Vapaus, August 10, 1948

              mmm;
Sivu 4 Tiistaina, elokuun 10 p. — Tuesday. hug. 10'
SUOMEN LEHTIEN LAUSUNTOJA
3t
•mi
S)
tm
ii;
P
ff H iiii
Ä8 <
!3<ä
i l
(Valinnan suontUinua
Rauanheimoj
Helsingjj.sa. ei<'j.<uun 4 pi:a 194ii. -•
LI.SI HALMTIS LEIir>l-»T«.SSA
UiLsi h a l i i i u v on .saar.ir. :nontnij!'-i-'
ra arvastejua c.Sjk-*on. ku".i-n vieen-f
^ km ha]i:iuk-.en rriuodo:tfirrj..sf.;r.. ' . a i
paJidiittua Suorner-.'ta tipana oh:
O arnrne t a h a n /caf ouic fc>. e-aiiä
.'anrjrnak-htjen lau,^;ijnioja:
Suomen Sosiahdfniokraatli, h:i)li-tuk-
en paa-aaj.r-r.kann i ' -"j > Vi j o ' : -
, l a a • u u d f n t i a 11): u k :\<: 11; ,6h j c-; : rn M a in.
in. Keuraavaa:
. '-Ajankohta:/;?:?- :. . M s a p o l u u i i i e : ;oi-i
i c n p r e e : f. .at ' r f j i t a ' -•in i >' i p a a.
Era> r n c i k r u . j a 'f. T t a . a o>j / i i Tn
uedammf, kan j i i / a J -i ' ( u ..n l o i u r -
jfi^;iyk.sc.i-nmc-' lujiltrim:nf;!i. -ralrjUÄpft-j
u n k k a vsräinkin • taloudftlli.sla T;OII-
' U a r i p f a U f d i ^ t - a r >lt'i iinj<n h a l i -,
movU'hj j a -.sen tot:eur,:am!nen on o r as
l a m a n hetken kcskeu-jmpia ky.sy-myksia^-
Jos ha]Jiiuk.sen. onni.sitm
.•jaattaa en intresrnpiinen r n a r k k m a -
jarje-ViOt' nun lahei.-een k e s k i n a i K e en
y h t e i s t y ö h ö n , e t t a t a m a ynieixVvo; va-'
h i t t l l e n korvaa: huomattava n osan
. s ä ä n n ö s t e l y ä ja ' .siifien. l u i i y v a a . Kon­t
r o l l i a : ja J0.5 loi.sarilta e r a a t hinnat
.saadaan painetuksi nykv.irsta oike.ira-paan
suhteeseen palkannruitiljoideii
nykyi-sm n a u t i i m im :rah:jtu!oilu!i, .on
otettu hyvä .a.'>kel nykyista s i e d e i t a -
vampaa olotilaa k o h t i '.
Mitakunsui miialai.slnton- . p a a - a u - '
n e n k a n n a t i a j a tuntuu olevan aika
myrtynvt • nykyi.';elle hallrlul:.selle.:,
I,ehti k i r j o i t t a a mm.:
" J a t k a m a t t a puk;mmaU.i halUtuk-
Bi:n ohjelman -tarkastelua • vouhian
v a i n todeta, etta .se on varsin .ylirnal-kaUftäti
kokoonpantu. •.VIunniii:een tu
.seen ei v o u i k a a n tulla halhuis-, j o l -
ei vicla • ole ktLsity.sta ,siUu, .mikä:
uodastuu -sen par!ain.enta;irl.sek:;i pe
ruetak-si. iTrjijsaalta • el kayranno;s.sa
eduskunnan nelja-,c'an vai'^-.a ole­v
a l l a . vaheinnnr.ohalliluk':el!a o!e
.mahdollLsuuk-siakaan noudattaa oh-
• •jelmaansa,' vaikka .se . oli.si hyväkin
Sen tavtyv m m . k o k o a j a n o t t a a h u o -
mioon eril.ai.stcn vonnarvhniicn .;))yr-
; kimyk.'.-et, joua ei. ole y r i t e t t y k ä än
yhdensuuntai.staa : . !D hallitukeen .si-
.salia:'. •;,
. Vapaa .Sana f S K D L ) on myös ot­tanut
tiukan asenteen, ArtikkclinKa
. lopas.sa lt»hti lau.suu: ,
" M l n k a verran : ohjelmafraa-seihin
on luottamista, kay ilmi myo:i h ä l h -
tuk.sen kokoo;>pan,o.sla. - S e l v a p i l r t e i -
sempaa- lanti.sen .<;uuntauksen cdiusta-j
a a kum uusi p a a m i n i . s t e r i sa-adaan
etsltl. H a l l i t u k s e n : ulkopolii.tti.seen. v a ­l
i o k u n t a a n kuuluvat hancn la nm-.
m a t t l - U l k o n i i r t i s l e r r E n c k e l l i n ohella
k a u p p a m i n i s t e r i n ä läntinen uun-t
a u k s e i L s a .selvästi osoittanu-,- : T a k k i.
ent. A K S : n jascn Suontausta seka hra.
Skog. johon ei 'tarvit.seriuuia- tuhla­t
a . Hallltuk.seen kuuluvat •edeUcen
A l e k s i Aaltonen .sotahallitu? ten tan­n
e r i l a i n e n , ja.-.en .'seka Tvyne .Leivo-
Lar.svon, nat.si-a.sc.sifaruuden ciitaus-
. t e l l j a . Luetteloa. voitaisiin j a t k a a,
m u t t a • vk.sinkertaisempaa.- on ky.sya:;.
kuka .liallituk.son jascni.sta- mi.waan ja
: m i l l o i n k a a n on teoi.ssa o.soiltaiuit vs-.
•tavyyttaan N.-hittoa kohtaan? Ei a i ­noakaan.
K u i t e n k i n , uudella p ä ä m i ­n
i s t e r i l l ä •tiettävästi on ollut • ot.saa
. s e l i t t ä ä , etta taina lv.illitii.<<- aikoo o-soittaa,
et.ta. .se voi hoitaa suhteemme
• j n y o . s i t a a n ; U u s i : h a l l i t u s on jo voi­nut
l ä m m i t e l l ä ."-'kandinaavisen leh­d
i s t ö n : .suosionpaiKteessa: mutta ku­kapa
muuta.on odottaiuitteinn! H i u ­k
a n , t ä r k e ä m p ä ä . . .V— ratkaa.sevaa! —
on k u i t e n k i n se.- m i t a .Ncuyo.stohiton
n i l k i n e n mielipide tulee uude.sta. h a l -
luuk-scita -sanomaan: Uusr h a l l i t u s it^
.sekaan tuskin odottaa sita erikoisen
t o i v o r i k k a a n a . Suomen kansa ivoi s i l ­ta'
p ä ä t e l l ä . - k v k e n e e k o UUSI ./hallitus
.sen etuja edu-stamaan'vai onko .se
..suorastaan kaixsalhsten cuijemme
t i e l l ä"
T a n i p c r e e l l a ilmesivva kokoomus-
• puolueen ä ä n e n k a n n a t t a j a -Vamuleliti
k i r j o i t t a a h.vllituk.sen ; ohjelma.sta:.
. ".Mutta k a l k k i h a n loppujen lopuk­s
i - r i i p p u u siit^A.. m i t e n . l i a l h t u s i i o i - -
t a a l e i v i s k ä n s ä . ' S e n aikaansaannok-
. SI 1 n . on : n a i n ollen suhtaudu 11 a va t aT
paus tapauksella, nuta a.sialli.se.sii a r - :
vioiden eika ennakolta- e.^teiia tielle
v y o r v i t a e i i . E.sitctyn ohjelman pmt-tei.
ssa on mahdollusuuk-sia.myös scllair-
Yrjo seen nalirt.u-:pol!t.nkkaan.3a rnaan a.si-
: |.a;n no:;arni.ieen; j o l l e oppoiitiorynina::
; .voivat a n i a a iianr.aiu.Maan, Mutta, k o -
I v i n nelppoa ei kaike-sta p a a u ä e n F a -
s;er.qo!;nin nallituk.=>en elama tule ole­maan.
Sen. t ie on vaTma.<;t'i a s o i t t ä i i -
tuva p 3 i k o : n icivikkoi.sek.si, mutta; jte
.lallitu.s sopeutuu • ta.s&puoli.ste.i;ti. o h ­jaamaan
• a s i o i t a , .pyrKimäxtä: haihat^
•eluini.n::ja e p ä v a r m o i h i n /.bkeiiuihin.
.se • VO! no!taa t e h t ä v i ä ä n menfe.styk-
^ellise-vtikm:.
•Siirtoväen ä ä n e n k a n n a t t a j a K a r j a ­l
a ' k o k . r » j i r j o u t a a oma.sta puole-siaan
mm. .'-x-uragvaa: , , . . . > • • . , . ; -
••Maatalouden -alalta ei ohjelrhaju-
!i:-;tu.-i .sisaJla mitaan oleell!.:e.^li .mer.-
ktttavaa. S i i r t o v ä k e ä tamjjj ohjelrn;!-,
zohta ko.icee .sikaJi. et.ta aloitettu,
maareforrrn.: luvataan: vieda loppuun
ja huolehtia uu.sier. l U o j c n viljely.s-edellyty;
vten parantamise.sta .sekä .tu­kea
.siirtoväen .sijoittumista .uu.silla
a-sum-sijoilleen • j a :tuotanno!ii.:;en'.ela--
man palveluk.seen.. .Samanlai.sia lupa-uk.
sia ovat edelli.setkin:halliiuk.set an­taneet,
joten -.siirtoväki on- .sellaisiin
tottunut-; eika: voi nnsta- .suuria toi­voa.
Se j a a km odottamaan . h a l l i t i i k -
.sen pikai.sia kaytannolli.sia . t o i n i e n -
pllefta: On y m m ä r r e t t ä v ä ä , e t t ä liusi
halUtas entyi.sesii t ä h d e n t ä ä halu­aan
nykyi-sen ' a.suntokurjuuden pqis-tami.
seen ja lupaa huolehtia k u i t t u u -;
rielaman k e h i t t ä m i s e s t ä . M i t i i .se tar­koittaa
kiihkokan.salll.s:en j i i i r t e i d en
poutami.sella opetustoiminnpsta, • j ä ä
hamaraksi, koska sellaisten olemins-saolo.
st,a ei ole mitaan: merkkejä- a i ­nakaan
julkLscstr h a v a i t t u •'.
K o n i r n u n i s i i s e n puolueen j i ä ä - ä i i -
nenkarmattajan Työkansan Sanbini-
(•« arvo.stelu uudesta hallituksesta ja
.sen ohjelma.-;ta.on. seuraava: •
'•En:-;:mmainen vaikutelma tuoA^ti
ohjelmasta on .se. .etta .suna ylimäl-kai.
se/ui . l u v a t a a n kalkketi kaikille,,
minkä- taidon Hitler aikoinaan haiv
lit.si huomattavasti paremmin!' Tä-:;
ma vlimalkmnen s i n i n e l e i n e i i ' lupai.r
lii varmasti onkin ohjelman luci^-
tecnomaisimpia purtena, •.Jo.s otetaan
vertauskohda-k.si; e.sim...kolmen;'..stiiiv
rimman e d u s k u n t a r y h m ä n y h t e i s t y ö -
.söpimu.s. vuodelta 1945. j o k a niuodpsti
pohjan s i t a seuranneiden hallitusten
ohjelmille, n i i n voidaan e m p i r n ä t tä
sanoa, etta m a i n i t t u sopimus .— -vaik­ka'
-sen allekirjoittajan:! oh; myös.erä.si
p o r v a r i l l i n e n puolue — oh huomat­tavasti
tasmiilltsempi j a yk.sit-yiskoh-taisempi.
Varmaa on, etta h a l l i t u k -
.'•elta. j o n k a .synty.sanat on lau.sut.tu
kokoomuspuolueen taholta; ei Suo­men
kansalla, ole lupauk.sia ; l u k i i u n -
ottamiU.ta odotettavis.sa . m i t ä ä n hy­v
ä ä . Jos se j a i s i : p i t k ä a i k a i s e k s i , m i ­kä
kuitenkin on .sangen -vähän tor
dennakoistn. niin joutuisimme koke­maan,
. k u i n k a ohjelman : korulause
toiserusa j ä l k e e n karisee pois vaihtuen
k o t i - ja ulkomaisen taantumasporva-r
i s l o n sanelemaksi k ä y t ä n n ö k s i . 'Ja,
suna onkin taman n ä y t e l m ä n ; moraa.-;
l i . etta jokainen hallitus joutuu to-l
e u t t a m a a n i n i d e n puolueiden j a luok­kien
p o l i t i i k k a a , joiden n o i a a i i . s e to-dellisuudc.
s.sa on rakeniicttu, j ä . e t tä
F a g e r h o l m i n hallituksen., ohjelina.:;
••l)aallv.srakenne" — kaikkine koru-lauseuieenkin
viime kades.sa he-ija.staa,
tata aineellista todelli.suutt^a: -.-se • qn
sellainen :kuin- taantumusporvariston
taman hetken taktilliset laskelmat ja
edut vaativat''.. •,
Vaasansa ilmestvva m a a l a i s l i i t t o l a ir
Englannin terveyshu^
.HeiaaKUun:.:5.. p : n a astui E n g l a n - j k a m i e h i ä '-k laa'- - ' -
nissa voimaan --uusi ter.-eyshuoltolaki.i tyv_ valtiDJli^
joka radikaalisuudessaan on. a i v a i v ' k u i t e n k i n jä'->^e'4'^^^^*^
j o u i n uutta j a uuraanuurravaa k a p i - ! jojttaa amPic-^aE./^ "'^^•''^
t a l i s mm maissa. T y ö v ä e n h a l l i t u s on
sen saanut parlamentissa lapi van­h
o i l l i s t e n ja liberaalien suorastaan
r a i v o k k a a s t a vastarinnasta huolimat­ta.
V a n h o i l l i n e n l e h d i s t ö pitaa viela
n y t k i n uutta j ä r j e s t e l m ä ä alynpuut-teen
osoituksena. Tosiasia k u i t e n k in
on. etta l a k i tekee E n g l a n n i s t a sosiaa-kopuolella
mv
r i n o s a n . . . . 1... .pL, , ^ i^ ^
ten^m tth-. r
m u k s e n ^ - j a i j P . - . i n , ,^
ta. m.ka .ijj
sia ; aition im^^
muita tulo,. j, . 3 ^ ^ ^_
on, e i i a laxi teitee t i n g i a n n i s i a sosiaa- sen tulee s;-ada
lisen huollon alalla e d e l l ä k ä v i j ä m a a n kirjoittau*ir ''hlniiti^r'**^''^^
y h d e s s ä Neuvostohiton kanssa. Ta-v
a l l i n e n . i v o m i e s la pienomistaja tun-laakarillr
lo OP u.!.;a
. kuuinen lääVii.i' 'nis•a niin ^ ' • i T t - - -
uce Itsensä nyt turvatuksi k a i k e n p a - han paik-M.-un, ^^.^ asuiT^J
Farmarien
Päiväpalsta
nen lehti l i k k a . k i r j o i t t a a uudesta h aU
lituk.=esta-. p i t ä e n , sita jonkinlaisena
vlimenohallituksena: •
. ••Kahden vasemmistopuolueenkin
l i a l h t u s : olisi . joutunut nojaamaan
eduskuimnn vähemmistöön, mutta
s e n t ä ä n n i i n voimakkaa.seen. etta .a-v
u i i s a a n t r monis.sa.tapauksissa olisi
ollut ulkoapainkin. toisista .puolueis­t
a . - m a h d o l l i n e n . -Nyt muodostunut
h a l l i t u s , on parlamenttaarise-sti paljon
heikompi, koska se on seka vasem­malta
etta oikealta tulevain tuullen
huojutelravana.: Meidar. k-iiinaltam-me
asioita k a t s e l l e n . t u s k i n lienee syy­t
ä e.sikoisesti .tapahtunutta valittaa»
Sen tosm: t i e d ä m m e e t u k ä t e e n , etta:
mikaan: miiatalou-svstavallinen ei ny­kyinen
, h a l l i t u s ole. ei ainakaan pe-
Hyvälaatuisten
munien tuotanto
M u n i e n laatu j i k'Ipoisuus kulut-tajillf!
tulle.s.sa- r i i p p u u • o u l j o n . s u la
miten hoidetaan kanoja ja .niiden
t;uotteita.
E r i k o i . s e s t l k o . s a a i k a n a l a m p u n a t i l ­mat
ja huonosti kuivattujen aUauk-
.sien epätvvdvttiiviit ruokintapaikat
ovat paasvyna huonolaatuiseen :mu-natuotiintooii.
: Likaantunoot; . v a ir
jaaiitvnect tiu h a i j i " m L t kuout ai­heuttavat
Iisaa laadun huoiKJiiemi.sta.
•HarrowKsa, Ont; •sijttit.sevalla l i i t t o ­h
a l l i t u k s e n koeasemalla munien , k a -
.sittclya p i d n a a n yhta t a i k c a n a kuin
munien laadun . s a i i y t t a m i s t a s e l i t t ää
S i i p i k a r j a n paahoitaja W. . F . M o u n ­t
a i n . • Tavalli-set korit, jotka- . s ä i l y t t ä ­vät
luonnolli.sen: lammon j a voivat
murskata h a u r a i m i J i c n munien: kuo­n
a , on- poisiet-tu- kiivtanno.sta otta­m
a l l a nlideiv t i l a l l e n.s. Keyes-:tarjot-tlmct-
Munat: p a n n a a n suoraan pe­s
i s t ä , n a i h i i i t a r j o t t i n i n n . ja • viedaun
k u l i e t t a r a y a suoraan • jaahdyty.spai-k
a l l c : -Tiiman johdosta saadaan: m u ­nat
parempaan ilmanvaihtoon j a r i k -
komisvaaratv v a h e n i K ^ i a a n.
• T ä m ä kuljettaja on tehty puusta ja.
.siihen k u u l u u 12 tuuman n c l i o m u o t o i -
nen pohja:- sen li«ik.si t a r v i t a a n nelja
18 tuuman piikaa, lujaa rimaa ja yksi
12 t u u m a n nuttamen ja noin tuuman
Colorado-kuoriainen
leviämäs.sä Suomeen?
T a n s k a s t a on .saapunut tielo, jpnka
mukaan v a a r a l l i s t a t u h o e l ä i n t ä , Colo­rado-
eli perunakuoriai.sta, olisi esiin­t
y n y t - h ä l y t t ä v ä n l ä h e l l ä tanskalais-
.saksalaista rajaa.. Kuoriai.sen l e v i ä m i ­nen-
ei u h k a ä a i n o a s t a a n T a n s k a n . v i l -
j e l v k s i ä , vaan mvbs Suomi v o i joutuu
coloradokuoriaisen. h y ö k k ä y k s e n a.lai-
Seksi
T i k k u r i l a n - m a a talouskoel.aitok.sen
t u h o e l ä i n o s a s t o n johtaja, profe.ssori
:V K a n i - r v o - k e r t o o kuoriaisen csiuir
t y m i s - ja leviämismahdolli.suuksi.sta
sekä torjuntakeinoista , maa.ssamniL-sfiurtiavasti:
•. :. . : .
—: Colorado-kuoriainen, joka etu­p
ä ä s s ä svö perunalehdistoa, on alun
p e r i n kotoisin . K e s k i - A m e r i k a s t a ja
P o h j o i s - A m e r i k a n e t e l ä o s i s t a . Sieltä
se levisi ensin v i i Yhdy.svaltojen C a - .
nadaan asti, ja. edellisen maailman-
.sodan iälkeen paasi pesiytymään
-Ranskaan;, siirtyen sieltä , edelleen
B e l g i a a n , .Hollantiin, Sveitsiin, osit­t
a i n I t a l i a a n, j a Sak.san länsiosiin.
Vjune ' vuonna oh: kuonai.sen . l a l i in
eslintvmirien todettu -.yam ^30 km
p ä ä s s ä Tanskan rajalta, ja nyt pn
saapunut tictoia sii\a etta jokunen
c o l o r a d o k i i o n a i n e n on jo kulkeutunut
Tan.skan rajan vh.
Kt O R I M s r . X rLAMIS^IAHDOM.I-suunnT
>uoMi:ss\
O n ' . t i e t e n k i h mahdolli-st a. etta
v ä h v i i i i K r n puu: Jokaisen, r i m a n , t o i - i t a m a tilhoelain; .;joka usein -liikkuu
non paa k i i n i i i t o t a a n p o h i a a n l ä h e l le
kulmaa, k a k . s i k u m m a l l e km puolelle.
R i m a t k u m m a l t a k i n i)uolen nojaavat
t o i s i a a n vasten siten etta ne :muodos.--
t \ a t kolmion ja \ l . i p a a t sn u u t t a j at
toinen toisensa. Kahdentoista tuu­man-
puu ki-innitotaan l u j a s t i - r i m o j en
vlauaahan. .siten, etta s i i t a tulee Kul­jettajan,
kantohiite. 'I a r j o t t i m e t pan­naan
kuljettajaan : s a m a l l a tavalla
k u m ne pannaan munalaatikkoon. , :
.. LuonnollisosM l a m a kokoamismene­t
e l m ä . s^ailvitaiK. munien l a a a u i v va.sta
munmlison j ä l k e e n . S i i p i k a r um öikca
hoito on mvos v ä l t t ä m ä t ö n t ä . Vihreä
ruoka, sopiva ruoho, on arvokasta • l i ­s
ä r a v i n t o a . mutta kanoien, laidun­maan-
p i l a i s i -olla Kohtalaisen kuivan.
K u n munivat kanat p ä ä s e v ä t kosteille
l a i t u m i l l e .ja- seisoville lammikoille.
;iViiii:;siitä,-:vpi..jQht:ti?l- t u m m a n v ä r i s e t ,
keltuaiset . j a vielapa : nuinan.<uorien
huononeminen.. • S i t ä p a i t s i . niutaLsct>
l u s l u o r t e e l t a a n Mutta on taysi aihe i ^^^^^^ ^^^^^^ ^^^.j^,^,^.
uskoa, etta ainakaan aluksi se .tus­k
i n haluaa t a t a perusluonnettaan-lii­aksi
n ä y t t ä ä . - vaan-: koettaa • Inkkua
asiallisuuden pohjalla ja valttamat-tomvvdet
huomioon ottaen
d e n m u n i e n tuoiantoa.. - ; •
. E i i s i h i o k k a i s t e n n u i n i e - i i tuotannp.s.sa
j on- kunnrteitnva vahan huomiota ' t u oi
... j lanivon- k n i k k i i n vaihei.sun. h v v ä s tä
maata- j. kananruoasta alkaen •
O N N I T T E L U M M E
ÄIN! ja VILHO OLLIKAISELLE
HM (hl onnra uudcUc kodille ja .sen iLsuhhuillc
litiUlc ja l lihoile loivollaiat ^euraaiat
tu paaiitnliais vieraat:
A1 leo n,: K aa r n i a .i a G i i n i ia r.
AhlbtM-g " ,
Ronald ja L i l l i an
Slephensoii
M a r i t a j a Onni Hulkko
Elsa ja H e n r y ' R i e k ko
Lempi j a O l a v i Hirvelä
E i l a . A i n o ja A r t h i u ' AViita
A i l i j a T a t u Vdätäncn
T o i i i i j a F r a n k Niemi
Impi j a F r a n k Tommila
Fanni j a Jalmar Lehto .
Sofia j a V i c t o r Salo
Unto, Tda j a F r a n k K o s ki
Mandi j a V i H Rintala
Sandra Mäki-
Anni j a Jussi L i i n a m a a ja
pojat
Mrs. H i l d a Kauppinen
Irja j a Paavo K i v i n en
E l v i j a Bob L u j a n e n ja
lap.set.'
Sudbury
Elokuun 8 p. 1948
Ontario
! l o u s a l a l l a k i n ; J o k a tapauksensa, tulee
j h a l l i t u s saamaan: a m a km •-maalaislu-j
l o n . taholta,,.;;i,v-in -asiallisen suhtau-j
'uiminen ja atxa-^telui \ a m i i l l o in
kun t . i h e n o. i 'ouell,-,:^ aihct--! Y k ­s
i assa a m a km on m y ö n t e i s e n ä mai--
l u t i a v a . :se n i m i t t ä i n etta Kommunis-tie-
i uhk.v'u ja pelottelu ei sa-inuf
m a a r a t a hallitu.^sen muodostamises­sa,
\ a a n övnt\ cel. i en *ahuen a i -:
I l.i Ta.-» a .-'nneitikoon l e i l u 'unnus-i
i.us Fagernohnille j a sosialidemokraat-
; i i s e l l e puolueelle. -Voihan h y v i n k i n o l -
1 l a . ett.i nyt muonoitunut hallitus on
v . i i n verraten hh;> t i k a i n e n . mutt.i
s i l l a on i e l l a n e n a i i u km t e r v e h d y t t ä vä
merkitys, koska - se joka :.tapaukse£sa;
muodostuu: e r ä ä n l a i s e k s i ylimeno hal--
i htuk.scksi .^elMlle p.irlamenttaarisille
i l i n j o i l l e - p a l a a m i s e n m e r k e i s s ä . ' J ö s ta-.
! m a i i : - j ä l k e e n • v o i d a a n taasen: paasta:
' . l a a j a l l e pohj^alle .rakentuvaan- kokoo-^
nnishallitufceien.vjb-sa' k a i k k i raken­tavat
voimat ja puolueet: voivat olla-mukana.
m i n . nyt. t a p a h t u n u t t a h a l l i -;
tuksenmuodosta-mista ••:-ei -ole. svytä
j o u k o t l a i n l e n t ä m ä l l ä laskeutuen j u -
niii-i-jä laLvoihm^ voi t ä t e n r k u l k e u t ua
m e i d ä n k i n maahamme.-: Vaaraa pie­n
e n t ä ä tietenkin se seikKa. ettei meill-a
ole:stioraa tunavhtevtta-- Sausaan eika
Tnii-skaan, ja l a i v a m a t k a k i n kestaa
m"lkoi-e'<ti M i ' a ta'-'-- tulee k . t o i i a r en
e l ä m i s i n a h d o l l i s u u k s u n taalla, voi­daan
Canadan vastaavien olosuhtei­den:
mukaan.: putta t o d e n n ä k ö i s e n ä,
etta a i n a k i n E l e l a - j a Ke-^ki-Suomes-sa.
suunnilleen • V a a s a n — J y v ä s k y l ä n
korkeudelle -.saakka:-; tuhoiainen voi
mcne.s!va.: Ilmei.sesti s i l l a ei kuitenr
knan ole v h t a .suotuisia elami.sen mah
dollisiiuksia. t ä a l l i i . k u i n Ke. s k i-Euroo-pa-=
sa. jö.ssa se k e h i t t ä ä - v u o d e . s s a kaksi
sukupolvea.: s i l l a meillä äe ei Kesän
Ivhvvden vuoksi k u i t e n k a a n voi k e h i t ­t
ä ; ! k u i n yhden sukupolven.
T O U T l \ T A K i : i N O T
.Colorado-kuoriamen on kasvin­suojelulain
ja asetusten alainen, m i ka
m e r k i t s ö e . etta sen. i l m e s t y m i s e s t ä , on
v l i p v m a t t a t e h t ä v ä ilmoitus seka t ä n ­ne
: maatalouskoelaitoksen t u h o e l ä i n -
osastolle seka p o l i i s i v i r a n o m a i s i l l e . Jos
t ä l l a i n e n ilmoitus saapuu, rvhdvtaan
v ä l i t t ö m ä s t i , , v o i m a l l i s i i n toimenpitei­s
i i n sen h ä v i t t ä m i s e k s i . M a i n i t t a k o o n ;
etta:: nvkviset torjunta-aineet kuten
D D T j a heksa-ameet igammeksaani)
ovat osoittautuneet hyvin, tehokkaiksi.
M I L T \ TAMA T f H O E L MX
V X Y T T \ \
; .—; K u o r i a i n e n on runsaasti -senttiä
metrin, mittainen., h v v i n pulien.. Sen
suvet ovat keltaiset.: v a h a n oranssin
v i v a h t a v a t ia_niissa on 10mustaa p i t -:
kittaLSjuomaa. Muistuttaa SIIS m e i k ä ­l
ä i s i ä -ieppakerttulajeja:- muodoltaan,
mut ta. p i l k k u j e n asemasta ion.juovia.
H e l s i n g i n Vapaa Sana
Hyvää jarmituloa
odotetaan lännellä
Canadan farmarit odottavat histo­r
i a n suurinta d o l l a r i t u l o a l a n a VUOUT
na- Vuoden loijuttua Canadan far­m
a r i e n brutto- ja nettotulot ovat s i ­vuuttaneet
vuodon .1947. ennaty.smaa-r
a n . .•
M u t t a s i l t i k ä ä n ta.s.sa ei ole k a i k k i.
Tuotantokustannukset' ovat m y ö s j y r ­k
ä s t i nous.seet j a nou.sevat yha. . •
T ä n ä vuonna maataloustuotannon
arvo on S2.6 m i l j a a r d i a k a t e i s t a j a $1.4
m i l j a a r d i a . netok.si — . j o s Winnipeg
Free Pressin arvio pitaa paikkan.sa;
Vuonna 1947 C a n a d a n f a r m a r i e n tulot
o l i v a t $1.99: m i l j a a r d i a j a nettotuloksi:
j a i $1.23 miljaardia:.
H e i n ä k u u n . viimei.sella viikolla
myrskvt aiheuttivat: preeriamaakun-ni.
ssa joissakin- paikoin vahinkoa.
M u t t a preeriamaakunnissa ollut y l e i ­nen
.sade li.sasi satomahdollisuuKsia
l ä n n e n .suurella v i l j a v v o h v k k e e l l a . . M i ­i
a i-iama sateet m e r k i t s e v ä t dollai:ei.s.sa
laskien, sita on viela vaikea m ä ä r i ­t
e l lä
: Alhertan etelaosas.sa on lo mvytv
ruis j a talvivehna. Tulokset eivat ole
olleet Kiellä, erikoisen hvvia — 9-11
bu.shehaeGkkerinalaa kohti.
Y l e i n e n elonkorjuu: ^Saskatche^vaj
nis.sa suoritetaan noin 3 v i i k o n k u ­l
u t t u a : ja siellä t a r v i t t a i s i i n - , . a i n a km
tuuma Iisaa sadetta, mutta y l e i s t i l a n ­ne
navttaa nvt lupaavammalta. ,
Maa on muokattava
aikaisin syksyllä
- T a l v i v e h i v ä l l o , j a r u k i i l l e a i ö t t n maa
p i l a i s i m u o k a t a aikaisin.
-Vuosia k e s t ä n e i d e n kokeiden perus­teella
.: o n - todettu; .että on,- .saatu: • 5
pushelia e e k k e r i l t ä parempi v e h n ä s a to
s i l l o i n kun maa. .on m i l o k a t t u heinä-:
kuussa eika elokuussa,-: Toinen: v i i d en
bushelinsatomenetys koituu, s i i t ä kOn:
maan muokkaus l y k ä t ä ä n elokuusta
yyskuun p u o l i v ä l i i n.
Suuren luonnonystä­vän
perintö
.."Emme voi odottaa luonnolta
, suopeutta: t e h d ä se suopeaksi -r^
Siina , on . m e i d ä n tehtavpmme.":
- : , ; • . . . :: Ivan M i t s h u r i n . .:
:. Tambovm alueella. K e s k i - V e n a j a l la
l ä h e l l ä M i t s h i i r i n s k i n kaupunkia .on
talo.- jo.ssa s u u n ivenalainen tiedemies
I v a n : Mit.shurin-,-vietti viimeiset, pai-,
vaiisa.: . . T a m a n talon- y m p ä r i l l ä on
h ä n e n , perustamansa ihmeellinen
puutarha, jota katsomaan neuvosto-kansfflaiset-
maan kaikista: .Q.*ista te­k
e v ä t l e t k ia
Puutarhassa on koko tuon suuren
: l u o n n o n v s t a v a n . p e r i n t ö : ; e t e l ä n hedel­m
i ä : jotka on totutettu pohjoisen p a l -
-lonpuoliskon: Ilmanalaan, • v i i n i k o v n^
noksia, apnkoaseja, p ä ä r y n ö i t ä , kirsi.i..
koita, s i l k k i ä i s p u i t a , p ä ä r y n ä n muo­toisia
omenia. •: l i l j o j a , ; joiden- Jcukat
tuoksuvat orvokilta, hauraita etelän
ruusuja; jotka on saatu k e s t ä m ä än
talven pakkasta
•: Y l i 3.00. h e d e l m ä - -ja m a r j a l a j i a j a ­losti
M i t s h u r i n . Nvt kasvaa Neuvos­t
o l i i t o n puutarhoissa miljoonia ••Mit-
:Shurinin puita '.: Monet h e d e l m ä p u ut
tuo t a i t a v a .. l u o n n o n t u t k i j a erikoisti:
suna maarin. etta ne voivat m e n e s t yä
N e u v o s t o l i i t o n pohjoisimmillakin
a l u e i l la
: Manitoban yliopiston edustaja ,mr.
A. W. Mltchener sanoo, etta '•parus
g r e e n ' myrkky, mita on vuosixausia
k ä y t e t t y e o 1 o rado-perunakoppiaista
vastaan, sisaltaa perunakasveille va­h
i n g o l l i s i a aineita. ;i
H a n suosittelee D D T : n tai "ar.se- i
nate of hmen" kayttoa. Niita .mo­lempia-
voidaan kayttaa joko ruLskee-na
tai polyna.-
han v a r a l l a . Laki perustuu ajatuk­seen,
etta sairas- i h m i n e n on taval­l
a a n s i j a i s k ä r s i j ä j a koko kansan on
o s a l l i s t u t t a v a sairasmenoihin ja teh­t
ä v ä hauesta taas t v o k v k v i n e n kansa­lainen.
- L a k i on Ivhye-sii s e l i t e t t y n ä seu­r
a a v a : Jokainen, e n g l a n t i l a i n e n , nun
riKas k u i n koyha. saa vapaan sairas-hoidon,
ilniai-set l ä ä k k e e t , tekoham-paai
ja. s i l m ä l a s i t niita tarvitessaan.
• S y n n y t t ä v ä aiti saa kertakaikkisena
lahjana 21 puntaa jokai.sesta. lapst'.sta
j a t ä y d e n korvauksen t v o a j a n h u k a s^
ta, s.o. G. v i i k k o a ennen .svnnytvsta-ja
9 v i i k k o a s y n n y t v k s e n j ä l k e e n . Koto­naan
sairastava mies tai nainen saa
vapaan saira.shoidon. Iisaksi 30 s h i l ­l
i n k i ä viikös.sa it.selleen, seka .5 .sh. j o ­kaiselle
lap.selleen viiko.s.sa. Laaka-
•reista tulee l a i n mukaan v a l t i o n v i r -
maaraamit M . nan .
ilmaisfKsi !c.n nv^u.u laM-usS
Jarjesttlmari ^'• Stiinat k i rJ
•set ovat luo'vu u,f
sen ^ehglantilaii.en viikkotijf^i
^etaan 2 MI , n n . h u o : t o ; h i l
palkan suuiuud.st L-ppu^^^
m a n t v o u o L . r j a - . 1,^4
j o u t u \ a t m>o suun-arnaan
viikkomalsu- i Ma uj rn
k u n otta.t hu.-vuo. t t u u i j
..delaan m\o^ •iaiinuuv\akuu'U£r,
toon tahan • 1, 2 ^^ jarj^-^.
edut ovat kuitenkin niin huomia
eiiä-kalliisin.makMiistaaiUuolia
sita on p,ai.t a',a onrjitun^ena
k u i t e n k i i v 'näyviiia lopulHsHtl
jilrjestielmä • oninsttiuuv; i-ckan
d e s s ä a i i . jo« .lieiiM; :nif;!iia:niuiä,
ta,- jotka .enheminin ' uii; inyöii^
seuraavat e.sjim-rl:
URHEILUPAKINAA
Sota koiria vastaan
A u s t r a a l i a n tuhansia v i l l i k o i r i a tu­h
o t a a n - t a n a vuonna "ilmapommituk­sella".
..Lentokoneista pudotetaan
myrkkypaloja näille koirille, jotka
vuo-sittainaiheuttavat miljoonien d o l ­l
a r i e n , arvoisia m e n e t y k s i ä karjan
kasvattajille;-.
Queenslandi-ssa, . missa villikoiristo
•on . e r i k o i s e n s u u n . vaiva, pudotetaan
ilmasta.1.500,000 myrkkypalaa.
300 villiä hevosta
myytävänä
.. Nova Scotian r a n n i k o l l a ..sijaitse­v
a l l a Sable saarella on War A.s.sets
C o r p o r a t i o n i l l a kaupattavana 300 v i l ­liä
ponihevosta. Tarjouksia otetaan
vastaan lOQ paisesta h e v o s m ä ä r ä s t ä.
L i i t t o h a l l i t u k s e n , maatalousdepart-mentin
tietojen mukaan naiden poni-hevosten
a l k u p e r ä on hamaran pei­tossa.
Yhden v ä i t t ä m ä n mukaan New
E n g l a n n i s t a tulleet alkuasukkaat toi­vat
ne- m a i n i t u l l e saarelle kahdek-
•sannellatoista-vuosisadalla..' ; : - : .
C a n a d a n l ä n n e l l ä , p n : m y ö s v i l l i h e ­vosia,
mutta ne - eivat- ole alkujaan
tasta maasta, eivatpa edes t ä l t ä man­tereelta.
K a i k k i "villithevoset'-', jotka
kuljeksivat viela preeriamaakunnissa
ja. taman mantereen muissa o.sissa.
polveutuvat niistä hevosista; jotka
ovat karanneet farmeilta. -
•: L i i t t o halhtuksen ^ t i l a s t o t o i m i s t on
v i i m e i s i m m ä t tutkimukset osoittavat,
e t t a l h e v a s k a n t a on ta.ssa' maassa vä-.
henemassa. Joulukuussa 1947 suori-:
letun: t u t k i m u k s e n m u k a a n G ä n a d ä s -
.sa oh 1,979,000 hevosta, joit.a k ä v t e t -
t i i n m a a t a l o u s t ö i s s ä , mutta siltikin
tama m a a r a o n 12. p r o s e n t t i a pienempi
vuosi: s i t t en olleeseen h e v o s m ä ä r ä än
verraten. .:- Hevosten v ä h e n e m i n e n ta­p
a h t u i k a i k i s s a maakunnissa; - •
T a l l a : kertaa preeriamaakuntien
f a r m e i l l a - k ä y t e t ä ä n e n e m m ä n heVPsia
k u i n missaan muualla. Siellä• o n v ii
miljoona hevosta,- vaikka maatalon?!
onkin, mekanisoitumassa. S ä s k a t c h e -
wanin maakunnassa on s u u r i n m ä ä r ä:
hevosia — 486 600 O n t a i i o j o h t a a itaa
— 451,000- hevosella;: Quebecin i n ä a -
kunnassa on 315.000-hevosta
- U r h e i l u v ä e m m e taman k e s ä n huo­matuin
kohokohta on siis muistojen
j o u k k b i hm .siirtvnvt.-ja j a l e l l a ovat
y a m . pienet velvollisuudet, kunkin
omalta kohdalta. K i r k l a n d Laken
Jymyn: suurj*uhlasta tavtvy j o l l a k in
s a n a l l a : t u h l a t a - lehtemme kalliita
palstoja, .sellainen tunne painostaa a i ­n
a k i n matka.s.saollutta.- -
. Saapue.ssamme perille, m a t k a n lop­puvaiheessa
vallinneen kovan vesisa­t
e e n kohteliaasti virutellessa automme
ulkopuolta, t u l i mieleen, e t t ä - i s ä n t ä ­väki
varmaan on ottanut k a l k k i h u ol
mioon. v i e r a i t a kestitakseen. koska 10
s i i v o u t t i . p ö l y t k i n p v y t a m ä t t ä m m e ja:
.saasti k a l l i i t a dollareitamme. : K u n
pienien etsiskelyjen j ä l k e e n olimme
onnistuneet saamaan, majoitusasiat;
kuntoon, oh j u h l a p a i k a n n ä k e m i n en
seuraava p ä ä m ä ä r ä m m e ; Kenogamin.
luonnonihana kesäpaikka ensiluok-kai.
sine . u r h e i l u k e n t t i n e e n : : u i m a r a n ­toineen,
kalastusvesmeen. ja -uljaine
ravintolahuoneineen antoi toivoa par­h
a i m p i i n e d e l l y t y k s i i n l i i t t o j u h l a n o n -:
nistumiseksi. Olkoon- jo heti m a i m t -
tava, etta p a i k k a k u n n a n v ä k r o l i teh-nyt>
o i k e i n j ä t t i l a i s t y o n raivates-saan
k a i k k i kuntoon ja siitä .saamme olla
m u u t k i n ylpeitä, - e t t ä . urheilumme
-eteen kukin: k o h d a l t a a n j a - a i k a n a ah
u h i a a ; v i i m e i s e t k i n voimansa j a vapaa
h e t k e n s ä . Nostakaamme:vanhaa:hat-'
tureuhkaamme K i r k l a n d Laken sit-kealle.
ja tarmokkaalle u r h e i l u v ä e l l e,
j a h e i d ä n .apujoukolleen: :
. . K u n k.ilpailukonelsto k a i k k i n e siihen-kuuluvine
t o i m i t s i j o i n e e n : j a muineen
ph t r i m m a t t u : kuntoon; : p ä p e r i t v i i ­meistelty
j a jaettu-asiaiiomaisille,- v o i -
t i i p odotella .seuraavan p ä i v ä n a l k a -
mishetkea itse kilpailuiden -suhteen:
M u u t e n Itse k i l p a i l i j o i d e n joukko ka-^
.sitti edustuksensa puolesta p i t k ä m a t ­k
a i s i a k i n , - . s i l l a a i n a — L ö s ö j ä t k ä n v a l ­t
a k u n n a s t a ' , a.sti Dli o . s a n o t t ä j i ä , rei­pas
ikäniies/Kentahi jatuomaria
- v i i n saapunut; Mukeläii Niilo-övat,
n i n n a n ;;ärvoisi.ii.' ^muista'puliuna
, kaänv:. K i i t o s käynnistänne!.,
V i e l a juhlap.iuan n.imuna vac
tivat. Rantalan- Ku.sii..ja Alankj:
• k e n oleva n ' k.ui]nossä?,,,mutta - h
:asiat hiioniiblva Jlnijioian Erait!
masi, ;:kuiteiikin :,iieciusteiia kaB
-sään.tilausa!;in:a. iohuii Lammin,
s i i i , rehellineivvastaui:pii,^että^^
jjHiiiyt,; eiiiiiiiioniiosstr ja-kiireissä
je>-iamalla 'id t.iko -.'uta 1'nv
h a l t i j a ei ollutkaaii huomsnnu*
'kata. aurinkoisia. jiihia|wiviä,,'vaaii
t o i - v e t t ä ja..v.iilovtlakin vhd<-ksio!
manumeiok'.i mika ei l.utetl
• t u o t t - ä h u t - sitkeälie iirhfeilöväeltffi
j a ,yleis6llc'käi'u.i aivaii. voitiainai
esteitä;':vaaii.koko - pitkä .urheilu(Ä
ma ,•, sii.oritettiiii, '.101)13111111 :,ve^'
-vallite.s.sakin.
• • kiipäiluselo.stu.kset on-;jbkainfn
kenut.. joten; 'niihin:'»!'!:' tarvinne
kaahtuti.'--. Kuitenkin öii IiuomaK
e t t ä 'koleasta: säästä..:.!.iublimat[£
k a i s t i i n eniiäty.sluettelqon.hyviäi
muutoksia j a Alertsl-iaarasikmm
kimpussa. -Bettv Rumball ja A.I
t'anen edustiyai.nuorta.kaartia ui
.merkeis.sa. -.ja - -L. Beatoir.. Jkär
. s ä ä n t ö j e i i rikkomisestaliuoliii
'joka-, esti ...häiicn ju6k.suaan, saat
.-.samah .ajan lK^Ijänliesnlai!il!'a kiiii
-töiv virallinen;;-ennätyskin,: on;'
p a l j o n k i i i jiititeteiua :itse...:kilpai!;
vaian ,.jä.te.tä.äi!.^tubiineniniaksi, Kö;
Jut pli\'at,-olö-stihteet'huoiiii:oideii'j
l e s t ä n i , yliättävän.-oiinistuiieet.js
ko)V e t t ä p a r i t . i i h a n t i n e i i yjeisöoli
:tyvainen^ hakemaansa;;';'.;'-^^•:;:
; Lopuksi iällä-' kertaa :ha]uafi;'
'keri'-'a.n; kiit 'fää. Jymyn jäs.enistM..
toverilli.sesta, 'htioniavai.suud'est3'1
ainakin'; iheidäii',köiiti?l!emi)ieis
j a toivpn ,ed(>!leen.!:iU: tarriiokasta,
koa;:;iirheiluasi:ii'i;eteenpainvjeniis
ViIpilt.ömy.v'd.ess:uäiiVäasaii J'J
•Catabbit"
Pedot raatelevat karjaa
Sudet ja puumat t e k e v ä t tuhoaan
, Cariboon: pnrissa B r i t i s h Cöluifibiassa
h y ö k ä t e n vasikkain,, l e h m i e n j a v i e l ä ­pä
hevostenkin kimppuun.
. N a m a . ..pedot ovat: peloltominipia
-kuin m i l l o i n k a a n ennen viimeisen 25
vuoden a i k a n a , : kertovat .vanhemmat
jhmiset.. . U s e i t a susia,on tapettu kar­j
a t a l o j en n ä k y v i s s ä n i i d e n h y ö k ä t e s sä
lehmien: kimppuun.
. R n s t a n y a r t i j a t - a r v i o i v a t t ä m ä n j o h -
tu-van p i t k ä s t ä talvesta. ' K a r j a f ä r -
marien keskuudessa, a g i t e e r ä t ä a h suu­remman
tapporahan puolesta • '
Kirkland; Laken, Ont.. asukkaat
aprikoivat; etUi. onkohan heidän
keskuudessaan oikea "catabbit'.'
(puoliksi kissa eli cat;ja puoliksi
kaniini eli rabbit).
Nuorella: Patsyivrarinishilla on
tämä kummallinen eläin. Sen etu­pää
on, s e l v ä s t i kissamainen; mutta
sen takajalat ovat: p i t k ä t ; j a kanii­nin
jalkoja: muLstuttavat.
Tämä "catabbit" syÖ salaatin
lehtiä; ja kelta juuria, mutta sen:
moka j ä r j e s t e l m ä ä n kuuluu myös
maito, kala ja ehkä linnutkin, jos
se saa niitä kiinni. :3Iutta lintu-metsästys
on sille hieman vaikeata
pitkien takakoipiensa takia. ; Se ei
lv.erta kailckiaan voi kiivetä;,puu­han.
Ilmassa liitäminen
ia metsä juoksu H: gin
kisojen ohjelmaan
-Lontoo. .—• Suomen . o l y m p i a l ä i s k o -
milean. j ä r j e s t e l y k o m i t e a n puheenjoh­t
a j a E n k \on Frenckell sanoi taalla
etta :Helsingissa vuonna 1952- p i d e t t ä ­vien,
olympialaiskisojen' ohjelmaan on
s u u n n i t e l t u otettavaksi myöskin hito-t
a s o l l a . l e n t ä n i i n e n j a m a r a t o ö n i j u b k - -
su metsien halki. "Me olemme jo
p ä ä t t ä n e e t maratoonijuoksusia met­sien
halki.:, kulkevalla vaihtelevalla
r a d a l l a , joka kasittaa viisi kierrosta,
e t t ä kansalla olisi tilaisuus nähdä
juoksijat viisi kertaa yhden • t a i kah­den
asemasta. T ä y d e l l i n e n olympia-l
a i s k y l ä tulee rakemiettavaksi noin
8.000 k i l p a i l i j a a varten, t ä ä l l ä olevien
6.000 asemasta. Naisten sallitaan
osallistuvan .entista' useampiii-i;:kilpai-l
u i h i n , . mm. purjehdukseen", sanoi
von F r e n c k e l l.
Canada on saanut
Lontoon kisoissa
18 3/5 pistettä
V Lontoo. — Canadan viestlnjuoksijat
ansaitsivat maalleen olymp.alaiskiso-j
e n rata-- -,ja- k e n t t ä u r h e i l u n viimei­s
e n ä paivana \ i e l a .seitsemän p i s t e t tä
la naisten k o r k e u s h y p p ä ä j ä k o u l u t y tJ
to Doreen Diedge K e l . m g cnista;
S a s k a r c h e w a n i n a 2 pis'etta jo.en
Canadan p i s t e m ä ä r ä kohosi l a t a - ja
k e n t t ä u r h e i l u n : a l a l t a l a u a n t a i - i l t ä ä ii
m e n n e s s ä 15 j a kun siihen l i s a t a an
m u i l l a a l o i l l a ansaitut 3 3 5 p i s t e aa
kohosi Canadan yhteinen p i s t e m ä ä rä
k a i k k i a a n 18 3 5 pisteeseen Naitte 1
osuudeksi l a n k e i a tasta maarasta e-n
e m m i s t o , c l i . y h t e e n s ä - 1 1 - p i s t e t t ä -;
Canadan .-leyien t y t t ö j e n . . v i e s t i n -.
joukkue (Viola Meyers Toi ontosta,
-Mancy Mackay Oshau-asta. Diane F o s - :
ter Vancouver sta ja Pat Jones Nev\.
W e s t m i n - t e n s t a i voitti naisten 4\100
m. .viestinjuoksu.ssa kolmannen tilan-j
a ansaitsi maalleen nelja p i s t e i t ä '
Miesten saman matkan viestijoukkue:
a i j o r t u i loppukilpailussa viidenneksi
mutta kun k i l p a i l u n voittanut Y h d y s ­v
a l t a i n joukkue. l u e t t i i n . pois pelLstä
Mrheelhsen viestikapulan v a i h t a m i ­nen
takia kohosi Canadpn joukkue
sen johdosta; n e l j ä n n e l l e ; t i l a l l e , m i kä
merkitsee kolme p i s t e t t ä Canadalle-
:.Rata: ja: kenttaurheilu.sia d i i v a t . C a -
rtadalleaiisainneet aikaisemmin viL=i
p i s t e t t ä p i k 3 j u o k 5 i j a t y t ö t j a y h d e n pLs"
teen k o r k e u s h y p p ä ä j ä Art, Jackes T o ­rontosta.
Muilta aloilta oli Canada
ansainnut 3 3 5 p i s t e t t ä.
ÄluUsinpyyiili Quebec
Quebec. -— Q-tit-oecin m:Ja^llnr.
alkaa ; mmiHjnpvynti: iokak..; 8;^?a
IJääLiyy: Ipkak';' '^t' ptiii,. ;ilmoi:a:
ja'kal!istuS;iiiii;s:t;[;r;o;i ed
;vjikkcina.- • P v y r i tu ika .^eir:;sain2^1
k i a II a/, nia a k im na ssa. 1(11031130;:^:
t ä jjientä; aIttetia';'Mpntr^al!n:e;*
iella','jossa-^pyytitj
i95i:.5;aakka'.'^'••••;•";; ^^..••';
M L N OI K\^VTT\F>S^
;-VväHtäiikseen;jriitenkäiiirri^
'ta ': -seuruiiteluj&poja-:--;
•niidriikäiiion • lähfti-il: se.ar?3vaii,:
^niykseiv erääi!(^^;K;i!isaBin;S^^^^
delle
mibsa on o-l-^T ' ' i l^^ra^''-^
täa-'tai;^ottaa pQi^ h a t t u i i ^ ^y
,Täs5ä;''qiv >:i«M'"^,«^^"^^'^
liöiiiälehcieii. toiimttajalts:;.;-:
/':"Ötsaa-:py>*kieS#: :pKey:yf^^
dessa AUotcLv-o^ nK'-^t£..-» ^-^
keiates.sa t u r k i i t, '-•^^'^ "'^ ''
-lansa -seisoes.-::;!. ••
•:'-—;^ Hu0!imättä,-n5t4en rotuU
ta, s l a a \ i i i i^cT Kia^u^-d itäk­a
r j a l a i s i in
Solleftea. .12. 7. «'STT-TT) — K a s ­vullisuudelle
je.;: e r i t t ä i n k i n ' p e r u r i ä l le
v a a r a l l i s t a :coloradok.uoriaista on: t a ­v
a t t u Sollefteassa.
H e r n e i t ä ovat t o d e n n ä k ö i s e s ti
e n s i m m ä i s e k s i viljelleet kreikkalaiset
j a roomalaiset."
P o i k a m m e
Kaarlo Salon
I\IU ISTOLLE
K u o l i elokuun 10 p:nä J
tänään tulee kuluneeksi U
räht^nA
kiai luot'immi
Copper