1950-03-16-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstainay maaDsk. 16 p.-—Thursday, Märch 16 e-l I Otllee Oepattinent^i Ottsna.' Pob- TTnggdtiya «iM BaaOTndaya bj Vomtu jPoMlaldig Omnpany LUU »('169-193 akk.3i>o TtulmallolaB»: l vk. Ti» 6 kfc 8£0 - 1 «SL TMPO Wfc 4 » tupiiakaiiian |a vudakon 1 Is 4- il VV Viidakbn fcirjoitlaniaton ja ankara laki on, että väkevämpi syö hcikpiiimän; Se pn kaikkea muuta muttei sosiaalinen eikä demokraat-Ä n katsaniokantai Valistusajan demokraattinen yhteiskuntamuoto; ' tackoittaa ä^^^^ kansalaisilla pitäisi olla tasa-arvoiset oikeudet ja mahdolUsuudet> ' Mutta kuten lehtemme uutisosastolta ilmenee, suurbisneksen Ottav^assa vieraillut kauppakamari ci ole lainkaan tyytyväi-yhteiskunnan heikoinimiliakin - - yanhuksi ja.sair jt'lh:'iil rajUa -r- on oikeus elää säädyllisesti. Kauppakamari vaatii, kuten pjri ilmencey - että'.yhteiskunnan-^on..palattava- täydellisesti \\ * iJ^'^ kaikki pie- '-felj^tei; % „^ * näännyttää nälkään ja kurjuute^^ vanhukset, inahdolUsuutta itsensä elättämiseen työllä. Täoaän teorian perusteella kauppakamarin edustajisto vaati hallitusta supistamaan menojaan sosiaalisen turvallisuuden suhteen ja antamaan Hisää verohelpotuksia suurbisnekselle, sillä "vapaassa yhteiskunnassa oa,3^a<m yritettävä kaikin, k^^ Kauppakamari V krokqdiilinkyyneleita suuromistajain puolesta ja sanoo syvästi suutiuhwna,(^ * at yksityisten verot ^'vähentäväi kiihoketta pääomien saamiseksi". Muttö tosiasia .kuitepkin ja liian partjpn muka verotetut suuromistajat eivät hinnalia •Eivätkä millään Jiaikia vaihtaa paikkoja niiden miljoonien canadälaisten liänssa jotka ansaitsevat $^,W0 vuodessa tai vähemmän — ja perheellisiä kun ovat suurelta •osaltav ovat siinä ''onnellisessa" asemassa ettei heidän tarvitse maksaa lainkaan tuloveroa, aliksi näin? Olettakaamme, että miljoonan dol- Jarinvraösjtuloista ''kisk korkein veroerä; nimittäin ?0 pro-senttia, mutta kaikesta huolimatta tälle "liian paljon verotetulle" her-rasmieheile- jää, vielä $20^^^ Toisinsanoen $2,000 vuosi-paikaiia työskentelevän canadalaisen täytyy raataa 100 vuotta (niin juuri sata vuotta) ennenkuin hän saa palkakseen $200,000. Tässä -on sjly niiksi"liiaksi verotetut" suurporVarit eivät halua vaihtaa paik- 1k<yä '•verovapaidenkaan'V^ kanssa. Siinä on syy miksi työ- Iäiset ja farmarit sanovat, että rae maksamme mielihyvällä yhdeksän- .»kyinmentäkin prosenttia tuloveroa, jos meille vain annetaan miljoonan dollarin vuositulot! Ka^^ demagogisesti, "tasapuolisesta" verptuk-ta ja vaatii sen perusteella suurbisneksen veroja alennettavaksi siten, että lisätään pikkuliikkeiden ja erikoisen valtion laitosten sekä osuusliikkeen verpkuormaa. Tämä on sitä "tasapuolisuutta" missä |/;uinaan hevonen ja jänis samaan Ilhamyliyyn, ja sittien myydään 50-50 hevos- ja jänislihapiirakkaa! Tosiasiassa tämä julkea vaatimus edellyttää loppiukädessäsuurrikkaideh verPkuPrman huojentamista ja(|saikk^ verotaakan lisäämistä; Valtio yerot- **~''"ityisiä kansalaisia ja liikkeitä saadakseeh\'äroja yhteiskunnan menojen ^peittämiseksi, f Jos verotetaan; eriemmän vaMpn kuten kauppakamari Vaatii, se tärtoittaa, että valtio siirtää ' jrahpja yh^ taskusta toiseen. Mutta jos tämän siirron perusteella suurpotvarien veroa, niin valtion verotusta työläisille, farmareille ja keskiluokkalaisille. johdosta pn siis kauppakamarin vaatimukselle sanottava,; kii-ölekaan niin "tasapuolista verotusta" miksi Tänään täyttää Altsel Kirinen Ver-xnUion Riverilta 71 vuctta. Nestor Wlrt» Intolssta täyttää myös 71 vuotr t9. (Jbris, Pesola Kaminlstiquiästa täyttää 70 vuotta. / , Tk. 13 pnä. täyUää^nim. Ainia Ille-tala Torontosta 50 vuotta. . Yfadymme .sukulaisten ja; y.stävien onnitteluihin! , 1 j "•'6 •m, 1 l i Uh 1' iii. .•,jfti«irM«r f » #11 '. »rv on aina se mahdpllisuus, että ryht>ydt palvelemaan asiakkaitaan jä yhteiskuntaa ilman voittoa, kuten osuusliikkeetkin, ja silloin niiltä midihyyällä vähennetään voittoverot. • ['•''4^''ir ' Kaiken kaikkiaan kauppakamarin hallituksen edustajille tekemät iillÄl II liif J iT- Y33.ti?^"H?c* täydellisen viidalckolain käytäntöön ottamiseksi edustaa '^^ik$i^'^^^'M'i:-- ^"^?r5''y'S^2i toimintaa demokraattista yhteiskuntamuotoa ja kansa- : W^ kunnan parhaita etuja vastaan. On vain kumma, etteivät hallituksen ' - viisaat ministerit huomaimeet tästä asiasta muistuttaa kaui)|)akama-nn edust^^^^ mitä taas tiilee osuusliikkeiden lisäverotukseen, niin tosiasia psuusliikkeet maksavat niille kuuluvat kaikki verot, kuten suurkapitalistitkin. Aoittoa tuottamattomina laitoksina ne eivät luonnollisestikaan voi maksaa voittoveroa — mutta yksityiskapitalisteilla -oOo- '^HuvittamattÖmia vitsejä*' • > ^•aikutctaah brittiläisiin" selittämällä • I ; • "Pitkää kokeilko mitadii httvHtai r Britanniaan vuodesta 1948 lähtien sijoitettujen Yhdysvaltain ilmavoimien päällikkö kenraaliluutnantti Leon W. Johnson on anta-iiiut alaisilleen miehille uudet ohjeet siitä "miten voitetaan ystaxnä ja mm. seuraavaa: ittamattuiuia vitsejä sälä kuka voitti sodan ja kuka sen maksoi.'' Tämä isällinen neuvo sopisi mainiosti myös Holly\voodin filmir t0)Uisuuden miljpneeriomistajille. Yhdysvaltain koko porvarilliselle sanomalehdille, radiolle ^jne; Hollywoodin elokm'at eivät todentotta esitä, "huvittavia vitsejä" kun ne vaikko viikon perään yrittävät Vakuuttaa amerikkalaisille, canadalaisille, eurooppalaisille ja muille, että kourallinen Yhdysvaltain mariiheja yksinään voitti sodan. Ei ole huyittav^ lukea porvarilehtien palstoilta jatkuvaa kerskumista siitä, kuinka Yhdj^allat voitti sodan ja maksoi sotalaskut. Ei ole \'ähää-kään huvittavaa kuulla kun USA:n vastuunalainen hallituksen jäsen juUstaa maailmalle, että voitettuaan muka toisen maailmansodan \Tidysvallat voi lyödä-Joe Stalinin helve^ :^Ieistä tuntuu, että sokeassa sotakiihkossaan ja mielettömässä maailmanvalloitushurmassaan Yhdysvaltain imperialismi on omaksunut itselleen natsilaismallisen "huvittamattomien hitsien" kerskumis-teorian mikä ällöttää niin brittiläisiä kuin kaikkia muitakin oikeamielisiä- ja rauliaa rakastavia kan.salaisia. mukaanlukien myös amerikka- ''^i f ^ « laiset työläiset, farmarit ja keskiluokan parhaimmisto. [Z , On siis jo aika varoittaa näitä "huvittamattomia vitsejä" vas- Mutta jos Yhdysvaltain asevoimat todenteolla haluavat voittaa ystäviä ulkomailla ja vaikuttaa ulkomaalaisiin, mukaanlukien canada- Jaiset, silloin on suoritettava yksi perustehtävä: Yhdysvaltain pitää 'm'>:mfi-^'^^^'V'.^-'y'^'^ luopua ympäri maailman rakentamistaan sotatukiasemista, tuotettaA-a 'Ji^lii^^?%.fr «I^' maailman kansoille rautanyrkkiä puivat sotavoimansa kotiin ja siten innossa osoitettava. että -huvittamattomien vitsien" teoria on -lopultakin kuollut ja kuopattu. miiiil^anovai SXaailman Baultankonxressin l ä - betystön caoadalainen ledn^ja tr* J^mes EndicoU. {Tvxeitunalla ylälcolmassa) .pnboi Kremlissä Canadan, kansan rsiiliantahdw>. ta. Alempana Krendin knuluisi-^; en tornien haippaja iahlat-alais- . , IfJtVÄISTTS • ;•• Eräänä lokakuun Iltana. Jolloin piin !£aukana selvästä paluutiellä ylpeänä kantaen - : miehistä kuortnaanl, jalkani rupesivat harjumaan. Ja minä nukahdin katuojaan. Sika tuli lähelleni, ja oikaisi viereeni; . Ohimenevä nainen; sanoi: "Juopottelevan miehen . ' tuntee ystävistä hänen"— ja sika nousi ylö.<j kävellen hiljaa uios. —Vapaanlalnen .suomennos. KELPAISIKO "PÖTVPOMMI" Vapaan Sanan ^Helsingissä) Esko tuumaili äskettäin: Ainavain Ihmiskunta kehittyy: vetypomminkin menetettyä pclottavuur tensa Ilmoitetaan Amerikassa nyt keksityn X-pommIn, jonka rinnalla vetypommi on kuulemma vala leikkikalu. Nimeä eivät sentään näy uudelle pommille keksineen, liekö sitten mic-llkm- ittis tällä alalla ehtynyt. Kuinkahan öllslpötypomml? Vetypommin Jälkeen pötypommi: se sopii hyvin. — Kansan Ääni. AMERIKKA -VOITIT' VIIME SODAN JA "VOITTAA" SEURAAVAN "Voittaako Yhdysvallat Venäjän?" kysyi New8week maalisk. 13 p:n numerossaan ja vastasi mm: "Amerikan puolustussuunnitelmat pei-ustuyat 'harkitulle riskille' . .. Maan puolustuslaitoksen päälliköt eivät täysin yksimielisiä'' kenraali D^lght D, Eisenhowerin äskettäisen yjBroltuksen kanssa, että "me emme saa kääntyä ympäri häntä koipien välissä" Jos sota tulee. Venäjällä on aloitteenteko . . . Mutta Y h dysvallat ei kuitenkaan öle avuton sen edessä, Strategiset. ilmavoimat ovat 'valmiina' kostamaan- atPmlhyökkäyHr sellä. TäVnä yksinään tekee Venyjän kalkki alkumenestykset kalliiksi. Mutta armeija, laivasto j a Ilmavoin mat laajenevat nopeasti, kvtanes ne vaEtaavat Venäjän sotakoneistoa Ja lopulta murskaavat sen. Missä hyvänsä vertailussa Venäjän ja Amerikan sotilaallisen voiman suhteen on otettava huomioon Amerikan suuri teollisuus, mikä tekee sellaisen kasvun mahdolliseksi; Se on tekijä: mikä teki viime .sodassa Amerikan voiton eittämätiömäksl ja mikä tekee sen (voiton) eittämättömäksi seuraavallakin kerralla...» EP.\AMERIKKALAINEN XÄNI Yhdysvaltain Kongressin pöytäkirjojen mukaan edustaja J. E. Rankin on sanonut: "Suurin valehtelija mitä maailma tuntee on Albert Einstein, jonka olisi pitänyt karkoittaa vuosia sitten." — UE News. ihl^ustaniiukset Jiohöaval Sodähliet^öntää ja nnifitäri ei löydä Neuvostoliitossa Moskova. — (LNS via Telepress) i Rauhanpuclustäjaln Komitean.: Me lap TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS Kysymys: En ole ollut sellaisissa töissä, että olisin saanut maksetuksi 180 päivän työttömyysvakuutusmaksut. Lähetin kirjani Port Arthurin toimistoon Ja sieltä tuli viiden viikon paperit, jotka piti täyttää joka viikko. Tri J . G. Endicott Canadasta oli yksi niistä viidestä kansainvälisestä rau-hanedu- stajista, jotka puhuivat Kremliin kokoontuneelle suurelle yleisölle sen jälkeen kun edustajiston johtaja Yve>Parge oli jättänyt maailman rau-hantalstelijoiden kaksi kohtaa käsittävän; rauhanvetoomuksen Vassili Kuznetsoville, Kansaliisuuksien Neuvoston puheenjohtajalle ja V. V. Par-feroviUe, Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston puheehjchtajalle. Tässä vetoomuksessa: pyydetään yleistä a-seistariisumista j a a tomipommin lait-; tomaksi julistamista. Se on .nyt esitetty Korkeimmalle - Neuvostolle; • Monta tunnettua neuvostokansaiais. ;ta oli läsnä kuulemassa tri Endicottin puhetta. Niiden mukana oli johtavia tiedemiehiä, taiteilijoita, teatteri- ja. elökuvajohtajaa, säveltäjää,. kirjailijaa ja stahanovilaista mm. Sostako-vich. Pudovkim. lieonid Leonov, Fade^ j€v, georgilainen näyttelijä Khorovä ja mestarisorVari Nikolai Rossiski. olemme kuulleet ilmaisuja vakavasta rauhanhalusta, Me olemme nähneet suuria saavutuksia rakennustyössä, taiteessa ja kulttuurissa. Me emme ole huomanneet sodanlietsontaa emmekä militarismia. Siitä syystä me uskomme, että me tulemme suuresti voimistumaan työssämme rauhan puolesta sen myönteisen 'kannatuksen johdosta jonka me tulemme saamaan Neuvostoliitossa näille ehdotuksille. "Omasta puolestamme lupaamme käydä tarmokasta ja peräähantama- ;tonta taistelua, että totuus, oikeus Ja ' rauha tulisi vallitsemaaToi.'' Metsänhakkuut lopullaan Suomessa Helsinki. — (S-S> — Metsätyöt a l kavat tukinhakkuiden osa:ita tilliä suo-ritetui. icsi. Useita suuria työmaita onkin jo lopetettu. Sen sijaan jatkuvat vielä melko laajassa mitassa pinota- Tri „E nd,i.c ott puh, u.i .lu.rk.k.a iden s•a•hu- vvi.an.raa.kn.m .h acnnk metda.e hllaekeknu uutu sji.aa vi,ki mauep ppoaj.ia r kölamppujen alla siinä vanhassa satehty. Ne antavat jatkuvasti työtilai-lissa, jonka seiniin oli piirretty' kaikkien niiden Venäjän armeijan ryk-mentien nimet, jotka olivat saaneet Yrjön Ristin. Neuvostoparlamentille esittämänsä puheen teksti.oli seuraava: "Canadan Flauhankongre.ssin puolesta on minulla suuri kunnia esittää Ranhanpuolustajien Maailmanliiton rauhan, ehdotukset. "Canada ja Neuvostoliitto ovat todella läheisiä naapureita kahden puolen pohjoisnapaa: täyttääksemme kanssakäymisen naapureina , tulee meidän kehittää mita lähei.simmät ys-täv>' yssuhteet. - Me olimme .suuressa taistelussa fasismia vastaan liittolaisina ja meidän tulee py.syä Neuvostoliiton kansan kanssa liittolaisina yl-läpitääksemme kestävän rauhan ja rakentaaksemme kansahdcmoki-atian kaikkialle maailmaan. "Canada, samoinkuin Neuvostoliitto, on suorittanut uutisraivausta maansa laajalla harvaan asutuilla seuduilla. Viimeisen 50 viiöden kovaa uutisraivausta ovat suorittatieet ne. Talonemäntä löysi lamiitin ajoissa erikoisen esineen kivihiilien seassa. Se oli dynamllttipahos. Hän kutsui poliisit. Jotka veivät pa. • ^ ^ • • ' C i s i - : . - ^ „ ^ noksen pois. El kivihliUyhUö sen pa- ^ i ^ Ä » ^ ^ ^ S- - ^»-^ EHie Bennett j ^ » n ^ j,ui„ Mrs. Bennettkään voinut. tm':>}:,,(iariuaxi «ytyttämässä valkeata Icelt- eelittää miten panos oli sekaantunut it^n uuniin kun hän huomasi jonkun kivihiilten kanssa. v rin vähemmistöi-yhmä on ukrainalainen. "Nämä ihmiset yhdessä eri elämän aloilla olevien, kaikkiin poliittisiin käsityksiin ja uskonnollisiin vakaumuksiin kuuluvien kanssa kannattarat Canadan Rauhankongressia ja tulevat taistelemaan sodan chkäi^semiseksi, rauhan puolustamiseksi ja Y K : n ylläpitämiseksi. "Canadan edustajisto pyytää rieu-vostchallitukselt,-! lau.suiU;n näiden rauhanehdotusten kahteen kohtaan erikoisesta syystä. Kun Canadan Rauhanköngressi pyysi haastatella Canadan pääminis- Lehden kirjeenvaihtaja Olin Downes Kun lähetin paperit niin sieltä tuli kirje, jossa sanottiin, että cn saa mi- jotka ovat tulleet itä-Euroopasta,en-tään koska en ole ollut tärpeieksl kau-! nenkaikkea Ukrainasta. Canadan suu-an'töissä. Olenko oikeutettu saamaan työttömj-ysvakuutusrahaa? — Kiltol-linen. Vastaus: Kysymykseen on vaikea täsmällisesti vastata koska el ole tiedossa mitä töitä olette tehneet ja miten paljon olette maksaneet työttö-m5T5vakuutusmaksuja. Mutta maalisk. I pnä voimaan as- I tuneet muutokset työttömyj^svakuu-tuslnklln edellyttävät, että te voitte saada työttömjysvakuuusrahaa jos voitte todistaa ollcemie kuluneiden 18 kk:n aikana vähintään 90 päivän ajan töissä puuta varatuotannossa. johon lasketaan metsätyötkin. Te saatte tätä hätätlla-apua siinäkin tapauksessa vaikka ette olisi maksianeet mitään maksxija työttömj-ysvakuutukseen ja vaikka tfelllä el ole vakuutuskirjaakaan. Nämä hätätilamaksut ovat ainoastaan 80 prosenttia normaalisista maksuista ja niitä maksetaan tänä vuonna ainoastaan maalisk. 1 ja huh-tik. 15 p. välisenä aikana. Te voitte saada tätä hätätlla-apua myö-^Jkln siinä tapauksessa, että olette jo aikaisemmin saaneet kaiken sen avun mihin olitte oikeutettu entisten, ennen maalisk. 1 päivää voimassa olleiden säädösten perusteella. Sitä maksetaan myöskin niille, joiden kirjassa on kuluneelta vuodelta ainakm' 90 päivän • vakuutusmaksut ennen maalisk. 1 päivää Ja myös niille työ-suuksia verraten huomattavalle miesmäärälle, kun kuorinta siirtyy kell-rikkokaudeksi. Metsätöiden väheneminen on parin viime viikon aikana aiheuttanut vähäistä housua työttömyysliortistossa, mutta sijoitustarvetta on Oulun työvoimapiirissä esiintynyt vain Pudas-järveliä ja Taivalkoskella, jossa metsätöitä oli'eniten. ,; • Kuluvan* viikon alussa oli töissä kaikkiaan 120,000 miestä, joista hak-kuutöissä n. 60.000 ja vedätystöissä n. 35,000. Hevosia oli kaikkiaan n. 30,000. Mainittakcon, cttjä huipputyökautena oli miehiä metsätöissä kaikkiaan n. 180.000. .M:n:lla'paikkakuniialU Canadasta raa%'aanlihaa lunta kohosi viime viir kolia 10 sentillä paunaa kohti — pak-lca »momonop:lm määräysten mukci-sccti. ; , ^. .. Samisn aikaan Neuvcstol.Jtc^sa l i - hain hinnat ^la-skivat 24 proseutilla >- i sosialistisen hallituksen määräykses- I ta . • • . ;0: 'i-y --y.^. .y Gallup äänestyksen mukaan lencmr ! mistö Camdan kaiisastavaatti hinta- ' kontrollia hallituksen chnkr.stonnus-i mGeij.sln npostessa (lukuunottamatta f 22 prosentlrikbrctusta vuokrina.» J61.6 p.s teeseen -mikä on vain yhtä pistettä- I akmpani kaikkien aikojen ennätys-tasoa.-.;' ; • • Nbuvcstoiiitcssa,. missä hallitus kon^ trolioi kaiiiki hinnat, kulutustavarain liintoja laskettiin pääminLsteri Stalinin erikoismääräyksen mukaisesti. Samalla kertaa pantiin rupla kultakannalle ja ruplan arvoa korotettiin Yhdysvialtain dollariin ja Englannin puntaan verraten siten lujitettiin paljon sosialistisen lohkon asemaa maailmassa j» heikennettiin Yhdysvaltain hallitsemaa "marsha Hoitua" lohkoa; : .; Tässä on kuvaus siitä, mitä viime viikolla tapahtui elinkustannuksille Canadassa ja.Neuvcstollltossa: CANAiöAN HINNAT: Canadassa 'annettiin omat dtisriit-tinsä viime -viikolla: Ensinnäkin suuret llhanpakkaamo-laitokset tledbittivat, että raavanli-han hinta kohoaa 10 sentillä pauna — siten kähmien suunnattomia voittoja 19,500,000' paunasta raavaanlihäa. mikä on Jo varastoitu ja ostettu halvalla hmnalla farmareilta. Farmarit eivät hyödy lainkaan tästä hinnankorotuk-sesta. ' Totoen dekriittf, mikä iski Ontaiion väestöä, pll -hydro-hlntojen korotus mikä lisää keskimäärin 60 senttiä jokaisen perheen hydro-la.skuun. Kolmas dekriltti oli se kun suuret ketjukaupat nostivat taas kahvin hintaa TT tällä kertaa 4 sentillä pauna. Kahvin keskinkertaineh hinta Torontossa oli viime viikolla 83 senttiä pauna — hinnat ovat viimekslkulu-necn 4- kuukauden aikana kohoimeet 29 sentillä pauhaa kohti. Neljäritehä: .^ekriittinä oli se, kun transpbrttikomisslönl myönsi rautatieyhtiöille ,'2Ö prpsentha korotuksen rahtimaksujen suhteen — mistä kärsivät ensikädessä ne lännen farmarit, jotka joijtuiyäi tuottamaan^^^^^t^^ idästä TT- mutta itä-Canadan asukkaat kärelyät siitä n ^ yildentenk V deiwittlnä odotetaan tietoa, että piihelinyhtiölle annetaan ainakin 20 prqsentin korotus. Tämä- kaikki tulee sen lisäksi kun viime kuussa astui kaikkialla Canadassa voimaan 18-22 prosentin korotus vuokrissav. ,, NEUVOSTpLÖTON iroWAT Neuvostoliiton hallitus antoi viime viikolla kaksi tärkeätä tiedoltusta; , Ensimmäinen ja k^ilkkeln enimmän neuvostokansalaisia ilahduttanut dek-riittl oli se'Jön^a mukaan ruoka- ja vaatetavaraih^ huonekalujen ja inui-den kulutustarvikkeiden hintoja laskettiin lÖi^Ö. prosentilla. Tämä oh Neuvostoliitossa kolmas hintojen alennus sodäh päättymisen jälkeen ja sieltä saapundet tiedot kiertovat väestön suuresti 'ilosttmeen hinnanalennuksesta. ' . Toisen" tiedpnaimon mukaan vienti-ruplan arvo pantiin kultakannalle — Ja ruplan arvo nousi 25 senttiin Y l i - dysvaltain döilaritn verraten sen ollessa ennen'19 senttiä. Tämä toimenpide: tuli mahdolliseksi sen vuoksi kun Neuvostoliltpn, tuotanto on lisääntynyt 53 prosentilla vuoden 1940 tuotantoon verraten- Y K :n tilastojen mukaan Neuvostzjliitoii ul-fcomsakauppa^^ n niiltel kaksinkertats-tunut. Kaksi kalmannesta tästä, kau-päs'a tehdään Ksnsandeaickraticm maiden ja Kiinan kanssa — ja koko Ulkcmaakauppa on balanssissa. • Toronto. — _ "Canadan naisilla on vielä' paljon suuria väiieuSsiäyöltet-tavanaan, inutta edlstj-ksellinen naisr tenliilre tuise varmasti kunnialla suorittamaan osuutensa taistelussa rauhan jä naisten tasa-arvcisten yhteis-kurmallisteh oigeuk^n puolesta" lausui Olga Sula puhuessaan täällä maa-lislcuun 12 päivä vietetyssä kansainvälisessä naistenpäivä juhlassa. Häh selosti lyhyesti kansainvälisen naistenpäiväni aikaisempia yaiiielta ja .sanoi siirä olevan "pitkän Ja kunniakkaan historian" taistelussa iiaisten tasa-anoisten oikeuksien 'puolesta. Samalla hän toi terveisiä juuri päättyneestä Canadan naisten. ensimmäisestä maätakäsittävästä konferenssista, jossa hän oli edustajana Locker-bystä Ja jonka hän kertoi olleen erittäin iimostavan ja onhistimeen. , Juhlalle antoi kansainvälistä vaikutelmaa jo sekhx kun lavalle oli sopivalla tavalla asetettu eri maiden, lippuja; Sisällöltään se muodostui myöskin,, kansainväliseksi, sillä suomalaisten ohella esittivät siellä ohjelmaa myöskin ukrainalaiset ja venäläiset joukkueet. Kuorolaulua esittivät venäläisten naiskuoro, Mary Paäikon Johdolla ja Club Donwayn tyttökuoro, Helvi Vuoren johdolla. Ukrainalaisten joukkueen esittäessä kansallistanssla Wäl4|r Baloin johdolla., ^ - Soololauluja esittivät K!alja Lesh-ley, mr. Leshleyn säestyksellä ja E l ma Semeiius, Annikki Nuinmisen säestyksellä. Pianosooloja esittivät mr. Ushley ja Margit Ronn. Taldetans-sia esitti Kaijä Leshley.-mr. lieshleyii säestämänä ja Helmi Tervola esitti tilaisuuteen sopivan runon; Lulu Laine esitti viulusooloja. Esityksistä ön vielä mäiii^ttayat^ sapainoliikkeet. J o i ta esittivät Rocky (Tauru) KaylmäkiV^^ Melvin ori vasta poikanen 'ja hänellä pn paljon kehittymisen mähdpilisuuk-sia, kunhan vaan • iimostusta riittää. Kaikki esitykset suoritettiin moitteettomasti ja palkitsi yleisö ne lomsailla-suosionosoituksilla.: Tilaisuudessa esitettiin yleisölle myöskin muilta; paikkakmuiiita naisten konferenssiin osallistuneet suor malaiset edustajat. Ollen heitä saapuvilla Lockeriiyn lisäksi Sudburystä, Montrealista ja St. Cätharliiesta ja olivat he kaikki hyvin innostuneita siltä mitä olivat nähneet ja kuulleet konferenssissa. Juhla päättyi, tilaisuutta varten harkitusti somrniteltuun kuvaelmaan ja voidaah tilaisuutta yleensä pitää onnistuneena. — g. V.tLOVÄlirtis Varova mies kirjoitti keelle: Olkaa hyvä ja lähettäku-^ moottori, joka on hintate^' sivulla; Jcss3 pn hyvä,] shekin." Hän sai V3stauts:l^ _ ; ranbtOin seuraavasti--- . j / O l ^ hyvä ja i^iijtgjl •shefcleria j ö s s e -^ hctämnie tilaämäniiei _ VIITTACS Skotlantnainen kut^: syntymäpäivillecn jä^'^^^^ "Asun Aiidennessä i ne B:ssä ja,kun tuletteniJnL k3^ärpaäilännie ovikelloirvJi ''Miksi minun pitää ijäyttäiV päätäni." * —Ette suinkaan saavu ibisaJ ja?" ' •. . —' EFaiLYTMVXÄ Griffiths oli 12 lapseii päättikerran viedä peri rannalle. Saaputssaan liisi pysäytti hänet. . "Uritä te, olette; tehnretr liisi. "Minäkö? En mitöärirsaoäl fitris vavisten. Poliisi viittasi suurtjcnlap ja sanoi: "Mikid" sitten tuollainen seuraa teitä?" . • •»- . ' • ' < • , VIRKISTÄVÄ Eräässä Hollywoodin k] tettiln nuori kirjailija : Kirjailijan kirjoittama HOTEISIJ] rl filmattu ja filmi esitetty, dusteli taltilkolta mitä hän veUistä. "Virkistävä", vastasi krilöittil . "Todellako?" sanoi klrjalKJi tiineenä. "Ehdottomasti", vastasi 'Tunnen itseni aivan kUin ihminen: kun heräsin unes^ moy ^ pre arm A. C. ^ Gerald Kitu 8i 1 pm- • in att poor sh' tbings of jneeting. ffas decid be held Sanday. M meeiing "• is when w« or the new give their ifl their ch lollowii« not pres€ nominatec e: Terho puiras. Ka Bona N lAtvala So remembe tum out, pi ted for Speed, lets :h for in the v the Mi ,Fla. •Id? Mayb what you Granvil physdi t most; oi are ex' ourselve People gp •e them jtoong the to whil ilves are a pre feriority bj raising ILKEARnELINEN VHTIi Piispa tapasi papin sainasi kustajavaunussa ja heictSn keiitui' keskustelu. Pappi issji paita, että mikä johti 1151161111 maan kirkollisen uran.. j / Piispa" selitti, että Jieesas .i 1 nly one tha Mntä. • "Olen lukenut raamatun läjä kertaa", sanoi pappi, "ja tiaSl yhdeh tapauksen, että Jecsin" jptiain:"." •^MUloin-se tapahtui?"; Itygf "Sillölh 6un Jeesus .saäpiS Iftaami; Jerusalemiini san*; "Jeesus sanoi, minä tarvitsen'i — TherCs shoes • other tl Am - T h e ple - Cartier iD V . M tässä ja y. Piihtaiden munien saanti Talvikuukausien aikana tuppaa tulemaan enemmän likaisia munia kuin muina vuodenaikoina. . Sen estämiseksi piisi kanalan lattialla olevaa pahnaa käänneltävä Ja lisättävä pesä-materiaalia useammh^ Se auttaa pitämään munat puhtaina. Suomalaiset pian enemmistönä Ruot* sin työniarkkinoilla Helsinki. — (S-S) — suoritettujen laskelmien Ruotsissa työskentelevien ten lukumäärä noin koi vuoteen 1947 verrattuna eli 16,000. Mainittakoon, että viinie vuonna noin 11,000, i jälkeen kuto viisumipakko Ruotsin välillä poistettiin, määrä nopeasti noussut, köistä onkin, että suomalaiset vat pian olemaan ehdpttomaiu mistönä ulkomaalaisten Ruotsm työmarkkinoilla, mikffi tys jatkuu samaan suuntaan toJf •Tällä kertaa enentunistön vat tanskalaiset, joita on li sissa olevat suomalaiset t vät etupäässä merenkulun alali» hotelU- ja ravintola-ammatissa tltaloudessa sekä jonkin venan o tus ja tekstiilialalla. Pohjois-Amerikan mantereelta, l u kuunottamatta Meisikpa, löydetään vain yksi oopperaa Se on Metropoli- ' tan ooppera New Yorkissa. Se on todistus siitä äärettömästä kulttuiui-köyhyydestä. joka on havaittavissa tässä aineellisesti rikkaassa maailmankolkassa. Huomiomme Yhdysvaltata ja Canadan näyttämötaiteen kui'jaan asemaan kiintyi äskettäin kun luimme Glcbe and Mailissa olevan artikkelin, jossa ylistetään Canadan syntylstä New Yorkin Metropolitan oopperan johtajaa mr. Edward Johnsprila. teriä mr. st. Laurentia esittääkseen koko kansaa käsittävän rauhahadres-sin. niin hän ci vain kieltäytynyt vastaanottamasta sitä. vaan ]:säsi seuraavat sanat: 'Monet canadalaiset tulevat Uimettelemään. ettei tätä esitystä sensijaan esitetty Neuvostoliitcn hallltuks^le ja pyydetty sitä sopimaan atomienergian kontrollin oikeasta ja cli haastatellut Metropolitan popperän johtajaa ja tässä haastattelussa paljastuu US.'V.:n näyttämötaiteen heikkous. Lehden 'kirjeenvaihtajan kertomuksen mukaan oli mr. Jölmson valitellut Metropolitan oopperan taloudellisia vaikeuksia mm. seuraavasti: "Olemme Metropolitanissa yhden tehokkaasta systeemistä, jcka tekisi i suurimman vaikeuden edessä — ja tämän < vetj-pommini kehittämisen 1 jonka edessä on kaikki laulajat — Ja tarpeettomaksi ja niahdoHL<;eksi'rau-" se on taloudellinen kireys ,ja coppe-han aikakauden.. .* ! ran kilpailu radion, elokuvien Ja mo- "pUessamme Neuvostoliitossa meinien muiden alojen kanssa, joiden olemme jo tavanneet Neuvostoliiton Iäisille, "jotka ovat joutuneet uusien säädösten perusteella tyottömyysva-kuutukrcn al»isik.<;l. kautta taiteilijat voivat ansaita paljon enemmän rahaa . . ." Tämä taiteen kommersialisointi oh todellakin saanut Metropolitanin karsi mnän ja pari vuotta sitten tuli fcysy-mykseen.: tämän Pohjois-Amelrlkan ainoan oopperan sulkemhieh. islutta mr. Johnspn näkee edessään vieläkin suuremman .; pulman. Hän näkee kuinka talpudelllnen kriisi tulee yai-kuttamaan Metropolitan toimintaan kun hän sanoo setnraavaa: "Metropolitan edessä ei ole minkäänlaista probleemia, jota el voitaisi ratkaista rahalla; Missä on vastaus tähän kj-symykseen? Istuimet ovat nykyään kiellä; loppuunmyytyjä. Meidän pirpbleemimme on tyjimyttää sellaisia ihmisiä^- jpöca eivät voi ostaa paikkoja. Sisäänpääsyjen hintoja ei kuitenkan voida alentaa 'koska eivät häyttämökustannukset laske. Sellaiset päivät, jolloin yksityisUlä Ihmisillä öli suuria rikkatiksla on ohi. Olen Tafcuuttanut, että lopuksi Jonkinlainen, yleisen apurahan antaminen on välttämättömätön oopperan toiminzian jatkumiselle . . Hahaa, rahaa Ja edelleenkin rahaa! Yhdysvaltain "hallitus myöntää suun-nattoznia- summia sotamenolhin, sekä työläisiä jahtaavan poliisilaitoksen ylläpitoon," mutta taidelaitoksille ei riitä-mitään. Näin y i l m ^ k ^ kommerdalisoitu oä^tämötaide jcärsii Ja hiljalleen katoaa sitä iniikaa kun taantiimukselli-eet sotakiihkoilijiat näkevät yiain aseistuksessa kansansa pelastuksen. Palatkaanune vielä MetropoUtan oopperaan- ja siihen politiikkaan, joka on ollut tämä taidelaitoksen Johtolankana. Metropolitan ooppera perustettiin lokakuussa v. 1883, sUsyU 60 vuotta sitten. Sen johto ön! lakkaamatta etsinyt uusia tähtltaiteilljoltä Euroopasta ja iöaiilsta maailman osista ja maksanut tällaisille taiteilijoille suunnattomia palkkoja. Ktiitei^dn oopperan Johto on ollut hiin taahtumiiksel-imen ja rotuvihaa täynnä, että se el ole huomannut omaa maataan Ja sen kykenevlmpiä.' taiteilijoita. Jos sellaiset, ovat sattuneet olemaan ihonväril-tään tummia; v Keko olemassaolonsa aikana ei Metropolitanin näyttämöllä ole ollut neekereltä. Eikä suinkaan voida väittää etteikö Paul Robeson niin näyttelijänä kuin laulajanakin olisi täyttänyt korkeimpia vaatimuk. sia eräillä neäcericsilla sellaisissa oopperoissa kuin Aidassa Ja Othellossa. M a a i 1 manmaineen saavuttaneet neekerilaulajattaret Marian Anderson ja Dorothy Maynor eivät ole nayös-käan kelvaxmeet. Ooppera, samoinkuin mUut täideiaitckset. eivät etmen-pltkää menesty ellei sen juuret ole tunkeutuneen onoan.maansa maape-rään.' Vertauksen : vuoksi' mainittakoon, että Suomessa on yksi ooppera, joka saa valtion tukea Ja vieläkin pleneni-mässä maassa kuten Elarjalan-Suo-men Neuvostotasavallassakin on valtion ooppera. Entä Canadassa? Täällä ei uskalleta ajatellakaan oopperan perustamisesta koska MetropoUts^ ooppera taistelee taloudellisissa vaikeuksissa. Jos kerran 8 milj. asukasta käslt^- vassä. kaupungissa, ei ooppera tatido mene5tyä,> niin kuinka EeHainen mene nestyisi, ellei se saisi iBäirJ:^ mutta eihän sellaisesta täälö* kaan nykyisin hallituksen ailaa toivoakaan, sillä sodamanistö lee. suimnattomia summia vertö sajiemme varoja. Canadan kansa on monella e yalla osoittanut suurta W 1 B ' ^ näyttämötaiteeseen, mm. ooppö kin. Viimeaikoina amatöörito^ syntyminen eri ksskuksiln ja näytelmäkilpailuiden nen ovat kaunopuheisia ti näytelmätalteen harrastamisesti Entä imten suhtautuvat ae-' valta on? Canadan Fil-'"'^ -nassa toimeenpantu osoittaa, että vähäinenkin iehSJ mien alalla tukahdutetaan fio-^' din valtiaiden määräysten ali näin, tapahtuu tällä alalla, nij' ka silloin voidaan odottaa seita auttavaa kättä muiden _ jen kehittämiseksi. Näyttiiä^ Masseyn kuninkaalliseJle koas» le monien järjestöjen toinKst» tyt avunpyynnöt eri taidealoja hittämlseksi myöskin kaiiHV^ roIUe korvine. eHei sitä taeU kansan painostuksella. _ Kuten edellisestä näkyy. nls korulause "Taide talteen jonka kuulee niin usein k»" huulUta. on pelkkää lorua. _ tit mittaavat taiteen doUarfl»'*^ kaikilla taidealoilla raabataxn jälessä. Mutta sikäU kuin i voimat kasvavat ja eläi sille publilie annetaan si kit}-s,"eiää väin sotavar sitä mukaan myöskin tulcvit kehittymään, rauhanololssa eikä sodai tu ve vii
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 16, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-03-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500316 |
Description
Title | 1950-03-16-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstainay maaDsk. 16 p.-—Thursday, Märch 16
e-l
I
Otllee Oepattinent^i Ottsna.' Pob-
TTnggdtiya «iM BaaOTndaya bj Vomtu
jPoMlaldig Omnpany LUU »('169-193
akk.3i>o
TtulmallolaB»: l vk. Ti» 6 kfc 8£0
- 1 «SL TMPO Wfc 4 »
tupiiakaiiian |a vudakon
1
Is
4-
il
VV Viidakbn fcirjoitlaniaton ja ankara laki on, että väkevämpi syö
hcikpiiimän; Se pn kaikkea muuta muttei sosiaalinen eikä demokraat-Ä
n katsaniokantai Valistusajan demokraattinen yhteiskuntamuoto;
' tackoittaa ä^^^^ kansalaisilla pitäisi olla tasa-arvoiset oikeudet
ja mahdolUsuudet> '
Mutta kuten lehtemme uutisosastolta ilmenee, suurbisneksen
Ottav^assa vieraillut kauppakamari ci ole lainkaan tyytyväi-yhteiskunnan
heikoinimiliakin - - yanhuksi ja.sair
jt'lh:'iil rajUa -r- on oikeus elää säädyllisesti. Kauppakamari vaatii, kuten
pjri ilmencey - että'.yhteiskunnan-^on..palattava- täydellisesti
\\ * iJ^'^ kaikki pie-
'-felj^tei; % „^ * näännyttää nälkään ja kurjuute^^ vanhukset,
inahdolUsuutta itsensä elättämiseen työllä.
Täoaän teorian perusteella kauppakamarin edustajisto vaati hallitusta
supistamaan menojaan sosiaalisen turvallisuuden suhteen ja antamaan
Hisää verohelpotuksia suurbisnekselle, sillä "vapaassa yhteiskunnassa
oa,3^a |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-16-02