1949-07-12-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TAI ISTOA Us ^ Ja»,, iiunisille; INEX nä'ea Voitko panitlt Uiltojuhlassa. tk. 3&-31 p:nä, nähdään tytöillä uudet voimistelu- merkkijuhlakin, 10. vuotuinen liittojuhla C S A V L :n ftltin.^ Tätä juh.'aa ei saisi kenenkään sivuuttaa, sillä onhan se joukolla mukaan: toimesta. K a l k ki mutta t n i GAISTCS angittiin Hän oli rouvan iivällisilli ä. 1'arkaalle, 1 syntistä L kuiuka 5i. jos iinhänäfe r C L U B IV E \v s •ka- , niuti£| iiä. Sei rtajlssa. ipahtimut»! lut vaDhij ajoimnu i kon nainen.' tunut ä takaai WIN ita tyttäa 1 jo yli 1 asi olla i ! Minimt fä emi' IKKI Ui }auj. Jcb^ ImitähU tcaan] Ikoirassii huomasi I :un, 'dui ja I larbains !Utti ( selo syl joUi atolirati saatti )äivän I ttaa kaiöi n kL'Ji äi nen i ko( ia' häni lan ime a >ai lan ittirtil kaksil .946. m i i i ' i d i 34 \DSiM i m M mdstand is Now ig Erected . big day is now only thrce more 8way. liöoray! I've heard so compliments on the condition aer:s field of Iat«, that last i decided to hoof down and la look-see for myself. As for npltments. understatements ali i! From what I know of tracks lields. its not too much I'1I admit, hat field is really in top shape. zct «'ill bP a joy to the runners, at good. The dressing rooms Irestaurant have bsen enlarged hard-working Alerts carpen-i: e now at work building a grand- I SO that people may sit in com-lwhilc watching the track and I me?t. Qtc. Alerts has reason ! proud of its ficld now and still SO of it-: mcmbcrs that put so work into It. Lefs hope that eopie turn out cnmass to thLs iojuhla". it would be a rcal trl- Ito their work. — An onlookcr. I>ast Analysis Life \vould bc sercnc and sweet. No achin? abra.-ion, If shoes werc bouRht to fit the fcet Instcad of tii? occii.sion. — Stephen Schlitzcr. — "VVlicn two people are under the influence of the most violent, most insane, most dclusive and most tran- .sient of ia.s.sioii.s, thsy are required to .•;wear that tlicy will remaih in that cxcitcd abnormal and cxhausting condition continuously until death do thcm part. — George Bernard Shaw. If "clofhcs makc the man" why are lifeguards .so popular? A Je«cl of Wisdom You wcnt find many success rules tliat'11 work unlo.s-s you do. Oulujoen valtavat vesivoimat vangitaan seitsemään sähkövoimalaitokseen Tervaveneitten entisiin väyliin rakennetaan suuria nykyaikaisia voimaJaitoksia IIe'.sinki. — Oulujoen tervavene j a ! kalliota 700.000 m ' j a valamaan bcto-koskenlaskuromantiikka on auttamat- j nia 67,000 m^. Lyhyt selostus filosofian eri koulukunnista Ifs Been a Lonp Time ladics who had not seen each for a lonp lime, met on the . "Oh! Mary," Blanche cxcitedly limed, "Ive had a lot happcn to lince I sav,' you last. I had my I out and an clectric stove and a Ijerator put i n !" Helpful School s on fire!" a pa.ssing Irist shouted to the sophomore jsaturday morning. |l!now it," nodded -the sophomore. hen why arenl you doing some- : about it?" cried the motori.st. h. Iam! I am!" replied th? sophö- "Ever .since it started, I've Ix-on for rain." [One mbther has evolved a neat ne for making sure her teen-age ^hter gets home from dafces when i supposcd to at night after the • ha.s gone to b2d, After daugh-feaves. mother sets an alarm clock at the hour daughter is told home. If.daughter is home on ,she can tum off the alarm and er can sleep thru the night with • mind. ^OMEN LÄHETYSTÖ EGATION OF FINLAND 140 Wellington Street, Oltawa. Ontario. Puhelin 6-2389 AP A U DEN dvalipputoimisto E D W I N S U K S I s-Atlantic Passenger Confe-encen valtuuttania asiamies Mustamme m c l k r i n k a i k k i a j o h - l^pia valtamerilinjoja. Suun- 'essanne matkaa Suomeen t ai un Euroopan maihin, voitte »^muksella kääntyä puolecm-iippu- y m. matkaa koskevissa [APALS STEAMSHIP TICKET AGENCY feDW1N S U K SI Valtuutettu asiamies |0. Box SO Sndbopy. Ont. Ammattiyhdistysten Maailmanliitossa 71,580,890 jäsentä M i l a n o . — Ammattiyhdistysten Maailmanliitossa on kaikkiaan 71,- 580.890 jäsentä .sen valtakirjain tar-kistu- skomitean l».u.sunnon mukaan mikä ali.stettiin liiton toiselle kongressille täällä. Liiton sihteeri Louis Saillant .sanoi tämän lukurpäärän todistavan liiton edi.styvän niistä hajoi-tu. stomenpitci.stä huolimatta, joihin ovat ryhtyneet ne byrokraatit, jotka kontrolloivat yhdy.svaltalaiscn CIO:n ja Britannian Tradcs Union Congres-sin. Kuten muistetaan ero.sivat nämä kaksi kcskiisjär1e;;töä maailmanliitosta viime tammikuussa. Konc;rc.-siin ouallistuu kaikkiaan 240 edustajaa yhteensä 42 eri maasta ja sille esitettiin kahden ClOin liiton tcrvehciyk.set, jotka osoittavat, että Yhdysvaltain työläiset ejvät hyväksy CIO:n jchdon hajoim.spolitiikkaä. Argentiinan edustaja Lscaro .selosti kongressille p^ronismin kehittymi.stä tyypillistä . korporatiivista fasistival-tiota kohden, jos.sa uniot kontrolloidaan työminLsicriön kautta. Kän sanoi työläisten py.syvän poLssa hallituksen kontrolloimi.st# unioiden vaaleista ja totesi s p n t o d i . s t a v a n t v ö - r ' * ' ^ - " " ' ' ' " ^ " ' ' ^ ^ . pitkät r.'.ntapadot. väcnjoukkojen kcskuude.s.sa vallitse-• ^'^^'^^ "'•"'^ valmiina v^dcn van kapinallisen mielialan. | "«•'^«-^a odottama.-vsa. .sekä Oulujän/en Latinalaisten maiden työväenliiton j 2'-:= km pitkä la.-kukanava. Kosken pääsihteeri Vicente Lombärdo sanoi! kohdalla on jo kohonnut mahtava pa-sclo. stuk.sessaan Yhdvsvaltain tvöläls- ' ^ » ' » ' t c - Ja vuoden vaihten.ssa on »«r-ten olevan nyt taloudellisen krii.^iti- j ko'tus jo taada ^:ä)]kövoimaa Jylhä-lantocn edessä. Hän määritteli ma^- ' mä.stäkin. ilmanliiton tehtävät seuraava«:ti: Eri! Ennen vuotta 194C <i .J.ylhämän .seu-maiden ke.sken on saavutettava entis- dulla ollut paljonkaan rakennuksia — tä suurempi yhteistoiminta; maail-• vain. joitakin vanhoja, yksinäisiä talo-manliittoon kuulumattomien maiden i ja. Nyt -sf^nsijaan ovat lahimoLsät työläisiin on saatava läheisempi kas-i täynnä pil:ku puutaloja ja parakkeja. tomasti ohi. Ihminen, jonka vene ennen heittelehti kosken armoilla, on ottanut vallan käsiinsä: nyt koski tottelee häntä, alistuu kesynä hänen tahtoonsa. Mahtavien vc.-ima.ssnjen kulun hän ohjaa omien suunnitelmiensa mukaan vangitsee niiden voiman" omiin tarkoituksiinsa. Oulujen, suuret voimalaitostyömaat ovat havainnollinen csoitiLs siitä, miten ihminen pystyy muuttamaan, ja^ hallitsemaan luontoa. Seitsemän voimalaitoksen rakentaminen kuuluu Oulujoen van-gitsemisohjelmaan — .sen suurimpien koskien alkuperäinen luonnnnkauneas väistyy vähitellen uuden ajan ttknli-kan L*jltä. K O S K K T K A H L K I S I IN Oulujokeen, jonka pituus on 107 km. ja putous yhtecnla.sketiuna 122 metriä, on suunniteltu kaikkiaan seit.se-mää voimalaitosta. Näisiä on vasta kaksi saatu ;ille asteelle, eitä ne on yhdistetty valtakunnan vcimaverkos-toon. Morikf)^ken vpimalaito.s. jonka Ouliin kaupunki " i i rakennuttanut, on näistä valmistuimt ensimmäiseksi. Py-häJ:( ske!Ia on en^immiiinen koneisto äskettäin saatu kä.vntiin ja muut kaksi koneistoa valmistunevat ensi vuoden loppuun mennessä. Tämän samoinkuin viiden muun — Jylhämän. Pällin, Nuojuan, Korrankcsken ja Uta-kasken — voimalaitosten rakentaminen taas kuuluu ,_OuIujokiOy:n ohjelmaan. Nai.'tä )ov;it työn alaisina vasta .Jylhiiniä, jf).";.^a myä> suoritetaan Oulujoen .säännöstelyyn tarvittavia pat/5- ja kaivau.stöitä, ja Pälli, jo.ssa vasta alu.st.:ivat työt on .saatu käyntiin. Koko j'>en r.salta .-aatancen kaikki laitokset valniiik.si vuoteen 19C0 mennessä. METSÄ Y H T E I S K U N T A Toukokinis,sa 1946 saapui n. kymme-nen mielien "porukka" kirveineen ja lapioineen' 6Ö kiIcm'Hrin pääs.-ä sijaitsevalta Pyhäkosken rakennustyömaalta .Tylhämänkoskelle. Nyt, kolnien vuoden kuluttua, on maisemaa vaikea tuntea enti,-.''k.si; kosken yläpuojelle on Laitoksen alakana*a. Joka 1,6 k m . pitkänä oikaisee entiset koskenmut-kat. saatiin valmiiksi noin kuukausi sitten. 25 m. leveää Ja n . 16 m. syväH alakanavaa louhittaessa kosken pohj a k a l l i o on poistettiin 10 kuukaudessa maata 70,000 m^ j a k a l l i o t a 460,000 m3. Oulujoen vesimassat. Jotka työn a i k a na oli ohjattu Joen sivu-uoman kautta ohi työmaan, v o i t i in tämän jälkeen ohj.ita uuteen uomaansa. TYOMIEHIit PERIIEII*fEEN Yhtiön toimesta on Jylhämään r a kennettu 9 perheasuntolaa. Jotka sisältävät asunnon 72 perheelle. Lisäksi on- yltsinäisiä miestyöntekijöitä varten parakkiasuntoja sekä työläisten Itselleen rakentamia tilapäishökkeleitä. Parakeissa tahtoo ^ toisinaan tullan kylmä, multa perheasunnot pitävät paremmin lämpöä, kertovat työmiehet, j o i l t a ticdastelemmc heidän olojaan, taakkoihin ei ole tarvinnut ryhtyä, k u - len ci Pyhäkoskenkaan työmaalla, Kylmä tahtoo joskas talvella tulla täällä ulkona, vastaa ky.symykseem-me täällä jo vuoden päivät kaivinkoneessa työskennellyt Yrjö K u l t t u. Entä m i l l a i n e n on työläisen elintaso i täs.sä harvinaislaatuisessa metsäyh-dyskunnassa? Luonnollisestikin p i e n tä pulaa jatkuvasti, mutta toimeen on sentään jotenkuten tultu, kertoo parh a i l l a a n uittokourua rakentava k i r vesmies Johannes Kokkonen. P a h i n ta on se, että en ole voinut tuoda perhettäni tänne, joten joudun usein suorlt-taniijan k a l l i i t a m a t k o j a omieni luo K a j a a n i i n . Tiukkaa tekee r a h a useink i n , n i i n että el a i n a voi edes käyttää työmaaruokalaakaan, vaan on koetettava tulla toimeen omin eväin. K a i k k i a a n viisi kuolonuhria on J y l - hämä jo vaatinut näiden vuosien a i kana. Mutta Pyhäkoskella on uhrien lukumäärä kokonaista 16, pienemmistä tapaturmista'puhumatta. J a Jylhä-mäs. sä joutuivat mm. monet miehet sairaalaan sen vuoksi, että heidän ihonsa ei kestänyt patorakennuksessa käytettävää lankunkyllästysalnetta. P Y I I A K O S K E N V O I M A L A I T OS Pyhäkosken voimalaitos on Jo p a r i sen viikkoa antanut ensimmäisellä k o neistollaan sähköä valtakunnan voi-maverkostoon. Pyhäkoskella ovatkin rakennustyöt pitemmällä kuin Jylhä-mä. s.sä — suuri voimalaitos on Jo m i l tei valmis, ja Suomen korkein pato — 45 metriä pohjasta laskettuna — n (Jatkoa \-lune Ulstata numeroon) 1> D i a l e k t i i k k a el pidä luontoa l o i . sistaan Irrallisena olevien, toisilta s n eristettyjen Ja toisistaan Tllppumatto-mlcn esln?iden Ja Ilmiöiden s i t u n n a l - sena kokoutumana, vaan yhte?nkuu-luvana. yhtenäisenä Scokonaisuutena, jossa esineet j a llm.öt cvul elimellisesti toistensa yhteydeltä, ovat toi-slst- aan riippuvaisia Ja toistensa e h toina. Dialektinen metodi katsoo sen vuoks i , että ainoatakaan luon-ion'.lmiötä el voida ymmärtää. Jos se otetaan erls-tety. ssä muodossa, ympäiöivler» ilmiöiden ulkopuolella, sillä mikä Ilmiö t a hansa voidaan millä luonnon alalla Uhaasa muuttaa mlcleHömyydeksl JOS sitä tarka.s*.ellaan erillään ympäröivistä e h d o l s u . niisiä i r r a l l a a n . Ja päinvastoin, mikä Ilmiö tahansa voidaan ymmärtää Ja peru.stclla, Jos sUä tarkastellaan sen eroittamatto-ma&. sa yhteydessä ympäröiviin Ilmiöih i n , riippuvaisena sitä ympäröLvlstä Ilmiöistä. Esim. Jos me kesäistä vesi. sadetta tarkastelemme erillisenä Ilmiönä, n i i n meidän on h y v i n valkea ymmärtää mistä tuota vettä tuolla yläilmols.sa ^ I n a riittää. Mutta Jos me otamme huomioon sen todellisena, toisten Ilmiöiden kanssa yhtcydcfsä olevana luonnonilmiönä, n i i n me tiedämme, että auringon lämpö Irrolttaa maasta Ja niaan päällä olevasta vedestä, meristä. Järvistä Ja Joista Jat-kuvaR' 1 vesihöyryä. Ollen kevyempää k u i n ilma. tuo vesihöyry kohoaa ylös avaruuteen. Jossa se kylmcmmiin I l man vaikutuksesta tiivistyy Jälleen vedeksi Ja. ominaispainoltaan raskaammiksi kuin Ilma Ja siitä syystä tulee sateena alas.) 2- Dialektiikka el katsele luontoa levon ja liikkumattomuuden, pysäh-dyk. sen j a muuttumattomuuden t i l a na, vaan katkeamattoman liikkeen Ja muuttumisen, katkeamattoman u u - dlstuk.scn Ja muuttumisen tilana. J o s . sa Jotakin aina .syntyy ja kehittyy. Jotakin on aina tuhoutumassa Ja elämästä eroamassa. Sen vuoksi dialektinen mebcdl vaat i i ettei Ilmiöttä tarkasteltaisi vain niiden keskeisen riippuvaisuuden Ja yhteydien kannalta, v a a n myös n i i d en liikkeen, niiden muuttumisen, niiden kehltyk.sen näkökannalta, n i i d e n syntymisen Ja kuoleenlumlscn näkökannalta. Dialektisen metodin mukaan ön e n nen kaikkea tärkeiiä el se. mikä näyttää kullakin hetkellä lujalta, mutta alkaa Jo kuoleentua, vaan se, mikä syntyy Ja k e h i t t y y , vaikkapa se e l sillä hcttoellÄ näytäkään lujalta, sillä d i a lektinen meto«II pitää voittamattomana vain sitä, mikä syntyy j a k"hlttyy, " S e n vuoksi", sanoo Engels, "dialekt i i k k a ottaa oliot Ja niiden kä.slttcel-liset kuvat oleellkestl niiden keskinäisessä yhteydessä, tolslln.sa punoutuneina, niiden liikkeessä, niiden syntymisessä Ja tuhoutumlse.'.sa". 3) D i a l e k t i i k k a cl tarkastrlc kchl-ty, sprO!SCS5ia yksinkertaisen kasvamisen prosessina, Jos«a määrälliset muutokset eivät johda laadullisiin muutok siin, vaan .sellaisena kehityksenä, joka .siirtyy vähäisistä Ja plllevifitä määrällisistä muutf;k.slsta avoimiin m u u . tokMUi, perusteellisiin muutoksiin l a a d u l l i s i in muutck.slin, J o s a laadulliset muutokset eivät tapahdu vähitellen, vaan noi>ea.sti, äkkiä, hyppäyksellisinä .siirtymisinä yhde,stä t i lasta toiseen. Eivät tapahdu .satunnaisesti, vaan lalnmukalse.stl Ja as- Icettalstcn määrällisten muutc5»<;n ka.sautum!fien tuloksena. '(Esim. Veden lämpötilan muuttuessa määrättyyn rajaan saakka, muuttuu vesi myös laadullisesti. Jos veteen johdetaan k y l l i n suuri määrä lämpöä, n i in se muuttaa muotoaan, muuttuu höyryksi, muuttuu siis laadullisesti. Jos päästää enää v a i n osan JÄ)Sken vedestaas vesi Joutuu alhaiseen lämpöti-tä .syöksymään vapaana 32 m e t r i n p u - | laan. n i i n se määräfyn rajan saavu-touk. seen tulva-aukon läpi. | lettuaan muuttuu jääksi, EHS muut- Pyhäkosken voimalaitokselta Jäävät ketus; siirtomaiden ja puolittain siir- i Ke.skimäärin 1.300 työlriistä tarvitaan i micleenpainuvimmaksl valkutelmak-si tcmaa-ascma.ssa olevien maiden ayui- voimalaitos- kanava- ja patoraken-j miltei päätähuimaavat syvyydet. Sels-tami. sta on tehostettava; on kutsuttava koolle konferenssi suunnittelemaan toimenpiteitä kehittyvän kapitalismin kriisn j'Hdo.sta; liiton on .suuntauduttava järjestelmällisesti työläisiin ottamalla kanta kaikissa poliittlsi.s,sa, taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa, jotka koskevat työläisiä ja mobilisoitava työläisjoukot rauhan puolustamiseen. Kongressissa puhuivat kolmannen koiiou^^paivän kuluessa Albanian, Romanian. Chilen. Etelä-Afrikan, Italian. Neuvostoliiton, T.shekko.slova-kian. Unkarin. Puolan, Lsraclin ja Italian edustajat. '• nuksilla. Monet ovat tuoneet p'^rheei- ; kin mukanaan, ja näin on muutamas- ; sa vuode.s-sa syntynyt lähes 3.000 hen- • gon "metsäyhtei^kunta" asuntoineen, • elokuvat^rattereiiu.en .salrasmajoinecn, maatiloineen. JVLIIAMÄ K A Y N T I LV .Jylhamän voimalaitoksen teho tu- Ifx? olr-in^-^n 4.'j.000 kW. kcrVco dipl. ins. I.. Laurila, jonka opaKfamana k-hti-miehet lutu.stuivat työmaahan, En-tessä padon yläpuolella olevalla s i l l a l l a jonka alitse vesi syöksyy t u l v a - a u kon k a u t U jymisten putokseen, avautuu et«en kaukana a l h a a l l a alkuperäinen, leveä Joenuoma Jyrkkine, pitkiä kuusia kasvavine rinteineen. Yläpuolella taas on vesi padottu laajaksi, lähes peninkulman mittaiseksi suvanto-järveksl. Itse voimalaitoksen mittasuhteet ovat valtavat. Mm. a v a r a konesali on .Mk.si . s a a v u m m e it.se pu.onk;<ni! e . Jonka ^? P'*'^^' -f» kulkiessa tuon i p u t o s k c r k a u s on 13 metriä. K o r k t : z ' ^ ^ ^ ' ' ' ' ' ' ' ^ ^ ^ ^ ; 0 R O N T O L A i S E T TANSSIT T A R M O L A S S A Joka lauantai-iltaha r TERVETULOA TARMOLAN TANSSEIHIN! • patolaite. r^moinkuiir -pohja kolmea koneist/^ja varten ovat valmiina. En- : .simmäinrn turbiini pannaan käyntiin — Pa.-Lsl^a olevan Eiffel-tornin ra. ' '^»^' joulukuu.s.sa. LaiUjk.vjn tulva-au-kentatnl- een käytettiin 7.500 tonnia ' k^ka .syök=;yy huimaavaa vauhtia ko-rautaa. Tomi on 958 jalkaa korkea. ' ko Oulujr.en vesi iy.simurtana. sik-änä i k">n la.si. hajoten kauempana vjhai- — Etnr-n t^Jlivuori Italia.ssa on pur- sek.si, ro.soisen kallion yli pai.skaulu-jkau- unut 120 kertaa. Etnan korkeu.s-^ vik.si kuohuiksi, jotka lennättävät huumaan kymmeni'?n metrien korkeuteen, leo—1%0 mi vpiiä -s^kunnls- !^ syöKsyy- tämän aukon Jäpi.. j Oli iO.755 (dlkaa. K A N A V A T J A P A D OT Jylhäma o.n Oulujoen ylin koski. Vain lyhven matkan pää-ssä i^.-n yläpuolella avautuu Vaabn rauta- ja maantiesilisn takana aava Oulujärven ; selkä. Oulujoen veden .säännöstele-ml= ek.si rakennetaan Jylhämäjssä mahtavia säännöstelypatoja Ja las-kukanavla. Töiden .lOuri^uuntalsuut-ta osoittaa se. että niissä tullaan kaik-sen kerroksesta toiseen voi s i l l o in tällöin nähdä alapuolellaan kymmenien metrien syvyisiä k u i l u j a — mm. p a don sisäpuolella. Jossa ne uloUu-vat kauas vedenpinnan alle. Pyhako-skella on ollut työssä keskimäärin 1.300 miestä k e r r a l l a a n , mutta laitoksen valmistuttua sen hoitoon t a r v i t a a n v a i n n. 40 miestä. Työväkeä t u l l a a n k i n lähiaikoina täällä vähentämään j a sijolttsmaan muille voimalaitostyömaille. BakennustyöBsä on tähän mennessä käytetty 150.000 m^ betonia. 1 m i l j . säkkiä sementtiä Ja 5.000 t o n n i a betoniterästä.' Pyhäkos-kelle on rakennettu myOs 550 m e t r in pituinen tuklnulttokouru, Laitokseji henkilökuntaa varten on lähistölle pystytetty asuntoja. Osa työläisistä asuu Muhoksen kirkonkylässä Ja o sa tilajätsarannolssa. tuen laadullisesti. Nuo laadun ipuut-tumisct ovat äkillisiä, asU-cttalsen määrällisen muutok-sen tuloksia, i Sen vuoksi dialektinen met^xll katsoo, että kehltysproscR.sia ci ole käsitettävä ympyrässä tapahtuvaksi liikkeeksi, ei pelkäk-sl kuljetun matkan toi.stamlscksl vaan ctenevä/CsI lilkkcck Ki. e l pelkäksi kuljetun matkan toistamiseksi, vaan eteneväkö liikkeeksi, liikkeeksi nousevassa linjassa, «llrty-misckal vanhasta laadullisesta Illasta uuteen laadullisr^n tilaan, kehitty-m:'/ eksl y k s l n k c r U l s e s t a mutkallirveen ajV-mmasta ylempään. 4» D l e l c k t i l k k a läht/^ .siltä, että luormonesinelllc, luonnonilmJöJlle ovat ominaisia sisäiset ristiriidat, sillä k a l k i l l a on kielteiset j a myöntc!r.et puolensa, menneisyyteasä ja lulevalKUU-t/: n.sa, elämältä eroavat Ja k r e h i l l y - vat aineksensa, että näiden vastakohtien taistelu, taistelu vanhan ja uJden välillä, elämästä eroavan Ja kehittyvän välillä, muodostaa kehitysprosessin sisäisen olcmuto>en. määrällisten m u u t o s t e n laadullisiksi muuttumisen sisäisen olemuksen. sen vuoksi dialektinen metodi kat- Hoo. että kehltyspror/ÄSl ylemmästä alempaan el tapahdu ilmiöiden sopu-sointuiscna keihltykscnä, vaan esineille, ilmiöille ominaisten r i s t i r i i t o j en H-menemteenä, näiden r i s t i r i i t o j en p o h . j a l l a vaikuttavien vasUkkalsten pyrkimysten taisteluna. Sellateet ovat lyhyesti marxilaisen ! dieiektlsen metodin peruspiirteet. t o r i an tutklmljeen. millainen suunnaton m?rklty3 on naiden väittämien ulottamisella yhteiskuntahistoriaan. JOi m.i3lhnassa c l ole erlstctlyjä Ilmiöitä, jos k a l k k i Ilmiöt o\at yhtey-dcs. a keskenään j a toistensa ehtoina, n i i n c n selvää, että Jokalr.cn yhtols-kuntajärjcftelmä Ja Jok,aincn yhtels-k u n n a l l n e n li;k? historiassa on a r v i oitava, el ikuisen aatteen t a h i jonkun muun ennakolta hyväksytyn aatteen mukaiscftl. kuten historioitsijat UJiein tekevät, vaan niiden ehtojen näkökannalta. Jotka ovat synnyttäneet tämän järjestelmän Ja tämän yhteiskunnallisen liikkeen Ja Joiden kan.ss3 ne ovat yhtcydrssä. Jos maailma on kntkcnmatiomassa liikkeessä. Ja kchllyksefsä. Jo.> vanhan kuolcentumlnen Ja uuden .synlymlnon Ja ka£.vamlnen on luonnon laki, n i in on selvää, cttcl ole enää olcma.s.sa "Järkkymättömiä" yhtclskuntaoloj.i. yksityisomistuksen Ikuisia periaatteita, työläisten kapitalistien valtaan alistamisen periaatteita. E l ole siis suhtauduttava n i i h i n y h - teislkuntakerrokstln. Jotka eivät enää kehity, vaikka muodostavatkin nykyhetkellä vallitseva voiman, vaan n i i h i n kerroksiin, Jotka kehittyvät, j o i l l a on tulevaisuutta, vaikka eivät muodostakaan nykyhetkellä vallitsevan voimaa. M A T E R I A L I S M I Päinvastoin k u i n Ideall&ml, Joka p i . tää maaliman "absoluuttLscn aatteen", maailman hciigcn, tajunnan r u u m i i l listumana, Marxilainen materialismi läht;cc siitä, että maailma on luonteeltaan materiaalinen (aineellinen i . että moninaiset ilmiöt maalimassa ovat l i i k k u v a n materian ori muotoja, että Ilmiöiden kcskinälneri yhteys j a keskinäinen riippuvaisuus, minkä dialektinen metodi toteaa, ovat liikkuvan materian kehityksen lainmukalsuuk- .sia, ct;ä maailma kehittyy materian l i i k u n n a n lakien mukaan clkä kaipaa minkäänlaista maailman henkeä. " M a t e r i a l i s t i n en maallmankaisoirius' sanoo Engels, "merkitsee y k s l n k e r l a l - Kcstl luonnon ymmärtämistä .sellaisena kuin se esiintyy. Ilman mlnkälin-l a l s la vieraita lisäyksiä". M a r x i l a i n e n materialistinen fllaso-fla lähtee siltä, että materia, siis l u o n. lo, on ensisijainen, kaska .se on meidän ttlstimuslemmc, mielteiden j a tietoisuuden lähteenä Ja tajunta on toissijainen, koska »>e oii m a t e r i a n h c l - Jaiitusta. " K o k o fll(xsoflan suurin kysymys", sanoo Engels, " o n ajattelun .suhteest a olemiseen, hcng<:n suhtx^csta luontoon . . . iScn mukaisesti, miten vastasivat tähän kysymykseen. Jakaantuivat lilosofit kahteen suureen leir i i n . Ne, j o t k a väittivät hcnBcn o l leen olcmaj«a ennen luontoa, muodostivat idealismin l e i r i n . Tohrct. Jotka pitivät luontoa alkuperälsenii, k u u luivat materialistien koulukuntiin. Päinva,stoln kuin idealismi, joka kieltää maailman j a sen lainmukaisuuksien tletoartilsen mahdollisuuden, cl usko tietojemme todenperäisyyttä j a jonka mukaan maalima el ole koskaan tiedottavissa, marxilainen fllo- .soflncn materialismi lähtee sllUl, että miiallma Ja ner. ilmiöt ovat täysin tiedottavl-isa. Ne oliot Ja Ilmiöt. Jotka eivät ole vielä tlcdottu, tullaan t l c - toamaan tieteen Ja käytännön voim i l l a . Tiistaina, heinäkuun 12 p. ~T\te8<M>'y^ July 12 Tarkastakaa kuolleiden perut tarkasti J o k a päivä kaatuu hautaan Canadan Buomalatsum vanhemman polven Jäseniä Ja heidän mukanai»n myöskin monet hisiorlalllset muistot ja kokemukset. Jolta heillä on ollut e)äman>;ä varrella. Manan majoille Klirtynelltä Jiiä u i c l c kaikenlaatuisia asiakirjoja, | jOilla b n historiallinen merkitys, esim. ! Jäsenkirjoja, joiden yhUrydcsKä saat- j taa o l l a vanhojen järjestöjen säännöt. ' ohjelmat ynxs. Älkää heittäkö näitä peruja hukkaan ennenkuin olette huolellisesti taTklBtan'«t onko niissä m i tään, minkä arvelette olevan Canadan Suomalaisten Arkistoon lähettämisen arvoisen. Tehkää kaikki Iäh<;tyksct osoltt/jel- ! a : F i n n l s h - C a n a d l a n Archlvc», Ikix 354, Sudbury, Ont. PyhäkoekeUe tulee asennettavakri! Ei ole vaikea ymmärtää, miten kaikkiaan kolme koneistoa. Joiden vai-j suunnaton merkitys on dialektisen ' kiaan kaivamaan ja siirtämään maa-^ mistuttua se on Suomen MufluA KUU- ; metodin väittämien uIottami£«lla : ta C70,(X»o mlouhim^ian ja siiniimaän • rin voimalaitos. i yhtitiRkuntaelämän, yhtelskimtahls- Miljoonan dollarin kaivanto dollarista st. Bonlface. Man. — 84-vuotiin- Alexander DcaulUjls k'rtol täällä, et lä hän lövsi erään entisen ratsupoliisin kanssa t^:n kultaesiintymän, josl: on sen jälfceer; kehittynyt San AtiU) nio 0*)l<i Min':ft. "Kun me saavulmm» VVinnlpeglin kysyi polii/il minulta on ko aikomuk.seni kehftaä valtauk^i vai myynkö ne. Sanoin hänelle, ett; minulla el ole varoja kaivannr;n kf. hlttäml?;t-ä varten ja t'.jrjofvln ne 1' icntlij! hJnnastya hänelle. Hän anto minulle doll^Jrin ja niin men'mfn oluttupaan juhlimaan kaupan j'1 dosta. Mlnulk- jäi sen jälke<;n 75 r,e^l tlä, jo'en en hävinnyt mitään", san-mr. Dcsaultebi hymyillen. Jf/K hänellä ollRl ollut varoja löytönsä kehlttäm: fyeen olisi hän volnu*- hyötyä noin miljoenan dollarin ve.Tan arvelevat a.slant»in'.ljat. Palkankorotus' rauta» kaivoksen työläisille Neivfoundlandissa B e l l I»Iand, Sm. — Tämän rauta- ' malmikalvo«5aaren 1,960 työläistä »aa • Paljon onne^ ia terveyttä 60 Vuottr täyttäneelle SAM HIETIKOLLE toivottaa Uly Ja HiljB Hietikko Viesti Ja vieno HieUkko WIU Ja Kauno Hietikko Mrs. Elslc Peltoniemi Fanny Ja Einari Hänninen Helmi Ja Peter Jylhä Ester ja Aarne Noppa Sof f le Ja WiH Sandberg Elma Ja Alex MeH-Ileinäk. Op. 1949 Ol8»JaLudwik Signe Ja Ronnie Radelet E M Peltoniemi Ensio Niemi Alex Ha«npMA VftinO KUplnen Vilho Hikklnen Kalle Kuukkaben Oliver Mienpii MalJu Ja E. MienpM Worthington, Ont. 23 sentin tuntipalkankorotukaen enti lauantaista lähtien, kohottaen pcrua-palkah 90 senttiin tunnissa. Rautakaivos on Dominion Steel and Coal Corp:n omistama. Sopimuksessa taataan työläisille 8 tunnin työ-pAiVi entisen lO-tuntlsen pilvin u€- mesta )a viikon palkallinen lomar — Enemmin kuin Omooo peili golfia pelataan Joka vuoal Yhdysväl- Ulh toKikenUUi. Mlehealja poikani lain EINQ KALTIAISEM 'muistolle l<uoU 8 pkivi heiniknuU 1N8, McFartane LakeL%^ O n t a r i M Hu i r , ; -. On vuosi kulunut sJltä. kun luotani poistuit pois. \ Minä Illan muistan viimeisen, kun lähtiessäsi hyvää vointia toisillemme toivotimme. En voi sua mlelcfitäni unhoittaa. En voi, enkä tahdokkaan. Kaipauksella muistelen, Vaimosi Ida. Olit lai miniUle katlls. Sinun hyvyyitist unhoittaa en voi, vaikka crame.eniA nihdi saa. nttn atn4 muutelen mini • ki^tpauksella tinua; isi. Potkasi VaHo. . r T . ' 1 I i i i Surulla Ja kaipiukaella ilmoitamme e t t i elimiatoverlBl Ja lattenunc byvi toi VICTOR ARVID MÄKI nukkui kuolon uneen Mattawan salraalasaa ketifcraB 24 p.-ni WU aairastettuaan 3 vaotta syöpii. Vainaja oli crntyByt JonMinm U p:nä 1889 IsojoeiU. Vaasan ^AnlMi. Poismennyttä Jäi kaivaten muistelemaan mini, h i nen pvollMmss, 4 poikaa J a 4 tyltäi, 1 vivy. 1 mlnti Ja 2 laitealasta, 2 reljei EmU Mäki CroMbyiuia Minn., Kdirard Mäki HarieyM» Wl».. alska Hilda PelU» IronwoodiMa Mlch., heidän perheenai. siskon pethe 8«oaaeMa« (Fkä laaja toveripiiri. Yhdessä raadoimme päivät Ja vuodet.' yhdrvisä perkasimme pellotkin. VuoKkymmeiiet toimimme aatteellemme, lapfilllcmmc parempaa toivoen. M u t t ' kolkko vlersit kotllMme saapui /ilnut* uhrikseen vaatien. Kylmeni kätc»', kat«ee«' salhmul, kudo vei rinnaltani toverin. Y k s i n nyt kuljen eloni tietä Kinua kaipaillen, kaipaillen aln'. NukkuoK rauhaxsa, muistosi kalliin, nina Kätlytän eyömcssiin. VaiauMrf Lydia. VimutK rauhaMa isämme armain, vapaana tuhkista, taistclolffta. K u k a t ne kuihtuu kummullasi, vaan in&A muistamme iäti. Rose, Vtolel, May. NeuvoKi kauniit idämme parhain muutamme, muistamme iäti aln'. NukkuoH rauhaisa viime iintas', el maaliman myrskyt häiritse raiihaasi, Olya, Eero, Bein<<^ lievon suomme sulle, isi kuita vaikka katkera onkin tnieli. Työtä teit edestinune Josta kuolo sinut vd. Aina muistamme sinua Isi ja isolsi. Walter Ja Martha. Kerry Ja LesUe. Nyt levon «aanut on Isä armas steir haudassa on niin rauhaisaa.' Ovat tuskasi haihtuneet pois nuku rauhassa isi. muistosi siilyvi on. Uly Ja vruilao. Arkkusi pelttävi musta nyt maa, kallis el muistosi haihtua saa. Heelmin vlel' kantaa työsi, lepää rauhassa yösi..' Yrji, M n a Ja Jack Ulnaoaa. Vai d'or. Qve. Sammui lotst« dlmlen valon, taukoei sykintä sydämen Jalon. Herposi käsi auttava, antava, rakkaus kaikkien kuormia kantava. Hllds Htthlaaen Ja perhe, LoekertVt Ont. K I I T OS Kiitokc«ni kaikesta teille, toverit, ottaessanne osaa suruumme. Kiitos kukixta, seteleistä, korteista, sihkflBano-mLsta, kahvipöydän järjestelyistä, leiv<^cslsta, tarjoilusta ja myökin rahalahjasta. SJ;n osastolle kiitos haalista, seppeleestä, kahvista ym. ICiitos luntajille ja toveri Sukselle puheesta haudalla, mrs, Blairille kaikaa avustaan ja myfiskln mrs. Osbbmelle. Kiitos, että niin suurella joukolla tulitte saattamaan vainajaa viime matkalleen ja ktin kukilla koristitte hinen hautaktmipunsa. Kiitokset mySskln Toronton tovmiile avustanne sairauden aikana. Erikoinen kiitos Siiri HlUllle kaikesta avustaan ja myöskin niille tovereille. Jotka kivl-vät tervehtimSssi miestäni ja iaiinune hänen sahmstaes-xaan kotona. LYDIA MÄKI ja LAPSET ' 'S 1 m•.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 12, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-07-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490712 |
Description
Title | 1949-07-12-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
TAI
ISTOA
Us
^ Ja»,,
iiunisille;
INEX
nä'ea
Voitko
panitlt
Uiltojuhlassa. tk. 3&-31 p:nä, nähdään tytöillä uudet voimistelu- merkkijuhlakin, 10. vuotuinen liittojuhla C S A V L :n
ftltin.^ Tätä juh.'aa ei saisi kenenkään sivuuttaa, sillä onhan se joukolla mukaan:
toimesta. K a l k ki
mutta t n i
GAISTCS
angittiin
Hän oli
rouvan
iivällisilli
ä.
1'arkaalle,
1 syntistä
L kuiuka
5i. jos
iinhänäfe
r C L U B IV E \v s
•ka- , niuti£|
iiä. Sei
rtajlssa.
ipahtimut»!
lut vaDhij
ajoimnu i
kon
nainen.'
tunut
ä takaai
WIN
ita tyttäa
1 jo yli 1
asi olla i
! Minimt
fä emi'
IKKI
Ui
}auj. Jcb^
ImitähU
tcaan]
Ikoirassii
huomasi I
:un,
'dui ja I
larbains
!Utti (
selo
syl joUi
atolirati
saatti
)äivän I
ttaa kaiöi
n kL'Ji
äi
nen i
ko(
ia' häni
lan
ime
a
>ai
lan
ittirtil
kaksil
.946.
m i i i
' i d i 34
\DSiM
i m
M
mdstand is Now
ig Erected
. big day is now only thrce more
8way. liöoray! I've heard so
compliments on the condition
aer:s field of Iat«, that last
i decided to hoof down and
la look-see for myself. As for
npltments. understatements ali
i! From what I know of tracks
lields. its not too much I'1I admit,
hat field is really in top shape.
zct «'ill bP a joy to the runners,
at good. The dressing rooms
Irestaurant have bsen enlarged
hard-working Alerts carpen-i:
e now at work building a grand-
I SO that people may sit in com-lwhilc
watching the track and
I me?t. Qtc. Alerts has reason
! proud of its ficld now and still
SO of it-: mcmbcrs that put so
work into It. Lefs hope that
eopie turn out cnmass to thLs
iojuhla". it would be a rcal trl-
Ito their work. — An onlookcr.
I>ast Analysis
Life \vould bc sercnc and sweet.
No achin? abra.-ion,
If shoes werc bouRht to fit the fcet
Instcad of tii? occii.sion.
— Stephen Schlitzcr.
— "VVlicn two people are under the
influence of the most violent, most
insane, most dclusive and most tran-
.sient of ia.s.sioii.s, thsy are required to
.•;wear that tlicy will remaih in that
cxcitcd abnormal and cxhausting condition
continuously until death do
thcm part. — George Bernard Shaw.
If "clofhcs makc the man" why are
lifeguards .so popular?
A Je«cl of Wisdom
You wcnt find many success rules
tliat'11 work unlo.s-s you do.
Oulujoen valtavat vesivoimat vangitaan
seitsemään sähkövoimalaitokseen
Tervaveneitten entisiin väyliin rakennetaan
suuria nykyaikaisia voimaJaitoksia
IIe'.sinki. — Oulujoen tervavene j a ! kalliota 700.000 m ' j a valamaan bcto-koskenlaskuromantiikka
on auttamat- j nia 67,000 m^.
Lyhyt selostus filosofian
eri koulukunnista
Ifs Been a Lonp Time
ladics who had not seen each
for a lonp lime, met on the
. "Oh! Mary," Blanche cxcitedly
limed, "Ive had a lot happcn to
lince I sav,' you last. I had my
I out and an clectric stove and a
Ijerator put i n !"
Helpful
School s on fire!" a pa.ssing
Irist shouted to the sophomore
jsaturday morning.
|l!now it," nodded -the sophomore.
hen why arenl you doing some-
: about it?" cried the motori.st.
h. Iam! I am!" replied th? sophö-
"Ever .since it started, I've Ix-on
for rain."
[One mbther has evolved a neat
ne for making sure her teen-age
^hter gets home from dafces when
i supposcd to at night after the
• ha.s gone to b2d, After daugh-feaves.
mother sets an alarm clock
at the hour daughter is told
home. If.daughter is home on
,she can tum off the alarm and
er can sleep thru the night with
• mind.
^OMEN LÄHETYSTÖ
EGATION OF FINLAND
140 Wellington Street,
Oltawa. Ontario.
Puhelin 6-2389
AP A U DEN
dvalipputoimisto
E D W I N S U K S I
s-Atlantic Passenger Confe-encen
valtuuttania asiamies
Mustamme m c l k r i n k a i k k i a j o h -
l^pia valtamerilinjoja. Suun-
'essanne matkaa Suomeen t ai
un Euroopan maihin, voitte
»^muksella kääntyä puolecm-iippu-
y m. matkaa koskevissa
[APALS STEAMSHIP
TICKET AGENCY
feDW1N S U K SI
Valtuutettu asiamies
|0. Box SO Sndbopy. Ont.
Ammattiyhdistysten
Maailmanliitossa
71,580,890 jäsentä
M i l a n o . — Ammattiyhdistysten
Maailmanliitossa on kaikkiaan 71,-
580.890 jäsentä .sen valtakirjain tar-kistu-
skomitean l».u.sunnon mukaan
mikä ali.stettiin liiton toiselle kongressille
täällä. Liiton sihteeri Louis
Saillant .sanoi tämän lukurpäärän todistavan
liiton edi.styvän niistä hajoi-tu.
stomenpitci.stä huolimatta, joihin
ovat ryhtyneet ne byrokraatit, jotka
kontrolloivat yhdy.svaltalaiscn CIO:n
ja Britannian Tradcs Union Congres-sin.
Kuten muistetaan ero.sivat nämä
kaksi kcskiisjär1e;;töä maailmanliitosta
viime tammikuussa.
Konc;rc.-siin ouallistuu kaikkiaan 240
edustajaa yhteensä 42 eri maasta ja
sille esitettiin kahden ClOin liiton
tcrvehciyk.set, jotka osoittavat, että
Yhdysvaltain työläiset ejvät hyväksy
CIO:n jchdon hajoim.spolitiikkaä.
Argentiinan edustaja Lscaro .selosti
kongressille p^ronismin kehittymi.stä
tyypillistä . korporatiivista fasistival-tiota
kohden, jos.sa uniot kontrolloidaan
työminLsicriön kautta. Kän sanoi
työläisten py.syvän poLssa hallituksen
kontrolloimi.st# unioiden vaaleista
ja totesi s p n t o d i . s t a v a n t v ö - r ' * ' ^ - " " ' ' ' " ^ " ' ' ^ ^ . pitkät r.'.ntapadot.
väcnjoukkojen kcskuude.s.sa vallitse-• ^'^^'^^ "'•"'^ valmiina v^dcn
van kapinallisen mielialan. | "«•'^«-^a odottama.-vsa. .sekä Oulujän/en
Latinalaisten maiden työväenliiton j 2'-:= km pitkä la.-kukanava. Kosken
pääsihteeri Vicente Lombärdo sanoi! kohdalla on jo kohonnut mahtava pa-sclo.
stuk.sessaan Yhdvsvaltain tvöläls- ' ^ » ' » ' t c - Ja vuoden vaihten.ssa on »«r-ten
olevan nyt taloudellisen krii.^iti- j ko'tus jo taada ^:ä)]kövoimaa Jylhä-lantocn
edessä. Hän määritteli ma^- ' mä.stäkin.
ilmanliiton tehtävät seuraava«:ti: Eri! Ennen vuotta 194C suoritetaan
Oulujoen .säännöstelyyn tarvittavia
pat/5- ja kaivau.stöitä, ja Pälli, jo.ssa
vasta alu.st.:ivat työt on .saatu käyntiin.
Koko j'>en r.salta .-aatancen kaikki laitokset
valniiik.si vuoteen 19C0 mennessä.
METSÄ Y H T E I S K U N T A
Toukokinis,sa 1946 saapui n. kymme-nen
mielien "porukka" kirveineen ja
lapioineen' 6Ö kiIcm'Hrin pääs.-ä sijaitsevalta
Pyhäkosken rakennustyömaalta
.Tylhämänkoskelle. Nyt, kolnien
vuoden kuluttua, on maisemaa vaikea
tuntea enti,-.''k.si; kosken yläpuojelle on
Laitoksen alakana*a. Joka 1,6 k m .
pitkänä oikaisee entiset koskenmut-kat.
saatiin valmiiksi noin kuukausi
sitten. 25 m. leveää Ja n . 16 m. syväH
alakanavaa louhittaessa kosken pohj
a k a l l i o on poistettiin 10 kuukaudessa
maata 70,000 m^ j a k a l l i o t a 460,000 m3.
Oulujoen vesimassat. Jotka työn a i k a na
oli ohjattu Joen sivu-uoman kautta
ohi työmaan, v o i t i in tämän jälkeen
ohj.ita uuteen uomaansa.
TYOMIEHIit PERIIEII*fEEN
Yhtiön toimesta on Jylhämään r a kennettu
9 perheasuntolaa. Jotka sisältävät
asunnon 72 perheelle. Lisäksi
on- yltsinäisiä miestyöntekijöitä varten
parakkiasuntoja sekä työläisten Itselleen
rakentamia tilapäishökkeleitä.
Parakeissa tahtoo ^ toisinaan tullan
kylmä, multa perheasunnot pitävät
paremmin lämpöä, kertovat työmiehet,
j o i l t a ticdastelemmc heidän olojaan,
taakkoihin ei ole tarvinnut ryhtyä, k u -
len ci Pyhäkoskenkaan työmaalla,
Kylmä tahtoo joskas talvella tulla
täällä ulkona, vastaa ky.symykseem-me
täällä jo vuoden päivät kaivinkoneessa
työskennellyt Yrjö K u l t t u.
Entä m i l l a i n e n on työläisen elintaso i
täs.sä harvinaislaatuisessa metsäyh-dyskunnassa?
Luonnollisestikin p i e n tä
pulaa jatkuvasti, mutta toimeen on
sentään jotenkuten tultu, kertoo parh
a i l l a a n uittokourua rakentava k i r vesmies
Johannes Kokkonen. P a h i n ta
on se, että en ole voinut tuoda perhettäni
tänne, joten joudun usein suorlt-taniijan
k a l l i i t a m a t k o j a omieni luo
K a j a a n i i n . Tiukkaa tekee r a h a useink
i n , n i i n että el a i n a voi edes käyttää
työmaaruokalaakaan, vaan on koetettava
tulla toimeen omin eväin.
K a i k k i a a n viisi kuolonuhria on J y l -
hämä jo vaatinut näiden vuosien a i kana.
Mutta Pyhäkoskella on uhrien
lukumäärä kokonaista 16, pienemmistä
tapaturmista'puhumatta. J a Jylhä-mäs.
sä joutuivat mm. monet miehet
sairaalaan sen vuoksi, että heidän
ihonsa ei kestänyt patorakennuksessa
käytettävää lankunkyllästysalnetta.
P Y I I A K O S K E N V O I M A L A I T OS
Pyhäkosken voimalaitos on Jo p a r i sen
viikkoa antanut ensimmäisellä k o neistollaan
sähköä valtakunnan voi-maverkostoon.
Pyhäkoskella ovatkin
rakennustyöt pitemmällä kuin Jylhä-mä.
s.sä — suuri voimalaitos on Jo m i l tei
valmis, ja Suomen korkein pato
— 45 metriä pohjasta laskettuna —
n
(Jatkoa \-lune Ulstata numeroon)
1> D i a l e k t i i k k a el pidä luontoa l o i .
sistaan Irrallisena olevien, toisilta s n
eristettyjen Ja toisistaan Tllppumatto-mlcn
esln?iden Ja Ilmiöiden s i t u n n a l -
sena kokoutumana, vaan yhte?nkuu-luvana.
yhtenäisenä Scokonaisuutena,
jossa esineet j a llm.öt cvul elimellisesti
toistensa yhteydeltä, ovat toi-slst-
aan riippuvaisia Ja toistensa e h toina.
Dialektinen metodi katsoo sen vuoks
i , että ainoatakaan luon-ion'.lmiötä el
voida ymmärtää. Jos se otetaan erls-tety.
ssä muodossa, ympäiöivler» ilmiöiden
ulkopuolella, sillä mikä Ilmiö t a hansa
voidaan millä luonnon alalla
Uhaasa muuttaa mlcleHömyydeksl
JOS sitä tarka.s*.ellaan erillään ympäröivistä
e h d o l s u . niisiä i r r a l l a a n . Ja
päinvastoin, mikä Ilmiö tahansa voidaan
ymmärtää Ja peru.stclla, Jos
sUä tarkastellaan sen eroittamatto-ma&.
sa yhteydessä ympäröiviin Ilmiöih
i n , riippuvaisena sitä ympäröLvlstä
Ilmiöistä. Esim. Jos me kesäistä vesi.
sadetta tarkastelemme erillisenä Ilmiönä,
n i i n meidän on h y v i n valkea
ymmärtää mistä tuota vettä tuolla
yläilmols.sa ^ I n a riittää. Mutta Jos
me otamme huomioon sen todellisena,
toisten Ilmiöiden kanssa yhtcydcfsä
olevana luonnonilmiönä, n i i n me tiedämme,
että auringon lämpö Irrolttaa
maasta Ja niaan päällä olevasta vedestä,
meristä. Järvistä Ja Joista Jat-kuvaR'
1 vesihöyryä. Ollen kevyempää
k u i n ilma. tuo vesihöyry kohoaa ylös
avaruuteen. Jossa se kylmcmmiin I l man
vaikutuksesta tiivistyy Jälleen
vedeksi Ja. ominaispainoltaan raskaammiksi
kuin Ilma Ja siitä syystä
tulee sateena alas.)
2- Dialektiikka el katsele luontoa
levon ja liikkumattomuuden, pysäh-dyk.
sen j a muuttumattomuuden t i l a na,
vaan katkeamattoman liikkeen
Ja muuttumisen, katkeamattoman u u -
dlstuk.scn Ja muuttumisen tilana. J o s .
sa Jotakin aina .syntyy ja kehittyy.
Jotakin on aina tuhoutumassa Ja elämästä
eroamassa.
Sen vuoksi dialektinen mebcdl vaat
i i ettei Ilmiöttä tarkasteltaisi vain
niiden keskeisen riippuvaisuuden Ja
yhteydien kannalta, v a a n myös n i i d en
liikkeen, niiden muuttumisen, niiden
kehltyk.sen näkökannalta, n i i d e n syntymisen
Ja kuoleenlumlscn näkökannalta.
Dialektisen metodin mukaan ön e n nen
kaikkea tärkeiiä el se. mikä näyttää
kullakin hetkellä lujalta, mutta
alkaa Jo kuoleentua, vaan se, mikä
syntyy Ja k e h i t t y y , vaikkapa se e l sillä
hcttoellÄ näytäkään lujalta, sillä d i a lektinen
meto«II pitää voittamattomana
vain sitä, mikä syntyy j a k"hlttyy,
" S e n vuoksi", sanoo Engels, "dialekt
i i k k a ottaa oliot Ja niiden kä.slttcel-liset
kuvat oleellkestl niiden keskinäisessä
yhteydessä, tolslln.sa punoutuneina,
niiden liikkeessä, niiden syntymisessä
Ja tuhoutumlse.'.sa".
3) D i a l e k t i i k k a cl tarkastrlc kchl-ty,
sprO!SCS5ia yksinkertaisen kasvamisen
prosessina, Jos«a määrälliset muutokset
eivät johda laadullisiin muutok
siin, vaan .sellaisena kehityksenä, joka
.siirtyy vähäisistä Ja plllevifitä määrällisistä
muutf;k.slsta avoimiin m u u .
tokMUi, perusteellisiin muutoksiin
l a a d u l l i s i in muutck.slin, J o s a laadulliset
muutokset eivät tapahdu vähitellen,
vaan noi>ea.sti, äkkiä, hyppäyksellisinä
.siirtymisinä yhde,stä t i lasta
toiseen. Eivät tapahdu .satunnaisesti,
vaan lalnmukalse.stl Ja as-
Icettalstcn määrällisten muutc5»<;n
ka.sautum!fien tuloksena. '(Esim. Veden
lämpötilan muuttuessa määrättyyn
rajaan saakka, muuttuu vesi
myös laadullisesti. Jos veteen johdetaan
k y l l i n suuri määrä lämpöä, n i in
se muuttaa muotoaan, muuttuu höyryksi,
muuttuu siis laadullisesti. Jos
päästää enää v a i n osan JÄ)Sken vedestaas
vesi Joutuu alhaiseen lämpöti-tä
.syöksymään vapaana 32 m e t r i n p u - | laan. n i i n se määräfyn rajan saavu-touk.
seen tulva-aukon läpi. | lettuaan muuttuu jääksi, EHS muut-
Pyhäkosken voimalaitokselta Jäävät
ketus; siirtomaiden ja puolittain siir- i Ke.skimäärin 1.300 työlriistä tarvitaan i micleenpainuvimmaksl valkutelmak-si
tcmaa-ascma.ssa olevien maiden ayui- voimalaitos- kanava- ja patoraken-j miltei päätähuimaavat syvyydet. Sels-tami.
sta on tehostettava; on kutsuttava
koolle konferenssi suunnittelemaan
toimenpiteitä kehittyvän kapitalismin
kriisn j'Hdo.sta; liiton on .suuntauduttava
järjestelmällisesti työläisiin
ottamalla kanta kaikissa poliittlsi.s,sa,
taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa
asioissa, jotka koskevat työläisiä ja
mobilisoitava työläisjoukot rauhan
puolustamiseen.
Kongressissa puhuivat kolmannen
koiiou^^paivän kuluessa Albanian, Romanian.
Chilen. Etelä-Afrikan, Italian.
Neuvostoliiton, T.shekko.slova-kian.
Unkarin. Puolan, Lsraclin ja
Italian edustajat.
'• nuksilla. Monet ovat tuoneet p'^rheei-
; kin mukanaan, ja näin on muutamas-
; sa vuode.s-sa syntynyt lähes 3.000 hen-
• gon "metsäyhtei^kunta" asuntoineen,
• elokuvat^rattereiiu.en .salrasmajoinecn,
maatiloineen.
JVLIIAMÄ K A Y N T I LV
.Jylhamän voimalaitoksen teho tu-
Ifx? olr-in^-^n 4.'j.000 kW. kcrVco dipl. ins.
I.. Laurila, jonka opaKfamana k-hti-miehet
lutu.stuivat työmaahan, En-tessä
padon yläpuolella olevalla s i l l a l l
a jonka alitse vesi syöksyy t u l v a - a u kon
k a u t U jymisten putokseen, avautuu
et«en kaukana a l h a a l l a alkuperäinen,
leveä Joenuoma Jyrkkine, pitkiä
kuusia kasvavine rinteineen. Yläpuolella
taas on vesi padottu laajaksi, lähes
peninkulman mittaiseksi suvanto-järveksl.
Itse voimalaitoksen mittasuhteet
ovat valtavat. Mm. a v a r a konesali on
.Mk.si . s a a v u m m e it.se pu.onk; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-12-03