Vapaus, November 26, 1949

              .f Sivu 4 Lauantaina, marrask. 26 p.—Saturday, Nov. 26 \
: dan aikana oli JttgoälaTian johtajis- i JasTlranomaisiin. Jotka antoivat r3'h- i
tori aiigJo-amerikkalainen suuntautu- män käytettäväksi sotilaslentokoneen,
minen aiheuttanut erimielisyyksiä j Tämä lentckone kuJjett: vakoilijat
maan kcmmunlstäscssa puolueessa Ja ! Belgradiin,
armeijassa Ja opposition nujertami- 1
seksi lähetti Rankovic vastustajat
vaärallisimmlUe rintamanlohkoille.
EBXS UNITAABISEV K I R K ON
MIES
Syytetty Tibor Szonji liittyi amerik-
. kalaiseen vakoilupa Iveluun syksyllä
1944. Hän cli poliittisena pakolaisena
Sveitsissä. Maassa sijaitii silloin OS-S:
ri (amerikkalaisen vakoilupalvelun
i Y L I B A J AX
i Belgradiin saavuttuaan otti Szonji
I yhteyden majuri Kovaceviciin, joka
käski hävittämään vakoilijoille aikai­semmin
annetut väärennetyt jugos­lavialaiset
upseeripaasit, antoi auton
käytettäväksi ja järjesti joukon ra­jan
yllt.«e Unkariin.
Szonyi kertoi oikeudelle, e t t ä kaik­ki
ne amerikkalai^t ja Jugoslavia-strategisen
palvelun toimi^ito) euroop- i laiset virkamiehet, joiden kanssa h ä n
palainen keskus, jcka loimi Allan j joutui tekemisiin matkallaan Unkariin
wr jr
T tl
Dullesin, USA:n Bernin lähetystön
virkailijan, johdolla. Vakoilupalvelu
pyrki hankkimaan erikoiseiti .sellaicia
agentteja, jotka veisivät aiheuttaa
sekaannusta' kommunistfcibsa puolu­eissa.
Koska jo 1944 oli .selvää, että
heuvoKtoarmeija vapauttaa joukon
Itä-Euroopan maita, oli Dullesin teh­tävänä
järjestää Itä-Eurcoppaan laa­j
a vakolluverko5to.
Dullesin välittömänä apuna tehtä- '
vässään oli N o e l ^ . Field, unitäärisen '
kirkon hyväntekeväLsyyäkomltean vi- i
rallinen edustaja Euroopassa. Hän
tuki aineellisesti poliittisia pakolaisia
Ja värväsi heidät vakoilijoiksi,
Szonyi seurusteli poliittisesti hor-juvitn
unkarilaisten sivistyneLstöön
kuuluvien pakolasten kani.sa ja ka.s-vatti
heitä chauvinistises.sa hengessä,
hankki Mi.?a Lomparin avulla kirjal-li.
niutta ja päätti heidän kanssaan,
e t t ä Unkarin oli toimittava Amerikan
rinnalla. Lompar ja Noel H. Field
värväsivät agentteja t<jhekkiläisten.
puolalaisten, saksalaisten Ja muiden
emingranttien keskuude!?s3. 1944 laa­ti
Szonyi yhdessä Pereac Vagl-niml-sen
agentin kanssa amerikkalaisille
muistion käsityk-sLstään Euroopan AO.
danjälkeisestä poliittisesta asemasta
j a toim'.ntasuunnltelmiEta&n.
Dulles oli sanonut .syytetylle, että
fasismin kukistuttua kommunistiset
puolueet tulevat valtaan Itä-Euro-j-passa
ja että näissä puolueissa oli
aikaansaatava .sekaannusta. Marras­kuussa
1S44 Dulles lähetti syytetjTi
takaisin Unkariin Ja tämän cli koti­maahansa
tultuaan otettava DuUe^lin
yhtey.s peitenimellä "Peter", Dullesin
peitenimeä clisj •'Wagner". Szonyi
lähti mitkafin mukanaan pieni trots­kilainen
ryhmä Ja Noel H. Pleld antoi
heille ne;jä tuhatta Sveitsin frangia
Ja Järjesti matkan Ranskaan. Mar­seillessa
Latinovic antoi ryhmälle uu-der
ohjeet .'Ckä kirjeen vietäväk.si Ba_
rin jugoslavialaiselle sotila-skomisslolle
Ja otti yhteyden amerikkalaisiin soti-
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
Kaikenlaista korjaustyöt!
PaheUn 2-1891
76 London St. E. Windsor. Ont.
Barnes Drug Co.
— 3 K A U P P A A —
Sault Stc. Marie OnUrlo
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Tä.vdel!inen varasto läiikfcHtA
Posfttil4inksri t nyt rt mu
huolrlihisti
T I ni M I N s, ONT.
SIMMS. HOOKER & PICKKRINO
vakuutuksia ja kllnteim*stöjä Do­minion
Bank Building, Timmins.
Ont Morkeitoja. lainoja, bondeje
ja vakuutuksia.
W o R K E B s • C O - O P
RESTAURANT
of Souih Porcupine Llmitad
47 Crawford Street
SOUTH PORCUPINE, ONTARIO
• Suosittelee suomalaisille hyväk-situnnettua
roukaaiisa ruokailuai-koina.
Ravintola auki klo 9 Illalla.
täysin' tiesivät, että hän oli amerik­kalainen
vakoilija Ja e t t ä oli täysin
selvää, e t t ä myö5 jokainen n ä i s t ä vir­kailijoista
oli läheisessä suhteessa
i amerikkalaiseen v a k o i lupalveluun.
1 Usein minun oli varsin vaikeaa tietää
i sanoi syytetty, missä amerikkalainen
' vakoilupalvelu loppui ja jugoslavia­lainen
alkoi.
Dulles oli kehoittanut Szonylta liit­tymään
Unkarin kommunistiseen puo­lueeseen,
tunkeutumaan siellä mah­dollisimman
korkealle palkalle j a ole­maan
säännöllisessä yhteydessä ame­rikkalaiseen
vakollupalveluun.
Dulles oH niinikään kysynyt, tunsi,
ko Szonyi Rajkin, joka pll ollut Es­panjassa
Plrtos-nimisenä ja kehoittl
Szonyitä työskentelemään mahdolli­simman
paljon Rajkin kanssa. Szo­nyi
työskentelikin yhdes.sä Rajkin
kanssa, sai häneltä chjelta ja käsky­j
ä .
Salaliittolaiset valmistelivat kauan
alkaa aseellista kapinaa ja heidän
käytännöllinen toimintansa muuttui
aina tilanteen mukaan. Ference N a -
byn aikana pyrkivät salaliittslaiset
saamaan kommunistisen puoluee'-i
edustajat pois hanitukse.s'ta.
Mutta 1947—48 vaihteessa alkoi t i ­lanne
muuttua. Demokratian voimat'
olivat voimistuneet, amerlkkalalsmie-liset
ainekset olivat etääntyneet hal­lituksesta,
työväenluokan yhtenäisyys
oli vahvistunut. Ja silloin kä.sittivät
salaliittolaiset, etteivät he enää omin
vciminsa voineet saada vallankumous­ta
aikaan.
TUL:n hiihtäjät
syrpii SajpaiB-kisoeta?
BeläQgin Vapaassa iSanassa niimrn
" N i x i " kirjoittaa ensi talven biUidois-ta.
zeiiraavaa:
T U L : n hiihtäjillä oU Tiime talvena
vilkas kilpailukausi j a edessäolevasta
n ä y t t ä ä ennakkotietojen mukaan
muodostuvan v ä h i n t ä ä n vastaavanlal.
Maansuojeluohjelma on vuosia kestäneen työn jälkeen tuottanut hyviä tuloksia W. C. Harrisin farmilla, Kingstonissa, Ont Käyttäen
viertomaan poiliklsuuntaan kyntämistä ja metsien istutusta hyväksi Harris on muuttanut koko maansa kasvot. Uusia vierailijoita Harrisin
farmilla ovat nämä villisorsat, jotka käyttävät h>-A'äks8en tämän farmin useita uiisia lampeja.
Päivä Titon kanssa
Kirj. Nat Low
Tekstiilitilanne
lähentelee jo
normaalia Suomessa
Helsinki. — (S-S) — Tekstiilialalla t"t^iEivun yliv 'j
aletaan fänä vuonna Jo lähetä nor- muistaa tilata ilmateitse tusinan ur-maalla
tilannetta. Kotimainen tuo- heilupaltaa Macystä.
9 AP.
Herää muristen, yrittää kovasti
muistaa untaan, joka saattoi hänet
heittelehtimään itseään koko yön.
Painaa vuoteen vieressä olevaa nappu­laa,
jonka jälkeen korkea-arvoinen
•ministeri tuo hänelle aamutossut.
Hallituksen jäsen (kiihkolla»: "Heil
Tito! Heil Tito!"
Tito auntien itsensä paremmaksi):
•'Heil!-
Hallituksen jäsen polvistuu, suutelee
Titon jalkoja, panee aamutossut j a l ­kaan.
Tito töyttälsee hallituksen j ä ­sentä
ystävällisesti päähän ajatel­len
kuinka hyvä on kun on urhoolli­nen
toveri taistelussa. Syö aamiai­sen
silmäillen Ne\v York Timesin muo-paliisa
ralelcemä, että
nroM.!
• Siistejä kalustettuja huoneita
asunnoiksi. Kuluttajaln koti. Pis­täytykää
sisälle.
tanto on elpynyt sekä valmisteiden
e t t ä laatuun nähden ja ulkomailtakin
saadaan entistä enemmän. Joskin va-luuttatllanne
edelleen haittaa tuonnin
tehostamista.
Kotimaiset villakankaat kykenevät
nyttemmin hyvin vetämään vertoja
ulkomaisille j a vielä vuosi sitten tar.
jolla olleet korvlkeluontoiset kankaat
ovat saaneet väistyä kokonaan parem­pien
tieltä. Kotimaisessa tuotannos­sa
voidaan sanoa jo pian päästävän
sotaa edeltäneelle tasolle. Tosin kaik­k
i a eri laatuja el vielä voida valmistaa,
.sillä valuuttatllanne asettaa esteitä
raaka-aiheitten saannille. Värien
suhteen ollaan myös Jo voiton puolel­la.
Joskaan vielä ei olla normaalilla
tasolla. Esimerkiksi Sveitsistä saa­taisiin
hyviä värejä, mutta tässä jäl­leen
kohtaavat valuuttavaikeudet kau­pankäyntiä.
Mitä tulee villakankalt-ten
tuontiin, niin Englannissa nl tä
saadaan tänä vucnna entistä vähem­män,
mutta sen sijaan on niitä tuo.u
ja yhä luvassa runsaammin Ranskas­ta.
Hollannista. Belgiasta Ja. Tans­kasta.
Sellaista maaseudulla su:3i-ossa
olevaa kangasta kuin diagonaalia.
ei vielä ole riittävästi saatavissa. Sa­ma
koskee villalankoja, koska käytet­tävissä
olevasta villasta suurimmaks
osaksi valmistetaan, kankaita.
Valmiista puvuista ja päällystakeis­ta
el tule syys- ja talvikaudella ole­maan
puutetta. Ja valikoimatkin
muodostuvat yhä run.saammiksi, niin
e t t ä jokainen voi löytää sopivan ja
mieleisen. Työvaatteitakin saadaan
nyt enemmän sen jälkeen kun pakko-valmistus
tukkityömaillc on lakannut,
sadetakkeja ei sen sijaan ele ollut
kaupoissa, vielä kysyntää vastaavaa
määrää.
— Pakistanista lähetetään vuosit­tain
ulos 30,000,000 paunaa teetä.
SUOMALAINEN ELOKUVA
"JUURAKON HULDA"
cn kirjailija Juhani Tervapään romaanin mukaan filmattu. Se kuvaa
sattuvalla tavalla kuinka sisukas suomalainen työläistyttö. jok.^
tarmokkaasti itseopiskelulla ja kunnollisella työllä pyrkii kohotta­maan
sivistystään, pääsee kunnioitettaviin saavutuksiin.
ESITYKSET SEURAAVISSA PAIKOISSA:
XIPIGON, Art Sulander Hall. keskivUkkona, marrask. 30 p:nä
kcUo 6.30 Ulalla.
GERALDTON, Ukrainian haaU. torstaina, joolokoun I p : n ä 8 i.p.
HEARST, koulun alakerta, lauantaina, jculukuun 3 p : n ä klo 8 i.p.
SUOMALAINEN POHJALAISAIHEINEN ELOKUVA
"KOSKEMKYIÄN LAULU"
kuvaa reilun pohjanmaan kansan elämää ja voimakasta rakautta
lauluineen ja jännittävine koskenlaskuineen.
E S I T Y K S E T SEURAAVISSA PAIKOISSA:
NIPIGO.V, Art Sulander Hall, keskiviikkona, marraskuun 30 p : nä
keUo 9 illalla.
GERALDTON, Ukrainian haali. pei;jantaina, joulukuun 2 p : n ä 8 i.p.
HEARST, koulun alakerta, maanantaina, joniuknun S p : n ä 8 i.p.
Pääsy kaikkiin iUaisuuksiin 75c ja h^psel 50c
10 AP.
Lukee pestin. Kirje Times Maga-zinelta,
jossa ilmoitetaan, e t t ä hänes­tä
tulee heidän "Tämän vuoden merk-kimies".
Pelkää, että julkaisevat h ä ­nen
kuvansa, jcs.sa cn tuplaleuka.
Sähkösanoma William Randolph
HeärstUtä: "Haluan nimellänne va­rustetun
kertomuksen taistelustanne
Imperialistista Venäjän kommunismia
vastaan. Maksu $10,000." Läliettää
vastauksen: "Kohottakaa $15,000, h i in
paljastan kuinka venäläiset suunnit­televat
hyökätä Californiaan Stan­ford
punaisten avulla."
Kirje kenraali Francisco Francolta:
"Tarvitsen terästehtaan myöskin.
"Kuinka te menettehtte kun säitten
$20 milj. Washlngtonista?"
Vastaa: "Kallis toveri "Franco, te
ette ole kylliksi v:semmalla. Alkakaa
lainaamaan Leniniä. Minä lähetän
teille Leninin valitat teokset."
U AP.
Kuluttaa puoli tuntia peilin edessä.
Hymyilee, rypistää otsaansa, työntää
alo'; alaleukansa. Murehtii tuplaleu-kaa.
Se:.soo tuolill?, olettaen .sen ole­van
torin ääres.sä oleviin parvekkeen.
Panee soimaan grammofonilevyn. jo­ka
jatkuvasti toistaa: "Heil Tito! Heil
Tito! Heil Tito!" Vilkaisee ympäril­leen
ollakseen varma ettei kuka? n kat­so,
jonka jälkeen kohottua kätensä
ja työntää leukansa ulos. Ajattelee.
'Hmm. näyttää .sopivammalta minul­le
kuin II Ducelle".
Kuulee työläisen ulkona viheltävän
fntei-nationalea. Kalpenee, putoaa
tuohlta ja ryömii vavisten vuoteen
alle. Huutaa nin paljon kuin jak­saa
"Eläköön Neuvcstoliitto!" Rau­hoittuu
kun vihellys häipyy etäisyy­teen.
' tulee pois vuoteen alta. cikco
kurttaantunutta samettista univormu­aan;
vilkaisee varovasti akkunasta ulos
nähdäkseen onko työmies jo kadonnut
ja panee "Heil Tito!'' levyn hyvin
kuuluvasti soimaan ja saa takaisin
entisen mielenlaatunsa.
12 PAIVALLA
Pukeutiui uuteen univormuun kiin­nittäen
huolella 486 prenikkaa pai­koilleen,
menee .puoleksi tunniksi rat­sastamaan
valkoisella hevosella, jolle
on annettu nimeksi "Proletaarinen
vallankamous". Saapuu takaisin pa­latsiin,
pukeutuu toiseen univormuun,
johon on kiinnitetty 551 prenikkaa.
lähtee ajelulle moottoriveneellä, jclla
on nimenä "Toveri Truman". Palaa
palatsiin ja pukeutuu toiseen univor­muun,
jossa on vain 226 prenikkaa.
Pelaa pari biljardipeliä. Vetäytyy lu-kuhuonecseen
silkkisessä kylpytakissa
ja valmistaa puheensa kcseptia, joiaka
nimenä tulee olemaan "Sosialistisen
työn kunnia".
Mainiota! Presidentti Truman ja ko­ko
kongressi ovat erinomaisen iloisia
kommunismin rakentaiftisen edistyk­sestä.
Mutta .sanokaapa minulle, m i ­tä
kommunistit ajattelevat?" ^
Tito: "Kommunistit? Luonnollisesti
me heitämme heidät v?nkeuteen. Jo­kainen
tietää ettei kcmmunisti;n
kans.sa voida kommunismia raken­taa."
2 IP.
Vetäytyy lukuhucneeseen, jossa tar­kastaa
.suurta karttapalloa. Painaa
sormensa sille kohdalle, johon on mer­kitty
Jugoslavia .antaa sen sitten liik­kua
Unkariin, Bulgariaan, Albaniaan,
Tshekkoslovakiaan, Puolaan, Neuvos­toliittoon
ja yhä edelleen kunnes se
ulottuu koko maapallon yli, sulkee
silmänsä ja mutisee hurmaantuneena,
"maileja mailien perään ja kaikki mi­nun".
Vaihtaa univormua — tällä kerral­la
sellaiseen jossa on ainoastaan 44
prenikkaa, joissa yhdessä on kirjoitus
"Titon ritarikunnan ansiomerkki".
Kirjoittaa konseptia puheeseensa,
jonka nimenä tulee olemaan "Bolshe­vikkien
vaatimattomuus" .
3 IP.
Life Magazinen valokuvaajan ta­paaminen.
Istuu mallina ilman v a l i.
tusta ja vaihtaa univormua 12 kertaa.
Lifen valokuvaaja: Marsalkka, minun
täytyy tunnustaa, että te olette ur­hoollinen.
Marsalkka, te kestitte v ä ­lähtävien
sähkölamppujen aiheutta­mat
kärsimykset erinomaise.sti."
Tito: (Kainosti hymyilleni "Maail-[
manvallahkumouksen asia on persoo­nallisten
kärsimysten yläpuolella. S i ­täpaitsi
Stalin sanoi kerran: "JBolshe-
' i k i t o v t erikoi.s3£sa muotissa valet­tuja
ihmisiä'."
Lifen valokuvaaja: "Marsalkka, te
olette hyvin fotogeeninsn."
Tito: (HoukuttelevastiI "San:vatko
ne niin Höllywood:ssa?"
Vaihtaa univormua, jossa 6n 112
prenikkaa, niiden mukana yksi suurel­la
timantilla varustettu, jossa sano­taan:
"Titon tuplaritaiikunnan ansio­merkki."
sojen
ja vapaus Kirj. J. Viktorov
4 IF.
Jugo-slavian työväenlähetystön ta­paaminen.
Työläinen: Marsalkka, ruoka ta varain
' hinnat kohosivat jälleen viime viikol­la."
Tito: "Kaikki mikä menee ylös pu­toaa
alas."
Työmies: "Mutta ne eivät ele vielä
pudonneet.
Tito: "Se johtuu siitä, cttii ne ovat
niin korkealla. Antakaa niille aikaa,
kyllä maan vetovoima toimii vielä."
Toinen työläinen: "Marsalkka, her­ramme
ovat takaisin ja ne kiristävät
meitä."
Tito: "Se johtuu siitä, että ne r a ­kastavat
teitä . Missä muu.ss.i osassa
maailmaa te löydätte sellaista liikut­tavaa
esimerkkiä veljeydestä?"
Toinen työläinen: 'Mutta . . . "
Tito viittaa salaiselle poliisille heit­tämään
työväenlähetystön ulos ja
vangitsemaan sen miehen, joka sanoi
'•mutta" ja asettamaan hänet sj-j-tök-see
; mnanpetoksesta.
Vaihtaa univormua — tällä kerralla
sellaiseen jossa on vain 33 prenikkaa.
nMci^n m ikana suuri helmillä reunus­tettu,
johon on kirjoitettu: "Titon pro.
letaarisen ritarikunnan tuplaristi"
5 IP.
Vetäytyy lukuhuoneeseeiv jo.ssa k i r ­joittaa
elämäkertaansa. Hän kurjoit-taa:
"Heti alussa kuulin kuinka tule­vaisuus
kutsuu minua . . . "
Puhelimen soitto keskeyttää. Pit-
Paivalhsen jälkeen saa pitkänmat- I känmatkan puhelu Churchillilta
puhelun Washingtonista Dean i Tito: -«Vinnie. Winnie. sinä vanha
Achescnilta. Vaihdettuaan tervehdyk- ! bolshevikki! Kuinka voit?"
Tämä on tapahtimut ensimmäisen
maailmansodan aattona. Englanti
oh jo pannut kaiken toivonsa viimei­seen
korttiinsa sinä monimutkaisessa
diplomaattisessa pelissä, joka myöskin
Ranskaa piti aika levottomana. T ä ­män
pelin jälkikaiuksi muodostui Ed­vard
Greyn kiertelevä vastaus hänelle
suoraan esitettyyn ky.symykseen: "yh­tyykö
Englanti sotaan? Englannin
ulkoministeri "unohti" joksikin aika
antamansa lupaukset, vetosi parla­menttiin
ja kehoitti luottamaan Eng.
lännin kunniantuntoon. Silloin sen
ajan Ranskan Lontoon lähettiläs J u ­les
Gambo kllhyksissään huudahti: •
— Tietääkö Englanti sitten, mitä
on kunnia?
Tämä tapaus tuli mieleeni luettua­ni
Bevinin yleiskokoukselle pitämän
puheen, joka on jälleen todistanut,
että Britannian imperialismin diplo­matia
luopuu hyvin helposti kansalli-
.sesta kunniasta ja arvosta sekä maan­sa
suvereenisuudesta kapitalismin
luokkaetujen nimessä. Hän puhui ato­miaseesta
ja syytti Neuvostoliittoa s i i .
tä. ettei tämä ole tahtonut luopua
kansallisesta suvereenisuudesta ei-cä
alistua Amerikan määrättäväksi. It­se
Bevin sanoi olevansa täysin valmis
alistumaan Wall Streetille ja uhraa­maan
edustamansa maan suvereeni­suuden
ja kunnian.
Kysymys ei kuitenkaan ole yksis­t
ä ä n itsensä Bevinin palkkarenkiluon-teesta
eikä siitä, että hän kuuluu mo-nopolipääoman
siihen palkkarenki,
luokkaan, jonka riveihin oikeisto-la-bcuristien
ohella kuuluvat blumil.-viset,
saragatilaiset ja .schumacherilaiset.
Ky.symys on siitä, että Bevinin isän-'
nät, englant:lai-et monopolistit ovat
Churchillin — Bevinin t.ödelli-:"ia joh­tajan
— välityksellä avcimesii julista-neDt
luopuvansa maarisa kansallisen
suvereenisuuden puolustamisesta ai­van
samoin kuin ranskalaiset mono-
. poistit tekivät sen Queuillen ja ita­lialaiset,
monopolistit de Gasperin vä-lit.
vksellä.
Mikä on ( minaista tämän poliittisen
suuntauksen edustajille? Se, että he
ovat samanaikaisesti valmiit riistä­mään
kansallisen suverenisuuden n i i l ­tä
mailta, jotka tavalla taikka toi­sella
joutuvat riippuvaisiksi heistä.
Nykyisen kapitalistisen järjestelmän
eräs tärkeimpiä ominaisuuksia onkin
juiu-i siinä, että kapitalististen mai­den
hallituspiirit kauppaavat edusta­miensa
valtioiden kansallista suveree­nisuutta
ja uhkaavat samanaikaisesti
heikompien tai riippuvaisuusasemassa
ole;'ien maiden kansallista suvereeni­suutta.
Porvariston poliittisesta sanastosta
on poistettava sanat "kansallinen su.
vereenisuus" samoin kuin myöskin sa­na
"isänmaallisuus". Tämä kosmc-politismin
"hiiva" juuri onkin nostat­tanut
houreellisia suunnitelmia "maa­ilmanhallituksesta",
inaailmaniMrla-mentista"
ja muista maailman jouta­vuuksista,
joilla peitellään Amerikan'
monopolien maailman herruussuun-nitelmia.
On hyvin kuvaavaa, että kapitalis­tisessa
maailmassa niin sanottua
"kansainvälistä yhteistoimintaa" p i ­detään
mahdottoman ilman kansal­lisen
suvereenisuuden menettämistä.
1 I P .
kan
asiat ovat, mar­sia,
jota seiu-aa:
Achescn: "Miten
salkka?" '
Tito: "Hyvin! Hyvin! Me kuljem­me
täydellä höyrj-llä eteenpäin kom­munistisen
Jugoslavian rakentamises­sa."
Acheson: "Bravo! Erinomaista!
Churchill: "Istuin juuri päivälliselle
ja tunsin itseni yksinäiseksi ja siksi
ajattelin juoda kanssasi pitkän mat­kan
maljat.
Tito: "Oh Wimiie, Winnie. kuinka
liikuttava olet minulle. Sellaisen kan­sainvälisen
proletaarisen solidaarisuu­den
kanssa emme voi epäonnistua."
Täyttävät pikarinsa viinillä.
Tito: "Valmis."
Churchill: "Valmis." ^
Yhdessä: (Kovaa ja innolla) "Elä­köön
maailman vallankiunous! Hur­raa!"
Tito: (palaten elämäkertansa luok­se
kostimem silmin kirjcättaa) "Heti
alussa kuulin kuinka tulevaisuus kut­sui
minua . . ."
Viini väsyttää h ä n t ä ja h ä n vaipuu
rauhattomaan uneen. Hän herää pian
kun työläinen kulkee h ä n e n akkiuian-sa
sivu viheltäen Internationalea..
Tito jälleen nukkuu, mutta paina-
Jaisimessa h ä n näkee tuhansien j u -
gc^Iavialaisten työläisten marssivan
Icatuja pitkm laulaen Internationalea.
Näin qn ollut myöskin sen Marshall-suunnitelman
laita. Joka on m i t ä koh-talokkaimmalla
tavalla iskenyt Mars­hall-
maiden kansallista suvereeni­suutta.
Aivan samaa voidaan sanoa
Pohjois-.'ltlantin sopimuksesta, jonka
tarkoituksena on kansallisen suveree­nisuuden
riistäminen sen allekirjoit­taneilta
malltji. On hyvin kuvaavaa,
e t t ä itse sotamarsalkka Montgomery
hyvin halukkaasti korostaa sitä, ettei
h ä n enää ole "englantilainen" soturi,
vaan "kansainvälinen". Olisi oikeam­pi,
jos sanoisi: "kansainvälinen kon-dottieeri.
Tämä on täysin lainmu­kaista.
Kun poi-varisto, enslvuorossa
Ranskan, Belgian, Hollannin j a mui.
den miehitettyjen maiden sum-porva-risto
harjoitti Hitlerin Euroopan val­tauksen
aikoina yhteistoimintaa Hit­lerin
kanssa, n i i n voidaanko sitä pitää
sattumana?
Porvaristo ei ole isänmaallinen. Se
on vain rahap ystävä. Taistelu mie­h
i t t ä j i ä vastaan kuului sodan aikana
kansoille, isänmaaiuakkautta tunsi­vat
vain kansat Ja parhaimmiksi isän­maanystäviksi
osoittautuivat työläi­set
ja työväenluokan etujoukko, kom­munistit.
Imperialismin ja taantu­muksen
leirissä ori tehty loppu kan­sallisesta
suvereenisuudesta. Sen s i ­jaan
demokratian ja sosialismin lei­rissä
se on säilynyt. Tämiän leirin
kansat pitävät korkealla isänmaalli­suuden
lippua, arvonsa j a kunniansa
lippua, i Nämä kansat seuraavat Neu.
vostoliiton osoittamaa esimerkkiä,
Neuvostoliiton, joka el suojele vain
omaa suveresnisuuttaan, vaan myös­kin
jokaisen pienen maan suvereeni­suutta.
Neuvostoliitto noudattaa t ä t ä peri­aatetta
myöskin ulkc politiikassaan.
Kucmintangin edustaja on Y K : n
neljännessä yleiskokouksessa parjaten
hyökännyt Neuvostoliittoa vastaan ja
saanut tällöin tukea — Englamiin
edustajalta. "Liikuttava" yksimieli­syys!
Onko historiasta j o kokonaan
pyyhitty pois opiumisota? Onko jo
unohdettu epäoikeudenmukaiset sopi­mukset?
Ehkenpä englantilaiset ovat
jo unohtaneet "ulkomaalaiset settle-mentit'?
Eikö Neuvostoliitto ole o l ­lut
ensimmäine:i suurvalta, joka on
luopunut;' kaikista niistä etuoikeuk­sista,
jcita tsaarin hallitus on aikoi­naan
itselleen hankkinut?
Olemassaolcnsa 32 vuoden aikana
Neuvostoliitto on aina puolustanut
pieniä ja heikkoja maita.
Periaatteilleen uskollinen Neuvos­toliitto
täytti toisessa maailmanso­dassa
historiallisen yapauttamistehta.
vänsä. Koko Eurooppa pelastettiin
hitler-rutcsta neuvostokansan sanka­ruudella
ja sen suunnattomilla uh­rauksilla.
Sen i t ä o s a a n syntyivät
kansandemokratian maat, joiden kan­sat
määräävät nyt itse kohtaloistaan,.
Ulkomaalainen taantumuslehdistö ni­mittää
vihanvimmassaan näitä mai­ta
Neuvostoliiton "satelliiteiksi". Tä­mä
katala j a tTOcrä parjaus el kul­tienkaan
pysty » u u t t a m a a n tärkeää
historiallista tosiasiaa, sitä, e t t ä Neu­vostoliiton
ja kansandemokratian
maiden välinen ystävjrys jatkuvasti
lujittuu. Tällainen ystävyys perustuu
osapuolien tasa-arvoisuuteen Ja sii­hen,
että se turvaa näiden maiden
suvereenisuuden. Nämä maait eivät
ole vaihtaneet kansallista suvereeni­suuttaan
Marshall-suunnitelman "hy-vyjksiui",
joista länsl-Eiu*oopan kan­sat
nyt kärsivät. Kansandemokratian
maat ovat saaneet Neuvostoliitolta
suurta apua säilyttäen samalla kan­sallisen
suvereenisuutensa, taloudelli­sen
ja poliittisen itsenäisyytensä. Ne
ovat pelastimeet talouspulista, työt­tömyydestä
ja WaU Streetin määräyk­siltä.
Pysyvintä ystävyyttä on seUainen
ystävyys, jqka pohjautuu tasa-arvoi­suuteen.
Jutiri siinä on demcdcratian
j a sosialismin leirin murtumaton voi­ma.
Tanaan, samoin kuin olemassaolon­sa
kalkkina 32 vuotena, suuri Neu-nen.
sillä t ä h ä n mennessä on liit<Hi
hiihtojaosto myöntänyt Jo satakunta
kilpailulupaa j a uusia on yhä ttilossa.
Liiton mestaruuskilpailut pidetään
ensi talvena kahdessa osassa, nimit­t
ä i n B-ryhmän helmHr. 11—12 p nä
Popinniemessä Ja A-rytaman maalis-kuim
18—19 pnä Savonlinnassa v i i ­meksimainittujen
kilpailujen suoritus­päivien
ollessa siis varsin myöhäisenä
ajankohtana mahdollisten lämpimien
kevätpäivien vaaravyöhykkeessä.
Muita talven suurtapauksia ovat
helmikutm 18—19 pnä Kuopiossa Ja
maaliskuun 4—5 pnä l^okialla toi­meenpantavat
kansainväliset kilpailut,
joihin toivotaan edustavaa ulkomais­ta
osanottoa.
EI M U K A A N SALPPAUSSELXLLE?
T U L : n h i i h t ä j ä t tudtin tulevat ot­tamaan
osaa Salpausselän kisoihin,
mihin on syynä se. ettei Hiihtoliitto
ole e i ^ halukas jatkamaan Idsojen
tuoton tai tappion Jakamista koske­vaa
sopimusta. Viime talvena kisojen
tuotto j a e t t i in sitra, e t t ä liahden H i i h -
tcseura kisojen pääisäntänä sai p ä ä l ­t
ä €0 pros. Ja hiihdon yhteistoimi-valiokunta
40 pros. .Ytv:n osuus taas
Jaettiin siten, e t t ä molemmat p ä ä -
liltot salvat 45—45 Ja ruotsalainen
liitto 10 pros. jaettavasta kokonais-sununasta
j a toisen puolen jakautu­essa
eri liitoille niiden edustajien s i ­joitusten
multaan. Viime talvena o l i
puJotteluhUhto Jätetty pois laskuista
Ja tappio-osuusklsoista jakautui l i i t ­tojen
kesken suhteessa 55—40—5. —
Toinen puoli jaettiin Jälleen sijoitus­ten
perusteella.
Viim^e talven kisoista koitui myös­k
i n TUL:lle huomattava ts^pio, mut.
ta tämä ei kuitenkaan olisi peloitta-nut
liittoa olemaan Jatkuvasti muka-na
kisojen Järjestelyssä edelläseloste-tuin
voitto- j a tapploehdoin.
Viime kesänä S H L ehdotti muutos­ta
t ä h ä n sopimukseen perusteella, e t tä
mahdollinen voitto olisi Jaettava pel.
k ä s t ä ä h liittojen osanottajien sijoitus­ten
mukaan. TUL teki puolestaan
vastaehdotuksen, jossa esitettl otet­tavaksi
käytäntöön samat suhdeluvut
kuin mitä yleistenkin käyttövarojen
jaossa on jaostojen kesken t ä h ä n as­ti
noudatettu. Koska SSL ei t ä h än
ehdotukseen kultet^caan suostunut,
n i i n on melko varmaa, e t t ä T U i :n
hiihtojaoston käsiteltyä vielä asiaa
tulee päätökseksi kielteinen vastaus,
mikä taas merkitsee sitä, etteivät l i i ­ton
hiihtäjät tule ainakaan ensi tal­vena
osallistumaan Salpausselän k i -
soiliin. Tämä on yhteistoiminnan
kannalta hyvin valitettava asia, inut^
ta syy ei ole T U L ^ n vaan SHl» etul-lutaktiikallaan
haluaa ilmeisesti rik­koa
tämänlaatuisetkin yhteistoimin­tasuhteet.
MÄKITUOMAREILLE ULKOMAI­NEN
VALMENTAJA
T U L tulee kiinnittämään suiu-ta
huomiota mäkituomarien kouluutuk-seen
j a siinä mielessä on suimnittellla
jonkun ulkomaisen ohjaajan kiinnit­täminen
määräajaksi liiton palveluk­seen.
VALMENNUSLEIREJÄ .....
HIIUITÄJILLE
HUhtäjiUe tullaan joulukuussa j ä r ­jestämään
kaksi valmennusleiriä,
joista toinen on tarkoitettu nimek-kä,
immUl£ lylynlykkijöllle Ja toinen
nuorille. Kevätka.udella on tarkoitus
aloittaa yleinen "valmemiuskampan-j
a " piirien puitteissa j a tällöin tul­laan
valmentajina käyttämään aktii-vihilhtäjiä.
Suomen tämän vuodep
halla-alue kasHtää
kaikkiaan 244 pitäjää
Helsinfci. — Suomen haUa-aIu« j u
t ä n ä vuonna huomattavasti laajempi
kuin viixae vuonna., joUoin se rajoit­tui
Oulun j a Vaasan läänien raja­pitäjiin.
Tämän vuoden halla-alueen
todetaan nyt ulottuvan aina Satakun­taan
ja etelä-Savoon saakka, ikäslt-t
ä e n kaikkiaan 244 pitäjää. Kymme­nessä
Oulun l ä ä n i n pitäjässä on halla-vahingot
arvioitu kaikkiaan noin 180
miljoonaksi markaksi. Josta H ^ p a^
veden osalle lankee noin 56 miljoonaa
markkaa.
— Vuonna 1948 o l i tuberkuloosiin
kuolevaisuus Canadassa 37.1 henkilöä
kutakin 100,000 asukasta kohti.
vostomtto taistelee vapauden j a rau­han
turvaamiseksi kaikille kansolUe,
taistelee n i i dm riippumattomuuden j a
niiden kansallisen suvereenisuudoi
säilyttämiseksi.
JOULUKOR
Nelji» exilalsta ..
Kobnea erilaista . . . . .
Sitten on postikortin auife.
tein vanhan ajan jor^
TOIA, sellaisia kuin
Suomessa.
^^^^oAsUnain 5c kappa];
Tilatkaa heti ennenkuin,.
loppuvat. *
Xähetetään kaikkialle C"
HTVX VALIKOIMA
En^IantUaisia
joumni
LAATIKOSSA
Hinnat vaihtelevat 60c aica
laatikko.
ERIKOISUUS
50 jonlnkorttia ja kuo«t
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISmx
COMPANY, LIMII
69 Sndbmy,
— Vähintään 150,000 juuiA!--
odotetaan saapuvan Israeliin
vuoden kuluessa, ilmoittaa;
teri Elieser Kaplan.
LIPEÄKALAA
KUIVAA JA LIOTETTUA
ANJOVIS-SILAKOITA
Monenlaaluisia SILLEJÄ
sekä
PUOLUKOITA
saatavana
HYTIN kaupasta
288 Queen st. W. Toronto, Oii
Puhelin EL. 2021
FINNISH STEAM BATH8
56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 ij
Perjantaina 1-12 i.p. ^
Lauantaina 1 i.p. - 2 a p
'• Sunnuntaina 8 a.p. -1 i p
NAISET:
'Keskiviikkona ja torstaina3-12iJi
. Perjantaina ja lauantaina M2 i]
PUHELIN EL. 2571
NELSON GARAGE
519 Dundas Sti VV., Toronto
PL. 6151 — AD. 0717
Pitkän Ja lyhyen matkan veto-palvelu.
— Autojen säilytystä.
Peter A. Vesa, B.A
Barrisler, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
• •
592 Danfortb Ani
(Near Pape Ave.) Toronto
. . . Y o u r BestBet in a
Moderate-Priced Acccrdio
HanurUla soittaminen cn haude
— erikoisesti silloin kuin. soitat
Crucianellilla. Direct Tone
tentti haussa Yhdysvalloissa
ItaUassa) sekä Magic-Ease para
nukset tekevät soiton helpomica
si, auttavat teitä saa^mttama
ihanan äänisoinnun vaikutuksen.
Tulkaa ja koetelkaa CruciaiKa
harmonikkaa . . . jonka on sm
nitellut Robert Pancotti, Amenö
huomatuin harmonikkainsinoea
Hinnoitettu §95.00 - S595.W
- »tjrydään n<2ksuehdoilla
Hintaluettelo lähetetään
pyydettäessä.
J. M. GREENE MUSIC Cfl
LIMITED
49-51 Queen St. E. Toronto »a
Tehkää p a i i r i « > t a p i y i r ^ n i » nyt matkaa varten
SUOMEEN ~ TASSKAAS — NORJAAN — R^O^SnS .
Lentoteitse keväällä Ja kesjia Montrealista tai New YorBs»
PnliiiimntVftpptlflrj^ taataan. fefn
Laivalla ensi syto^nä t ä i Joulmui j a samoin kesällä 1950 Ruotsio
tai Englannin kautta. Fahnmtatkapaikan saanti taataan.
ttilutessanne tuoda Jonkun henkOSn Oanadaan. avustamme tuio-luvan
saannissa J a niyymme täSItäpäin maksettuja tulohppuja.
Avustamme m^rös passien j a vUstanlen hankkimisessa.
TEHKXX FAIXKAnLAITKflENNE NTT
TäydäUset
Tiedot
Solttaö»
IM]
0. K. Johpson & Co. Klrjolttak»»