Vapaus, February 5, 1949

              APAUDflf
Ivalipputoimstö
E D W I N S U K S I
Atlantic Passengo" CSonfe-cen
valtuuttama a«iawi!fis
otamme mglkpfn kaikkia j o h -
pia valtamerilinjoja. Suun»,
ssanne matkaa Suomeen t a f
n Euroopain maihin, voitts
muisella kääntyä puoleem-jpu-
j'.m. matkaa koskevissa
•a.
PAUS STEÄMSHIP
ICKET AGEI^CY
EDWIN suksi
Valtuutettu asiamies
Box 69 - Sndlmry, Onf.
amerikkalaisen, sotilaan keskl-men
paino ensimmäisen maail-dan
aikana" oli 142 j a toisen
oansodan aikana 152 paunaa.
SILUOKAN R A A T A U
D S CUSTOM
TAILORS
Ed. Heikkinen, omistaja
lm St. - Sudbuxy, Ont.
men valokuvaamon vieressä)
loden kokemus Amerikan e n d -
m räätäliliikkeissä.
?arhaHa englantilaisia kan'
kaita . . . kaiken värisiä.
ä y k ä ä k a t s o m a s s a.
N/ON CAB
\dburyn Suurin ja Suosituin
TaxUiike ,
ist. BiU Toleck j a E a r l MelUiir
Pe^ « 0 i i nuoreiiliiillle
Doris' Ftet DQgs
Growmg F »
Dear sister Mjffgaret -
W^jiter «recöngs to aH the boys
and ^ r i s <^ ftais piage and also to sis­ter
Mairgaret
It has been frasty nearly every
momlng.. L a i t veek It was so stormy
that we couldnt see the iiölgttbour*s
lampUght i n the e v r a i i ^ . A few clghtjs
ago we säw the Northieni läghts. It
must be a sign oT good or htA weatber.
My pet dogs are i ^ o v i n g very fast
now and they try to hu!k. "niey have
their Qres oi>En,£aso. I atin feed my
ducts eyery day. Öae day ipy brother
brotight a tub fiKll of Water to öiem
He i>ut one; duck i n and i t st^^rted^
to splash and swim. biit the other
"duck 'jumped out. Ttssy sure must
love tö swfin i n the water.
Weil, I guess rn close now and
writ3 more next time. So-long!
Doris Paadla.
Hearst.- Önt.
Henry Btifni^ Herse
into Creek
Dear Margaret.
WeU, I f oimd my pencil and paper
agaln.
We opened a new road to the river.
Boy, vere thsre ever lots oi stumps
^ tallen trecs.
We got a fox this morning. It is a
nlce one.
We got a pälr of sleighs from Blount
and v/e had to bring otie back because
of long bDlts jutting out f rom un^er-
Dear big sister Margtuet and aU
tiie readsrs and wribersn>f this page.
Here I am again "scribbling ft feir
Iines before Mother gpes to the mail.
I am staying. home today becausfe
I have a bad cold.. I liave liäd i t över
two weeks alfeady;<Mqttier was afrald
I might cat<äi piMumonia. *
I t is wäixa tiils morning. I
hope i t staylB ö n - ] | ^ this for a «hile
One n i ^ t last it b a d snotred
SO hard that the r^<£b> were ali blocked
ilp. It sure wäs ^(^.Ifis next mom^
ing.
My father came home yesterday.
went back i n the evening. He cande
to bring a man home f rom camp and
he had to bring rome others back.
Has M a i ^ r e t been skatlng 3ret? I
haven*t because we haven't a rink
here and besldes I dotft even knoW
how to skate, but'Pd Uke to leam.
Does Margaret collect pictores of
Barbara Ann Scott^and the Ro3?al
Family? I do an^Il.have many pic-tures
of them already.
I guess I will cl<^e for now. Cheeriof
EVelyn K i v i,
Silver Mountain, Ont.
vain
neäth the,^inmers.
I thing i t is going to storm again.
I drove my horse into a creek but
luck was v«th me for the creek wasn't
very deep.
I guess thats a l i so I I I close for now.
So-long!
Henry Hanninen, <
Gardiner, Ont. ne on
nSHING ,WELL
JUOMIA
Hyvä yksin tai seurassa
JPERIOR BEVERAGE
Ca
PUHELIN 4-43)3
> Albinson St. Sudbury
Jousien
ja
autojen
korjausta
Sudburyn suurin ja vanhin
• jousien korjaamo
W 0 R O B E C K
Sarage 8z iSpltiiig Service
i Regent St. S. l»iih. 8-8492
Joskus saattaa jossakin seurassa v i j
ritä keskustelua avaruuden ilmiöistä
tähtitieteeUisistä välima.tkoista, täh­tien
suuruuksista jne. K u n joku tietä­vä
sattuu sellttänritän» että esim. au-i-rinkoon
on raaiästa matkaa noin 150
mllj. km. j a että atiringott läpimitta on
n. 109 kertaa suurempi kuin m&an l ä ­pimitta
e l i n : 1,400,000 km., niin aina
joku epäilevä Tuomas puistelee pää­tään
ja sanoo, k t ä kuka ne on käy­nyt
mittaamassa, eihän aurinko niin
kaukana saata olla eikä niin suuri­kaan,
sillä näkeehän jokainen, että
se on paremmanpuoleisen lautasen k o ­koinen.
Kumminkin nämä tiedot voi
poimia katisakoulunkin luonnontiedon
oppikirjasta. Ja jos Tuomas sitten
uskoisikin aurinkoa koskevat tiedot,
niin kiintotähtien tiiinalta häntä ei
saa vakuuttuneeksi niiden suunnatto­mista
etäisyyksistä, niiden kokoomuk­sesta
Ja niiden liikkeestä avaruudessa.
K i i n , kuka ne olisi mitannut? K u ­kapa
muu kuin tähtitleteiUjä, jolla'
nykyisin on käytettävänään mitä tar­kimpia
kojeita j a muita keinoja ava­ruutta
tutkiessaan. Tehkäämme pieni
retki avaruuden tähtitarhoihin ja t u ­tustukaamme
kanoihin, joilla taiva$ui
kappaleiden välimatkoja mitataan.
Meidän lähin taivMnkappaleemme
on seuralaisemme kuu. Sinne on mat­kaa
vain 384,000 km., mutta joS voi­simme
kuuhun porhaltaa pikajunalla,
niin kestäisi kumminkin 6 kuukautta
ennenkuin olisimme perillä. Pahim­min
olisi asianlaita, jos mielisimme
mennä Venukseen, lähimpään kierto-tähteemme.
Sinne on matka n. 40
milj. km., ja jos panisimme vasta­syntyneen
pojan pikajunaan ja lähet­täisimme
hänet Venukseen, niin pe­rille
tultuansa hän olisi jo 52-vuotias
ukkeli. Ja jos hän sitten ampuisi pis­toolilla
meilli^ merkin perille saapu­misestaan,
niiih k-est£ä6t 2>.^ vuotta,
ennenkuin kuula tipahtaisi pallollein-me,
Aurinkoon kestäisi matka pikaju­nalla
190 vuotta, niin että vasta jäl­keläisemme
viideotnessä polvessa saa­puisivat
perille. '
Olettakaamme, että saisimme halun
vierailla lähiimä uloimmassa aurinko­kuntamme
planeetassa, Neptunukses­sa,
joka on 4,487 milj. km:n päässä
meistä, niin tarvitsisi pikajuna tuon
matkan tekoon n. 5,250 vuotta!
Nyt olemme jo päässeet n i i n pitkäl­le,
että luvut rflkavat huimata. Ja
kmnminkin olemxae^^^liikkimeet vain
ötaäassa atirlnkbkunpaSsämme.. Jc«
uskaltaudtmime sein ulkopuolella, toi­siin
aurinkokuntiin, n i i n tulemme to­della
huimaaviin lukuihin. J a nyt e i ­vät
vaivaiset kilometrit enää riitä,
vaan on etsittävä muita mittoja.
Valo etenee maailmanavaruudessa,
kuten timnettua, 300,000 km. sekim-nlssa.
^ Vuodessa on 31.538,000 sekun­tia.
Se välimatka, minkä valonsäde
vuodessa suorittaa, on siis 9.460300
mllj. eli tasaluvuin 9'/i biljoonaa kllo-metxiä.
Tätä meikein käslttämättö-'
män suurta välimatkaa sanotaan y h ­deksi
valovuodeksi. Ja valovuosi oh
•jo kauan ollut tähtitietellijäla tavalli­sin
yksikkömltta avaruuden välimat­koja
ilmaistaessa.
Jos tämän yksilön avulla mittaamme
maan ja eri kiintotähtlen väömatkojs,
niin saanmae helpommin käsiteltäviä
lukuja, todellisten välimatkojen kui­tenkin
jäädessä ylitä käsittämättö­miksi
kuin ennenkin 'maallisiin mittoi­hin
verrattuna. IVIaata lähinnä oleva
kilntotähti on Alf a Kentauxin tähdis^
tössa eteläisellä tähtitaivaalla. Ssn
välimatka maasta ^on 4,3 A^älovuotta.
Toisin sanoen: Jos Kentaurin Alfa
äkkiä häviäisi taivaalta, n i i n sen valo
näkyisi meillä vielä y l i 4 vuotta!
Mutta A l f a on lähin tuntemamme
kilntotähti. On olemassa, ääretön
määrä muita kimiotähtiä, joihin väli­matkat
ovat kerrassaan satumaiset
Niinpä pohjoisen tähtitaivaan kirk­kain
tähti, Sirius, cn 10,6 valovuoden
lÄässä; Vega 30, Capellä 47, A n t a r^
(Valentine-päivä on helmikuun 14 p:nä)
MeOiä on mohipuöUiien valikoinia kaunuta Valentine-kortteja,
jotka bn varustettu seuraavilla lauseilla:'
Valentine preetings to M y Darlinig Wife . . . . . ..
'Iso-ja kaunis kortti)
With Love to Afy Sweetheart on Valentine's Day
(Iso ja kaunis kortti)
To My VaAntine iftith Love -• • • •
To the One I Love
Valentine Gfcrcetings t o / M y Hustend . . . . . . . . • •
To the Dearest Valentine M y Wife . . . ..
A Valentfce to M y Husband
A Valentine for the One I Love . ••••
Äly Love to Y o u M y Valentine .
To My Beloved Sweetheart
Thinldng of You oh Valentine's Day
Yleisiä Valentine-kortteja .'. • - • - - • • • - -5c,
Lastsn Valentöie-kortteja • •
t i l a t k a a os4ätteeIla:
lUS
110, Beteigeuze 160 j a Spica 160 valo­vuoden
takana. Linnunradassa, tuos­sa
taivaanlaeä loistavassa valokaares­sa,
aa tähtiä, joihin vällhiatka on 4,000
valovuotta. Maailman stmrimhiassa
tähtitornissa Moimt Palbmarissa, Y h -
dy?vaUoissa, mitattiin äskettäin väli­matka
tähteen, j<*a bn 30,000 valo-
Vuoden päässä maasta!
Olemme ntt niin suurissa etäisyyk­sissä,
että on j ä l l ^ ^ i h d e t t a v ä mit­tapuuta.
Tämän lauden inittayksikicto
nimi on parsek, mikä s^ba on yhdis­tetty
"parallakisin-l^a^^sekuhnlh" k o l ­mesta
ensimh^istÄä kirjaimesta. P a -
rallaksilla ymmäitetään sitä, kulmaa,
mikä jostakin täädesUi J i ^ y i s i ihaan
halkaisijaan, mikäli''tuossa tähdessä
olisinome. Mutta sehän- on mahdo­tonta,
joten maasta on mitattava se
kulmaussiirtymä, minkä tähti tekee ja
havaitaan silloin. Tom maa. ön ratan­sa
kahdtösa vastakkaisessa iHsteessä.
siis. puolen vuoden' väfia joiDu Nämä
kulmamittaukset sfioritetaan yleettsä
valokuvaamalla haluttu taivaankohta,
j a siir^rmä määrätään muiden tähti­en
avulla.'jotka orat n i i h kaukana,
että niiden siirtymää ei havaita, mutta
ovat loiitenkin n i i n läheUä ^ t ä täh­teä,
jonka paraSdcsi on mttattava.
Paränalcsi niitataan kaaris^con-neissa.
Yksi kaarfiiricuhtä on 1/3 600
asteesta, mikä vuorostaan on 1/360
koko ympyiästä. idbe^^^ön si^vid, että
initä pienempi pa^yjl^^g^^ läta kau-emptEUia
t n tähti/;Yiildenkai^^
NeavostsvasUteess» ynpafandas-sa
toistetajm «litaisestl. ctt& de-mckratian
iiai«tati>tii«n IStvm»'
tolUosss voCdaaa iadeU siiti, «t-'
piellä on T»*n ykai pu«lpe. tjk-hän
Itysynykacca sntaa «astaak-sen
Saksan Sotfalistisen ThteiuU-
^ qryi^nolneea «cMcettinen •S»-
k J U B l d i t i Einheit. jade» artiUce-:
Un JoUöUMauiie alenqian]^
Neuvbitovastaiseii kiihoituspropa-'
gandan suosituimpiin väitteisiin Y h -
djQvalloissa. Englannissa, R a n i s k i ^
ja muissa kapitalistisissa maissa latu-luu
se jo moneen kertaan jauhettu t o -
tuudsnvääristely. jonka mukaan Neu­vostoliiton
kansoilta jo j ^ s i n sen täh-:
den olisi ritsCetty kaikki demokräatU-:
set oikeudet Ja vapaudet, koska sieUä
on \«in yksi ainoa poliittinen puolue,
komnmnistihen puolue. Yhdysval-
Io:ssa, Ranäcassa ja^Egglannlssa sen­sijaan
k u l o t t a a xäiden Neuvostolii­ton
vihollisten vä,Itteiden mukaan " t o ­dellinen"
demokratia, koska näissä
maissa on olemassa useampia pnolu-eita!
• -
Nämä imperialistisen "demokratian"
puolustajat vaikenevat viisaasti ja tie­toisesti
siitä koko maailman tunte­masta
tosiasiasta, etteivät työtäteke­vien
oikeudet Ja vapaudet ainoassa­kaan
kapitalistisessa maassa ole l i k i ­mainkaan
samat kuin neuvostovalti­ossa,
he vaikenevat myös siitä, ettei
työtätekevien aktiivisuus ybtelfekun-nalliiessa
j a pol:ittiss£sa elämässä OIE
maailman ainoassakaan kapitalistises­sa
maassa niin suuri j a alituisesti kas­vava
kuin Neuvostoliitossa.
K u n ennakkoluulottomasti tiitki-taan
niiden muutosten sisältöä, jolta
neuvostomaansa sosialismin voiton
seurauksena on tapahtunut, on heIi|>po
käsittää, miksi NpuvostoUitossa ön
vain yksi ainoa poliittinen puolue
Niille Neuvöstomton psrustuslairi u l ­komaisille
porvarilliselle arvostelijoil­le,
jotka väittävät, että useample^
puolueiden puuttuminen Neuvostolii­tossa
olisi osoitus demokraattisten pfc-riaatteiden
loukkaamisesta, Stalin
vastata j o wionna 1936 seuraavasti:
"Mitä tulee erilaisten poliittisten
puolueiden vapauteen, n i i n melllÄ on
tässä suhteessa Jenkin vierran toisen'^
laisetmielipiteet. Puolue cn luokan
osa, sen edistynein osa. Ussämpla
puolueita ja siis myöslSn puolueiden
vapaus voi olla vain sellaisessa yhteis­kunnassa,
missä on vastakkaisia luok­kia,
joldep edut ovat sovittamattomas­sa
risllrildBSsa keskenään, missä ori
sainokaamäie kapitalisteja ja työläisiä;
tilanherroja Ja talonpoikia, kulakke­ja
j a maalaisköyhälistöä jne. Mutta
Neuvostoliitossa ei enää ole sellaisia
luokkia kuin kapitalistit, tilanherrat,
kulakit jne. Neuvostoliitossa on vain
kaksi luokkaa, työläiset j a talonpojat,
jjoiden edut eivät suinkaan ole keske­nään
ristiriidassa, vaan päinvastoin
sopusoinnussa. Neuvostoliitossa ei siis
ole pohjaa useampien puolueldsn ole­massaololle
elkä<siis myöJkään näiden
puolueiden vapaudelle. Neuvostolii­tossa
on pohja vain yhdelle puolueelle.
Kommunistiselle puolueelle. Neuvos­toliitossa
voi olla olemassa vain yksi
puolue — kommunistien puolue, joka
nin parallaksi vastaa 200,000 maanra-dansäteen
etäisyyttä maasta, j a kun
-inainittu fäde cn n. 150 milj. km., niin
on välimatka siis 30 biljoonaa kilom-st-metriä.
1/10 kaarisekunnin parallaksi
vastaa 200 mllj- maanradansäteen eli
300 biljoonan km:n etäisy>'ttä, j a
1/100 kaarisekunnin piaralläfcsl on 20
milj. mäanradansädettä eli 3000 bil­joonaa
knJ. '
Parsek, joka siis vastaa yhdci;t kaa­risekunnin
parallaksla, on nykyisin
suurin tähtitletellijäta käyttämistä
"senttimitölsta". Valovuosiksi muun-nettxma
yltsi parsek on 3 Vi valovuotta.
Viime aikoina on etäisyysmittauk­sissa
alettu käyttää muitakin keinoja
touin kulmanmittausta. Arvioidaan
tähtien näennäinen j a absoluuttiner
valovoima. Näennäinen valovoima or
perusteena tähtien jakamisessa eri
suuruusluoicklln. Tämä Jako perustuu
tähden lähettämään valomäärä^ ja
se on aina 2'/c kertaa pienempi kuta­kin
nousevaa suuruusluokkaa kohti.
Esim. 5 ;nnen suuruusluokan tähdistä
saamme enemmän valoa kuin 6:nnen
suuruusluokan tähdistä.
Tähdet.'jotka nipin napin voidaan
paljain silmin nähdä, kuuluvat
6:nteen suuruusluokkaan. Ifeikkova-loisinunat
k a u k c ^ t k e l l a tiavaittavat
tähdet kuuluvat 17—18 suuruiKluok-kaan
j a teleskoopin avulla voidaan
tutlda jopa 20 suiuruusluokan tähtiä.
Tähden absoluuttisella valolla tar­koitetaan
sen todellista valovoimaa
suhteessa aurinkoon — suure, joka
voidaan määritellä Joko välittömästi
tai parallaksln avulla näennäisen va­lovoiman
yhteydessä. Asian luontee-i-tahan
Johtuu, että jos tunnemme
kaksi viimemainittua suuretta, niin ei
ole vaikeata laskea, miten valovoimai­nen
Jokin tietty tähti olisi, jos se s i -
jÄtsisi Jonkin toisen tunnettm väli­matkan
päässä, eshn. yhtä Icaukana
kuin aurinko. Tähden absoluuttinen
valövtiima <^ Juuri »e; mikä tällä täh-deiÄTolisI.
Jos se ajateltafrfin sijoite­tuksi
auringon etäisyydelle meistä.
On multakin n y k y a i k a i ^ keinoja
kaukaislmpienkin tähtien etäisyyden
mittaamiseksi, mutta mitä kanoja
icäytettäneenkin, on parsek k u i t o i k ln
se mitta*>;.jolcsi kaikki luvut muunne­taan.
-—TöBus.
rohkex^- Ja loppuun a ^ ' liublustaa
työläistä Ja talonpoikien etiijä. Eikä
se hudiiicBä piiolustatuian Etiiiilen luok-fci€
n etuja, siitä voi tuskin öUa pienin­täkään
«««äijistä.
Puhutaan demökratlafta. iSatts mi­tä
oh demokratia? ^Tdtilistlslssa
maissa, m i s ^ on ya&tattalsla 1]^oklda,
on dem<^atla löttJUlÄde^ dftm
Uaa yoIthaldralUe/ dexholöia^äL 'änls-taviäie
vähtnunistOUe. l^reuvb^ioUi-tos3a
demolE»itia pttfnviffiliod^ de­mokratiaa
^ötätcfkeviHe. 5:0. d ^ o -
krauaa kaikme."
N i i n kauan kuin kaplt^isijksa.
maissa kouralllhen tyhjähtoiiniiujla
riistää äitiimfittötnäsä ^tätticevien
valtavia jouldcoja kapltaliäadn s t k
lakien miikaisesti j a xiibi'katom^^^^^^
niissä käydään sovittamatonta luok­kataistelua,
el niissä voi olla todellista
demokratiaa. Mitä demokratiaa voi
olla esim. Yhdysvalloissa, missä riistä-jäluökat,
jotka muodostavat kaiken
kaikkiaan vain 7.2 prosenttia koko
väestöstä, riistävät 120-mlljoohalsen
väestön koko muuta osaa? Karkeinta
ivaa on., puhua yhteisistä poliittisista
näkökannoista ja eduista tai vieläpä
samanar\'ol«uudesta lain edessä esim.
kaikkivaltiaan finanssiruhtinaan Roc-kefellerln,
jonka ottiaisuus arvioidaan
2 5 mUJardiksi dollariksi, ja Yhdysval­tojen
työttömien armeijan välillä, jo­ka
omassa kotimaassaan el voi löytää
kattoa päänsä päälle, ei työtä eikä
'eipää.
Vakavasti el myöskään voida puhua
Englannin työtätekevän väestön osak­si
tulevasta demokratiasta, kolme
neljännestä 'Englannin väestöstä
omisti ennen sotaa valh 7.6 prosenttia
kansallisomaisuudesta, kun taas vain
1,6 prosenttia väestöstä muodostanei­den
suurimpien pankkiruhtlnaiden,
teoUisuudenharjolttajlen ja kauppiai­den
käsissä oli 66 prosenttia niistä
rikkauksista, jotka cli hankittu työ­tätekevien
hiellä ja" verellä emämais­sa
j a siirtomaissa. Tämä kaikki ei
kuitenkaan estä imperialistisia kllhol-tusapostolelta
eslttelemästä Yhdys­valtoja
j a Englantia demokratian
"mallimaina" vain sentähden, että
niissä on useampia puolueita. Kaksi
Englannin puoluetta — konservatiivi­nen
puolue j a labour-puolue ovat h a l ­lituspuolueita.
Ne ovat joko vuorotel­len
tai kokoomuksessa ke-kenään val­tin
peräsimessä. Kokemus on osoit­tanut,
ettei konservatiivien Jalabour-
Istlen välillä ole olemassa mitään pe­riaatteellista
eroa — molemmat ovat
imperialismin innokkaita puolustajia.
Konsirvatiivit harjoittavat imperialis­tista
politiikkaa avoimesti, kun taas
labouristit, jotka nimittävät puoluet­t
a a n työväenpuolueeksi, harjoittavat
imperialistista politiikkaa demagogian
avulla näennäisen demokratian eleitä
käyttäen. Kommunistinen puolue el
Englannissa nauti lähestulkoonkaan
samaa vapautta kuin labour-puolue,
sen jäsenet joutuvat alituisen Ja y hä
kiihtyvän parjauksen j a vainon koh­teeksi.
Yhdysvalloissa on kaksi porvarillista
puoluetta — republikaanit j a demo­kraatit.
Nekin Jakavat vuorotellen
keskenään ministerinsalkut. Niin re-pubUkaanlt
kuin demokraatitkin val­vovat
yhtä suurella innolla "VVall
Streetin finanssi- ja llikemlesruhtl-naiden
harvalukuisen Joukon etuja.
Yhdysvaltojen muita puolueita, esim.
kommunistista puoluetta ja edistys­puoluetta,
sorretaan kaikin kelnoifl. ja
hlldsn johtajia vainotaan oikeuslai­tosta
myöten.
SeHai-.ta o ylistclty "todellinen"
dcmoiu-iUi, vapaus ja m o n i u i puolu­eiden
jä^jisuhnä. kapltaiist.isa mais­sa.
Ennen vallankumoasta oli myöskin
Venäjällä useampia puolueita. Kukin
niistä nojautui omaan luokkaansa ja
taisteli !sen etujen ajamiseksi. Porva­ristoa
edustivat useammat puolueet,
feiellä oli myös pikkuporvariston puo­lueita,
s o s i a livallankumoukselliset,
menshevikklpuolue, anarkistit yms..
Jotka työtätekeviä hämätäkseen tur­vautuivat
sosiaaliseen demagogiaan,
käyttivät naamarinaan vallanku-iiioukselllsla
tunnuksia j a esiintyivät
kansan fmolustajina. Samojensa mu­kaan
ne puolustivat kansaa, mutta
todcllisuude-sa. t^ojensa mukaan, ne
olivat herrojensa. porvariston;' etujen
Innokkaita j j a j i a ja työtätekevien
vannoutuneita'vihollisia. Vuoden 1917
porvarillis-demokraatfsen helmikuun
.vallankumouksen jälkeen, k u n valta
joutui porvariston käsiin, nämä- puo­lueet
antoivat naamarin pudota. M e n -
«hevlkit Ja sosialivallankumotikselllset
astuivat väliaikaiseen haUitukseen,
auttoivat sitä Tsia'asti tukahdutta-rhaan.
työläisten Ja talonpoikien val­lankumouksellista
liikettä Ja puolus­tivat
aktiivJÄCStl kapitalistista järjes-
'^telmää.
Sosialistisen lokakuun vallanku­mouksen
päivinä niiden kansanvastai-nen
vastavallankumouksellinen osuus
tuli erikoisen selvästi näkyviin. Nämä
kansanvastafeet puolueet pysyivät
barrikaadien toisella puolen.
Kansalaissodan aikana ne tukivat
aktiivisesti ulkomaisia Interventio-joukkoja
Ja sisäistä vastavallahku-/
mousta. Kailcld Venäjän porvarilli­set
kompromi&slptioluect romahtivat
j a Jäivät pois historian näyttämöltä.
R-oletaarlnen sosialistinen vaUan&u-mous
lakaisi ne poi8*työtätekevien v i ­hollisina
yhdes-sä rilstäjäluokan kan?-
Lauantalna, helmlk. 5 p.
•^•n^. •^ILJMM;^''^'^^
maahan. joEs» proletaarinen t-aUan-kumous
päättyi voittoon. Joss» tyft>
väenluokfca j a talcnpolkaisto yhdessk
loivat työtätekevien neuvostovaltion
jäi yksi ainoa poliittinen puohxe. kom­munistinen
puolue. Joka k&vi todella
'vallankumoukEeU:8ta Ja Johdonmu­kaista
taistelua työtätekevien etujen
puolesta: tämä puolue osoitl olevansa
kuten Lenin totesf. uuden sosialistisen
aikakauden "äly. kunnia Ja omatunto'
Jo olemassaolonsa enslnunlitstep
vuosien aikana kommunistisesta puo­lueesta
tuli se voima, joka Johti työtäv
tekeviä heidän taistelussaan ja työs­s
ä ä n seuraavan vuoslkymDtt&en aika­na
voitosta yqittdon; Se o l i Venäjän
työväenluokan Ja talonpolkalston joh-'
tajatia kolmessa vaUankumouksessa
Sen Johdolla Venäjän työtätekevät
pystyttivät lokakuussa 1917 katisan-valtansa,
loivat neuvostovaltion Ja so­sialistisen
yljtelskuhnan. työlftläen Ja
talonpoikien enslmpi&isen sosialisti­sen
valtion riippumattomuuden ja v a ­pauden.
•
Kansan idintymys Ja luottamus
kommunistiseen puolueeseen kasvol-
;vat suunnattomasti Hitlerin Saksaa
vastaan käydyn, sodan aikana.
Näinä vaikeina vuosina oli lämä
taisteluissa karaistu puolue kansan
kohtaloUe ratkaisevien pftätösteh'al­kuunpanijana
ja taistelun Järjestä­jänä,
se takoi Neuvostoliiton monilu­kuisten
kansojen työläiset, talonpojat
ja sivistyneistön murtumatttjmaksf
kokonaisuudeksi Ja suuntasi niiden
potmlstukset voiton saavuttamiseen.
Neuvostokansa el pelastanut yksin­omaan
omaa maataan orjuudesta, se
pelasti Euroopan sivistyksen fasistien
vainosta. Sodassa kansa liittyi entis­tä
tiiviimmin puolueensa ympärille.
Vuonna 1941 Leninin Ja Stalinin puo­lueessa
oU 3,800.000 Jäsentä, tänään
sen riveissä on jo y l i « miljoonaa kom­munistia.
Neuvostoliitonsa ovat olemassa neu*
vostot Ja ammattiliitot, siellä on o-suustoiminnalllsia,
taloudellisia, sivis-tyksellislä
j a monia multa Järjestöjä.
JokaissUa niistä on oma merkitykseni,
sä Ja jokainen niistä toimii omalla
alallaan.
Kommunistinen puolue toimii neu>
vostovaltion etujen mukaisesti, työ­tätekevien
etujen mukaisesti. Puolu­een
politiikan tarkoituksena on sdad»
mahdollisimman laajat työläisten, ta^
lonpoiklen ja sivistyneistön joukot r o ­tuun,
kansallisuuteen tai uskontun­nustukseen
katsomatta osallistumaan
aktiivisesti sosialistiseen ralMnnustyö*
hön ia valtion johtoon. Käytännössä
tämän politiikan vaikutukset ovat
nähtävissä mUjooiilen neuvostokansa-laisten
vällttömäJuiä osallistumisessa
valtiovallan elinten, työtätekevien
eustajlen k y l ä - , kaupunki-, alue ja t a ­savaltojen
neuvostojen toimintaan.
Miljoonat neuvostokansalaiset toimi­vat
erilaisissa. yhtelskunDalllslKsa
joukko^ärjestöissä.
Samaan aikaan kun sovittamatto­mat
ristiriidat kapitalistien Ja työ­läisten
väUllä käyvät Jokaisessa k a ­pitalistisessa
maassa yhä polttavam­miksi,
on neuvostoyhteiskunta eslkii-vana
työläisten, talonpoikien ja sivis­tyneistön
sopuisasta yhteistoiminnas­ta.
Neuvostokansan yhteisten etujen
pohjalla kansojen moraalisen ja po­liittisen
yhtenäl!fy>'dcn, niiden ystä­vyyden
mahtavat voimanlähteet Ja
voittamaton ncuvostopatrlotlsmi ke­hittyvät
Ncuvostollltassa y h ä eteen­päin.
Yhtenäisessä kansanvaltlo&sa on
vain yksi kansanpuolue — kommu­nistinen
puolue. Kansan keskuudes­sa
el ole tarvetta: muiden puolueiden
penistamlseen, koska valtion ohjausta
koskevissa peruskysymyksissä ei ole
olemassa erimielisyyksiä. Neirvosto-lUtossa
el ole olemassa ainoatakaah
niistä syistä, Jotka muUsa maissa ovftt
johtaneet useampien puolueiden muo­dostamiseen.
Mitä päämääriä voisikaan Neuvos­toliitossa
olla toisella Ja kenties kol­mannellakin
puolella? Tiet«)kin vain
kapltals^pln tai muiden yhtdskunnalle
vahingollisten kerrosten ervyttämlncn.
Mutta siihen on Neuvo8toliitos,fa yhtä
vähän pohjaa kuin paluulle maaor­juuteen
tai henkioärjuuteen.
Yhden puolueen Järjestelmä Neu­vostoliitossa
ei ole lainkaan ristirii­dassa
todellisen demokratian käsit­teen
kanssa. Kaikki «e, mitä n i ­mitetään
demokratiaksi, ei suinkaan
ole todellista demokratiaa. Mut­ta
neuvostodemokratia on demokra­tiaa
tämän sanan oikeassa merkityk­sessä.
: . «
anoRiuteen
T o r ^ t o . ^ Hamiltonissa olevan So-vereign
Pottery Co:n tehtaan työ-läistien
union l^&ymys. Joka oh a i ­heuttanut
riiUa COL:n sisällä, oh yhä
ratkaisematta. Ontarion työsuhdelau-cakunta
hylkäsi torstaina anomuksen,
loka esitettUin äskettäin C C L : n toi­mesta
muodostetun Pottery Worker8
Union Uholta J a Jossa pyydettiin hy­väksymään
tämä uniö mainitun teh­taan
työläisten edujstajaksl,
CCL yrittää päästä sinne APX.:n union
tilaUe. Jolla oli aikaisemmin sopimus
yhtiön kanssa, mutta se sopimtis ei bls
(nää vihmassa. Siihen mennessä kun­nes
tehdään uusi sopimus, voi kuka'
tahansa unio yrittää päästä näiden
työläisten edustajaksi.
TehUalla on työssä vain 480 hen­kilöä,
mutta siltä tuli suuri kysymys,
kun CCL määräsi oman liittounionsa,
sähSötyölälstnt union luopumaan noi­den
työläisten järjestämisestä erot­tamisen
uhalla. C C L : n enalmmälneh
yritys tunnustuksen saamiseksi uu­delle
uniolleen epäonnistui, multa $et\
sanottiin yrittävän uiUieUeen. Säh-kötyölälsteh
union taholta Ilmoitet­tiin,
ettei se aio enää sekaantua tuo­hon
asiaan. '
Mainitun tehtaan työläisten eräs
Iso ryhmä päätti luopua A P L : n unlos-ta
j a kääntyi sitten sähkötyölälsten
union puoleen, Ja sen seurauksena
ryhdyttiin sähkötyöläisten union t a ­holta
Järjestämlstyöhön tehtaan työ­läisten
keskuudessa. Mutta C C L :n
Johto määräsi sähkötyöUUsten uriloh
luopumaan siltä hommasta erottami­sen
uhalla.
Tilanne on nyt mutkistunut lisäksi
sen johdosta, kun A F L : n kemikaali-työläisten
unlo välttää, että 80 on jär­jestänyt
«nemmlstön noista työläi­sistä.
Se c l kuitenkaan ole pyytänyt
vielä edustusoikeutta, mutta se voi
tehdä sen nyt työsuhdelautakunnah
hylättyä" C b t : n anomuksen.
'mIstoht'«re<bjaSi
dönh^STnnSk
aiiuitialaa»
«n*; v^. l W ' ; ; y M t Ä ^^
rattuna:. 0^-^V.^iv'Hnr>M#^P
R«vlntOB«lain tuuUJoltc; ——^"^^
taa timä tienne. IpadE»:
si täyddisimmisU^^ .
hinta on luosnoUiMtti
kulutuksen vih«aeniiiie^
nyyUin vilBtcf -yuonni
oppuun m%nhekdi UT^iÖOJI
laa väheihndh''icuih;ya8tu^^
kanaedeUJaenä roonn»;.. _
, ._,Ke»klnk?rtato«n,.Ihml«^
•painiaiO'unaaJ«..' .-.^ v.: ::.:^-:,^.;^^:di^!^m ——• ' '^'^!Wm
Yljö HEHlsfc^
m u i s t o l l e * |
KnoU hetmlktran « p^nä
Nyt Jumi puMaa valkatoen
taas hautakumpusi p r t t t » . ;
Minä usein atnne rlanttun,
lepoas iiyhää IhäUeh.
Lakkoiiike
laajenee taas
Italiassa
Booma.. — Sardinian i ^ k a u p u n -
gis.?a Cagliarlssa alkanut yleislakko
laajeni torstaina kahleen viereiseen
maakunuan,
Lakoeslt^ovat Sardinian hiilikaivos­työläiset,
rautatieläiset, kaamiyöläir
set. painotyöläiset Ja sekatyöläiset se­kä
'mtmt yatMn väkivaltaisuuksia
ei ilmoiteta tapahtimeen lalcon y h -
tej'dessä.
Kooojnunistien kutsuma yleislakko
pyuäyit ililkenteen lieghomlte »ata-
«a, jonka etuja ne puolustivat. 'Raiän' massa Ja sen lähellä «Ijaltsevassa
Berlin. — (ALN) — Y l i 115,000 työ­läistä,
jotka asuvat Berlinin lähti-slUä
lohkoUla, käy nykyään työssä
venäläisten lohicolla. 8anlanBikais«8ti
on läntisillä lohkoilla 165.000 työläistä
työttömänä ja y l i 30 prosenttia heistä
on ammattitaitoisia metallityöläisiä Ja
rakennusmiehiä, JolUe eiväit länsi-Bcr-
Unin teollisuudet voi antaa työtä ny­kyisten
olosuhteiden vallitessa.
Paikalliset saksalaiset pomomiehet,
Jotka ovat kllnhostuneet "kylhiän so­dan"
kiihdyttämiseen, ovat esittäneet
yhdysvaltalaisille Ja brittiläisille v i ­ranomaisille,
että ammattitaitoiset
työttömät työläiset "ilmakuljetettai-slin"
Berlinin läntisiltä lohkoilta länsi-valtaih
miehityslöhkoille mutiialle Sak­saan,
"etteivät vei^lälset voisi käyttää
saksalaisten ammattitaitoa".
Yhdysvaltalaiset Ja brittiläiset ko­mentajat
eivät ole crikolseromln kiin­nostuneet
sellaisiin. esityksiin. Sel­laisen,
suunnitelman . toteuttamista
vaikeuttaisi mm. se, että monet työ­läiset
olisi vietävä väkisin, sillä'he
eivät halua lähteä pois kodelstääh.
sitäpaitsi länsi-Saksassa on vähän
työpalkkoja Ja ai$untopula, Länslval-taln
sotilashallituksen piirit sanovat
myös; että sellainen toimenpide "edis­täisi
kommunistien propagandaa".
Malayan kapinan
kukistaminen
k t t U A 4 pätyiaä 1931^ ;
Taas vuosi on vierinyt
mtiisloje» taa, .. ,, i ,
vaan Sinua, isä,etninifunftam
, Milloinkaan,
Katkera suru ja kaipaus • C
rintamme täyttää. / r > i ^ |*?
Rakkaudella iÄti ! ?
Vaimosi L M I « I I P M I ;
SylvlaVE^t r« Hai»
/ 1
-Vii
vie
'Slnfport. — Britannian iiirtomaa-mlnlsterlön
allsihteeri Davis Hees-
Willlams ennusti torstaina, että k u ­luu
vielä kaksi vuotta ennenkuin B r t -
tiinnia voi kukistaa "kommunistien
kapinan" atelayassa. ,
Hän sanoi, "ettei Malayan alueelta
käytävän- taistelun sallit^ viivyttää
Sitä työtä, mitä tehdään Aasian Joh­tajien
kanssa Itsehallinnollisen domi-nionln
muodostamiseksi Malayan l i i ­tosta,
Singaporen Jmtununsiiriolasta,
Britannian Bomeosta ja muista brit­tiläisistä
alusmaista kaakkols-Aasl-
Rees-'WiUianu korosti Icultenkin sa^
maila sitä, että kaakkois-Aasian do-mlnionin
muodostamina "on vielä
hyvin monen vuoden takana". Hän
f.anol sien Johtuvan siitä, ettei öle
"harjoitettua aasialaista henkilökun­taa.
Joka voisi ottaa vastuunalaiset
asemat".
—'• Skandinavian maHsa pidetään
vihkimäsormusta olk^ussa kädes-^ä.
Provinessä kahden tunnin ajaksi tors­taina.
Työläiset protestoivat sitä.
kun jälleenrakennustöiden alkamista
hidastetaan ja eräs Lw lalvarakennus-ttiakka
suljettiin.
Työöbten Umoltettlln ryhtyneen
lakkoon %lrtiizzlh maakunnain neljSsr
sä pienessä kaupungissa sen Jx^idosta,
eitlä työläisiä on pantu pois töistä
siellä- . : •.•;v-v . . •,
mieheni ja ttkkumfi^aHk^ttr^m
nukkttl ikuiseen tineiMa
2 p:hE 1949 fUd Ctt»» -^^--ir
eq^anolasi» 55 vnitdM lk|UiMi
Hän öUayntJ^ii^l^^
fcljänren KarralaidKyiäMi,'
iiäiilsai, UkMm l»wr^
Sureinaan m VkntA
^yyne i » vUs» »noila»
Wilter M »teko perfarioMB
mcMS Ja veljen iytt« J» potttf
Yorkina Ja noltoavkalaM^
maasaa.
Vainaja iuHHlaftlin
haolatuBiaalian taiUiitfkaii^
1949.
tilkäl lopipul, Xvar,iMrUn elosi t i i ;b>
n i i n äkkiä, arvaan»atta «n
/ antanut Ola, f
kun istuin sinun luona.
Nukuit, uupumus voimasi vel^Sss^
Nuku unta hiljaa, katmlsta. v }
Itk«n aina kaivaten slmia, iMi-&
VAIMOSI T V i i f t
• • • •. -''-mm
NukkuoB unto isä hyvä,
maailman myrskyistä imdiasifer^i^^r:^
N i i n monasti neuvoit Ja laull^^^f
en koskaan voi utilioittai isä* f
Kevään tultua käyanie miaW-....
hautakumpusi lUö. 4
Nytkin... vaikka v lunta-siellä
itkemme «tmiiaamfe^'A^^
Talven tuulahdus toi m r a v l e k l t t ! V
kuoleman tledoiu tiilMän.
vnmetoeii tmehdykjkimDtf^: ^ " *
Lepo rauhaisa hauftuisa. | i sfa^i
Paljon haaveilit. paUoh
hyvään aina ohjasit .
Talven n^rrskyt valnliiya» ii ^r||«
haudallaai Aumfou^
t/ausiih syäämiOlsei
kaikiUe, Jotika
hklBlaelläf
la; ^mhdsti iekä^ntcena^^na
Ja ant<rf«ta.-^-../^r;^-^^"^
'•m
•M
n
-m