Vapaus, July 27, 1950

              ( U B E B T V ) Indei^endeiit Labot
tobUsbed Nov. 6tb. Idl7. \Aiitbort2ed
aii £ecoiu) cla:^ maU b7 tbe Post
Ildied t l o t o e : T u c s d a y a ;
lIiiDDVdays and Satordays tiyl^apji)»
PUbtMilng company Ltd^ at 100>i02
llloi: S t . W , Sttdbiäj^ Ont^
TdQ)b<mes: Bnstaxm OiCQcev 4*^^^
Editotfal Office 4-4289.
E. Sukst Edltor W. ia:ltiQd. Mai .
JoddTKS fiok @,Btidbttty, Ontario,
*|»iBua8lättoncl^
Cänadassa: 1 vk^ 6jOa 6 kk. S25
Inuljrsvallolssa
Siiomessäv t v^^^^
r järjestelniällisesti
S«MialistVHa N<eu-nuita
vastaan E u -
Saksäa tbisHn^
tapahtunut K
Pohdittuaan asiaa siinä mielessä, että Saksassakin voi kehittyä «a-tilanne
niikä nyt vallitsee Koreassa, Globie and Mali se­littää
Korean sota voitaisiinkin paikallistaa, niin Saksan
maailmanlaajuiseksi paloksi.
! ^lädeva on (p kysyä, että
Koreassa nyt todellisiiud^sä vallitsee ja
sellaisen tilanteen kehittyminen Saksassa ja kai-jCoreäii
s t i h ^ se; että siellä eivät sodi ko-r
| | i a i i s e i j ^ vaan mUtei kaikki korealaiset^ a ^
vastaan. Viimeisin todistus tästä saatiin Wa8-
tiistaina^ jttUoin Glqh^
n^j^OM^ s köik^ih soiapäallystö ei <^
hiu^iäsaM
^^^^^^ tilanteesta, mik^H^l^^ oli
yJidysyaltaiaisten upseerien toimesta selitetty ja lopuksi hän sanoi:
"Merkillepantavaa Oli, että selostuksen antaneet armeijan up­seerit
tekivät suhteellisesti vähän viitta[ukslä Eterä-Kbrcän ar^
nieij;äan. Nämä puhemiehet viittasivat kapenevaan j^uolustus-^
Imjaan, jota pitää hallussaan kolme drvisiohaa. Ne oyat Yh-dysvaltain
24. ja 25. jalkaväkidcyjsiotila sekä ensimmäinen rät-
Stevens myöntää etteivät
n sotaa käydään korealaisten
im
istiäen Amerikan" ja " K o m -
että kaikki, rehdit korea-,
, sosialistit, liberaalit ja vieläpä isänmaalliset kon-taistelevat
amerikkalaisia vastaan maansa yhtenäisyy-,
den ja itsenäisyyden puolesta. . > ,."
' Jos Globe and Mail näiden tunnettujen tosiasiain valossa katsoo, et-
''j iä, sMnanlainen sotatilanne voidaan provosoida Saksassa, niin silloin on
' kaikkien rauhanpuolustajien, kaikkien hyvää tarkoittavien ihmisten
s ' sähköttävä yhdestä suusta, että lopettakaa nämä mielettömät sotasuun-fliteUnat,
jotka uhkaavat hukuttaa koko ihmiskunnan verivirtoihin.
Saksassa ei tarvitse tulla toista Korean tilannetta. Sellaista sota-
: täan.netta ei tarvita <missään maassa. Mitä tarvitaan ja mitä kaik­kien
maiden kansanjoukot haluavat, on se, että Korean sota sovitaan
^lihallista tietä ennenkuin tämä kipinä leviää maaijhnanlaajuisdcsi
Ja syVällä sydäinlensä sopukoissa maailman ipiljopnat tie-
' i t i i ^ t , että Korean sota voidaan sopia. Intian pääAiiniiteH N ^ tU
'•>5.-on tehnyt maanpa miljoonien vaatimusten mukaisesti valittelyehdo-iukseii,
jonka mukaan Y K ja sen orgaanit saataisiin uudelleen alkupe-
.. -..^...'.^ toimiva Y K : n t u r -
;4ä
; r.?iseeh,hlllisMri muotoonsa ja läillisuusf
Vi Vallisuusneuvosto löytäisi varmasti keinot Korean sodan paikallista-
,inls|5ksl ja; soyittaimiseksi. .
/ liiittykäämme siis entistä päättävämmin niihin vbimiin, jotka sa­novat,
että ei initään sotia, vaan rauhallisia neuvotteluja, .\ntakaam-me'
kannatuksemme atomisotavastaiselle kan^anjalle ja liittäkäämme
heikoimmatkin voimamme valtavaan rauhanliikkeeseen.
huolellisempi uutisasioihin tutustunliiien viittaa siihen,
liittohallitus aikoo viedä tämän maan vähitiellen, askel askeleelta
m
I i i i
i i i i
väestön keskuudessa vallitsee yleisesti sellainen käsitys," että
maan edut vaativat rauhan säilyttämistä — ja kun mielikuvi­tusta
ei voida mitenkään venyttää niin paljoa, että Korean kriisi tu-hansien
mailien päästä voi' jotenkäan vaarantaa tätä maata -— niin
' j hallitus turvautuu vähemmän kunniallisiin menettelymuotoihin yrit-
. säessään johtaa asiat siten, että kansakunta joutuisi tapahtuneiden
p tosiasiäin, valmiin sotatilanteen eteen <missä ei enää - voida yäitellä
ii?/ siitä, liitytäänkö sotaan vai eikö, vaan vaaditaan yhä lisää uhrauksia
"\ jo aikaisemmin rintamille lähetettyjen osastojen tueksi.
• Ottakaamme esimerkiksi puolustusministeri Ciaxtonin viime viikol-r
Ia pitämä radiopuhe. Hän selitti, että caiiadalaisia maajoukkoja ei
f, lähetetä "vielä;" Koreaan. Täten jätettiin ovet auki siltä väralta> jos
V Washington päättää, että Canadan täytyy sittenkin sinne lähettää
I sotilaitaan. Ja juuri VVaslnngtonissa näistä asioista lopUlliseistipä
tetään, mikäli voidaan luottaa Financial Post lehteen, jolla tavälli-
) v s<;sti on tällaisista asiojsta tarkempia tietoja,, ja joka heinäkuun 15
p:nä kirjoitti:
"Mitätme teemme, se riippuu toisten kansojen päätöksistä. Tämä
ön vielä määräävä tekijä Canadassa ollessamme kolmatta viikkoa 'ky­tevässä'
sodassa. Emnie voi tehdä paljoakaan ennenkuin Washington
; suunnittelee esityksiä; sanoo meille «mitä meiltä halutaan . . . Me
tuunalaiset ministerit eivät suvainneet edes vastaanottaa tätä edusta-n
Huomenna, 23 i»:tiä täyttää
Sudbmyssa, Önt.^ Jfa«i
71 vuotta, Totvotanune paljon oimea
ja pitkää £cä& fiälväa sankarille*
K A K 9 I EBBLLISTX SOTAA
: . , . ISesä (178A:n Korean) armei­jassa
bn toinen tärk^ payäu))oginm
heikkous, SaOdila pataljoonan * ^
mentajia yläiiuolella. olevilla päälli­sillä
on. taipumusta kahden sodan
katsantokantaan, yksi sota on pape­rilla
maailnian MhtäVäksi Ja toinen
sota ~- todellinen sota — mistä el p u ­huta
mitään. Tämä selittää he l^ök-käjrkset.
Jotka toisinaan näyttävät
patorogtsilta Csairaaloisilta), mitä
tebdään sanomalelitäcirjeenvaihtajia
vastaan jotka yrittävät raportesrata
sodasta rehellisesti.. Minä. olen näh-nyt
esikuntaupseeriii vakuuttavan
JtäilalUsesti, että amerikkalaiset pitä-
«vät hallussaan sitä Ja sitä kauppa­laa,
kunnes Joku meistä kirjeenvaih­tajista
on sanonut: "mutta herra,
me olimme siellä kolme tuntia sitten
Ja: näimme amerikkalaisten lähtevän
p o i s " . . . Korean uutistieto Glcbe and
AfaiUssa helpäk. 24 pnä.
EPAltTTTÄVAÄ -BISNESTÄ"
Miesvoimain Ja materiaalien mobi­lisoiminen
on Jo alkanut WashIngto-nlasa
kolmannen maailmansodan
työntyessä kansainvälisen näyttämön
k ^ u k s e e n . Ei ole minkään salai­suuden
tiedoittamista se kun sano­taan,
että Wa8liington pitää Korean
•selkkausta' yksinkertaisesti esiripun
nostona kolmannelle aseelliselle kon­fliktille
täinän vuosisaflan aikana..
Kääntyminen sota-ajan talouteen
saa lisää vauhtia vuoden 1941 mal­lin
mukaisesti. Nyt ei ole mitään p i t ­kää
alustavaa "puolueettomuutta",
kuten oil toisen maailmansodan edel­lä.
Inhdysvaltain asevoimat ovat i jo
välittömästi taistelussa. Jota "vastoin
toisen maailmansodan alussa me
^ ^ « i ,' ^ '<. ' . - se »iMlaa lomaltaan j a toipua kalas-lldottaai
Canadan Bauhaökongressi [tusopexaticistaan".
olimme vain auttavinamme liittolai­sia
Tälliä kertaa me olemme alusta
pitäen matkassa...
• Puheet verojen alentamisesta ovat
jo loppumassa ja sen sijaan kuis­kaillaan
emien tai myöhemoUn tule­vista
kfertämättöniistä /verojen korot­tamisesta.
(Ylhtlöiden) voitot sivuut­tavat
todennäköisesti sodanjälkeisen
ajan tähtitieteellisen ehnätystasoh
kun ruvetaan ahtamaan sotatarve-urakoita.
Joitakin paikankotbtuksia
•voi tulla, mutta palkat raahayat h i n ­nankorotusten
Jä volttoJÄtt lisäänty­misen
takana, kuteh oh aina tällaisis.
sa yhteyksissä tapahtunut. - - United
Mhie Workers Journal (John L . Le-wisin'Unio)
Totontot. ^ C a n a d a n Itauhankong-ressi
vetcKSi viikon lopulla liittohalli­tukseen,
että «e ryhtyisi tukemaan
Nehrun suUiaiaitelmaa ra
tamiseksi Koreassa.
Rauhankongressin. puheenjohtajan
t r i J - O . Endicottin Johtama edustajis­to
Jätti liittöhallituiEsen ulkomihlste^
rlölle lausunnon, missä sanotaan:
"Meitä huolestuttaa suuresti se, että
Korean sota laajenee attnniseksJ maa­ilmansodaksi.
. i
Heti taistelujen alettua nousi k o ­vaäänisiä
vaatimuksia atomipöihmlti
käyttämiseksi. Se voisi olla merkki
kolmannen maailmansodan alkami­selle
— kuoleman Ja hävityksen l e ­vittämiseksi
puolustuskyvyttömien s l -
viiU-ihmlsten keskuudes^ kautta
maailman.
'^kOa, tnlee setvtttäaiään Korean
konfliktin syyt", sanotaan lältetyB-tön
latminiamRa niissä korostefäan,
että "betikotataisena tehtävänä oh
sovitella tämä konflikti, J ^ t e n i ^^
ra on didottanot, j a ehkäistä sen
levenendhen.'
"Me vetoamme Canadian hallituk­seen,
että se ryhtyisi katmattamaan
hetikohtaistä välittelyä Korean sodas­sa
y K : n Turvallisuusheiivoston toi­mesta"
selitetään, edustajiston lausun­nossa
j a sanotaan "sellaisen Turväiui-suujsneuvoston
tofanesta, missä kaikki
suurvallat ovat edustettuina, mukaan­lukien
K i i n a n todeUihen hallitus j a
missä Korean kansalle annetaan t i ­laisuus
esittää asiansa."
Tässä lausunnossa, joka oU osoitettu
ulkoministeri Pearsaoille, sanotaan
edelleen: "Me vetoamme telbini;'^'etflä
vaatisitte välittelyä Ja että ottaTsitte
Julkisen kannan atomipommin käyttöä
vastaan." >
Vastauksena kirjeeseen mr. Pearson
sähkötti, että häh vastustaa aitönolso-taa.
Jos, kuten hän sanoi,''hyväksy­tään
riittävä kansainvälinen tutkimus
Ja kontrolli.'^. . V
i 1^. Pearson lähU lomalle edustajis­ton
ollessa menossa Ottavaan.: Edus­tajisto
Jätti ulkpminlsteriölle ylläesi­tetyn
lausunnon lisäksi sarjan k y ^ -
myksiä, Joihin t r i Endioott sanoi t o i ­vovansa
hallituksen vastauksen, k un
Bdustajistoh Quebbpin^Jäsenten p u ­hemies
tri Daniel Lönspre näytti l e h -
sUpinnndvastalä^ allekfrjoituksrt
QueböEto 703stäkuiw^^ ,
Viitaten Oanadian Pressin tekais­tuihin
juttuihin, miUä yritetään mus­tamaalata
Quebedh rauhanliikettä,
tri'Longpre sanoi suoraan: "rOn val­hetta
kun sanotaan, että näiden que-becilaisten
kuntieh Jbmiset eivät tien­neet
mitä he tekivät. Se o n häväis­tys
heidän ihtielligenttisuuttaan vas­taan."
T r i Longpre v i l t b s i Hön: "Hjiig^es
Lapointen vaal.pUHn kupthp. i»!*»
ovat allekirjoittane atomijHimmlvas-
^t^IseäjuUstukEeh;
* ijoh' feölle. että - L o f l Ö ä ! » ^
yhtään kommunistia; i m ^^
toita&n aBekhiäJttahN*:
r:^j^a|diäh:-l»e^^
nista^ el iiikalssut ipltä, vaan antoi vie-;
iä harhaanjohtavan; ;klivattkseb:iältä.
mitä edustajisto esitti fanlljtnfcsRllfi. •
Edustajiston muiM \ J ä ^ ^
Röi)ert BtoW
Larocque (kalkki IMto
ioeu^ös^
la Palx ~ jäseniä).'' - ' 1: *
(Mrs. Mary Cläre,: mis. Mary JEndi-cott,
nu?5. i l b b i e e. Pwk^ja: ^ 4 ; t ä a r
der«on (kaikki TorontostaX\ '
ms. Mary Bleakhey, £rttawä8ta: x
ObeelUnen Mrje on Julkaistu
"Cross Roads" |Dlka|siissa, Bom-bayssa,
tAUassa:
odotaname VVashingtonin ja muiden alullepanoa . . . "
Puolustusministeri Claxton vaati värväämään htiomattavah määrän
lisää miehiä imaa-, ilma- ja merivoimiin. Tässä yhteydessä hän esitti «>
hurskaan ja sinisilmäisen olettamuksen, että asevoimien miesvoiman
lisääminen ei tarkoita sitä, että me odotamme uutta maailmansotaa,
vaan, sitä, että "valmistuminen niin hyvin kuin resurssit edellyttävät,
on meidän puolestamme toimintaa rauhan säilyttämiseksi."
Mutta •milloin ja missä on nähty, että aseistautuminen ja asevoi­mien
lisääminen oh johtanut rauhan säilymiseen? Ihmiskunnan
koko. \'erinen historia opettaa meille, että sotavalmistelu johtaa so­taan.
Naapurukset eivät pääse sovintoon ja ystävyyteen sillä että
valmistavat tappeluaseita ja varusteita toinen toistansa vastaan.
Selvässä asiayhteydessä tämän ''aseistautumisen kautta rauhaan"
htunpuukin kanssa ovat maan silmäntekeväin kannanotot rauhan­puolustajia
kohtaan.
Tiedetään, että koko maa ja kansa on huolissaan Korean kriisin
johdosta. Ja huolimatta lainkaan siitä, kuka on tässä asiassa oi­keasi,
ne jotka vaativat suin päin sotaan syöksymistä, vaiko ne jotka
haluavat välttyä uuden sodan aiheuttamilta onnettomuuksilta, halli­tuksen
velvollisuus olisi kuulla mitä toivomuksia kansanjoukoilla on
esitettävänä. Mutta kun Canadan Räuhanköngressfn edustajat me-
» . ^ , „ nivat Ottawaan esittämään tuhansia canadaläbia edustavan mielipi-
Korean ja kansainvälisen rauhan säilyttämisen suhteen, hiin vas-
Kysymys: Onko nainen,, jonka mies
on. sairaalassa hallituksen kustannuk­sella
Ja josta naisella ei OIQ mitään
kuluja, velvollinen täyttämään tulo-veroilmoituksen
j a maksamaan tulo­veron
kun hän pitää "poortitaloa"
josta on hyvät tulot, joiden lisäksi hä­nellä
on tuhansia, dollareita pankissa.
— Tietoa haluava.
Vastaus: Mikäli tuloveröilmoituksen
tekeminen on kysymyksessä on jokai­nen
ihminen velvollinen .tekemään
sen. jos tuloveroviranomaiset sitä
vaativat. Siitä e l ole kukaan vapaa iän,
sukupuolen tai varallisuuden takia.
Tuloveroviranomaisilla on oikeus pa­kottaa
Jokainen Canadan asukas te­kemään
' tuloveröilmoituksen. Jotta
päästäisiin selville onko kulloinkin
kysymyksessä, oleva henkilö^ \-elvolU-nen
maksamaan tuloveroa.
M i ^ i veron inaksaminen on kysy­myksessä
. on kyseenalainen nainen
^Ivolllnen maksamaan tuloveron Jos
hänen tulonsa ("poortltalon" tuotta­ma
puhdas voitto) sitä edellyttää. M i ­käli
hänen pankissa olevat varansa
ovat kysymyksessä ei niistä tarvitse
maksaa mitään veroa sillä Cahadassa
ei ole käytännössä omaisuusvero. Hä­nen
on kuitenkin ilmoitettava ttiloik-sl
ne korot, jolta hän saa pankkiin tai
muualle sijoittamistaan varoista vuo­den
kuluessa.
Kuten tliedetääh el naimisissa ole-
Olin vielä pikkutyttö ikuh äitimme
jätti meidät. Isäni kasvatti minut Ja
minä päätin tehdä' kaiken voitavani
isäni hyväksi. Kun valkoiset impe­rialistit
j a heidän mustat aslamiäien-sä
suunnittelivat v- 1947 :n verilöylyn,
minun isäni pistettiin kuoliaaksi
Päätin silloin, jos tarvitaan, antaa
henkeni isäni puolesta. Mutta en
kyennyt antamaan isälleni edes sää­dyllistä
hautausta.
, Tämä tapahtui Paiklstanissa, Laho-lessa.
;,
Minun isäni oli opettaja. Hän ra-;
kasti ikirjoja Ja oli elinikäisen työnsä
avulla koonnut hyvän kirjaston. Tä­mä
kirjasto Ja kaikki meidän omai­suutemme
ryöstettiin tai poltettiin.
Menetettyäni, kalkki, minä muutin
Intiaan. '-\ :^ / ' •• X:'
Minun täytyi matkustaa kauppalas­ta
kauppalaan etsiessäni ruoskaa Ja
asuntoa. Tämän työnetslnnän aika­na
minä menetin poikani — ennenai­kaiset^
synnytyksen johdosta.
Tämä tapahtui Delhissä. Intian
pääkaupung^a.-
Ne henkilöt. Jotka tämän aiheutti­vat,
ovat juuri nhtä jotka aikaisem­min
lähettivät minut vankilaan siitä
"rikoksesta" ktm oUn laulanut patti,
btottisia lauluja. Mlhtia e l ole yksin
l&hetetty laulujen (vuoksi vankilaan.
Satoja on tuomittu etmen minua.
Minä tiedän, että iie Ihmiset, jotka
suunnittelevat kolinatta maailman-^
sotaa, ovat samoja ihmisiä, jotka v i ­haavat
vapauslauluja. He ovat niitä,
jotka lähettivät niinun Isäni ja poi­kani
kuolemaan.
Olen allekirjoitfannt rauhan ve­toomuksen
ensitilassa siksi, että
voin kostaa rakkaimpien! puolesta.
Kuten isäni, minä olen nyt opet­taja.
Minä rakastan opettamista.
Kuten isänikin, minä rakastan k i r ­joja.
-Oien ollut nälissähi, saadakseni
joltakin kirjoja pieneen kirjastooni.
Minä rakastan oppilaitani j a minä
van naisen, jonka mies on sairaana,
tarvitse nykyään maksaa tuloveroa
muuta kuin siltä tulosta mikä on y l i
kahden tuhannen dollarin vuodessa.
Jos hänellä on lapsia on verosta v a ­paan
tulon määrä vieläkin korkeampi,
lasten lukumäärän mukaisesti
rakastan uneksumista onnellisesta
maailmasta missä miehet j a naiset
voivat vapaasti tehdä työtä j a laulaa
oman mielensä öiukalsestl. Minä o-len
lukenut yksityiskohtaisesti siltä
tuhosta mitä atomipommit aiheutti­vat
Hiroshimassa ja Nagasakissa.
Minä olen lukenut siitä hetvetin t u ­lesta
pelastuneiden nuorten vetoo­muksen.
:
Yksi : 1946-mallinen \ pommi hävit­täisi
kokonaan Ludhuanan kokoisen
kaupungin pois maan kamaralta,
Myöhetnmät mallit tasoittaisivat k o ­ko
Ludhianan piirin. Eikä vain tä­mä,
se mies joka antoi määräyksen
käyttää atomipommia v. 1946, uhkaa
,':tehdä sen uudelleen". ,.
, ToitoOT syy miksi oleh; alleklr-
; jolitanni raobanadressin, on sUs
ae, että haluan ehkäistä sodanlletr
r sojat panemasta sunkapalaa laulu.
ien eVeen, polttamasta .kirjoja Ja
viemästä maailmaa takaisin raa-kalaiskanteen.
Minun piJdcutyttöni hymyilee lumo­avasti
kirjoittaessani näitä rivejä.
Hän on vasta 2 kk. Ikäinen. Me olem­me
päättäneet antaa hänelle aika­kautemme
yhden suuren saifltaritta-ren,
Zoyan nimen.
Hitieriläisten yritykset maailman
valloittamiseksi päättyivät kurjasti,
mutteivät ilman kanSajoi^öjen u h ­rauksia
r - suuria uhrauksia symboli­soi
Zoyan martyyrlsuus. Hitlerin op­pilaat
ovat taas liikekaimalla mielet-tömine
sotasuunnitelmineen. Tällä
kertaa heitä «vastassa on, ei yksi, vaan
tuhansia Zoya-sankarittariä — el
vain tässä tai tuossa maassa, vaan
kaikissa maissa. Kukaan Järkevä
henkilö c i epäilekään sitä etteivätkö
sodanlietsojat joudu tappiolle. mutta
täUä kertaa meidän täytyy .huolehtia
siitä, etteivät nämä mielettömät las­ten
tappajat. vOl kajota ainoaankaan
Zoyaan.
KolmanÄeftst minä siis olen alle­kirjoittanut
' ranhanvitotänUksen
sikisi että voisin rtiklUstä atoml-mteli^
uolleh veriset kädet koske­m
i l t a mInnhZoyäani.
Olette iloinen saadessanne tietää,
että minim mieheni on aktiivinen
rauhanpuolustaja. Hän näkee minut
aniharvoin vaikka hän rakastaa
minua, kuten vain äiän »voi TafcaBtaa!
Meidän- poikamme kiioli ehhenkulh
häh edes sai nähdä »ähtä. Minä tie­dän,
että hän haluaisi olla tuntikau­sia
meidän pienen Zoyämme luona,
mutta hän el voi sitä tehdä.
Mutta ttile^o M n sUtä teöti-iusta
elävänä? VästäbS iäbäioi rUp-pno
sBtä kähica p i i n saamme s i ­dotuksi
vänanfilmäisel ätOini-iolle-llpnolet.
Tässä on vielä yksi *yy
miksi Olen aftÄJolttahiUt >»tt-bänvetoomnkseQ,'
-I - . -
Sen lisäksi että eilen kerännyt alle­kirjoituksia
tähäh •raiÄaflvetööinv^-
seen, ndnä ° alöh kääntyä kaikkien
hyVää tarkoittavien Ihmisten puoleen
jotka, rakastavat vanihempiaan, y e l -
jiäarr ja; sisariaan, miehiään J a vai­mojaan,
sydämiä Ja koteja, khrjoja-ja
lauluja — kaikkien nlideii pupljeen.
Jotka rakastavat jotakuta tai Joltakin,
rakastavat elää: j a antavat eliiä —
että he Uittylslvät tähän kampanjaan.
NUOTI Jieitoneh'^ietti vinhaa n*
savBlte ye«^^vPöstivitfeaib^^^^
fcyj?yl,;-ci&o siinä mitääi « k t o ^
/ • E l . c e l ^ i p l t ^ muuta kuin kyoa^
X,m^: mi^ ei o l e ' t , i^
tonsft kotona?".
vahnosi «nan tsih.
viikoksi etuuteen." -
;V:' AINOASTAAN KOKEMIJSU '
I s ä n ^ M ^ OVI aroätei
k e i l l ä ; . - K u k a Siellä?- kysyi hia.'
"Minä. isä", kuului p&kupojaiiiS!
täuis.\.'•• • • , • ,v"-v.Y- "
r "Äiitä: steä haluat poikani?" fcviiii
lsä;-r..y;::;-::\;:;;-
: "iflhä luulen; että alakerrassa tn
vB]*alta':V;vastasi: poika; arkaufea^
;';E1 sUlä öle vallat sanoi mm.
kotenen. .'.•JfcniB takaisin - VupteelfeL
Häh el £aa;Sleltä mitään muuta m
kokeinusta;'*:- . •
Lähdethän pois kirkosta pkp^
pys&htyl kältelemiän nuorta haista
Joka ÖH vasta lUttynyt hänen s a ^ .
kiihtaaiisa. Pappi sanoi olevansa ai-na
ihleHasään voidessaan lausua vk-deh
Jäsenen; tervetuHeeksl kirtkoon-sa.
•••:y,y^
"Se on:kauniisti sanottu", hvm
nuoiljcäiheh sievästi punastuen. ^
"E&ä iältäni vastasi pappi, "anta­kaa
.väto .hdhulle nimenne ja m!r
tcenhci etUä'voin käydä luonanne;"i;
"Oh", sanoi nainen VaUttaen, "minä
uskon ett^ olette liian myÄiäsä.
Minulla Oli jo poikaystäviä." " =^
Töitä vähählaisesti;
ssm haittaa heinätöitä
puoleen olen kääntynyt, ovat allekir­joittaneet
Tukhplihan 'v^toonauksen
paitsi käksl. . ' ' .'
Kaada täkäläisen • plWp&§uden
tuoniarit. Joiden puoleen. nihiä kään­nyin,
aUekirjöittivät;tämäia vetoo­muksen.
Mutta yfel kieltäytyi..Hä-heh
syynsä oU. "Minä.olen ,^yylh
suuri vlrkainies." ' (Ilinelsesti hari e l
Hän on heitgissä, mutta rauhan-1 käsitä, ettei atomipommi tee mitään
. Piar.. CSJ.n täkäläisen osastoni
puolivuosikokous pidettiin järjestöi
haaiiUiEi heinäkuun 23 pnä. '
Tähän mennessä kaikki, joiden jSbkouk»assa valittiin uudet virtal-puolustajaln
taistelun tuoksinassa. E l
inehe päivääkään etten saa Itikiea m l .
ten on hyökätty patukoilla, kyynel­kaasulla
ja ampuma-aseilla rauhan­puolustajien
kimppuun. Ja joka ker­ta
kiui luen tällaisia raportteja, minä
ajattelen häntä. Joka kerta kUn Jo­ku
rauhanpuolustaja kaatuu, jos se
el ole hän, se on jdku yhtä rakastet­tu
kuin -hänkin.
Minä tiedän, että suih«t taistelut
rauhan puolesta laajenevat joka päi­vä.
Sitä taistellaan pelloilla j a teh­taissa
kaikissa maissa, jokaisen maan
kaupungeissa ja kylissä. Minulla ei
ole pienmtäkään ep^Uyä siitä, ettei­kö
tämä ole taistelua oikean asian
puolesta. Se on kUolenaatoh asla ja
sen täytyy voittaa.
erotusta "hyvin suuren virkamlieheh"
Ja hyvin pienen kahänpojiaih välillä.)'
Lakihuöheessa kaikki asianajajat
aUeklrjoittivat paitsi ei yksL Hänen
syynsä:"Minä en, ole lakimies^ M i ­nä
olen Piihjabin lainlaatijakunhän
puheinies. Minä olen 'puolueeton!"
(Hän on ilmeisesti sitä mieltä että
voidaan olla puolueettomana . inui:-
haajaii ja hänen iihrlnsa välissä -r
atomipomnieilla uhkaavien ja minun
pienen Zoyanl välissä. Hän toivoi
minun uskovan tätä!)
Yksi syy mUai minä olen aOe-kirjolttahnt
raahanvetoomaksen
on se, että haluan k a i k k l o i * ^ n r -
ten virkamiesteii'* J a "puolueetto­mien"
saada tietää» etteivät hei-lljät,-
- hyväksyttiin rahastonhoitajin
tOik^tiqinu^ ja myönnettiin hänäle"
tliiyäin^iis; sekä valittiin uusi raiias-tönhoitaja.
;;lTi^i^ataJ^
'^oftakhi'; '.tatissejä m pidetty ja ne '
ovatkin onnistuneet kohtalalseil hy­vin.
; . ' ' • -)'-\--
tVöVovat täällä vähissä ja inlehia
on lähtenyt muualle töihin.
i Ihnat ovat vähän sateiset, SaanSh;
ää: miten saadaan heinätyöt tehdjfeL
- Sateista ,jä myrskyistä sentään sd-vitääh!
joten kuten, mutta katsotaan
hyvät toverit, ettei vaan 'erlpuraisau-den
sienaenet päas^ itämääh, sillä sii­tä
ei: ole muuta kuin vahinkoa. Missä
eripuraisuuden siemeniä itää, ne on
kitkettävä pois kuin rikkaruohot, jot­ka
uhkaavat tuksihduttaa kasraran
viljan. — Raportteri. - ;
dätt tyhjät puheensa vaiknta eöö
mintinn.
(Mrs.) SHEILA SANDHU
Hallituksen kontrolloiman Naisten
korkeakoulun maantleteeh (qiettaja
Ludhianassa.
jistoa. Hallituksen jäsenillä on aikaa pitää sotaisia puheita ja tehdä
suunnitelmia sekä sotavoimien, lisäämistä että verotaakan korotta­mista
varten — muttei heilFä ole aikaa edes kuunnella, mitä on rau­hanpuolustajilta
sanottavaa ja toivottavaa?
Pahamaineisesta munalukkolaistaan kuuluisaksi tullut Quebecin
pääministeri Duplessis leimaa "kommunisteiksi" kaikki rauhanpuo­lustajat—
ja "kominunisteina" hän vaatii rauhanpuolustajille jalka-,
kahleita.
Suuren rahan kontrolloima lehdistö on samaistettu sotapropagan­dan
hyväksi, mutta rauhanpuolustuksen suhteen he sanovat, kuten
kirjoitti Montreal Daily Star viime AiikoUa: ''Jos teille annetaan rau-hanädressi,
älkää tehkö mitään äen suhteen .
Kaikki ylläesitetty osoittaa, että tässä maassa on käynnissä kuu-meinen
sotavalmistelu — mikä meidän vakaan käsityksemme mukaan J
uhkaa onnettomuudella niin tämän niaan kuin koko maailman kan-
:oja. , /
Ja muistaa sopii, että kun sotavalmistelu ei ole koskaan auttanut
rauhan asiaa, niin kaikkien patrioottisten canadalaisten velvollisuus
on monin verroin tehostaa toimintaansa rauhan hyväksi; Allekirjoit-'
takaamme siis Canadan Rauhankongressin atomisota\'astainen ad-.
ressi ja kerätkMHune itse kukm siihen allekirjoituksia.
., Me olemme sittenkin olleet autta-noattomasti
väärässä!
Olemme nimittäin luulleet, että To-rcnton
Vapaa Sana on menettänyt
kaiken huumorintajunsa, mitä sillä
ehkä Joskus on ollutkin.
Se on kaikessa latteudessaan ryö-
.minyt suurpääoman edessä, vakuut­tanut
sille uskollisuudenvalojaan Ja
Ukaisla takapihoja tuijottaen vakuut­tanut.
• että kaikki on pahasta jos
vaaditaan työttömj^ttä, sotia ja kur­juutta
aiheuttavan kapitalismin; r i n ­nalle
elinoikeutta myös sosialismille,
että maailman eri maiden kansat
voivat.itse omana aikanaan päättää,
kumpi järjestelmä on heille itselleen
parempi.
Mutta nyt Vapaan Sanan kesäpaki-noitsija
on lyönyt meitä kuolevaisia
ällikällä j a osoittanut reheväUä h l r -
tehishumnorillaan. että 'irviel* elää
isäin lapualaishenki".
Kuten tiedetään. Vapaan Sanan
toimittaja-pakinoitsija "veti lakki-reuthkaa
korvilleen" silloin kun t u ­hannet
nuoret miehemme antoivat
henkensä alttiiksi tämän maan itse­näisyyden
jä vapauden puolesta v i i ­me
sodassa — j a muut demokraatti­set
maanmiehemme ' työskentelivät
voimiaan säästämättä sodan voitta­miseksi.
•• -.
' Mutta nyt. Vapaan Sanan hlrtehis-hutuhoria
rakastava kesäpakmoltsi-ja
esittää eellaisen hurskaan töivo-jthukseh,
että C S J : n jäsenet talsivat
Wallacen "tapaisia kääntymyksiä" jä
esittävät '^vaatimuksia, että Järjes­tön
on otettava kanta Canadan ja
Yhdistyneiden kansojen puolesta..."
Eiliset "lakkireuhkan korville vetä­jät"
yrittävät siis antaa meille CSJ:n.
läseniUe läksytystä "patriotismista"
eli "Canadan puolustamisesta"! r •
:: Johan tälle nauravat naiuimnäah
aidatkin, niin Ihirtehlshuumorla .kuin
se onkin! ,y • •':'-'}^:'"
K a l k i n mokomin, sanomme me C8
J : n jäsenet, otetaan todellakin kan­tamme
Canadan puolesta, kuten me
menettelimmlft Hitlerin sotakoneiston
rakentamista vasthstaiessainme, M y n -
chenin petosta -rasttastacssainme j a
* K : n sotatoimia tnklessamme fasls-
Usla akscBvälioja Talaan, siekä nyt
Korean taistelujen - sopimiseksi e n -
neiilniln se h i ^ a t f a a Canadan Ja ko­ko
maaitman Uunisvttcen.
' Juuri Canadan kansan j a valtion
edut vaativat sitä; että Korean sota
äövltellaan, että imsi maathnaiisöta
vältetään. Ja juuri Catiadah kansan,
«Tahadan suomalaisten yhteisien
etujen vuoksi CSJrn Jäsenet vastusta­vat
Tbdysvaltaih Interventiota Kore-asaa.;
• '-y/.K
Me olemnie myös.vakuuttuneita s i i ­tä,
että meidän syvälUnen Ja horju­maton
patrloottisuutenune osoittautuu
tässäkin asiassa tilstbrian kiirastulen
kestäväksi.' ]
Ja n i i l l e , jotka pahaa-aavistamatta
uskovat "patrioottlsuuden" mittapuuk­si
sitä, että kaikessa alistutaan vas­taansanomatta
kannattamaan ' libe­raalipuolueen
hallituksen edesottami-sla,
me voimme, osoittaa, että. tehty­ään
\, virheitä Mynohenin petoksen
päivinä Ja monissa muissa tärkeissä
yiiteykslssä, se yol. tehd4 viideltä
myös Korean asiassa. Patrloottisuus
ei siis missään tapaisessa. tarkoita
sitä, että pn sokeasti tanssittava Ube-r
a a l l - J a i könserrotilv^
lituksen pUlhi tahdissa.-
\ Jos h a l l l t u k ^ olisivat^ ^ n a i i i k e -
assa, niin miten siiloin sdltetääii se.
ettäBytinVjaVTäio^ bamthi kill-ten'
H l t l o i h jä MnssoUiUnkln. h a l l i -
ttil(setr'tebl - toteiynixdna hibB > imut»
vh-heltä, että ib^tr»nhahptiirtas|ajia
sotahM'; hav^nnollteestl maädboaUe
•ÄtaahÄcn;.^«jttti^
maanpettufeita oUvät rydit, tannerit,
mannerheimit. hlUerlt Ja n^nssellnlt,
Jotavastoin heidän fotäsummltetanl-aan
vastustonee^ todettUn todellisik­si
Isänmaanystäv&sl J|a ubrantiivlbsl
patriooteiksi.,..
Canadalaisen patrioottlsuuden mit­tapuuna
ei voi nyt olla se, että läh­detään
Soilinaan. Yhdysvaltain i m ­perialismin
puolesta. Se e l ole sitä
yhtään sen enempää kuhi oU R y t in
sota Hltlerta Saksan puolesta.
Ja joka epäilee, ettei kysyinys ole
YlhdysvBltato imporfallsmhi kodasta,
hänen sietää- tutustua, toimitiisj^als-tallamme
tänään lainattavaan lau­suntoon,
mikä pn saksittu Financial
Post-ldhdestä. Rahamiesten ääheh-yhteydessä
imhUU.
K u n . kenraali Eisenhower vaatii
"poiilsltoiinlnnan" 'laajentaiiiista 38-
nnen leveysasteen y l i Pohjols-Kore-aan,
ja k u n presidentti Trumah v^tmo,
että voima on ahioa väline, jota luu
(ulee käyttämään Koreassa, fom>-
sassa ja missä tahansa muualla ma»-
ilmassa, nita selvää on, että Yhdys­valtain
sotatoen imperialismi yrittö
kehioja säästämättä laajentaa Kto»-
an sodan maailmanlaajuiseksi palli­si;
missä: atomipommeUla tuhottaisiin
miljoonia puolustuskyvyttömiä shU-llribmlslä
kaikkialla maaUmass?. Sa­s
i kukaan ajatteleva ihminen d wi
enääh .olla ääiietöhnä. ;
Vahi "aivan periaatteettomat ja>
desv^tuuttömat lehdet, kuten ^J-rtntoi
» ;\rapaa Sana. voivat ii>t#
Wäll'streeth) likaisen sodan putes­ta
• KcreasJ».ja muualla inaallffl|E8.
'^te"-^^ymys on Wall Streetin tf-hamlestcii
sodan ttdtemisesta tai "«r
tustämls^tafsra- käsittävät kalMffl
«aidrai- kansat jä hallituksrt; _joft»
ovat bieltäytyheet läheiltäiiiast» V
klhmobas kenraali MaeArUinriB
vniud koreaan.
Toronton Vapaan Sahan Urtemä-huumorta
huippusaavutuksena
daankln pitää sitä, että samÄlla m
sen kfesätolmittajapaklnoltsija tois^
la sivulla vaaUi Canadan suomalaia»
tukemaan Wall Streetin kuoleman-kauppiaita
Koreassa, se Joutuu saffl»
nuxheronsa kohnannella sivulla
kämleUsestl tunnustamaan
saan: "Muut maat flvät h W « *^
hlä Korean » « k » » . . . V a l n ^ ^ ^
tarjotta ^P«eet«i«» iaaanua*«
Miksi hiidessä Cuud»»
t o pitäisi tukkeutua "«»rJJl
EEnnat js sisä]
laatkaa paket
kaimattajana se tietää mistä sfe tässä ojitkäSil .sellaiset : baOda"*»^
lotka ovat hänen tomsa«
f i «jUitiosQbteiti»''' ""'***_r^rt.
jiBtnvaiB» väUkappate«W
mssä.- imistö kunnian knkw> "
lanla?—-Känsäkoura. ^
viispcc
f.. . . . . J M . . . . . ... . , ... j ^ , . . / . . I ... .,, .( i , . ^jv, . . I , ... ^ tf" - .r / . o.*'-' - ••• ^ • ' " -^