Vapaus, December 16, 1948

              Vmmm. iiii mm mm'm mm M ii
mm
, Toivotaiiiiiie Hauskaa Joulua ja
Oiiiiellista Uulia Vuotia kaikille tuttaville
ja tovereille! ' ^ ^
Pauli. Aiini ja Martti Honka
HelviJja JB^Uno Ylitalo -
Aune ja Nulo Lehto ja perhe
Toivo Perämäki Ja perhe
Ijeona, Edith ja Leonard Matsbh
Mr. ja Mrs: Uuno Kreko ja perhe
Hulda j a ^ ^ e Mäenpää '
Amalia ja Nestor Matson
Uuno MannislQ» Renahie, Ont.
Lilja ja.W3steri Laitila ja pojat'
Eaili,Hada ja^Einari Nyfors
Mary ja Mäinma Mäki '
Lydia ja Kosti Tall ja perhe
Ruusa Jouppi, Malja ja Linda ,'
Santeri Kuusela
Lily ja Niilo Jussila, lapset ja
Manuna,
Viol-2t,Matti ja'Rodney Jouppi
Hilma ja Sylvester löreko
Alex Petäla
Sari ja Jalmar Nykänen
LYDIA, WILLIAM JA ANTTI
LUUKKO, Box 122, Garson.
GARSONMINE ONTARIO
Miten alkoi meidän kiimipallinjpn
3TTA
eille
Hauskaa Joulua ia Onnellista Uutta ¥uott^^^^
COLLEGE DRUGS
College at Kuron Street
Toronto Ontario
lund ja tytöt
la
b. Kataja-liiri
Hill -
Lve. •• . •
ckonen
ntsa ja pojat
Saukko
le ja äiti
0. •
ju
Vickberg
t. Rannikko
r. Haapa :
eppälä
Ivo
Ijo Luoto
c Niemonen
Vakkari
•luhtala
ja
a • •
i . •. .
Anni Nyberg
ipälä
Ufons
randma
onen
Bppänen
iberg
. N. Kallio
Hauskaa Jouiua ja
Onnellista Uutta Vuotta
kaikille asiaklmllenme!
McCÄUL MEÄT MARKET
Puhelin EL. 2776
165 McCaul St. Toronto. Ontario
tapamme mitata pituutta, painoa jne.?
Esioisämme luultavasti olisivat voineet
paljon parexmnin vastata tuohon ky<r^
fymykssen, sillä itse vanhojen mittor
jcn nimet selostavat niiden alkuperääl
tiedämme; mikä on Jalka, ja harkites;-
sarome huomaamme, että se on Jota**
kuinkin kengänpohjan pituinen. Mut-:
t& tämä on vain yksi ja tärkein vielä^;
käytännössä:;x3levista sanoista. .Jotkal;
ilmaisivat ihmisen ruumiinosien mu­kaan
mitattavia pituuksia. Cubit (suo­meksi
ksrynärvaisi) on ; meille tuttu
tiupäässä raamatusta: Ncakin arkki
oli 300 cubitia pitkä, 50 leveä Ja. 30
korkea: • Mutta>sen'ajami cubit on voi-x\
ut. olla enemmän ikuin.iavtuiunaa;'
niinkin pitkiaxoittojakuin26:tuugctaa;
joskus; kutsuttiin cubltiksi.^ Jos ple-f
tamme,;että sellainen arkki:olisi:pai-nunut
;puolen korkeudestaan veteen;
nun silloin se olisi painanut melkein
25,000 tonnia. Yardiar sanotaan myös-:
km "girth" — sh miehen ympärys­mitta
:• liand, käsi, on- vieläkin hevo­nen
. korkeusmitta, -Banskassa ja Esr
panjassa inch, eli tuuma (joka ei kui--
frenkaan ole ; enää :_virallinen.mitta
sieUä missä on käytännössä metaljär
jestelmä) tunnetaan nimellä ppukalo
(poucp,. pulgado). ; Pitempiä mittoja
varten käytettiin näiden yksikköjen
kertomalukuja. Roomalainen sotilas,
kuten nykyaikainenkin, marssiessaan
asetti jalkansa maahan viisi Jalanmlt-taa
eteenpäin joka askeleella. Tuhat­ta
tällaista (pace) tiän^ktitsui mailik­si.
Vielä nytkin insinöörit ja maan­mittarit
joskus mittaavat' välimatkoja
askeleilla; härjaar^unut ihminen voi
mitata välimatkan .melkoisella •tark­kuudella
tällä tavalla.-Tärkempaa työ­tä
varten oli käytännössä rod (mitta-riuku,
joka oli 16 jalkaa pitkä) taik­ka
Chain (ketju;66 jalkaa-pitkä).Lä­heisessä
: yhtesrdeiSä :v näiden > mittojen
tanssa oli vanha acre (maa-alä; joka
on 660 jalkaa pitkä ja 66 jalkaa leveä);
jota Mytettiin mittana kyntäessä.: '
Vanhoilla kreikkalaisilla oli mitta­na
sata fathomia, eli syltä, (noin kak­sisataa
yardia), ja «en V nimenä oli
sradium(stadio, vakomitta):; Stadio,
pitkä rata, joka käiytettiin juoksukil­pailuja
varten, on: antanut: nimensä
nykyisille urheilukentille. Kahdeksan
scadiota teki mailin; mutta nykyall^i-r>
en maili on hiukan pitempi, ollen se
kahdeksan acre'n pituutta^ rodia eli
furlongia,'kukin 660 jalkaa. Kolme­kymmentä
stadiota teki parasangin
(persialainen league),'jota käytettiin
mitatessa kreikkalaisen armeijan päi­vittäistä
marssia. Joen pituutta mi­tattiin
pletlira'lla (eli leveydellä!', jo­ka
oli noin 100 jalkaa, kuudesosa sta­diota.
' , '
Vaikkakin numet kansat ovat m i ­tanneet
jaloilla, jalan pituus vaihtelee
Jonkunvetran. Vanha roomalainen
jalka oU kolmasosa tuumaa tytiyem-pi
kuin meidän, tehden heidfin mailin­sa
4.864 Jalan pituiseksi; vanl^ frank-kilainen
mailin oli enemmän Icu^ koi-mäieljäsosaa
tuumaa pitempi Imi
meidän. Mutta fce^dajalla. kun
paikkakunnat oUvat^rlstetjppl&t^
Sistaan kuin nykyisin. Jokaisella kyläl­läkin
voi olla oma kotitekoinen mitta­järjestelmänsä.
'Ainoastaan suuressa
keskeisessä kauppakylässä oli käytän­nössä
standardimltta eri paikkakunti­en
^tavaicita varten.' "Troy"-mittar
jolla mitataan kultaa'ja hopeaa, va­kiintui
Troyesin kaupungissa pohjolsr
Ranskassa, joka oli muinoin tavatto--
man tärkeä paikka, käytännössä oUhe-hän
luuli Amerikkaa Kiinaksi^)
V. 1795 perustettiin metrijärjestel­mä.
Jodka pohjana olivat viimeisim­mät
saatavissa olevat tilastot. Päätet-ti&
i, että metri olisi::yksi kymmenes-miljoonas
osa väHmatkajsta pälvänta-saajastapölijolsxiapaan
Parisin nieri»
eianilla. Tehtiin standaiditanko ^ a -
tinumin-irldiumln metallissoksesta. Ja
%'filimatka kahden merkin väliUä t ä ^
tangossa, kun tanko oli veden iä&ty^
mäpisteen lämpöinen;:^ määrättiin yh-
^ ^eksi metriksi. Väll^tka päivänta­saajasta
pohjoisnapaan (mej^tasolla;
eikä maata myöten mitattuna) arvi­oidaan
nyt 10,00e,288;3meti:iksii stan­dardin
muksAn Mutta Parisissa pler
na oli äitiimohtanut ostaa pilsneriä,
mutta silloin oli isä haukkunut hän­tä:
monta timtra. tiilten äiti olikaan
kiltti! ' ' .
Seuraavana lauaiitaina: hän joka ta­pauksessa
piilottaisi veitsen.
seen mittaan.
League on toinen hyvin eiÄmääräi-nen
nfltta; vaikka ranskalakien' liga
otfpuoUtolstamaiUapitkäi Mutta nyt
pidämme leaguena kolme maantleteel-;
Iistä txiailia. Jotka ovat 6.080 Jalkaa
pitkiä. Leaguella mitataan "kolmen
mailin rajaa" rannastai Jossa Jokaisen
maan määräämisvalta loppuu merelläi
, On ollut muitakin omituisia nUttoJa.
Oli esimerMksirest,;joka määrättiin
seuraavasti: "välimatka. Jonka mies
matlhistäa, kun hän' ottaa tyhjäi kär--
ryt, täyttää ne, ja palaa täysinäisten
kärryjen kanssa aurtogonnousun Ja
ke^ipäivän väUUä joulun aik^iia",
joUoIn päivät oUvat lyhyimmillään. Se
arvioitiin 3,000 askeleksi. eU koUneksi
mailiksi.
Tämä on kuitehkhi paljon tarkempi
kuin mitta, jota käytettiin-joissakin
vanhoissa amerikalaislssa.valtakirjols-;
sa;nim.?'niin paljon maata kuin mies
voi kiertää ratsastamalla yhdessä
päivässä'». "Tämä on voinut oUa Ylit­tävän
hyvä mitta silloin kun oli rajoit-tan^
ftomasti aidatonta maata, mutta
aiheuttaa jonkunverran sekavuutta
kun tänä päivänä yritel ään mitat^sen
rajoja. Staten Island. New Yorkin
satamassa, kuului ennen New Yorkl^
maakuntaan ja nykyisin New Yorkin
valtioon valri siitä syystä, että purjer;
laiva kykeni kiertämään, sen yhdessä
päivässä.- .
Mutta silloin kun saatiin Jonkunlai­nen
käsitys maan' suuruudesta, teh­tiin
yritys perustaa mittojai Jotka ei­vät
riippuneet ihmisen ruumiista. Mo­net
mulnaisaikoina eläneet miehet te­kivät
erilaisia mittoja (Caliph Al-
Mamun, kahdeksannella ^vuoslsadal-la
sai raportin että maapallon "aste on
56 2/3 mailla, jossa on 4,000 cubitia;
kussakhi 24 digltlä, 6 ohranjyvää pit­kiä,
jotka vuorostaan olivat.8 kame^
linkarvaa pitkiä.'i. Ohranjyvät:Ilmei­sesti
asetettiin ' toinen toisensa vie­reen,'
sillä peräkkäiii. asetettuina aino­astaan
kolme (ihranjyvää teki tuuman,
cnnenmulnoln.v Jos tämä cubit oli 19.3
tuumaa, silloin: Ay-Mamunln arvioixöa
maan ympäryysmitta' oli Jotakuinl^n
0"kea. Columbuksen \ arvio oli paritu-liattamaUiallian^
plenl. Jonka vuoksi
va tanko; eikä maapallo; on nyt mitan
määrääjä. Yhdysvalloissa käytetään
Vieläkin turittiläistä pituus-; paino-ynu
mittoja; mutta standardi perustuu ny t
kansainvällseeu me^trijärjäitelmään.
Yksikkönä Yhdjrsvailoissa ei ole Jalka,
tuuma taikka maili, vaan Jardl (yard)^
MeidäU:: Jardimme ^on':3600/S937-osaa
metristä. Brittlläinen^^tandardi eroaa
tästä hiukan se on 3600/3937.Olil-osaa
metristä; mutta tämä murt<duku teki­si
vähemmän kuin neUäpsailai^ jalan
eroituksoi maan ympärysmitassa
amerikalalsen Ja brittiläisen mitan vä­lillä.
^ ^ '
tattu olevan 1,553,164,13 kertaa erään-
^laisenpupaisen: valon aaltbpljiuutta;
Jonka antaa cadmium?met;alll kun se
kuumennetaan.,:Jos sljls kaikki nykyi­set
mittapuut hävitettäisiin, ne voitai­siin
tuottaa sudestaan mittaamalla
palavan cadmimnlnoantsmlen valosä­teiden
aaltopituus.
On olemassa muitakin tieteellisiä
pituusmittoja. MetrljärJsBtelraän laa-tijat
ipjr^ybtyivät _milllmetriin; Jok^
tuhannesosa metristä, mutta tiede­miehet
ovat tämän lisäksi tarvinneet
sellaisia mittoja'kuin mieron, eli mil-
Juonasosa metriä: milllmicrbn, eli tu-haiuies^
mlljoonasosa metrlär Ja>:Ang-^
strom-ykslkkö. Jolla mitataan valon
aaltopituutta; Joka on kymmenesosa
miillmlcronla.
Ja toisaalta astronoonilt ovat siirty­neet
eteenpäin kilometristä tljim.
metriä.'noin 3,281 Jalkaa) astnmoomif^
seen unittUn «yksikköön). eU A.I7,, Jor'
ka on auringon Ja roaan kesktmftSrfitT:
s.en välimatka, eli melteln 93 mil­joonaa
mailla; valovuoteen • (Ught'
jrear); eli välimatka. Jonka valo kulkeej
yhdessä vuodessa, melkein kuusi mil<r,'
Joonaa miljoonaa maUia; parseciin^
/eli pituus, Josta katsottuna yksi ast-ronoomincn
i unitti näyttään peittävän^
ainoastaanyhd^nl/60-osan kaaren
asteesta), Joka.tekee m mifjoonaa^
miljoonaa Availla; Ja vleläE^magaparTl
seciin. eli miljoona parsecia. ,^
Palatkaamme tältä, ihmee^i/seltä;
matkaltamme pUuudessa kysymykseei;!
painoista Ja mitoista. Oletamme, et­tä
«primlUivincen ihminen ,el paljoa^
kaan niistä ,väUttänyt,\ idutta kun
kauppa kehittyi Ja tuli käytäntöön ar­vokkaita
metaUeJa, ,oU' välttämätöntä'
löytää tarkempaa ykslJbköJä kUin "niin;
paljon kuin mies völ nostaa" taikka'
"nUn paljon kuin voidaan pi^& yhdes­sä
kädessä."
iälr'ChaclfsJWarren vältt|iä,.että enri
smunäinen : lUeno; mittas^hdu
ratin, eli villin lakritsitca^vin siemen
Iititiassa. Nämä siemenet ovat pai-'
^.oltaan hyvin, samatilaisla. Voidaan
laskea vissi :määtä näitä, slem^ä; ja
lauden paino on v a i i ^ %vln: lälieUä
samaa standardia'. Nälsjtä voltiiti sas-,
da kokonainen j)ainQjärJesteU;uä. Vissi
määrä siemeniä asetetuin jraakaan
«itallipalnon kanssa. Joka hiottiin
Juuri oikean , painoiseksi. Picosessia
jatketaan kunnes oli tuotettu koko­nainen
sarja painoja. Joista jokainen
oli kaksi kertaa suurempi edellistä
painoa.
Vielä neljäsataa vuotta sitten Eng­lannin
rahan perustana, oli penny:
pennyoU silloin hopearaha; Ja pt^jon
arvokkaampi ki^n nykyinen raha. Ja
pound (pauna).oli yksi pauna bopea-:
rahaa. Pennyn paino oli 24 ohran Jy­vää,
"t^Hka 32 jyvää vehpää, Jqka
kasvaa keskellä tähkää hyvin kuivat­tuna."
n ^ ä teki, kutsn voidaan näl^
dä. paupan. Jossa oli 24 pennyn-^pai-noa;
kussakin 24 Jyvää (ohraa); elifills
Torstaina» Jouluk 16 r-liiursciay
'Vuodenajan tervehdyksemme kaikille
, ystävillemme!
F I N N I S H K I U A S S A U NA
G. Kulmala ^
176 Spaclina Ave., Puhelin TR. 0886
Toronto Ontario
önqvist
Hägglund .
rhe ' V
yuodenajati lervehdyksemme k^^^
> asiakkaillemme f , , .
EXCLUSIVE PAINT and WALLPAPER
I "Elma" maalien myyjät
w298 CoUeire St.^^^ , Fohelln BA. 5751 ; Toronto, Onlario i
PARHAmMAT VUODENAJAN
TERVEHDYkSEMME
E. ^Salminen '
Kusti Kuusinen
Maija ja Antit Eislakeus
Suoma ja Kalle Tähtinen
E i l a ' j a Eino Koskinen ;
L i l y ja Lyydi Roine
H. Svi^anson'
Hilda ja Matt Jansson
Jack Ojaniemi' '
Ero, Eva, Selnra ja
Ensti Mäki
Aino ja Toivo 'Karppi
Aune ja Walter_Niemi
Hilda Hakala .
O. L. K . Nevala
Ingrid ja Arne Miller ja
' tytöt
Anna ja Jack; Suutala ja
Vieno
)lga ja V i k k i Hakala
Elle ja Eino Moisio ja pojat
J. Ruka
Elina ja Lasse
Emil Nevanpää
Arvo Mäki, Camp 105,
Stevens,, Ont.
Sam Kerola
Olga Jaakkola
• J . Pursiainen
V. Aho
BERGER CARLON
Emil Savela
Stan Isakson
Senja ja E e l i Mattila ^
Mary Karppi
»Henry Graiss
Enne ja Kosti, Box 130,'
Hearst
Raili, JCerttu; Jenny ja
Tom Kari
Sro, Jenny ja Jack Laakso Taisto, Laura ja H . Coberg
^Toini Leppäaho Leila, Olga ja Niilo Joutsi
MEAD JA H£ARST ONTARIO
Tcivotamme Hauskaa Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta
kaikille tovereille ja ystäville!
VAINKÖ LINDQVIST
ARVI RANTA
ARVI VAKA -
Frans Luoma
ULJAS JACK
Seimi Suominen
AUG. P A J A LA
Sam Mattila
Arvi Pahkala
Viljo Mäntynen
Emil Mäntylä
Lauri Sillanpää
Kdsti Halmesmäki
Matti Koivula
Antton Luoma
OTTO H I L L J A PERHE
Armas Kosonen
.1. Luoma '
Elis Heikkinen
A K U SUONPÄÄ
MR. J A MRS. AULIS
LEHTINEN
MR. J A MRS. KUSTI
AHO
Kalle Nenonen
TANELI PARTANEN
A. KARVONEN
CAMP 14
HANSEN omMdo
Iloilta Joiiiua
ja onneijitii
OyHa Vuotta
TOIVOTTAVAT
E l l i i a Wih.'Hahkanen
J. SAARAitKALA
E. PETERSQK
E. HILDEN ,
R. LUOMA
L VAHAPUKKINEN
IL NIEMI
O. PAANA
A. SILTA
T. WAINIONI».
J. Mäenpää
A. Mäki
s T. JÄRVINEN
CPJ^t, TELEGRAPH
JÄRVISEN TYÖKUNTA
BECK ONTABtÖi
''"mm
mm
m
m
SH
JOULUTERVEHDYS!
Tuokoon joulu iloa, uusi vuosi raulma^
Puut metsässä pauhaa
f a kansa haluaa rauhaa. mm
Ji i
MR. T. KOLPPANEN
TYÖKUNTINEEN ,
Camp 23
1 m
\
KOKKI KÄMPPÄ
Mrs. T., Nurmi
Mrs< M. Kolppanen
Hanna Kangas ^
Lillian Stephenson .
il i
m
W. Kamppi
=A. Kangaskolkka
V. Leppäaho
J . Härsilä
A. Lammi' .
K. Järvenpää
E. Veeran poika
K. Thompson
Orakset
A, Laakso
P. Wärri
N . Mäki».
M. Hoikka
A. Harju
E. Mäkelä
Lambert Eino
O. Hänninen
Tai.sto Jokinen.
Wasyl Zackarchuk'
T. Nurmi '
M. Rajala '
A. Neva
J . Tala
V. Pesola.
\ Sudbury
NEMiEGlOÄS illlliliiiÄilÄP NTi
1