1950-07-08-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(Jatkoa)
geJgiHurit eivät oUest huolissaan i t -
jggääräänusoikeuteien kieltämisestä.
^ heitä hUolestutU s^. jos liitto-taiuon
muodostaminen vaarantaa j o i -
heidän etuoikeuksiaan. 'Bureau,
xta oli itse seigneur, selosti tätä huo-väittelyjen
aikana sanoes-
-Ala-Canadassa saadaan vissejä t u -
joja seigneurimaksuista. miitta jos
liittovaltio imee nämä tulot, n i i n k i i to
antaa meille takeen ettei i j a i k a l l i -
oen haUitus peruuta nyt voimassa ole^
- raa ssignenrohjelmaa sille pakoitetmi
liittovaltio-ohjelman perusteella... Ja
ios paikallinen hallitus ryhtyy tähän,
ifltä tekee silloin UittchaUitus^ Täs-ä
yhteydessä on helppo ikiihöittaa
joukkojen mieliä, sillä joukot ovat en-niljköluuloisia
seigneureja Irohtaan.
Pääasiassa ja ennen muuta meidän
täytyy kunnioittaa omistusolke^uksiä."
Mikäli on puhe Canadan ranskalaisten
papistosta, siinä suhteessa on jplt-läaikaiset
traditiot siitä, miten B r i tannian
hallitseva luokka • käyttää papistoa
ehkäisemään Canadan ranskalaiset
ilmaisemasta mielipidettään
js saavuttamasta demokratiaa.
Sir George Cartier todella kerskul-kiii:
,••
•^jos Ganada on nyt osa Brltaimian
imperiumista, se johtuu Canadan
ranskalaisen papiston konservatUvi-aradesta."
Hän jatkoi redeUeen: «'Meidän
papistomm:e ja meidän aristokra-tamme,
sen aikaiset (1776) johtajamme
näkivät edukseen liittyä demok-taaättisiin
piireihin — he tunsivat demokratian
onttouden."
- Mikä oli totta 1776. se oli totta myös
1837 ja Canadan Forvaristo oli i^ät-täväinen
siitä,.että siitä tulee totuus.
im.-:
Canadan ranskalainen papisto, jonka
vallan BNA täydellisesti takasi,
hetti kaikella tarmollaan voimansa
uuden perustuslain taakse ja ilmaisi
•iatsantokantansa seuraavin sanoin:
"Te tulette kunnioittamaan tätä u u t - .
ta perustuslakia, mikä annetaan teille
lainlaatijakimnan, laillisen-esivallan
ja siis itse jumalan korkeimpana
tahtona". (Mgr. Langevln,•Rlmouskin
piispa.) V
Täten tehtiin kauppa. • Puolfeodaa-
1 Sten voimien valta säiljntettiin- Que-bedssa
uuden Siviililain > penisteella
nuhin liittovaltio ei sekaannu. Kuten
D. G. Creighton sanoi:
. "Historiallisesti tämä uusi siviUiläkl
johdettiin Parisin perinteistä. Se oli
paikallisen' uuden feodaaliyhdyskun-nan
tuote Pohjois-Eiuroopass^,. Siitä
tuli Seigneur-yhteiskunnan ihanne
Pohjois-Amerikassa . . . Nämä olivat
perustuslakeja j a tapoja jotka säätivät
Uimisten suhteet ihmisiin, määritteli-tät
öinaisuussuhteet, omaisuuden s i i r ron
ja perinnön henkilön aseman ja
perhesuhteen pohjalla. Tällaiset lait
c^rat ilmeisesti mitä tärkeimpiä traditionaalisen
yhteiskuntajärjestelmän
säilyttämiseksi Quebecissa."
Dorien ja Rouges väittivät tuloksettomasti,
että (BNA) laki oli todellisuudessa
peitelty yhdistämisiäkin He
osoittivat: "Sodan aikana Ala-Canada
(Que.) joutuu liittohallituksen armoille,
mikä voi pakoittaa sen ottamaan
aseen käteensä vastoin omaa tahtoaan."
He vaativat asiallista • liittovaltiota,
antamalla suurimmat valtuu-
Kirj. Joe Levitt
det paikallisille hallituksille j a vain
myöniietyt valtuudet Canadan hallitukselle.*'
(Dorion: Confederation
Debates.)-^' : , : • /
Tällaiseen IHt^valtioon oKsi sisältynyt
sopimus, että Canaäan;ranska-laisilla
on oikeus erolaerlllialksl v a l tioksi,
jos hä sitä haluavat. Tämän
asemesta Canadan ranskalaiset saivat
muodollisen tasa-arvcisuuden — M y r
tännössä rajoitetun — vaikka liittovaltion
muodcstamissn yhteydfösä
tunnustetut oikeudet edustavatkin po-sttiivisla
tuloksia, joita "edelleen puo-;
lustetaan.
KANSA EI SELVITTÄNYT
VÄLEJÄÄN StiRTOMAA-HALLINNON
KANSSA
Liittovaltloii isät eivät olleet halukkaita
esittämään liittovaltion perusta-inisehdotuksia
kansan ratkaistavaksi.
Quebecin piäätöslauselmat hyväksyttiin
salaisissa väittelyissä. Ne esitetään
Canadan läinlaatijakunnalle
määritellen, ettei niitä voida muuttaa,
että ne on joko hyväksyttävä tai h y l jättävä.
Pyyntö väestöön vetoamiseksi
hyljättiin, George Brown sanoi p i l kallisesti:
"Meidän täytyy hajoittaa
lalnlaatijakunta ssn johdpstar... sillä
riskillä että poliittinen puolueellisuus
ottaa hedelmän kädestämme juur
i sinä hetkenä, jolloin olemme sen
ottamassa."
NB:ssa hallitus oli kyllin mieletön
esittääkseen tämän ehdotuksen väestön
ratkaistavaksi. Ehdotus (liittovaltion
muodostamiseksi) kärsi tappion.
.Vain pahimman mair.sen poliittisen
peloittelun ja lahjusten avulla.tä-mä
päätös saatiin seuraavissa vaaleissa
muutetuksi. NS:ssa Tupper
pelkäsi esittää näitä päätöslauselmia
lainlaatijakunnankaan äänestettäväksi.
Täten porvaristo väitteli tämän ky-
.symykssn alistamista kansan ratkaistavaksi,
vaikka ehdotetim liittovaltion
epädembkraattislin piirteisiin nähden
ilmeni laajakantoista vastarintaa. E n simmäinen
kerta' kansalla oli tilaisuus
ilmaista . mielipiteensä liittovaltion
muodostamissn suhteen vaaleissa vasta
sitten kuu se oli jo tapahtunut tosiasia.
VaUtsijat eivät voineet äänestää
i t ^ liittovaltion penistamlsesta-^nbia
jnitä-he voirat.tehda pii 6e..ettö
voivat valita edustajat. Jotka olivat
joko liittovaltloii.-perustamisen puo»
telia tai sitä v a ^ a n . niutta tästä
huolimatta j^haoniioonottoDaiattakir-l£
on vaikutusvaltaan Quebeceissa. ifStue»
becista yaUttiin ensinu^^
parlamoittiln 20 vastustajaa (65'stä
Jäsenestä) Ja Npva, Scotiassa 18 (19:-
•sta). . ^. • : i . : :
Täten liittovaltio muodostettiin: C a nadan
porvariston Ja4iQpeiiumintol>^
lituksen .välisen ^äi^imuksea perusteella.'
eikä Canadan kansan tolmeDpItel-dsn
avulla. Canadan kanaa el-sdi-vittänyt
välejään silrtomaahaJlUaiksen
kanssa. Canadalaiset. eivät. solisseet
muodostamaan tietoisesti demokxaat-tista
hallitusta.mikä yksinään olisi
volhntlpkanaan; poistaa silrtomaajär»
jestelmän kaikki voimat.
Sensijaan koko; asla iäislteltiin. y l häältäpäin
Ja inj^imytykset vunbtalle
järjestelmälle iöKVat ei^täniättttäiia:
Täten Canadan porvarlllisdembkraat.
- tineh vallankunious ön^epätäydeUlnftn
sikäli, ettei se liraödostanut idemö-kraattista;
tasaVaftaä; se ei saaxiat' Koi
meksi^maan 'derrnokraattista'yhdistä^
mistä, mikä 611 inahdölli^ vain vaas'
kalaisen Canadah dlkeaksten' tmmus-taminm;
Se iei''pPi6tanut <puolfeo-dälisia
taloudellisia Ja so^aalisla sateita,
jotka olivat Tanskalaisessa Ga-nadassa
voimassa Ja se elsaanut-län-si-
Oanadan maiia' potis Hadson's 'Bay
yhtiöltä.
Samalla kertaa liittovaltion tnuo-döstaminen
avasi tien Oalucdan'kehitykselle
— rautattefckapltallsmin k e h i tykselle
Canadassä — i rautateldenTa-kentamiseUe.
lännen asuttarolselle Ja
noaan teollistuttamisdle. 'TänäänCa-nadantyöväexdupkka.
Joka nousi-sinä
aikana näyttämölle, aseistettuna sosialistisella
teorialla, on tilaisuudessa
toteuttamaan, el vain niitä reformeja,
joita ei 1867 saatu; vaan n»yöstnuut«k-seh
uuteen yhtplstamtajärjestelraään.
-gakölalshalsia .^>iikhIlantEa»aitaoksen sisällä l)SA:n ävoi-
«nen: miehltysteuiden aikana'KoreaJssa.
(Loppu.)
Labor' Progfresdve^Puolneen'kahsil-
Itaen Johtaja T im Buck antoi tk. 13
pnä seuraavan lausunnon' korean 11-
latrteesta^
Canadalaiset työlälstoverit:
MeidäÄ maamme Ja koko maalima
on vakavassa vaarassa. Täs3ä'uudesT
sa WaUmaiikriisissä s u u r i m m^
-osalla canadalalsla. huolimatta mitä
mieltä toe ovat Korean kcisfllktiin
oaäden.: on ^yksl ^ajatus ensi d j a l l a:
^«tih&a ^voidaan estää täniä kriisi
puhkeaniasta maallmansodaStsl ato-mipommehieen
ja saatanalllsine hävityksineen?"
;
Läbor Progressive Puolue Julistaa,
että maailman atomisota VOIDAAN
välttää, ö n olemassa muita keinoja.
Vairi häikäilemättömät sotavolttolli-jat
Ja keinottelijat, sekä ne, jctka k e l tainen
lehdistö on huutavilla otslkoU-la
Johtanut harhaan, vakavasti haluavat
maailmansotaa. Me lisäksi sfy-tämme.
että kalkki muut poliittiset
puolueet ovat tässä kriisissä sivuuttaneet
Canadan ikahsan, Sensijaäii että
ne oMsIvat vaatineet, jotta kalkki
tosiasiat Korean kriisistä olisi tehty
Julkiseksi; ' alahuoneen jäsenet, joitain
fcurinioltettavla poikkeuksia" l u -
kuuriottaniatta, antoivat arvostelematta
•-kannatuksensa propagandalle
Ja. prtitiikalle. jMikä tailkoituksena pn
käyttää tätä kriisiä astinlautana uuteen-
maailmansotaan.
SIMMS. HOOKER &
PICKERING
Vakuutuksia Ja kilnteimistöjä
Kiinteimistölainoja Ja bondeja
Dominion Bank Building
XlMMINS, ONTARIO
. . — 3 KAUPPAA —
Sanlt Ste. Marie Öntefto
RCA Victor Raflioita
Nyal-lääkkeitä
^rdeliinen varasto lä&kkelt&.
Postitilaukset täytetäSn
huolellisesti.
BELL FUNEItAL
HOME
Helsinki — Äskettäin pidetyssä
S A K : n valtuuston kokouksessa hyväksyttiin
Albert Aaltosen aloitteesta
ehdotus, että iSAK:ri työvaliokunta
velvoitetaan ryhtymään kiireelHsiiri
toimenpiteisiin, että kaikkien kaivoik-sissa
työskentelevien työaika lyhennetään
40 tuntiin viikossa Ja että työläisille
maksetaan entiset viikkoansi-öt
työajan lyhenemisestä huolimatta.
Aaltonen perusteli esitystään seuraavalla
tavalla:
Kalvostyö varsinkin maanalaisissa
kaivoksissa on vaikeampaa Ja:terveydellisesti
vahingollisempaa kuin mitä
yleensä ajatellaan. Jo lämpötilan
eroavaisuus Ja ilman kosteus muodostaa
olotilan, lUoiinonvastalseksi. Tämän
lisäksi vainoavat kaivostyöläisiä
erilaiset, hänen 'ammatistaan johtuvat
sairaudet, joista vaaTalllshi ja v a l kein
on silikoosi eli nk. kivipölykeuh-kosairaus.
Varsinkin kuparimalmikal-voksissa
muodostaa tämä sairaus v a i kean
vitsauksen aiheuttaen Ikuisen
työkyvyttömyyden 5—10 vuoden k u l u essa
yksilön voimakkuudesta ja vastustuskyvystä
riippuen. Sillfcoosisal-raus
on parantumaton ja viime valheessaan
hyvin tuskallinen.
Kalkklklvikaivoksissa ei tämä sairaus
niin yleisesti esiinny. Vieläpä on
tahdottu kiistaakin tällaiset tapaukset
Koska kuitenldn silikoosi on
kvartslpölyn aiheuttama Ja kalkki-muodostumissa
esiintyy tiheään kvart-sipltolsia
kivikerrostumia, n i i n on I l man,
muuta selvää, että nämäkin työntekijät
siitä jossain määrin kärsivät.
Tiettävästi ainoa taudin vastustus-keino
on fyysUllsen kuntoisuuden korkealla
pitäminen voima-Kkaan ravinnon
ja ennenkaikkea mahdollisimman
runsaan ulkoilmassaoleskelim avulla.
Erikoisesti kaivosporaa jaa väijyy
toinenkin vaikea sairaus hänen vuodesta
-vuoteen käsitellessään raskasta,
voimakkaasti tärisevää palnoilmapo-rakonetta.
Tärinä aiheuttaa ajan
mittaan muutoksia verisolujen kokoonpanossa
ja seiu-aamus tästä on
raajojen, varsinkin sormien kangistuminen
ja eräänlainen lamaantuminen.
Ehdoton seuraamus. tästäkin salrau-,
desta on ermenaikainen työkyvyn menetys.
On tunnettua, että kolmivuorotyö on
raisittävampaa kuhi tavallinen päivätä!
kaksivuorotyö. Kun lisäksi täi
laista työtä useinkin Joutuu; suorittamaan
epäterveellisissä olosuhteissa,
kuten on laita esim. sementti- Ja posliinitehtaissa,
niin rasittaa se työnte-kljää
vfelä enemmän. Osittain samat
epäkohdat. Jotka ovat käivosinieften
haittana, vaanivat edellämainittujen
alojen työntekijöitäkin. -Pllaahtunut
kaasujen ja pölyn kyllästämä happi-köyhä
ilma. useinkin fiietätoätön kuumuus
yhdessä yövalvonnan-kanssa sekä
varsinkin ruoansulatuselinten; häiriytyminen
asettavat suuria vaatimuksia
fyysUllselle-k\umolle. "
Useimmiten käykin lUln. «ttä p i demmän
alkaa'tällaisissa olosuhteissa
työskenneUeet ovat Jo SO-viiotlalna
menettäneet suuriminan osan" työkyvystään,
heikommat yksUöt jö aikaisemmin
Ja eläkkeelle päässeitä on näiden
Joukosta valkea löytää. eUelvät he
Jo ajoissa ole siirtyneet vähemmän r a -
slttavampaan työhön.
Paitsi siis lisääntynyttä vapaa-aikaa.
Jota 40-tunttseen työvilkkooi» siirtyminen
edeUyttää,' olisi häille työntekijäryhmille
Ja nimenomaan kaivoksissa
työskentelevuie Järjestettävä r l n -
nakkaistöitä puhtaassa ikdassa Ja päivätyönä.
Tledetä^ihäh/että Jos työntekijä,
jossa esim. sllikoosln.oireet. ]o
esUntyvät. siirtyy toisiin ölosuhteldin.
sairauden leviäminen pysähtyy. Jopa
voi tapahtua täydellinen tervehtyminenkin.
Tämä edellyttäisi, että säännöllisesti,
lyhyin väliajoin t ^ b t uu
työnlaadun vaihto. Säännöllisesti t a pahtuva
työhtekljäin - pak«^llnen terveydentilan
tarkkailu asiantuntijalääkärillä
olisi saatava työnantajaa velvoittavana
määräyksenä voiknaah.
Vaikeimmissa olosuhteissa; suoritettava
J a raskaampi keskeytymätön k o l mivuorotyö
voitaisiin mauttaa neli-vuOTOtyöksi.
jodloin työviikon pituudeksi
talisi 36 tuntia/ BAiut<^t on
tehtävä siten, että työntekijä saa y i l k -
koanslonsa lyhentämättömänä.
Koska työajan-lyhentäminen kaivos-työssä
moness^ maassa, kuten esim.
Neuvostoliitossa,/Ranskassa, £nejan-nlssa
j a Yhdysvalloissa o n Jo toteutettu,
n i i n r ei void3^Su<Haen kohdalta
väittää, että se tulisi ffluodosttunaan
kansainvälisesti., e n n akkotäpaukseksi.
Kun lisäksi tiedäimne. että kaivoste-
ARVOKAS. KOHTELIAS J A MYÖTÄTUNTOINEN PALVELUS
GUENEmrtNERAt $ £M
Imanvalhtolaittellla Ja uruilla varustettu kappeU
N Y K Y A I K A I S E M M I N VARUSTETTU
Paul O. Guenette, liikkeenhoitaja
Puhelin 3741
Timmins, Ontario
olllsuus maassamme .Jatkuvasti tulee
laajen«naan olisi «yytä ryhtyä kll-leellisiln
toimenpiteisifa muutosten
alkaansaamis^i siten, että se öllä
velvoitttava kalkkiin kaivos- Ja siihen
verrattaviin tyOalolhIn nähden.
1HMEEIXISTX
Kun presidentti XTalvih Coolldge
kerran sunnuntaina ttdi kiikosta, hänen
puolisonsa^ joka ei fiälnuden
vuoksi voinut ^ftUa läsnä Jumalanpalveluksessa,
ttedusteli mitä pappi oli
puhunut. ::H *
— Vääryydestä, vastasi presidentti.
— Mitä hän sanoi silta, tiukkasi rouva
CooUdge,
— Bän vastusti tU&. ..— -
MITKÄ OVAT -TOSIASIOITA?
Korean kansa haluaa itsenäisyyttä,
yhdistynyttä maata jä oman demokraattisen
kansallisen hallituksen. Se
haluaa toteuttaa suuren maareformin.
Se haluaa^kälvaa Juurineen pois
sen Jatkuvan ttirmieltunelsuuden, jonka
Japanilaiset Ja U S A : n imperlEdls-tlt
ovat asettaneet: helään-kannettavakseen.
/Vain kuukausi sitten Etelä.v
Korean Ocansa ääniesti ylivoimaisesti
Syngman Rheen taantumusklilckiä jä
terroria vastaan. Jonka valtaan saattamiseksi
.USA:n joukot nyt taistele-^
vat. Yleisessä äänestyksessä toukokuun
30 pnä kansa ratkaisevasti saattoi
Rheen hallltuksan tappiolle. Se
valltsM62 Rheeh vastaista ehdokastf
48 Rheeh; ehdokasta vastaan. Näin
kävi huolimatta siltä, että Rhee heitti
vankilaan 70 vastaehdokastaan.
Se OH .tämä turmeltunut, huonomaineinen
Ja hyljätty klikki keinottelijoita
Ja terroristeja, jcka on pakotettu
Korean kansan niskaan, jonk
a ; puplestii •usA:n hailltus ensiksi
eekaantuil ja käytti vä-ärin Yhdistyneitten
Kansain järjestöä ja kehoitti
maailman toisia kansoja lähettämään
poikiaan taisteluun.
U S A : i i taantumukselliset, jolta johtaa
pah&nsu<^a INCO:n johtokunnan
jäseii John Pöster DuUes, kylmäverisesti
suunnittelivat sotilaallisen
hyökkäyksen käyttäen suojanaan
valheellista "Pöhjols-Korean hyökkäystä"
Jne. Ilman että he olli-Ivat
edra mittk^nlalsta todistusta esittäneet
veteensä tueksi he kuitenkin
propagahdamyllynsä kautta pyrkivät
käyttämään K<wean tilannetta es-tääikseen',
Itansan tahdon, kääntävät
Fonntjsan USA:n tukikohdaksi tarkoituksessa
valloittaa takaisin Kiina,
pystyttääkseen • Japaniin pysyvä soti.
laskcmtrpiil. sekä murskatakseen Ma-lakassa
-ja Ihdo-Kiinassä kansanliikkeet,
l:-"'-'"'
Y K : n turvallisinisnEuvosto. jota
USA fitpnöölleeraa Marshallin suunnitelman;
dollarien avulla, on muutettu
" U S A : n turvallIsuUsneuyostok.«l" ja
se'tottelee Trumanln-Dullessln-Ache-sonin
ryhmän Ja Wall Streetin pienintäkin
vihjausta. Y K :n päätökset
saneli Ttiiinan laittomasti Y K : n peruskirjaa
r»ckoen,
Kutcnnyttunnustetaan USA:n sanomalehdissä,
ei Y K :n peruskirjassa
ole olemassa minkäänlaista kohtaa,
Joka oikeuttaisi sellaisen päätöslau-seen
hyväksymistä, joöka presidentti
Trumari esitti. Lisäksi ei mikään
Y K ; n päätös. Jota ei tehdä kalkiien
.viiden -vakinaisen vallan läsnäollessa.
ole : l^voimalnen. Kaksi näistä,
Neuvostoliiton ja Klhian hallitusten
edustajat, ' eivät olleet läsnä kun
"yK;ssa" päätettUh hyväksj^ USA:n
sekaantuminen Korean asioihin.
lut lujittaa: Canadan suveraenlsuutta
puolustamalla ' Y K :n pieruslsirjaa ja
vaatimalla Kiinan, hallitukselle edustusoikeutta
. Sen sijaan. hallitus Jäi
leen esilntyilkäänkuln U S A : n alamaisena
, Ja avuisti tätä . Y K : n peruskirjan
rikkomista. Kannattaessaan USA :n
poUtlikkaa ja laitonta *.?Yk:n päätös
tä" se -auttoi saattamaan rauhan vakavan
vaaran alaiseksi.
Canadalaiset, ^maailmansodan ' ei
tarvitse syttyä Jos hyväksytään uusi
politiikka. Korean hyökkäyksen, pysäyttämiseksi
Ja maailmiah atomisodan
estäinlseksi. Joka kodkisi kaikkKji
ihmisiä kaikissa maissa, cänadalais-ten
tulisi vaatia näitä Y K : n yleissihteeri
Trygve Lie, Neuvostollltoh h a l l i tus
ja mlljponat ympäri maailmaa
ovat vaatineet — UUSIEN NEUVOt-
TELUJEN ALKAMISTA TÄÄ4ÄN
MIELETTÖMYYDEN LOPETTAMISEKSI
JA liIAAILMANRAtJHAM
SÄILYTTÄMISEKSI.
MITÄ TÄMÄ MERKITSISI?
Y K :n - turvallisuusneuvoston lakt-voimaisuuden
: palauttaminen myöntämällä
edustuksen < K i i n a n lailliselle
hallitukselle. Kiinan Kansantasavallalle,
Jonka Britannia.-'NeuvdStollltto
ja monet muut ovat Jo' tunnustaneet.
Tämä toimenjjlde tekisi Yhdistyneistä
Kansakunnista' maaiimanrsuhan var-tian.
Tämä merkitsee sitä, että Y K : n
päätös kalkkien ulkomaalaisten joukko-
osastojen vetämisestä poLs Kore-ajsta
viimeinkin toteutetaan. Neuvostoarmeija
veti joukkonsa pois 1948.
USA:n armeijan olisi pitänyt vetää
joukkonsa pois, mutta se oh pitänyt
suurta sotilasesifkuntan siellä, sen
mukana satoja upseereita, harjoittamassa'
~-Ja ohJaamassa-Eteia-Korean
:^ineijaä. Kun -kaikki ulkomaalaiset
Joukot vedetään sieltä pois Ja Korean
kansa perustaa kansallisen hallitukr
sen, niin rauha palautuu samalla
hetkellä. •
Uuden politiikan mukaan atomipommi
tulisi julistaa laittomaksi, jota
tultaisiin valvomaan tiukan tarkais-tuksien
kautta ja julistettaisiin sotarikolliseksi
se hallitus, joka ensiksi
käyttää sitä.
Esittäköön Canadan hallitus tämän
YK:lie Ja maailman tobllte h a l -
litakslUe. Tämä Ilmaisisi - Canadan
suverenisuuden ja lopettaisi Canadan
aseellisten voimien ede.svattuut-toman
alistamisen USA :n upseerien
kontrolliin.
•.Nämä ehdotuksetclvät vain selvittäisi
Korean kriisiä, muttd ne lopettaisivat
maailman ajamisen atomlso-taah.
E l ole muuta kc^inoa pysäyttää
tätä järjetöntä onnettomuuteen k i i ruhtamista.
Teräsuriio aikonift
ostaa ioiiyosunron
stewardit rahalla
•Port Cölbonte. Ont. — Täällä p a l jastui
Joku aika takaperin m i t e n te-räsunlon
tahcUa on aiottu ostaa M l -
ne-Mill-union täkäläisen osaston ste-vvardit.
Eräs "Tlmmlnslstä tänne isaa-punut
Aurele Pottras-nlminen tsräs-union
hajoltustyön Järjestäjä oli
maksanut Plorent LevelUe-nhhiselte
Mlne-Mlll-unlon stewai?dllle sata döl.
laisia erään Mine-MIU-union Jäsenille
lähetetyn hajoltusklrjeen allekirjoittamisesta,
LeveiUe sanoi- tehneensä
tämän teon voidakseen sen avulla
paljastaa miten pitkälle terästyöu-nlon
taholla mennään työväeni rivien
hajoittamisessa. Hän lahjoitti saa-inonsa
sata dollaria MIne-Mlll-unlon
osastolle talstPhia varten hajoltus-työtä
vastaan.
Mine-MilKunloh toimtötn lähetettiin
sitten kalkille osaston Jäsenille
toinen Levelllen kiertokirje, jossa hön
paljasti koko asian kaikessa alastomuudessaan.
. :
Terästyöunion taholta on jätetty
Ontarion työsuhdelautakunnalle anomus
terästyöunion tunnustamisesta
Incon täkäläisen nlkkelltoshtaan työ-iäisten
edustajaksi työehtosopimusta
varten. Koska teräsunlöUa on varsin
vähän, jäseniä, on todennäköistä että
anomus hyljätään. Jos kaikesta huo-
Ilmatta, määrätään äänestys toimi-tettavakil,
ollaan täällä varmoja s i l tä,
että terästyöunio hyljätään samaan
tapaan kuin tapahtui COL:n
äänestyksessä viime vuonna. .
ja
' llelsliiki. — Neuvostoliiton ja Suc-meri
välisestä, uudesta •kauppasopimuksesta.
Jonka sanotaari olevan suu-rlmman
Suomen hlstorla.^a, sanoi
Suomen valtuuskunnan jäsen, eduskunnan
toinen varnpuhemies Toivo
Kujala haastattelijalle seuraavaan
tapaan:
— Johtopäätöksenä alleklrjpitetuis.
ta sopimuksista haluaisin sanca, että
ne avaavat meidän teollisuudellemme
aivan, uusia näköaloja. K u n vleiä
lisäksi otetaan huomioon, että varapääministeri
Mlkojan ja generalissimus
Stalinkin sopimuksen allekirjoittamisen
jälkeen, llmalslyat, että Neuvostoliitto
on valmis ostamaan meiltä
enenunänkln tuotteita kuin mistä nyt
sovittiin, niin voidaan sanoa, että
tällä sopimuksella on aivan epätavallisen
suuri merkitysv Pääministeri
Kekkonen onkin jo ilmoittanut, että
edellämainitussa jälkliceskustelussa
viitattiin mm. ellntarvikkeialln. Pää-riiinisterl
Kekkonen puolestaan i l moitti
Itsekin pitävän.sä Kopimiiita
miniminä ja clevansa valmi.» laajentamaan
kauppavaihtoamme.
- Kymenlaaksolaisena olen erikoisen
tyytyväinen siihen, että. puutalo-teölllsuutcmme
ja siis tämän alan
työläisten leip;ä on nyt turvattu joksikin
ajaksi eteenpäin. Viiden lähivuoden
aikanahan maastamme viedään
3 milj, neliömetriä puutaloja,
jonka lisäksi tulee tämän vuoden erä
500,000 neliömetriä. Myös metsä, ja
sahatyölälsllle scpimus takaa työtä,
sillä viennissämme on sekä paperipuuta,
junttapaaluja ett-ä sahalava-
„ „ ^ ,, . „ raa. Metalliteollisuuden saamista huo-
Klirehtikaä rauhan hyväksi! Alle- ^ t t ^ v l s t a tilauksista, joiden avulla
rjcitta^aa rauhanadre^sl atomi- k y „ „ „ „ i , i e tuhansille työläisille ori
työtä taattu; on jiilkisuudeasa jo
mainittu.
— Tuontlmme Neuvostoliitosta
vuoro-staan on rakennettu msldän
tarpeittemme mukaan. Alkuvuosina
on mm. vehnä etualalla j a sen osuus
vähenee .suunnilleen sitä mukaa kuin
lasketaan viljaomavaralsuutemme
lisääntyvän,
— Henkilökohtaisesti olisin suonut,
että kauppaeopimus pll:i tehty vielä-lUn
laajemmaksi. Koirka kuitenkin
molemmin puolin neuvottelujen yhteydessä
on ilmaistu, että kauppavaihtoa
halutaan edelleen laajentaa,
niin maittemme välisissä suhteissa
avautuvat aivan uudef näköalat ja
meille tilaisuus Itsellemme edullLsten
kauppasuhteiden kehittämiseen.
kirjoittakaa
pommin i:eiltl«misek'ii, kuten sadat
miljoonat ovat jo allaklrjclttaneet!
Vaatikaa Ottawaa ryhtymään
maailmanrauhan pelastamiseen ehdottamalla
uu3ia neuvotteluja!
Maia.ilmanrauha voidaan pelä^^^^
Palautettekcon Y K : n turvallisuusneuvoston
lakivoimalsuus Ja kohdatkoot
viisi valtaa toisensa!
Estäkää sodan leviäminen! Puolustakaa
Y K : n peruskirjaa!
Julistettakoon ^atoUiipömml pannaan
nyt! Julistettakoon se hallitus.
Joka ensiksi käyttää atomipommia.
•sotarlkolHseksl! ' '
SalilTtakoon Korean kansan lt.«e
päättää hallituksensa muodostamisesta!
Kädet IrtlKoreasta! Kaikki u i -
kpmaalaiset joukot pois Koreasta! :
El ole lilan myöhäistä! Tolmll(oot
Canada maailmanrauhan pelastani-
»tkall
Labor.Profresslve Puolueen toimeenpaneva
Kmoitea.
' T im "Buck, kansallinen Johtaja.
MEKSIKOLAINEN AUTO
Auto Ja atomipommi ovat molemmat
niitä tuott^ta, jolta «1 jokaisessa
maassa valmisteta. NUnpä autoa ei
ole 'tähän saakka saatu syntytnään
Meksikossa. Mutta nyt siellä on te'
ollisuusmles Antonio BUiz Galindo
sanonut: "No sehän on ihme Ja kum-
• ma, Jos se el synny. Yrttetäänpäs."
YK jÄTUStettlin Sitä varten, « t t ä j ^ ^^j^
alitettujen kansojen kansallinen ^ ^ J ^ ^ ^ ^^
Selkä* ^fasi'sti,ent m, a«llita^ u"hatta lmafail'- 'SSnen auS Olk.S^n^ ^h ienopUrtel-
TUL:n hajoittajat
fuomJttu
manrauhaa. Mutta U S A käyttää häpeällisesti
Y K : t a fasismin palauttamiseksi
, SakEäari J a Japaniin sekä
hySkätä&eeen Koreaan. Malakkaan,
Xndo-Kiinaan Ja Kiinaan — ihmiskunnan
neljännestä vastaan.
Kuitenkin se uskaltaa sanoa tätä
toiminnaksi rauhan puolesta!" Se
«i ole mitään muuta kuin röylikeä to-tajnovdkaiio.,-.
at. lätaauin balUtukeen olisi t u l -
se enkin,
hinnaltaan liman ensimmäistä
kolaria siinä parin tuhannen dolla-rln
.nurkilla. Kolarien mukana senkin
arvo tietysti nousee kerta kerralta
pilvikorkeuksiin. Mutta teoia<9uus-mles
Galindo on sanonut, että kun
kerran yksi syntyi, syntyy yhd«lä
tiellä useampiakin. Ja hän on pannut
alulle sarjavalmistuksen. ,
T I L A T K A A 7 A P A V 8I
Kuopio. — Kesäk, 16 pnä oli tökä-lä;
ses,sä raastuvanoikcudCBsa esillä
kolme kannejuttua, jotka kaikki koskivat
viime kevättalvella Kuopiossa
pidettyjä T U L ; n Kuopion piirin piiritoimikunnan
ja siihen liittynjttä sojj-demjunttamlcsten
Järjestämää hajol-tuspilrlkokousta.
Piiritoimikuntien laillisuutta koskevassa
Jutussa päätti raastuvanoikeus,
e t u mitään laillista aihetta pilriko-koukscen
siirtämiseen Niiralasta Seurahuoneelle
ei ole esitettyjä julLsti sen
Johdosta Seurahuoneella pidetyn «os-desn-
Junttamiesten "pllrlkokouksen"
laittomaksi.
Oikeus tuomitsi samalla vastaajat
maksitmaan kuluja 2 0 ^ markkaa.
Samassa yhteydessä hylkäsi oikeus T -
U L : n vaatimuksen uskotun miehen
asettamisesta T U L m Kucpion piirin
asioiden hoitajaksi.
Lauantaina, heinäk. 8 p. —Saturday, JTuly,
MIKSI KARSItTETKYLMETtYMISES.
TA saadusta YSKÄSTÄ? Estäkää se
euroo^pal&iialla DIAHA-^TlPOlLLA* eurooppalaisen
formulan mukaan tehdyllä
lääkkeellä, mikä nykyään tunnetaan
kaikkialla Canadassä ja Euroopassa.
Muutama DlANA-tippa sokeripalassa
tai kuuman veden kanssa otettuna auttaa
heti huojentamaan KYLMETTYMI*
SEN kautta saatua YSKAA« nenäkatar-^
ria, kurkkukipua, rintakipua, se auttaa
astmassa, henkitorven tulehduksessa, se
lievittää korva- ja hammaskipua ja on
erinomaista kurkun kurlaamisessa ja ki-peitten
ikenien parantamisessa. Useim*
missä canadalaisissa kodeissa on nyky«
ään yksi tai kaksi puUolUsta DIANA-tippoja
hyvinkäytönnöllisenä lääkkeenä
kesisin ja talvisin. Älkää salliko KYLMETTYMISEN
kautta saamanne YS-K
AN pitää teitä vuoteessa. Hakekaa
pullollinen DIANA-tippoja paikallisesta
rohdoskaupastanne tänään. Ellei. siöUä
ole, niin kehoittakaa rohdoskauppiasta
hankkimaan sitä lääkkeiden tukkukaupasta.
Hinta $1.25 pullo.
Suomi tänäkin vuonna
P. Erikin messuille
Helsinki. — (S-S) Suomi ottao tä.
näkin vuonna osaa Tukholmassa elo-kuun^^
O—syyskuun 10 pn välisenä a i kana
pidettäviin P. Erikin messuihin.
Jotka ovat järjestyksessä kahdeksannet.
Nämä aUcuaan kansalliset ruct-ealalset
messut muutettiin v, 1945
kansainvälisiksi ja siitä lähtien on
Suomi suuremmissa tai pienemmissä
puitteissa niihin csallistunut. Kuten
viime vuonna Järjestää Suomi ensi
syksynäkin valtiovallan myötävaikutuksella
oman osastonsa messudlte,
Vuoden lOSO näyttelykomltfa on.
antanut -Suomen osaston.järj6stSinl^>^'
sen Messujen VIentlnSyltiäljiolinIs»'
tolle, Ja ovat suunnittelutyöt Jo JOU"
kln aikaa olleet käynnissä. ^Joskin
maamme csallistumlnen tapafatuu^,^
vaatimattomissa ppittelssfi^-^moneeft»'^'
muuhun maahan verrattuiuti'toivof^^
taon osastostamme -ktUtei;^!^ mah-dollisimman
monipuolista Jjo:! a£stikaä^> f
ta.
Ruotsi on myöntänyt kauppasopi- ^
muksen ulkopuolella huomjttavatai
messukiintlön. Jot«!^-kätipfinUilen'lU*
loskin ttiuodo&tunee' t y y d y t t l v ^ . '
SANDVIKIN
No. 276
KASISAHOM
HYVIN SUOSITTU. HALPA JBAHA:
No. 278 ERIKOISEN HYVÄLAATUINEN .
SANDVIKIN erikoinen halkalsusaha (RIp 8aw> No. 292, hyvin
nopea, hyvin kapea, niin käyrä kuin suorakin malli Ja SANDVHON
Deluxe käsisaha No. 280, todella hyvä Ja voittamaton laadultaan.^^^^^^^'^^
Kaikki SANDVIKIN käsisahat on valmistettu parhaosta Allpjr-te-räksestä.
Tcra on hyvin kiillotettu, varustettu tavaramerkillä; s u i poksi
tcrotettu, täydellisesti tasapainoinen. SANDVIKIN käsisahat ^
ovat maailmankuulut huolellisesta Ja kestävästä terävyydestään Ja
niitä käyttävät kalkki vaativat puumlchet, huonekalupuuiicpät^l^kä
myöskin harrastelijat.
Olkaa hyvät ja kysykää niitäkaupplalltanne tai kirjoittakaa nimiltä':
lähempiä tietoja saadaksenne,
SANDVIK CANADIAN LIMITED
420 McOILL STKEET — MONTREAL, P. <l. - •
I
i
i ( t l
SALin
Lahjapakettien V
Hinnat alennettu
$10.65
0 paunaa kahvia
5 paunaa valk. riisiä
2 pakettia kuivattuja
hedelmiä
1. pauna kuiv, luumuja
lVis unssia kaneella
Kokonaispaino 19 paunaa
Lähettäkää
UHJAPÄKETtI
sukulaisillenne ^
ja ystävillenne'
SUOMEEN;
V'.f
TYPE B $7.50
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk.riislä
1 paketti kuivattuja
hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
Vh unssia kaneella
Kokonaispaino 11 pannaa
TYPE C $8,05
4 PAUNAA KAHVIA
Kokonaispaino 7 paunaa
Sisältö ja hinnat
. voivat muuttua.
Vajittavana kolme pakettia sisältäen
niutcastl saatavia ^tavaroita
Ja hedelmiä. Hlnfadn
sisältyy Snomen tnllL Meillä
on saarin ameHkfcsiabUat^pa';.
kettlpalveln, joka voi ÖtJot».
tämän e d u n , . . Nopea lälietys >
"GripBhöhniasa" "Stockliölmis^
sa" tai SALin nopeissa «iäMiti-laivoissa
. . . .'-a
Viivytyksetön periir^oi-mitus
. . . Parhaita'-ruokatavaroita
. . . Asiantuntemuksella
pakattuja^ . .
Ruotsin Amerikan ]C^ja,
takaa laadun 'ja päeille
tulon . . . IhähteellJttiett
lahja syntymäpäivlä;4täi-tä,
juhlia ja vuosipäivä
varten. "
Matkastakaa Suomeen syksyllä uudenaikaistetussa "GrlpshoI^
missä" tai nopeassa '^Stockholmissa". Nauttikaa niitten leji»
poisasta mukavuudesta, herkullisesta ruuasta Ja erinomalsei^.
palveluksesta. - • '
TllaUcaa pakettinne TANXAN lähimmältä.aslamlelbeltä teli'
SWEDISH AMERICAN UiE
1255 Phillips Square Montreal % ^iie, .
t
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 8, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-07-08 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500708 |
Description
| Title | 1950-07-08-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
(Jatkoa)
geJgiHurit eivät oUest huolissaan i t -
jggääräänusoikeuteien kieltämisestä.
^ heitä hUolestutU s^. jos liitto-taiuon
muodostaminen vaarantaa j o i -
heidän etuoikeuksiaan. 'Bureau,
xta oli itse seigneur, selosti tätä huo-väittelyjen
aikana sanoes-
-Ala-Canadassa saadaan vissejä t u -
joja seigneurimaksuista. miitta jos
liittovaltio imee nämä tulot, n i i n k i i to
antaa meille takeen ettei i j a i k a l l i -
oen haUitus peruuta nyt voimassa ole^
- raa ssignenrohjelmaa sille pakoitetmi
liittovaltio-ohjelman perusteella... Ja
ios paikallinen hallitus ryhtyy tähän,
ifltä tekee silloin UittchaUitus^ Täs-ä
yhteydessä on helppo ikiihöittaa
joukkojen mieliä, sillä joukot ovat en-niljköluuloisia
seigneureja Irohtaan.
Pääasiassa ja ennen muuta meidän
täytyy kunnioittaa omistusolke^uksiä."
Mikäli on puhe Canadan ranskalaisten
papistosta, siinä suhteessa on jplt-läaikaiset
traditiot siitä, miten B r i tannian
hallitseva luokka • käyttää papistoa
ehkäisemään Canadan ranskalaiset
ilmaisemasta mielipidettään
js saavuttamasta demokratiaa.
Sir George Cartier todella kerskul-kiii:
,••
•^jos Ganada on nyt osa Brltaimian
imperiumista, se johtuu Canadan
ranskalaisen papiston konservatUvi-aradesta."
Hän jatkoi redeUeen: «'Meidän
papistomm:e ja meidän aristokra-tamme,
sen aikaiset (1776) johtajamme
näkivät edukseen liittyä demok-taaättisiin
piireihin — he tunsivat demokratian
onttouden."
- Mikä oli totta 1776. se oli totta myös
1837 ja Canadan Forvaristo oli i^ät-täväinen
siitä,.että siitä tulee totuus.
im.-:
Canadan ranskalainen papisto, jonka
vallan BNA täydellisesti takasi,
hetti kaikella tarmollaan voimansa
uuden perustuslain taakse ja ilmaisi
•iatsantokantansa seuraavin sanoin:
"Te tulette kunnioittamaan tätä u u t - .
ta perustuslakia, mikä annetaan teille
lainlaatijakimnan, laillisen-esivallan
ja siis itse jumalan korkeimpana
tahtona". (Mgr. Langevln,•Rlmouskin
piispa.) V
Täten tehtiin kauppa. • Puolfeodaa-
1 Sten voimien valta säiljntettiin- Que-bedssa
uuden Siviililain > penisteella
nuhin liittovaltio ei sekaannu. Kuten
D. G. Creighton sanoi:
. "Historiallisesti tämä uusi siviUiläkl
johdettiin Parisin perinteistä. Se oli
paikallisen' uuden feodaaliyhdyskun-nan
tuote Pohjois-Eiuroopass^,. Siitä
tuli Seigneur-yhteiskunnan ihanne
Pohjois-Amerikassa . . . Nämä olivat
perustuslakeja j a tapoja jotka säätivät
Uimisten suhteet ihmisiin, määritteli-tät
öinaisuussuhteet, omaisuuden s i i r ron
ja perinnön henkilön aseman ja
perhesuhteen pohjalla. Tällaiset lait
c^rat ilmeisesti mitä tärkeimpiä traditionaalisen
yhteiskuntajärjestelmän
säilyttämiseksi Quebecissa."
Dorien ja Rouges väittivät tuloksettomasti,
että (BNA) laki oli todellisuudessa
peitelty yhdistämisiäkin He
osoittivat: "Sodan aikana Ala-Canada
(Que.) joutuu liittohallituksen armoille,
mikä voi pakoittaa sen ottamaan
aseen käteensä vastoin omaa tahtoaan."
He vaativat asiallista • liittovaltiota,
antamalla suurimmat valtuu-
Kirj. Joe Levitt
det paikallisille hallituksille j a vain
myöniietyt valtuudet Canadan hallitukselle.*'
(Dorion: Confederation
Debates.)-^' : , : • /
Tällaiseen IHt^valtioon oKsi sisältynyt
sopimus, että Canaäan;ranska-laisilla
on oikeus erolaerlllialksl v a l tioksi,
jos hä sitä haluavat. Tämän
asemesta Canadan ranskalaiset saivat
muodollisen tasa-arvcisuuden — M y r
tännössä rajoitetun — vaikka liittovaltion
muodcstamissn yhteydfösä
tunnustetut oikeudet edustavatkin po-sttiivisla
tuloksia, joita "edelleen puo-;
lustetaan.
KANSA EI SELVITTÄNYT
VÄLEJÄÄN StiRTOMAA-HALLINNON
KANSSA
Liittovaltloii isät eivät olleet halukkaita
esittämään liittovaltion perusta-inisehdotuksia
kansan ratkaistavaksi.
Quebecin piäätöslauselmat hyväksyttiin
salaisissa väittelyissä. Ne esitetään
Canadan läinlaatijakunnalle
määritellen, ettei niitä voida muuttaa,
että ne on joko hyväksyttävä tai h y l jättävä.
Pyyntö väestöön vetoamiseksi
hyljättiin, George Brown sanoi p i l kallisesti:
"Meidän täytyy hajoittaa
lalnlaatijakunta ssn johdpstar... sillä
riskillä että poliittinen puolueellisuus
ottaa hedelmän kädestämme juur
i sinä hetkenä, jolloin olemme sen
ottamassa."
NB:ssa hallitus oli kyllin mieletön
esittääkseen tämän ehdotuksen väestön
ratkaistavaksi. Ehdotus (liittovaltion
muodostamiseksi) kärsi tappion.
.Vain pahimman mair.sen poliittisen
peloittelun ja lahjusten avulla.tä-mä
päätös saatiin seuraavissa vaaleissa
muutetuksi. NS:ssa Tupper
pelkäsi esittää näitä päätöslauselmia
lainlaatijakunnankaan äänestettäväksi.
Täten porvaristo väitteli tämän ky-
.symykssn alistamista kansan ratkaistavaksi,
vaikka ehdotetim liittovaltion
epädembkraattislin piirteisiin nähden
ilmeni laajakantoista vastarintaa. E n simmäinen
kerta' kansalla oli tilaisuus
ilmaista . mielipiteensä liittovaltion
muodostamissn suhteen vaaleissa vasta
sitten kuu se oli jo tapahtunut tosiasia.
VaUtsijat eivät voineet äänestää
i t ^ liittovaltion penistamlsesta-^nbia
jnitä-he voirat.tehda pii 6e..ettö
voivat valita edustajat. Jotka olivat
joko liittovaltloii.-perustamisen puo»
telia tai sitä v a ^ a n . niutta tästä
huolimatta j^haoniioonottoDaiattakir-l£
on vaikutusvaltaan Quebeceissa. ifStue»
becista yaUttiin ensinu^^
parlamoittiln 20 vastustajaa (65'stä
Jäsenestä) Ja Npva, Scotiassa 18 (19:-
•sta). . ^. • : i . : :
Täten liittovaltio muodostettiin: C a nadan
porvariston Ja4iQpeiiumintol>^
lituksen .välisen ^äi^imuksea perusteella.'
eikä Canadan kansan tolmeDpItel-dsn
avulla. Canadan kanaa el-sdi-vittänyt
välejään silrtomaahaJlUaiksen
kanssa. Canadalaiset. eivät. solisseet
muodostamaan tietoisesti demokxaat-tista
hallitusta.mikä yksinään olisi
volhntlpkanaan; poistaa silrtomaajär»
jestelmän kaikki voimat.
Sensijaan koko; asla iäislteltiin. y l häältäpäin
Ja inj^imytykset vunbtalle
järjestelmälle iöKVat ei^täniättttäiia:
Täten Canadan porvarlllisdembkraat.
- tineh vallankunious ön^epätäydeUlnftn
sikäli, ettei se liraödostanut idemö-kraattista;
tasaVaftaä; se ei saaxiat' Koi
meksi^maan 'derrnokraattista'yhdistä^
mistä, mikä 611 inahdölli^ vain vaas'
kalaisen Canadah dlkeaksten' tmmus-taminm;
Se iei''pPi6tanut |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-08-05
