Vapaus, August 7, 1948

              maa
lansjo5an:.••JC-ttömii]^ • c j ^ " ^
eräitä vaeltavia' D i i o ;^
•moj^..-. SuperiorljärTsn:^
tieirjöjnäjä, oli.. -iCid&aaiä M
niEsä asuniit; seikkailuahaHJl
? n i l O ; M ; ; ; E . e r e t t : : c ? ^ i
^ a n e n nsonsä Maalima ^ ^
hänen.- seikkaiiurikkaa.4 i-j
Suppriorin, korpiin; :
••.-Keväällä 184 JEverettio!:'-.
•kahteen intiaaniin/purrtiT.5
N o l a n i i n j a :pää!likkö;M^^^
jotka-.lupasivat :viedä'hänb^
raUt3viio?e;>"]ua jacisör^
naurettiin koko hommaile
-mbkkaan Everettin^0^15^*23
koon 13-lienkisen yhtiön.'iska
ti retkikunnan.
', /Mukanaan. neljä • niiestÄ-Tsi
lemmat -intiaanit; Evefettp^iri^l
.penorrjärven,;.:rantöja' läEiek"
K u u s i ;viikkca., kestäneen 'ffia^
keeh sökä meritse ettk maits
hit pysähiyivätja" osoitt;^^^
kauempana häämöitläväl
k u k k u l a a : - ; ; - ; : ; '
,"Räufavuorl. 'räut-aVuoii!
mies ; e i . mennä lähelle, v
mies: mennä'.'-.; sanoivat intias
ka jöstakin"rrälka.u5koises!a
-vät uskäitäneet vuorta lähesti.
; -Valkoiset;- jsTikpivat -niatia'
saapuivat loO jalkaa korkeaii.,.
ta rautaa -sisältävän vuoren b,
rettillä'-' oli - mukanaan' sotai
antairiat seitseniän konsessi
i ä niiden • perusteella.- hän
neliömäilih suuruisen
haan fuhsaasti malminäytteitä.
kunnäh''onnistui..pälatakötii:a.'
Nyt .olisivat'. WäU Streetä.
-rnuii t... •raha miehet • -' ostaneet
•osakkeita vaikka iniliämitilii
kauppoja ei niin ^vain/sjTitynj-jä'
vuotta..myöhemmin eräs ati
seuralaisista, Peter \Vhite seki
muut ;• henkilöt.-pemstiva't;si'?
rannalle 'Marquetteh..kaupu^
tamainiin vientisaiamiib;. Na
h§t ..•, - arLsäitsivat'- raut
enemmän;, rahaa ''kuin .'Cal
suuren .kultaryntäyksen aikaa
'tyneet; '•••.:;• \
•..-Ehiien'ipitkää • perastettlia
uutta.. sa ta maa, Escanaba ;.ja
Perustettiin myös. Miclil?ai
•consiri-,'-.Marquetten .Gcgebicin ^
riomincn, uudet' malmikentat,
y h t e i n e n •pinta-ala oli,suirfeic?
Italian::.'-;50:- Vuotta,:sen'-jä!i£e
.Philö:Everett-tovereineen oli
l u t •erämaäh:;halki, oli yksinää
m&sta -''•malmikentästä. saatu
700 :milj,'dollarin arvosta. /
kÄNNAlTAKAA LUKK
J O T K A rLMOltTv\V.«|
•.\ •':••:':..'-• VAPAUDESSA
Peter A. Vesa JJ
: Barristcr. Solicitor, XoUij|
SUOMALAINEN
LAKIMIES
• • *
GE. 3302 592 Danfortkj
(Ncar Papc Ave.) iH
T I M M I N S , OS
S I M M S . HOOKER &
vakuutuksia ja knntem^H
: : ; m i n i o n : : . B d n k : ; B m d u |^
-Önt. .Mörketteja.-lampja,^,^
ja vakuutuksi.a.
SUO.MALAINEV U R ^ j
J . Erick Lamm
BAKKISTER, SOUyM
NOTARYPCBl'^ I
Suite 4. Marshall-Ecclgoa^
Timmms ruhelin 1 * n
OSCAR BA^
Miesten ja Seisten m
Kaikenlaista korla^'^
London St. E.
PuheUnM»!
ITshekoslovakJan
onioiden organisaatio
Lauantaina, elokuun 7 p. — Saturday, Aug. 7 Sii
Kirj. L. Jiiittttla
Leikkipurjeveneitten kilpailu tytöillä Port Dalhousi essa, Ont. Yksi tytöistä on tvonnclty veteen.
Leningradin saarron päiviä
• J a t k o a.
Runoilija Nikolai Tikhonov menetti
[viL^i perheensä jäsentä. K i r j a i l i j a t ar
Vera KrtJinskajan. joka p a r h a i l l a an
' viimeistelee pitkaa novelliaan, t e n i n -
f gradisia. aili kuoh nalkaan. Jokai-:
f nen meistä incnetti: j o n k u n läheisim-
[ mistään jä rakkaimmistaan: • T a m a ei
ole "huomioita" . t a i " v a i k u t e l m i a"
vaari persoonakohtai.sta surua meille
[jokaiselle..
Mutta kaiken taman surun ja-tus.-
Ikan keskellä kehittivät leningradilai.-
set uuden rakkauden clamaan-, luon­toon,
lintuihin.. Mc L e n i n g r a d i n , i h ­miset
piaammc paljon Imnuista; M e
[ikävöimme l i n t u j a . : j o t k a , ovat• m e l -
Ikein iyy.sim hävinneet pommitusten
[takia. Aivan samalla tavalla k um
[rakkautemme elamaan j a luontoon,
I on mcissa kehittynyt. uudelleen: r a k -
Ikaus taiteeseen, orikoisesti runouteen.
I On välttämätöntä:, puhua erikseen r u - -
inouden merkityksesta: Leningradin
Ielämään. ' '-•••;•'' A':•
Leningradilaisten runoudenrakkau-
Northern Paper
Supply
..sijnitscc-
- Carlo;i(] r i i o k a t a v a r a l i i k k c nn
takana .
45 Elm St. West, Sudbury
Puhelin 3-2700
•GEXE" J. E . COE
perustanut paperitukku-liikkeen
tänne
HUO^L!
W O H K E B S ' ej-j RESTÄÖRAJ
of South PorcuP^lfl
SOUTH PORCI-PINE,
: s i t u n n e t t u a , - r o u f a^^,si
koina. Ravintola a J J _ ^ ^
Barnes Drunfl
Sault Ste. 3Iane _J
R C A Victor
Täydellinen raraslo.»*^ i
huoldlisep-
"Gene" J . E- Coe
•'G^ne Coe on N o r t h e r n Paper
I o j p p i , e n omi.staja j a j o h t a ­ja
cn a .Moa p a p e n t u k k u l i i ke
Kulun-^icim 14 vuoden ajan on-
.wne. loimmut .:hamiltonilalsen
wr:soiiaatca Specialties L t d : n p a -
y;K.imy:.nr!rdu<.rajana etela-Onta-:
\ < ^ ' Sita ennen- o l i hän latojana.
»Jabur, Daily Stan&sa.
Uusi ]i;ke Duaa varasto.s.sa K r a f t -
^ r e p a p r ; r ; a pusseja, napkineja, ln-;V!:r''^ "^o-lettipapena, myynti-
^ppu.Mrjoia kaarenhmaa, papen-
^-|Pp^la jr.t Leipomoille on t a r -;
' s^v ^'^'''^ N o r t h e r n Paper
trWt: "• «2'a.5tossa täyden v a .
^' ^'"'"'e^-i^uja Ja p a i n a m a t .
[s^iht-;!'"*"^ käärepapereita j a ;
k-^.V''^^^" ^^P-i" Supply o n e n -
..'.^«.n.r -jjkkuhike. joka pitää;
Vjfft'".'^'^'^' kasitt€lee yksln-
Dap..r.:uotteita. Lnkemiehet
^^''<"-'S'^araaan sita. että t i -
I r * - " ; " '-^'Qaan nyt t a y t t a a j a l a -
I/J^i-^c- '-"^r'"'^^ minne tahansa
'^^'''JJ' kontion sijaitsevat 45-''
|Ki3^;v •'^'''-Äna'- Postiosoite
^^-"•»•i « i , Sudbury.
^n^^^r^: ^^P^r Supplyn toinun-,-
, b.-vav!:!- -^''^'n^n tarjoaa paljon
Utt^c/i; 5p^*«fluk.sen kauppiaiUe
aim.)
dcssa ci ole mi t a a n .ihmeteltävää.
•Vuoden 1941 syyskuussa j a lokakuus­sa,
jolloin saksalaiset hyökkäsivät
k a u p u n k i a vastaan, lopetettiin kaikki
m u s i i k k i -radiossa. Syyskuusta h e l m i ­k
u u n loppuun saakka cv radiossa esi­tetty
ollenkaan m u s i i k k i a . . Uutisten
j a poliittisten radiolähetysten vahllä
käytettiin metronomia (tahdinmit-t
a a j a a ) . : Toisten kaupunkien asuk­kaat
usein ihmettelivät sitä huomio-,
ta, m i t a Leningradi.ssa a n n e t t i i n met-^
r o n o m i l l e . . Metronomi, oh kaupungin
valtimo. K u n r a d i o c i toiminut., n a - ;
k u t t i , metronomi 60 k e r t a a minuutis­sa,
m u t t a . k u n ilmahalyty.ssignaali soi;
120 kertaa minuutissa.- . K u n metrono.r
mi lakkasi nakuttamasta, merkitsi, se
s i t a . c t t a viholhskoneet ovat kaupun­g
i n paalia. K u n .taas kiihtynyt n a ­kutus
muuttui kuudcksikymmeneksi
minuutissa,: m e r k i t s i sc s i t a , etta p i - :
an .seuraisi erittäin tervetullut lem­peä
j a miellyttävä ilmoitus.: 'IVaara
o h i ! "
N a l k a j a - v i l u ; t u h talvella-vv.: 1941-
,42. Bussi- ja- k a t u v a u n u l n k e n n c p y -
s y h t y i . Käveleminen t u h mahdottoT-maksi,,
s i l l a ihmiset ohvat l i i a n hcik-.
k o j a sulien. Radiosta, tuli väline*
mikä y h d i s t i heidät t o i s i i i i s a . - Ihml.set
makasivat kylmillä vuoteillaan j a s a i ­vat
tiedot mita t a p a h t u r r m l a m a l l a.
ja ulkomaaiLma.ssa radion kuulotorvi-'
cn kautta. .He k u u n t e l i v a t runoja r a ­diosta.
' N a i n kaupungissa, missa ei
onaa kuulunut laulua, e i k a m u s i i k k i a,
runous yksin . k a n t o i kaiken taiteen
taakan. -•.
: R u n o i l l a voidaan sanoa enemmän
k u i n y k s i n k e r t a i s i l l a sanoilla tai s a ­n
o m a l e h t i a r t i k k e l e i l l a . Runojen- lau^.
sunnassa a a n i - j a t u n n e v a i h t e l u aut­taa
ihmistä ilmaisemaan itsensä. Mmä
uskon, etta runous v o i . e s i t t a a ihmi­sen
tunteita paremmin j a taydclli,sem-mm
k u i n proosa. : . . ; •
L e n i n g r a d i n runoihjat työskenteli­vät
tarmokkaasti koko saarron- ajan,
U.seat sellaiset runoihjat, jotka olivat
a i k a i s e m m i n -. olleet keskinkertaisia,'
löysivät.uu.sia innoituksen aiheita k o ­kemistaan
kärsimyksistä: Heidän r u ­n
o i h i n s a t u h r o h k e u t t a , miehuutta.
N i k o l a i Tikho^iov, Vera Inberg (jo­ka-
saapur L e n i n g r a d i i n viimeisellä ju-'.
n a l l a Moskovasta), Serge Prokoficv
samoin. k u i n minäkin, puhuivat usein
radioon. : Näyttää .ehkä ihmcGlli.scl-ta,
etta ihmiset olisivat innostuneet
r u n o i h i n sellaisina kocttelemu.stcn
palvina-,, mutta niin -kuitenkin on
a s i a n l a i t a . Tänä v a i k e a n a ri.alvena: i h -
mi.set todella pitivät runoista.
. H a l l u s s a n r o l e v a t sadat kirjeet' —
j o i t a pidan kallpimpina muistoinani
— joita sain j o u l u - j a tammikuassa
vv... 1941-42, ovat vastauksia radiöpur
h e i s i i n i n o i n a k u u k a u s i n a . . -
Ruotsi rikl^lvuf
Suomen eSfej^
sumönöpöliii
Lontoo! - ^ R u o t s i n c.stejuoksljat r i k ­k
o i v a t , täällä torstaina;,sen estejuok-riumonopoolin.
j o k a on o l l u t s u o m a l a i -
ta mina löysin paljon entisiä ystavia- silla olympialaiskisoissa sitten vuoden
ja hänen kirjoittamaiLsa runon r a d i -
os.sa. Tama vanhus.tuli m i n u n luok­seni
j a s n n o i : :.-
- " K u i n k a k i i t o l l i n e n mina- olcnkaaii
teille, kun: l u i t t e minun runoni, r a d i ­ossa.
Teidän hyvän tekonne:johdos-ni
Jälkeen 1941-42 talven, nv.nka a i k a ­na
lukuisat perheen jäsenet joutuivat
yksi yhlaalle, - toinen: toisaalle, .eivat
ihmiset olleet varmoja, olivatko hei­dän
ystävänsä -clo.ssa. K i i n p i a n kinn
taman vanhan 'naisen:ystävät, k u u l i ­vat
radiossa hänen runonsa, ssivat
he tietää hänen .olevan vicla elo.~s» lä
k i r j o i t t i v a t hänelle. " M e otamme osaa-osaa
suruusi, menettacs."-asi Pavel N i -
kolajevichin j a p i k k u K o l j a n " 'naisen
mies j a poika).., N a i n kirjoittivat, hä­nen
ystavansäi--
V i e l a tuntuvampi . n s i m G r k k i - : L e n i n - :
gradin rakkaudesta runouteen. o n se.
kun leningradilaiset tarjosivat m i n u l ­le
k i l o a leipaa runo.slani "LoninfTradiii
r u n o " samana paivana kinn .'::(? j u l ­k
a i s t u n L e n i n g r a d i n Pravdassa. Hr;
ostivat minun samoinkuin ¥era .Inhe-r
i n k m kirjan 300 j a 400 g r a m m a l l a ,
leipaa. . L c n i n i ^ r a f l in asukkaat arvioi-vat
"kirjojen hinnan leivällä—r ja. lio-ticsivat
leivän h i n n a n ! Mo- (,-mmc:v(i.i
toivoa -.suurempaa tunnuiitusta .j,r
kunniaa. ::
: -Me k i r j a i l i j a t vierailemme n . v m !
r i n t a m a l l a . Mc K a a m m e / a m n l a m p ii
man - j a -ystävällisen va.vtaiinol'}n:
K a i k k i sotilaat, lupaavat inulelleon ja
uudelleen taistella entista parcintnuv
siksi,: kunnes voitto o n s a a v u t e t t u .
: L e n i n g r a d i n - r u r t o i l m i t la . k i n a i l i j a t
muodostivat oman vaikuttavan l o u k ­konsa.
Kaupunkiinmo asukkaat !uoi^
A-ivai runoilijoihim-a j a . k i r - j a i l i j o i h u i -;
sa, mutta he v a a t i v a t heiltä mvor-iKin.
paljon Prikka m m i e i \ ' : ' -MI r n ta
L e n i n g r a d i l a i s e t ova.t na.hni.-f.n. . la-karsineet.
paljon j a siksi he. (jvat: t u l - .
leet myo.skin kriti.-oivik.si : t ; i m a n lai­teen
ilmenemismuodois.sa. Mmu en
halua antaa seilausta kasitvstu; etta
k a i k k i ihmiset oli.si v a t - .<%itnka!'eiia. • ei -
ta jokainen oliöi.. l a v d c l l m e n . .Tr.-.si-naan
minusta- tuntuu, md L f i i u i ' ' v a ­d
i n - a s u k k a a t olisivat aivan kuin j o ­k
i n samanlainen ma.s.':a,- k u m - c s i m e p
kiksi k a v i a a r i ja. e t ta jokainer! heistä;
olLsi .sankan. Nain .ei kuitenkaan o l o .
Kaupunkimme asukkailla on. i s o e r o ;
Henkilöä,- j o l l a ci ollut, mitään apua
tarjottavanaan, -joka . .vksinkertaiso.s-t
l naki naikaa*: e i . k u k a a n .sano .sanka­r
i k s i : r M e i l l a o n erikoiset vaatmnik-! Ottawa, — . C a n a d a l a i n e n • "Best
set henkilön.ylistami.sek.si. Sakfialais- !• SeUtT.- o n v a r m a a n k i n kansallLscn:
ten terasrengäs puristi-, LeninKradi-ii Uervev.s-. j a huoltoministerion- j u l k a i -
a s u k k a i t a : Sak.salaiset. Olivat varmo-i soma ,. 232-sivuincn - " T h e ^ C a n a d i an
ja,: etta nalan: t a k i a Ienin^'rad!]ai.si't | M o t h e r and C h i l d " , . j o n k a on k l r j o i t -
1924 :ko.ska. .suomalaiset ovat sen j ä l ­keen
voittaneet cstejuok.sun . v a k i n a i ­sesti.
Ruotsalaiset tekivät sen n y t p e ­r
i n vakuuttavalla t a v a l l a s i l l a R u o t s in
edustaiat voittivat . k o l m e n ' kilomet­r
i n estejuoksun loppukilpailu.ssa k o l ­me
ensimmäistä ^ p a l k k a a j a Suomen
mestari Paavo Siltaloppi sijottui vas­ta
viKlennek.si/ . . .
K i l p a i l u n . v o i t t a j a k s i suoriutui T h u -
re .Sjöstrand, joka juoksi taman r a ­s
i t t a v an matkan 9 m i n u u t i s s a , 4.6 se-kunni.
ssa,' j o k a on 8/10 s e k u n t i a huo-;;
nompi k u m S i l t a l o pm Suomen olym-i
pialaisknrsinnoissa saavuttama:- afka.
Muut k i l p a i l i j a t . saapuivat: m a a l i l ii
seuraava.ssa jarjestyk-sessa: E r i k E l m -
.«ater. R u o t s i ; G . Hagström, R u o t s i ; A/
Cuyodo, Ran»ska; Paavo Siltaloppi.
Suomi; j a P . Segcdin, Jugo.slavia.
• Miesten k e r r o s h y p p y k i l p a i l u n s u k e l -
luk.se.s.sa: v o i t t i j a n k k i e n ' t r i Sammy
Lee 130.0,5 pisteellä j a toiseksi siJoit4
tui hänen maanmiehcn.sa Bruce H a r -
l a n J22.30 pi.sleella. Kolmas oli mek­sikolainen:
C a p i l l a .Perez 113.52 p i s -
tfie.lla.:.Canadalainen t r r G e o r g e . A t -
lian.s Vancouverista s i j o l t u i kahdek-i
.saiinrksi 100.90 pisteellä ja-^suomalai­nen
H: N i e m e l a i n e n oh 19. pistemaa-
1,111,1 ET 82
N a i s t e n 200 m. j u o k s u n a l k u k i l p a i ­lu
i.^sa saavutti - h o l l a n t i l a i n en mcstari-u
r h c i l i i a : Pannv. B l a n k c r . s - K o e n . u u ­den
o]ym)iialaisennatyksen tulokscl-;
la 25.7 sekuntia koska, t a l l a matkalla
ei ole a i k a i s e m m i n k i l p a i l t u naisten
ke.sken olvmpialaiskisoi.ssa. Sen r i k k o i
k u i t e n k i n . :-;c;uraava.s.sa cnuisa jamai-r
k a l a i n e n C:. A . : Thompson, joka saa-,
v i l t t i 2.^.0 .':ek;tulok.scn. Ncljanne.s.sä
(•ra.ss,'i .'jaavutii e i e l a - a f r i k a l a m e n :D.:
i l t o b h -vieläkin, paremman ajan, 2.5.3
.':f>kuutia. -Välierässä ,saavutti Blan-
.V:f.';;:;-Koen: vieläkin paremman ajan
;''} 'i .sekuntia '
Canadalainen "Best
Seller" jaetaan
ihan ilmaisel(si
menettävät;- malttinsa^
pelemaari'; toinen- toistaan ' yastaan,
ryhtyvät-avoimeen kapinaan j a u n o h -
M i n a pidm jatkuvasti ylla " r a d i o - , tavat kaiken leipapalan takia T,ialla
keskastelua" L e n i n g r a d i n kanssa. U u ­denvuoden:
aattona v. 1943 p i d i n pit­kän
radiopuheen aiheesta " K a k s i u u ­denvuoden
p a i v a a " . ; Minä - v e r t a i l i n,
ottivat yhteen. pan.s.sanp(;itteinen vil­lipeto
j a venäläinen tietoisuus. V e ­näläinen
tietoi.suus suoriutui' v o i l i a -
:jana tas.sa. taistelus.sa s i l t a k i n h u o l i -
k u i n k a me otimme vastaan uuden-j matta, vaikka .sak.->alai.srt vir-lakin
vuoden:paivan V. 1942 j a 1943, osoitta­en
n i i d e n erilai.suuden seka syyt: e r i ­laisuuteen..
Mma' o.soitin lukuLsiä
konkreettisia: esimerkkejä ystävyydes­tä,
.mika sitoo - L e n i n g r a d i n asulckaat
tOLSiiasa»
•Taman radiopuheeni johdosta minä
s a i n lukuisia. kirje'itä.: Yksi . k i r j e • o l i
,eräa]tä sokealta opettajalta; joka o l i
Siiuresti - heikentynyt kärsimy.sten.sä
johdo.sta. - K i r j e oJi. k i r j o i t e t tu runon
muotoon — tosin vanhanaikaLseen
muotoon,:mut.ta s i l t i - s e : oh lämmin ja
vilpitön.:v Seuraavassa radiolähetyk-ses.
säni: m m a vastasin- tähän kirjee­seen
j a l um osia <ita. K i r j o i t a n tä­hän
myöskin osan s i i t a:
"Tdäliä asuivat: esivanhempani,
mieheni ja poikani lepäävät tämän
maan mulhssa.
Minun rakkauteni, jokainen -:
hiukkanen sinulle,
kaikki toivo ja voima, oh sinulle,
syntymäkaupunkifii."
Minä l u i n myäskm erään vanhan
naisen; V a l e n t i n a Zavitajevan' kirjeen
ovat kaupunkimme por-teiJIa. '
L e n i n g r a d voitti. . . :•' :
rLoppui
MYÖHÄSTYNYT AR.MKI.FASTA
JA PAASI VAP/VAKSI
: Kahdeksankymmeniavuof-iaj-; pirrnfi,
j a n p a k o l a i n e n on .saanut armahduk-
•seh. ;••^;:':;-"':l;•;:.:•'{'[-,:;';^,''"'•:;•;'-';•'•"
. .East. York.shirennimpa])ry.»ikä' W a l ­ter
Campbell meni-v.. 18S<i."-mä''n yli'"::
Äskettäin- h a n oli, vr-t nha n ryk m en t-l
i n s a putkassa Beverly.s.s'a, Erigjannis-sa,
missa h a n tunnusti cA\u:ni.-x kar­k
u r i n a 60 vuotta.
M u t t a armeija oli h a n ^ n k o l i d a l -
taan armelias::: K a r k u r i l l e anmrttim
uusi paally.sta>ki, utis: nuku. vn-, ' h i l -
Imgia: r a h a a — j a kumjialhnen vapau­tus
armeijasta.
johdosta erikoisen
—VAPAUS on pikkulchii, viuila
se on kuitenkin johtava suninenkie-
Unen y lehti (Janadassa: Tiiatkaa
VAPAUS^ itsellenne, ulloin saatte
sen säännöllisesti.
; t a n u t m a i n i t u n ministeriön lasten ja
,a]tien> huolto-o.saston johtaja t r l E r -
1 ne.st. Gouture.:: K i r j a s t a : o t e t t i in e n -
! simmainen paino.s vuonna 1940, jonka
' j ä l k e e n - S i l t a on o t e t t u j o ;seltscniäs
; painos j a k i r j a n l e v i k k i lähentelee,nyt
• miljoonaa koska s i t a j a e t a a n k a i -
: killr; ihan JlmaLseksi. K i r j a a o n u u -
: o:.st«;itu j a täydennetty joka painok-
• .".:en lalkeen,:.joten se on a i n a ajan-
.: m u k a i n e n . Kun-se on runsaasti k u v i -
I tettu, on . Kc sen
1 kan.sanomainen.
: K u j a n esipuhecs.sa:selittää kan«al-
1 l i s en Trerveydenholdon apulaismlnlste-
: r i t n G . D . W...eameron, .että "äldm
j a ' i s p F X ' n terveys : r i i p p u u : järkevästä
huollo'.ta ja etta "The C a n a d i an
M o l h e r .-and .; C h i l dV sisältää : lasten
ja a!tien terveydenhoitoa: ko.skevia t o -
. a : - K j i i a , jotka jokaisen naisen tulisi
tselaa. Se ei ole m i k a a n oppikirja
vaan . sfilJainen lähdekirja, jonka j o ­kaisen
äidiksi tulevan pitäisi omata
t a r p e e l l i s t a - o h j a u s t a : , v a r t e n . .NHlle,
j o t k a ovat tiedonhalulgia.-mutta j o i l ta
puuttuu n 11tävä f' tiedot ^ lasten:. s y nty-ma-
stä j a äitiydestä, antaa tämä t€os
l u j a n p^^hjanräiJkauden ajasta lähtien
lajisen: en.s-:mmäi,*5een: : elinvuoteen-j
a a k k a . "
. K i r j a a suo?;itel!aan k a i k i l l e , äideille
j a sen voi saada:, k i r j o i t t a m a l l a osolt-
V;ell?.; D i v i s i o n of C h i l d a n d M a t e m al
Hc-aUh, E>epartment of National
H e a l t h and We]fare, Ottawa.
Tshekkoslovakian ammaUlyhdistys-
Iiikkcen kehitysvaiheet liittyvtit k i i n ­teästi
s i l l i e n taisteluun, n i i u i tÄlicklt
ja slovakit ovat käyneet maansa r i i p ­pumattomuuden
ja dcmokrnattisori
kehityksen puolesta. Tämän talslp:^
lun raskaimman vaiheen muodosti
natsien miehityskausi, joka alkoi maä-
Hsk. 1939 j a p i u i t t y i maan vapautumi­seen
toukok. 5 p n a 1945. Natsien mie­hityksen
kautena tuhottiin kymmc-niatuhansln
tshekkejä- vankilou-^sa ja
ke.skitysleirei.ssa jn .satojatuhansia vie­t
i in orjatyöläisiksi Saksaan N a l s i l n i -
.•=ct anaslajal ristivät Tshekko.slova-k
i a n kansalta kaikki kan.salai.s<nkru-dct
M u l t a yhteinen tai.sVrlu nat.sifunia
vastaan yhdisti T.slickkoslovakian
kansan yhdeksi, ehrak.M han.saluin-naksi.
Tama yhtymmrn loi l u j an
ja kestävän pohjan il.sciiai.son Tshek­koslovakian
tasavallan uudelleen luo­miselle.
Knnsnllistaml.scn l o t c u t l a m i -
.sen kautta, on kansanvalta ulotettti
myös taloudelliseen clamäan jn nalri
on luotu kestävä pohja myös j a l k i i -
vnlle kansanvaltaiselle kehitykselle.
. TshekkosloTakian ammattiyhdis­tysliike
on ollut kiinteästi muka-
. na uuden, - itsenäisen tasavallan
muodostamisessa. '
: M i c h l t y s k a u t c n n s c yhdi.stl voimari-
.sa kansan yhteiseen taisteluun n n t -
silalsin nnastnjin vnstann. Sen toi-:-
minnnn: pcrlnatlcelhsena pohjana oH
taistelu fasismia vastaan ja taistelu
kansallisen j a . sosiaall.sen vapauden
puolesta. Juuri tassa tai.stelii.s.sa luo­t
i in j a t a o t t i i n , .sc eheä ja yhtenäinen
ammattiyhdistyslJlko, jota Tshekkos­lovakian
vtillankumoukscllincn a m ­mattijärjestö
( R O H — Revolucni O d -
boroe Hnuti) edustaa.
Tshekkaslovakian ammatllyhdl.stys-l
l i k e lähtee s i i t a periaatteesta, että
kaikki palkkatyo.ssk, n i i n v a l t i on kuin
yksityl.stenkin palveluksessa olevat,
kuuluvat työtätekevään luokkaan ja
nain ollen vain yksi, yhtenäinen a m ­m
a t i l l i n e n järjestö voi p a r h a i t e n puo­lustaa
heidän etujaan.
Tämä kaikkien palkansaajien
etujen Ja oikcukiscn solidaarinen
huomioimJncn on tehnyt raahdolll-
~snFk .s i teolIiKUUNliiitoperiaattcen
täydellisen toteuttamisen Ja on sa-maila
.luonut edellytykset ke.skite^
tylle ammattiyhdistystyön Johta-
'.miselle.'
On syytä m a i n i t a , etta valtiovallan
t a h o l t a o n asetettu puoltamaan yhte­näisen
ammattiyhdisty.sUikkcen kehlt-tämistU,
Niinpä hyväk.syi Tshekkoslo­vakian
parlamentti toukok. 1946 l a i ri
yhtenäisestä ammattlyhdistyslilkkce.s-tä,
j o i l l e myönnettiin l a i l l i n e n oikeus
puolastaa: kaikkien palkan.saajicn o i ­keutta
työhön, lepoon j a sivistyk.secn;
Tämä l a k i , samoinkuin ammattiyhdisr
t y s h i k k c e n sisäinen luonne,: cdellyt taä;
ammattijärjestön (aytta: riippumatto­m
u u t t a kaasalllseen rintamaan.kuulu-;
v i s t a p u o l u c i s t a , J o s k i n . o n luonnolll.s-ta,
etta se yhdessä naiden puolueiden-kan.
s.sa pyrkii ratkaLsemaan palkan­saajia-
koskevia asioita. Tjista ))eri-aattcelli.
sesta asenteesta seuraa myös­k
i n se, e t ta ammattijärjestön toimi­henkilöltä
vallttae.s.sa, ei palkkoja j a ­eta
poliittisten puolueryhmlitymien
mukaan vaan pidetään sitä a m m a t t i ­järjestön
sisäisenä asiana,, j o l l o in de­mokraattisten
vaalien kautta kyvyk-:
kälmmät. työntekijäin luottamusta,
n a u t t i v a t henkilöt valitaan ammatti­y
h d i s t y s l i i k k e en eri johtoportaille.
ROH rakentuu periaatteelle "yk-
H1 työpaikka -yksi ammatlllJ-
- nen Järjestö". Tama merkitsee si­tä,
että saman työpaikan tyolai-
Kct, insinooritcknilllnen henkilö­kunta
Ja toimihenkilöt kuuluvat
ammattiin Ja työn laatuun katso­matta
samaan pcrusJarJeHtoön Jä
pääalansa mukaan, samaan liittoon.
Feru-sjärjestojä yhdistää ja Johtaa,
Jäsenten valitsema ammattiliitto-;
komitea.
: Työpalkalla ^toimii lisäksi: tehdas-komiteä,
j o k a k a l k k i e n työpalkan työ­läisten
, valitsemana keskuselimenä
h u o l e h t i i k a i k i s t a työpaikan työnteki­jöistä,
. sekä ulottaa: vaikutuksensa
myös tuotantoon l i i t t y v i i n kysymyk­siin.
T e h d a s k o m i t e a n ja ammattiliit-tokomltean
yhteistyö on h y v i n k i i n ­teätä.
R O H r n keskusjohdon muodostaa
kesk"usneuvostonyh.U,RO, johon kuu­l
u u 140 jäsentä j a j o k a vahtaan maar
takäsittävässä e d ustajakokoukscssa.
R O H : n jokaisella 21 jäsenliitolla; on
edustajansa URO:-.yia., U R O kokoon­tuu
muutaman kerran vuodessa; ja
ratkaisee etupäässä : periaatteellista
laatua olevat kysymykset. U R Q : n t o i ­meenpanevaan-
komiteaan kuuluu: 44
jäsentä ja.puhemiehist/iön. Joka vas­taa:
S A K ^ n työvaliokuntaan V k u u l uu
14 jäsentä/ Slovakiaa varten o n muo­dostettu
oma ammattiyhdiKiysneuvos-to,
joka hyväksyttyjen periaatepää­tösten
pohjalla, päättää Slovakiaa
koskevista erikoisky.symykslsta.
ROH.n kuiiluii kaikkiaan 21 jä-
Kenliittoa, Joiden yhteinen jäsen-
: määrä on kakxi j a puoli miljoonaa.
Poikkeuksena meidän jasenliitols-tammermainittakoon
kutomo- j a n a h - :
kateolllsuuden työntekijät, j o t k a . k u u ­luvat
sam-aan: liittoon..: .Samoin:, ofl:
maa- j a : metsätyölaisilla yhtemen-
Hitto,: Lisäksi o n o m a t l i i t o t p a n k k l -
ja vakuutasvjrkailijoilla, uiko- j a
.säasialn ministeriön työntekijöillä, o i -
kcuslaitoksLssa työskentelevillä, v a .
Ustustyontckijoillä. taide- ja k u l t t u i i -
ntyontekijolllä jne. E r i l i i t t o j en n i ­met
osoittavat, etta kaikki eri alojen
työntekijät ovat löytäneet oman paik­kansa,
yhtennisc.s.sa ammaltiyhriisty.s-lllkkeessa.
Ammnttijarjostoon jonka
ja.senyys on vapaaehtoista, hakeutuu
m u i t a k i n k u u v v a i n tcollisuustvölal.sla:
• • ,» .. .
v i r a n - tai t o i m e n h a l t l j n t .insinöörit,
lääkärit, taiteilijat, opettajat, m i l i i s i.
joukois.sa palvelevat jne. P a r h a i l l a an
on harkinnan nlnlsenii oman hiton
perustaminen puolii.stusvoimi.ssa i i a l -
velevllle. R O H p y r k i tntcn tolouttn-mäa
n ka nsa ndemok rnn t (isen a r i n c l ja n
jn: työväenluokan yhtenai-syydcn j ii
naiden etujen yhtei.syydcn koko k a n -
•san etujen kans.sn.
U R O : n yhtcydes.sa toimii useampia
kcskuso-sastoja; J o t k a vnliuistavat;
alansa ky.symyk.'">et sen hvvaksyttav» k
si. Tärkeimmät n i l s t a o v a t oiRnni.sa.
t i o - , ,so.siaallpollittlnen-. kairsnntn-lous-
i k u l t t u u r i - , propaganda-, tyo-läi.
svarustelu- j a talousosasto, joiden
tehtävät .selvlnvnt: nimista. Näillä
osastoilla on v e r r a t t a in laajat valtuu­det
hoitaa koko järjestön pulttcLssa
alansa kysymyksiä.
Ammattiyhdistystyön keskitettyä
Johtamista varten on ll.säksi muo­dostettu
laaja alueita Ja piirejä kä­sittävä
organisaatio, v.
joiden johdosta on sihteeristöt j a p n l -
kftllislft työritckljöllft. Nämä elimet
pyrkivät kc.skltetystl Johtamaan e r i
Jäsenliittojen perusjärje-stöjcn tyota
t o i m i n t a - a l u e i l l a a n yhde.s.sä vastaa­vien
l i i t t o j en kan,s.sn.
T.shckkosIovakian nmmattljärjeston
erikoispiirteenä o n voimakas keskitys,
j o k a lUo mahdollisuudet yhtenäisen
a m m a t t i y h d i s t y s p o l i t i i k a n toteuttami­selle.
Niinpä esim. jäsenmaksut <!%
työpalka.stn), luukunottamatta , s i ta
osäa; mikä jää: perusjärjestölle, t i l l t er
tään kcskasjohdollc, joka sitten jakaa
käyttövaroja jäspnllltolllc k u n k i n jä­s
e n l i i t on tekemän budjetin mukaisesti.
Tämä järjestelmä antaa mahdolUsuu.
det suunnitelmalliseen varojen käyt­töön
koko ammattiyhdistysliikkeen
e t u j a silmällä pitäen. V a i k k a jäsenlii­tot
alussa suhtautuivat epailevä.sti J a
jopa kleltcLscstlkln tähän heidän
"luscnälsyytcnsä" rllstaml.secn, myon-.
nctään nyt y l e i s e s t i , : että (tällainen
keskitys parhaiten edistää j a l u j i t t aa
ammattiyhdistysliikkeen toimintaa.
. T.shekkoslovaklan ammattijärjestö
o n jo l u o n u t organlsatloasa peruspult-tcot,
jonka pohjalla .se p a l v a päivaltu
kasvaa j a l u j i t t u u .
Sen lulJttamLsla Ja vaikutusval­lan
kasvamista «n omiaan edusta­maan
se: laajasuuntainen vallstus-
Ja kasvatu.styo, Jota sc suorittaa, r l
vain*oman jäsenistönsä, vaan k o ­ko
kansan keskuude.tsa,
sekä sen "toiminta: työntekijäin sosiaa­l
i s t en olosuhteiden, tyo- j a p a l k k a e h ­tojen,
varustelun jne. parantamisek­si:
:. Näliiln ;ky.symykslin .. suancmme
puuttua toisessa yhtxiydessa.
Presidentti Paasikivi kortti Suom^
ja Neuvosfoliilon ystävyyttä
..M
Helsinki. —i - Saomcji: valtiopäiväin
Juhlniliset paatlajaisct . t a p a h t u i v at
h^^.nakuun 14 pna. K l o 12 S u u r k l r k o s -
.sa ' a l k a n e e n paattajat.sjumalanpalvc-lukscn
jalkpcn. Jossa saarnasi T a m -
p c r e r n piujpn G u l i n . käii.sancdustajat
kokoontuivat edus^kuntataloon. mls.sa
la.savallan presidentti Julisti vuoden
1947 vjiltlopalvat päättyneiksi.. P u -
lirc.s.saan presidentti Paasikivi lausui
mm: .
H e r r a puhemies.. Suomen kansan
edustajat. Nyt päättyvänä. lahcs
piiolonf oista vuot ta krstanecna istun­tokautena,
jonka eduskunta on Jäl-loon
ollut pakotettu miltei yhtämit­taisesti
(yoskenlelcmaan on cdtiskun-n
i i l l a ollut käsiteltävänä Ja r a t k a i s t a ­vana
huomattava iniuiru t a r k e i l i i ai>l-oi(
a.
Hyväksyttyään rdclli.senä istun-
(okautcna lopulli.scn rauhansnpi-
' mulLsen on eduskunta (alla istunto,
kauilolhi käsitellyt Suomrn Ja Ncu-vostoliiton
välisen sopininksrn ys-tavyydr.
stii. yhtcislojmlnn.a.sta Ja
krskinäiseNtii avunannosta, Joka
nyllemmin on vj|».l maanastunut.
• Kriuskunta on •myös hyvak.synyt
Suomen Ja Neuvostoliiton väli.sen
kaupp.i.sopimuksen,
j o k a on omiaan vahvistamaan jo ilah­duttavasti
kehittyneen taloudellisen
vuorovaikutuksen laajentumisen cdel-lytyksllv.
Tä.ssä yhtcydcs.sä el ole
unohdettava, myötttmloll.syyltä m a a -
inmmc kohtaan o.solttftvaa
Neuvostoliiton hallituksen päätöstä
V sotakorvauksen maksamatta ole­van
osan Tti) prosentilla lieventämi­sestä,
jonka pitatoksen Suomen kan.sa on
k i i t o l l i s u u d e l l a vastaanottanut. Ja
suvereenisena valtakuntana lakiensa
suojassa oman elämäänsä omien Ihan-tcidensir
j a oman olemuksensa mukui-
.sestl.
Tyydytyksellä on merkittävui että
taloudelll.si.sta valkeuksista huolimat­ta
. on voitu Jalkaa tärkeää työtä kan-san
vähäväkisten kerrosten .soslaa-li.
sten olojen parantamiseksi.
Eduskunta on hyvrtk.synyt useita tätä
t a r k o i t t a v i a lakeja, mm, tapaturma-vakuutuslalnsaädännön
uudistamises­ta,
lapsilisien myöntämisestä, tubor-kuloosihoidosta
ja .sotävammajstcn
avustamisesta .seka l a in kcskussairaa.
loista. Soslaalisectn työhön on vuosi
vuodelta käytetty valtion varojii yhä
suuremmat mäarilt.
Tyydytystä on omiaan hcrätliimilän
H e l s i n g i n yliopiston opetuskielen jär­jestely,
Jonkn k a u l i a famä erimieli­syyttä
Ja. hajaannutit.a aiheuttanut
kysymys": on sovinnollisuuden Ja y h -
t c i s y m m a n y k s c n mf'ikel.s.su jatkal.s-tu.
y a l l l f i t t a v a s t l ci edusktinta Ole e h ­t
i n y t lojipuunkiisitollä. :
«Äitystä Ahvenanmaan U.sehiillln.
tolaiksL On toivotUTaa, el(ä *ini&||
tiirfceä asla. Josta nnsi esitys aiuiel'^^|]
taan: pian , kokoontuvalle :cdqskiiä^'^^
tuleval'M
nalle,
mahdollisimman läheisessä
suudcssa saatetaan myönteiseen : taAi^
loksccn. y^^S,
Työnsä nyt lopettava yli fcolmeV']
vuotta sitten valittu eduskunta;: on;;
joutunut Suomen kansan : puolesta^A
ratkaisemaan tärkeitä Ja raskaita ky^r;:.'
symyksia. \ ,
Kiitän eduskuntaa sen näillä; vaUlo-;;f.,
palvilla maan ijakaasan hyväksi suo-;-
rittamasta: runsaasta työstä Ja Julls^:
ta n vuoden 1947 valtiopäivän "päätty-v
nelksi.
—Mi td tapahtuu • PMfoppassa^':.
Aasiassa, Australiassa ja läntisdläs
piiUonpuohskoUaf Lukemalla VA^if
PAIITTA paäsrr ^titH xrlviUe.
RUOTSALAISIA
ruostumattomasta: Stainless-teräksestä
valmistettuja
"BARBIT";
PARTAKONEEN
T E R I Ä
3 terää paketissa $ .23
20 pakettia kortissa 4.28
• Parempia teriä halutes-sanne
kokeilkaa "Barb^f"
partakoneen teriä.
Vapaus Publishing
COMPANY LIMITED
Box 69
Sudbury Ontario
Suomalais-Canadalainen
Amatööriurhciluliitto
L I I T T O T O 1 M I K O N ; T A
rubrxnjohta: Ako Hunnaliko,. ^=
317 Donlands Ave.. Toronto^.Ont,
Sihteeri: Paavo VaurloJ
113 St. Patrick ^t. Toronto, Ont.
Kähästonhöitaja: Vilho Heikkilä :
«4 Day Ave., • Torontoi Ont.
Yhteinen Varhaisnuorien komitea:
Sihteeri: Sigrid Lahti!
3Ö9 Dundas St. W, Toronto, Ont,
Aku Korhonen
lähtt-c mafUa käsittävälle . m a t k a l l e;
Canadan .Suomalaisen,Järjestön kier­tävänä
puhujana Ja or^antseeraaja-na.
G S J : n L a n s i - O n t a r l o n aluekomi­tea
on T p k : n pyynnöstä järjestänyt
Korhosen matkan seuraavuKll:
Elokuun
P o r t A r t h u r ........... 10 p.
r n t o l a n p ,
Kaministifjua . . . . . . . . . . . . . . . . . . : 12 p.
Devon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 4 p.
N o l a l u 1.0 p :
T a r m o l a 17 p:
K i v i k o s k i 18 p :
Lappi 10 p.
F i n l a n d 22 p,
K o r h o n e n on vasta, saapunut lähes:
vuoden kestäneeltä matkalla : Suo­messa.
TälJä ma/lkallaan oli h a n t l -
lal-suudesHatutu-stumaan mclko pcrus-
IcellLsesti Suomen tilanteeseen Ja slelr
lä vallitseviin. olosuhtcLsiin, j o t en hä­nellä
on m i e l c n k l i n U j l s t a kerrottavaa
kokcmukslHtaan Ja havalnnoLv-taan
K i e l l ä . Sen ll.säk,sl hän t u l e e selosta­maan
yleistä t i l a n n e t t a j a . järjestöm­me
tehtäviä tämän.tilanteen valo.ssa.
Osastoja niillä p a i k k a k u n n i l l a mLs-
.sä h a n tulee vierailemaan pyydcitäan
varaamaan kokou-shuoned, xekä huo-.
l e h t i m a a n palkallis&vta: llmoittami-.
scsta .:Ja yleensä- puhetiial-saukslen
järjestämL^estä.
; C a n a d a n SuomalaLscn :Järjfcslön
:'- Tolmccnupaneva: Komitea.
Lentoteitse New Yorkista Helsinkiin $453.00. cdcKtakal8in$glS.ilO
SUOMICKN — TANSKAAN ~ N O R J A A N — RUOTSIIN Y. Vt
m. 1 » ! l i k « « i>.ILk>iiUiik>f>iin« iir\ • mjiihli^i »j)iBji )• » . 1948 T » r i « n . — M r r n i n . - aliiki'
m»k«ritiij> l i M x i i i i Joi baliiitiv tioIU* •ukulaiMooa Can«dMa. Iliakiina. ptMl^ |«
t f i i n i n i i l'rjtikiiL Uhrmiiii tin«J» ;
«> vdliiamm, koik'nMiia \ A K VV T U K 8 1 A Tortml lUdot pryJtlUtUt.
O, K. J O H N S O N & CO. Vakuutus- ja m»tkallutoiiiil«to
51 Gerrard St. W. (Bayn lähellä. VVA. 1403 Toronto 2, Ont.
Kutsumme uusia asikkaitamme vieraile­maan
laajennetussa kaupassamme j
jossa on täydollinon varasto villa-, silkki- puuvillakan­kaita,
ikkunavorhoja ja vuorikankaita jaardittain.
l'()slitil(juksia täytrtliiin "k Tyytyväisyys taataan
M. ROSE & CO. Z77-JI College St.
(iahella Spadlna.-i)
Toronto; Ont. Puhelin K I 7171
Sota voidaan lopettaa
vain lopettamalla
ihmisen riisto
P a r i i s i .— Y h t e i s k u n n a l l i n e n enar-.
voisuus j a työlälstfjn sortaminen ovat
aiheuttajia, sanovat Yhdistyneitten
K a n s a k u n t i e n :Valistus-, Tiede- ja
Kulttuurijärjestön: huomattavimmat
yhteiskuntatieteilijät täällä.
Paras keino sodan välttämiseksi, « i^
notaan tämän ryhmän: t a h o l t a , on i o ,
pettää ''ihmisen riistämisen" v o i t l o i -
l u n tarkoltukses.sa.
Mustikanpoimijain huomioon!
Pitäkää huoli siitä, että lähetätte marjanne oikeaan
paikkaan saadaksenne korkeimmat.markkinahinnat.; Me
maksamme CP:n oxpresslmaksuosoituksilla joka päivä;
Saadaksenne pikaLfcstishekkinne, lähettäkää mustikkanne
::. '-'suoraan :osoitteella, , ,•,-„•.-.;:.:',.-„.:
ANSPACH
# Suosituksia saa jokaisesta Royal-pankin toimistosia.
# Kirjoittakaa niin lähetämme teille lähetysloimasimen
ja värilyynyn.
Geo. C. Anspach Company Ltd.;
74 COLBOK.NK ST. TORON'^0
r-^Sanomalchdet väiitlävät tietö­in
:inaailman tapahtumhta,.Saa-
(Inksrnnr Inotrttavat tiedot, tilat­kaa
VAPAUS.
Saadaksenne PARHAAT HINNAT ja HYVÄN PALVELUKSEN
lähettäkää
MUSTIKKANNE
F E D E R A L
LIIKKEESEEN
m 11?.' ^
.ME .MAKSA.MME CPR:N EXPRESSI MONEY-ORDEREILLA . ?|
JOKA PÄIVÄ
Suositukset: Imperial Bank of Canada — kauppaosasto -
K I R J O I T T A K A A J A PYYTÄKÄÄ LÄHETYSLEZMASINTA £ '
FEDERAL FRUIT C<>. H
HEDELMÄIIALLI - - - v , TORONTO V ; ^ .{
Kuunnclluiailmoituksiammc North/Bayn CFCn:n.radioasemalta'Vi^^^^^ i
Mä