1950-03-04-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Imilautakunlia vaslaän öickäyksen takana ^järjestänyt laajan noitajah- 'ifflia tarkoituksena on hävittää ^^'^iansaUisen filmilautakun- ."Stamalla johuvia filmityöläi- -Saainalla heidät "punaiäksi'^ ' T ^ ^ s i i t ä kun täällä on jul- , jaisatiomaisia artiilieleita. ataa vastaan suunna-j ^ ^ T s e n takana ovat voimak- '.'^bodilaiset filmiyhtiöt, joi- ^«bolta pelätään, että halUtukseii i voi muodostua niille iSpailija. Itäin filmlmonopolin johta, edusftjana Canadassäi on 1, amerikkalainen, joka on lumous Playersln. suurim-jj3j, 3<jassa toimivan teatteriket- 'aeddentti. Tämä liikehaara on röodia jättiläismäisen Para-oikea käsi. Canadan yksi- ^mmersiaallisten filmi-intres-aviilla. intressipiirien, jotSca Estyneet sotajalkana tehtyjen I N , iliioiden kautta ja elävät pairasut- 111 ML tavalla filmilautakunnan eri toi- ^tta koko maan, Fitzgibbonin paistunut suorittaa -vilU hyökkäys itaa vastaan, kuten kirjoituk-. näkyy. Hänen tehtävänsä Ca. sanotaan olevan murskata m filmiteollisuus, joka on it pahasti varjoon Hollywoo- ^hjän t^iUisen tuotannon v i i - iymmeneii vuoden aikana ja _ häntä on auttanut St. Lauren-ballituksen poliittiset manööverit. iyttää siltä, että St. Laurent ja D.Hoffe ovat Wa£hingtonissa teh- Canadan suverenisuudeh kaup-in toteuttamiseksi käyttäneet ien ministeri Robert H . Win-hyväkseen filmilautakunnan iksi, tai estääkseen sen kehittämisen ja täten tukah-itsenäiseri ja demokraattisen kehittämisen Canadassa. ole Taffi|'inäfltaan.että Motion Picture In- El cbuncilin, jonka johdossa on ..^.bons; sekä Associated Screen jan sam' jpka on CPR:n omistama, I 4 idio Picturesin ja Crawley Films ivenssa. jm ensimmäisenä, vaatimuksena on t tänä til ,| ut entisten komissionerien Ross Mc- ™^ ffl i anm ja Ralph Fosterih eroittami-hn Huhö.' neen pla J|j£o]enunat. erikoisesti McLean, on nkilfl. Jt atalkujaan yhteistoiminnassa John tauimn^l | ^JOSOI^Q^ brittiläisen dokumentaari, Q filmityöntekijään ja lautakim- ^ ^ I n perustajaan kanssa. McLeaii on 1 kehittänyt eri paikkakunnille Täältä :ään Vi ikaan. ilmat ttaa elä •Imät s i i t äs liiken Ilmat lumikiB joku äältä lp tiainen i!> Kirj. Mark Frank luavat kiireesti murskata 'filmilauta-loinnan. Winteri oli ncpea auttamaan. Yhteisessä salaisessa kokouksessa Asso« ciation of Motion Picture Producers and Laboratories of Canadan edustajain kansisa. joita johti Jack Chishohn Associated Sqfeen Newsista. Winter räiK)rtteerataan luvanneen, että Mc- Leahista ja Fosterista "tullaan' pitämään huoli". Eräs kirjeenvaihtaja kirjoitti Financial Timesissa helmikuun 3 pnä, että Winter joutui "hullunkuriseen tilanteeseen ^kuh hänen täytyi esittää HolIywoodin intressien rakastettavien kynsien osaa". Varmaa on, että Winter sai ohjeensa sellaisilta haUitUksen jäsenilt^ kuin Howelta ja St. Laurentilta. Eräissä raporteissa sanottiin,. että,VyS^interille luvattiin korkea paikka hallitiäcsessa ainoastaan sillä ehdolla, että ottaa NFB:n puheenjohtajan paikan ja. esittää välikäden osaa Howe-St^ Laurent- Washingtonin , sotakaupoissaj joissa Canada saatetaan kaikissa suh-teissä, niiden mukana myöskin f i l - inlen valmistamisessa, kiiimitetyksi USA:n mustekalan lonkeroihin. Tähän samaan viittaa se kun C. D. Howe oli yhdessä konferenssissa Amerikan filmiteollisuuden edustajain kanssa V. 1947. Ottavassa uskotaan; että hän valmisti fiUnilautakuhnan inurskaamista j a että hän antoi US-A :n filmivalmistajille oikeuden valmistaa kuvia Canadassa. Tämän tuloksena saatiin CPR ylistävä filmi "Mounties"i joka on saanut monet canadalaiset vihaamaan sitä. Filmi-se uhannut syrjäyttää BoQywoodJn lautakunta puolestaan on valmistanut dokumentaarifilmejä ja täten yrittänyt kuvata cahadalaisia realistisesti Ja laajentaessaan tällaista tuotantoa on selkoa suurelle yleis<^l}^i: - uutiskuvat Canadan i^iaiä±lnoUta. Viimeisiä hyökkäyksiä filmilauta-kuntaa vastaan on tuUut Canadan kauppakamarin, toiyen Ja S t ^ e yn komissionille annettujen lausuntojen kautta, jotka önjiilkalstuldidlssä. On kiintoisaa todeta, että fatuppa-kamarin lokakuun 2 5 ^ 7 pnä Montrealissa pidetyssä edustajakokouksessa päätfislauseen kannattajina olivat Reginan General FilmsUd:n ja Art-hm: J . Crawley and po:n. Joka on ot.. tawaläinen tilintazkastu^tiö. ^ t i s - tajat. Arthur Craxvley ön "Budse" Cra;wleyn, Crawley HlmslLtd:n Johtajan, isä, jenka sahotaän ahtaneen Ross McLeanilleRCMP:n SO nimeä käsittävän fUmilautakuiman työläisten nimilistan jossa ehdotettiin mainitut työläiset ö-oitettavaisi "pimal-suuden" takia. iMcI)eanin sanotaan heittäneen listan paperikoriin ja kieltäytyneen heikentämästä lautakunnan teknillistä tasoa eroittamalla työläisiä. Tästä syystä liän joutui Hollywoödin ja paikallisen filmiteollisuuden' maalitau- .hiksi. • • Rollywoodin-St. Liaurentto yksityis, intressejä puoltavan joukon lopullinen suunnitelma on sflnä luonnokses' sa, joka Masseyn komissionille laadittiin lokakuussa 1949 kun perustettiin Motion Picture Industry CouneiL Sitä on pidetty liian "vaarallisena" julkaista koska NFB:lla on ikautta maan laaja kanttatusL -. Siitä syystä CPR:n Associated Screen Newsih Jack Chisholmin laatima lupnt^ oh palautettu muutosta vartoit J^uunnitelma-na on esittää se komiissionille ktduvah huhtikuun aikana. Alkuperäisen luonnoksen sisältö:0n mitä'suurin salaisuus ja siksi sen sisällöstä ei tehdä Kirj. INQER HAGERUP ¥ k ^1 föäin e r i pai lyTäthfa. 'jjjjineuvostoja, sitonut' lujat siteet lutakunnan ja elokuvayleisön ||li]]e. Nykyään oh maassamme 250 ikseDe.- ^ naista neuvostoa, 5,000 kaupuhgelc-olevaä ja 3,000 maaseudulla'olevaa rjestöä jäsenenä joiden toimesta on itetty 16 mm. kaitafilmejä. Sodan ätyttyä oH filmilainaamojen lukuni iärä kohonnut 44 :stä 235 :h. Kaikkina oli äs- n-13,000 kuukausittain järjestetys esitystilaisuudessa on käypyt noin iljoona katsojaa. Paitsi' Canadan me ena ^iB-n (filmilautakunnan) filmejä luutoiBD- iaiTtetään TJSArssakin — ja katsojien otka m I nunaärä kasvaa televisionin käy- I ntöön oton jälkeen. . • maikki tämä cn tapahtunut 10 vuo- Kirj. DAVID FLATT Kylmä sota puhtesi Höllyvroodissa siirtyi HoliywoodIn elokuvateoUisuus uteenot lä iieisr •;• itakaiÄ nianjä» neen ti^ )IIa on! keliittl' riatia-ll 1 auu${ isseudiS-j ^tUuutsI e alolBfl aikana, joka todella on saanut 4|itonahneet filmiyhtiön herrat pel- "län. Tästä johtuu, että he ha- SVANTE MÄKI edustaa hevrolet ja Oldsmobile autoja !<ä ChevTolet trokeja. Myös äikkia tekoja käytettyjä autoja ja •okeja. Kysykää nimellisesti konttorista: orf AriJm Motors _^ PuheUn 5-5437 ort Arthur, Ontario (2-4-7-9) M I N S, O N T . HOOKER & PICKBRING ^ ja kihitelnjlstöjä. Do- Baok BuUding, Timmlns, Morketteja, lainoja, bondeja vakuutuksia. bil#i T i * - ' vaitÄ iiu 5^ et?' tö S.CA. Urheiluliiton •IrkaiUjoiden osoitteet: Poheenjohtaja: Ake Hunnakko NevUle Park Blvdi Puhelin H.O. 6195 oronto Ontario Sihteeri: Paavo Vaurio P St Patrick St. Toronto. Ont. . Puhelin Elgin 8596 ustonhoitaja: Vilho Heikkilä - ^ '^^l.. Toronto, ö n t . Puhelin R.E. 4386 ES^vaihto sihteeriUe. Huonoiltaa sihteerin uusi osoite. Co. _--3 KAUPPAA- »te. Marie Ontulo ÄCA Victor Radioita Nyal-lääkkeita Postitäaukset täytetään ftuoleUisesti. OSCAR BAY »iesttn ja Naisten Räätäii ^«»»Kolaistakorteostyata fJJheliB2-1891 WiBdwr,Oiil. vuoden 1947 syksyllä, jolloin Yhdysvaltain edustajaiiAuoneen "epä-ame-riklcalainen komitea" syytti 10 johtavaa elokuvataiteilijaa siitä, että nämä johtivat salaliittoa elokuvateollisuuden muuttaniisaksi Kremlin propaganda- aseeksi. Kymmenen näistä 19 taiteilijasta, jotka diivat olleet mukana tekemässä eräittä Yhdysvaltain hienoimmista ja demoiaraattisimmista elokuvista, asetettiin syytteeseen "oikeuden halveksimisesta". Heidän saamansa tuomiot ovat pärhaillaa,n Yhdysvaltain korkeimman oikeuden käsiteltävänä. Muutamia syytettyjä vastaan käytetyistä todistajista kannattaa mainita uudelleen ja myös eräät "todistuksista" ovat muistamlisen arvoisia. Niiden arvon suuruuksien joukossa, jotka myötävaikuttivat tämän tutkimuksen juoruorgiassa ja Iqonnemur-haamisessa. oli rihkamagentlemarmi Adolph Menjou, Gary Cooper ("Lue^ vain pimeässä"), fasistisen elokuvan "The Fountainhead" valmistaja Ayn Rand, Ginger Rogersin äiti Lela Ro-gers, Leo McCarey ja Robert Taylor. . . . » •. - Ayn Rand hyökkäsi erikoisesti "Laulu V€näjästä"-nimistä sodan aikana valmistettua elokuvaa vastaan. Hänen mukaansa elokuva oli eräs "kommunistien kuluneista tempuista — sllr lä se osoitti ihmisten hymyilevän". Elokuvassa riäkyvät "sievät ja siistit neuvostomajat" kauhistuttivat häntä. Espanjan tasavaltalaisia vastaan tähdätyn elokuvan "Kenelle kellot soivat" valmistaja Sam Wood lausui, että "puoluelinjan'^ mukaan kirjoittavat käsikirjoituksien laatijat vääristelevät amerikkalaista elämäntapaa. '^Minusta vaikuttaa erikoisen turmiolliselta, jcs joka ilta elokuviin mennessä nähdään kiumiaton pankkiiri tai senaattori, sillä tullaan ajatuksiin, että koko järjestelmä on v ä ä r ä . . . " ' Syytettyjen puolustamiseksi perustetun tuhat kansalaista käsittävän ko-tnitean jäsenen Edward Robitisonin tehtäväksi jäi tähdentää setn^avaa: "Jo kauan ennen kuin ihmisiä nimitettiin kommunisteiksi kuuluisa cow-boy- näytteUjä William S. Hart ratsasti valkokankaalla sialaman tavoin suo-rlttaalcseen vanhaan kotitaloon otetun kiinnityslainan. Ja roistona oU aina kaupungin pankkiiri tai tämän vanhan konnan jokin järkevän tarkka peilikuva. Jos asiat määritellään näin, harjoitti East Lynne kumouksellista propagandaa. Ja amerikkalaiset pojanvintiöt, jotka riemuitsivat tästä kovasta ratsastuksesta, kasvoivat tuimlok-kaasti vinoon ja kaikista heistä tuli tikoUisia, anarkisteja ja hallituksen väkivaltaisia kumconkaatajia. Bang! Bang!" • Oikeuden halveksimisesta tuomitut taiteilijat olivat nimeltään Alvab Bessie, Herbert Biberman, Lester Cole, Edward Dmytrlk. Ring Lardher Jr-, John Howard Lawson, Albert Maltz, Samuel Omitz, Adrian Scott ja Dalton TYumbo. Kun näitä kymmentä huomattavaa taiteilijaa, joiden elokuvat kuuluivat Hollywocdjn elokuvateollisuuden parhaimpiin kassamenestyksiin, vastaan tämän seiurauksena koko olonassa-olonsa vakavimpaan pysähdystUaah. "Epäamerikkalaisen komitean" puheenjohtajan Pamell Thomasin, joka myöhemmin tuomittiin kptaitean ra-ravarojen kavaltamisesta krtminaaii-rikoihsena sakkoihin ja vankilaan, kerrotaan sanoneen, kun liäh oli saanut tietää mustasta listasta, hymyllleh ja käsiään hleroskeUett: ''Mainio juttu, kerrassaan mainio." ' Ja kuinka ovat asiat nyt — kak^ si \'uotta myöhemmin? Dalton T*um-bo vastaa kysymyltseemme lentqiehti-sellään, jonka nimenä ön "Rupikonnien aikakausi" ja joka on ilmestynyt juuri hiljan. Hollywöcdin kymmenen tuomitun taiteilijan ja miilden Varoitukset, ettei tänoä hyökkäys inhimillisiä oikeuksia vastaan rajoitu vain elokUvatalteili-joita vastaan, on ollut lilankin olkeu, tettua. Kaksi vuotta myöhemmin, kirjoittaa Trumbo, Washington oli muuttunut kaupungiksi, joka kiehui kuiskutteluja, jonka puhelinkeskusteluja kuuimeltlin ja jossa Ihmiset ta-^ pasivat toisensa ympärilleen vlllcuillen. Washtagtonln koko ilihapilri lialsi^salaiselta pOUlslUa. ' Tiedetään, että Yhdysvaltain postilaitoksessa suoritetuissa puhdistuksissa erotetuista 135 henkilöstä 72 oU neekereltä ja 48 juutalaisia. Atomi-tiedemiesten Hitto on saatu kaikkea muuta kuin vaikenemaan. Mlch^änln edustaja George Donderp jatkaa kon-' gressl&sa ajojahtlaan .tunnettuja tal-telUjoitä vastaan syyttäen heitä kom-mtuiismln levittämisestä ja vakoilijoiden värväämisestä «atlsten sotilaiden keskuudessa, koska he ovat järjestelleet taidenäyttelyjä Invälildisairaa-loissa. Professoreja erotetaan yliopistoista, koska he kannattavat Henry Wallacea, Jä äskettäin olennme nähneet lavastetun "oikeff^enkäynnln" Yhdysvaltain 12 konupiinlsUjohtajaa vastaan, jolta syytetään siltä .että he ovat opettaneet ja puolustaneet sosla-llsmhi tiedettä. Nor|alainen nmoOijatar Inger Hi^ernp oU adnoa riorjalalneh, j<». l a viime kesäkoiis^ TO^Uitossa iä^ kto-joUiin. häv \ohedUses^ jastaa teräväsi ns.' lä nsimataen ihidivdiiälstin teessiäan ihmtskannap kehltyteeen. Eräässä Lenlnsradin kh-jaiUjayh-distyksen järjestämässä kokouksessa esiintyi kiinalainen edustaja, runoilija Emi Siao. Hän oU sen Urjamjayh-dlstyfcsenV puheenjohtaja, jonka jäseneksi mm. kenraali Mao Tse ttmg olisi oikeutettu. Hän oh nim. myöskin lyyrikko. No nUn. ''kuten oikein oUkih muodostuivat suosionosoitukset uudelle- Kiinalle valtaviksi, niin voimakkaiksi, että se oli liikaa kihialai-selle. Hän meni ja piiloutui puhujalavan taakse — lava oli korkea jä Emi Siao piexil-r- kunnes hän sai jälleen hillityiksi kaavonsa' ja saattoi liallita ääntään. Mutta kun ihan alkoi puhua, hän loisti kuin aurinko, ja hänen kuulijansa loistivat myös. Oli selvää, että hän puhui samaa kieltä kuin he_ kin. ei vain siksi että hän haUltsl venäjää, vaani koska hän oU yksi heistä. Ei intellektuelli, joka piAuu muutaman Uihalaisen kirjailijan nimissä muutamille venäläisille virkaveljil-leen. vaan hän oli saapunut tuomaan tervehdyksen 2bo-mlljoonalselle kansalle toiselta, 450 miljoonaiselta kansalta. Siiriä kohtasivat toisensa Neu, vostolUtto Ja uusi Kiina. Neuvostoliitto — Kiina, minä ajattelin: 200 miljoonaa. 450 miljoonaa. Skandinavia, ajattelin, kuinka paljon ihmisiä siellä asuu — 12—14 miljoonaa? Englanti, kuinka paljon siellä? 40—50 miljoonaa? En päässyt p i temmälle. Sillä äkkiä n ä i n oman Län^l-Em-poppamme ulkoapäin, yksinkertaisesti ja kouriintuntuvasti. Uusi todellisuus avautui minulle, todellisuus aivan uusin pei-spektiivein. Kun me — Me — länsieurooppalal. set ajattelemme maailmaa, luemme sisimmässämme siihen oikeastaan, vain pienen Osan siltä, sen missä nie Itse ja meidänkaltaisemme elämme. Kalkki historiankirjamme käsittelevät Euroopan: historiaa — ja Amerikan — een Amerikan, jonka sinne muutta.neet etuooppalaiset ovat vallarineet. , Tämän me Itse asiassa luemme ihmis-kimhan historiaan. Mutta ihmiskiui-näh historia ei ole vain niiden ibmls-teh' historiaa, jotka ovat olleet rohkeampia, vireänipiä — jä raaempia — kuin toiset. Se ei ole vain historiaa dltä, miten pohjoismaalaiset ja hollantilaiset ovat säävuttaheetsuhteel. Ilsen korkean elintason, täi taiten a-merUckalalsen Pprdin-työlälsen on onnistunut saada oma auto ja kylmä- Ikaappi. Ihmiskunnan historia on myös heitettiin lokaryöppyjä ja heidän n i mensä kirjoitettiin mustiin listoOUn, Kuinka sitten; kongressi suorittaa elokuvien sensuroinnih HoUywoodis-sa lokakuussa 1947 toimeenpantujen kuulustelujen jälkeen?;; Se suoritetaan erlhpmalsesti, lausuu Trumbo. -Epäanierlltkälainen komitea" keholttl elokuvayhtiöitä potkaisemaan pellolle kj^aunenen elokuvataiteilijaa poliittisista • pyistä. Elo-kuvamonopollt purklyat; yhfäkkiä kalklcl voimassaolevat sopimukset syytettyjen taitelUJoidenkamssa ja ainakin teoreettisesU esUvät heidät elin-iäkseen harjoittamasta ammattiaan. Kymmenen nimeä sislUtävän mustan listan lisäksi HbIIywpodIssa on epämääräinen ja varjonomainen "harmaa lista", johon kuuluu kymmeniä miehiä ja naisia. Joiden crtteet j a po- Ulttiset näkökannat mahdollisesti saattavat lotiicata "epäamerikkalaista Itomiteaa". Ja "liannäan listan täkänä häämöttää yleisen pelon laaja ja jatkuvasti leviävä ilmakeliä. Jossa itsesensuuri huolellisesti salaa epäsovinnaiset aatteet Ja epäsuositut ajatukset. • . (•. Komitea ei ainoastaan määrää, keitä elokuvatuottajat saattavat ottaa työliön. Se määrää ia^Qs. minkälaatuisia elokuvia yhtiöiden on valmistettava tulevaisuudessa. Komitean suorittamissa kuulusteluissa tiedusteltiin yhä uudelleen, miksi kommunisminvastaisia elokuvia ei valmisteta ja milloin niiden valmistaminen aloitetaan. Tuottajat palasivat studioihinsa ja aloittivat heti sellaisten elokuvien tuottamisen, joita komitea oli heiltä vaatinut. : "Rautaesirippu", "Menin naimisiin kommunistin kanssa", "Punainen uhka", 'Punainen "Tonava" ja "Syyllinen valtiopetokseen" — joista kunkin tarkoituksena oli vihan lietsominen ja so-takllhkoltus — valmistettiin ottamatta lainkaan huomioon yleisön vaatimuksia, mahdollista voittoa tai normaalista huvltusarvoa. Nämä kuvat tuotettiin kongressin suoranaisesta vaatimuksesta ja sen jälkeen, kun kongressi oli ryhtynyt valvomaan Yhdysvaltain^ elokuvatuotaimon sisältöä. YU 200 Hollywoodin näyttelijää, kirjailijaa Ja johtajaa on allekU-jolttanut Yhdysvaltain korkeimmalle oikeudelle osoitetun vetoomuksen, jcssa he vaativat koi*keinta oikeutta kumoamaan alempien ollceuksien kymmenelle elokuvataiteilijalle antaman tuomion "oi-keiKtoi halveksimisesta". . Allekirjoittajien joukossa on sellaisia tunnettuja näyttelijöitä kuin John Garfield, Charles Chaplin, Burt Lancaster, Saoi Wanamaker, Shelley Win-ters, Ann Revere ja Howard da Silva, Vetoomus perustuu siihen, että tummenen elokuvataiteilijan tuomio meridtsee perustuslain riickomusta, sillä perustuslaki kieltää virkavaltaa sekaanttunasta vapaan mielipiteiden vallidon oikeuteen. Pelissä ovat sellaiset asiat kuin taiteilijoiden kirjoittaminen nmstUn listoihin i>elkästään siitä syystä, että tielllä on epäsuosittuja poliittisia ajatuksia, valkoicankaan ja nuilden taidelajien Myttäminen avoimeen sotaan kansaa vastaAi, oikeuden kieltäminen mlljoonUta sellaisten taideteosten katsomiseen ja arvostelemiseen, jotka ovat vastakkaisia edustajainhuoneen "eiÄämerlkkalaisen komitean" ajatuksille ja oikeuden kieltäminen taiteilijoilta vastalauseen esittämiseen sinoln, Inm kulttuuria tihkaa imperialistisen aikakauden järjeistelmällinen kaupallistuminen ja alennus. HoUywoodin kymmenen tuomitun elokuvataiteilijan ympärillä käyty taistelu merkitsee siis taistelua raa-kalalsuutta vastaan taiteessa, taistelua. Jonka tarkoitulcsena on amerikr iialäisen kulttuurin parhaimman yti- Kcngon ja Kultarannlkon neekereiden. Intian kastlttomlen. Kiinan Icu- Uen, Mongohen lukutaidottomien historiaa. Se on niiden ihlljoonlen Ihmisten historiaa, jotka ovat eläneet äärimmäisessä pimeydessä ja jotka nyt hapuillen jä etsien ovat pääsemässä valoon.. Se on min. niiden 180 miljoonan veiiäläisen historiaa, jctka e-ilvät syvimmässä kurjuudessa ja tietämättömyydessä vain vajaa sukupolvi sitten, aivan vähäistä osaa l u kuunottamatta. Se on etelävaltioiden neekerien historiaa, neekerien jotka eivät saa turtutfcaa "valkoisia" istumalla heidän viereensä busseissa Ja raitiovaunuissa. Se on niiden USA :n intiaanien — maan alkuperäisen väestön — historiaa. Jotka istuvat suljettuina suojelualueille, joita hoidetaan puutteellisesti valtion kustannuksella. Ilman muuta tulevaisuutta kuhi mahdollisuus kuolla kauniisti ja melaistemme historiaa. Jollia el myöskään ole ollut loistavia elirimahdolr liUjalsesti. Se on meidän omien saa-tlsuuksia. Ja se mikä paraikaa on t a. pahtumassa ajassamme, ja joka mi-nunt nähdäkseni merkitsee, että elämme valtavaa historian vaihetta, on se että historian , kaikkehi JäUlmäista alempien kansankerrosten esiinmarssi on alkanut — alkanut laajaJla alueella! Pamkaa korvanne maata vasten Ja kuulkaa, että ne tulevat yhä lähemmäksi ja lähemmäksi! — Enkä usko. että Atlantin sopimus tai Marshall- suunnitelmat voivat ajan pitkää estää t ä t ä luonnonmulllstustäi > Me "korkealla olevat" eurooppalaiset ja amerikkalaiset kuvittelemme, että olemme icauan sitten luopuneet ptolemaiolalsesta maallmankatsomuk- «esta ja siirtyneet kopernlkaanlseen. Tiedämme, että maa ei ole tasainen kuin pannukakku ja ettei se myöskään ole maailmankaikkeuden keskipiste. Mutta milloin el ole kysymys astronomisesta vaan meitä lähempänä olevasta maanpäällisestä asiasta, on jok'lklnen yksityinen "minä" maassamme mitä kukolstavimman ptole-maolaisen uskonauksen keskus. O-lemme vain antaneet sille toisen ja hienomman xilmen, nimitämme sitä indlviduallsmlksL Sillä mikä on Iän-tlsen individualismin sisältö? Se on vaatimus jok'lklsen yksilön henkilökohtaisesta vapaudesta ja loukkaamattomuudesta. Jokikisen yksUön. Mutta eh suinkaan väin ajattele erästä määrättyä yksilöä — nhnlttäin Itseäni? ; Emmekö esim. ota lukuun jotakin sellaista kuta ''joukot"' — joltakin olioita, jotka asuvat maapallon toisella puoliskoliaja ovat joko "aasialaisia" tai "keltaisia" — olentoja, joita "minä* ei ylipäänsä lue yksilön kategoriaan. Ja joiden pitäisi pysyä heille kuuluvalla paikallaan, olema^a-olön alimmilla asteilla? Meidän en- , simmäinen kirjoittamaton käskymme on nimittäin: Minä Qlen minä. Ja minä olen alnä oikeassa minua-ja-ml-nun suhteessa "toisia" vastaan. Sen jalompi tämä^' maailmankatsomus ei ole sisirnmältään. El se parane siitä, että joukko lärmen hengen taistelijoita puolustaa sitä kynsin hampain. On muuten paljon sellaista, mikä puhuu aikamme piintyneen Ja hyökkäävän länsimaisen individualistin puolesta. Hän mm. toimii heiden hädäsfeä. Hänen maalimansa on ro-mahtahiassa. Mihin nimittäin lännen kulttuiu-i — ainakin aineellinen hytämme — perustuu? Kun käy läpi kaikki ketjun nivelet, eivätkö viime kädessä "alimpien" ja "takapajuis. ten" kansojen ja kansanryhmien loputon hätä Jä kärsivällisyys ja tietämättömyys maalimassa muodosta pohjaa rahavallalle? NlUle rahoille, jotka oVat luoneet meille amerikkalaisille ja eurooppalaisille sadunomaisen korkean elintasomme. Meidän on muuten huomattava, että amerikkalainen on valtaamassa ylcsinoikeuden tähän elintasoon, miicä on varsin luonnollista. Amerikkalaisethan ovat rahavallan viimeisen todellisen yläluokkainen poikia Ja tyttäriä. Sen-vuoksl on myös mielenkiintoista huo-mata, miten keskitason amerikkalainen ja eurooppalainen anx>stavat Ihmistä. Amerikkalainen arvioi hänet säännöllisesti sangen kyjmlillsesti dol. lareissa ja senteissä, nllkä on varsin oikein tässä maalimassa, missä elämme, kun taas me verhoamme koko toimituksen hienoihin lauseparsiin persoonallisuuden kunnioittamisesta ja yksilön oikeudesta. Kun siis amerlk- •kalainen suurpohatta sanoo, että hän tahtoo taistella Neuvostoliittoa vas- IIARBY LAUDER • yli maailman tunnettu skotlantilainen koomikko, .'iika kuoii äskettäin 79 vuoden ikäisenä. men säilyttäminen tuholta. BEBNABO JOHNSON ttmnetta eanadalainen baritooollaula- J» äitinä kanna. taan. koska sen talous;järjestelmä on vaarana hänen dollareilleen, se onsel-vää ja suoraa puhetta. Mutta kun norjalainen henkisen työn tekijä sanoo, että hän haluaa taistella samaa Neuvostoliittoa vastaan siksi että hän nuiuaa puolustaa ihmisoikeuteiä. niin silloin minun mielestäni koko totuus el tule esille, lievästi sanoakseni. Me voimme myös puolustaa hidivi-dualismlamme hyvin Inhimillisellä mielikuvituksen puutteella. Oleioime hyvin likinäköisiä ja yhtä huonokuuloisia. Tosin vöirrime liikuttua toistenkin puolesta, mutta silloin näiden toisten on elettävä jokseenkin lähellä meitä, ja jokseenkin samoissa olosuh. teissä— tai sitten heidän on oltava niin kaltaLsiamme, että voimme samaistaa Itsemthe heidän kanssaan Mieluimmin heillä täytyy olla sama hiusten ja silmien väri — jä vielä tärkeämpää kuten tunnettua on, että ihonväri on sama. Isyantilainen kirjailija Halldor Läxncss kertoi minulle keiTan tarinan. Jota en unchda; Englantilaisilla siirtolaisilla Tasmaniassa oli merkillinen sunnuntaihu-vlttelu kirkonmenojen jälkeen. He ampuivat maaliin muutamia pyöreitä pikku olentoja. Joita ei ollut niinkään helppoa osata, koska he olivat satumaisen nopeita juoksemaan korkeassa ruohikossa. Nämä olennot olivat Tasmanian alkuperäistä väestöä, luonnonkansaa, joka el vielä ollut alkanut käyttää vaatteita verhonaan j a jotka sitäpaitsi olivat kooltaan huomat, tavastl pienempiä kuin englantilaiset. — J a nämä englantilaiset olivat varmasti kunnon Ihmisiä kuten sanotaan, kilttejä puolisoja, lämminsydämisiä periieenlslä. Heidän mielikuvituksensa ei vain riittänyt, kun olisi pitänyt lukea tasmanialaisctkin ihmisiksi. Mutta miksi mennä vettä c-demmäksi kalaan? Kijsi sydämelle: Mitä sinä ja minä äjattelimmie, kun luimme suurista tulvista, tai nälänhädästä kaukaisessa idässä, joka kerta kun luimme lehdestä että satojatuhansia vei tUIvä mennessään tai ituoli nälkään, koska he elivät kur-jimpienkin elinehtojen alapuolella? Emmekö lohduttaneet itseämme tällä "Idän inentaUteetilla", Joka on niin toisenlainen kuin omamme? Niin, iemmekö kuvltelleetkin, että kiina, lainen kuolee nälkään paljon rauhallisemmin. Ja "luonnollisemmalla* tavalla kuin esim. joku norjalainen te- •klsi? Ja vaikka niin joskus tapahtuisikin, ehtä sitten? Puute Ja tietämättömyj-s voivat synnyttää sellaista passiivisuutta. Joka Jää meiltä etuoikeutetuilta huomaamatta. Mutta nyt nämä 450 miljoonaa kiinalaista osoittavat, että on luonnollisempaa luoda olotila, missä ihminen voi elää "turvattuna kuin kuolla nälkää n. Ja tämä kiinalainen koe koskee myös meitä Lännessä eläviä varsin vakavassa määräJJsä, Maailma txUee yhä enemmän yhdeksi; mikä tapahtuu Jossakin kohden, se leviää yli koko maapallon ja tulee koskemaan kaikkia ihmisiä miten kaukana tahansa he ovatldn tapahtumapaikasta. Tämän aavistaa tällä hetkellä piintyneinkin individualisti, ja juuri se tekee hänen krlislnsä niin ankaraksi ja äkilliseksi. Ja hänen pelkonsa niin suureksi. Pelkonsa, niin juuri. Individualisti nimittäin/:pettää itseään. Hänen, näköjään turvallisen Itsekkyytensä ta. kana vaanii pelko, koska hän sisimmässään aavistaa, ettei hän voi tuntea Itseään täysin varmaksi, nllnkau-an kuin on yksikin ihminen maailmassa, jolla on paha olla ja Jcto kärsii syyttömästi, koska hän aavistaa, että kerran tulee toisten vuoro, koska hän Lännen työläiset, kuuluvat ihmiskim-aavlstaa, että Lännen ihmLset, myöi nan etuoikeutettuun osaan, Jotka elävät muun osan kustannuksella. Ja nyt jakautuvat vedet. Nyt hänen on astuttava puolesta tai vastaan. Lännen poUtiikot, tiedemiehet Ja kirjailijat ovat olevinaan yhtä mieltä siltä, että meidän tilanteemme, sellaisena kuin se ihnenee tällä hetkellä, on pohjaltaan ratkaisematon. M i kään todellinen ymmärtämys idän ja lännen välillä el_ole mahdollinen, senlisäksi he esittävät njS; idän Jä n^. lännen kahtena aivan lilan erillisenä maailmankatsomtiksena. Tuntuu aivan siltä kuin kalkki nykyhetken politiikka olM vain pitklttämls. ja lyk-käyepolitiikkaa ilman muuta tarkoitusta kuin työntää väistämätön ka-tastroofi niin icäuas kuin mahdollista — eräänlaista ciiaiml)erlainila L</ta optimistista pessimismiä, toivomuk" sella (parhaassa tapauksessa) "rauha LauanCaina, maalisk. 4 p. — SalurBlay, Mari 4 Shm 31 Metsämiehet johtavat: levitysryntäyksessä %i Viime tcjTstaina julkaistuun Vapauden levitysryntayjtseni selostukseen pH tullut sellainen virhe, että Port Atthurin koh-« dalle oli merkitty 13 uutta tilausta. Yksi näistä oli uudistus,joJca;; virhe huomattiin myöhemmin, joten todellisuudessa Port Arthu* rin tiusien tilaufcsieh määrä Viime katsauksessa pitää olla 12, eikä Mutta älköön kukaan tulko sellaiseen uskoon etteikö Port Arthurissa pantaisi töpinäksi. Nyt jälleen saapui sieltä 4 uutta tilausta, joten yhteistulos on 16 uutta tilausta, eli 4 tilaysta rapioiksi. Port .Arthurin metsämiehet todellakin näyttävät kurssia muille paikka1<unniUe. Taisipa tulla liikaa sanotuksi. Hearstin metsämiehet eivät ole myöskään jäässä. Jälleen tuli sieltä 3 uutta tilausta. Hears-^ tistä on tullut kaikkiaan 5 uutta tilausta, joten on kolme enemmän kuin tavoite. Kolmas suuri metsätyoläisten keskuspaikka Sauli Ste. Marie on myöskin kunnostautunut. Sieltä saapui 5 uutta tilausta ja näin tuli tavoite toteutetuksi. Kuinka paljon soolaiset lähettävät rapioiksi nähdään tuonnempana. '..(.< Torontosta saäpiii jälleen kaksi tilausta joten Torontosta on tullut tähäti mennessä yhteensä 3 uutta tilausta. Toroiildn kuota bn 15 uutta tilausta, joten töpinäksi pitää panna jos tavoite saadaan täytetyksi. British Columbiasta tuli ensimmäinen tilaus ja kunnia siitä kuuluu Sointulalie. St. Catherinesistä myöskin saapui ensimmäinen tilaus. Mutta missä viipyvät sellaiset suuret paikkakunnat kuin Sudbury, Vancouver ja Montreal? Varustetaankohan ndilla paikkakunnilla oikeata "jäkkipottia", jolla yllätetään. Uusien tilauksien lisäksi on saapunut myöskin uudistuksia. ^ Kaikkiaan on saatu 39 uutta tilausta. Tilauksia saapui seuraavasti: •• TORONTO, Ont. OHvia Tolvanen 1 tilaus ja Matti Heiska 1 tilaus. I Aikaisemmin saatiin sieltä I tilaus, joten kaikkiaan 3 tilausta. " S.\'ULT STE. MARIE, Ont. Henry Kulmala S tilausta ja osuus täytetty. ST. C.ATHARLVES, Ont. A. Laari 1 tilaus. PORT .\RTHUR, Ont. A. Ruohonen 2 tilausta, T. Siilman l tilaus ja E. Saari 1 tilaus. Kaikkiaan 16 tilausta Port .\rthurista. HEARST, Ont. Kalle Salo 3 tilausta. SOLNTULA, B, C, Katri Riksmän 1 tilaus. Toivomme lehtemme levittäjille hyvää onnea ja kauniita ilmoja. — Tarkastaja. meidän aikanamme". Mutta entä sen- Jälkeen? Miten meidän on asennot-tava tähän silmiinpistävään, ratkaisemattomaan ongelmaan, meidän tavallisten Ihmisten, Jotka yksinkertaisesti haluamme maaliman olevati turvallisen palkan sekä meille että jäi*' keentuleViUe? Voimme tietenkin jatkuvasti olla mukarui ylläpitämässä tätä toivotonta asiain tilaa nilnkauan kuin oh varaa, Ja lohduttautua sillä, että jos menettelemme kyllin viekkaasti, syimintul-vä ei tule pitkään aikaan. Ja sitä* paitsi — kuilakin ajalla on keinonsa. Tämä on maltillinen linja, strutsin maltillinen linja, ktm se kaivaa piään-sä hleikkaän. Me voimme omaksua aktivistien näkemyksen, Joka ön paljon realistisempi, päättää taistella omasta Ja lastemme puolesta, kuten sanotaan. 8e merkitsee: yrittäU pelastaa etuoikeuksiemme jätteet vlelii hetkeksi. Se taas merkitsee: valmistua sotaan. Joka on oleva historian kauhistuttavin. Ja Jossa myös lännen maat Jokseenkin todennäköisesti tulevat tuhoutumaan. Mutta on kolmaskin mahdollisuus. Entä Jos luovumme ptolemäiblaisesta maailmankatsomuksestamme Ja siirrymme korpernikaaseen? Entä jos erittelemme oman, individualismimme ja koetamme nähdä oikeat mittasuhteet minän suhteessa ihmisiin? Entä joa koettaisimme tuntea yhteenkuuluvaisuutta kalkkiin kansoihin ja kalkkiin kansankerroksiin, koettaisimme multautUa siihen, että etuoikeuksien aika on pian ohitse? Entä Jos koettaisimme nähdä sen tosiasian, että nyt on aivan uusien kahisahker-rostxn, jotka tähän asti eivät ole saa> neet nauttia yksinkertaisimpiakaan ibmisolkeukstai ja jotka nyt ovat tulleet huomaamaan että on selvää, ettti hekin saavat osansa näistä oikeuksista, joita meillä on ollut sinä aikakautena. Jota mo nimitämme eurooppa' laiceksl kulttuurikaudeksi? Entä Jos koettaisimme laajentaa individualismiamme universaalisuudeksi, avartaa kunnioituksemme Euroopan-Ameri-kan ihmisoikeuksia kohtaan käsittä' mään Scimnioituksen myös kaikkien ihmisten oikeuksia kohtaan? Entä Jos ymmärrämme, että elämme olka-kausien vaihteessa? Silloin on toivoa, että paras osa Läimeh kulttuurista on säilyvä 7!! tämän vaihdekauden Ja Jatkuva iule-vaLsuudesfia, Ja että idän-Ja lännen kohtaamisesta voi tulla hedelmällinen synteesi eikä katastroofi. Sillä emme kai tosissamme voi kuvitella, että juuri meillä ollAi sanottavana viimeinen sana maailman hls-: torlan kulttuurikehityksessä? Kuvakavalkaadi teatteriin Ruotsin päänäyttämön Dranuitenin Johtaja Ragnar Josephsson on kektsi-nyt teatterinsa ohjelmistoon hauskan uutuuden, jota hän nimittää kuvo-klrjaksl edellisen eesongin ohjelmistosta. Sellainen kuvakavalkaadi tullaan esittämään oina jokaisen näytäntökauden lopussa. Ensimmäinen sellainen olisi nimeltään esim. '^To-hännästä Viettelyksen fvaunuan". Tuntuu vetävältä keksinnöltä. O Sole MIo, — Tango Päivästä päivään — Foxirot Heni^Theel ja Decca-orkesteri SD—5011 Napolitana« Tango serenade, Henry Theel i a Eero Väre Sadun M&a r-^Slow foxtrot, Eero Väre SD—5069 Ruusuinen hetki—^ 8loW'fox Kirsti Hurme ja Decca yhtye Unelmien Linna Olavi Virta SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot Sen hetken vuoksi — tango Henry Theel ja Decca-orkesteri TRIOLA-LEVYJÄ T—$002 Ei onni ole labila — tango Rakkain lauluni — valssi Laul. Henry Theel T—8003 Toivetangonl Tuulen viomää — foxtrot Laul. Henry Theel HINTA $1.25 KAPPALE YUämainUtuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki' vaatimuksella (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut. TILATKAA OSOITTEELLA: Vapaus Publishing Company Limited Box69 Sudbury, Ontario
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 4, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-03-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500304 |
Description
Title | 1950-03-04-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Imilautakunlia vaslaän
öickäyksen takana
^järjestänyt laajan noitajah-
'ifflia tarkoituksena on hävittää
^^'^iansaUisen filmilautakun-
."Stamalla johuvia filmityöläi-
-Saainalla heidät "punaiäksi'^
' T ^ ^ s i i t ä kun täällä on jul-
, jaisatiomaisia artiilieleita.
ataa vastaan suunna-j
^ ^ T s e n takana ovat voimak-
'.'^bodilaiset filmiyhtiöt, joi-
^«bolta pelätään, että halUtukseii
i voi muodostua niille
iSpailija.
Itäin filmlmonopolin johta,
edusftjana Canadassäi on
1, amerikkalainen, joka on
lumous Playersln. suurim-jj3j,
3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-04-03