Vapaus, July 12, 1949

              ffivu 2 Tiistaina, heinäkuun 12 p. — Tuesday, July 121
ttUiibed NoT. ath 1917. iimiinrtird
i i «eood elMi naU tbt Foit
tlCfice Deptrtacnt; OtteviL Pob-
FuUUbloff Oonipuqr LUL. ftt UO-IOS
IBbB S t W , Sudborr, Ont, Onada.
TlLAUHUlliikAT:
1 n . f j » f kk. tJ»
Ybärmnaim^: 1 vk. tt. SJO
- 1 Tk. TSTC tk. 4.25
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Työväen
on
tie sivistvkseen
Hoomemu. k«sUviikkooa tAytXJU&l
fehUemme lukija NIeatf Cobal-
Ussa 60 vuotta. Yhdymme sukulaiS'
ten ja tuttavien onnitteluihin!
Vapautta.kannatin tilata
Sanotaan ~ ja useimmiten aivan oikein sanotaankin —
että oma keHu haisee. Siksi dn/nvarsirikin meidän suomalais­ien
keskuudessa* vaatimattomuus hyve joka kuuluu erikoi-jtesti
sellaiseHe pienelle työväpnJehdelle kuin Vapaus.
)\ Mutta kun me toisinaan kuulemme joidenkin "parem-pien"
ihmisten — muuten vain porvarien — puhuvan siitä,
«ttä he saavat pikaisemmat ja nopeammat tiedot suurista
päivälehdistä ja että "ajanHasolla pysyäkseen" he ostavat ja
Tukevat vain niitä, silloin on kaikessa vaatimattomuudessam-jknakin
todettava, että asia ei ole ehdottomasti niin. Luonnol­lisesti
on totta.^että pienet työväenlehdet, kuten Vapaus, eivät
voi teknillisesti kilpailla rahan voimalla toimivien suurlehtien
kanssa lukijainsa "huvittamisessa". Asiallisesti puhuen työ-
Väenlehtien tarkoitus onkin vallan toinen kuin suurten päivä­lehtien
päämäärä. Viimeksimainitut ovat liikelaitoksia, joi-iäeo
tarkoitus "on huvittaa ja harhaanjohtaa" lukijoitaan ku­ten
Ernest Bevin sanoi. Työväenlehtien tarkoitus on välittää
tositietoja, selvittää sitä valhetulvaa minkä turvissa rappeu­tuva
kapitalismi seisoo ja auttaa yleensä ihmisiä käsittämään
mistä todella on kysymys päivän polttavissa poliittisissa asi­oissa.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka kysymys rahan arvon
alentamisesta. Koko maailma puhuu nyt rahan arvon alen-
•tamisesta tai sen vastustamisesta. Vaikka tämä ei olekaan
.'asiallisesti uusi probleemi, niin tosiasia kuitenkin on, että
Isuurten porvarilehtien lukijakunnalle se tuli kuin salama
,'kirkkaalta taivaalta. Juuri kun Marshallin avun suunhitel-*
Jman perusteella piti finanssikysymykset kaikissa marishalloi-
Iduissa maissa olla mallikunnossa, tuli yhfäkkiä suuri flnans-
Isikriisi! .Nyt tämän finanssikriisin ratkaisemiseksi ehdote­llaan
Yhdysvaltain toimesta kaikkien marshalloitujen maiden
'rahan arvon alentamista — ja esim. Fagerholmin työväehhal-
«litus riensi suurta palvelushaluaan todistaakseen alentamaan
ISuomen markan arvoa enemmänkin mitä Wall Streetin poha-
'tat yhdellä kertaa odottavat!
• Selvää on, että suurten porvarilehtien lukijat, niin hyvät
^teknilliset mahdollisuudet kuin heidän lehdillään onkin, saa-tval
pitkän aikaa lukea lehtiään ja erikoisesti niiden rivien
«välistä, ennenkuin pääsevät selville, mistä rahan arvon alen-
'.taminen johtuu ja mitä se merkitsee. Mutta niin pieniä ja
tpuutteellisia kuin työväenlehdet tällä mantereella vielä ovat-tkin,
niin esimerkiksi Vapaus kysyi jo 16 kuukautta sitten
imaalisk. 11 pnä 1948, toimituspalstallaan, että "aleneeko dol-
,'l^iparkamme arvo". Siinä kirjoituksessa lainataan eräitä
*Wall Streetin miesten asiaa ajavien voimien lausuntoja ja
-todetaan niiden vaativan "Englannin punnan ja Canadan dol­larin
arvon alentamisia/' Lopuksi sanotaan:
I "Mutta mielenkiintoista on nähdä kuka loppukädessä mää-
«rää Britannian ja Canadan rahan arvon, mainittujen maiden
; hallitukset, vaiko Wall Streetin pohatat? Me toivomme toista,
mutta pelkäämme, että jos nykyistä politiikkaa jatketaan,
'niin se mitä Wall Streetin suuri..caha sanoo tänään, siä on
«pikapuoliin tämänkin maan laki."
[ Ja meidän pelkomme on edelleen sama. Jos kansanjouk-
'. kojen keskuudesta ei nouse suurempaa yleisen mielipiteen
'^painostusta nykyistä marshalloimissuunnitelmaa vastaan, niizi
! ennemmin tai myöhemmin Wall Streetin miehet ajavat tah-
«tonsa läpi Englannin punnan ja Canadan dollarin arvon alen-
'tamiseksi. Mutta kuten ylläolevasta ilmenee, työväenlehtien
[ja siis myös Vapauden lukijoille ei tämä rahan arvon alenta-
;misasia tullut yllätyksenä. Lisäksi on muistettava, että vain
; työväenlehdet antavat tositietoja siitä miten paheellinen ja
'Vaarallinen tämä rahan arvon alentamisasia k.o. maiden kan-
.'soille on. ''^''^N|ti|i|p
Muita esimerkkejä, työväenliikkeen piiristä, koti- ja ulko-
'maiden poliittisista asioista jne, voitaisiin luetella loppumatto-
.masti. Porvarilehdet voivat nopeasti välittää sensatiuutisen-
'sa ja valheensa, mutta Icun tulee kysymys tositietöjen saan­nista,
niin kyllä työväenlehdet sittenkin niitä levittävät paljon
.nopeammin. Yksi toinen esimerkki riittänee. Vuosi sitten ei
ollut tällä mantereella kuin kourallinen pieniä työväenlehtiä,
Ijotka sanoivat, että Marshallin avun ohjelma ei ratkaise Eu­roopan
maiden talousprobleemeja, vaan pahentaa niitä. Kalk­ki
teknillisesti korkeinta tasoa edustavat suuret päivälehdet
•sanoivat, että jos se ei tee Ij^tikohtaisesti tätä maailmaa para-
•tiisiksi, niin hyvin lähelle ainakin sitä päästään. Tätä samaa
jnarshalloimisen ylistysvirttä laulettiin silloin kaikissa uuti­missa,
otsikoissa, pakinoissa, toimituskirjoituksissa, pilajutuis-
•sa ja -kuvissa. Mutta nyt, vaivaisen vuoden kuluttua kuuluu
•jo vallan toisenlaisia ääniä ja yhä useammat porvarilehdetkin
•joutuvat myöntämään, että marshalloiminen tarkoittaa sa-jnaa
kuin k.o. maiden talouselämän madaltamista.
; Siksi kannattaa lukea, tilata ja levittää työväenlehtiä.
Siksi suosittelemme: Älkää missään tapauksessa antako kesä-
5cuumien aikana Vapauden tilauksen katketa. Toimikaamme
;jä työskennelkäämme jatkuvasti, kotona, työmailla, naapu­reissa
ja vieläpä lomallakin ollessa Vapauden levittämiseksi.
Hyvä sana aikanaan sanottuna Vapauden puolesta voi tuottaa
ijoko heti tai muutaman päivän kuluttua uuden tilauksen.
IKäyttäkäämme siis.tätä fisetta — puhelahjaamme — lehtem-
^me levittämisen hyväksi. Eikä ole lainkaan pahitteeksi vaik-
•ka annamme lehdellemme tunnustuksen, mistä se sille kuuluu,
samalla kun avoimesti myönnämme ne heikkoudet ja puut­teellisuudet,
mitä kaikista ponnisteluista huolimatta lehdes­sämme
ilmenee.
lAtxantaina täytti Worthingt(mi£5a
laaja ja hikija, Sam Hietiklca 60 vuot­ta.
Onnittelumme päivän sankarille! i
Mitä nnmt mnwat
OpeUAia Antti Hyvönen p i t i viime! kysymyksen, Ulstelossa työtätekevien
maaliskuussa Helsingin tydvftenta^ics-' oikeaksLsta porvaristoa vastaan. Työ.
sa pidetyiaä SiroJa-opistolaisten Jub-; väestö nousee taisteluun valtiollisista
latiiatsuudessa puheen työväenliikkeen ' oikeuksistaan ja työväenllilce vetää
merkityksestä Suomen kanaan icult- • mukaansa ääoiioikeustaisteluun maa-rw,
f «ir^ vo«o.,rf»r, ,^tirä«iv»fn*n « '"^^ kohottajana. Koska puhe on • seudim tilattcman väestön ja torp- S/,l!^Jfr^--^/J!S!!^J. aiheeltaan perin kiinnostava jolkal- parit. Ja tämä taisteluun toerääminen
semme sen tässä kokonaistntdfasaan. j merkitsee itsessään mitä Taitavinta
Suomen työväenliike on bltot euttri i Jmlttuuritapahtumaa. Kansanjciäc-kulttuuriljlke.
Sen tyäto meskitystä, j ja luokkien liertdnen lierianri-mltä
työväenliikkeessä on tehty kan- sidottu niiden oman taistelun
san kulttuuritason nostanflseksi, e kehittymiseen. Niinpä meidän maas.
TOjda liioitella — nita ratkaiseva si i samme vuosien 1904—1906 suartapah-r
on. Meidän ei tarvKse sniuta kuin o^^iat murtlvat lopolliaesti sen pöney-
I vUUta siihen muutokseen, mikä on \ leimansa Vuosisadan
i tapahtunut työväestössä ja siihen lä- • • aihteen köyhän kansan elämään,
heisestl kuuhivassa maaseudun ^ay. Tuollaisen jäiden lähdön jälkeen syn.
hälistössä sitten työväenUikkeen syn. työtätekevien keskuudessa todelli.
tymisen jälkeen. Ajatella mijikälaista i "«^^ ryntäys sivistystä kohden. Tuo
oli se työväestö, jota syntyi teolllsuu- i 'V^^äys on sidottu kiinteästi työväen
den nousun ja kapitalismin esilnryn- • ^yinän luokkataistelun syvenemiseen
nistyksen tukdcsena viime vuosisadan
loppupuolella? Minkälainen oli työ­väen
asema? Minkälaista oli työvä­estö
Itse?
t deu teoreettisten aseiden kehittämi- j
sEsn joiden valossa vastainen vcäton f
tie avataan j
»V. 1918 jälkeen taiMhttmeen työ­väenliikkeen
hajaantumisen, varsin­kin
sen jälkeen. kosT.'lS90'ZApuan Ia.
kien i^autta työvfteätHdk^
xnisbölza rlistettliia-|iiBI^^ ttdminea-mahdollisuudet.'
i^R^i^-S ab-siallstinen
teosestänea. tolaitatta
I-SITA:
TäDE.V MIEHEN VOITTO
NAT8IHULIKANISMI8TA
'Voidaan sanoa, että natsismin en­simmäinen
kansainvälinen tappio ta.
pahtui Leipzigin oikeustalolla Sajcsas-sa
V. 1933. Yksi mies antoi sen iskun
— ihmisjättl ja sankari, Georgi D i -
mitrcv, painaja ammatiltaan, joka
kuoli vilnie perjantaina 67-vuotiaana,
oli ylevä olemus, joka uhmasi kaikkea
mitä hitleriläiset tulennielijät voivat
tehdä yhdelle miehelle ja löi heidät
takaisin niin piestyinä, että he olivat
pakoitetut vapauttamaan hänet... —
Leslie Morris, Canadian Tribunessa.
SI.\APA SEN SANOIT
... Kaikki tietävät luonnollisesti
mitä CNE 'Canadan kansallinen
näyttely, Torontcssa) on: Se on ylls.
tetty karnevaali, mikä antaa Canadan
kapiUllstiluokalle tilaisuuden näytel­lä
tuotteita, mitä ihmiset eivät voi
ostaa... — Mel Colby Canadian T r l -
bunessa.
TAITEILIJA MJIARITTJBLEE
KANTANSA KANSAN PUOLESTA
... Siksi minä ien pelkää kommu­nisteja,
en, kaukana siitä. Minä puo.
lustan heitä kuten he puolustavat
meitä, neekereitä. Minä seison luja-na
ja horjumatu sen suuren johtajan
rinnalla, jcika on antanut koko elä­mänsä
taistelulle Amerikan työväen­luokan
puolesta — Bill Posterln rin­nalla...
Me emme halua kuolla u l ­komaiden
taistelurintamifla turhaan
Wall Streetin hyväksi, jos meidän
täytyy kuolla, kuolkaamme Misslsslp-plssa
ja Georgiassa. Tapahtukoon se
siellä missä meitä lynkataan ja meil­tä
kielletään siviilioikeudet. Olkocn
se ' viimeinen vapaus sodanlietsojille.
Tietäkööt he, että me emme auta vei.
jlemme ja sisariemme ja lopuksi i t ­semme
orjuuttamista... — Paul Ro-beson.
ja laajentiuniseen.
Jos koetamme selvitellä työväeri tie­toisuuden
ja sen sivistystarpeen kas­vua,
niin -voimme sanoa, että se on
Tiloiltaan sortuneet talonpojat ja j''«^"y"^* loP»"^^^^^^^^-
sista luokkataisteluista järjestjrmi-
.seen, jolle suunnan antoi vasta sosia.
lismin omaksiunlnen. Se merkitsi
näiden perilliset, ammattikuntalaitck.'
sen hajoamisen kautta "vapaaksi"
työvoimaksi muuttuneet käsityöläiskl. .
sällit, asumuksiltaan häädetyt torp-i työväenUikkeen kohoamista itsenäise.
parit, olivat suojattomia kapitalismin i tekijänä sen valtiollisen taistelun
riiston kourissa. Kantaen entisen i Johtavaksi vohnaksi. joka vei v. 1905
asemansa taakkaa ideologiassaan ei l s ä ä t y l a i .
heillä ollut mitään luokkayhtenäisyyt.! ^ ^ ' ^ murskaamiseen ja maamme
tä. Hajallaan, usein pyrkien palaa-i «^«^^ nykyalkalstutta-maan
siihen entisyyteen, jonka kapi-! Tässä taistelussa työväenliflt.
talismi oli perinjuurin hävittänyt. ^^^^^ '"^«e edistyksen esitaistelija
muodostuva työväenluokka el vielä maassamme.
suinkaan blhit se yhteiskunnallisen ! Työväenliike kehittyy mittasuhteil-edlstyksen
veturi, joksi se miiodostul j taan. valtavaksi kansanliikkeeksi, joka
Jo uuden vuosisadan alkuvaiheissa.' i ravistaa ja murskaa maaseudun köy­hälistön
uneliaisuuden ja maaseutu-aen
jo' luodun Ja avatun tiedori ;ne-kaanisen
binaksumisen kautta.
Sen täytyi kehittää uusi suhde asi- maassamme miltei knkcräBn. On mer-oiden
järjestyksen ymmärtämiscenj klKe pantavaa, että miamme työväerr.
Kun enxien työtätekevän väestön kes- * liikkeessä yksinoikeudet tuona aikana
kuudesja ajateltiin: Näin on oUiit ja saanut oaceistoscsialidsmckraattlaa
näin se tulee olemaan, .köyhyys ja j johtama sosdem-puoloe löi kt&onaan
pimte on lierran säädös, niin työväen. 1 laimin marxilaisen teoreettisen viljC'
lifte molUsti ^tämän fatalistisen salli-mtikseen
luottamisen ja ope^i sen s i ­jaan
luottamaan'omiin voimiir:. T}'ö-väenUikkeen
aviilla opittiin tietämäär..
että yhteiskunnat syntyvä.t ja kehit-cyvät
omien isfeäisten lakiensa pohjal­la.
Uudet tuotantomuodot murcavst
itsensä esiin. Niide» mukana tule­vat
ja nousevat uudet luokat. Kapi­talismi
on syntynyt feodalismin hel­massa.
Sekään ei ola. Ikuinen, vaan
se itse synnyttää ne voimat, jotka sen
raunioista luovat uuden yhteiskunnan.
Tätä tietoisuus oli jo Forssan puo­lueohjelmassa.
Se on elähdyfrinvt
Suome» 50-vuotista työväenliikettä
moniin menestyksellisiin taistslulhir..
lyn ja kirjallisuiidäi knsfäivteiijJsen.
Vaikka koamxUnlsat; maan^
destaan huoHtnatta julkaisivat.<doihin
katsoen harvinaisen määrän m i i z i.
laista kirjalUsuötta. j^isälSn .vv.
19i8—1919 yU 100 kirjaj^. niin naa3d-laisuuden
käsittely Ja iyöv&eAlilldaKn
teoreettisten kysymysten selvittely jäi
suures-a määrin kesannoksi Akatee­misen
Sosiallstisetiran 30-luvulla teke-
AINEHISIOA
Aviomies: "Vaimani
tai*=uni ;Iime yönä;
mät yritykset eivät voineet korvata
nUtä laiminlyöntejä, joita tällä alalla
syntyi. Tästä oli mitä turmiollislm.
mat seuraukset työ.väenliikkeellemme.
Se näkyi erikoisesti äskeisten sotien
aikana, jolloin kansälliskilhkclnen
valhepropaganda vaati raskaat löirin-
Palauttakaamme mieliin vainaani- sa myös työväenliikkeen piiristä. Nuo
Kapitalismin kovassa koulussa muo. |
H U U T O K O M M U N I S T EM
V A S T A A N T A R K O I T T AA
P A L K A N A L E N N U K S I A
H. A. Cooch. Joka äskettäin nimitet­tiin
Canadian Westlnghousen presi­dentiksi,
paljasti unloissa harjoltet
tavan punakäuhukampanjan todelU
sen merkityksien ja sen. mistä se on
lähtöisin kun hän selitti, että suur­pääoma
pitää "kommunisteina!' katk.
kia jotka vaativat elintasoa vastaavia
palkkoja. Seuraava lainaus on Van­couver
Sun-lehdestä helnäk. 2 p.:
Canadan halHttdcsen pitäisi ryh­tyä
unloissa toimenpiteisiin kommu­nisteja
vastaan, jotka agiteeraavat
korkeampien palkkojen puolesta mikä
uhkaa Canadaa talouskriisillä", sanoi
H. A. Cooch... "Tähän mennessä l i i ­ketoiminta
on pysynyt ennallaan
vaikka me odotammekin pientä las­kua.
Me emme ole tunteneet mitään
vastavaikutusta Yhdysvaltain liike­toiminnan
laskusta.
"Mutta tämä jatkuva kampanja
palkankorotusten puolesta voi aiheut­taa
kuluttajien ostojen jäätymisen",
hän sanoi. "'Jos hinnat nousevat kor­keammalle,
silloin meillä on kriisi.
Jos hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
kommunisteja vastaan unloissa. me
tulemme hyvin toimeen valkoisten
työläisten kanssa."
Sen pituinen se. — Sähkötyölälsten
unlon lehti UE News.
dostul kuitenkin työväenluokan luok.
kayhtenälsyyden pohja. Pitkät työ­päivät
Ja huonot, palkat, kurjat asun.
to-olot Ja työnantajan, mielivalta, Jon­ka
vastapainoksi ei ollut syntynyt Jär­jestynyttä
määrätietoista työväen
vastarintaa, heijastuivat toisaalta pi­meytenä
Ja henkisten harrastusten
köyhyytenä työtätekevien keskuudes.
sa. Valtioelämässä rehottava kansan
oikeudettomuus täydensi tuota ku­vaa:
Mutta tuoHa pohjalta nousee
myöskin voimien yhdistämisen tarve,
tarve puolustaa Itseään, joka sai Jo
tuolloin joltakin käytärmölHslä yksi­tyisiä
ilmauksia työväen hajanaisissa
esilntjrmlsissä. Mutta se ei vielä mer.
kinnyt läheskään luokkatietoisuuden
eikä edes omien työväen luokkapyr-klmykslen
syhtjrmlstä.
Tuossa valheessa porvaristo kU»-.
nltti huomionsa työväestöön. Suoma.
lalskansalUnen porvaristo tahtoi ve.
tää työväestön kansallisten pyrki­mystensä
tueksi. Osaksi tahdottiin
ennakolta ehkäistä maamme työväen
kulkeutiurilnen luokkataistelujen tiel.
le. Jo tuolloin WTlghtllälsessä työvä­enliikkeessä,
jota porvaristo Johti ja
järjesti, nousi esille kysymys sivistyk­sen
merkityksestä työväenluokalle.
Wright Ja muut porvarit asettuivat
sille kannalle, että työväestöä olisi
yläluokan avulla perustetuissa Järjes.
töissä sivistettävä Ja kasvatettava si­tä
varten, että työväestö voisi myö­hemmin
tuohon sivistyneen vedoten
vaatia valtiollisia oikeuksia.
Tätä kj^ymyksen asettelua vastaan
nousi kuitenkin itsenäistyvän työ­väenliikkeen
kanta. Työväen aseman
kehitys muodosti lähtökohdan työ­väen
Itsenäistymiselle porvariston vai­kutuksesta.
Mutta vain lähtökohdan.
Varsinainen työväen luokkatietoisuus
nousee sosialististen oppien levitessä
työväestön keskuuteen. Tämän luok.
katietoisuuden kasvun osoituksena on
sitten Itsenäisen työväenpuolueen pe­rustaminen
V. 1899 Ja sosialistisen oh­jelman
om^uminen Forssan kokouk.
sessa V. 1903.
Työväen tie sivistykseen tapahtui,
päinvastoin kuin wrightilälsyys asetti
elämän tylsyyden. Kokomaan yli le­vittäytyi
työv^ienjdjdlstysteu, ammat.
tiosastojen. torpparlosastojen verkko
Kirkkojen ja kapakkain rinnalle syn.
tyi maassamme uuden kulttutxrlA ja
sivistyselämän tyyssljoiks Ij^teisin
ponnistuksin rakennetut työväentalot
ja niissä kehittsry rikas henkinen har­rastus.
Työväen lehdistö. Joka sekin ssmtyy
taistelussa — yläluokan henkist?. ho!,
housvaltaa vastaan — antaa oman
panoksensa kulttuuritaistelussa maas
samme. Se pitää huolta työväen luok­katietoisuuden
kehittämisestä. S"
suuntaa katseet vallitseviin epakol;-
tiin. Se paljastaa porvarillisten puo.
lueltten taantumuksellisuuden, valhe-lupaukset
ja yhteispelin tsarlsmin
kanssa. "Sosialistisessa Aikakausleh.
dessä" V. 1905 suurtapahtumien yhtey.
dessä työväenliikkeeseen liittyneet s i ­vistyneistön
edustajatr Kuusinen. Si­rola,
Gylling. Jokinen ym., pyrkivät
välittämään marxilaisuuden as^et
Suomen työväenliikkeelle Ja kehittä­mään
työväenliikkeen sisäisten kysy­mysten
teoreettista käsittelyä.
Työväen lehdistö se on, joka opet­taa
yhdessä työväen agitaattorien
kanssa työväestömme katson'.aan
avoimin silmin yhteiskuntaa ja ym­märtämään
sen Umiöitä.
Työväen lehdistö ja työväenllikkfien
sivistystyö vasta tekee kansakoulusta
saadusta luku- ja kirjoitustaidosta jo.
takin muuta kuin mekaanisen taidon
päntätä päähän katkismuksen 10 x&.s-kyä
tai taidon kirjoittaa puumerkki
maanomistajan laatiman torpankont-rahdin
alle.
Ilman työväenliikettä olisi taikaus­ko
ja pimeys nopeasti vallänhut takai­sin
sen pienen slvlstysuran, minkä
kansakoululaitos kykeni aukaisemaan.
Luokkataistelussa syntynyt tunto sii­tä,
että tiedot ja taidot lisäävät voi­maa,
on pannut tuhannet ja taas tu­hannet
yrittämään €taplskuko.-ta
Punakauhulietsonnan hinta
Mitä pitemmälle Canadan merimiesunion lakko jatkuu,
sitä selvemmäksi tulee, että työnantajienpa heidän hallituk­ensa
tarkoitus on lyödä työväenliikkeen rintamaan aukko
Jonka kautta räjäytetään ilmaan työväenliikkeen kaikki vii-jneaikaiset
saavutukset. Ja ikävin puoli asiasta on se, että
unionistisen liikkeen oikeistojohtajat ovat pimakauhuh sokai­semina
vetämässä surman silmukkaa omaan kaulaansa.
J Tässä yhteydessä on erikoisen tärkeätä muistaa, että tä-
^ n maan laki lepää huomattavassa määrässä n.s. ennakko-
|>äätösten pohjalla. Jos on esimerkiksi annettu oikeuden pää­tös
tai hallituksen tunnustus jollekin teolle, niin siihen voi­daan
vedota lakivoimaisena toimenpiteenä mitä noudatetaan
seuraavassakin samanlaisessa tapauksessa.
Sodan aikana tämän maan järjestynyt työväenliike voitti
yleisesti hyväksytyn kollektiivisten työehtosopimusten oikeu­den.
Se tarkoittaa sitä, että yhtiö ei voi neuvotella minkään
rikkuriunion eikä yksilön kanssa työehtosopimuksista silloin
kuin sillä on kollektiivinen työehtosopimus työläisiään edus­tavan
vapaan union kanssa. Tämä oli suuiri edistysaskel
Canadassa. ^
Mutta nyt on virallisesti annettu tunnustus sille, että vis­seillä
laivayhtiöillä on oikeus viitata kintaalla tähän työläisten
voittamaan kollektiiviseen työehtosopimusten oikeuteen ja
tehdä "sopimus" jonkun toisen "union" kanssa, vaikka sillä ei
olisi yhtään ainoata jäsentä sen työläisten keskuudessa. Juuri
näin tapahtui ennen merimieslakon alkamista — ja siitä tulee,
jos merimiehet häviävät, tärkeä ennakkopäätös mikä on myl­lynkiven.
tavoin jokaisen oikeistolaisimmankin uniojohtajan
kaulassa, joka on nyt moraalisesti ja aineellisestikin auttanut
laivayhtiöitä ja hallitusta Canadan merimiesuniota vastaan.
Porvarit käsittävät mistä loppukädessä on kysymys, ja ilakoi­vat
jo siitä. Niinpä esim. torontolainen viikkolehti Saturday
Night, kirjoitti toukok. 31 pnä 1949 mm. seuraavaa:
"Työministeri on tiedoittanut uniolle, jolla on 'kol­lektiivinen
työehtosopimus' canadalaisten laivayhtiöiden
kanssa, että se järjestö (omistajain järjestö) on 'oikeutet­tu'
tekemään sopimuksen kilpailevan union kanssa vis­sien
alkuvalmistelujen jälkeen . . . Mr. Mitchellin mää­ritelmä
lyö päähän uniojohtäjien nykyistä mieliajatusta,
että työnantajille on kaikissa tilanteissa lakivastaista
neuvotella minkä tahansa muun työläisten järjestöjen
kanssa kui».sen kanssa, jolle on timnustettu Ttollektiivi-nen
neuvotteluoikeus' teollisuudessa . . . "
Auttaessaan lakonalaisia lakkoyhtiöitä ja Ottawan hallitus­ta,
jotkut uniojohtajat ovat poliittisessa mielessä auttaneet
itsensä ja koko unionistisen liikkeen hirttämistä — kollektii*
visten työehtosopimusten hä\ittämistä. Mikä hinta puna-kauhulietsonnasta!
eteenpäin todellista sivistystä kohden,
joka el suinkaan ole mekaanista tieto.
Jen Ja opinkappaleiden päähän pänt­täämistä,
vaan todellista kulttuuri,
taistelua uusien näköalojen valloitta,
•miseksi. tien avaamiseksi eteenpäin
nj*ylstä parempaa päivää kohden,
uutta sosialistista järjestelmää koh­den,
jossa on murrettu yksityisomis­tuksen
herruus tuotantovälineltter
yli Ja turvattu työtätekevien oikeudet
yhteiskunnan johtavana vfeimana.
TyöväenUlke ei ole voinut sivistys­tehtäväänsä,
täyttää pelkästään enti-oikeustaistelun,
taistelun torpparien
vapaudesta, taistelun kunnallislaeista,
joisäa kaikissa työväenliike ratkaisi
kysymyksen edistyksen eduksi, por­variston
ollessa kyvytön hLstoriaUIsia
tehtäväänsä täyttämään.
Työväen luokkatietoisuus on luonut
myös mahdollisuuden nousta uudel.
leen kärsiUyjen vastoinkäymisten jäl­keen,
kuteh tehtiin v. 1918 vallanku­mouksen
tappion jälkeen. Tietoisuus
yhtesikuntakehityksen laeista antaa
mahtavan voiman työväenliikkeelle.
Sen avulla ei ainoastaarv selvitetä ta­pahtunutta,
vaan valaistaan nyky­hetken
tehtävät ja voi sanoa, muute,
taan nykyinen tilanne uudeksi.
Tässä suhteessa me voimme yhtyä
tuohon kuluneeseen ja paljon väärin­käytettyyn
lauseeseen: tieto on valtaa.
Tieto on työväestölle valtaa sikäli kuin
se tekee siltä talstelukykyisemmän,
lujemman kestämään koettelemuksia
ja varmemman pyrkiessään eteenpäin.
Vain tuolla pohjalla voi tapahtua työ­väenluokan
laajempikin herääminen
Sivistykseen. « .
Tämä el kuitenkaan tarkoita; että
työväenliikkeessä sivlstyspyrklmys p i ­täisi
rajoittaa vain joidenkin työväen,
erikoiskysymysten tai erikoisten työ­väen
kysymysten piiriin. Päinvastoin
.työväenliike omaksuttuaan tehtäväk.
seen kapitalismin kahleiden murtami.
sen ja uuden yhteiskunnan rakenta.
mlsen tarvitsee kaiken parhaan inhi.
millisen tiedon, taidon Ja taiteen saa­vutukset.
Sosialismi on korkeampi
yhteiskuntajärjestelmä kuin kapita­lismi.
Sen pohjan muodostaa men­neitten
historiallisten kausien aineel­linen
ja kulttuuriperintö. Mutta se ei
suinkaan merkitse jäämistä, pysähty.
mistä tuon kulttum-iperinnön omak­sumiseen,
noiden nyt luotujen arvo­jen
h5rväkslkäyttöÖn, vaan se merkit­see
tien raivaamista uudelle, entistä
suuremmalle taloudellisiefie tuottoi­suudelle,
joka luo kansan aineellisen
ja henkisen elämän hjrvlnvoinnln pe­rustan
vastaisuutta varten.
Samalla kun me tänä Suomen työ­väenliikkeen
SO-vuotisjuhlavuonna
luomme katseemme kuljettuun tai­paleeseen
Ja imemme voimaa käytyjer
taistelujen muistoista sekä korostam­me
työväenliikkeemme ansioita
maamme valtiollisessa elämässä, kan,
san kulttuuritason nostajana, ja
maamme työtätekevien herättäjänä
kansanvallan ja itsenäisyj'den esitais­telijana,
samalla meidän tulee tarkas.
taa myöskin ne rikkaat kokemukset,
joita työväenliikkeen taistelu taival or
oUut täynnä. Aivan yhtä tärkeää.
kiUn on torjua pois työväenliikkeen
yltä se historian väärennys, jolla mei.
dänkin maassamme on sen mennei­syys
tahdottu tahria tekemällä se
epäilyksen alaiseksi esini. maamme
itsenäisyys, y m.. kysymyksissä, niin
vähintään yhtä tärkeää on myös ky­syä
itseltään: oikeako on ollut se tie.
jota on kuljettu? Eikö olisi voitu tais-telia
parenmiin, viedä työväenasias
voittoon sum-emmalla taidolla ja pie-neinmillä
uhreilla. Tietoinen kuljetain
taistelutaipaleen tarkastelu ja arvos-telu
vasta antaa mahdollisuuden n i i -
laiminlyöntien jäljet naksuvat niissä
väärissä käsityksissä ja katsomuksissa,
joita nuorisoomme aikaisempina vuo.
sina porvariston ja sen asialla Uikku,
vain oikelstososlalidemokraattien ta­holta
on ympätty.
Mutta suuret koettelemukset opet­tavat
työväestöä työväenliikkeessä no.
peasti. Tämä nähdään erikoisesU so­dan
jälkeen maassamme viriimeessä
vilkkaassa teoreettisessa harrastuk-se3sa,
joka erittkäinkin elää työväen­liikkeen
vasemmiston keskuudessa.
Tämä teoreettinen imdestlsyntyminen
näkyy nyt uudesti synt3ni€essä työ­väen
sanomalehdistössä. Erikoisesti
tämä ilmenee siinä opiskelutoiminnas.
sa. joka keskittyy demokraattisten jär­jestöjen
piiriin, niissä tuhansissa opis­kelijoissa
Ja opintokerhoissa. Joita täi.
lä kertaa on toiminnassa.
Kymmenien vuoislen laiminlyöty Ja
tukahdutettu työväenluokan sivistys-tarve
on luonut Ilmauksen tämän mei­dänkin
ow>ilaltoksen — Slrola-Opls-tön,
joka nyt valmistautuu laskemaan
suojistaan kolmannen päästökäsjotik-konsa.
Se tuki Ja se huomio ja aulis
apu, jota laitoksemme on saanut osak­seen
maamme työtätekevien taholta,
osoittaa, että tällaista tietoisuuden
opinahjoa tarvitaan.
Opistomme on ottanut tehtäväk­seen
ennakkoluulottoman, uhraamis-kykyisen,
tietoon pyrkivän nuorison
kasvattamisen. C^JpUaamme tulevat
työväenliikkeen vaikutuspUristä. Minä
en epäile vakuuttaa, että opiskelu
opistossamme el die oppUaittemme s l .
teitä liikkeeseensä helk«itänyt, vaan
vahvistanut. Voimme sanoa, että työ.
väenliike tällä kertaa enemmän kuin
koskaan on edistyksen tuki. Joka tuo­ta
liikettä ei ota huomioon ja eikä sitä
tue. hän rakentaa loppujen lopuksi
hiekalle.
Työväenliikkeen voima on siinä, et­tä
se on aina yhteydessä perustaansa,
työtätekevään kansaan. Mutta ei suin.
kaan vaipuen tuon kahsan tasolle, ku­martaen
sen valstovaralsuutta. Jos
työväenliike olisi sUle tasolle Jäähyt,
el se koskaan olisi kyennjrt näyttä­mään
tietä siihen uuteen aikaan. Jo­hon
astumassa nyt ollaan suurten
ponnistusten, uhrien Ja taistelujen
hinnalla.
Joukkojen, vaistovarainen taistelu
on se hedelmällinen maaperä. Johon
pitää kylvää tietoisuuden siemenet.
Tuon taistelun tekeminen tietoiseksi
on työväenluokan etujoukon tehtävä,
etujoukon, joka on vallannut käsiin­sä
yhteiskunnan kehlfyslaklen tunte,
muksen.
taNsia?"a puri: -Mitä hän «JS U. I
Aviomle.: "Sitä samaa.
muutkin tuUijat löytävitrti
tpa luentoa vanen."
AVXT.IAS
"Ttedälkö. että mnt JcBft-pesemään
pyyncii OuOmt J
?e«i varoja poikansa toate^
^ -Mitä poika t*ki auttttks.
fiäänJ-r
R E H E L L I S E S
Isä: "Poikani, minä'en ofc,
kaan suudellut ketään xiaiöTa
kuin tapasin äitisi. Voitko
noa samaa pojallesi?"
Poika: "Kyllä, isä. mutta eiJ
dollises.l yhtä t:tiseUa naamaL.
sinä." *
JULMA R.\NGAISTDS
Eräs murtovaras vangittiin i,,
mittiin vankeuteen. Hän oU na
tunut erään "scsaiti-.rouvan asj
Ja kerran eräillä päivällisilli,
kertoi tuomarille siitä:
"Minä menin vankilaan", keiUd
Va "ja puhuin murtovajtaalltj
sanoin hänelle, kuinka syntistäH
elämänsä cn ollut ja kuiiia
onneUisempi hän olisi, jos häT
rantalsi tapansa. Puhuin häDdki
si tuntia."
"Miesparka, miesparka", mutsi
marl Itsekseen.
• • •
VASTAUS SIJpiN
Juna pysähtyi yhtäkkiä. St he
ti uteliaisuutta matkustajissa.
"Mitä ihmeessä on tapahtunut»
dusteli eräs hermostunut vauhu
nen.
"El paljon mitään ajolmmti
lehmän päälle", sanoi konduktöci
"Oh, niinkö", sanoi nainen.'
se radalla?" .
" E l " , vastasi tuskastunut im
tööri. "Me ajoimme sitä takaa i
taan saak^ca."
KÄSITTI VÄÄBIN
Isä ' huusi yläkerrasta tyttä
poikaystävälle:
"Kuulehan, poika on jo yli ]
yön. Luuletko sinä saavasi olla n
koko yön?"
Poika: "Alvan oikein! mmi
tyy soittaa kotia ja kysyä enan"
. • * •
VARKAAN TBKEI
Hollywoodissa tapahtui
päivä sitten varkaustapaus, lob
hyvin merkillinen. MlmitäM
Andrews oli lähtenyt kotoaan
asialle ja jättänyt vahtikoirana
takapihalle vahtimaan.
Palattuaan kotiinsa huomasi
asimtoonsa murtaudutun,
edestä Jalokiviä hävinneeksi
— se istui tyytyväisenä par
nojatuolissa.
* • *
yns PÄLV
Pyhäkoulun opettaja selitti
leen sanaa iloinen ja ssiosU
sen merkityksen, hän kysyi,
nuntai mitä pikku oppilaat olii
neet viikon kuluessa, saatti
Jonkin henkilön iloiseksi,
tyttö sanoi vuorollaan:
"Minä olin yhden iltapäivän *
luona ja kimminä menin takaiö'
tiin, oli täti hyvin iloinen."
Hiroshimasta rauhan
symbooli
Hiroshima, JapanL — Tämän kau­pungin
asukkaat ovat äänestyksen pe­rusteella
päättäneet tehdä tästä maa­ilman
ensimmäisen atomipommin tu­hoamasta
kaupungista rauhan sym-boolln.
Äänestyskelpolsla kaupungissa
oli 78,962 ja heistä äänesti 71,850 kau­pungin
rauhan symbooliksi muodosta­misen-
puolesta.
PAREMPI ELÄMÄ
Kuuluisa ranskalainen lä'
Honore de Balzac oli köyhä mies.
ran tapahtui niin. että hänen i
kuoli ja hän peri sedän koko(
den. Tästä riemastuneena
jolttl eräälle ystävälleen:
"Ellen, kello viiden aikaan
la minä ja setäni pääsimme i
paan maailmaan."
• • •
SANOMA
Herra johtaja oli lomalla
sa. Eräänä päivänä hän sai
vanslsältöisen sähkösanoman
siltaan:
"Toivomme teidän nauttiriE
mastanne. Me nautimme."
PÄIVÄN PAKINA
Kun tilastoilla valehdellaan
Tilastot eivät luonnollisestikaan va­lehtele.
Mutta tilastomiehet voivat valeh­della,
pahemmin kuin konikaupalla
elävät mustalaiset
Nämä tosiasiat näkyvät kouraan-txmtuvalla
tavalla Canadian Tribune
lehden toimittajan Leslie Morrisin
seuraavasta ajankohtaisesta ja mie­lenkiintoisesta
pakinasta:
Sääli köyhää pomoa (työnantajaa),
fiän saa kaikesta työstään voitoksi
ainoastasm 6.2 prosenttia. Näin sa­noo
Canadan tehtaOIJainlilton ovela
kirjanen mikä on valmistettu tcden-näkölsestl
palkanalennu.skampanjaan
valmistumista vartexi.
Tutustutaanpa pomon nvmierolhln
eri puolilta..
Ensiksi, tehtailljain yhdistys sanoo,
että "88 suuren, ktökikokolsen Ja pie­nen'yhtiön"
voitoksi Jäi 3 prosenttia
TOitto-osinkoJa Ja 3 prosenttia liik­keen
laajentamisvaroja, yhteensä 6.2
prosenttia.
T e h t a i l ijainyhdistyksen kyseen­alaistenkin
numerojen perusteella
(esim. panemalla yhteen jättiläismäi­nen
korporationi pienen nurkkakau-pan
kanssa siten, että tulee hevos-ja
jänispiirakka: yksi hevonen ja yksi
jänis) voitto on lO.l eikä 62.
Lisäksi, verot olisi myös lisättävä
pomojen yleistuloihin. Työläisten
tä3^yy maksaa veronsa tavallisista tu­loistaan.
Ja voittojen laskeminen
myyntien eikä pääoman perusteella,
on toinen vanha kepponen.
Mutta tähän sisältyy vieläkin suu­rempi
valhe. Tehtailljain yhdistys
valitsi parhaan mahdollisen ryhmän
yhtiöitä voidakseen esittää parhaat
mahdolliset kasvot voittoQujärjestel-mästä
ja saadakseen myötätuntoa
parjatuille tehtailijoille. Valitkaam­me
paremmin edustava ryhmä kor-poraUonien
voitoista Dominionin asia­kirjoista,
mitkä löytyvät maalisk. 22
pn Hansardlsta 1949.
Sen mukaan, voitot ennen veroja
vuonna 1946 olivat $1.421 miljoonaa,
v. 1947 $1321 milj. ja v. 1948 $2,174
miljoonaa.
Mutta pomojen kirjasessa el mainita
näistä tilastoista. Siinä puhutaan
$733 miljoonan voitoista ennen veroja.
Tässä on suuri ero!
Mutta kun tulee kysymykseen po­mojen
verojen maksu, silloin tehtalll-jahi
yhdistys panee paremman Jal­kansa
eteenpäin. Se julkaisi volttp-tiedot.
Jotka ovat vain yksi kolman­nes
hallituksen voittotilastoista, mut­ta
se ottaa esimerkiksi vllsl-seltse-männestä
hallituksen tilastojen ve­roista.
-Toisinsanoen, tehtailljain yhdistys
esittää alhaisimmat mahdolliset vblt-totilastot
ja mahdollisimman kcvkeat
verotilastot saadakseen työnantajat
edulliseen valoon.
Sama pitää paikkansa voitto-osin­kojen
maksiiRsa. TehtalUjalnlUtto
puhuu $109 milj. voitoista. Hallitua
puhuu $540 milj. voitoista v. 1948. $300
milj. enemmän kuin v. 1946.
TehtaiUjainliitto valittaa kyynelis­sään,
että Jakamattomat voitto-osin­got
(liiklreissä pidetyt varat) nousi­vat
$117 miljoonaan. Hallitus, mikä
on kerännyt verot, panee tämän «um-man
$890 milj. v. 1948, eli ka^
taa suurenunaksi kuin v. 1946.
Ja näin kautta linjan roSA
heelllstata ja harhaanjohteviiit»
huetta.
Tehtaissa, uniolssa Ja neuv
miteain Jäseninä olevat ihml5ä
vat varmasti vastatusten tämia
jäsen kanssa. Pomot ja heldäa
miehensä esittävät palk
dotuksensa tämän kirjasen
perusteella.
Ne yritykset on torjuttava. s3
slasia on, että 6.2 prosentti*
suurempi Usävoltto on kistoto
voimasta. Salaamlsyrityksisti
matto kaikki t<Biasiat viit
hen että pomojen voitot orat
tyneet suunnattomasti sodan
misen jälkeen.
Nämä voitot edustavat
tonta työpalkkaa. Ei mlläas
dällä Jalkojaan pitävä
mikään kovanpaineen myyj».
kään korporatlonin lakimies
sännyt ropoakaan tuotanMO
Vain tyOäiset tdcevät sen.
Tehtailljain liitto esittäi
puolustuksen voittoilujärj
ValehteUjat voivat
laskea. Mutta todelliset
eivät valebtele.