1949-10-27-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmmm-- •J•.••- 5i'^ii'v•.T'•^J'S•••"' fi«•>^;;•;i-;':••.• 1' •• mm ml/-: ' l i i , ! Hi: i iBlTU 2 Torstaina, lokak. 27 p., — Thursday, Oct. 27; Qrgtn of Ftamlah ^•'•"•^»"f A - tBbUalied Nor. eth 1917. Asttaorteed H aeeond d a » mall by tbe Post Otfloe HeputaexA,, Ottev». Pob- Itabed tbrtce ireeklyrTnesdaja. Itatmdsys M d SAtnrdByi by VI^AQI 8t W, Badbmty, OnÄ., Oaiuula. TelQdliBDM' Sdttorlia QCfk» «ddrcM B<ac « . 8n<lbgqr, Qptttto. XILAUSBIiniAT: . - Cazuutaau: 1 vk. 8.00 e kk. 3kk.2iX} TbdymSoUn: 1 fk. 7 i » 6 kk. SuomMM: 1 Vk. TM e kk. 4J39 Mitä muut sanovat Attleen kurjistumisohjelma Kuten lehtemme etusivulla tänään julkaistavasta Lon-topn uutisesta ilmenee, työväenpuolueen oikeistososialidemo-kraattinen pääministeri Attlee esitti viime maanantaina Britannian kansalle uuden "kieltäytymisohjelman" joka kaventaa edelleen tavallisen kansan leipää, jotta rikkaat voisivat kriisin kehittyessä säilyttää suuret voitto-osinkonsa ja lisätäkin niitä.' Ei ole ihme, vaikka torontolainen torylehti Globe and Mäil kirjoitti tiistaina toimituspalstallaan: . . S e on kova esitys mille hyvänsä maalle, vieläpä Britanniallekin; ja merkit lisääntyvät, että mr. Attlee ja hänen ystävänsä haluavat jakaa nykyisen oppositionin (Britan-liian torypuolueen) kanssa vastuunalaisuuden*tämän esityksen täytäntöönpanosta." Britannian arkkivanhoillisella torypuolueella ei todellakaan ollut mitään muuta sanottavaa "sosialisti" Attleen "kiel-täytymisohjelmasta" kuin se, että enemmän sellaista tarvitaan suurperhojen pohjattoman kukkaron täyttämisen hyväksi! Ättleen "kieltäytyrffisohjelman" pääkohtana on käsitys, että brittiläisten työläisten täytyy tehdä enemmän ja kovemmin työtä, mutta sen vastineeksi he saavat pienemmän palkan, eli kuten torontolainen Globe and Mail lausui "he "(työläiset) ovat pyytäneet enemmän mitä he todellisuudessa tarvitsevat". Kovenrimasta työstä annettava huonompi palkka toteutetaan siten, että pidetään palkat jäädytettynä, koröte- ,,taan välttämättömien ruokatavarain, kananmunien, pekonin, kalan ja rusinain hintoja hetikohtaisesti ja muita hintoja tietysti jälestäpäih, sekä ikuistetaan slumit ja koulujen puiitteet • hidastuttamalla asuntojen ja koulujen rakennusohjelmaa, "'kaiken kaikkiaan Attleen "kieltaytymisohjelman" mukaan työväenpuolueen hallitus perii kansanjoukoilta noin 280,000,- .,,000 dollarin lisätulot vuodessa ja siitä vaivainen $85,000,000 säästö sotamenojen kohdalta. Kuinka epäoikeutettu tämä kansan hyvinvoinnin kustan- • muksella laadittu uusi "kieltäytymisohjelma" on se näkyy seuraavasta: . Bfitännia kuluttaa nyt noin $2,500,000,000 vuodessa sota- , .jnerioihin, eli lähes kuusi kertaa enemmän kuin v. 1935—36. Samalla kertaa on noin 1,500,000 henkeä asevoimien palveluksessa kuluttamassa maan varoja aikana, jolloin puhutaan^ että ainoa ulo^ääsytie on tuotannon'lisäämisessä! Mutta oikeistososialidemokraattisen Attleen hallituksen mieleen ei tule näiden hirvittävien sotamenojen tuntuva'vähentäminen. Sensijaan se haluaa ratkaista tämän kriisin ka- ; ^ ventamalla kansan muutenkin oh kaiseksi käynyttä leipää. • ' On myös paikallaan todeta, että tällä puolen Atlantin on levitetty eräitä harkitusti laadittuja valheita ja puolitotuuksia, joiden tarkoituksena on "oikeuttaa" Britannian kansan kurjistämisohjelma. On puhuttu päljorir Britahniäri Karesta "köyhyydestä", "sosialistisen" järjestelmän tuotantotehon kehnoudesta, lyhkäisistä työpäivistä ja siitä, että työläiset saaVät enemfiriän mitä todella taryitseyat, kuten Globe sanoi. Mikä on tosiasia ylläolevien seikkojen suhteen? Britannian leijona ei luonnollisestikaan ole enää niin mahtava kuin se. oli^ftne^. Mutt^ se ei suinkaan ole Britannian kansan syy, joka nyt jolituii kantamaan kapitalistisen järjestelmänsä tekemien syntien kuormaa ja maksamaan käpitalistiensa hy-välc^ i toimivan "työväenhallituksen" suunnattoman suuria sötainenoja. Kun puhutaan Britannian suuresta köyhyydestä silloin tulee muistaa, että se käyttää noin $2,500,000,000 sota-menoihin, pitää 1,500,000 parasta miestään asevoimissa ja kontrolloi edelleenkin koko brittiläisen imperiumin tosin rakoilevaa, mutta vieläkin suurta markkina-aluetta. Mitä taas tulee brittiläisten työläisten tuotannon "kehnouteen", niin muistaa sopii, että teollisuuslaitostensa jälkeenjääneisyydestä huolimatta brittiläiset työläiset tuottavat nyt 26^ enemmän kuin v. 1939, ja että Britannian vienti ulkomaille on nyt 50% suurempi kuin v. 1939. Samalla kertaa on hyvä muistaa, että brittiläiset kapitalistit kahmivat viime vuonna voitto-osinkoina $746 enemmän kuin v. 1947. Pääministeri Attlee sanoi "kieltäytymisohjelmansa" esityksen yhteydessä, että muutamien teollisuuksien olisi ryhdyttävä teettämään pitempää työpäivää työläisillään, siten lisäten sitä harhakäsitystä, että "sosialistisen" Britannian työläisillä on aivan luvattoman lyhyt työviikko. Tosiasia luonnollisesti on ,että brittiläiset suurkapitalistit ovat vaatineet työpäivän yleistä pidentämistä ja "sosialisti" Attlee siunasi .sen nyt. Mutta sellainen käsitys, mikä tällä puolen Atlantin vallitsee melko yleisesti, että Britannian työläisillä on 40 tuntinen tai sitäkin lyhempi työviikko, on kaikkea perää vailla. Britannian teollisuustyöläisten keskinkertainen työviikko on 45.3 tuntia, lukeutuen tähän tosin yliaikakin. Mutta teollisuustyöläisten viikko on lyhentynyt v. 1938 jälkeen virallisten tietojen mukaan vain 1.2 tunnilla viikossa. Brittiläiset hii-lenkaivajat, jotka työskentelevät ääiettömän vaikeissa olosuhteissa ja vanhentuneiden työmenetelmien alaisuudessa, ovat voittaneet itselleen 7.5 tuntisen päivän ja 5 päiväisen viikon, mutta tämä on poikkeus yleisestä menettelymuodosta. Niinpä esimerkiksi Observer tiedoittaa työpäivän pituudesta seuraavaa: v Sementtityöläisten viikko on 54.2 tuntia, mineraaliöljy-puhdistomojen työläisten 48.2, raudan sulattajien 54.2, sähkö-lankojen ja kaapelien tekijäin 48.9, kauppa- ja virastovälinei-den valmistajien 49.7, korkkimaton ja nahkavaatteiden val-ttnistajien 49, tie- ja transporttityöläisten 51.6. malmikaivok-sissa työskentelevien 44.7, työkalutyöläisten 44.6 ja vaatetus-työläisten viikko 45 tuntia. Nämä tilastot osoittavat, että puheet työpäivän pidentämisen tarpeellisuudesta ovat yhtä paljon tosipohjaa vailla kuin työväenpuolueen hallituksen muutkin verukkeet kan-sainjoukkojen elintason huonontamiseksi. Toiselta puolen on kuitenkin todettava, että pääministeri Attleen uusi "kieltäytymisohjelma" on johdonmukainen seuraus punnan arvon alentamiselta .minkä nimenomainen tarkoitus onkin siirtää kehittyvän talouskriisin kuorma työtätekevien kannettavaksi. Lisäksi pääministeri Attleen "kieltäytymisohjelma" alleviivaa uudelleen sitä tosiseikkaa, että ksdkkiparantaväksi ihmelääkkeeksi leimattu Marshallin avun ohjelma on täydellisesti epäonnistunut — Britannian talouselämän vakiinnuttamisen ja parantamisen asemesta se on ^Jtuottanut ep^yakaan kriisitilanteen ja kansanjoukkojen elintason yleisen kiarjistamisen. Pahin puoli asiasta on se, että AJATTELUKO' OX.TAEPEEIXISTA Englantilatse=ta nmoai;asta Sou-theysta on ka.siiu, •etta keskustelles-gaan erään kveeJcarjnaisen kanssa hän kertoi siitä miten hänen päiväriKä j kuluva-,. Hän «anoi opiskelevan-sa {piortugalianiieltä partaaasa ajaessaan, 1 sspanjankieltä tunnin ennen aamiais- • ta j a .selitti miten hän aamiaisen jälkeen kirjoitti ja tutki lounaaseen asti — sanalla sanoen, miten koko hänen I elämänsä kuluu lukemisessa, kirjoit-j tamifessa, puhumises-sa, liikunnan I harra.'itamise.-:£a ja nukxumisessa. L o . • petettuaan selostuksensa tämä kvee-j karinainen ky.syj hiljai-sssti: " J a , ys- I täväni, milloin .sinä "äjatteret?"- —- j Charles Herbert Huestis. Toronto Daily Starissa. Alice Waterfield: vi Tuleeko Uudesta Kiinasta Samaan aikaan kun K i i n a valmistuu suuriin voittoihin teollisuusrintamal-la, niin amerikkalaiset lehdet ^ huokuvat imperialistien pelkoa silta, että he onnistuvat siinä. Kaikki teknilliset vaikeudet, joita K i i n a n vapautetut kansat kohtaavat, suurennetaan. Saavutuk-sista vaietaan taikka ne .sa. lataan. Syy tähän on yksinkertainen. K i i nan Kansantasavallan saavutukset Pan Yung, joka on 24 vuotias, valvoo seitsemään veturia. Pan voitti kansallisen trmnustUksen sankarityöllään kun hän kuljetti 37 vaimulastia triliittiä vaarallisen alueen läpi kenraali U n K a o n armeijalle. Fan i l moittaa, että JMöntshiuiassa on nykyään enemmän vetureita käytännössä kuin japanilaisten miehityksen a i kana. Rautatietyöläisten ponnistelujen ttiloksena veturit nykyään vetä-osoittavat sen imperiaJistien väitteen | vat 10 rautatievaunua enemmän kuin KUNINKAALLINEN' VASTAANOTTO General Brock hotellin kahdestoista lattia eristettiin lauantaina Niagara Fallsilla . . .Canadan hallitas oli vuokrannut 20 huonetta arvovaltaisen vieraan, Intian Pandit Jawa-harlal Nehrun nautittavaksi . . . Hän Lstul' vaatimattomasti $40 päivässä maksavassa huoneistossaan . . . J a 20 jalan . pää-ssä Nehrun huoneen ovesta oli kymmenkunta poliisia cdot-tama. ssa mitä hyvänsä hätätilannetta . . . Paterson Hewat, Globe and Mailissa. * ' * . * VASTOINKÄYMISTÄ YHDEKSI K E B R A K Si PoliLsituomari Elmore sanoi 54-vuo-tiaalle Clifford Pergusonille tänään oikeustalolla: " K u n teillä on olutta vatsa.ssa, ja viiniä mukana, sekä autossa huonot jarrut eikä ajolupaa . n i in teidän pitäisi tietää tekevänne väärin," Fergitson sai .$15 .sakon... — Uutistieto Toronto Daily Starissa, lokak. 25 pnä, KANSAN MIELESTÄ VAPAUSARMEIJA Kanton. — Kantonin kaupunki me. nee joka päivä askeleen normaalisuutta kohti, mutta se on vielä kaukana siitä . . . Kommunistien lippuja i l maantuu enemmän mutta niitä c-i ole paljoa, dli hämmästyttävän vähän riemukkaita mielenosoituksia sen johdosta kun kommunistit valtasivat kaupungin. Kaikesta huoliifiatta näyttää siltä että asukkaat katsovat kommunistien saapuneen vakauttajina... Kantonin Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen yhdysvaltalainen sihteer i Edward H. Lockwood, lokak. 25 pnä julkai3tu.ssa A P : n kirjeessä. OJASTA A L L I K K O O N , ...Punnan arventalentaminenWall Streetin johdolla 4.03—2.80 Yhdysvaltain doll^iin verraten on aiheuttanut pettymystä, ehkä siksi, että mahdollisten etuisuuksien saavutt^miseksj tarvitaan enemmän aikaa. Myyntien suur i lisääntyminen Yhdysvalloissa, mikä t|irvittaisiin devalvoinnin oikeuttamiseksi, ei ole näkyvissä., Täniä tpsi-asia. selittää, suurelta määrältä sen uuden. kleltäytymisannoksen, minkä mr. Attlee eilen tarjosi kansakunnalle nautittavaksi... — Toronto Daily Star. Suomen kom.>puolue esittänyt protestin New York. — Suomen kommimisti-nen puolue on tuominnut Yhdysvaltain yhdentoista kommunistijohtajan saaman tuomion aatteiden tuomioksi. Suomen kommunistisen puolueen puolesta Aimo Aaltosen ja Ville Pessin allekirjoittama.ssa sähkeessä sanotaan: Suomen kommunistinen puolue on solidaarisuostunteiUa seurannut teidän puolueenne 11 johtajan urheata taisteluja ihmisoikeuksien puolesta. Me olemme vakuuttuneita siitä, ettei luokkatuomio voi lopettaa teidän taisteluanne kommunististen aatteiden, demokraat-tisften oikeuksien ja kansan elintason parantamisen puolesta. Jat. kakaa menestyksellistä taisteluanne Amerikan kansan hyväksi ja imperialististen piirien tappioon saattamiseksi. paikkaansapitämättömäksi, että mo-nopolikapitallitien "kcirasyö koiran" mBnetelmä vain menestyy. Jokainen tuotannon nousu voimistuttaa maailman rauhaa. Sorretut ja siirtomaa-kansat saavat uutta intoa heidän oman kansantasavaltansa pystyttämiseksi. Uusien menettelymuotoja keksitään talouden kehittämiseksi kansan eikä monopolikapitalistien hyödyksi. Kiinan kansanarmeijan jokainen veltto tuo lähemmäksi sitä hetkeä jolloin tunnussana "kaikki rintamaa varten" täytyy vaihtaa tunnukseksi "kaikki tuotantoa varten.". Jo nykyään on havaittavis.sa selviä todisteita teollisuuden kohottamisen edistyksestä. , K i i n a n Kansantasavallan teollisuus jakaantuu seuraaviin eri kategorioihin: • 1- Tehtaat ja yleiset tuotantolaitok. scft, jotka on 'otettu kapitalistisilta byrokraateilta (pääasiallisesti, neljältä sotarlkolllsperheeltä Chlangilta, K u n - gllta, Soongilta ja Cheniltä). 2- Yksityiset tehtaat, jotka eivät ole monopooliluontelsia. j i3- Osuustoiminnalliset tuotantolai- ' toiset. Byrokraattisilta kapitalisteilta otetuissa tuotantolaitoksissa tuotannon teknilliset muodot säilytetään. Kaikki työläiset, paitsi vastavallankumouk. selli.set ja saboteeraajat, pidetään edelleen työssä. Kansanvapausarmei-ja taikka Kiinan Kansantasavalta määrää näiden tuotantolaitosten tuotannon johtajat. Täyttämättömät palkat täytetään entisillä työntekijöillä sikäli kun vain on mahdollista; Kaikista tuotantcsuunnitelmistä ja probleemeista keskustellaan perinpohj in kalkkiin tehtaisiin järjestettyiden unloideh kanssa. •Yksityiset tehtaat, ensimmäisen kerran Kiinan historiassa, ovat saaneet todellisen vapauden kehittää toiniintaahsa; Seiri' jälkeen kun mo- 'net saivat kokea'Chiahgin manöövee-rejä kaikkia muita, paitsi neljänper. heen- omistamia tuotantolaitoksia, vastaan ne ovat päättäneet jäädä tuotantolaltoksiihsa senjälkeen kun vapausarmeija saapui. Tari Kah-kee, Singaporesta oleva kiinalainen teollisuusmies, jota pidetään ulkomailla olevien kiinalaisten johtavien teoUisuusmiesten puhemiehenä, äskeisellä matkallaan läpi-vapautettujen alueiden ylisti "äidinmäan vallankumouksen suurta voittoa" ja ennusti, että "suurin osa merentaka-na olevista kiinalaisista kannattavat japanilaisten alaisena. 'Tuotanto" oli.avaitimnus vapunpäivän aikana Kiinassa. Mukdenlssa Kommunistipuolueen keskuskomitean koillisjaostcn sihteeri Kao Kang kertoi aiantshurian kansan suuresta teollisuustuotannon kchottamieesta ja kehoitti rakentamaan teollisuudesta rikkaan Mantshurian. Kaivostyöläiset kohottivat kuukausituotantoaan 3--6 tonnia ja yksi kaivostyöläisen Pusin kivihiilikalvoksiessa kohotti kuukausi-tuotantonsa 10 tonnia. Yenanlssa, Kiinan vallankunlSuk-sen kehdossa. Kansan väpausarmeijan tukemiseksi on ollut käynnissä kiihkeä tuotantokamppailu. Viikko Nahkingin vapautuksen jäi-' keen oli vappujuhlat ja sen kunniaksi työläiset vaativat tuotantokuötat ja niin pian kuin he .saivat ne, he ryhtyivät keskusteieniaan miten ne voidaan ylittää. Se kuinka sUurta merkitystä kulttuurilla on tuotannon kohottamis?ssa on elokuva "Kertomus prikaatista", joka on tuotettu vapautetussa Mant- .shurlassa. Sitä näytettiin Pekingcs-sa yhtäaikaa viidessä teatterissa ja sillä oli valtava menetys. Kertomus kuvasi rautatierakennustyöläislä, j o i - 'den täytyi voittaa suuria vastuksia rakentaessaan tärkeää rautatiesiltaa. Kun filmiä valmistettiin, niin näyttelijät elivät rautatierakennustyöläls-ten kanssa ja he näyttelivät nliii luonnollisesti osansa, että eräs rauta-tietyöläineh nähdessään heidät sanoi: "Tämä kuva on meistä työläisistä. Me olemme tällaisia." Tiede myöskin liittyy tuotantoon. J . C. Tsao,, Yleis-klinalaisessä tieteellisten työläisten kongressin osallistuja, huomauttaa, että "teollisuus ja tiede kuuluvat yhteen j a meidän käsitykseintne ,6n, että edellinen on jälkimäisen perusta . . , Maatalous-ja teolllsuustuotahnori kehottaminen ja karisaUisenteöllisuden nostattaminen on osa .jokaisen kiliiäiaiseri tiedemiehen velvollisuuksista . . . " . koska Mantsliuriä' oh oUUt kaik- •kein kauemmin vapaiitettu teoilisuus-aliie, n i in tne ybiinme enerhmäin p i i - hua* sen tuotantosaävutuksista kuin toisten alueiden. Vuonna 1948 oli sähkövoimatuotanto käfcsinkeirtalstet. tu V.4947 verraten — 1,500 km: uutta sähkölinjaa vedettln eri' puolilla Mantshuriassa sijaitseville kivihlilil^aivok-sllle ja'teoilisuuslaitoksille. k l y i h i i - leUä käyvien sähkötehtaiden tuotanto on kohonnut puolltoistai kertaa kun samaan aikaan polttoaineen kulutus Pushun öljypuhdistimo tuottaa 50 prasenttia enemmän kuin Kuomin-tangln aikana. Mcnlen tuotteiden, joiden tuotanto on lisääntynyt, joukossa dvat paperi, kemikaalit, lääi-keei, keinokumi, värit, kehaolannok-kieet dynamiitti jne. N. Balashov joka äskettäin matkusti läpi Mantshurian, kirjoitti New Timesin elokuun 17 päivän numerossa: "Kukaan, joka on nähnyt Harbinis-sa ennen 1945; eJ voi olla huomaamatta elämän ja ihmisten muutosta tällä ajalla. Kaikkialla tapaatte telineitä. Teollisuuslaltdksla, koulua, sairaaloita ja asuntoja korjataan ja toisia r a - , kennetaan. Työväenluokan asema on muuttunut jyrkästi." Mutta tämä on vasta alkua siitä mitä tuleman pitää. Mutta viipyy vielä pitkän aikaa ennenkuin Kiina voidaan muuttaa teollisuusmaaksi. I l man tätä rakennuskautta, sanoo K i i nan Yleisen Työväenlilton varapuheenjohtaja LI Li-san, " K i i n a ei vei saavuttaa taloudellista itsenäisyyttä sekä siiverenlsuutta ja kaikkein vähimmän toteuttaa sosialismia". K i i n a n kansa tietää että tämä voidaan toteuttaa. Kesäkuim 1 päivänä Shanghain jDormestari kenraali Chen Yi sanoi seuraavaa: ' "Imperialisteille ja Kiinan feodaa-livallalle otti 100 vuotta ennenkuin ne kykenivät antamaan Shanghaille nykyaikaisia rakennuksia, asfalttiteitä ja tehtaita. Miitta, luottaen meidän työväenluokkaan ,talonpoikiin, nuoriin intelliiktuaaleihin ja muihin yhteiskuntaluckkiin voin taata, että viidessä taikka kymmenessä vuodessa meidän jälleenrakennustyömme voittaa s^n riiitä ne saivat aikaan sadassa vuodessa." Southporcupinelaisten osuustoimintäväen huomioon Saomalaistoi onnistolniiiitoiltaa lietetään C ^ r n S o ^ ^ l^änrei^tnen cs. haalilla" loKUniui 30 p;n». alkaen fcell<»'8 iniiil£ ^Sidlä diua-kosteina o!cmiirtofaniiinaKta7' ejäbi-via ja vinrokkeUa. Älkää mvsAAsL-ki tätä tUaisantU; Toronfössa^afmis- TÄT; vanginvar- Lehtemme viime tiistain numerossa kerrottiin uutinen ' kuinka Suomessa Muhoksen pitäjän Kylmäläftkylässä syyskuun 24 pnä tapahtui Pelson varavankilan vartioiden verilöyly työväentalon rauhallisia ihmisiä "vastaan. Juuri saapatfeissa Suomen lehdissä kerrotaan, että yksi verityön uhreista, työmies MSfttT Makkonen on kuollut saamiinsa vammoihin. Makkonen toimi mainiltiuia' iltana Työväentalolla järjestysmiehenä ja sai pistoolinluo-delsta luodin vatsaansa. Toronto. — Pitäisi taasen vähän p a kista jotain täältä Torontosta. Siis •ten'e, vain terve! Näyttää siltä, että täällä ovat kalkki vähän laiskoja, minä niinkuin muutkin. Mitä lehtikirjoituksiin tulee, pitäisi sitä olla joku pieni kyhäys edes kerran viikossa, vaan sanotaanhan sitä. että "laiskuus cn hyvä lahja kun sen osaa oikein käyttää". Onhan minulla vähän oikein asiaakin, eikä vain moittimista. Tämä on kuorolaisille ja kaikille laulun harrastajille. Martti tässä tuli luokseni jä sanoi, plstäpäs vähä.n mustaa valkoiselle ja anna maailman kuulla totuus, että kyllä ne kuorolaiset kovin yrittävät. Koetin vähän pistää vastaan, vaan lopulta myönnyin, siis nyt yritän parhaani. Olemme suunnitelleet järjestää ison syyskonöertin täällä ensikuun 20 p. Niinkuin ennakolta tiedetään kuoro ja orkesteri ovat aina antaneet parasta ja niin se tulee olemaan nytkin. Harjoitukset ovat joka keskiviikkoilta. Kuoro on vähän laajennut, vaan vielä olisi paljon tilaa, siis uudet laulajat voivat vielä tulla mukaan. Tiedän, että niitä löytyy täältä paljon kun vain päättää, että nyt minäiun lähden mukaan. Paikat ovat avarat haalilla, että kyllä sinne mahtuu. No niin, silloin konsertissa sitä taasen saa kuulla, ei ainoastaan mahtavia kuorolauluja, vaan myöskin yksityisiä esityksiä sillä meillä on monta hyvää esittäjää antamaan pasaa». taan. Siis sanon näin ennakolta, jär- . on laskenut 30—50 prosenttiin. Suun-tätä hallitusta, kommunistipuoluetta, on ^aj^i3tei,j^j,ohottaasäh- ' ja sen puheenjohtajaa Mat) Tshe- ' Kuoli 75 V. ikäisenä Salmon Armissa, B. C. kuoli syysk. lopulla 75 vucden Ikäinen Jacob Mack (Jaakko Pitkämäkii, joka cli kotoisin Lapualta ja saapui Canadaan 1898. Hän työskenteli C P R : n palveluksessa kunnes v. 1911 osti maapalstan, jota iiän viljeli v. 1947 saakka. Sen jälkeen hän a.sui vaimonsa kera nuorimman tyttärensä luona Salmon Armissa. tungia. Monet Shanghain teollisuus, miehet ovat sanoneet, että nyt on Kiinalla viimainen tilaisuus rakentaa itsensä, että heidän ei saa sallia kommunistipuolueen epäonnistua, vaan antaa sille kaiken kannatuksensa. Kahdentoista päivän sisällä vapautuksen jälkeen suurin osa Shanghain tekstiilitehtaista. niin yksityisten omistamista kuin yleisistäkin, olivat käynnissä. K i i n a n Tasavallan kolmas päätuo-tantomuotoa on osuustoiminnallinen. Nämä osuustolmintalaitokset näyttelivät japanilaisvastaisen sodan aikana suurta osaa armeijan ja kansan varustamisessa. HalUtus rohkaisi niitä ja antoi niille rahallista avustusta ja osuustoimintaliikkeet levisivät kauppaloihin ja maaseudulle. Yksistään Shanghain maakunnassa sitten v. 1942 on osuustoimintaliikkeiden l u kumäärä kohonnut 100 y l i 8.000. K i i n a n nuoriso on aina ollut K i i nan vallankumouksen johtavin voima j a on sitä edelleenkin jälleenrakennustyöhön osallistumisessa. Yli 60 pros. Kansanarmeijan komentajia, poliittisia-, kulttuuri- ja teknillisiä työntekijöitä olivat nuoria. Mantshurian rautateiden, kaivosten ja raskaan teollisuuden työläisistä on nuorisoa ja kevyessä teollisuudessa on 50—60 prosenttia nuoria. Mantshiu-lalalnen rautatieläinen kövoimaa 40,000 kilowätllla, rakentaa 39 uutta ala-asemää, pystyttää 380 km. uutta sähkölinjaa j a korjata vanhaa linjaa 1,000 km. Ensimmäisen neljännesvuoden aikana V. 1949 ovat lViantshurian k i v i h i i l i - kaivostyöläiset kohottaneet tuotantoaan 6 prosenttia . Kuparin, lyijyn, sinkin, alumiinin, molybdhumin ja vanadlumln kaivamista Ja sulattoa edistetään j a geo-ligisia tutkiniuksia suoritetaan liusieri metällialueiden löytän^seksi. Useita kultakaivoksia" on alettu vilnieisen kolmen vuoden aikana. Tämän^ vuoden k)pp^mm_mennessa I^ahtshuriässa on tehty taikka korjattu 230.000 värttinää. Pakkaamoyhtiötä uhataan lakolla ' Toronto. —; C I O - C C L : n lihanpak-kaamotyöläisten unio on uhannut asettaa John Duff and Sons yhtiön lihanpakkaamolaitoksen Hamiltonissa lakkotilaan- jos ei tuo yhtiö hyväksy sovintolautakunnan ehdotuksia. Yhtiön sanottiin tarjoutuneen korottamaan palkkoja viidellä sentillä tuntia kohden, imutta on kieltäytynyt saattamasta sitä taannehtivaksi viime maaliskuun 1 '• päivästä saakka, kuten sovintolautakunta on ehdottanut. Yhtiö on hylännyt myös muutkin sovintolautakunnan ehdotukset. Roriijä rikkatunkiolla Kööpenhamina. — Muuan tarkastaja löysi äskettäin Kööpenhaminan yleiseltä rikkatunkijolta kotelon, jossa oli kuusi.sormusta, kaksi paria korvarenkaita ja. rannerengas , rfän piti löytöään arvottomana kunnes sittem-jestäkää niin, että marrask. 20 p. on vapaa kaikista muista hommista ja tulkaa nauttimaan laulun mahtavasta taiasta. "Tervehdys teille työn sankareille", ja "Nyt laulu työn jo kauas kaiu". Sitten pyydettiin vielä mainitsemaan niistä mahtavista laulujuhlista, jotka pidetään erisi kesänä Port Arthurissa. "Käskystänne, herra kap-teeiil", sanon minä. Uudet laulajat ovat/ tervetulielta, vaan .mitä pikemmin sitä . parempi, sillä toivoen, että .kaikki sujuu hyvin. Varsinkin se suuri kandaatti "Ihniisen poikii". Joka oh kaikkien kuorojen yhteislaulu. Kyllä meidän nupri johtajamme yrittää piarastaan. hymy huulilla, vaan kyllä hän osaa pila kovakin jos niin tarvitaan. Ymmärrettävähän se onkin, sillä h^n tarkoittaa kaikkien parasta. Siis vielä kerran kaikki mukaan ja "ääni sorrettujen kauas kaiu, kuin ulapoiden vinha tuuli tuo". — l.T. Hallowe'en tanssit Mattahan haalilla Mattawa, Ont. — Halloween tarissit pidetään trans-Canada hallilla t. k. 29 p:nä, alkaen klo 9 lp. Tervetuloa tansseihin ensi lauantaina, soittokin on kuulemma sella.ista, että p i täisi sopia n i in nuoriUe kuin vanhemmillekin. 'Siis kalkki haallUe viettämään hauska Ilta. Kai sekin lysti t>ian loppuu kiin tulee taasen kylmät ilmat. Siis haalilla tavataan! — S. K. SE E J O I f LEViNTfT, NÄILLÄ MAIK Kun tunnettu tiedemies tri i A. Beard oli kesäloifcaiiaan Ontarion maaseutukylässä, T.^;. I öhoitaja, joka oli h u o S i ^ ' olevan tohtorin, kysji miaki ' r i hän o l i — Olen filosofian tohtori, tri Beard. ^ Mtoun tle^ksenl seHafe. 1 tia ei ole liikkunut näillä Si posUnhoitaja raapaisten p ä SJ EI VÄHE.\DIÄLLÄ Taiteilija oli juuri saanut u valmiiksi, jonka piti esittää" tilaista maisemaa. Se oli i _ _ maalaus Ja hän asetti tauluasal, teille taidemuseoon. Taulua ajjl asetti seuraavan huomautuksen-kää koskeko tähän kävely taikka sateenvarjoilla.'' Kun hän palasi takaisinhan että joku oli lisännyt huomaj 5een: "Käyttäkää kirvestä." • • • . ' METSÄST.4JIE.\ HUOMIO Kaksi metsästäjää saapui kanjonin reunalle vuoristossa, nen metsästäjistä ampui peuraa, J ta kuula meni ohi. "Huono onni, Jaakko", sanoi 1 kaverinsa. ."Kuinka niin?" kysyi ampuji 1 ei minun tarvitse kantaa raskasuj lista pois-tästä kanjonista ja ; nylkemisen vaivaa. Ei minun: kään tarvitse sltoa peuraa an pakaaren päälle ja ajaa satoja i leja kotiin j a murehtia mäti ennentafin pääsee kotiin. Ja i päästyäni el minun tarvita lihaa naapureilleni — kuten Jo! nille, joka viime kesänä antoi i kaloja taikka McNabsille, joka i syksyllä vesilinnun. Ja lisäksi 1 koko talven haukkumista, joille j muistanut antaa lihaa. Mikä 1 cnni siinä on?" ' E i todellakaan", sanoi häneal yerinsa ja heitti kiväärinsä kan]a • • • V Ä H Ä N SEKAISIN ...Englannin kuninkaallinen min osoittautui, että sormuksissa c li oikeita briljantteja että ratinerengas oli puhdasta kultaa. Näiden 15,000 kruunun arvoisten korujen omistajaa ei ole vielä saatu selville. vartiokaarti oli värvännyt rivei nuoren irlantilaisen, joka oli piti fyysillisesti erinomaisesti kehitt mutta älynsä puolesta hei! -nen. Siitä syystä kenraalit sen edellä häntä etukäteen harjd tiin vastaamaan hänelle tehtävilal symyksiin. Tämä oli mahdollista| lä tarkastava kenraali, joka jo t kymmentä vuotta oli suorittaiiut| män tärkeän toimituksen, tie aJna tehneen kaartilaisille koln»| maa kysymystä. Ne olivat! i i n kysymys: "Milloin olette: neet kuninkaalliseen henkivar t i i n ?" Vastaus: "Viime kuussa, herra) raali." 2:n kysymys: "Kuka on pää ne?" Vastaus: "Eversti Stanley, kenraali." 3:mas kysymys: "Kumpi on ( maisella tilalla, isänmaa vai gas?" Vastaus: "Molemmat, herra 1 l i . " Kovan harjoituksen perästä i lainen oppi koneellisesti vasu kolmeen kysymykseen. Kenraali saapui tarkastutoeeaj huomasi komean Irlantilaisen päässä ja mietti oriko hän ennen t nyt tätä kaartilaista. .Tästä johtui d hän tehnyt kysymyksiä entisessä | jestyiefessä. "Olemmeko me aikaisemmin: neet toisemme?" kysyi kenraali 1 "Viime kuussa, herra kenra8li",j noi kaartilainen. "Kuka te olette?" "Eversti Stanley, herra "Oletteko te hullu vai n "Molemmat, herra kenraali" «H pääministeri Attle.e oli oikeassa siinä kun hän sanoi, että tämä ''kieltäytymisohjelma" ei tuota pysyväistä lievennystä tilanteeseen, vaan pahentaa sitä ja johtaa uusiin hyökkäyksiin Britannian kansanjoukkojen elintason huonontamiseksi, ellei maan ohjelmaa muuteta siten, että Britannia ryhtyy laajakantoiseen kaupankäyntiin uuden Kiinan, Neuvostoliiton ja kansandemokratian maiden kanssa ja irroita itseään "Wall Streetin sortavasta pulataloudesta. Lopuksi on vielä huomattava, että pääministeri Attleen uusi "kieltäytymisohjelma" vaikuttaa huomattavassa määrässä myös Canadaan. Viitaten pääministeri Attleen esittämään ostosten vähentämiseen n.s. doUarimaista, Canadan kauppaministeri Howe sanoi, että "kaikkia näitä ostosten vähennyksiä ei tehdä Canadassa. Osa vähennyksistä tehdään Yhdysvalloissa." Epäilemättä mr. Howe on oikeassa, että Britannia vähentää ostoksiaan myös Yhdysvalloissa, mutta melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että Yhdysvaltain vähennyksiin verraten Canadan osalle tulee leijonan annos sillä Marshallin avun miehillä on sekä keinot että halut määrätä mitä Britannian .pitää ostaa Yhdysvalloista ja jättää ostamatta Canadasta. Parlamentin arahuöne hyväksyi äskettäin toimitetussa äänestyksessä sellaisen periaatteen, että mitä suu-renunan palkan joku heh^ö saa, s i tä suurempi on myöskin hänen arvokkuutensa. Sen mukaan el arvokkuus perustu henkilön tietoon ja t a i - , toon vaan kylmiin dollareihin.- Mitkään luonteenominaisuudet eikä u l konäkökään, kuulemma vaikuta tähän arvovaltaan, jota voidaan alahuoneen enenamistön käsityksen mukaan mitata ainoastaan dollareilla. Asla on siten, että oikeusministeri 'esitti aiaiiuoneelle ehdotuksen, ittä maan Korkeimman Oikeuden tuomarien palkkoja olisi korotettava 25 prosentilla koska ne ovat oikeuderi asemaan ja arvovaltaan nähden muka nälkäpälkköja. Oikeuden ylituomari saa näet ahioastaan 20,000 dollaria vuodessa Ja muut tuomarit 16,000 dollaria. Hallitus ehdotti alahuoneelle, että ylituomarin palkka korotettaisiin 25,000 dollariin ja muiden tuomarien 20,000 dollariin. Lyhyen k i nastelun jälkeen hjrväksyi alahuone 88 a l ^ e i l a 32 vastaan asiaa koskevan lakiesityksen ensimmäisessä Itikemi-sessa^. . • ' _. , ^ leivällisestä rasvanahtousesta työ-miehesla tuntuu täina palUcojen ko-rottamlnen j a esitetyt perustelut per i n kummallisilta. Kun työmiesten palkkoja, vaaditaan korotettavaksi muutamalla sentillä tuntia kohden n i in sitä vastustavat niin työnantajat kuin hallituksetkin vaikka kysymyksessä on todella riälkäpalkat. leivän riittäminen perheen elättäjän, hänen vaimonsa j a lastensa suuhun. Ei siinä auta sekään, että hallituksen omilla tilastoilla osoitetaan kysymyksessä olevan sellaisten palkkojen korottaminen, joiden avulla perhettä ei voi ruokkia, vaatettaa ja asuttaa kaikkein kurjimpierikaan "näinimivaa-tlmusten*' mukaisesti. Silloin ei tule kysymykseen minkäänlainen säädylli- S5rys j a arvpkkuus koska tavallisen porvarillisen käsityksen mukaan työmiehen ja. hänen perheensä pitääkin elää nhri.niukasti kuin suinkin mahdollista. Palkkaa cn maksettava Jutu^ sen verran, ett^ työmies pysyy tuo-tantokimncssa ja kykenee liasvatta-maan lisää työmiehiä tuotantoa ja sotaa varten. , Mutta aivan toinen ääni timtuu olevan kellossa kun on kysymyksessä tuomarit ja miiut korkeassa asemassa olevat virkanäehet. Silloin korotetaan palkjcöjä, eikäi siinä hommassa niitata ja oteta huomicoh miten nton. ta leipää tuomarin perhe syö viikossa eikä sanota "syököön margariinia voin a^mesta" — sillä silloin on k y symyksessä arvokkuus Ja "oikeuden | telyksen" takia. arvovalta" joka näkyy myöskin olevan mitattavissa dollareilla. Meistä on tähän mennessä tuntunut siltä kuin oikeuslaitosten arvovalts^ olisi mitattu sen päätösten oikeudenmukaisuudella eikä' sillä miten korkeat palkat tuomareilla oti. Jos kerran tuomarien ja oikeuslaitosten "arvovalta" mitataan dollareissa on sen johdosta syytä kysyä miten pitkälle moinen asteikko ulottuu — olisikohan sen raja edes miljoonassakaan dollarissa. Olisikohan tuomareihin nähden asia siteii kuten sen väitetään Suomessa olevan pappeihin nähden. Siellähän sanotaan kansan keskuudessa: Pohjaton kuin papin säkki. K u n asiasta keskusteltiin alahuoneessa i)alautti eräs puhuja mielilii erään vä*itteen joka on aikaisemmin esitetty monet kerrat tuomarien palkkoja korcteltaessa — että tuomareilla pitää olla nilri suuret palkat että he eivät missään tapauksessa joutuisi viettelyksen uhreiksi s.o. lahjusten ottamiseen ja suosion myymiseen. Tosiasia kuitenkin on että tuomarit p i detään mahdollisimman hyvin palkattuina että he olisivat mahdollisimman luotettavia jä uskollisia vallassa-olevan luotain palvelijoita kim on k y symyksessä " l a in Ja järjestyksen" ' y l läpitäminen kansaa vastaan. Siitä mtiistira varsin hyvin mieleen ne l u - ktiisat julmat räiigaistukset joita tuomarit mätMvät iiälkävufKlen aikoina leivän ja vaatetuksen varastamisesta. Niiden vastakohtina muistamme edelleen ne lievät rangaistukset joita a n . nettiin njs. kleptomaaneille, s.o. niille herräsvarkaflle. Jotka varastivat "viet- Asla on siten, että koska \ palkkojen korottamisen siJt^' niiden riittämättömyys elannont kimiseen vaan "viettelyksen" minen niin "viettelys" on sen i oikeutumpi syy niin palkkojail tamiseen kuin varastat sellaistahan se porvarilUneö ' on ollutkin koska kansan ] sanotaan, että plkkuvarkaat 1 mutta suiu^t ajavat komeasti i Kaikkihan tietävät, että kaat saavat usein raskaan kun sitävastoin kaikenlaiset i kaat pääsevät kuin koira TC Köyhä perkele, joka on va" tarpeen vuoksi .ei kykene maan puolustajikseen taitaw»^?i| Uita -iakimlehiä, mutta kolliset.kykenevät ostamaan: bikeiitta tässäkin suhteessa, vlfelä väittää, että lain W»\ takapuolista niin köyhille t^]^ käillekin, . . Tässä yhteydessä tuli « " ^ j yhdysvaltalainen tapaus. mari oli Joutunut "viett antoi oikeuden päätöksiä sen i kuin hänelle niistä maksetöto i sina. Vaikka hän oli siten satojen tuhansien dollarira < ^ den. ei hän tullut siitä eflt^^J lisemmäksi vaan "vietteljs-lo^ mxÄaa mitä likkaammaks Rahan keräämisen viettely olevan sanunumaton kuin entisen mustalaisen ka syödessä. Meistä tuntuu tuomarilco>» sillolh hyvin k e ; ^ <*satoj kunhlaliisuuttä ja arvow pönkittää perin J^orkeilla^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 27, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-10-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491027 |
Description
Title | 1949-10-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mmmm--
•J•.••-
5i'^ii'v•.T'•^J'S•••"'
fi«•>^;;•;i-;':••.•
1' ••
mm
ml/-:
' l i i , !
Hi:
i
iBlTU 2 Torstaina, lokak. 27 p., — Thursday, Oct. 27;
Qrgtn of Ftamlah ^•'•"•^»"f A -
tBbUalied Nor. eth 1917. Asttaorteed
H aeeond d a » mall by tbe Post
Otfloe HeputaexA,, Ottev». Pob-
Itabed tbrtce ireeklyrTnesdaja.
Itatmdsys M d SAtnrdByi by VI^AQI
8t W, Badbmty, OnÄ., Oaiuula.
TelQdliBDM'
Sdttorlia QCfk»
«ddrcM B |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-10-27-02