Vapaus, May 18, 1950

              0
•MM i l im
•mm
Torstaina, toukok. 18 p, —^ Thursday, May 13
4LIBERT7) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. E s -
'tablished Nov. 6tli-1917. Autiiorized
is second class mail by the Post
Office Department. Ottawa, Pub-llRhed
tlirice weekJy: T u e s d a y «,
'^Tutrsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
'Elnfj St, W,; Sudbury. Ont„ Canada,
Tdephones: Business Office 4-426<.
Editorial Office 4-4265. Manager
E. SuksL Edltor W. Eidund. BfaOlne
address Box 69, Sudbury, Ontario,
Advertising rates upon application.
Translatlon frce of charge.
Canadassa: 1 vlc 6i>0 6 kk. 3,25
3 kk. 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7,00 6 kk. 3,80
Suomessa: 1 vk. IJOO 6 kk. 4,23
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Huomenna, tk. 19 pnä täyttää^ SSrs.
John Bae Vancouverista 65 vuotta.
Onnittelumms päivän sankarille,'
-lausuntoa sanomalla, että hän odottaa Yhdysvalloilta -'nopeasti ja suu-mypnnytyksiä"
jotka antavat Saksalle '•täydellisen toimintavapau-vrden':.;
suinkaan suotta, sillä puhutaanhan länsivaltojen ulkoministe-
;i^rien lausunnossa siitä, etta Saksa otetaan ''asteittain Euroopan vapäi-t
edellytyksellä, että tällä kertaa se ei saa vikuroida eikä tehdä mitään
^syrjähyppyjä varustautuessa sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Niinpä
ATidysvaltain yaltiodepartmenttia hyvin lähellä oleva pakinoitsija
\Valtcr Xippmann kirjoiUi viinie tiistaina: "Vapaan maailman suurin
jKJlico on ollut, että länsi-Saksa, vapautensa ja vaikutusval­tansa
takaisin, kääntyisi itä-alueen piuoleen ja saavuttaisi (Saksan)
yhdistymisen länsivaltojen kustannuksella . . Toisinsanoen mr,
vastakoh-länsimaiden
ts.
V 'kan kiviW^ ja Saksan teräksen yhteenliittämiseksi suureksi sotatar-vetuotahtolaitokseksi,
missä kuuluu tietysti myös Yhdysvaltain raha-otta
ei olisi mitään epäilyn varaa. Yhdysvaltain valtio-
Acheson antoi ymmärtää, etta Ranskan kivihiilen ja Sak-
I yhdistäminen, sekä Länsi-Saksan vetäminen "länsimaisen
sivistyksen perheeseenovat kaikki sodanlietsojain toimenpiteitä, joi-saksalaiset
suin-en rahan miehet "ymmärtävät" ja "kannattavat" sit-vaikka
ne tarkoittavat heidän maansa miehityksen jatkamista.
Huohiaisniatta ei liioin voinut jäädä se seikka, että Scbumanin eh-
II yhdi stäniiseksi yhdeksi
muutama tunti ennen
kokouksen alkamista. Jos tämä
kiusalliseen asemaan,
pelkkä "sattuma", joita
keskuudessa tapahtuu. Missään tapauksessa se ei ole
suuren nuijan käyttöä amerikkalaisen dollarisedän
nau dollarin laina Ranskan marshalloidulle hallitukselle. .Missään
että Ranskan marshalloitu hallitus
luonnonrcsursseja, eikä sekään, että Wall
kokonaisia maa-alueila. '•Sattumalta" on
Streetin miehillä on rahaa, jota he voivat visseillä
•Sattumalta" on niin, että Ranskan marshalloitu
loppumattomasti rahaa likaisen sotansa rahoittamia
kansaa vastaan. Ja ••sattumalta" on niin, että ny-istert
maailmanvalloittajain suunnitelmiin sopii Ranskan kivihiilen
, Saksan teräksen yhdistäminen Ruhrin suureksi sotakombineksi.
Näin kehittyvät asiat johdonmukaisesti, ilman minkäänlaista ulko-painostusta
ja ilman mitään siviivaikutteita. Saksan teräska-
, jotka "sattumalta" ovat .muodostaneet Saksan uiilitarismin
ovat tietysti valmiit liittymään ristiretkeen Neuvostoliittoa
sosialismia vastaan kuuhan saavat siitä hjaän hinnan ja heillä ei ole
nutään sitä vastaan vaikka saavatkin -'sattumalta" tilaisuuden yhdistää
Ranskan ki\ihiil ite6llismiden*omaaiisa:
Luonnollisesti saksalaisilla suuren rahan miehillä on omatkin suun-nite|
mah.sa, kuten Myncheninkin petoksen päivinä v. 1938. mutta he
~ ovat tottuneet kalastamaan san^eassa vedessä — ia siksi tri ,\denauer
ymmärtää ja on iloinen, kuten oli Hitler Myncheuin päivinä ja lotta
puhuen, Saksan ongelman 'ratkaisemi.seksi" nyt tehdyt ehdotukset
uvalkin aatteellisesti ja käytännöllisesti verrattavissaMyncheiiin pe­tokseen.
Tarkoitus on nyt v. 1950, kuten v. 1938 muodostaa saksa-,
lainen iskujoukko Neuvostoliittoa vastaan suunnitellussa sotaretkessä.
Miuc-Mill uniou A-irallinen äänenkannattaja "The Union" kertoo
toukokuun 8 p:n numerossa seuraavaa:
"Mine-Mill Union osastojen raportit kaikkialta; Vhdysvalloista ja
Canadastä osoittivat viime viikolla, että CIO ja terästyöläisten unio
(United Steelttorkers Union) käyttävät 294 järjestäjää ja lähes 4«250,-
000 rahaa kuukausittain epätoivoiseen reittauskainpanjaan Inter­national
Union of .Mine, Mill & Smelter \Vorkersia vastaan."
Tolsin sanoen, mr. -Murrayn jjalveluksessa on miltei 300 hyvin pal­kattua
hajoittajaa — j a terästyölälset joutuvat maksaujaan lähes nel­jännesmiljoonaa
dollaria kuukaudessa, ei Järjestymättömien järjestä-ntiseksi.
ci omien työolosuhteidensa parantamisen hyväksi kä.vtävän
taistelun edistämiseksi, vaan tämän mantereen yhden vanhimman ja
mäinehikkaimman union hajoittamiseksi! Tämä on se välitön hinta,
minkä terästyöläi-sten unio joutuu maksamaan siitä kun sillä on unio-johtajina
kylmän sodan vannoutuneita kannattajia. "
Mine-Mill union lehti selittää yllämainitussa kirjoituksessaan, että
mr. M u r r a y ja kumpp. toivoivat voiva ns;» kaapata Mine-Mill union
muutamassa viikossa "salamasodan" avulla, mutta ei ole tähän men-ne.?
sä onnistunut valtaamaan yhtään ainoata tärkeätä unio-osastoa
Tästä huolimatta maksettavat laskut suurenevat päivä päivältä ja nyt
muut sanovat
KVOhEMAS VETOOmiS
. , , Sallikaa minun lukesi teille kuo­leman
vetoomulteen, minkä olemme
saaneet Kuuren rahan amerikkalaises­ta,
U S New8 and World Report julkai­susta.
Se sanoi helmik. 17 p :n nume­rossaan:
:
"A^kaupat py.syvät edelleen eriltäln
hyvinä. Aseistautumista työnnetään
eteenpäin jos yksityinen toiminta h i ­dastuu.
Sotapelkoa on helppo kehit­tää,
se on miltei varma keino saa­da
yhä lisää raliaa aseistukseen. Nyt
on merkkejä siitä, että iLorkeimmat
virkailijat aikovat ryhtyä yleisön val­mentamiseen
paljon suurempaan va­rojen
käyttöön aselstasta varten e l -
niinkään-icauicana-tulevaisuudessa."
Kuolemaa iaupiistelevat hirviöt- on
pantava karanteeniin... pais elävien
ihmisten maailmasta, tai muuten ne
aiheuttavat ihmiskunnan hävityksen!
Miniä sanon, että me voimme saat­taa
sodan valmistajat tappioon, huoli­matta
siitä missä ne näyttävät itse­ään
— Sähkötyöläisten union Ca­nadan
piirisihteeri George Harris T o ­ronton
Maple Leaf Gardcnin rauhan-kokouk.
sessa pitämästä puheesta.
' ' •* • • •
KILPAILUHAASTE
Minä haluan kerran uudelleen se­littää
meidän kantamme niitä maita
kohtaan, missä vallitsee toisenlaiset
aatteet ja toisenlainen tälou.5. Me
emme halua pakottaa Neuvostoliiton
elintapaa, kcnclielcään. Se ei ole vien­titavaraa.
Neuvostoliitossa on käynnissä rau­hallinen
sosialistinen kilpailu; Yksi
tehdas antaa Haasteen toiselle tehtaal­le
työn tehokkuuden ja tuotteiden laa­dun
suhteen. Niin. me neuvostoihmi­set
haastamme jiieille /pahaa suovat
amerikkalaiset rauhalliseen kilpai­luun.
— Ilja Ehrenburg.
PAPIN »nELIPlDE
Jumala ei toivo että atomipommeja
pudotetaan Moskovaan tai mihin­kään
muuhun pääkaupunkim, ja, jos
Moskova on samaa mieltä kuin m i ­näkin,
silloin minä; olen iloinen siitä,
että'olen samaa mieltä kuin Mosko-vakin^
— Ranskalainen apotti Boulier.
HIRT^AX ITSENSX
KENqANNAUHOIHINSA
Sitä el voida virallisesti myöntää,
mutta Yhdysvallat on satimessa Ete-lä-
Koreas.sa. Sen pyrkimykset refor­moida
Syngman Rheen hallitusta ja
tyydyttävän kommunistivastaisen l i n ­nakkeen
rakentamiseksi, ovat surke­asti
epäonnistuneet. Kaikesta huoli­matta
USA ei voi (sieltä) lähteä pois
antamatta maata Neuvostoille. Mil­lä
tahansa tällaisella perääntymisellä
olisi tuhoisa, ehkä kohtalokas vaikutus
anti-punaisten moraaliin kaikkialla
Aasiassa. Täten, niin epämiellyttävä
kuin tilanne onkin, U S A i n täytyy p i ­tää
kiinni. — Newsweek, huhtik. 24 p.
• *. ..
AUTOILIJA EI OSAA
ENÄÄ SUOMEA
. . . Siinä (S. Sosialidemokraatissa)
on uutinen, että eräs herra, autoilija
Väinö Leskinen, on saapunut juiul
Amerikasta. Uutisesta el käy lähem­min
selville, millä asioilla hän on siel­lä
liikkunut, mutta otsikon sai^t o-soittavat,
että kotiutunut herra ei osaa
enää suomea, vaan puhelee jo engels-kaa:
"Here we are. oh boyis!" . . . •—
Liukas Luikku, Työkansan Sanomissa.
United SteeIworker5 of Am::rican j kaan, KäytähnSfis» « n äärcttönwn
JärjesU CIO. jonka rahbttU tob.et I variea. eUei suotastaan mahdot^i..
uniot. Terästyöläisten union ^ärjes^ i voittaa vallaasa olevaa konelstoa-tävä
komitea tSVVOCt perustetlUn v. t KansalHset j a piirikuntain vlrkaili-
.1936. Seuraavina muutamina v u ^ . i . ; jat valitaan jokainen vuosi. Kansa'-
na CIO, Johon kuului Intcmatknai j liseeh komiteaan täytyy vähintääo 15
Unien of Mine & MIU j a toisat uniDt. unloa nimittää virkailijaehdckkaan ja
kulutti 1860,000 järjeötämist^föhdn. jMJrien johtoon kaksi taikka enemmän
jota ei ole koskaan maksettu ttisaLia.
Tolsista uniolita olevat miehet'{»an­tiin
järjestämistyöhöB. Alussa mel­kein
-kaikki virkailijat pantiin vastuu,
seen kamppailusta. , U M W A johtaja
John I/. Lewis cAi siihen aikaan € 3 0 :n
Johtaja. Myöhemmin kun Murray
erosi Lewt8ista, monet terästyöläisten
imio-osaatoa nimittää ehdokkaan —
joka on erittäin vaikea tehtävä joh­tuen
unfojen kontrollista.
Jäsenet, '"Jctka ^cannattavat taik­ka
ovat aktiivisia kommunisteja sfTät
saa i:allita mitään virkapaikkaa
rxJossa-.
HuomatlEaa kuinka tulkinnan va-johtajat
erosivat terästyöläisten [ rälnen tämä ^ t a on. Tämä kohu
uniosU, mutta cssa kultenJdn Jäi 13-! hyväksyttiin T , _1948 ja senjälkeen on
rästyölälsten union Jäsenyyteen.
Terästyöläisten unloa on aina Joh-deUu
ylhäältä päin. Kiinteästi järjes-tetty
diktatuuri johdetaan rautaisella
kädellä. Jäsenistöllä on nimellisesti
oikeus nimittää virkailijansa Ja osal­listua,
edustajakokouksiin, mutta
käytännössä on tilaisuus vain >äänesr
tätä kohtaa käytetty melkein kaikkien
vastustajien erottamiseen.
Jos ehdokas onnistuu kelvoittamaan
itsensä, n i i n monia muita vastustuksia
hän tulee löytämään.
Vaälit toimittaa paikallisten uniol-den
vaalikomiteat. Nämä komlteir,.
kansainvälisten sääntöjen mukaan
tää "kyllä" kun Murray antaa mää-[tulee sisältää kohnesta yhdeksään j a -
räyksen.
Toisinaan on ollut kIhTäiitta piirien
seneen, joista 'kolme täyfyy olla osas­tojen
presidenttejä, rahainhoitajaa.
Kuulumisia
Sylvan Lakelta
Sylvan Lake, Alta. — Jospa taas
sanon jonkun sanan täältä. Nyt Ovat
ilmat oikein sievät; Farmarit ovat
kovasti kylvötouhussa. On se jo a i ­kakin
vaan myöhäscstä kesän tulosta
huolimatta voi tulla hyväkin vuosi jos
maa saa tarpeellisen kasteen kasvun
aikana. Tällä kertaa on kyllä ollut
kuuma auringonpaiste useamman
päivän. Jos sitä vielä jatkuu niin on
yhtäläinen kuivuus kuin viime rapn-na,
vaan toivotaan parempaa. Nyt
sanon Vain toveritervehdyksen kalkille
Vapauden lukijoille rauhan merkeis­sä.
— E. S. • . • •
diktatuuripaikolsta. Tavallisesti hä- ja pöytäkirjuria.
Filmiuutuus tulossa
Port Arthuriin
Port Arihur. — Port Arthuriin on
tulossa erikoinen dokumentaarinen
elokuva ••Natlve Land" missä laulaa
ja puhuu Paul Robeson. Tässä fil­missä
kuvataan Amerikan kansan
taistelua kansalaisvapauksien puoles­ta.
Tämä suurU huomiota osakseen
saanut elokuva näytetään ensiksi suo­malaisella
haallUa 316 Bay St. sun­nuntaina,
toukokuun 21- päivänä ja sit­ten
Pinmarkin haalllla tiistaina, tou­kokuun
23 pnä. — A.T.H.
— Kiintotähdet tuntee siltä, etta
niiden valot vilkkuvat kun taas kierto-tahtien
valot ovat tasaisia. "
vlnnyt ehdokas <ellei hän ole konels-
; to Vastaan; saa jonkun muun viran
järjestössä. Vieläpä kilpailu tulee har­vinaiseksi—-
v- 1949 vaaleissa (vii­meksi
pIdctyiEsä) ' valli setisemässä
43:.sta oli vaalikilpallu. •
Kaikki tärkeimmät miehet Steel
•Workers Organlzing Committelien ni­mitettiin
Murrayn toimesta. Teioria
On se, että terästyölälset tarvitsevat
vartioita järjestönsä eteenpähiviemi.
seksi kunnes ne tulivat toimeen itss.
Lopuksi, kun teollisuus oh järjestet­ty,
unio järjestetään vakituiselle poh­jalle
lEunnes se bn kykenevä tulemaan
.cmlneeh toimeen. Järjestöä el kok­kaan
anneta takaisin rivijäsenistöUe.
Terästyöläfsillä el ole koskaan ollut
tilaisuus valita kansallisia virkailijoi­taan
kuin vasta 1942. kuusi vuotta
sen jälkeen kun Steel Workers Orga­nlzing
Committee j-3rjestettiin. Samn.
na vuonna kohventioni. jota hallitsi
maksetut miehet, valitsivat kansalli­set
idrkailijat j a alueiden johtajat,
viimeksimainitut piirien nlmltysvaa-lelssa.
Silloin pelättiin, että Murraj^ ni­mittämä;
canadalainen virkailija< . —
Charles Mlllard, Canadan terästyö­läisten
tirehtööri — el mahdolliicsti
tulisi, valituksi vaaleissa, josta syystä
uusissa säännöissä määrätään^ että
hänen palkkansa täytetään nimittä'
mällä kolmen vuoden aikana/jonka
jälkeen Canadan työläisten sallitaan
ensimmäisen kerran äänestää J«N|it|a
jastaan. Siihen mennessä oh kaikki
mahdollinen vastustus poistettu.
United SteelWrkers of American
ensimmäiset säännöt hyväksyttiin
union V.'1942 konvehtioni£sa ja myö
hälsemmät konventlonit bucnontivät
niitä vähäisiä oikeuksia, joita alku­jaan
annettiin jäsenille.
Tuloksena on se, että Jfurrayn kö
nelsto kohtrolloi koko järjestön jä
hänellä on todellakin diktaattorinen
määräysvalta jäsenistöön nähden.
Tämä koneisto valitsee tirehtöörit,
nimittää virkailijat, kontroUol: uniot.
päättää politiikasta, johtaa neuvotte­lut,
tekee sopimukset ja aloittaa
kot, miten se parhaiten näkee — i l ­man
että rivi jäsenistö saisi ääne<:tuä.
Tämän koneiston sisällä on vähän
eripuraisuutta — sikäli kuin tulee
virkapaikat ja etuisuudet kysymyk­seen.
Miurayn määräämästä peruspo-
Utlikasta ei olla eri mieltä. Koueistb
alistuu Murrayn tahdon alle. KuHa-kin
tirehtöörillä on omassa plirisoään
ehdoton valta; Joka määrätään ylem­pien
politiikan ^mukaisesti.
Lyhyesti sanoen terästyöläisten
unloa hoitaa maksetut miehet ja ri­vijäsenet
ovat unohdettuja Ihmisiä.
Murray ja hänen lautakunta nss
nauttii rajatonta valtaa järjestössä.
Tätä valtaa toteutetaan suuren noin
500 henkilöä käsittävän virkakoneis­ton
toimesta, jossa lautakunnan l i ­säksi
on alueiden kansainväliset edus­tajat
(jotka ovat suoraan vastuussa
Murraylle), alapilrin tirehtöörit ja
virkailijat. Vhoissa olevat henkilöt
toimivat lujina miehinä konciscoUe.
He hallitsevat ja vallitse\-at jokaista
konferenssia ja konventionla.
Murrayilä on ehdoton valta nimit­tää
ja erottaa virkakoneistoonsa kuu­luvia
henkilöltä, paitsi ei valittuja
piirien tirehtöörejä. Hän myörikin
määriä totmenpitest mitä hyvänsä
lokaalia vastaan milloin '•hän uskoo
etteivät ne noudata jotain säännöspä
olevaa kohtaa". Käytännössä tämä
merkitsee, että hänellä on oikeiö
erottaa valitut edustajat ja valita
uusi virkailija milloin hän vain^rth-too.
9
Lakkoa ei voida julistaa ilnian
Murrayn persoonallista lupaa; Jcs
lakko julistetaan muuten, niin sen
virkakunta toimii lakonrikkurina.
Keväällä 1948 työläiset Inlandin
terästehtaalla Indianan valtiossa IC'
pettiva t työnsä protestoidakseen kun
yhtiö ei korjaimut kauan pyydettj-ii
epäkohtaa. KansainväUnen edustaja
meni yhtiön puheille ja vakuutti, et­tä
heidän unioqsa ei kannata lakkoa.
Tämän johdosta lakko murskatt.".i ja
yli 20 työläistä erotettihi.
Teoriassa ne henkilöt ja ryhmät,
jotka vastustavat johtoa, saavat
taa oman ehdokkaansa imion vlr-
Kun tämä kohta v. 1942, hyväk,syt-tiin,
nihi eräs edustaja huomautti, et­tä
eräässä uniO5sajo0hnh5n oli a i ­kaisemmin
kuulunut samanlainen
kohta antoi tllaistiuden .kansainväli­selle
edustajalle olla viraäaan 17
vuotta eli kiu>lemaansa saakka.
Kansainvälinen toimeenpaneva ko­mitea
cnvilmemen tuomari kaiki.°?«.
vä^Iikamppalloissa, Jos «attuu niin'
etta vastustava ehdokas sattiiisi voit­tamaan
tirehtöörin paikan, niin hu3'
Ilmatta tästä toimeenpaneva kom t«J
voi erottaa hänet liittämällä hänen
piirinsä toiseen piiriin ja päättää sit­ten
kumman piirin tirehtööristä teh­dään
näiden kaliden piirin tirehtööri.
Terästyöläisten union virkailijoit­ten
suhieet rivijäscnihi näkyy telväs-ti
union £äännSistä. Niistä ei 'öyd%
sanaakaan union jäsenien oikeuk.^:s-ta..'-
.,
Sikäli kuin niissä puhutaan Jäseniä
tä. niin se koskee.miiäcn jäsenmak­sujen
määrä, mitä rangaistuksia SCL'-
raa Jos ei maksa jäsenmaksuja-ai!^".-
naan, millä tavalla eri syistä jäseniä
rangaistaan ja kuinka tällaiset oi'%u.
denkäynnit tulee järjestää.
Samas.sa terästyöläisten kirja-^si,
jossa .säännöt ovat, on 14 si\-ua ' " ' J -
.keudenkäynnlstä, ktuista ja Jäsenien
erolttamisesta" — jotka näyttävät tä­män
union virkailijoine tärkeinnriltä
kuin jäsenien olkeiidet, kuten esimer­kiksi
työehtosopimuksen byväksyroi-nen,
josta, ei sanallakaan mainita
säännöissä.
"Demokratiasta", josta terästyö­läisten
imien virkailijat kerskuv.it p i ­täessään
kylmän sodan puheita "va­paiden
ammattluniofden demokro-tlasta".
jonka takia CIO:n ja toiset
taamumukselliset sanoivat jättävän­sä
Ammattijärjestöjen Maailmanli:-
tpn, ei olie mitään merkitystä terä ^ f y c -
läisillc itselleen.
St. Cathannesissa
onnistuneet ¥0i-st.
Catharines. — Terveisiä täältä
Canadan Callfomiasta, vaikka tänä
keväänä tätä paikkaa votlaislin n i -'
niittää laskaksi. sillä niin koleita ovat
ilmat olleet täällä tänä keväänä, mui­hin
keväisiin verrattuna. Muina ke-vämä
ovat hedelmäpuut Jo melkein lo­pettaneet
kukkimisen tähän aikaan,
mutta nyt ne oyat vasta kukkimisen
alussa, joten vielä ehtU tänne plsem-pienkln
matkojen, päästä viettämään
kukkasunntmtalta, kiin vain vähän
kuretta pitää.
Meillä oli täällä kaksiviikkoiset voi-uiistelukursslt
tunnettm- .tuhattaiturin
Jack Hymanderin johdolla. Ne onnis-tuivat,
pieneen suomalaisasutukseem­me
verrattuna hyvin. El uskoisi, ellei'
^tse näkisi, kiilnt^ yksi nites^yol ^
niin paljon aikaan ainoastaan vajaas­sa
kahdessa viikossa. . Lopettajalstllai-suudessa
salihme ktiitenkin nähdä val­lan
ihmeitä sillä niin monipuolinen ja
taituruutta kysyvä oli tilaisuuden o h ­jelma.
Kyllä siinä Jäskistäkin hiki
virtasi ennenkuin ohjelma oli lopussa
ja yleisö olisi vaatinut moiita ohjelma­numeroa
esitettäväksi uudelleen. Y l e i ­sö
oli enemmän kuin tysrtyväinen esi­tyksiin
ja eräskin vieressäni katseleva
ukrainalainen sanoi, että "kyllä tuon
miehen pitäisi olla Hollywoodissa. s i l ­lä
on siellä rahan ja tuttavuuksien
avulla huonompiakin". Minä ainakin
olin lu.nen kanssaan sama.a mieltä.
Huomasimme myöskin, uutena puo­lena,
että meidän nuorinamme on
myöskin näyttelijälahjoja. Varsinkin
Kai Lähteen esittämä pikku humores­ki
oli mainio ja todisti että hänellä
olisi hyvät näyttelijälahjat kun vain
olisi tilaisuutta niiden kehittämiseen.
M}'öskin tyttöjen esittämä hiunoristi-nen
squaretanssi toi esille että''myös­kin
."tytöt osaavat näytellä.
Tervehdyspuheessaan U . Harju se­losti
työväen urheilun tarkoitusta
yleensä. Myöskin hän kosketteli pu­heessaan
rauhan asiaa, että kuinka
tärkeätä nuorisomme kasvatukselle
olisi että rauha säilyisi, sillä he ovat
juuri nuoret, jotka ensiniinäislnä jou­tuvat
sotarintamalle kaatiunaan tai
olemaan elinikäisiksi raajarikoiksi. Us­kon,
että kaikki siellä olijat olivat
sitä mieltä, että rauha säilyisi ei yk-
Roiind Lakella
Roiind Lake. — Kyllä täällä Round
Laken Echon toimintahuoneella on
viime päivinä käynyt semmoinen rys­ke
ja pauke.; että sen tietämän pitää.
Moni varmaan haluaa tietää, että mi­käs
rytinä siellä, oikein on ollut? Tä-mänkuun
10 p:nä alkoi siellä ne^voi-mistelukursslt,
ja osanotto ön ollut oi­kein
kiitettävä.-. Uskonpa vain. että
Jakki on monella isommallakin paik-kakunnalia
jouttihut opettamaan pie­nempää
joukkoa sillä täältä on osallis­tunut
yli kaksikymmentä opinhaluis­ta
nuorukaista joka Ilta harjoittikslin.
Tj'ttöjä ei ole oikein paljoa mutta sille
ei mahda mitään kun kerran kaikki
seuramme tytöt osallistuvat kursseille
mitä meillä tyttöjä onkin. Mutta sitä
enemmän siellä (m iMlkUt.Slitökta
arVaa. koska JäkMsahoi että tämä on
ensimmäinen paikkakunta missä osal­listuu
näin paljon ix»ikia kursseille.
Mutta entä sitten kun nämät kurs­sit
loppuvat, loppuuko voimistelu
myös? Eipä tietenkään. Nuoriso va­litsee
joukostaan johtajan ja näin jat­ketaan
harjoitusta; että meillä bn Oi­kein
hiottu joukko tulevissa liittojuh­lissa.
'.
Yksi kiusallihen kysymys meillä, on
edessämme, näitten volmistelukiu-ssien
lopettajaisiltEunieh pito sillä tämä E c ­hon
toimlntahuone ön aivan liian pie­ni
niiden pitoon. Siksi kehoitankln
niin oman kuin myös vieraspaiklca-kimtalaisiakih;
vilkaisemaan tulevan
lauantain Vapautta. Uskon, että sii­hen
mennessä saamme varman tiedon
£ttä missä, ne tulevat lopettajaisllta-roat
tullaan pitämään. Siis Icpetta-jaisiltamista
ym. tuonnempana; —
Geo:.
rantana paivana
perustettu
CSJ:n osastoa
¥fesi Kivi&os&elle ja
toinen Intolaan
Pori..^ArthaivOnt.-—Tämän kau­pungin
lähiseudun farmipaikkakunnil-le
perustettiin t k 7 päivänä kaksi C a ­nadan
Suomalaisen Järjestön osastoa,
yks! Kiviksskelle ja Mlnenlntolaam
Iltapäivällä ken» kahden ^ k a a n ko^
koontui Joukko Kivikosken farmareita
t^une j a kello neljään mennessä oli,
suoritettu C S J m osasten perustaäoi-rien
paikkakunnalle, utidelle osastolle
oU valittu virkaiUJat, päätetty Järjes­tää
ensimmäinen: tilaisuus haalille Ja
tehty suunnitelmat kesätoiminnan
suhteen .-
lilalla kello kahdeksan tienoissa ko­koontuivat
Intolan farmarit. Kun oli
keskusteltu yleisestä tilanteesta ja C S -
J : n osaston perustamisen t3rp2ellisuu-desta
päätettih pertistaa intolaan*CS
^ : n osasto, jonka jälkeen suoritettiin
kaikki asian edellyttämät viralliset toi­menpiteet/
Intolassa seulovana tiistaiiia<'ja K i ­vikoskella
virne sunnuntaina pidetyis­sä
elokuvien esitystllaisuuksissa esitet­tiin
vastaperustetut CSJ:n osastot,
yleisölle Ja CSJ':n läns^-Ontarion alue­komitean
puolesta lausuttiin osastot
tervetulleiksi yhteisesn rauhan rhita-maan,
taistelemaan farmarien paikal­listen
etujen puolesta Ja csallistumaän
CSJrn valistus- j ä kulttuuritoimintaan
tämän maan suomalaisen väestön kes­kuudessa.
Kaikissa näissä neljässä t i ­laisuudessa
oU Vluekomitean ediista-jana
aluekomitean jäsen A. T . Hill.
Merkille pantavana yoidaan maini­ta,
että äskettäin -pidetyssä CSJ:n
länsi-Ontarion aluekonferenssissa va-
Uttin uuteen Intolan osastoon jäse­neksi
lupautunut Matti Korhonen y h ­deksi
tämän alueen edustajaksi äsket­täin
Torontossarnpldettyyn Canadan
toiseen rauhankongressiin, joka pidet­tiin
samaan aikaan kuin täällä perus­tettiin
nämä kaksi uutta osastoa. T ä ­ten
on toveri Korhonen tilaisuudessa
puhumaan rauhan asiasta tämän alu­een
suomalaiseUe kansalle kiin hänelle
järjestetään vierailu eri paikkakunnil­le
aivan lähiaikoina. — Kulkija.
Suuri konsertti
tulossa Pöhjoisf
— Johanson piti ^OQn ,
liscssä juhlassa. ^ ^ ^ ^ l
— No, mistä hän puhui-.
— Sitä hän ei siaonml
« - .
ALNASYYlUSEx
"Jcs te tarkoitatte sää" a,vi
oipoika. -joka aina joutj^, '
niin se olen minä."
- E l YSKÄÄ ESJtt-
Delmothisa. länsi-Saksaaa, i
käinen nuori mies erään
kaupan Ikkunassa julisteen- ^
enää", m n meni kauppa'aB
neUe tarjottiin Pulloa, jossa <«;
keaa neststtä. Hän osti seu.
Kun nuori mies seuraavajsa
na heräsi, oli iiänen kurkhaJ
täynnä sitkeää limaa, että tbskäl
tä lähti. Nuori mies Öihfljti tl
sin kemlkalikauppaan Seia IM
tietää ostaiiesnsa nestettä. joDi J
lään kengäpohjia, niin että ne­vat
aina kuivina^'. Jakuteai
on jalkojen kastumisen yltiaa j
tyksen mukaan pahimpia yskjai
syitä. Sitä tarkoitti juliste ' B ,
enää".
fastaobi
slstään tässä naaässa, vaan koko maa­ilmassa
ja että ne sodat, joitä parhail­laan
käydään lopetettaisiin heti ja et­tä
kaikki miekat taottaisiin auroiksi.
Silloin vasta voi thmlskimta hengittää
vapaasti iirxn el e i ^ ä minkäänlaisia
sota-aseita tehdä, sillä niin kauan ktm
sota-aseita tehdään niitä taoskin käy­tetään
ja ihqiiskunnan pitää olla a i ­naisessa
sodanpalossa Ja tuijottaa epä­varmaan
tulevaisuuteen. — Toni..
,. So._PorcupIne.-^ Viime kirjeessäni
arvioin, että ne sekakuoromme kon­sertit
pidetään tk. 21 ja 28 päivmä.
Sen jälkeen tapasin'Riku Vuorimäen.
Hän sanoi, että näytelmän tähden
meidän on siirrettävä niitä viikolla
eteenpäin, siis se tietää sitä. että a r ­voisalla
yleisöllä pn tilaisuus nähdä
vain paremmin harjoitettu ohjelma.
Oikeastaan kuoromme onkin pyrkinyt
tähän ja tässä voin etukäteen sanoa,
että ohjelma tulevissa konserteissa
tulee olemaan arvokas ja, samalla
mcnipuollnen. Monipuolisempi ku­katies
kuin koskaan aikaisemmin.
Ajatellaanpa njrt tätä. Seka­kuorollamme
on aivan "tuliterä-lauluja"
useampia, sitten' niitä
mitä olemme pitänyt mielessä t u ­levaa
laulujuhlaa varten. Niitä
tosin olemme jo aikaisemmin
laulanut mutta ei koskaan niin hyvin
kuin tulemme tässä konsertissa lau­lamaan.
Sitten naiskuoromme tulee
päästämään ihmismieliä ilahduttavat
laulut kansan kuultavaksi. Soittokun.
tamme pojat ttdevat taas näyttämään
mitä ovat oppineet sitten viime näke­män.
Timminsln haaliyleisöll/e se
tulee olemaan jotakin uutta ktm kir-kassilmäisei
miehet ovat kirkkaiden
torvien takana. Näiden lisäksi on
duetot, soolot yimä tuo noleluinen
näytelmä 'Xenmtojuomä", Jossa- on
lauluja useampia.
l ^ l ä olette arvoisat lukijat saaneet
jonkinlaisen käsityksen siitä? miten
arvokas Jä monipuolinen ohjelma tu-
.Kysym>;s: Minkälaista injittpij
täisi käyttää kasvimaalla "CutTTjj
tuholaisia vastaan? - r Tietoa
Gcraldtqn, Ont.
Vastaus: Braniin seattua
Green myrkkyä, mita saa osta
menkaupoista, mutta voi hali
valmistaa itse seuraavan kaarja
kaan: 25 paunaa brania, 1 pausi:
ris Green myrkkyä, 1—2 harttjj
paa malassia ja niin paljon vettä,
seos kostuu. Tällainen ams
eekkerinalalle.
* • . « • «
Kysymys: Onko toimituksella tii
mikä hoitotapa tai meneti
parantaisi lehmän niii^tä «
(warts) mitkä kasvavat i - ^ - ] ;,
[maa pitkiksi?
Mikä on Suomen rahan ano
seen dollariimme verraten? - A.
tiainen, WOOQS, Ont.
Vastaus: Lehmän vetimien
parauevät sillä, että mihin
castor-öljyä kahdesti päiväsiä. :
Canadan dollarista saa nyt noij
Suomen markkaa.
lee kupröjemme tämän.keväisimt
sertteihln. • Nytpä sanockm nei
Ensimmäinen konsertti täällä;
pään haalllla on tk. .28 päivän 1
ja toinen Timminsin haallU» 1
kuun 4 piivän iltana. Seuratla|
moituksia alkamisajoista, ym.
. Ensi sunnuntai-iltana
täällä Eteläpään haalllla sarjaji
päättäjälskemut. Näihin kots
kaikki len-etulleeksl mutta
ne, jotka ovat tavalla tai toisöj
salllstuneet juhlatouhumme ani'
sessa ja niitä ihmisiä on
oman kylämmekin. Tenetuloii
ki! Siellä ei tosin suoriteta
viraHista ohjelmaa, mutta josj
varaa sitä vapaaehtoisesti niia t
tuloa esittämään. Mitään
ja. el peritä ja ra-vintolatari£a|
myöskin kaikille vapaa. Siellis^
me kuulla kummankin sarjan»
liset tulokset "virallisesti".
Vanhaan maahan täältä
tänä kesänä useampia. Jott'
sitten matkusti Mni ja Nick •
nen ja Timminslstä
jäsenet Aino Korkola, Martt» t|
ranta ja Jalmar Kuitunen: B3f
hän arkana matkustavat täälls S
ja Matti Visti. Ellen Ja HBaöJ
iTnen. Hauskaa Suomimatkaat'
tan kaikille. Syksvllä koolf^
tulevat takaisin ennen "moilno,^
aikaa. — H .
; miilta...
terästyöläisten rahoja käytetään hajoitustyön hyväksi: ''SI 15viikko-palkan
lisäksi he (Hajoittajaljiaa :^12 kulunkieosa peitoksi joka
päivä uikossa, nostaen heidän Mikkopalkkansa S199 henkeä kohti."
Lisäksi tule\-at kalliit ilmoitukset porvarilehdissä. pitkät j*a paksafcra-diopuheet
jne. ' ,
Hajoitustyö on kovin kallista leikkiä!
Tämän kirjoittaja liittyy niihin, jot­ka
toivovat, että kaikki moraalisaar­naajat
hirtettäisiin lähimpään happa­mia
omenia kasvavan puvm tuke-vimpaan
oksaan, sillä suuri osa heistä,
elleivät kaikki, antavat pyytämättä
hyviä neuvojaan sen kiu-jan käsitys­kannan
mukaan, että "tee kuten m i r
nä sanon, eikä niin kuten minä me­nettelen".
AUemerkannut ei suinkaan ole täs­täkään
synnistä vapaa, mutta kai­kesta
huolimatta on pidettävä kiuk­kuinen
moraalisaarna, ei tosin omas­ta
vapaasta tahdosta, eikä omasta
aloitteestakaan, vaan "suuren yleisön"
pyynnöstä.
"Suuri yleisö", pyhästä vihasta pu­hiseva
ikäneito,; Joka normaalislEsa
olosuhteissa on säyseä ja kaikin puo­l
in * ^ u k i i n m e n i ^ " ystäväni, antoi
tässä päivänä muutanoana äkäiseltä
kuuluneen puhelinsoiton Ja siitä se a L
" k o i :
"BeUo!"
"Hello, (mko se Vapauden lalaker-turi?"
huusi hän.
"O-on, yksi sellainen."
"Mikä hitto teitä siellä Vapaudessa
vaivaa. Te kirjoitatte ilmoista, juhla-ja
merkkipäivistä, kirjallisuudesta,
järjestöistä, hyvistä ja huonoista i h -
ndisistä, mutta ette koskaan asias-
•ta;-..."
"Mikä puffl nyt on jäänyt'mainit­sematta?"
ehätin välihi.
"Pyh! Viisi minä nyt veisaan teidän
puffelstanne!"
"Mutta herran tähden . . . " '
" E i noitaan ikiertelyä-«eEcä 'mut-tia'.
sillä nyt el ole kysjrmys sen. vä-hemniiästä
kuin suomalaisten kansal-
Usmaineesta."
"Onhan sitä Vapaudessa jnritetty
...'*;sain väliin sanotuksi.
" O n jTitetty. niin Ja puhuttu suo­malaisten
kauniista vapaustraditiols-ta.
on puhuttu Kalevalasta, Ilkasta,
punaisten Jalosta joskin epäonnislu-neesta
taistelusta. Mutta miksi ette
puhu yhtään sanaa puhtaudesta..."
. "TUota hoin, en oikein ymmärrä,"
"Vai et yjhmärrä. Nb kuulehan,"
"liöydätkö mistään sen sievcmpää ja
kauniimpaa liaalia kuin on meidän
Minulla ei ole mitään sitä v a ^
tä ihmiset voimistuttavat'
suukumia puremalla. I
kaikille suukumin
kää herran nimessä panko -
hierottuja suukumin paloJa^
hin ja feiniin. mistä ne
kiinni naisten hclntioihin ja '
_ ja mistä niitä ei^saa po3
kuin atomipommilla."
haalimme. tarkoitan C S J : n Sudburyn
osaston haalia."
"Sievä se on, joskin niitä on.toisia-k
i n . . . " ; • '.•
"Älä yritä mcimä pois asiasta. Meil­lä
on kaunis haali ja siellä on ineikä-lälselie.
kodin tuntu.:. Mutta mitä .sa­not
sellaisesta kun suuri, lähes kuuden
jalan mittainen mies vetelee haikuja,
heittää palavan savukkeen pätkän
lattialle, astuu päälle, että maa tö­mähtää
ja hieraisee tuhkat Jokaiseeni .
pienimpäänkin lattiarakoon?" {Jättävät 'toileUssa" ^
"Huono juttii. mutta miksei laiteta 1 ja pesualtaan "ruttanxatu^
tuhkakuppeja*:' lausuin Jotakin sano­akseni,
vaan se oli ilmeisesti liikaa.
"Vai ei ole tuhkakuppeja. Niitä on
joka ainoalla pöydällä, mutta Jokin
suomalaisesta puhtaudesta Ja muusta
kansallisperinteestämme y l p e i l e vä
suuri miehen korsto heittää tuhkat
lattialle Ja astuu vielä päälle. Ja
tiedätkö sinä. me pienet Ja hennot
naiset, joita te miehet miika säälitte
Ja autatte. Joudumme sitten ne tuhkat
kalvamaan pois lattianraosta." <
"Mikä sen miehen nimi on, jos saan
luvan kysyä?"
"Kysy sinä. nimiä. En halua tästä
mitään persoonakohtaista juttua teh­dä,
varsinkin kun tiedän, ettei hän
ole ainoa syntipukki."
"Onko mitään muuta", kysyin vie­lä
rarznuuden vu^JcsL
'Eipä Juuri. Tekee oikein sydämes­tä
asti hyvää kim sain sanotuksi suu­ni
imhtaaksi .'.. Jaa odotahan vielä.
Hyvä on.' j
Niin, ja kä.ke kaiikia nL^'
koon se kotona tai y l ^ ^ ^ ^
samme haalllla - ^
seuraamaan miten b T ^^
ihmiset m e n e t t e l e v ä t ^ -J
'lEntäs jalkojen pyy:
tin minäkin puolestani^ .
"Alä lainkaan rirnuiie
taukseksi. "Ellei tästä
suuren yleisön protestia
Ja sikamaista likaisuutta
loin "telehvoreenaan" a
Jaan, sinne Vapauden
seen. Ja osoitan kuinlo
kehnosti Vapaus raaiu
^tausperinnettämaie »
allakin." ^
Niin, tässä se " s m i r ^ I^
testi sitten c n i i n . ^ ^
moraalisaarnaajat ^
taja niiden DU&ana,^^^
mutta o n niissä l o o r a a J ^
kus perääkin, ainakin
säkoura.