälou.5. Me emme halua pakottaa Neuvostoliiton elintapaa, kcnclielcään. Se ei ole vientitavaraa. Neuvostoliitossa on käynnissä rauhallinen sosialistinen kilpailu; Yksi tehdas antaa Haasteen toiselle tehtaalle työn tehokkuuden ja tuotteiden laadun suhteen. Niin. me neuvostoihmiset haastamme jiieille /pahaa suovat amerikkalaiset rauhalliseen kilpailuun. — Ilja Ehrenburg. PAPIN »nELIPlDE Jumala ei toivo että atomipommeja pudotetaan Moskovaan tai mihinkään muuhun pääkaupunkim, ja, jos Moskova on samaa mieltä kuin m i näkin, silloin minä; olen iloinen siitä, että'olen samaa mieltä kuin Mosko-vakin^ — Ranskalainen apotti Boulier. HIRT^AX ITSENSX KENqANNAUHOIHINSA Sitä el voida virallisesti myöntää, mutta Yhdysvallat on satimessa Ete-lä- Koreas.sa. Sen pyrkimykset reformoida Syngman Rheen hallitusta ja tyydyttävän kommunistivastaisen l i n nakkeen rakentamiseksi, ovat surkeasti epäonnistuneet. Kaikesta huolimatta USA ei voi (sieltä) lähteä pois antamatta maata Neuvostoille. Millä tahansa tällaisella perääntymisellä olisi tuhoisa, ehkä kohtalokas vaikutus anti-punaisten moraaliin kaikkialla Aasiassa. Täten, niin epämiellyttävä kuin tilanne onkin, U S A i n täytyy p i tää kiinni. — Newsweek, huhtik. 24 p. • *. .. AUTOILIJA EI OSAA ENÄÄ SUOMEA . . . Siinä (S. Sosialidemokraatissa) on uutinen, että eräs herra, autoilija Väinö Leskinen, on saapunut juiul Amerikasta. Uutisesta el käy lähemmin selville, millä asioilla hän on siellä liikkunut, mutta otsikon sai^t o-soittavat, että kotiutunut herra ei osaa enää suomea, vaan puhelee jo engels-kaa: "Here we are. oh boyis!" . . . •— Liukas Luikku, Työkansan Sanomissa. United SteeIworker5 of Am::rican j kaan, KäytähnSfis» « n äärcttönwn JärjesU CIO. jonka rahbttU tob.et I variea. eUei suotastaan mahdot^i.. uniot. Terästyöläisten union ^ärjes^ i voittaa vallaasa olevaa konelstoa-tävä komitea tSVVOCt perustetlUn v. t KansalHset j a piirikuntain vlrkaili- .1936. Seuraavina muutamina v u ^ . i . ; jat valitaan jokainen vuosi. Kansa'- na CIO, Johon kuului Intcmatknai j liseeh komiteaan täytyy vähintääo 15 Unien of Mine & MIU j a toisat uniDt. unloa nimittää virkailijaehdckkaan ja kulutti 1860,000 järjeötämist^föhdn. jMJrien johtoon kaksi taikka enemmän jota ei ole koskaan maksettu ttisaLia. Tolsista uniolita olevat miehet'{»antiin järjestämistyöhöB. Alussa melkein -kaikki virkailijat pantiin vastuu, seen kamppailusta. , U M W A johtaja John I/. Lewis cAi siihen aikaan € 3 0 :n Johtaja. Myöhemmin kun Murray erosi Lewt8ista, monet terästyöläisten imio-osaatoa nimittää ehdokkaan — joka on erittäin vaikea tehtävä johtuen unfojen kontrollista. Jäsenet, '"Jctka ^cannattavat taikka ovat aktiivisia kommunisteja sfTät saa i:allita mitään virkapaikkaa rxJossa-. HuomatlEaa kuinka tulkinnan va-johtajat erosivat terästyöläisten [ rälnen tämä ^ t a on. Tämä kohu uniosU, mutta cssa kultenJdn Jäi 13-! hyväksyttiin T , _1948 ja senjälkeen on rästyölälsten union Jäsenyyteen. Terästyöläisten unloa on aina Joh-deUu ylhäältä päin. Kiinteästi järjes-tetty diktatuuri johdetaan rautaisella kädellä. Jäsenistöllä on nimellisesti oikeus nimittää virkailijansa Ja osallistua, edustajakokouksiin, mutta käytännössä on tilaisuus vain >äänesr tätä kohtaa käytetty melkein kaikkien vastustajien erottamiseen. Jos ehdokas onnistuu kelvoittamaan itsensä, n i i n monia muita vastustuksia hän tulee löytämään. Vaälit toimittaa paikallisten uniol-den vaalikomiteat. Nämä komlteir,. kansainvälisten sääntöjen mukaan tää "kyllä" kun Murray antaa mää-[tulee sisältää kohnesta yhdeksään j a - räyksen. Toisinaan on ollut kIhTäiitta piirien seneen, joista 'kolme täyfyy olla osastojen presidenttejä, rahainhoitajaa. Kuulumisia Sylvan Lakelta Sylvan Lake, Alta. — Jospa taas sanon jonkun sanan täältä. Nyt Ovat ilmat oikein sievät; Farmarit ovat kovasti kylvötouhussa. On se jo a i kakin vaan myöhäscstä kesän tulosta huolimatta voi tulla hyväkin vuosi jos maa saa tarpeellisen kasteen kasvun aikana. Tällä kertaa on kyllä ollut kuuma auringonpaiste useamman päivän. Jos sitä vielä jatkuu niin on yhtäläinen kuivuus kuin viime rapn-na, vaan toivotaan parempaa. Nyt sanon Vain toveritervehdyksen kalkille Vapauden lukijoille rauhan merkeissä. — E. S. • . • • diktatuuripaikolsta. Tavallisesti hä- ja pöytäkirjuria. Filmiuutuus tulossa Port Arthuriin Port Arihur. — Port Arthuriin on tulossa erikoinen dokumentaarinen elokuva ••Natlve Land" missä laulaa ja puhuu Paul Robeson. Tässä filmissä kuvataan Amerikan kansan taistelua kansalaisvapauksien puolesta. Tämä suurU huomiota osakseen saanut elokuva näytetään ensiksi suomalaisella haallUa 316 Bay St. sunnuntaina, toukokuun 21- päivänä ja sitten Pinmarkin haalllla tiistaina, toukokuun 23 pnä. — A.T.H. — Kiintotähdet tuntee siltä, etta niiden valot vilkkuvat kun taas kierto-tahtien valot ovat tasaisia. " vlnnyt ehdokas <ellei hän ole konels- ; to Vastaan; saa jonkun muun viran järjestössä. Vieläpä kilpailu tulee harvinaiseksi—- v- 1949 vaaleissa (viimeksi pIdctyiEsä) ' valli setisemässä 43:.sta oli vaalikilpallu. • Kaikki tärkeimmät miehet Steel •Workers Organlzing Committelien nimitettiin Murrayn toimesta. Teioria On se, että terästyölälset tarvitsevat vartioita järjestönsä eteenpähiviemi. seksi kunnes ne tulivat toimeen itss. Lopuksi, kun teollisuus oh järjestetty, unio järjestetään vakituiselle pohjalle lEunnes se bn kykenevä tulemaan .cmlneeh toimeen. Järjestöä el kokkaan anneta takaisin rivijäsenistöUe. Terästyöläfsillä el ole koskaan ollut tilaisuus valita kansallisia virkailijoitaan kuin vasta 1942. kuusi vuotta sen jälkeen kun Steel Workers Organlzing Committee j-3rjestettiin. Samn. na vuonna kohventioni. jota hallitsi maksetut miehet, valitsivat kansalliset idrkailijat j a alueiden johtajat, viimeksimainitut piirien nlmltysvaa-lelssa. Silloin pelättiin, että Murraj^ nimittämä; canadalainen virkailija< . — Charles Mlllard, Canadan terästyöläisten tirehtööri — el mahdolliicsti tulisi, valituksi vaaleissa, josta syystä uusissa säännöissä määrätään^ että hänen palkkansa täytetään nimittä' mällä kolmen vuoden aikana/jonka jälkeen Canadan työläisten sallitaan ensimmäisen kerran äänestää J«N|it|a jastaan. Siihen mennessä oh kaikki mahdollinen vastustus poistettu. United SteelWrkers of American ensimmäiset säännöt hyväksyttiin union V.'1942 konvehtioni£sa ja myö hälsemmät konventlonit bucnontivät niitä vähäisiä oikeuksia, joita alkujaan annettiin jäsenille. Tuloksena on se, että Jfurrayn kö nelsto kohtrolloi koko järjestön jä hänellä on todellakin diktaattorinen määräysvalta jäsenistöön nähden. Tämä koneisto valitsee tirehtöörit, nimittää virkailijat, kontroUol: uniot. päättää politiikasta, johtaa neuvottelut, tekee sopimukset ja aloittaa kot, miten se parhaiten näkee — i l man että rivi jäsenistö saisi ääne<:tuä. Tämän koneiston sisällä on vähän eripuraisuutta — sikäli kuin tulee virkapaikat ja etuisuudet kysymykseen. Miurayn määräämästä peruspo- Utlikasta ei olla eri mieltä. Koueistb alistuu Murrayn tahdon alle. KuHa-kin tirehtöörillä on omassa plirisoään ehdoton valta; Joka määrätään ylempien politiikan ^mukaisesti. Lyhyesti sanoen terästyöläisten unloa hoitaa maksetut miehet ja rivijäsenet ovat unohdettuja Ihmisiä. Murray ja hänen lautakunta nss nauttii rajatonta valtaa järjestössä. Tätä valtaa toteutetaan suuren noin 500 henkilöä käsittävän virkakoneiston toimesta, jossa lautakunnan l i säksi on alueiden kansainväliset edustajat (jotka ovat suoraan vastuussa Murraylle), alapilrin tirehtöörit ja virkailijat. Vhoissa olevat henkilöt toimivat lujina miehinä konciscoUe. He hallitsevat ja vallitse\-at jokaista konferenssia ja konventionla. Murrayilä on ehdoton valta nimittää ja erottaa virkakoneistoonsa kuuluvia henkilöltä, paitsi ei valittuja piirien tirehtöörejä. Hän myörikin määriä totmenpitest mitä hyvänsä lokaalia vastaan milloin '•hän uskoo etteivät ne noudata jotain säännöspä olevaa kohtaa". Käytännössä tämä merkitsee, että hänellä on oikeiö erottaa valitut edustajat ja valita uusi virkailija milloin hän vain^rth-too. 9 Lakkoa ei voida julistaa ilnian Murrayn persoonallista lupaa; Jcs lakko julistetaan muuten, niin sen virkakunta toimii lakonrikkurina. Keväällä 1948 työläiset Inlandin terästehtaalla Indianan valtiossa IC' pettiva t työnsä protestoidakseen kun yhtiö ei korjaimut kauan pyydettj-ii epäkohtaa. KansainväUnen edustaja meni yhtiön puheille ja vakuutti, että heidän unioqsa ei kannata lakkoa. Tämän johdosta lakko murskatt.".i ja yli 20 työläistä erotettihi. Teoriassa ne henkilöt ja ryhmät, jotka vastustavat johtoa, saavat taa oman ehdokkaansa imion vlr- Kun tämä kohta v. 1942, hyväk,syt-tiin, nihi eräs edustaja huomautti, että eräässä uniO5sajo0hnh5n oli a i kaisemmin kuulunut samanlainen kohta antoi tllaistiuden .kansainväliselle edustajalle olla viraäaan 17 vuotta eli kiu>lemaansa saakka. Kansainvälinen toimeenpaneva komitea cnvilmemen tuomari kaiki.°?«. vä^Iikamppalloissa, Jos «attuu niin' etta vastustava ehdokas sattiiisi voittamaan tirehtöörin paikan, niin hu3' Ilmatta tästä toimeenpaneva kom t«J voi erottaa hänet liittämällä hänen piirinsä toiseen piiriin ja päättää sitten kumman piirin tirehtööristä tehdään näiden kaliden piirin tirehtööri. Terästyöläisten union virkailijoitten suhieet rivijäscnihi näkyy telväs-ti union £äännSistä. Niistä ei 'öyd% sanaakaan union jäsenien oikeuk.^:s-ta..'- ., Sikäli kuin niissä puhutaan Jäseniä tä. niin se koskee.miiäcn jäsenmaksujen määrä, mitä rangaistuksia SCL'- raa Jos ei maksa jäsenmaksuja-ai!^".- naan, millä tavalla eri syistä jäseniä rangaistaan ja kuinka tällaiset oi'%u. denkäynnit tulee järjestää. Samas.sa terästyöläisten kirja-^si, jossa .säännöt ovat, on 14 si\-ua ' " ' J - .keudenkäynnlstä, ktuista ja Jäsenien erolttamisesta" — jotka näyttävät tämän union virkailijoine tärkeinnriltä kuin jäsenien olkeiidet, kuten esimerkiksi työehtosopimuksen byväksyroi-nen, josta, ei sanallakaan mainita säännöissä. "Demokratiasta", josta terästyöläisten imien virkailijat kerskuv.it p i täessään kylmän sodan puheita "vapaiden ammattluniofden demokro-tlasta". jonka takia CIO:n ja toiset taamumukselliset sanoivat jättävänsä Ammattijärjestöjen Maailmanli:- tpn, ei olie mitään merkitystä terä ^ f y c - läisillc itselleen. St. Cathannesissa onnistuneet ¥0i-st. Catharines. — Terveisiä täältä Canadan Callfomiasta, vaikka tänä keväänä tätä paikkaa votlaislin n i -' niittää laskaksi. sillä niin koleita ovat ilmat olleet täällä tänä keväänä, muihin keväisiin verrattuna. Muina ke-vämä ovat hedelmäpuut Jo melkein lopettaneet kukkimisen tähän aikaan, mutta nyt ne oyat vasta kukkimisen alussa, joten vielä ehtU tänne plsem-pienkln matkojen, päästä viettämään kukkasunntmtalta, kiin vain vähän kuretta pitää. Meillä oli täällä kaksiviikkoiset voi-uiistelukursslt tunnettm- .tuhattaiturin Jack Hymanderin johdolla. Ne onnis-tuivat, pieneen suomalaisasutukseemme verrattuna hyvin. El uskoisi, ellei' ^tse näkisi, kiilnt^ yksi nites^yol ^ niin paljon aikaan ainoastaan vajaassa kahdessa viikossa. . Lopettajalstllai-suudessa salihme ktiitenkin nähdä vallan ihmeitä sillä niin monipuolinen ja taituruutta kysyvä oli tilaisuuden o h jelma. Kyllä siinä Jäskistäkin hiki virtasi ennenkuin ohjelma oli lopussa ja yleisö olisi vaatinut moiita ohjelmanumeroa esitettäväksi uudelleen. Y l e i sö oli enemmän kuin tysrtyväinen esityksiin ja eräskin vieressäni katseleva ukrainalainen sanoi, että "kyllä tuon miehen pitäisi olla Hollywoodissa. s i l lä on siellä rahan ja tuttavuuksien avulla huonompiakin". Minä ainakin olin lu.nen kanssaan sama.a mieltä. Huomasimme myöskin, uutena puolena, että meidän nuorinamme on myöskin näyttelijälahjoja. Varsinkin Kai Lähteen esittämä pikku humoreski oli mainio ja todisti että hänellä olisi hyvät näyttelijälahjat kun vain olisi tilaisuutta niiden kehittämiseen. M}'öskin tyttöjen esittämä hiunoristi-nen squaretanssi toi esille että''myöskin ."tytöt osaavat näytellä. Tervehdyspuheessaan U . Harju selosti työväen urheilun tarkoitusta yleensä. Myöskin hän kosketteli puheessaan rauhan asiaa, että kuinka tärkeätä nuorisomme kasvatukselle olisi että rauha säilyisi, sillä he ovat juuri nuoret, jotka ensiniinäislnä joutuvat sotarintamalle kaatiunaan tai olemaan elinikäisiksi raajarikoiksi. Uskon, että kaikki siellä olijat olivat sitä mieltä, että rauha säilyisi ei yk- Roiind Lakella Roiind Lake. — Kyllä täällä Round Laken Echon toimintahuoneella on viime päivinä käynyt semmoinen ryske ja pauke.; että sen tietämän pitää. Moni varmaan haluaa tietää, että mikäs rytinä siellä, oikein on ollut? Tä-mänkuun 10 p:nä alkoi siellä ne^voi-mistelukursslt, ja osanotto ön ollut oikein kiitettävä.-. Uskonpa vain. että Jakki on monella isommallakin paik-kakunnalia jouttihut opettamaan pienempää joukkoa sillä täältä on osallistunut yli kaksikymmentä opinhaluista nuorukaista joka Ilta harjoittikslin. Tj'ttöjä ei ole oikein paljoa mutta sille ei mahda mitään kun kerran kaikki seuramme tytöt osallistuvat kursseille mitä meillä tyttöjä onkin. Mutta sitä enemmän siellä (m iMlkUt.Slitökta arVaa. koska JäkMsahoi että tämä on ensimmäinen paikkakunta missä osallistuu näin paljon ix»ikia kursseille. Mutta entä sitten kun nämät kurssit loppuvat, loppuuko voimistelu myös? Eipä tietenkään. Nuoriso valitsee joukostaan johtajan ja näin jatketaan harjoitusta; että meillä bn Oikein hiottu joukko tulevissa liittojuhlissa. '. Yksi kiusallihen kysymys meillä, on edessämme, näitten volmistelukiu-ssien lopettajaisiltEunieh pito sillä tämä E c hon toimlntahuone ön aivan liian pieni niiden pitoon. Siksi kehoitankln niin oman kuin myös vieraspaiklca-kimtalaisiakih; vilkaisemaan tulevan lauantain Vapautta. Uskon, että siihen mennessä saamme varman tiedon £ttä missä, ne tulevat lopettajaisllta-roat tullaan pitämään. Siis Icpetta-jaisiltamista ym. tuonnempana; — Geo:. rantana paivana perustettu CSJ:n osastoa ¥fesi Kivi&os&elle ja toinen Intolaan Pori..^ArthaivOnt.-—Tämän kaupungin lähiseudun farmipaikkakunnil-le perustettiin t k 7 päivänä kaksi C a nadan Suomalaisen Järjestön osastoa, yks! Kiviksskelle ja Mlnenlntolaam Iltapäivällä ken» kahden ^ k a a n ko^ koontui Joukko Kivikosken farmareita t^une j a kello neljään mennessä oli, suoritettu C S J m osasten perustaäoi-rien paikkakunnalle, utidelle osastolle oU valittu virkaiUJat, päätetty Järjestää ensimmäinen: tilaisuus haalille Ja tehty suunnitelmat kesätoiminnan suhteen .- lilalla kello kahdeksan tienoissa kokoontuivat Intolan farmarit. Kun oli keskusteltu yleisestä tilanteesta ja C S - J : n osaston perustamisen t3rp2ellisuu-desta päätettih pertistaa intolaan*CS ^ : n osasto, jonka jälkeen suoritettiin kaikki asian edellyttämät viralliset toimenpiteet/ Intolassa seulovana tiistaiiia<'ja K i vikoskella virne sunnuntaina pidetyissä elokuvien esitystllaisuuksissa esitettiin vastaperustetut CSJ:n osastot, yleisölle Ja CSJ':n läns^-Ontarion aluekomitean puolesta lausuttiin osastot tervetulleiksi yhteisesn rauhan rhita-maan, taistelemaan farmarien paikallisten etujen puolesta Ja csallistumaän CSJrn valistus- j ä kulttuuritoimintaan tämän maan suomalaisen väestön keskuudessa. Kaikissa näissä neljässä t i laisuudessa oU Vluekomitean ediista-jana aluekomitean jäsen A. T . Hill. Merkille pantavana yoidaan mainita, että äskettäin -pidetyssä CSJ:n länsi-Ontarion aluekonferenssissa va- Uttin uuteen Intolan osastoon jäseneksi lupautunut Matti Korhonen y h deksi tämän alueen edustajaksi äskettäin Torontossarnpldettyyn Canadan toiseen rauhankongressiin, joka pidettiin samaan aikaan kuin täällä perustettiin nämä kaksi uutta osastoa. T ä ten on toveri Korhonen tilaisuudessa puhumaan rauhan asiasta tämän alueen suomalaiseUe kansalle kiin hänelle järjestetään vierailu eri paikkakunnille aivan lähiaikoina. — Kulkija. Suuri konsertti tulossa Pöhjoisf — Johanson piti ^OQn , liscssä juhlassa. ^ ^ ^ ^ l — No, mistä hän puhui-. — Sitä hän ei siaonml « - . ALNASYYlUSEx "Jcs te tarkoitatte sää" a,vi oipoika. -joka aina joutj^, ' niin se olen minä." - E l YSKÄÄ ESJtt- Delmothisa. länsi-Saksaaa, i käinen nuori mies erään kaupan Ikkunassa julisteen- ^ enää", m n meni kauppa'aB neUe tarjottiin Pulloa, jossa <«; keaa neststtä. Hän osti seu. Kun nuori mies seuraavajsa na heräsi, oli iiänen kurkhaJ täynnä sitkeää limaa, että tbskäl tä lähti. Nuori mies Öihfljti tl sin kemlkalikauppaan Seia IM tietää ostaiiesnsa nestettä. joDi J lään kengäpohjia, niin että nevat aina kuivina^'. Jakuteai on jalkojen kastumisen yltiaa j tyksen mukaan pahimpia yskjai syitä. Sitä tarkoitti juliste ' B , enää". fastaobi slstään tässä naaässa, vaan koko maailmassa ja että ne sodat, joitä parhaillaan käydään lopetettaisiin heti ja että kaikki miekat taottaisiin auroiksi. Silloin vasta voi thmlskimta hengittää vapaasti iirxn el e i ^ ä minkäänlaisia sota-aseita tehdä, sillä niin kauan ktm sota-aseita tehdään niitä taoskin käytetään ja ihqiiskunnan pitää olla a i naisessa sodanpalossa Ja tuijottaa epävarmaan tulevaisuuteen. — Toni.. ,. So._PorcupIne.-^ Viime kirjeessäni arvioin, että ne sekakuoromme konsertit pidetään tk. 21 ja 28 päivmä. Sen jälkeen tapasin'Riku Vuorimäen. Hän sanoi, että näytelmän tähden meidän on siirrettävä niitä viikolla eteenpäin, siis se tietää sitä. että a r voisalla yleisöllä pn tilaisuus nähdä vain paremmin harjoitettu ohjelma. Oikeastaan kuoromme onkin pyrkinyt tähän ja tässä voin etukäteen sanoa, että ohjelma tulevissa konserteissa tulee olemaan arvokas ja, samalla mcnipuollnen. Monipuolisempi kukaties kuin koskaan aikaisemmin. Ajatellaanpa njrt tätä. Sekakuorollamme on aivan "tuliterä-lauluja" useampia, sitten' niitä mitä olemme pitänyt mielessä t u levaa laulujuhlaa varten. Niitä tosin olemme jo aikaisemmin laulanut mutta ei koskaan niin hyvin kuin tulemme tässä konsertissa laulamaan. Sitten naiskuoromme tulee päästämään ihmismieliä ilahduttavat laulut kansan kuultavaksi. Soittokun. tamme pojat ttdevat taas näyttämään mitä ovat oppineet sitten viime näkemän. Timminsln haaliyleisöll/e se tulee olemaan jotakin uutta ktm kir-kassilmäisei miehet ovat kirkkaiden torvien takana. Näiden lisäksi on duetot, soolot yimä tuo noleluinen näytelmä 'Xenmtojuomä", Jossa- on lauluja useampia. l ^ l ä olette arvoisat lukijat saaneet jonkinlaisen käsityksen siitä? miten arvokas Jä monipuolinen ohjelma tu- .Kysym>;s: Minkälaista injittpij täisi käyttää kasvimaalla "CutTTjj tuholaisia vastaan? - r Tietoa Gcraldtqn, Ont. Vastaus: Braniin seattua Green myrkkyä, mita saa osta menkaupoista, mutta voi hali valmistaa itse seuraavan kaarja kaan: 25 paunaa brania, 1 pausi: ris Green myrkkyä, 1—2 harttjj paa malassia ja niin paljon vettä, seos kostuu. Tällainen ams eekkerinalalle. * • . « • « Kysymys: Onko toimituksella tii mikä hoitotapa tai meneti parantaisi lehmän niii^tä « (warts) mitkä kasvavat i - ^ - ] ;, [maa pitkiksi? Mikä on Suomen rahan ano seen dollariimme verraten? - A. tiainen, WOOQS, Ont. Vastaus: Lehmän vetimien parauevät sillä, että mihin castor-öljyä kahdesti päiväsiä. : Canadan dollarista saa nyt noij Suomen markkaa. lee kupröjemme tämän.keväisimt sertteihln. • Nytpä sanockm nei Ensimmäinen konsertti täällä; pään haalllla on tk. .28 päivän 1 ja toinen Timminsin haallU» 1 kuun 4 piivän iltana. Seuratla| moituksia alkamisajoista, ym. . Ensi sunnuntai-iltana täällä Eteläpään haalllla sarjaji päättäjälskemut. Näihin kots kaikki len-etulleeksl mutta ne, jotka ovat tavalla tai toisöj salllstuneet juhlatouhumme ani' sessa ja niitä ihmisiä on oman kylämmekin. Tenetuloii ki! Siellä ei tosin suoriteta viraHista ohjelmaa, mutta josj varaa sitä vapaaehtoisesti niia t tuloa esittämään. Mitään ja. el peritä ja ra-vintolatari£a| myöskin kaikille vapaa. Siellis^ me kuulla kummankin sarjan» liset tulokset "virallisesti". Vanhaan maahan täältä tänä kesänä useampia. Jott' sitten matkusti Mni ja Nick • nen ja Timminslstä jäsenet Aino Korkola, Martt» t| ranta ja Jalmar Kuitunen: B3f hän arkana matkustavat täälls S ja Matti Visti. Ellen Ja HBaöJ iTnen. Hauskaa Suomimatkaat' tan kaikille. Syksvllä koolf^ tulevat takaisin ennen "moilno,^ aikaa. — H . ; miilta... terästyöläisten rahoja käytetään hajoitustyön hyväksi: ''SI 15viikko-palkan lisäksi he (Hajoittajaljiaa :^12 kulunkieosa peitoksi joka päivä uikossa, nostaen heidän Mikkopalkkansa S199 henkeä kohti." Lisäksi tule\-at kalliit ilmoitukset porvarilehdissä. pitkät j*a paksafcra-diopuheet jne. ' , Hajoitustyö on kovin kallista leikkiä! Tämän kirjoittaja liittyy niihin, jotka toivovat, että kaikki moraalisaarnaajat hirtettäisiin lähimpään happamia omenia kasvavan puvm tuke-vimpaan oksaan, sillä suuri osa heistä, elleivät kaikki, antavat pyytämättä hyviä neuvojaan sen kiu-jan käsityskannan mukaan, että "tee kuten m i r nä sanon, eikä niin kuten minä menettelen". AUemerkannut ei suinkaan ole tästäkään synnistä vapaa, mutta kaikesta huolimatta on pidettävä kiukkuinen moraalisaarna, ei tosin omasta vapaasta tahdosta, eikä omasta aloitteestakaan, vaan "suuren yleisön" pyynnöstä. "Suuri yleisö", pyhästä vihasta puhiseva ikäneito,; Joka normaalislEsa olosuhteissa on säyseä ja kaikin puol in * ^ u k i i n m e n i ^ " ystäväni, antoi tässä päivänä muutanoana äkäiseltä kuuluneen puhelinsoiton Ja siitä se a L " k o i : "BeUo!" "Hello, (mko se Vapauden lalaker-turi?" huusi hän. "O-on, yksi sellainen." "Mikä hitto teitä siellä Vapaudessa vaivaa. Te kirjoitatte ilmoista, juhla-ja merkkipäivistä, kirjallisuudesta, järjestöistä, hyvistä ja huonoista i h - ndisistä, mutta ette koskaan asias- •ta;-..." "Mikä puffl nyt on jäänyt'mainitsematta?" ehätin välihi. "Pyh! Viisi minä nyt veisaan teidän puffelstanne!" "Mutta herran tähden . . . " ' " E i noitaan ikiertelyä-«eEcä 'mut-tia'. sillä nyt el ole kysjrmys sen. vä-hemniiästä kuin suomalaisten kansal- Usmaineesta." "Onhan sitä Vapaudessa jnritetty ...'*;sain väliin sanotuksi. " O n jTitetty. niin Ja puhuttu suomalaisten kauniista vapaustraditiols-ta. on puhuttu Kalevalasta, Ilkasta, punaisten Jalosta joskin epäonnislu-neesta taistelusta. Mutta miksi ette puhu yhtään sanaa puhtaudesta..." . "TUota hoin, en oikein ymmärrä," "Vai et yjhmärrä. Nb kuulehan," "liöydätkö mistään sen sievcmpää ja kauniimpaa liaalia kuin on meidän Minulla ei ole mitään sitä v a ^ tä ihmiset voimistuttavat' suukumia puremalla. I kaikille suukumin kää herran nimessä panko - hierottuja suukumin paloJa^ hin ja feiniin. mistä ne kiinni naisten hclntioihin ja ' _ ja mistä niitä ei^saa po3 kuin atomipommilla." haalimme. tarkoitan C S J : n Sudburyn osaston haalia." "Sievä se on, joskin niitä on.toisia-k i n . . . " ; • '.• "Älä yritä mcimä pois asiasta. Meillä on kaunis haali ja siellä on ineikä-lälselie. kodin tuntu.:. Mutta mitä .sanot sellaisesta kun suuri, lähes kuuden jalan mittainen mies vetelee haikuja, heittää palavan savukkeen pätkän lattialle, astuu päälle, että maa tömähtää ja hieraisee tuhkat Jokaiseeni . pienimpäänkin lattiarakoon?" {Jättävät 'toileUssa" ^ "Huono juttii. mutta miksei laiteta 1 ja pesualtaan "ruttanxatu^ tuhkakuppeja*:' lausuin Jotakin sanoakseni, vaan se oli ilmeisesti liikaa. "Vai ei ole tuhkakuppeja. Niitä on joka ainoalla pöydällä, mutta Jokin suomalaisesta puhtaudesta Ja muusta kansallisperinteestämme y l p e i l e vä suuri miehen korsto heittää tuhkat lattialle Ja astuu vielä päälle. Ja tiedätkö sinä. me pienet Ja hennot naiset, joita te miehet miika säälitte Ja autatte. Joudumme sitten ne tuhkat kalvamaan pois lattianraosta." < "Mikä sen miehen nimi on, jos saan luvan kysyä?" "Kysy sinä. nimiä. En halua tästä mitään persoonakohtaista juttua tehdä, varsinkin kun tiedän, ettei hän ole ainoa syntipukki." "Onko mitään muuta", kysyin vielä rarznuuden vu^JcsL 'Eipä Juuri. Tekee oikein sydämestä asti hyvää kim sain sanotuksi suuni imhtaaksi .'.. Jaa odotahan vielä. Hyvä on.' j Niin, ja kä.ke kaiikia nL^' koon se kotona tai y l ^ ^ ^ ^ samme haalllla - ^ seuraamaan miten b T ^^ ihmiset m e n e t t e l e v ä t ^ -J 'lEntäs jalkojen pyy: tin minäkin puolestani^ . "Alä lainkaan rirnuiie taukseksi. "Ellei tästä suuren yleisön protestia Ja sikamaista likaisuutta loin "telehvoreenaan" a Jaan, sinne Vapauden seen. Ja osoitan kuinlo kehnosti Vapaus raaiu ^tausperinnettämaie » allakin." ^ Niin, tässä se " s m i r ^ I^ testi sitten c n i i n . ^ ^ moraalisaarnaajat ^ taja niiden DU&ana,^^^ mutta o n niissä l o o r a a J ^ kus perääkin, ainakin säkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 18, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-05-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500518 |
Description
Title | 1950-05-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
0
•MM i l im
•mm
Torstaina, toukok. 18 p, —^ Thursday, May 13
4LIBERT7) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. E s -
'tablished Nov. 6tli-1917. Autiiorized
is second class mail by the Post
Office Department. Ottawa, Pub-llRhed
tlirice weekJy: T u e s d a y «,
'^Tutrsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
'Elnfj St, W,; Sudbury. Ont„ Canada,
Tdephones: Business Office 4-426<.
Editorial Office 4-4265. Manager
E. SuksL Edltor W. Eidund. BfaOlne
address Box 69, Sudbury, Ontario,
Advertising rates upon application.
Translatlon frce of charge.
Canadassa: 1 vlc 6i>0 6 kk. 3,25
3 kk. 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7,00 6 kk. 3,80
Suomessa: 1 vk. IJOO 6 kk. 4,23
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Huomenna, tk. 19 pnä täyttää^ SSrs.
John Bae Vancouverista 65 vuotta.
Onnittelumms päivän sankarille,'
-lausuntoa sanomalla, että hän odottaa Yhdysvalloilta -'nopeasti ja suu-mypnnytyksiä"
jotka antavat Saksalle '•täydellisen toimintavapau-vrden':.;
suinkaan suotta, sillä puhutaanhan länsivaltojen ulkoministe-
;i^rien lausunnossa siitä, etta Saksa otetaan ''asteittain Euroopan vapäi-t
edellytyksellä, että tällä kertaa se ei saa vikuroida eikä tehdä mitään
^syrjähyppyjä varustautuessa sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Niinpä
ATidysvaltain yaltiodepartmenttia hyvin lähellä oleva pakinoitsija
\Valtcr Xippmann kirjoiUi viinie tiistaina: "Vapaan maailman suurin
jKJlico on ollut, että länsi-Saksa, vapautensa ja vaikutusvaltansa
takaisin, kääntyisi itä-alueen piuoleen ja saavuttaisi (Saksan)
yhdistymisen länsivaltojen kustannuksella . . Toisinsanoen mr,
vastakoh-länsimaiden
ts.
V 'kan kiviW^ ja Saksan teräksen yhteenliittämiseksi suureksi sotatar-vetuotahtolaitokseksi,
missä kuuluu tietysti myös Yhdysvaltain raha-otta
ei olisi mitään epäilyn varaa. Yhdysvaltain valtio-
Acheson antoi ymmärtää, etta Ranskan kivihiilen ja Sak-
I yhdistäminen, sekä Länsi-Saksan vetäminen "länsimaisen
sivistyksen perheeseenovat kaikki sodanlietsojain toimenpiteitä, joi-saksalaiset
suin-en rahan miehet "ymmärtävät" ja "kannattavat" sit-vaikka
ne tarkoittavat heidän maansa miehityksen jatkamista.
Huohiaisniatta ei liioin voinut jäädä se seikka, että Scbumanin eh-
II yhdi stäniiseksi yhdeksi
muutama tunti ennen
kokouksen alkamista. Jos tämä
kiusalliseen asemaan,
pelkkä "sattuma", joita
keskuudessa tapahtuu. Missään tapauksessa se ei ole
suuren nuijan käyttöä amerikkalaisen dollarisedän
nau dollarin laina Ranskan marshalloidulle hallitukselle. .Missään
että Ranskan marshalloitu hallitus
luonnonrcsursseja, eikä sekään, että Wall
kokonaisia maa-alueila. '•Sattumalta" on
Streetin miehillä on rahaa, jota he voivat visseillä
•Sattumalta" on niin, että Ranskan marshalloitu
loppumattomasti rahaa likaisen sotansa rahoittamia
kansaa vastaan. Ja ••sattumalta" on niin, että ny-istert
maailmanvalloittajain suunnitelmiin sopii Ranskan kivihiilen
, Saksan teräksen yhdistäminen Ruhrin suureksi sotakombineksi.
Näin kehittyvät asiat johdonmukaisesti, ilman minkäänlaista ulko-painostusta
ja ilman mitään siviivaikutteita. Saksan teräska-
, jotka "sattumalta" ovat .muodostaneet Saksan uiilitarismin
ovat tietysti valmiit liittymään ristiretkeen Neuvostoliittoa
sosialismia vastaan kuuhan saavat siitä hjaän hinnan ja heillä ei ole
nutään sitä vastaan vaikka saavatkin -'sattumalta" tilaisuuden yhdistää
Ranskan ki\ihiil ite6llismiden*omaaiisa:
Luonnollisesti saksalaisilla suuren rahan miehillä on omatkin suun-nite|
mah.sa, kuten Myncheninkin petoksen päivinä v. 1938. mutta he
~ ovat tottuneet kalastamaan san^eassa vedessä — ia siksi tri ,\denauer
ymmärtää ja on iloinen, kuten oli Hitler Myncheuin päivinä ja lotta
puhuen, Saksan ongelman 'ratkaisemi.seksi" nyt tehdyt ehdotukset
uvalkin aatteellisesti ja käytännöllisesti verrattavissaMyncheiiin petokseen.
Tarkoitus on nyt v. 1950, kuten v. 1938 muodostaa saksa-,
lainen iskujoukko Neuvostoliittoa vastaan suunnitellussa sotaretkessä.
Miuc-Mill uniou A-irallinen äänenkannattaja "The Union" kertoo
toukokuun 8 p:n numerossa seuraavaa:
"Mine-Mill Union osastojen raportit kaikkialta; Vhdysvalloista ja
Canadastä osoittivat viime viikolla, että CIO ja terästyöläisten unio
(United Steelttorkers Union) käyttävät 294 järjestäjää ja lähes 4«250,-
000 rahaa kuukausittain epätoivoiseen reittauskainpanjaan International
Union of .Mine, Mill & Smelter \Vorkersia vastaan."
Tolsin sanoen, mr. -Murrayn jjalveluksessa on miltei 300 hyvin palkattua
hajoittajaa — j a terästyölälset joutuvat maksaujaan lähes neljännesmiljoonaa
dollaria kuukaudessa, ei Järjestymättömien järjestä-ntiseksi.
ci omien työolosuhteidensa parantamisen hyväksi kä.vtävän
taistelun edistämiseksi, vaan tämän mantereen yhden vanhimman ja
mäinehikkaimman union hajoittamiseksi! Tämä on se välitön hinta,
minkä terästyöläi-sten unio joutuu maksamaan siitä kun sillä on unio-johtajina
kylmän sodan vannoutuneita kannattajia. "
Mine-Mill union lehti selittää yllämainitussa kirjoituksessaan, että
mr. M u r r a y ja kumpp. toivoivat voiva ns;» kaapata Mine-Mill union
muutamassa viikossa "salamasodan" avulla, mutta ei ole tähän men-ne.?
sä onnistunut valtaamaan yhtään ainoata tärkeätä unio-osastoa
Tästä huolimatta maksettavat laskut suurenevat päivä päivältä ja nyt
muut sanovat
KVOhEMAS VETOOmiS
. , , Sallikaa minun lukesi teille kuoleman
vetoomulteen, minkä olemme
saaneet Kuuren rahan amerikkalaisesta,
U S New8 and World Report julkaisusta.
Se sanoi helmik. 17 p :n numerossaan:
:
"A^kaupat py.syvät edelleen eriltäln
hyvinä. Aseistautumista työnnetään
eteenpäin jos yksityinen toiminta h i dastuu.
Sotapelkoa on helppo kehittää,
se on miltei varma keino saada
yhä lisää raliaa aseistukseen. Nyt
on merkkejä siitä, että iLorkeimmat
virkailijat aikovat ryhtyä yleisön valmentamiseen
paljon suurempaan varojen
käyttöön aselstasta varten e l -
niinkään-icauicana-tulevaisuudessa."
Kuolemaa iaupiistelevat hirviöt- on
pantava karanteeniin... pais elävien
ihmisten maailmasta, tai muuten ne
aiheuttavat ihmiskunnan hävityksen!
Miniä sanon, että me voimme saattaa
sodan valmistajat tappioon, huolimatta
siitä missä ne näyttävät itseään
— Sähkötyöläisten union Canadan
piirisihteeri George Harris T o ronton
Maple Leaf Gardcnin rauhan-kokouk.
sessa pitämästä puheesta.
' ' •* • • •
KILPAILUHAASTE
Minä haluan kerran uudelleen selittää
meidän kantamme niitä maita
kohtaan, missä vallitsee toisenlaiset
aatteet ja toisenlainen tälou.5. Me
emme halua pakottaa Neuvostoliiton
elintapaa, kcnclielcään. Se ei ole vientitavaraa.
Neuvostoliitossa on käynnissä rauhallinen
sosialistinen kilpailu; Yksi
tehdas antaa Haasteen toiselle tehtaalle
työn tehokkuuden ja tuotteiden laadun
suhteen. Niin. me neuvostoihmiset
haastamme jiieille /pahaa suovat
amerikkalaiset rauhalliseen kilpailuun.
— Ilja Ehrenburg.
PAPIN »nELIPlDE
Jumala ei toivo että atomipommeja
pudotetaan Moskovaan tai mihinkään
muuhun pääkaupunkim, ja, jos
Moskova on samaa mieltä kuin m i näkin,
silloin minä; olen iloinen siitä,
että'olen samaa mieltä kuin Mosko-vakin^
— Ranskalainen apotti Boulier.
HIRT^AX ITSENSX
KENqANNAUHOIHINSA
Sitä el voida virallisesti myöntää,
mutta Yhdysvallat on satimessa Ete-lä-
Koreas.sa. Sen pyrkimykset reformoida
Syngman Rheen hallitusta ja
tyydyttävän kommunistivastaisen l i n nakkeen
rakentamiseksi, ovat surkeasti
epäonnistuneet. Kaikesta huolimatta
USA ei voi (sieltä) lähteä pois
antamatta maata Neuvostoille. Millä
tahansa tällaisella perääntymisellä
olisi tuhoisa, ehkä kohtalokas vaikutus
anti-punaisten moraaliin kaikkialla
Aasiassa. Täten, niin epämiellyttävä
kuin tilanne onkin, U S A i n täytyy p i tää
kiinni. — Newsweek, huhtik. 24 p.
• *. ..
AUTOILIJA EI OSAA
ENÄÄ SUOMEA
. . . Siinä (S. Sosialidemokraatissa)
on uutinen, että eräs herra, autoilija
Väinö Leskinen, on saapunut juiul
Amerikasta. Uutisesta el käy lähemmin
selville, millä asioilla hän on siellä
liikkunut, mutta otsikon sai^t o-soittavat,
että kotiutunut herra ei osaa
enää suomea, vaan puhelee jo engels-kaa:
"Here we are. oh boyis!" . . . •—
Liukas Luikku, Työkansan Sanomissa.
United SteeIworker5 of Am::rican j kaan, KäytähnSfis» « n äärcttönwn
JärjesU CIO. jonka rahbttU tob.et I variea. eUei suotastaan mahdot^i..
uniot. Terästyöläisten union ^ärjes^ i voittaa vallaasa olevaa konelstoa-tävä
komitea tSVVOCt perustetlUn v. t KansalHset j a piirikuntain vlrkaili-
.1936. Seuraavina muutamina v u ^ . i . ; jat valitaan jokainen vuosi. Kansa'-
na CIO, Johon kuului Intcmatknai j liseeh komiteaan täytyy vähintääo 15
Unien of Mine & MIU j a toisat uniDt. unloa nimittää virkailijaehdckkaan ja
kulutti 1860,000 järjeötämist^föhdn. jMJrien johtoon kaksi taikka enemmän
jota ei ole koskaan maksettu ttisaLia.
Tolsista uniolita olevat miehet'{»antiin
järjestämistyöhöB. Alussa melkein
-kaikki virkailijat pantiin vastuu,
seen kamppailusta. , U M W A johtaja
John I/. Lewis cAi siihen aikaan € 3 0 :n
Johtaja. Myöhemmin kun Murray
erosi Lewt8ista, monet terästyöläisten
imio-osaatoa nimittää ehdokkaan —
joka on erittäin vaikea tehtävä johtuen
unfojen kontrollista.
Jäsenet, '"Jctka ^cannattavat taikka
ovat aktiivisia kommunisteja sfTät
saa i:allita mitään virkapaikkaa
rxJossa-.
HuomatlEaa kuinka tulkinnan va-johtajat
erosivat terästyöläisten [ rälnen tämä ^ t a on. Tämä kohu
uniosU, mutta cssa kultenJdn Jäi 13-! hyväksyttiin T , _1948 ja senjälkeen on
rästyölälsten union Jäsenyyteen.
Terästyöläisten unloa on aina Joh-deUu
ylhäältä päin. Kiinteästi järjes-tetty
diktatuuri johdetaan rautaisella
kädellä. Jäsenistöllä on nimellisesti
oikeus nimittää virkailijansa Ja osallistua,
edustajakokouksiin, mutta
käytännössä on tilaisuus vain >äänesr
tätä kohtaa käytetty melkein kaikkien
vastustajien erottamiseen.
Jos ehdokas onnistuu kelvoittamaan
itsensä, n i i n monia muita vastustuksia
hän tulee löytämään.
Vaälit toimittaa paikallisten uniol-den
vaalikomiteat. Nämä komlteir,.
kansainvälisten sääntöjen mukaan
tää "kyllä" kun Murray antaa mää-[tulee sisältää kohnesta yhdeksään j a -
räyksen.
Toisinaan on ollut kIhTäiitta piirien
seneen, joista 'kolme täyfyy olla osastojen
presidenttejä, rahainhoitajaa.
Kuulumisia
Sylvan Lakelta
Sylvan Lake, Alta. — Jospa taas
sanon jonkun sanan täältä. Nyt Ovat
ilmat oikein sievät; Farmarit ovat
kovasti kylvötouhussa. On se jo a i kakin
vaan myöhäscstä kesän tulosta
huolimatta voi tulla hyväkin vuosi jos
maa saa tarpeellisen kasteen kasvun
aikana. Tällä kertaa on kyllä ollut
kuuma auringonpaiste useamman
päivän. Jos sitä vielä jatkuu niin on
yhtäläinen kuivuus kuin viime rapn-na,
vaan toivotaan parempaa. Nyt
sanon Vain toveritervehdyksen kalkille
Vapauden lukijoille rauhan merkeissä.
— E. S. • . • •
diktatuuripaikolsta. Tavallisesti hä- ja pöytäkirjuria.
Filmiuutuus tulossa
Port Arthuriin
Port Arihur. — Port Arthuriin on
tulossa erikoinen dokumentaarinen
elokuva ••Natlve Land" missä laulaa
ja puhuu Paul Robeson. Tässä filmissä
kuvataan Amerikan kansan
taistelua kansalaisvapauksien puolesta.
Tämä suurU huomiota osakseen
saanut elokuva näytetään ensiksi suomalaisella
haallUa 316 Bay St. sunnuntaina,
toukokuun 21- päivänä ja sitten
Pinmarkin haalllla tiistaina, toukokuun
23 pnä. — A.T.H.
— Kiintotähdet tuntee siltä, etta
niiden valot vilkkuvat kun taas kierto-tahtien
valot ovat tasaisia. "
vlnnyt ehdokas |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-18-02