Vapaus, November 30, 1950

              |lvu 2 Torstaina, marrask. 30 p. — Thursday, Nov. 30
InUBEBTlt) — Independent Leboi
ot. fSnnlsh Canadians. Es«
ttSUitodlÄ^v.etli. 1917. Autfaorteed
«a iB*coiM| m9U ^ tbe Post ^CMD^^ Z>g)anmeDtj Ottawa, Pul}-
!^I|ied tlulee «eekiy Tuesdays,
stlMtfty» aiM Saturdays Iv Vapaus
tSUog Comimny Ltd., at 100-102
fit.' Wv Sodbury. Out. Cäntida:
Telepbones: Buslne» Office 4^420i.
Editoilal Office 4-4265. Mafiai^
E. Sufcst Editor W. EUuiuL Mailing
addreas Box 69. Sodbury, Ontario.
Advertising rates upon applfcatJctt.
Tranglatlon free of charge.
TILAUSHIMNAT:
Canadassa:
YbdyBvanolssa:
Suomessa; /
1 vk. dX» 0 kk. 3.25
3 kk. 24*0
1 Vk. 7im 6 «K. 3.80
1 vk- 750 6 kk. 4.25
^* t i t
S
I
IflMkaa maailman rauhaa
vi, ' . f s l m l / h {
4V V ' ' « i V
Napole^nimaisia eleitä tekevä poliittinen kenraali Mac.^Lrthut
joka kuvaavasti edustaa Yhdysvaltain hyökkäävää imperialismia
lÄkaa seurauksista välittämättä aloittaa sodankäynnin Kiinaa vas-
|i|a^j>^ J^fdiaeuteiset huhu tarkoituksena on ko-rfcälajyleistä
mielipidettä,.ker^^ jo tiistaina, että kenraali Xlac-
A i ^ U r a^^^^ itselleen '^oikeutta" ponimittaa /Mantshuriaa ja
^tysti' Kiinan muitakin osia, ^
fe^^ olisi kaikin mokomin saatava vältetyksi,
^ i ä se uhkaa koko ihmiskuntaa uudella verilöylyllä. Varmaa tie­tenkin
on, että jos kenraali Mac-\rthur sellaisen tyhmyyden tekee, et-fa
lähtee avoimeen hyökkäykseen Kiinaa vastaan, hän juuttuu silloin
Ifbteitöttömästi Kiinan miljoonien juoksuhiekkaan ja «kohtaa siellä
r^^n^ifaterloonsa, puhumattakaan nyt siitä, että hänestä tulisi Tyy-
;ti(3)Aieren maiden keisaria tai Yhdysvaltain presidenttiä, mihin hänellä
^j^ftptaan vievän toiveita.
i^^v-iKuipka edesvastuuttomissa käsissä on ihmiskunnan rauha ja onni
^^i^in km kentaaVi MacArthurin tapaiset miehet vievät historiassa
Öfti näkyväistä osaa, se näkyy p^
i l ^ l ^ ^ kerrottu, kenraali MacArthur aloitti
'lliahtipontisesti viime perjantaina poliittisen sotilasoperation juuri
^.idl^iu jolloin TCiinan Kansantasavallan edustajisto saapui YK:n is-
«ili^Qoh.lekemään syytöksiään Yhdysvaltain hyökkäyksien suhteen
*?*l*4t^ä39ään keinoja rauhan palauttamiseksi. Tarkoitus oli ilmeisen
'!(dvär^ M tehden julistaen, että 'Korean "sota lopetetaan
"^jöidttksi-j kenraali MacArthur antoi sotajoukoilleen määräyksen an-
44a'lymiäysiskun Korean patriooteille. Siten olisi taas saatu YK ta*
*-i^äd6i'i)Wtehtosiäsiau eteen, kuten ^ monesti ennenkin ja kenraali
^icArthtiVdlisi voinut sanoa demagogiiesti, ettei Korean kysymyk-
'Jsfcälä-Jtännata enää keskustella, sillä se asia on jo ratkaistu.
'•^pU.^-i^l^tika'.varma tämä öykkärimäinen kenraali oli onnistumisestaan,
1^ suuria sotaupseereita matkien henkilö-
"Hqtltaisesti Tokiosta Koreaan antamaan taistelu määräyksen ja ilmoit-
^^'täibBan/;ie!ttää/merikkalaiset pääsevät "jouluksi kotiin kalkkunapuoli'
-'}.^,^MiXiUa 'kun osoittautuikin, ettei korealaisia noin vain lyötykään,
•%Hn silloin nosti hirveän huudon kiinalaisista va-
"^ftÄehtpisistajä vaati, mikäli huhutietoihin voida(an luottaa, että hä-r
«eUö linhetaan oikeus ryhtyä pommittamaan Kiinan alueita! V
i ; '-'Kuinka mieletön tämä vaatimus cn, se ilmenee yhdestä ajjitus-
Iköktösta: Jos el Japanin miilitarismi, Kaukoidän suurmaana voinut
l^^kistaä Kiinan kansaa, niin miten kenraali Mac.\rthur luulee voivan*
5 sfi:siirtä;onnistua — 7 varsinkin kun hänen "voittonsa" Koreassakin on
* a^i?iä särmättä?'
xKuten sanottu, kenraali MacArthur ja hänen takanaan olevat voi;;;
JiAät haluavat seurauksista välittämättä ajaa ihmiskunnan uuteen veri-
•^ikkUn. Hän menettelee kannattajineen näin uhkapelurien tavoin,^
«"^t^fianevat elämänsä yhden ainoan kortin varaan.
Mutia iJfmiskunnan velvollisuus on estää tämä omtetto-^
• muus ja puhua päätiävästi sellaista mielettömyyttä vastaan. fcK-
'iäköön Koreassa viivyttelemättä välirauha ja vedettäköön sieltä
>i* pois kaikki ulkomaalaiset sota joukot, ennenkuin tulella Icikkimi'
•"• nkn johtaa onnefiomuuteen! Myönnettäköön Kiinan Kansanta­savallalle
sille laillisesti kuuluva paikka YK.n TurvallisUusneu-vostQssa
ja ryhdyttäköön ratkaisemaan Koreasta alkaen maaiU
man asioita neuvottelupöydän ääressä!
\ J05 UUSI sota syttyy, se aiheuttaa sanoinkuvaamatonta ohnetto-l^
muutta niin Canadalle kuin kaikille muillekin maille. Siksi olisi mie-
Mettömät sodanlietsojat tehtä\'ä yleisen imielipiteen painostuksella vaa-
I rattomiksi;
II
» " Ensi imaanantaina Torontossa pidettävät kunnallisvaalit kiinnos-
J tavat huomiota kautta Ontarion maakunnan. Tämä pitää paikkansa
( iiiyösCaiiadan suomalaisiin nähden, sillä.Toronto oh suurin suomalais-
' Jceskus tässä maassa ja Toronton suomalaisteji äänestysalueilla käy-
J Jläan hyvin kuumia otteluja edustuspaikoista.
* " .Toronton kunnallisvaalien yhtenä leimaa-antavana piirteenä on
J pojrvarien ja heidän apulaistensa yhtenäinen Ja häikäilemätön kam-
. ^jpanja työväen ehdokkaiden mustaamiseksi Ja työväen edustajiston
^Inahdollisen pieneksi saaminen. Oli ennen aika, eikä kovinkaan kauan
I» «Uettj jolloin torypuolue sai mielinmäärin hoitaa Toronton kaupungin
I ashiita. 'Mutta sitten tapahtui, että työfäiset saivat valituksi sellaisia
;ipäältäviä ja kyvykkäitä edustajia kuin Stewart Smith, Xorman Freed,
•i Charles Sims jne. valtuuston jäseniksi ja vieläpä kontrollilautakun-
: täänkin.
^ Tämä oli, ja on katkera pala niille torypolitikoille jotka ovat sen
kaupungin asukkaita kynineet kiinteimistöyhtiöiden Ja muiden raha-
5" ruhtinaiden hjTäksi. Työväen itsenäisen edustajiston sivuuttaminen
; oJF,näi|den voimien pääpyrkimyksenä — ja siinä ei mitään keinoja
•-kaihjfetöi Ottakaamme esimerkiksi Stevvart Smithin tapaus. Töryt
?>^ietävät, että Smithillä on toimintansa perusteella laaja kannatus ve-
^'rt^tRttaksajäih keskuudessa. Tästä johtuu, että sellaiset ''työväenleh-
I dit?' Kuin kultakatvoskapilallstien äänenkannattaja Clobe and Mail
* **feysivat" Yhdysvaltain, valtiödepartmentin linjalla kulkevan unionis-p
tin,-Ford Brand-nimeltäan, jonka ehdokkuuden himenomaisena tar-koituksena^
on \'etäa puoleensa sen verran työläisehdokkaiden ääniä,
T että. saadaan Smith vaaleissa häviölle.— ja siten työläisiltä estetyksi
* niin oikeistolainen kuin vasemmistolainenkin edustus kontrollilauta-
I kunnassa! Etta tällainen on suunnitelma, sen "yskän" käsittää mm.
LXoronton Vapaa Sana, joka viime tiistaina 'kirjoitti toimituspalstal-iVläanV
'''Kun siis suomalaiset menette ensi maanantaina Torontossa
[äänestämään . . . alkaa unhoittako antaa ääntänne Brandille . . . Mis-r
sään tapauksessa alkaa äänestäkö ketään kommunistia, joita on Smith
|j kontroUilaUtakuntaan ja muutamia valtuusmiehiksi . . . "
*J Toisinsanoen, Vapaa Sana sanoo sinisilmäisensä naiviudessaan
avoimesti sen. mita suurporhot todellisuudessa tarkoittavat: Kysymys
^.jö. ole «nr. Brandin valinnasta, vaan Smithin äänien hajoittamisesta ja
'.iTyÖVÄEX EDUSTrKSEN T.ÄVDELLINEX EHKÄISY! Kau-
(I nista ohjelmaa jonka johdosta torontolaisct maanmiehemme vetävät
II omat selvät johtopaatoksensa.
ji Me tiedämme, että torontolaisten maanmiestemme suuri enem-
.il.
Oscar Revonnieial,' I>ac du Bonnet,
Man., täyttää 78 vuotta joulukuun 1
jjälvänä. ^
MX9. r Dlaitdi SaUnlnen, Penagen
Trout Laiteita, Ont., täyttää joulakmin
1 piivänä 74 vuotta.
Hansa-täti Mclntosh Sprtngistä,
Ont, täyttää 73 vuotta Joulukuun 1
päivänä.
IleUt&i lUatio Sunbury. B. O., täyt^
tä^ joulukuun 1 päivänä 81 vuotta.
Onnittelumme kaikille merkSipäivän
johdosta.
Mitä muut sauovat
Tilme ianan(j>iiä' J» g t i n B t n i t a l ^ rtShtttnlk^ tälvoJtuint ankara lörasky
Ulotfgi aina aatftUlpoBi» «W(ka. -Yllia^levii kuV» m Vm IVaeners twa-cliHta
Ontarid-Järtrt>n tuimafUi,, iiöfesa 'ibyrsky kaatoi bnmoon 'tiseita
cabipia |a-'nOIita pitntmplä bnvilarafcenmxksia.
fcaaiitiu. ioko vakavaminiii tai ISevammln.
Noin 250 betOMö». loukr-
Toronton kunnallisvaalit
"KOBKEAT FAIÄAT" JA
IIINNANKOBOTVKSET
Hintojen kohoaminen johtuu kei­nottelusta
— eikä korkeista palkoista.
Taroän .todistamisek.sl sietää vertailla
tukkuhintoja teisen maailmansodan
huippukaudelta tämän vuoden 'hintoi­h
i n vifcne kuussa. ,
Sinkin hln,ta oli 8.7 senttiä pauna
toisen maailmaasodan aikana; viime
kesäkuussa se oli 15.7 .senttiä j a ko­hosi
siit^ 18.2 senttUn,
Romuteräksen <hinta nousi $18.73
tonnilta $37.50 j a sitten $40 tonni.
Värjätyn puuvillakankaan hinta oli
D.9 senttiä jaardi. Siitä se. nousi
15.2 senttiin ja lopuksi 21.8 senttiin
jaardi.
Kumin hinta oli (sodan aikana)
22.5 senttiä .gauna, sitten 28.2 senttiä
ja nyt C43 senttiä pauna.
-Missään yllämämituissa tavaroissa
ei viimeaikaisiin hinnankorotuksini
ole lainkaan vaikuttanut palkkojen
nousu. — U . E. News.
SOTAPOLITIIKKOJEN
"PERSPEKTIIVI"
. . . (Rahaministeri) Abbottin Iisa-eli
"pUtkubudjettl" vuodelle 1950 oli
r a i n esimakua valmisteilla olevalle
viillokselle. Thdessä verotuksen
kanssa. Jonka tavoitteena on "vähen--
täa kulutettavissa olevia tuloja" on
annettu kauppakamarin määräys te-olUsuuspoliatollle
"pitää paikkailuja"
kurissa. Ei mitään palkankorotuksia.
Jokaista palkankorotusta •::':-pidetääh'
kompastuskivenä '^puolustusohjelmal^
lamme". Mlteh me voimme m^es*:
tyksellisesti orjuuttaa, anteeksi "va>
pautta" koi-ean —' t a i kaikki muut
odotettavat "Koreat" — jos me t u ­kehdumme
palkkojen korotuksiin?
CflOPdalalsten täytyy vastpanottaq -sje
tosiasia tästä hetkestä alkaen, <'kutcn
määritellään Abbottin "iperspektUvis-t;
ä"> että heidän osakseen tulee "mei­dän
vapaayrittelläisyyöemme elämän­tavasta"
korkeammat jCUokustft^lvjikj-set,
korkeammat verot, jrähoojay^
tilipusseista j a kunma :RuöUa' jpssarj
kln, jotta^ saadaan maallnui turvalli-.
seksi Wall StieetUle . . . — Tom a i c -
Ewen, Pacific Tribune. •
Rauhan suhteet Kiinan kanssa
Kirj. Charles Sims
itsemurhasuunnitelmalle.
laskelmiensa mukaan' s"ota
' Victoria. — l i ä l l ä pidetyssä Trades
and Labör Congressih maakunnalli­sessa
vuosikonferensslssa : kolitasi
presidentti R. K . Gervinin diktaatto-rikomento
ankaraa vastustusta edus­tajain
tahplta. Vain uhkaamalla use­amman
kerran lopettaa kokouksen,
ellei hänen määräyksiään noudateta.
onnlstiU presidentin ajaa vaatimuk­sensa
läpi.
I Kalastajain union edustaja Homer
Stevens estettiin osallistumasta isttm-toon,
vaikka häh öli osallistunut-
Montrealin kokoukseen llmäh että
hänfen osallistumistaan olisi häiritty.
EunnalUstyöläisten luiion edustajalta
•Peter WhittakerUta kiellettiin sisään­pääsy
sillä perusteella, että hänen val­takirjansa
oli- allekirjoittanut "pois­suljettu
virksulija. Myöskiii maalarien
union edustajalta John kihesiltä
kiellettilh pääsy äamulsttmtöon, mut­ta
laskettiin sisälle myöheiamli>.
'Presidentti Gervin sahoi töiäiiyän-sa
Montrealin kokouksen perussään­töihin
tekeihän lisäyksen pehisteeUa,
jonka muäaän "kommunistit ja hei­dän
seuraajansa" tulee erottaa Uhi-oista.
Paperityöläisten edustaja OrvUle
l^raaton, leipureiden edustaja Mel
kemmts ja katuvauftuty^lälsten edus­taja
E . E. Sturgeon johtivat taistelua
Gervinin diktaattorlkomentoa vas­taan,
vaatien edustusoikeutta k a i k i l ­le
osastojen valitsemille edustajille. .
K u n valtakirjakomltea lopiilUsesti
esitti kahden edustajan edustusoike­uksien
kieltämistä syntj'1 välttely, j o n ­ka
aikana presidentti Gervin uhkasi
kaksi kertaa lopettaa kokouksen. K u n
komitean esitys joutid äänestettäväk­si,
hyväksyttiin se vain muutaman
äänen enommlstöllä. Kokouksessa o l i
mukana noin 100 edustajaa ja äänes­tys
suoritettiin kättennostolla.
Viisikymmentä vuotta sitten .kuusi
imperialistista valtaa, Yijdypvallat^
Britannia, sakisä, Japani. VenSJä ja
Ranska, ryhtyivät rojvohyökkäyiseen
Kiinassa. Se nlmitettim iiok^ariso-daksi.
Ulkomaiden joukot hayittivät
Kiinaa, ryöstivät sen vanhat pyhäköt
j a . häpäisivät. sen kansaa. 6e b l i
suurJpihrteinen imperialistivaltojen
yhteinen tunkeutuminen Kiinaan. Sen
tarkoituksena o l i : Hävittää itsenäinen
K i i n a , leikellä se paloiksi .ja tehdä:
sen asukkaista lmp^rialistivaltojen'.or-.
jia. He määräsivät Kitaan maksa­maan
$30,'0DO sotaltulu ja. jT. f
Tällä hetkeUä yhdysvaltalaiset, im­perialistit
oijottavat sormi' lilpa^ii[»l-l
a uutta tilaisuutta hyökätä Kiinaan.
Canadan, Britannian, Ranskan;
Saksan j a : Japanin valtiaat ja^ poli-tiikot
antavat kannatuksen tälle mie­lettömälle
Heidän
Kitaaa vastaan takaisi heille i^jätto-masti
sotatarvetllauksfa j a rajatto­mia
voittoja. He uneksivat Iciiinka
tämäri rikollisen toimenpiteen avulla
voitaisiin Aasia palauttaa imperialis­min
rilstoalueeksl. . "
Käyttäen Korean sotaa keppihevo­sena.
Yhdysvaltain hallitus suorittaa
kiireellisiä manööverejä vasallensa
järjestämiseksi YK:ssa h]^äk^j^eEän
K i i n a n Kansanhalituksen julisiaml-sen
b}-ökkääjaksi, etta Y K :n-< yleis­kokouksessa
voitalsim enemmistösnrää-nlllämäärätäränkäistlksi
södaftiatöit*
tamlneri K i i n a a .-vastäank .-Tämä^ron
se ilkeä j^totuusi-jota el; v6täa^sala4ai ;
ä>Ä^haskeliBeltö Yhä
t i l k k a jJAtaa^sbtäa^.^*^ ; /iTOäll'
Streetin kätyri- Ohlang Kafc-sheai. ön
saanut $3 blljobnaa rahana; a^m;^}^-
staa Ja viiden miljoonan nrielxen/y^g;-
rustamlseen /riittöyto^; te^^
Jänkklenj.kenraaUt,-ja m^
J^arjblttiyat tämän' 'armeiiah.^^^^^^ 'V
iraiSMOSA '«SUOJELtJKSESSA" ^
lua itsenäisyytensä puolesta tyran­nia,
kuningas George vastaan, nimit­ti
US :n presidentti Georke Washing­ton
heitä v^auden sotilaiksi. Nykyi­nen
Yhdysvaltäto presidentti nimit­tää
heitä rikollisiksi hyökkääjiksi.
Kutsuessaan Amerikan kansaa tais­telemaan
rauhan turvaamiseksi K i i ­nan
kanssa; U S : n . ^mmunistlsen
puolueen puheehjohtaja William
Poster sanoo:-
' "Yhdysvaltaih4tallitus, voittamatto­massa
kjryliillisyydessään, on päätfy-liyt
Kiinaa vastaan ki^bdlstuneessa
hyökkäysten sarjassa siihen, että k o h ­telee
tätä maata Y K :ssa kuten hyök­kääjää."
. SOTILAALLINEN KATASTROFI
"Jos Wall Streetta onnistuu provo­soida
kiina-vastataen sota, mihin se
nyt pyrkii; nimi(^utuloksena tulee
olemaan valtavien Ihmishenkien me­netyksen
Ohella se, että Y3i<^ysvallat
kärsii suuren poliittisen Ja sotilaal­lisen
katastrofto.
" O n korkea aika Amerikan ihmis­ten
pysäh^rttää loukkausten, vää­ryyksien;
prpyokaattoristen tekojen ja
hj'okkäystenxinenetelma, j(Äa on o l ­lut
ominaista: Amerikan K i i n a n poli­tiikassa
jaio}^ nyt on huipentumassa
avoimeksi sodaksi. Meidän tulee
omaksua rj-st&yällisen ja demokraat­tisen
yhteistoimintian asenne Kiinan
kansaa; kehtaan. Tämän laiminlyö­minen
Jaj W ^ l l Streetin sotapohtli-kan
seurgamlnen el voi jcöitaa muu­hun
kuin'lukemattomien amerikka­laisten
. ja^ikllnalaisten thmisihenkien
tarpeettomaan menetj^een j a Y h ­dysvaltain,
loertämättömään romah­dukseen."
>;-;•:-•.
Föster- on iOikeassa. Myös Cana­dan
lyöväenlilkkeen kaikkien osien
kaikkien ' mielipideryhmlen, tulee
päättävästi vaatia St. Laurentin halh-tusta
tUnnustaniaan K i i n a n kansan-ballituksen'rr
että Canada seisoo K u -
nan kanssa säilytettävän rauhan puo­lesta;
että pi.-mjtään kannatusta a n ­neta
niille' Yhdysvaltam haUituksen
pyrkimyksille,-joiden tarkoituksena on
kietoa Canada rikolliseen itsemurha-sotaan
ystäyällista Kiinan kansaa
vastaan.... , , ,r
Suomen itsenäisyys-juhla
Pt Artharissa
Port Arthur. — Suomen itse-näisyysjahlaa
vietetääp C S J : n a -
saston haaliUa sQQn::ntalna len&i-kmm
3 pnä, alkaen kello 8 ip.
Ohjelmassa on puhe, jossa selos­tetaan
juhlan merkitystä," seka
muuta ohjelmaa knten rono, soo-lolaulaa,
pianosoolo, soittoa, tyttö-kvarietUta,
iskulaisten voimistela-esityksis
Ja yksinäyföb^nen n s y -
• telinä.'"
Tervetuloa Juhlaan läfieltä ja
kaukaa.,.—Kynä;
i-SITÄ
(TÄTÄ,
£lTi|SK¥T
— Montako^Utmaa sasoliinia
tonne t a n U o^
— E n tiedä, mmulla ei ole koskai
ciict rajiaa Ostaateiffni a i t a ti^teBi:
V Englantilätoen ktrkko"^ ÖU simts
laina tupaten tä^bmä, ymSca. tSiiA
pastori. mä^r^ie^iSän 1
puolei^n ' m i e h e n ' ' '
PETEi
aECT$
ShkStarpeidei
™ ^ urakoi
DIALS
68 Sbonia
Fort Artbn
koen mennä sisälle, mutta vartiota;
tavä mies estää hä^et. K o i ) mlts 4
littaa, että 2iän vain h^uaa ^äsfl|: , •» .
tapaamaaö erästä S i i l t h i a ' l a ^ 9 iBSUl-BliC
kysymyksessä on dämän Ja ksigli
man iysymys, suostuu vahti pSSk
niään hänet sisälle kuitenkm VBtä g HarOllItO
taen: ^ AflphaU SI
— i -Hyvä on f lc»njatrtakaa vafai sii
le, mutta h e l v ^ t i sinut perii jos t« A flbre Glas
paan sinut siellä ruokailemassa.-
4fY<HȀSTYI
"Onko tääUä J4>lilx^ni)son.iiä&]!
nnomkaisCS; o l e » ibäsea i s o i^
haluaisin tevatä JiSntä."
''Hän mutta ehti jmuri laitti
teidän hauta^dslhuie." ' >
PANKKIIRIT IHMEISSÄÄN
PORTORICOLAlStEN
~ kesäkuusta- lähtien ori • "J^dysvafc
täin silisfemäjs laivasto pitänyt # ö r -
iribsaa*'^ (^aiiiifäiä/ "subSfeÖuksfessaSh''.
arbhta • feertäa - o*ät • 5^^%5^'ltalälset^
pdn*iiätlJikblieet''^ifömiKittWieet^~^^
hän toHiputik^ja' W^i^y' '' ' i ' -^
Ja, huolimatta sUta,-että mä«l«fiäin?
kaiisdjen enemmistö-on tuniiustänut-
Kilnari Kansantasavallan (Intia, - B r i ­tannia,
Ranska, Pakistan ja •Neu­vostoliitto
tynhustanefden joukossa)
Ylidysvallat ort estänyt Kiinan saa­masta
paikkaa Y K :ssa; • . i -
Kun Lafayette ranskalaisten v a ^ a -
ehtoistensa kanssa 1776 t u l i ' A t l a n t in
y l i auttamaan amerikkalaisten taiste-sai
vuonna
Fannarit kärsivät
vehnän "huonoudesta"
LUttoiiaUltuksen tilastotoimiston
löpulilsteh arviotatien miikaah 'Ca­nadan
vehnäsato tänä vuonna oli
481,730,030 bushella, verrattuna
403.000; bushelih satoon edelliset^
vuonna. Canadan 'keskinkertameh
vehnä^to yiimekslkuluneen kymme­nen
vuoden aikana on oUiit 394i0OO,-
OOQ bushelia.
Iftuista viljalajeista saatita T.'1950
-(sulkumerkeissä viime yUöden Sato)
seuraavanlaisia satoja: KaiUraa'«0,-
328.000 bushelia <317i&16,000). dhfaa
171.328,000 lW;äielia (120.403*000), pel­lavansiemeniä
4,540.000 (2.284.000) jä
ruista 13.346.000 (10,110.000).
Muider&in satojen suhteen on h a ­vaittavissa
yleistä nousua, paitsi-, el
herne- j a papusädpssa. . ^ . •.,
Tämän vnibden pepinasatp afyibl-^
daah 97.40Ö.(M)0 Wä^ell^t7Yen^^
89.200.000 buSheUp!. satOQn
vuonna. J^' I'.
Sc^rijuurikkaista odotetaan ennä­tysmäistä
satoa.- l.l«i>.COO'.tönniaf ver*'.
rattuna 858.700 tonnin satoon edelli­senä
vuöhna.
Tätä edullista, kuvaa^^JbiminentS^
kuitenkin se. että vcihnä on yläsesti
luokiteltu .paljon huono.Timaksl kulia
viime vuoiina. tarkoittaen se sitä, etta
farmarit saavat huöhbäimat hlixnah
siltä. Elo-lokakuun aikana suoritetuis­sa
tutkimuksissa on vain 50.9 prosent­tia
vehnästä hsväksytty No. 4 veh­näksi
tai sitä paremmaiksl. Vastaava
prosenttimäärä viime vuonna o l l 87.
".'New iTrdi*;i^"i^liiärraskuttf^^
•päiväiävv N^^Gmmtm^ima^
bSäajössä: ^ fbtSik&oy '*brtö löcph
ieyottomuudet hämmästyttävät täkä­läisiä
fInansslpiiflBja". S^Ä kirjoitta­j
a , Paul HeHernah; sahoo, että paiik-kiirit:
ovat hyvä,ksyne6t "ekonpntfsen
SÖ^ty&S^^i^iljä;
tapahtunut v l i m ' ^ 1 kuluneen % m -
; menen vudäeh aikana; ja että lie ovat
osoittaneet hyväksymlseiisä lainaa--
inallä yli $ltJÖ»ÖOO.Ol)Ö :i'öii;ö ijicon
yielöiyCayllisim' l ä i t ^ t o j hvUihin
'mfkMt^^ id;'::
'•'T,ttä'''iciitBoz
annetaan vä^1rälteinen_ haasie" k i r ­joittaa
JEfeffeniajiV ''hUoiim^^
tuksexL 'jatkuvasta menestyte ra-.
hoittäessaäh' saaren Jvblmä- j a '.iiuäi-distusläitbksla
yksllyisten varoilla, se
on jotakin sellaista mikä bn täysin
saiaperäisyydeh peitossa rähämäall-massä."
',
Äsiäliisesti pfuhueh ,'tämä> on alväii
yhtä salaperäistä k i l i n se. jös fiietsäh
eläin vastustaa sitä jäin tiikeri lipöt-täa
hampaansa" sen löiaän. -
Tosiasia on, että mainitut .$ibÖ,ÖDb,-
000 lataat edustavat vain yhtä piibita
Wall Streetta viime vuosina: suoritta­masta
Portb Ricon riiston tehostami­sesta.
-Toistua puolen on jPorto Ricoh
kansan köyhyys ja kärslmyliset.
Yhdysvaltäto pankkiirien antamat
lisälainat möt<sevät sleUä lisää kor­komenoja
ja portpricolalsten täytyy
jo hikoilla ylipainoisen ko^kc^uoröian
a l l a . - ; ' - '
Sokeriyhtlöt 'idskövät suuria vbitto-ja
tältä saarelta. Vientiyhtlöt. joiden
käsissä oh transpoxitilaitJoksen täy-
•delUnen' mÖnÖpoli, vievät toisen suu-jreä-
bsiE^ii: pankki-ja
väkimtuäili£keet jotka asiallisesti pJii-hueri
monopolisoivat sen maan f i -
hänssieläih^ba.'' saavat., bmah osansa
•vouoi^y^-i"
. Osittälhön tilmteko näistä seikoista
nä^iio^y kät^ihväifeeld-R
laniee öf' J*äyments" vuosikirjasta.
Seltsen*äÄVubäen aikana, 1941—1948,
mainlttin tietolähteen mukaan, Porto
Ricosta läiiäteliim ulkomaille tavaraa
;$SiS5i iniljdönätt ärvöstä.
:jSäinan|i^ikäj|sestl maksettiin trans-
;pbrtbj^^j!yä:^UU ja muiden
ialtosteAjiilkö sijoittajille $138
ifiiijbbhäa. ^Ti'oista sahöeh, lähes yksi
viidesosa vleg^öistä. maan päätubtan-hosta,'-
jnenji' ^ a l l Streetm palkkioksi.
(Tätoä bn,kbvin vajavainen selitys t i ­lanteesta
sikäli, ettei k.o. kirjassa edes
yritetä, vetää esim ertaäislä salattuja
Voitto-osinföja, kiiten pörtoricblaisilta
kiskottavia erlttäta korkeita ihmtojä
j^dySvaltaiaipista tavaroista jne).
Munöz Marinin hallituksen "keOilt-tämisohjefina"
oh täydellliieh vasta-kb&
tä tödelijseile -kehitlämischjelmal-le.
Sen sijaan että olisi autettu k a n -
saiilstä^teoiiisuutta täyttämään kan­sallisia
-tarpeita, se on perustanut
Wali Streetin pmistamah .hikipajäjär-jestelmäh,"
inikä tuottaa Yhdysval­loista
° taotetuista raaka-aineista t a ­varoita,
i n i t k^ lähetetään takaista y h -
dysvaltaiaisliie niarkkmbiile.
j^orto -llicon Teollisen Kehityksen
korpöratlpxii,, iJiikä bn Mtmoz M a r l -
n i h hallituksen laitos, lainaa rahaa
yhdysvalta^lsten omistamille uusille
laitoksille.' 'Tämä on verrattavissa
HYVINVOINTI LISÄÄNTYY
SOSIALISMIN- MAASSA
RAUHAN OLOSUHTEISSA
pavane
läietystl
I Isterlor f!!
Moskova. — Tehdastuote-i-ta varata
myynnit ohvat täm;än vuoden kol-^
mannen neljänneksen aikana 37 pro­senttia
suuremmat kuta vastaavana
aikana, edellisenä vuonna tiedolttaa
Neuvostoliiton keskustUastotoimisto.
Ru^katavarain myynnit nousivat 3i
prosentilla viime vuoden myynteihin
verraten, sisältyen tähän se, että so-i-kerin
kviiutus lisääntyi lähes kolman­neksella
ja eläinrasvan kuluts nota
puolella.
Seuraavassa ovat pääluokat kulu­tustavarain
.myyntien llsääntymisesfca
(nämä pvat prosenttimääriä edellisen
vuoden kuiutussen y l i ) : Puuvillakan­kaat
33, villankankaat 36, silkkikän-i-kaat
39, valmiit vaatteät 41. kudotut
vaatteet 33, Silkat 48, nahkajalktaeet
50, kotitaloussalppUa 52.
Tuotannon lisääntyminen (prosen­teissa
samaan aJiaan edellisen vub-den
tuotantoon verraten •-tärkeimmis­sä
teollisuuksissa oU seiiraava: " T e ­räs
17. kivihiili 11, sählOTvpima 15.
autot 44, traktorit 39 ja sementti^24.' ;?
f; teollisuuden tuotanto kbkonaisuu-^
dessaan noiisi yhdeksän kuukauden
siihen, että jps (hyvin alapalkkaiseh
teollisuuden työläiset keräisivät y h ­dessä
pääomaa työnantajilleen. L i ­säksi
Porto R i c on hallitus antaa n?iil-le
uusille laitoksille täydellisen vero-rapauden
kesäkuuhiin . asti v. 1959.
Mainostuksessaan tämä "kehityksen"
;-:prporationi osoittaa miten yhtiöt
voivat yksm. tämän verovapauden pe­rusteella
lisätä voittojaan puolella.
Vielä edullisempi mannermaisille
yhtiöille on työläisten palkkataso, V i -
ralltaen alinpalkkataksa — millä on
taipumusta olla käytännössä ylipalk-kataksaiia
— vaihtelee 15 sentistä 40
senttita tunnilta. Tämä siltäkin liUo-limatta
vaikka työläisten yksilöllinen
tuottavaisuus on edullisesti verratta­vissa
yhdysyaltalalsteri työläisten
tuottavaisuuteen. Täten, alhaiset
palkkataksat antavat lisävoittoa.
Sama Times l ^ t i , jossa ilmaistaan
pankkiirien "hämmästyheisyys"
osoittaa myös, että 75 uutta yhtiötä
oh mennyt Porto Ricoon iiälden iefi-koisetujen
perusteella, j a että tehdas­laitosten
kokcaiäisvöittö. mikä v.
1^40 oli vähän y l i $30.000.000. on kasr
vahut kolminkertaisesti. — Labor
Research Association.
aikana 22 prosentifla verrattuna
man ajan tuotantoon edeUisenä vtlti
Öaman raportto mukaan vjljjfeitj
nousi joldenkta a l u e i d e n ^ e di
ta säästtht6lsta huolimatta edc
vuoden tasolle. Saman raportm
kaan Neitvostoliiton -nrnonvlljelljät
vat saaneet kuluneen ylideksän
kauden aikana 130,000 uutta
rla, 66.000 combtaea, 66.000 trokia
koittaen ; tämä sitä; etta kone- j|
traktoriasemat: voivat tänä vuo
koneelUsteti kultivoida 28 prosentt
enemmän maata k um viime, vuo
Vudiihä 1930 Ozt teloiilkkakoult
jä mtlista korkeista oppUait
saanut 5 0 ^ n u o r i a teknikkoa
tötodistuksen, li&eutoen heihin 23fi.|
Oao insiiiöörlä.: t6knikkb3,.agmD(
j a ^conomMia - s ^ > 2^;00{> opit
jaa. jEcäkärm ja^^
spesialisteja. •
Konferb^
p(^t kotiin
töircH^to, — TOrbnt<xrt alii^en
teh 3yöläistenv^^^^ järje
rylimä päätU^ I s k e ^ pit
kOimemheSiäa VfiosBc^ot^sessa, vaati
päämihlsteri St. L a i i r e n t l a •
kutsumaan caiiadalalset': Joukot
K o r o t a . Päätöslausctaiassa
taan mm:
"Me enime usko Canadan osallistol
misen, tähän kansataiträliseen
oleVan Canadan parhaitaft etujen .1
kaista."
Edielleen päätöslaiiselmassa ;tod
taan, että Canadaii kansan ene
tö varmasti antaa hyväksymisensä!
Ie, kun.kutsutaan viiden suuren edu
täjät ikeskusteleinaaii l i i t ^ ^
tä j a jolloin yksi näistä, viidestä tB
olla Kiinan kansantasavalta.
Silta- ja teräsyhtiön'
työläiset saivat
13 sentin lisäyksen /
Vancouver. — Y l i .300 Bridge
Stbel i^htlöh työläistä sai 13 sentfi
korotuksen tiintlpaÄkoihta rieiivä
ieluj'eh kautta Söpimuö on taannÄj
tiva syyskuun 13 päivään asti.
mus bn allekirjoitettu sekä miif^n 1
yhtiön piUölesta.
tfjpistö otn niiden ehdokkaiden kannalla, jotka:
\''aslustaval suuren rahan suunnitelnuia ^valtuuston virkakau­den
jatkamiseksi.
2. Haluavat estää. Bay Streetin ma^valtauksen i a -keinottelun
'Suur-Toronton'' suunnitelman avulla ja etsivät tälle asialle demok­raattista
ratkaisua väestön etujen mukaisesti,
3. Ovat paljastaneet kiinteimistöpiirien suunnitteleman vuokra­laisten
uuden veron, vaativat kotien omistajille verohuojennustii, vas­tustavat
T T C : n kyytimaksujen koh)tusta jne. ( •
Ja kun Bay Streetin miesten ehdokkailla ön vallan vastakkainen
ohjelma, niin syjttäkuut sitten itseään siitä kun luotetut ja koetellut
työHiisten ehdokkaat saavat lisääntvTässä määrässä kansanjoukkojen
kannatusta.
Sanotaan, että "kai&ana oleva l a i ­dun
näyttää vlhrCSltä":"" "
J a kuten tiedämme, se pitää p a h ­kansa.
Mutta kuii sitä ^ u k a a ' katsoen
vih^feSitä ihäyttävää lafduhmaata l u -
veiäah ^luamaan. n i i n \lsem tulee
pettymyksiäkin. ;
Ottakaamme ayt esimerkiksi vaik­ka--
kaukainen Intia. Meille On k e r ­rottu
Intian satumaisista rikkauk­sista.
iÄn ">T)ftftt]Tyiyn -TftlrftPpViTti^fft
ruhtinaista" j a vieläpä selitetty, että
Intia o n t a i •'oll" Britannian Impcrlii-mta
helmi.
Mutta kovia tuntuu peUävältä tä-mäkm
•vihrey" ;
Michael ^traight sanoi jokin aika
sitten Ybrk Repiiblic lehdessä
jiilkaistussa artikkelissaan "suoraan",
kuteh hänen hlmehsäklh edellyttää,
että mtlassa bn sellaisiakin "miehiä
^ja naisia, jotä:a voivat eihkäistä Intian
kulkemasta K i i n a n tietä."
Samainen M r . Strafsht kertoi, että
Ihtla'tanatsee jökä vuosi 40OJOO6 tori-hia
teni^aähan niokaa ja -kofhotbia
tuotantoaan 12 prosenttia kymme­nessä
viibU^ssä "vallitsevan elintason
ylläpitämistä varten". TSKrtä siksi,
että paMsoH väkiluku lisääntyy nota
3,500,000 vuodessa^ eli -Jotenkin-sama^
verran mitä :,oh väkeä. Suomessa.
Straight -Hcäftbo "suoraan", että- I n ­tian
väfcUilViin lisääntymisestä huoli­matta
Iritiän tuotanto, mikä: sodan
aikana dco&oel 20 prosentilla, ön l a s ­kenut
viiddetf 1039 tasolle. Ja maa-taloustirotantö.
josta riippuu'hampaan
koloon pantaira. nousi w . l K 6 - ^ 9 t a ­sosta'neljällä'prosentilla
V. 1943, mut­ta
nyt se; 6id feainittujen vuosien tub-tantotasbn''
a.iapuplella —• j a kaiken
l i a k s i vubniiä 1943 kuoli nota 3 m i l ­joonaa'iSmistä
nälkään. —
Kuivanlaistia on siis Intiankta l a i ­tumien
"vÖtreys" joukoille.
Mutta koira'huoli ja pelko on siitä,
että tähiä'"iritialataen eltatapa" säi­lyisi
j a ettei "'ihtla menisi K i t a a n tie­tä".'
Puhukäämine kuitenkta edelleen
suilla suuremmilla. Loiitpon, Obser-verto
kirjiefenVaöitaja kertoo pöyris­tyttäviä
juttiija Intian kommunistien
julmuuksista'— ne miltei syövät syli­lapsia,
kutei} jnenettelivät ennen van­haan
Venlan vallankiimoukselliset
Tämä kommunistien terrori bn vält-
^ täinätänta ,JDQtiässa. kuten se o l i s l -
^äUlssodan aikana tarpeellista Suo^
m e s s a k i n— mulstetaanhan — siitä
syystä, että saadaan "oikeutetuksi"
rankaisu joukikueiden."demokraattiset"
menetelmät.
biivat valihiit vaihtamiaäh punikkeja
saksalaiseen apiilantaan, mUtta I n ­tiassa
ollaan sifci "sivistyneitä" ja
''demoki^ättisia'\ että Hiirisijbita ope-tetäaii
herran nuhteessa siihen 'autii-äaksi
tekevään Uskoon, jonka m u -
Säan tulee hytaysuin kuolla hälkään.
Mataittu kirjeenvaihtaja sanoo vie­railleensa
eräanläissh rankaisirretki-
•kumian mtiiänaitä-Hyderabadm ky-,
lisi'ä, m i ^ " l a k i ja järjestys otettito
vastaan Ilman innostusta". Ja sitten:
"Poliisiupseeri aloitti jolllakta h a ­janaisilla
kysymyksillä, 'mlUota koih-inunlstlt
oUvat Viimeksi täällä?' ' A u t ­taako
kukaan koinmurilsteja?' 'Ke
jclvät ielä Ilmasta, kuka antaa heille
ruokaa?' Pieni ryhmä (kyläläisiä)
katsoi maahan j a , o l l äänetönnä.
"Kapteeni NahjapiJa nousi ylös l a ­hoavasta
pfuriotuollstamiiiSiä kyläläis-^:
ten päämies oli varaniiut' liänelle.
Hän on erScoiskomisslonefi näillä a l u ­eilla,
vankka, .päättävä mies, joka on
saanut ofpetiäfsensä Oxfordissa . ..
'Nuo miehet valehtelevat' ihan sanoi.
"Nanjappa asttii; eteenpäta j a toi
kätensä kokb voimalla kahdesti yhtä
kyläläistä . . . sahom sitten pblUsille:
'Viekää tämä mies pois j a kuulustel­kaa
häntä asianmukaisestL' He vei­vät
hänet pois näköpiiristä,! mutta
el äänen kuulomatkan ulkopuolelle" . .
k im hän tuU takaisin, hän o l i t u n - ,
nustanut edellisenä yönä ruökktaeen-sa
kommunisteja.
" 'Ja jos hän ei olisi ruokktout hei­tä'
sanoi Nanjappa. 'he olisivat pelol-tukseksi
murhanneet hänet. Tästä
liuolimatta tämä on huonoa ainetta
j a lieiUe on annettava opetus.' He
vangitsivat keskl-ikäisen mleiben; van­jan
siltä kylästä..... Seuraavassa Itj
läÄsä vahgit päntUh pitämään
n i v^täkkalslBa fcäsiliään korva;
distään: j a tekemään liikesnä
kyykky^ Jä -höusuäsentbja kylä
ediessä. •.• ':"
" 'Raakaa', sahbl Äidnjappa,
nä tledäh Sen. M t i ^ a meidän tä;
saada heidät peikääinään em
meitä kuta kommunisteja.'
VNanjaiJps^ tehtävä ön kiiti
tön . . , 'I^ltiiaan ensin tähän pi
häiiiiskoi, että propaganda jä W
lÄffitqfj.xjnvat^r iaflial|ar :äseito
ttiuiiisteia vastaan- Ty&kennelträ
kiStisi k u u k k i t t a näiden talonpoi
keskuudessa, j o t ^ elävät' vata
taakseen, nukkuakseen Ja syödäk
hän o^ havatiumt etiä rObUnlö»
dai^Kxminklen KänsSkoora)
tfäi^UlsUl&^^a
paras keliib iäav^ityä^^^
Niiden jälkeen öh:^llä: alkaa refcj-meille
. . . \ '.y-, •
:^Y}i 6.000 tunnettua ^omanm
j a sympatiseeraajaa on vangittu
mekslkidimeenkblinen ja puolen
den aikana j a 4,600 oh vapau^j
tu . Kommunistit saatetaan ta;
ooA voimaketaota. Mutta tarvU
pitkä aika ennen kuin Bydera:
talonpojat c ^ i v a t rakastamaan sm
halutusta, mikä käyttää näitä voimv
keinoja
Kuten nähdään, niitä pahoja io^\
munistlterroristeja sivistetään
kaassa Bdtlassakin seka hilalla,
nmkUöimaUa. Icätefi myös bäpäisäB^
lä. kiduttamalla Ja vdafttanana^
siHä ^ o i i B i t -vbidsdn'
hemmlnkta" — mäSU ''laäda j»
Ml
pohelln E
19 S. Cun]
gnSTETS ENl
iJUtl: "Kyllä sto
et heittänyt
lattialle.
fiassi: Vieressän
Langi
R i
" B E A C l
«PHILCO"-F
lON.Cuml
KRO
231 S.Coiu
Tulkaa 1
Myymm
polttopuita
Myös OS
tai pieneir
100 SOUTH
Suoma
KALAA
Osuusliil
kuivattu
ohjeenne
laittamaa
kalaa.
Jos aie
me myös
silliä sei
Tehkä
IN
Tul]
WAI
Port AI
jestystä", valvotaan' OslOFdlD