1949-01-25-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ilk. 25 p. ~> Tuesda] IPir. «01 ifiT. 1...i...-.t^ Otttivm. FttV-loe Heefetf: Tnecdsjs, I and aincdajB fagr v«pai» BSttanu SYNTYMÄ- ' PÄIVIÄ n Oaoadassa: Bfor. Anna Syrjä Lockerbyita täyllä tänään 72 tuotta. Onnittelenunel ^bdfnalloliM: 1 vk. mk P te Japanin vaalit 1 Tttl 4irjoitta«isa on liäytetiävissämine vai» cpat^yd^Uset tWot ^ 1 ^ suontetuista Japanin ediuktuitava^leist^. 3$M(ta ^ riittävät toteaaiaao kaksi erjkoiseö ts|k^ta aeiM^a: 1) Japanin komrnumstit odtrttttua suuretnniian öiiiatniun vähän mustan taantiimtAsen siipta ja kyitsiä.' Japanin keisariksi sanotun yhdysvaltaiaisten nji^hitysjoultkojen / ^ i a ^ MacAnhurin ja Japanin MlHsevan IUQMQ s^^^^ rjqiiseiia tavoitteena näissä vaaleissa oli se, että koint^imiiiljeil A^lku- " tili^sä^ liäätAytniaeD voitaisiin keinoja -\^itsenuitta saac^ dikäis- 'iybij ja että |»ämbisteri Yoshidan johtama patitaairtiimukselllnen l^tt^lnratitvinen l i t ^ saisi yksinään didot0tnai| eoe^inls-lito eduskuntaan. Saadut vaalitiedot osoittavat, ett^ n^ilja -;jaM. UVOTtteet jäivät täyttymättä. Vaalien edellä Jaf^m ' iiiitafl^ ja kenraali MacArthurin mt^et ibnaisivat pdkons» slHli, että entisen neljän edustajan asemesta kommunistit voivat sajpda 8 "ehdo- .,iMista t«Blituksi. Tämä 'pelko" osoittautui "vaaran" albrvjöliiiifksl, . v l ^ Japanin kommunt^^^ voittivat 26 edustaj^patkj^aa, (.s. jf^RaiMP köinrtunistien kannatus oli nyt 650 pro!«ntUa sutifempi km «<teJ|i- Väaleis!^. Ja tämän lisäksi kävi vielä niin, ejt^ Voshfdan pm-iftmAidtiaen liberaalipuolue ei. saanntkaan ehdotonta eoejttnisi^» iian joutiU^^^^^^ 206 paikkaan eduskunnassa iniss$OQ 4(^6 ^i^^ . •' •'' ' ' Mhä yllämainittu kommuriistten vaalivoitto m p f i ^; Itiiilbeltl kannalta katsoen, se näkyy ehkä parhaltep ^tJPlft T<4(fosti(i 'pam pnä lähettämästä tiedonannosta, ii»wsä i§?Hit|^V -^^^ ~lteiei-arvoinett amerikkalainen WrkaiHja saiiöj, ett^ jfc^ ' ^ v a t kaksinkertaistuttaa 4-henkisen jäsenmääränsä j<3iiilul^^^ ''r|bitet(a6a eduskunnassa. Edelleen tämä ameriJk^laijien y i r i ö ö^ 'Aen sanoi, että kahdeksan korvasti tyihä tekevää kointnu$il$tiedMst^ jotka ovat äändtkäitä ja päättäviä, ovat suuremm^p arvoisia kujn - T.S^ j^esktnkertaista, anna mennä (easy^going), hämäänn^j^issä o)e- Mutia yhdysvaltalaisteh peHtäämän«kahddtsan kordiptiiiistin "'iUeroesta japanilaiset valitsivatkin 26! \ .^jl, Nämä vaalitulokset ovat sitäkin tnetkityksellisemmät kun ihuLs-t '^taan, että kenraali ^{acArthur ja japanin taantumus 'oVat^rji^tel- QiJIHisesti työskie^itelleet taantumuksen v^ faikkein räikeimpänä työväenvastalsena toimenpiteenä vOidäan maita kenraali MacArthurin antama fasistinen lakkcikidto. Itse vaäli- ; t||stelu oli mySs järje.<itetty siten, että kaikki kortit oli etukltt^n jaettu /ti^väkeä vastaan. SfiUtaava^^ on esimet^kejä siitk,i^tHeh näitä ^/"vapaita vaaleja" rajoitettiin: , I. Ktdcäan didokas ei saanut kampanjan aikana j>kiiä ittutrta kttio lO väd Tämä ei suinkaan ollut tasäputdinen MärHeliftl, |D)a juuri Riittiselle näyttämölle tulleen työvMiHilkeeii .tiuklkliaat Mpk.Bvma]tt^ii mUk ;vä^h 'i^Qnettuj^';Vä^cii{h^ V VINtaten^ Stäpaitsi kokousten pito on yksi {«eruskelno miti^ ; liike voi Vaalikampanjaa käydä, jotavastoin porvareilla on monta ^ «Uuta keinoa käytettävissä. 2. Ehdokkaat eivät' saaneet julkaista muuta kuin yhden ihak-i sctun ilmoituksen sanomalehdissä, eiväikä h;? saneet ^ ^ ä " i ^ ^ !^ ituin kohne tadiopuhett^< Lisäksi heidän puolueensa «ai jtilkalsta V vdln yhden ilmoituksen kunkin ehdokkaan publdtä:^ ^ K d ^ l^didiet kohdistuivat "puolueettomuudestaan" hUoMatta työv^leif ikkaltä västaaii. .Ehdokkaat eivät saaneet henkilökohtaisesti,yietnU ja p>'ytää heidän kannatustaan. PorvartehdojÄaat ,eiva^lupn milUsestikaan käy valitsijain luona. Tämäkin ukak|U kohd|5lui .siis jfksihtfiiiaan työ^eä vastaan. . * \i • " , • 4. Juuri \'aalien aattona "helpotettilH" vaalisäädöksiä siten, että sanonudiehdet saivat oikeuden arvostella ehdokkaita — mutU kun viiltävä enemmistö sanomalehdistä on porvareilla, niin tämäkin "ire- MmV' kohdistui työväkeä vastaan. Sitäpaitsi tässk cm* Vasti loimen pikrii iottiudesta, sillä Japanin vaalilaki määräsi^ <että -^lijUlUtteiia säStösin levittää, mutta niissä ei saanut olla ehdol^aari ohjdtnÄa, eikä atycKtelua toisten ohjelmasta. Niissä sai olla vain ehdokkaan nimi ja ptu^ite, jota hän edusti. : ^ .• ' \ . Ktm kommunistit saivat tällaisissa olosuhteissa näin suuren vaa- U*bitonj niin sitä voidaan todellakin pHää ajan merkktaä siitä mitä tCaiiäco^idässa ja erikois^ti Japanissa maailman tilanteesta ajatellaan! Sen jälkeen kuin ylläoleva oli kirjoitettu ja* iadbfetu oVä( yäali-iUlökset muuttuneet säcäli, että esim. kommunistit sftivat 35 edustaja-päftkna ja liböra^iptiblue enemmistön. YLEISÖM KIRJEITÄ 5foskovassa Omeslyn Kdroje Vnmi»: | a l | ^ i ooden ruodtu nu-jneröfMaa yhteenredon taftuyan TBoden fc^htttmisU Ja poUfttises-ta keUiyksesfä ouM^ siforasti kuinka ranhan Tofniat orat raita-rasti fcasraneet. uudeksi klrouksäcsi Tfa#svaUoiIle j» .se» monopoUstisöJe^ftaciritäjUle. jfti vibdoln MarsnaUm JOninsDitelina. Jdri^ malncstettiin tSri^lntpänä k e J n^ Amerikan talouiten pelasta mi y ^ a r t j ^^ uhkaavasta romalfduksesta, el sti£n-jkaan ole tuonut odotettua lisäystä i Kulunut vuosi on ollut rikas tapab-i Ybdysvaliojen vientiin, vaan se ei 1 tumista niin kansainvälisten «ihfcei- | edes pjrstynyt ehkäisemään tämän den kuin eri maiden si5aisenkiji>la-| viennin supistumista, f mäh alalla. Sen aikana on ma^lman i Maailmansodan • jälk8i$en kctonan-i areenalla toimivien voimien' välillä f nen vuoden kultiessa> l4nsi-EW^«?P^ 1 tapahtunut entistä selvempi rajan- j maat ovat edelleenkin reuhtoneet sei- | socialistfÄfea 'järjestämän''^^ «irjff» I käjTiti. t vittämättömlen vaikeuksien ja «risti-j inaneteVUtnndyden aikansa eläneen ^Imän rinnalla. kiansandsmoKratian viarmoinä eteenpäin iuSäainuC. läe^pi^sn naaptureittei^ ||owfcanIsii^/.'j^|fi^^ Bulgariaa/^ Saomsn JcaBKfi. Neavisäofiltto ja^ kansandemokratian maat;- Jtrtka ovat täynnä nskca eiiäisiin T(^imi&i$a. pvat Js;ansoj£n xau-han ja tmrallisuuden ratkaiseva tekijä. Kulumk vuosi on jä^aKi' tuo^ nut selvästi 'nSkyvifii Icailyan^Tff t>ap tyäväen or Dvplessisin hallitus/joka vuonna 1937 laati stiruUtseit kuuluisan xrtttnaltftkoläin, esitti viime viikolla Quebecin laiuktijakunoan käsiti^^ tfii^ac^ odotuksen uudeksi työväenlaiksi, j o i i ^ tark»Utdc»^ •lopettaa järjestj-neen työväen kaikki oikeudet Keindhä JÄ^^ttään "konimui^ismivastaista" huutoa, mutta toddlisUudes$a uiiioideh jfite^ niitä aiotaan kieltää oikeus valita edustajikseen ketä haluavat, jos unionistit käyttävät demokraattisia oikeuksiaan ja valitsevat edustajikseen midiiä ja nallia joita työnantajat ja heidiUi hallttuksea$a - syystä täi toisesta hyväksy, silloin hallitus m nyt esitetyn läddbdo-tuksen perusteella kieltäytyä tunnustamasta k.o. unioa. i Kautta maailman tunnettu ja tuomittu j^-fadysvaltalainen Taft-s Hartley orjalaki on \-iaton sunnuntaikoululaijtten keppkoneÄ^j verrataan siihen lakitdteleeseen, minkä Dupliessisin.haliitUs nj^ ^ t i Quebecin maakuntahallitukselle. Sen kuud(Ktoi«a iohtä-iiÄMrk-telee, että linion edustajiksi ja xnrkailljoiksi ei saa \'alitä keisäh sel-laistÄ htnklKa, joka: [\. • '•a) on jäsenenä kommunistisessa, tai marxilaisess|i.järjesti)ssä tai ^ liikkeessä tai sellaiseksi tunnustetussa puolueesMfiublimatta siitä tniiAälaista titteliä täi nimeä se pitää; ' : * ' "bj jos hän tukee tällabta järjestöä, liikettä täi pUoluehä; tai <»i ; anSIään tavalla yhteistoiminnassa niiden kanssa niiden tavotteiden ; hyväksi. . • ! Kun pidetään mieless?, että katolisten koulujen opettajien lakko ~ leimattiin N-astifcään Montrealissa "laittomaksi" ja '^sub\wrsilVisek$i" ; kkoksi. niin seh-ää on, että jos Duplessisin nyt didpttama työväen-laki tulee hyväks>t>-ksi, sen perusteella voidaan ilman muina julistaa easiksii että kaikki palkankorotusta vaativien tyolSJsten Uliipid6n : johtajat jä edustajat ovat jako 'kommunisteja" tai ainskid "kom- . muflistien kanssa yhteistoiminnassa olleita". Tälläisi-''t<y{feftmuksen" ; {(erusteeilä voidaan olla "tunnustamatta" unioa jä itdtiövdlan voi- ^-fflalla hajoittaa fcaadcj sellaiset järjestöt, jotka o\'atniJnjulkä^'e^^ Olen luonteeltani Wbkolatlla vaati . ^ . . . . . . . v . vainen, ujo ja hidas lausumaan julki j J=t»tamlna johdonmukaisesti ja horju-miellplteltäni ja juuri sen tähden,j-s- j tävftni ja tuttavani usdn liiulevat. että en teekään mitään huomioita. Niin el ktiltenkaan ole. huomaan melkein aina missä mennään, mutta kovin turhissa asioissa en katso tarpeelliseksi tuoda julki mielipiteitäni. Täl-matta jatkaneet taistelua kestävän rauhan' ja kansojen turvallisuuden puolesta. Se on samalla ollut taistelua rehellisen kansainvälisen yhteistyön puolesta, joka perustuu osajpuol-ten keskinäiseen kunnioitukseen ja netusti oli 1938 kriisivuoden taso) .jo törmännyt markkinakysynnän ahtaisiin rajoihin ja \1erinyt alaspäin. Länsi-Euroopan valtioiden j«Atavat piirit vahvistavat itse sodanjälkeisten suimnitelmiensa romahduksen. Menetettyään uskonsa taloudellisen jäl-läkcrtaa kuitenkin sattui silmiini jo- jen sopimusten tä.smällkeen noudätta-tato ssllaista. joka asunsa vuoksi oli j öiseen .sekä suurten ja pienten" kan-mainltaemisen arvoinen. Se oli raei- i «ojen kamalllsen itsenäLsjyde^ tun-dän Vapautemme joulunumero. Tah- | nastamiseen. Toisaalta taas anglo-don yhdistää tuon omanto-sanan amerikkalaisen blokin johtamat'de- "meldän" Vapaudesta puhuessani.' mokratianvastaisen i m p e r i a listisen vaikka en olekaan Vapauden henkilökuntaan kuultiva. enkä myöskään oitakkelden omistaja, mutta lehden lukijana ja sen perustavan kokouksen tasa-arvclsuiiteen, aikaisemmin tehty-1 leenrakennuksen mahdollisuuteen ne yrittävät etsiä pelastusta aseistu.s- ja sotaseikkailupolitiikasta. osaanottajana tunnen, että se on vuosien varrella tullut niin lähelle meitä, että se ansaitsee tiion sanan ni-mensä. edellä. Niin, mielestäni oli Vapauden joulunumero tänä vuonna cikea taideteos. Ihaillen katselin* niitä loistavia kuvia ilmoitusten yhteydessä. Monta tuttuakin kuvaa näin siinä, Juuri sellaisiakin kuin olen vuo«i3n varrella nähnyt saamissani Ja lähettämisiäni Joulukorteissa Ja kun noita sivuja katseli ja luki joulun pyhinä, lisäsi se suuresti Juhlatunnelmaa. Ne arvokkaat kirjoitukset, joita siinä cli, olivat myös lukemisen arvoi<?et. jSaikki tämä qn kiitollisuudella huomioitava tulos lehtemme ahkerasta ja edistynnJeliscstä henkilökunnasta ja tarmokkaista omistajista. Toivon edelleenkin, että Vapauden Joulunu-meroiden asu pysyisi vastaisuudessakin yhtenä joulutunnelman ylläpilä- Jänä, vaan toivomusta en parannuksiin lausu, sillä viimeinen joulunumero kykeni mielestäni täyttämään vaativampienkin vaatimukset. "Anoppi", Biscotasing', Ont. leirin voimat ovat edelleenkin horjuttaneet kaasalnvällsen yhteistyön perusteita, kylväneet levottomuutta kpko i ^ maailman Ja punoneet juonia rajihaa *• „ . ,,, ^ , , . x... , .. , , . ,„ j. vallan hallintakoneiston hävittäminen seka kansojen turvallisuutta vastaan. _ , „ V^^ i Eräs angloamerikkalainen blokin vaarallisimpia seikkailuja on sen poli- ^ si tilkka Saksassa. Erillisessä Lcntoop konferenssissa tämän vuoden helmi—heinäkutissa otettiin suunnaksi Potsdamin päätös-en täydellinen hylkääminen neljän PORVARILEUTIEN VUtlSTAKTIIKKAA Erään amerikkalaisen sanomalehden päätoimittajan Ja apulaistoimitta- Jan välinen vuorokeskustelu: ' "Preston: Mieletön iftnoitus Italiasta » että venäläisiä lentäjiä on ilmestynyt Eritreaan. Pelkkää pötyä. MacPherson: Se pannaan etusivulle lihavin otsikoin. Preston: Entäs sitten, Jos venäläiset vaativat sen peruuttamista? MacPherson: Entäs sitten! Ppruu-tuksen Julkaisemme sivulla 20 viiden rivin juttima. yenäläiset eivät ole monisanaisia, uutisen lukevat miljoonat, peruutuksen vain kymmenisentuhatta ihmistä." SINÄPÄ SEN SANOIT . Chiang Kai-shek on ollut Johtava henkilö maallinan politiikassa yli kaksikymmentä vuotta. Nyt hänen uransa (kärrllrinsä) näyttää päättyneen tappioon ja hyljätyksi tulemiseen. — Olobe and Mali. • • • JUMALA VARJELKOON * TAIXAI6ILTA "YSTÄVILTÄ' "Piioiustaessaan" kaivosmiesten uni-on paikallisosastoa CCL:n diktaattori-maista ukaasia vastaan, tunhettil työväen "ystävä" Sudbury Star kirjoitti viime lauantaina toimituspals-tallaan: "...Vaikka lausunto (kaivosmiesten union lausunto .CCL:n hajoltus-työtä vastaan) on puolueellinen olemukseltaan Ja sen esittämät Jotkut tosiseikat on vääriätelty... Mine-Mill oh aiheuttanut Itselleen huomattavan määrän arvostelun aihetta sen pää-jöhtokunnan seuratessa kommunistis-ta. linjaa... Mine-Mlll imiossa on tehtävä paljon reformeja, mutta..jne. * • • SÄHKtitTOLÄISET TUKEVAT TINKIMÄTTÄ, KAIVOSMIEHIÄ "... Tämän vuoksi... tämä. unio (eäjikötyöläifiten unio> seisop päättjS-vfesti - »iine-MUl -mion p^olella .\. Mitä tapahtuu ..teollisuusunlonismille Öanadassa kun edesvastuuttomat 'työ-väenjohtajaf saavat vapaat kädet hajoittaa, reltata tai :murskata <oiäa utiioita small kun he eivät tee mitään omah alansa järjestymättömien työ-lil& ten järjestämiseksi? Tätä kannibalismia on vastustettava kaikella voimallamme-josmielitään... puolustaa jäsenistön etxija." — Canadian VF News. Vuoden 1948 tapahtumat ovat lopullisesti paljastaneet län.sivQltojeii Johtavien piirien politiikan todellisen luonteen. Vuoden alkajaisiksi nämä vallat ryhtyivät Neuvostoliittoa vastaan villiin parjauskampanjaan, johon" Yhdysvaltojen lifkomlnisterlä yhteistoiminnassa Englannin Ja Ranskan' ul-koministeriöi^ n kanssa antoi lähtö-merkin Julkaisemalla huijarien tapaan koottuja Hitlerin a.siakirjoja toisen maailmansodan ajoilta. Tämän kampanjan todelliset tarkoitasperät paljastettiin täydellLsestl "Hist<jrian väärentäjät"-nimisessä Neuvostoliiton tiedoltustoimLston Julkaisemassa his-toi^ iallisessa asiakirjassa. Loppuvuosi toi tullessaan kyynillisyydessääiTi' ennenkuulumattoman tosiasian: angloamerikkalainen bloki Ja sen satelliitit hylkäsivät Yhdistyneiden Kansäkini-tien yleiskokouksessa Neuvpstollltori oikeudenmukaisen ehdotuksen atomiaseen -kieltämisestä ja suurvattbjeh aseistuksen supistamisesta.' • ' Tä3sä tilanteessa kaikuivat koko maailmaan vakavana varoitukseha toveri ^tallnipsaRat: "Yhdysvaltojen Ja Englani^j-n^- kyisten johtajien politiikka on-hypk-käy^ olitilkkaa, puden sodan syty:\tSkr 'misen p o l i t i i k k a a / ' ^ ., ' Tämä arvio, joka paljasti monasti rauhanrakkauden naamarin takaiia esiintyvän uuden sodan lletsojat, kajahti kehoituksena kaikkien rauljan-voimish mohillsoimlssen Ja yhdistämiseen. Nämä voimat ovat valti^van suuret. Niiden aktiivisuus on ta^^e^a siitä,, että liuden sodan lletsojie;!^^, p i meät vehkeilyt päättyvät onnettomasti.- Toveri Stalin Ilmaisi ei ainoastaan neuvostokansan varmuuden vaan maailman miljoonien ihmisten ajatukset £ju)oessäan: "Lilan tuoreina ovat kansojen muistissa äskeisen sodan kauhut ja liian suuret ovat rauhaa 'Tsannattavät yhteiskunnalliset voimat, jotta Churchillin oppilaat hyökkäystaldossa voisivat ne.volttaa ja icäännyttää uuden sodan puolelle." "Slidysvaltojen Ja Englannin johtavan leirin hyökkäävä suunta ei su^i-käaii ole satilnnalrien. Uiidet maailmanherruuden tavottelijat etsivät samoin kuin äskeiset edeltäjänsäkin ulospääsjrä kasvaviita. sisäisistä vaikeuksista kansalhvällsten seikkailujen tieltä. Kapitalistisen 'järjestelmän rappeutuneisuus Ja sitä raatelevien ristiriitojen hlrvittävyys eivät vielä koskaan ole tulleet näkyviin niin selvästi kuin nieidän päivinämme. ' " Amerikkalaiset monopolit, joita kaii-nii §taa väistämättömästi lähestyvän talouspulan aiheuttama kauhu, ryhtyivät vuorma 1Ö48 toteuttamaan ennenkuulumatonta kilpavarusteluohjel-maa. Yhdysyalloissa on uudelleen otettu käytäntöön Oöringln tunnus: "Tykkejä voin asemesta." Paisimut sotabudjetti täyttää monopolien kassakaapit suurilla voitoilla Ja pakottaa maan työtätekevät joukot yhä lisääntyviin kieltäjTnyksiin. Tänä vuonna on hyvä sato. Joka Järkevän yhteis-kunnalUseh järjestelmän vallitessa merkitsisi siunausta, osoittautunut LASTEN JA IMEVÄISTÄ SUUSTA TOTUUS ' "Viime' huhtikuussa ... Ralph Carlin (ei Bob) johti kapinaa (Timmin-sissä) . . . Erotessaan Ralph liittoutui Charles H. Millardln, terästyö- Saksassa, tämän maan pirstominen Ja sen läntisen osan muuttaminen Amerikan agression taloudelliseksi Ja sota-strategiseksi ^tukikohdaksi Euroopassa. Erillisen rahanuudistuksen jälkeen Saksan länsivyöhykkeillä angloamerikkalaiset viranomaiset provosoivat, ns. länslmarkan voimaaasaattamaUa, surullisen kuuluisan Berliinin kysymyksen, jota he siitä lähtien pvat käyttäneet keinona kansainvälisen i l mapiirin myrkyttämiseen. Pyrkiessään Saksan politiikallaan kansojen turvallisuudelle perinjuurin vihamieliseen päämäärään angloamerikkalainen bloki tekee mahdottomaksi Saksan rauhansopimuksen samoin kuin Japaninkin rauhansopimukseh val-mistamLsen. Yhdistyneiden Kansakuntien järjestössä Yhdys^ltpjen, Englannin ja niiden satelliittien edustajat isännöivät yhä kursallemattomaminin rikkoen avoimesti tämän järjestön peruskirjaa, polkien maahan periaatteet^ Ja ajaen läpi surullisen kuuluLsan äänes-tyskoneensa avulla laittoman päätök- ::cn toisensa jälkeen. Mutta juuri J}äin he itse paljastavat itsensä yhä sel-vemmin rauhan vihollisiksi ja eristävät itsensä kansojen sllpilsSä. Nyt ei enää voi olla mitään epäilyistä siitä, ettei ns. enemini^eöllä'Yhdistyneissä Kansakunnissa ole yhtään mitä&i yhteistä kalkkien maiden väestön t^al-tavah enemmistön kanssa, joka toivoo kiihkeästi kestävää rauhaa ja kansainvälisten kyss^mysten järkevää ratkaisua demokraattisten' ijeriaatteiden muicais3sti.' ^ "' ""^vf^-» Juuri ^tällaisesta feansalnvffl&t«^ kysymysten ratkaläiitaväsia'l|Syy'*^i^^ Jua Neuvostoliitto koko'demölaraäjiti-sen imperialismlnvastaisen- lelrjp; ttini'' nustettuna johtajana. kuJun^eb TOO^ den aikana tämä-leiri bh-jatkuVäsii lujittmiut. Neuvostoliitto jä kansandemokratian maat ovat täniiän Vuoden' aikana tuoneet uuden valtahan'päs nokseii rauhan ja kansälnväUsen-tlir-valllsuuden lujittamiseen. >, 'y'r •, Tätä tarkoitusta palvelee kahdj^^^r san ulkoministerin Väreovdn jUUstite, jossa osoitetaan ainpa 'oikeUdenmU-jyrkkään n3usy§u^mtaa|i ^ kcjko j^oy-dessaan. Netrvo^iijltoh' teolliStiäs' oa tämän vuoden''aikana saavn^taiiut vuoden, 1940 tasoa 17 prosenttia korkeamman tason, ja se on laskenut vankan perustan viisivuotissuunnitelman täyttämiseksi ennen määräaikaa kansantalouden jälleenrakentamisessa ja kehittämisessä. Viljakasvien kokonaissato saavutti vuoden 1940 tason. Näin cn tapahtunut maassa, joka Icär-suurimmat. menetykset , Hitlerin hyökkäyksestä! Erinomaisia tuloksia ahtoi aivan viime vuoden lopussa toimeenpantu, rahanuudistus Ja säähnös-telyjärjestelmän 1 a k k a u t taminen. Reaalipalkka on viime vuoteen verraten noussut enemmän kuin kaksinkertaisesti, j a työtätekevien" jouldto-jen aineellinen asema paranee alituisesti. Tällaisia; tuloksia antaa riistosta vapaan, ,qman maansa h y v 2^ ahertavan kansan työ. Kansandemokratian maille, jotka varmoin askelin ovat lähteneet kulkemaan sosialismin rakentamisen tietä, on päättsryäjv^uosi samaten merkinnyt suuria talpiiidelfisia saavutuksia. Ne eivät ole ainoastaan saavutuksia, vaan useimniat hiistä ovat ylittäneetkin huomattavasti teollisuutensa sotaa edeltäneen tuotantotason. Näissä maissa on vuosi 1948 merkinnyt suunnitelmallisuuden Jatkuvaa lujlt-^ tiunista talouselämässä. Hytettyään menestyksellisesti enfeimmäiset lyhytaikaiset katisatitaloudelliset suunni-' nitelmansa Tshekkoslovakia ja Bulgaria ovat laatineet viisivuotissuunnitelmat taloutensa kehittämiseksi. Taloudellista ' tföusuä l^ansandemokratian maissa seuraa työtätekevien aineellisen aseman -'1^'äraneminen. Koko t ä mä menfestys' öh saavutettu .Neuvostoliiton veljelllseilä avulla. NeutostoUi-ton ja kansaridemokratian maiden väliset suhteet oviat esimerkkinä todella tasa-arvolsesta yhteistoiminnasta, jossa toinen kansakunta ei voi olla toisen herrana ja ^ joka p^ustuu! jbaiikkien karlSbjsn '' yaltlolliäen' Itsenäfafiryden täy<leliiseen' IclaViniditufcssei^^ '•'""' Kulunut vtfosi on merkiimyt ican-sandeinökraattisen Järjestelmän vaka- PeteribMOB, Ont l&befej^dearä trimeeapantiih sasiiahU «ikein maila. Johpn aaiaisU& äivicMaä miehiä isefcä siviUivskeä. Sii^iSmies •tbaigms^i^^y^^ häh an^Ui faaksl satta teisten Jäädeaäl taian';>a»&sta. vaa lujittUinista Itä-Eiuroopan maissa. \ vHeti s e i ^ l i i i f a , jullstettyn Ro^^ kansantasavallaksi. 'Rp^ianlan känsä; raivasi näin .itselleen'^tlen,- Valoisaan tuieväisuuteen.E^elmlkUussa : TSheickÖ5iotag;lSn känsä > t*!ki [/lUjillä kääälä. tylijäksi;. kotimäifiten iaäntti-intiideliMeiaY;/^^^^ s u p j e i i j ä Ä ^ i ^ k ^ ^ t a r a^ tyksen Icääntämisettsi ^ t a ^ e ^ säkuussa: 1948;jfei»mBW^ väenjmölueiden''tle^ö ;rilliseen- : näfionäJIsn^^ Titon liäjtjitus^^ joiia se oli agieuttanuti^ijirtii^^v^ dellinen pyrkimys raiihan säliyttäii^r seen huokuu NeuvostoUit;pn','j^i!li^n-; sandemokraatjtisten maiden tujen koko toiminnasta. YhdisJ^yhäl^ Kansakunnissa. Tunnettua' oh,-.: ettö he muodostavat siellä n^.!'Avähelnicrlis-: tön", mutta eUei tätä "yäi^änmuit^r olisi, ei kansojen vaitayaii . e n e i i i r i^ tön ääntä olisi lainkaan k U u l t i i - Ö ^ järjestössä. Rauhan : lttjlttämiiqi|h Euroopassa on. tarkoituksena^eiilU^- mälsestä viimeiseen. riViin 'säi*!» tä Jugcislavifiiif kbitm ^'.^oi^^c tulee kansainyällsäyba perinteisiinsä }a«tuen löyl^maäii tieti- flifVätaklBisn tämäii maah jialaäM^ Riihen yiite* i|äi|een toan^^^^^ taistelua imjKilä^ lisiiiih ja d^o^tiah ptf^^ JCäiisandiKM -työvä-en 'iuQk%n: ja ^^ikkten iyÖtötei£^öi'l uutitMtä sutirlmpiä saavutuksia ' i i i oUiit iflite- vnoäÖtal ^^^an• Ja kanSiinväilsen 5nälsta\ työväe«pu(SluWelÄ aikaatöaar tul^^^ataijiÄ^-^i^^ »5^eh-:'^i!^•:';!^\; •l:,-;^"';^täsäi^su-^^äiÄ.^^iiv^^ Könjimunfstlstfeh jä sosialististen pu(>Iu^(len yhtymliien Rmnähiassä, Unliarlssa ja T%bfikkosIövakia5sa teki lopun näiden maiden työväenliikkeen hajaannuksesta, josta oli hyötyä vain taantumukselle. Vuoden loiMiUa muodosteltiin Puolassa yhtenäinen työvä-enpu( due. Marxilais-leniniläisen kuo-leihatlOBian opin maaperällä vankasti seisovien työväenluokan yhtenälsteri puolueiden syntyminen saattaa raivon valtaan^ Lähsi-Eufoopan maiden o i keistososialistit, nämä työväenliikkeessä toitnlvat poBvariston asiamiehet^ jotka ponnistavat kaikkensa pitääk-iseen yllä jäsyventääkseen hajaannusta, työväenliikkeessä. Työvä!enluokan Itiviän iQjtttuminen merkitsee loppukädessä demokratian Ja sosialismin asemien lujittumista taistelussa rauhan ja Jkansojen hyvinvoinnin puolesta, ulkomaisia imperialisteja';^ heidän yllytyksestään toimivaa sisäistä taantumusta vastaan, joka tekee sitä an-; ^karampaa-vastarintaa^ mitä lähempänä; pn^sen/yäistÄn^tön perikato. ; SeltoiM^ . j>M;pdirt«Utää^^ päät- ;tyyän .TOoira j h i^fe tedistayat k l l ^ mokräättlsen.:.. imperialisminvastäisen leirin voimien alituista kasvua ja yhte-ilälstymistä ^ ;m.aallmassa. K r e i kan kau^"iisanka?ri^ orjuutta jiaaic^ vapäVtt^aTani^ saayuttama menestys • j^Vmaapallön • ;i?äestön suurini-tnaK - O^n'.' mUo^östfivien Aasian katt-sofen , 3 1 ^ .^piinlsttiva':' yapäustaistelu psblt^yat;:mÖiä valti^at"^^^ täl-laajQöiitt j(iiikKolhin se^bjailtuu. .tässä oijdrt sOT^pptMsmiii jonka y ä l l a i ^ . ".feiiikkiS rauÄän vilpittömät kannattajatkatsovat^-trjaeväisuu ^Tiii^auiftiya^^ robfaöttiJm^^^ t'äe^aa,n:;'iujitlai •' liinrUutehsä iahoa- ^•rt|:;t»ii^yä^ .pysäh- ;di^äey^:h4^ eteenpäin. Muttäyiiti<lraj.s^^ ;^ä&iH/%«^lteim^^^^ rauiiaänij^St^ ItepäjafelttJiyiÖBp jäBisi^^OSto^ ;äui^ }' ^euvceföi^fe-^.r • yämi^a .4»lkklen;~<^i^« t>uoiustayieh demo-naiset Toronto.—Miksi työläisperheet sivät puutetta ja kurjuutta, dlt ovat levottomia kodin ja kohtaSosta'? Nämä ovat kys: jotka täyttävät joka työläisnalsenj dämen. Voimmeko löytää vastai näihin kysymyksiini^ Kyllä, jos jastamme syylliset kansan häl he, j'otkä uudeUsen ovat valmiit j tamaan meidät kohti uutta sotaa,] väin, että monopoliyhtiöt yhä sivat. ' '. • Me einme tahdo sotaa, siis käyl me työhön rauhan puolesta, on nuksemme maailmannaisille. Tulee ajateUuksi, että mitähän! näkin voisin tehdä sodan torji sl.mutta jos yhdyt niihin- 80 naamiaiseen, jotka tällä kemllai televat-rmäailman-ifauhan pi niin silloin timnet itseäi yoimal si taistelemaan sodanlietsojia Maanantaina, t.k. 31 p. klo naistsnkerbon. vu(>sikokoiis. jana' tiilee oletiiaän DorlSe Nlö suloin kun me lähetimme häiMt dapestlin niin m^^ osallistuimme". huomattavasti: matkakustaririuksllrisa^ Nyt ollsij vöttayaa, öttä haiset -huomatt isuureila joUkoUa -saapuisivat kuulemaan. Sitten Dpdksesta: kin tuntuisi, että hän oli siellä kongressissa etiitstämassa joukkoa, jolis maailman rauha tä' irakas kuin rkilUe tuhansille ii le. Jotka hän siellä näki. E f ö^ ^kertomuksensa cii fnieieiii Älkää jääkö poistäsiä tliaisiiu* Tbveruudella: Elin. '•r- Lontoon trarisporttllautalra tälastbt os()ittavat, eifö kau maanalainen rautatie taajetti viimie vuonna 9tpÖ0|00() ienemmän^ Inistajii kuin V. 1947. ' luuki Wi itIeatFc A.C.. repo lUng was faeld ( ön Puisto ar lably good. > theyearwere 8 e executive fc of Erhle , Taisto: Lt P. Predericks executive has i 1» presldent. s members o Sutii»n, Jr. entertainmei ijuhla" comm "vuosijuhla" v id Sundäy in i3th. membershlp • Lauri Hui of Domihi( CSiampion itLEc and 20th. club will als( PCASP-Bki-m© 12th-13th. ipate i n this in touch with Ä ;tu Länsi at chosen to aud: year. — Ilmapuntarin 'keksi itali Törricem V. 1643. • c;. A JEWEL OI It now costs ; thän jt once < yästuistajlen Ic^jiiillisenv paljasta Ja 'eristämisen vuosi.:, Se tulee va tktiiömaätt: c^mokratlan ja ^öih leiirUle uusia voittoja; Montrealin katolisten :kb^uri:-6p^- tajien lakko on päätty'nyt\ ^ "retä.^äi^ joittaessa ei. ole tärkampäa' tietoa n i ^ lä ehdoilk opettajat-öyaf"i)ä^ takaisi:t|%tolniiinsa;. Hiibtiiatt»' l ö i ^ putuloksesta jllmä^ lakkp^öS«itfi'^ tosiasian; että opettajien pai^aJQue« becin haalla Iäisten voimakkaan union päämiehen . S:,J-'-'^i---^^J^'-C^'iL^ kansfea... Hän sanoi, että eroamises- rr?^T^Ä?^-'fe^\5S** (aan alkaen (sinee the splU) hän on i ^^^^^^J"^'^^" ^^Sl^^J?^^ terästyölÄlsten nnfon järjestäjinä ! ^ " " ' ^ ^ ^ ' ' " ^ ' ^ " »^ ^ H ^ ^ johta^l itsenälstrr^«a.-rT^^ tumuksem^s^.johtajat-^liäl^i^^ iSe^^tSLl^^s p. ^ m - ^ ^ ^ ^ T > ^ : ^ ^ i ^ tamaan lakon laittomakslTSanialla J ilmoitettiin, että läkkoiituneei ofik-mennus Vapauden). rohkenevat pvytää palkankorotusta ja muita härännuksia työolosuhteisiin. Kuten lehtemme uutisosastolla.on kerrottu. TLC:n presidentti Percy Bengoufeh tuomitsi tämän lakiehdotuksen vaaralliseksi esimerkiksi mikä saattaa muodostua hirveäksi menetelmäksi. X i i n \-3aral-linen tämä lakiehdotus on. että oikebto-ccf:läiset CCL:n johtajatkin. R. Moshef jä Pat Conroy joutuivat ainakin puheissaan sitä an'ös- • tdemaan ja kun nämäkin herrat jotakin kapitaKsmin tuotetta än-os-tele\ iat, niin sen täytjy olla jo läpeensä pahan. tajat ovat menettäneet yirkanstf. Opettajien yksimielinen « ^ l i ^ t y i n i n^ näyttää kiUtehkin johtaneen Siihen, että tällaisen eroittamisppt^sen on täytynyt peruuttaa. Eräässä , lakkolaisten ipkon^^eäsa san()i e ^ naisopettaja: v"Kin alöUi' tämän ammätömsaih eäi^käi^^ kaa viikos^.. Nji; opettajien maiteim^iaik^ ka on -vielä $500 a l e m p i ^ l ä i ^ i ^ t ^ tanttisten opettajain." . ' *') . • V . .'•p.ff..y^:i ... . .... • KUte^-täsöf-näkyy, niin iniak^m^la^^ opKBtiaJia- h%fB>nu^ kuin; "ip^tes-; s^rmj»' p» *käife^^ Jota ei.^Vöiaa -pÄjls^ pai^kbinoiila^ Mitien M^ on ' s i t & . j f r | t e t ^ . | ^ ^ t ^ ^ ,1;V,-vX •:. :<j^tta,^en -i*allMdsta. '.puhuttaessa t i ä ^ - n n e l ö i i v k b u l u i^ p n ^ , ^ » i ^ \ l ' b r <^ ,nä'ä: e ^ i ^ n ^ ^ seilaisi aia^ei^^ i ^ j a l i ^ > ä l i t a e a a ^ ^ koulu-ijftnii^ inaätppii; e^^ unohda. jiBÖal&deÄr^pläi^e^^ ^ättisia kat^teet käiti*- -d^.talo tSin-öPSttaji^-* niraJ^&t<*j ötoitfaa la: Ei: öle -,ihme v'|öaJ i^rniudvät^^t^^r^^ kun hM-; a8eipaaj)a~«n^^^^^.e^^ ptdibeäi^tösteii' pIe.ta^öE|kään;k^ t^^yxaättötnyjrtei^ inönlssajeri kph :aikaria.'§: ppettajiÄi raime^i .vä: 'ihwhi jqajöS Csaude{^ tämä^ 1^^^ vtpdisäöa, ettÄ, %Öit 'ais«MÄ\ daaea > 1 1 ^ hyyi^ Ä i n : e d e 5 S $ l V - .. ilo > pätemaiän;adkaa v^ opettajien lietettä. Se; johöiff^slltii, .ette: aUifdset palkat eivät;j^^^tt^e opiskelevaa ^nubrisoa/vaUfi tä alaa. : ^ J ^ ä ^ c ä a i ö ^ ^ v&i suuremjiiihllpisiiii! a ^ u ^^ rvv^,>:» nUL. tfusälta -pöoleltä vasuc^i^taa l|än<< äS^vistyltseii 'edistämiis V iiKy^tei-^^ _ ! seen suiiiitaan..^,öp«iajien-p^^ M Ä?aÄi^asu»^:^^ ^ • ^rj^iS^ixväi^- i|äätti> hapkkia koiölu-' Jen',;idi^ai*iDaä^a^ij^inM • - k i r j^ » a s ^ j Ö h % ^ ' (O^nia idi bU- »dintaä ,kjiä4ä^'gitäi- *sittÄij^(^päÄ^^^^ öik^ta ^ J ö ^ i ^ r ^ ^ ^ Neu-ytodtoiiii^ iainäi-s^^ Jiiri jZhukfev^'^/<rftigB^^^^ toin. V ?iäG^iiia|a^'^^ 4^Syä^>ijiriä;:h%ie^^^ Cäioi^-r-^50^^ on tämä;. i ^ r t ^ S I l siiJÄ e t ^ ? ^ ^ yttty^Ä3»IÄonTO^^ ;TaäÄ na!yyrettsr<i6uzen^ l W fcliyoittäAut. kysymyksessaij Wrjaa. vaan joku toinen. T8|i jataan dtten torontolaisille totiiutezia. £^ k u i n ^ i b r j ä n t»liidi^^^ lietämätön. ' että selittää Kaupimgin" sijaitsevam ppt jäittäi vaikka se on loeski-yer nhtulcin on kätian s^^ m Kalmiksi. Kun sitten toronb British Colun listuttaa Väncöu-pen aikana 16,00 • eekkerin alaU ' on istutettu ubmen lähetyst 5ATIÖN Öl CHATEAU 1 tntUca-^jäilij)Ed^ i&nän l * ^ 1 < ) i 5 Ä t i Ä ^ i Q ^Italtjltottin^^tyg^ IJuimuitaa-terJatt löjjuheearav oh pllu^;feil£^ i^pä. viSjaä hy- Jtä tärkeä opettajan, akitf^ its^äaait-oppiias>, Mtelee salaisen: kans8i| tietää j ^ a i n NeuvostoUiton teestä, niin hän joutuu «onnet 2 kun kaikki, maimtieteelliset oVat^^iänen p ä ä a k^ tola^et tulevat yaniaästi Jolio leyaisuudessa heittö^ kirjan riickatunikiol]^«. johon «ej luu. ,1 Vannaankin mcmet faetp set huomatessaan kui ^hdet Julkaisivat tämän eHhomaisfeiiiyqit^hiB^ mSigsijän;By^& mntnn>riiilnl«ntiitiin^ päät' z ^ p n kirjatf tiankkliT^ kirjMtööjih: «^^ saiiäs^ niaksi taimtiiraiKäiienäinistän& J SydämeUIne vastaanottotilaa |tk. 15 p:aä palie . Kiitos r a h ^ ja kaikille toimii Kiitos myös' J rten tovereille jö [luista ollessani \ 226 Albert St. hatidi^ piaUtrpaik^^ nat,;:että s o i Jonica juriuda. y i g ^ - lyö hän e i o ^ p ^ i t t ^ tietoistiuden k i ^ Uättää ^nyö^Mn t a » i ^ t ^ sdlsdsei iiini&et;j Jotka |feiiyö«tijMit*oa^^^i^ 'Vihassaan dv^t^ '.xo^M ^nqaiue .Saa^ neet Bäköusä.^mtL Sydämelliset yllautte minua t vick Haapalaa, 1 , Erikoiset k » komitealle jouliQ TovermideUa
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 25, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-01-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490125 |
Description
Title | 1949-01-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ilk. 25 p. ~> Tuesda]
IPir. «01 ifiT.
1...i...-.t^ Otttivm. FttV-loe
Heefetf: Tnecdsjs,
I and aincdajB fagr v«pai»
BSttanu
SYNTYMÄ- '
PÄIVIÄ
n
Oaoadassa:
Bfor. Anna Syrjä Lockerbyita täyllä
tänään 72 tuotta. Onnittelenunel
^bdfnalloliM: 1 vk.
mk
P
te
Japanin vaalit
1 Tttl 4irjoitta«isa on liäytetiävissämine vai» cpat^yd^Uset tWot
^ 1 ^ suontetuista Japanin ediuktuitava^leist^. 3$M(ta
^ riittävät toteaaiaao kaksi erjkoiseö ts|k^ta aeiM^a:
1) Japanin komrnumstit
odtrttttua suuretnniian
öiiiatniun vähän mustan taantiimtAsen siipta ja kyitsiä.'
Japanin keisariksi sanotun yhdysvaltaiaisten nji^hitysjoultkojen
/ ^ i a ^ MacAnhurin ja Japanin MlHsevan IUQMQ s^^^^
rjqiiseiia tavoitteena näissä vaaleissa oli se, että koint^imiiiljeil A^lku-
" tili^sä^ liäätAytniaeD voitaisiin keinoja -\^itsenuitta saac^ dikäis-
'iybij ja että |»ämbisteri Yoshidan johtama patitaairtiimukselllnen
l^tt^lnratitvinen l i t ^ saisi yksinään didot0tnai| eoe^inls-lito
eduskuntaan. Saadut vaalitiedot osoittavat, ett^ n^ilja
-;jaM. UVOTtteet jäivät täyttymättä. Vaalien edellä Jaf^m
' iiiitafl^ ja kenraali MacArthurin mt^et ibnaisivat pdkons» slHli, että
entisen neljän edustajan asemesta kommunistit voivat sajpda 8 "ehdo-
.,iMista t«Blituksi. Tämä 'pelko" osoittautui "vaaran" albrvjöliiiifksl,
. v l ^ Japanin kommunt^^^ voittivat 26 edustaj^patkj^aa, (.s. jf^RaiMP
köinrtunistien kannatus oli nyt 650 pro!«ntUa sutifempi km « |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-25-02