1948-12-14-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m mau tv ^»'•FqBt ^sndie&tunlayB bsr Vapaus ^ C o n w y m . at lOO^KB Canadassa: 1 vfc 0JQ0 0 K I L «Sft euomes»: 1 vk. 7A> 6 IdcCSS 1.4;. m jSanan nimimerkkt " V K ' ' he\i\i tofstamipiff- VIj; IfSs^/artikkelissaan Vapauden lukijakunnan' purtavaksf seuriaavaii; ^ ^'jalö^VUPdatuksen: ' , • - ; f/j >; «/Ajatelkaapa kommunistit, miten suurenmoinen V ^ m S?* ' aSltalottdälineo asema olisULaan^ jos se olisi saanut inidenvuöilHt , V l%faän apua yli 25,000 dollaria, kuten teidän lehtenne oa luk!- ' ^lollifluuf iautfiut? Se olisi sellainen summa, että Vapaa. Sana kaikesta ^ttäeti. tulisi tilos joka iskulla kahdeksansivuisena « . . Teidän Ub' •»mmm-m I M * t * 'M /•f f', mk \ ^:r^ÄliÖJsi» Sijaan on painunut päivalehäestä kolmipäiväiseksi . . :\ ^/C?fiin^ fjos"! Sitäpaitsi muun ohella, ylläolevaisa on vähän *^Uimäcttua totuutta" sillä k.o. S vuotfeh aikana Vapaus ei ole "p&i- 'lä^^^ kolmipäiväiseksi", kuten tiedetään, vaan on k a ^ ^'^^•^ ^itC;U;1^iyuis^fa ^ö-sivuiseksi; Mutta mitäpä tästä harha-askelees-miehdtä;^ joka mafatipontisestt iei>f sen sijaan mitta ja kynä käteemme ja pitäkäämme v ^ n ^ . Nimimerkkii '<VK" sanoo, että Vapaa Saha 'iSbi^ ^äöjri S^siviiisena^ *^os" se olisi saanut viiden vuoden aikana 25,0pQ d^Äliahjoituksina, kute'h Vapaus. ^ V 'vf^^sxVa, niitä sanotaan silloin, jos Vapauden' väki on saavuttanut '^''l^-^isott ja sivuuttanutkin sen ? Me siis el^dotai^e seuraav^- ^ tutkielmaa: Vaätimattomuuskäsitteen perusteella lehtien sisal» ' :{^^^.^^ö jätetään Canadan suomala»ten*punnittavakäi^ sillä hd siltä 'I'/, \I^§Uj^it lopuksi sano<^at-ratkaisevan sanansa. Asian yksinkertaistut- ^9llekii:t)Ietetaan edelleen, että molemmat^^k^^ ^ s i ^ Ilman otsikkoja ja ilmoituksia. Tämän jälkeen vilkaistaan tn- Vapaiifeen. Tutkimus osoittaa, että 3 kertaa viikossa ilmestyvä ^ mk.- ^1 toimintaan t4nm' on -'%lkoui|ian Ifhdjmme ^nitiUn dmentolvotuk-iJin;, tnit| t|toi v^|iäH<iä^'ja'tairkcdn nfkflari^t^fietetovB^ saa "Jos" Vapaa Sana saisi |25,000jne4'se ;lmestyisi aina kahdeksan f?| -^j^l^Ufaetlä, kerrotaan meillfe. Mutta Vapaan Sanan,kivulla on vain,6| , Jf^iH tuuman mittaista palstaa,. Tällaiseen 8-sivuiseen Vapaa-- ; V '^^djSliliäan mahtuisi 24,000 sanaa ja kolme kertaa viikossa ilmesty»- ,^ä^'s<?'voisi''julkaista 72,000 sanaa,viikossa, rhutta nykyisessä koos-J; J ^fyi^äsL Siana voisi julkaista vain 48^00 sanaa viikossa. ' ^if^Metirsiis tulee todetuksi, niin huonoja^'liikeneroja'' kuin Vapau- { £;<lejDi^/Hiset kuulemma ovatkin, että he^ovat kuitenkin täyttäneet jaj Irf ^trtnitkheelikin sen ihanteen tai unelman, minkä'Vapaan Sanan artik-^^ kelin'Mjoittaja toivoo lehtensä saavuttavan ^'jos" se saisi 5 vuoden ''häiiiSfla'|2S,ö0ö. • : J^'Vapaus on^ päässyt tähän siitäkin huolimatta, että tekstimaä- 'l^nsä .verraten (minkä'toimittamisesta, latomisesta, ainekulukseäsa, \"^''jiäf/ott'maksettava os^^ samaliinta sanalta) Vapauden tilaiis-hifltaoh paljon alhaisempi kuin Vapaan Sanan^ K. o. lehtien nykyis* , , ^^kökojcfjb" vallitessa'' Vapaa Sana voi edellämainituilla peVösteilla, r }[ ^^en^juikalsta vain 55.8 prosenttia siitä tekstimäärästä mihkä Vä^ ~, *' paiis-julkai^ vuodessa. Mutta'^ Vapaan Sanah tilaushinta on 81^2' , ^ ' p^skttia CV. s; $5.25 v.k. ja Väp. $6 v.k.) Vapauden tilaushinftasta. mm ^Inälaihett sananliUkit ueuvoo Jh-tunnin, iud itsesi f ,Scä. ^äiuat ona päi^2Uij.,ffidäe zia&nisuniv?). Jos Jbaluat olla äqäftiliiien vijUcon, JäirleStä i(MU«ä peMniÖiK ^ ibk haluat olla <tellltte^ koko elä-m8sf, ala pliittarMkli,'ierikoisestl m^hUais^hditaJäibL .Ä^Miiiisiiiii^ jat iy^siikan Nöbet-palkmfl^ii Sä^ja ^siU» j r JfQbeI'i>aIblnto on . ^,t3in annettu mancbesterUalseUe prof. P. 9S, S. Biacke^tme. Frof. , Jajacbctt* on ''tlcte2|llstcn ppiien * ulkopuolellaan hyvin tunnettu^ .Tiedemiestä AmmattiyhdJstylcsen ^ pubc^johtojaha, Ja toivon, ^etti^ tiupetuksi todella ^ laajalle' yUköUc'^ Julkaisemansa ' ' aftTfmniiaisen tärlceän '%et'okfisn ^ Ja pors Jiittlset seurauksst" Johdosta. ' IBÖacketP^tki, fysiikkaa Cambridgen yliopistossa: (Rutherfoi-diii JöhdoI^ ^, mutta aineen vaikutti stnu-esti C. Tytt. Wilson. «V^ilsonin tärkein saavutus lyedUkan aäalla oli "pUvika-maxm^ keks&mnen.' Mikä sitten 6n "pUvikamari"? Jos äkkiä' laajemier taan ilmäa/sisSltävä asUa, ilma viilenee. Jos ilma on Kosteaa; muodostuu sumua; astiassa olevien pötyhiukkas Slackett keksi menetelmän kaiken . ^ . . K<totronerl l l ^ e l i e r väitteli idieUlstft vii^ätiit^Ja l u j a an ^ t t i mufltetft5^ttti)(tmiehilt i h i i ^ Ja pottia batdrilla^VihJpä, että vero-tusvtraatöi »la on Vartusti^ että m£4u(f^" Joliuid^y^on °erbtettu ^ t a ' sen toimtstdd i^^mi&. Ja — kuidkaa tätä — etift, V&Huustnlehet Shnii ja.Campör^ ollvai Jollakin seiit- ,t«lttt&itiSinMllä t a v ^ 'iällisiä tähän val^Utäen. Vastaus ' pahe^lUl- Seuraavana , puheen-iä. ,^8n sai-lel ole^mi- £cen vaiheeseen tuU. p-äivänä va;btiislautai J^ofitajaltai J. d t e wL nri^ hyvin JjäättÄväsfi» tään todisteita fcontroiläH^l^cKeiienfa zyytieille. Bän «anoi<l^)le^ että, äs^ ktf^tliit on eroiejKu M .väQaikaistB tydlilistft siicsi kunh^iailli'ty&isä oh IdppuunsubfiteitUr^' .'6tewart, Torontoti enUnen/pb^totiH, i>n^kon* MktUVi^ti ytttiiiiUttä:/4tt>tttieiihäiu. / a > , . . : R i i s u t . d l l . k H i ^ 6 • Siite»^'lcoIii(i^'-^> nyt el enh^ yHdeä^täkäänl. llt^ieisefitt m tse-ten ympärille. 'Jos astiassa e i ole pd- . >i muodostuu sumupisaroita ainoaltaan sähköisesti ladat^en' kaasumo.^ lekyylien ympärille) Joita sanotaan ioneiksi.^ • " vistonenty^ osaset Jättävät Jälkeensä ns. lohlltä-huläla, Joihin sumur t i i v i s ^ . .'BIa(^^^^^ «tfin ensimmäiset 'tut&fmukset koskLi vät radioaktiivisten atomien sinkoa-"^ mien fiäfaosasten synnytt&oUä ionilaa.; huksia. ' : ^ ' iNämä osaset ^rmäävät usein' kaä-; jBuatoinleni ytimeen Ja muuttaTratJyr-i Icästi suuntaansa. ;Toidaatt:oppiiapa^ Jon siitä, mitä tapahtuu, Jos läilail^t yhteentönnäykset valokuvataan kab^ deilä toisiinsa nähden; suorassarW massa olevalla kameralla. Voidaan oppia; vielä enemmän, Jos valokuvaaminen suoxitetiaan voimalakaan ma^meetin läheisyydessä, sillä magneetä saa sähköisesti ladatun osasen liikkumaan käjnrää rataa, kuten maapallon r painovoimakentät ? saavat kranaatin 'liikkumaan elliptlstö rataa: Täten voidaan saada selville, kuinka nopeasti osaset :liiUEUva;t: ennen y h teentörmäystä Js'sen Jälkeen., tämän selville saamlsekEi hyvin suu rella tarkkuudella, on tutkinut miljoonia tällaisista radioista otettuja valokuvia. , Näillä ybtefntöTmä^ksillä on mitä suurin merkitys, koska ne kertovat ^ e l l l ^ suunnattoi9ista'.volmista. Jotka toimivat:"Jbyvin; lyhyin; ajoin ; h y ^ pienill^ etäisyy]s;|iUä ,T erikoisten l a kien'mukaaj|.,,>-' , Nämä vvqimaif oyatv^^ ; voiiuia) Jotka: vapautuvat. atomipommin rä-^ Jähtäessä. 2- . . - . Blackstt sovelsi valokUTista saamiaan tietoja käytäntöön kahdella san^ gen erilaisella tavalla., Snsinnäkii] hän käytti hyväkseen lUastoJa laaU-äkseen häitä yhteentönnäyk^ haUit. sevatiait> Mutta hän havaitsi myöskin eräitä poikkeuksellisia' lakeja; Jotr ka eivät sopineet aikaisemmin-tunnet-tuihin lakeihin. Nämä poikkeukset olivat sangen harvoja. 1925 hän valokuvasi 400,000 rataa. Joista vain kahdeksan tulkittimnitrogeeniytimen ha-^ Joamista esittäväksi valokuvaksLI^^^ se asiassa nämä kahdeksan valokuvaa muodostavat tähän päivään mennessä parhaimman todistid^sen toisen ke.^ miallissn alkuaineen muuttum^esta toiseksi. V. 1932 hän Julkal^ OBirkbeck Ck>lle-gen professorina ensimmäisen kosmillisia säteitä koskevan tutkimuksensa. Kosmilliset- säteet ovat hyvin vpieridä osasia,. Jotka saapuvat avaruudesta suurella nopeudella.: Nopeimmat .säteet, Jotl^ eräässä mielessä ovat mielenkiintoisimmat, saapuvat vain hyvin 'harvoin maan pintaan asU. Pulmana oli nyt; kuinka saataisiin tällaista eri., koistiatjryppiä oleva osanen valokuvatuksi Juuri sillä hetkellä, kun se kiitää pilrfkamarin lävitse. (Blackett matkaisi tämän pulman. Ja hanm keksintönsä lisäsi suuresti tietoisuuttam-me näistä säteistä. Mutta hänen kek-smtönsä Johti myös pitemmälle. Tavallinen ^ kone suorittaa ihmisen määräämää työtä siksi kuzmesihmi-nenmäärää^^ sensuorittamaan Jotakin toista työtä.'£räSlä uudenaikaisilla koneilla on ^'tuntoelimiä". Joilla ne reagoivat ympäristössään tapatituviin muutoksih],kuiten eläin tai ihnUnen. Tämä periaate iei ole uusi. Esim. ro-tanloukku^ ön tämän kaltabien koje. Mutta fotanloukuI|a tämä''tuntoelin? vastaa jotenkin vain tuntoaistIa'mmei (Judenaikaisess£t ''sodassa käytettyjä ionsita^öidaan ohjata äänilläivalölrv !a, totkalla, magnetianilla Jne. Tällaisia* aseita ovat torpedot. Jotka: oilkevat laivan potkurin synnyttämää i ^ t ä kohti, jtsebhjaavat lentokoneet, ctka lentävätkentälleen radiösädettä ) i t ^ ym. ,^ . * • Rakennettuaan I menestyksellisesti tämän laatoisenkraeenBlacketttekl^ 3uuren palveluksen demokratian asialle äskeisessä sodassa; Sama pa^ve- *us -Voitaisiin tehip," myös rauhalle: Se.' yö, mikä on tuhlattu magneettisiin •ulinoihin, lentokoneen läheisyydessä räjähtäviin kranaatteihin Jne., olisi luultavasti vähentänyt puolella liikene neonnettomuuksiamme, suuresti - s u - olstanut tulen" aiheuttamia vaaroja ia kenties vielä parantanut kiniigisia ja hammaskirurgisia menetelmiä. •Blackettm poliittinen katsomus <cannusti häntä .kosmillisia säteifö koskeviin tutkimuksiin. Hän oli f a sismin va^tustaja^ aina fasismin ensimmäisistä päii^ä lähtien, ;ja^ hän keräsiympärlUeen nuorten fyysikkojen loistavan piirin. Jotka fyysikot olivat paenneet^Mussolinin tyranniaa'; iQ]ik(is\^'k^lsAttm:^n€i&tm\ osaset. Joita nj^' nlmltettaJin.nlesimeiksL^ <to.^iemas^ ^J0äk]^»'jp^i^ meso-neja. suutinnnaki^^osäksMelläisia; Joiden n^Va-^n t^^empi' töh> liappi- .atoml,'-/Kalkki h^yttftv&t hajoavan "#tiyäänr keiaap*!!! m « o o - nasosa^^fekmnteL^^^-lU^i^ i^in^ kauan kuin n^oyat oleö^^T.' ne,'ovat k y i - likiBi to^Uiääa 'Butii^'^rdin tavoin^ on luonneL Joka'näyttiin vUh^än paljon paremmin'laskettä^il'Ja initattavan todelUstiiid^lhUn äbsträktistsn muotojen parissa; , ' ] . ' ' '^'"'.^ ' ^ 4iut8a.;<rtelä tärkeämpää ~ hän yleensä ^^avuttaat^eHfi' ihitä' him haluaa, fiänton luUltavaBti.ollut ^oh-tuuttomdii^' varovainen saavutustensa Eräät heistä, kuten pcchialini, työskentelevät edelleenkm Englannissa. Nämä Ja Blackettin englantilaiset virkavdjst tutkivat kosmillisia säteili monU£a eri näkökannoilta. <Eäräättut-kivafekeskiyönjjpceen Lontoon-lika-viemäreissä, niitä :osasia. Jotka tukevat avaruudesta sellaisella nopeudella, et^ tä^^e kykenevät txinkeutumaan 20 metrin paksuisen Lontoon savikerrok-sen lävitse. . _ V Toiset täydensivät kojeen, joka kykeni p^jastamaan erilaisia nopeasti liikkuvia osasia: tai osasryhmiä, jotka liikkuvat kimppuina. 'Näiden osasten esittäfliisei^ Ja ndtS koskevien teorir öitten ^^Odostainlsessa. Öli eräänj-lamen yllätys, kun hän viime vuonna rakensi evään uud^hleöilah perustuki, sen- - . . . ^ " Jokainen UetääVettä liikkuva, säh-kömen ekma synnyttM^.i^ Blackett' sanoo, etlä' pyörivä .esine, jossa el d e sähköistä latäUsta; syi^y tr tää magnetismia. ,fiän laati uuden magneellistakenttkäkoskevan ka van. Jota 'tähän nlkaieasä näyttävät noudattaneen maa, aurinko sekä yksi tai kaksi tähteä.' 'Ne maut&mat tutkiJ mukset .Jotka ori'tehV ^ n jälkeen kuin hänen teoriansa tuli: .tunnetuksi, ovat vahvistaneet: hänen tbotiansa. Blackettin äskettäin julkaisema kirja lienee' liian tieteelllseätl kirjoitettu; keskitason ihmistilb Joskaan henkilö-kohtai^ tt en pidä sitä liidtt vaikeatajuisella,. Laajat pUrl^^ovat lukeneet teoksen, 'ja sillä Völ olla ratkaiseva vaikutus iEuroopan maiden; politiikkaan. !onmahd(dlistai- että Blackett on ensimmämen Ja v ehkk ^viimeinen mies. Joka saa kaksi l^dbel-palkintoa — fysUkan Ja rauhan- Pelkään kyllä, ettei tämd' ole todennäköisiä, vaikka ruotsalaiset ova^ttt'äskeisinä aikoina osoittaneetmslkoistajärkevyytt^. fnlevfaliiMaiiii paiiui md^ Toronto,.Vritykseo vudsiko] «•almistava ko^nls pidettiin t k . .^ pnä.' Kokouksen osanotto kohtalaisen hyvä verrattuna ed kckouksiiiu ' V.Van^^ nuoriet hyvin edustettuina Ja puhe^nViu, kSytd&lä päättäen, nuoret ottivafci kquksessa'olevat^ asiat'vakavaltani 'salta Ja'tekivät useita ehdotuksia ten .valmistuxnlsessa: vuosi juhlaä'^< ten yms. Kokouksessa hyväksy y^d^ksän uutta JäserUä; Joka osoi< että seurallamme on-'paIJon mahdblji. suukda tiUevaan toiIIlmtaän'^1^ Aikaisemmissa' kokouksissa on' keskusteltavana»:^: ^uusien v.-"! voi mattojen hankkiminen Ja pojat o^i ottaneet n i i t i n hinnasta selvää. 1 on monen 1 ^ halvin o $1.45 n e l i ö j t e Ja kallein «2.25. ka entiset matot ovat käyneet meijt^l käyttökelvottomiksi- ^valtuutti johtokunnan' ostamaaÄ: ;uuden ja tarkistamaan' voidaanko vanhoja korjata Ja; mitä niitten korjaus itil|d' maksamaan. p i i eskoui Ij^tiotolnlsm» Miten Aanskaii seinatfiii vaalit suoritettiin? 0m: Irh^nnalta i2,496,000 sanaa vuodessa; rltäeh siis Vapaan Sanan kokoa ja hintaa mittapuuna saavat Vä-iden^ lukijat rahallaan 58 prosenttia enemmän lukemista kuin ;Va- ^Saaan lukijat. Toisin sanoen Vapaus on reilusti puolta halvempi j^pkOk Vapaa Sana. Kun sitten muistetaan, että Vapaus on hal-nfpd^ taaai;?huölimatta/äaavuttanut ja sivuuttanut Va ar* ^,i^fiJjrjoittajan unelman kokoonsa nähdett;:^^\s .fl'ei>le pahakaan", jos saa luvan käyttää tätä canadalalstunutta tä/ sellaisiUe ''liikeheroille'': kuin ovat^ V^ .Sopii panna piippuun ja kiskaista oikem henkisavut! "^"Ayioerokomediastä pitäisi päästä l Torontolaiset päivälehdet kertoivat viime viikolla, että yksityJs- Napoliisi; James Craig tuomittiin kahden syytteen perusteella avioero- . juttujen, vääränvalan teosta kolmeksi vuodeksi vankilaan. ^. ';.>";^:: Langettaessaan tämän tuomion tuomari lan Macdonell oli ejiäi-y ]((^m^tä oikeassa sanoessaan, että syytetty "tiesi leikkineensä tuteUk?, ^ silla\iiänta;Vastaan oli nostettu 6 muuta samanlaista syytöstä väärän-tv^ lntfeö^lk, jotka syytetty losin kielsi. Toronto Daily Star oli ehlä %|Piyo^^tämäriyksilötapauksen johdos , y ^ B t ^ o n julistaen: "^Avioerofafkiirtlle anmettu 3 vuoden tuomio ,vää-asiaa syvällisemmin ajatellen on: kysyttävä; että; mitä'on antiikkisesta lainlaadinnastä, mikä ?johtaa-kttn-noudattavia kansalaisia käyttämään hyväkäebn^sfei- ^ii^enkilöitä,: jotka maksua vastaa^ tekevät puolitut valoja! Nykyisen lainlaadinnan perusteella'Ontarion. ^ä|ä^uiijbässa ei "saä avioeroa minkään muun seikan kuin "aviotikoksefi" - - i^irUsjt^a. ' Julkinen salaisuus myös on, että suurin osa axnoeröju- ' . ' ^ ^ J h etukäteen tavalla tai toisella asianomaisten välillä eli muu- [ \ i^^^^Mjestetty'*. Joka tätä epäilee, hän saa toisenlaisen käsityksen bytti^us^duissa; Ja avioeron loppukäsittely alahuoncen-^ 1 ;ii6^är^# t^vallis^^ skandaalimaisen luonteeny mitä ovat kaikkien / puolueiden edustajat ja kaikki ajattelevat ihmiset arvostelleet. . / « I j J ^Ajatfella tätä surkeata tilannetta. Aviopari tulee syystä tai toi- . lest^ siilien'foppujtulokseen, että he eivät voi jatkaa yhdessä oloa ja tVr. I^tävät ottaa avioeron. ^ Mutta sen sijaan että voisivat refaellis^ti r 'j<ij^}itää^^t eroonsa, heidän molempieiT täytyy nöyrtyä siihen, että p[?npi'kum syyllisen penkillä Kelier/tiet&^^netnmMh-ii&iat^ kadonneista B^lÄl^Jöista k h i ^ kukaan^ muu < Konttojleriehdoka^^^tft^ ^ t h , .i^oiiuheessaan, j d u l ^ 9 pnlu rB^)iiillä]set';uhiiidfiivät^JEak8l kertaa vilköh k U l u ^ ' . v^n&lälslä." — Globe aiid Mkil-lehäieii, Uutisotsikko, joutuk. ^'pnä. XVitfnSASSA Et, öjsLvrkAAs mtanN^ ^ Whitialcer Ohambdnln'vakoilujuttu meni selkosen seUUIeeh ellen kun asiakirjat. Jotka väitettiin'varastetun val-^ tl6departmentlsta;paU^i^ päivä-: tyksi v.,1938. eu vuosi seä.jälkeen kuin; Ohambers, aikkiseimniii!~^^U8tajahuo-neen: ei)ä-ainerikkaläil£iler koäiitesdle' .antäniaW^todistttk^ mukaan Jätti kommuhlstisen-liikkeen:.. . ". .. itbtt^Bail. N.Y/Öftlly 'Workerissa, Jpuiukutm 8 pnä. ''bkuökRÄTiAÄr. :'liiiot8kuUne&' kiijäliii^tair; Elly j ^ - h ^ kuvä^.^lUTBBki^ääUUfitoimmläku-ialdi< t^'*!Vi:s8ä'^ SiitoOpan ja mul-den. tnäiden kansöiliehj^väidshityr- • '"^''-''''m.- ««isaviiiUiii> diliatlde- Marr^sku|um .? ,pnä^ suaerltettiirx Ranskan aenaatinimaUt; Pon!:a;^; rllliset lehdet ^Wat [lyöneet •suurte; rutt^ua." Kuntfedetään, mdstäjätiir läisinäisestä huijauksesta näissä "va^^ ld's8a'^ oU kysymys,-Berättää porva^^ liaten lehtien: keinotekoinen megafoni-melu ihinettelyä.' Memä oh siten'vielä kerran aihetta palauttaa mleleehi; kuhika. nämä "vaalit" oikem toimi-teftlln. '• ' i Sraiaatm yaauW^^^ mitettlinvlimelokakuun 17pnä välit-' sijäsijamiesvaalii. joissa "vaUttiin' osa valitsijamlehistä. ¥7ämä "vaalit" perustuivat sosialisti Mochin Ja gaul-listil Oiacobbin kansalliskokouksessa porvarillis-sosialistisella enemmistöllä iäpiajettuun vvaalilakiid.::Jonka mukaan kmman- Ja kaupunginvaltuustot tai' pikemmin niiden; puheenjohtajat yksinkertaisesti nimittävät valitsijamiehet. - Kun tiedetltän, että sosialistit ja porvarit, vilmeksimainituista nimen omaan gaullelaisetlasistitimuodostaH vat enemmistön suuressa osassa Rai)^- kan kuntia, tilli senaatin kokoonpanoksi ylivoimainen gaulielaisporvarilil-nen enemmiiitö. Osan valitsijamiehiisr tä valitsi taas kansalliskokous, jonka porvarilUnän enemmistö • tietenkin •JS V <4'^v ^ u e n Vääränvalan tekijän — olkoonpa hän vaikka ammatUvää ' I^V^anVtekijä — vankilaan lähettäminen ei tätä tilannetta paranna. ' V^,ikeuta tekopyhää närkästyneisyyttä tällaisen.vääränvalan teki- ' ifitä kbhtäan eikä missään tapauksessa lopeta, niitä. Mitä tämä mr. " V^>,; ejai^nitäpäiis korostaa oh se, että avioeroJakimme ovat auttamatto- !^;^^ttas(f vanhanaikaiset ja takapajuiset. Ne kaipaavat pikaista ja täy- ';X>'^lfisiä/uuaistamista nim, että tekopyhyyden ja farisealaisuuden \ ^t^T&t^ voidaan avioero-oikeudessakin puhua totta. > Vain tällaisen ' ^«klisttiksfen- kautta loppuu joukkomittainen väärien "valojen teko avio-molb^ tiSa k^umiv^tt: , V ; ^ . Ameriktö^.yafkäani tunsin vaiit i^iek kiinsan;ioi^^ilkäiU puhua aVoiiäetli|. sä^alattil^politUkasta. J{(ii6x>h.SilsiUiJcalikMtSrih'4iKa^ U^l hikn ,taV^hiil)\^|föh<^kan8^. tmi^iriklmlais^i:'?:,'j<:^fira laiselta; mitä* iiiiri:,ij^@e#;poUtiIkäs-ta.- tui6e h&n e^^^g^r^välttde-, väkfii Ja pluiyväkslA J ^ j U ^ ' ^ o i n - kin saa kaki^tuk&lriiä^ii^Jonkhi mieUpIteen, > Ja, äänifiä|t)8eh ^ m i t ^ 6ärio^ttoittaäti m u o ^ U f i t n ^ Jatkaa hän'äivahvarm^tl"^^n';|;-aUOte 'me' (JUkäävsanoko<nlintk' sitä-.sano-neen). Olen keskustellut tästä iimiös-tä amerikkalaisten ystävieni kanssa. Jotka v;^tunteimt Eurooppaa Ja v o l ^ siis tehdä ^vertaUuJa; -tte myöntävät minuh olevan olktossa; Keskitason omefikkaiahken päk&ä ihnaista mielipiteitään sillä tavalla kuUk tshekki tai ItalialäU^ tai \ ruotsalainen sen tekee." ^• Lasten joulajahia Tiihiaiiiisissä tk. ; 18 päivänä; TimmW ^ Tääliä pidetään lasten JouhUuhla;^k(u(isiUhvÄllsb^ mikeissä. Cometsln lasten Jouhijtihla on vyhdls-tetty Work6rs^u^lilkkben Ja ukrainalaisten iasteil Juhlan iloknitea Ja y h - t ^ n - J u h l a pidetään lauantaina; tk. 18p:q^; kello .6.30 liialla ukrainelaisel^ häaiula. lapibt pääsevät tuälsuu-teett ainoostaaxi ^taUkortedlft J i hUUi scu»>.^mmä'Lautil«atä;i^:''V<^ 2.30ip.—,P.V iiiilBttliitti^Migii hnölehU siltä, että'näldenkm valitsija^ miesten ylivoimainen enemmistö oli ptRTvluytita J a gaullelaisia.. Lisäksi oU vaalilakiantanut - vanhoilUäelle Ja taantumukselliselle maaseudulle suhteettomia etuja pääasiassa työläisten vaikutusvallassa olevien suurkaupunkien J a ^teollisuuskeskuksien kustan-n u k s ^ . r K u n esimerkiksi Ala-Pyre-tieltten departm^ntissa nimitettiin 20: valltsijamiestä, sai Pariisi samalla suliteälisdla äänlmääräim nhnetä Vain • Ir valitsljamleheiu': Täten sosialisti Moch,gaullisti Oiacobbin tukemana voU :.kalkin'rtemppuiluin turvani^ut taantumuksen^voiton Ja kommunistien syrjäyttämisen senaatista^. '. : :; : Vaalihuijäuksen ihaikäilemättömyys iimen^ pa2^alten.'lnui: mainitsemme, että' Ranskan .suurin.; puolue,, kommu-! R i s t i n e n 'iqitoIne,^4aka : v i m e i s i j ^ normaaleissa jrJteidssS;/vaaleissa sai noin 'Zi%, ääpIstä, sai §?xiaatin " v a a l e a" vain 16 paikkaa eli JS.5% kaikkiaan 246 senaattorin ^pailuista. Tähän; lukuun kuuluvat: kaikki :Xtanskan emämaan departmenttien senaattoripalkat. mutta eivät shrtomaitten.. Vain kommu- Ri&Ut saivat 39.5% kaikista äänistä Ja 8; senaattorinpaikkaa departmentin 20 senaattorin paikasta. ' Itse sosialistit. Jotka porvarien kanssa yhteistoiminnassa olivat olleet ajamassa Mochin vaalilakia, saivat se-i^ a^atissd vain\47. paikkaa, kun taas gkulhstlt :k»rjasivat fylivoimäisen vöit;^ t<*aaliin lOt paikalla, v Blansabtasa-valtalaiset. Jotka'hiyöskln olivat tuke-neeT; Mochin lakia»- tulivat vielä pa- Iremmin petetyiksi: he saivat vain 14' senaattorin paikkaa. Näin ^sosialistien" huijauslakl oli työntänyt kaikki voiton hedelmät gaullelatstcn fasistien sylim. .' Vaahtulokslen -te dn vielä otettava huomioon, että ' kommunistien vaikutus Ranskassa on viime vuo-c' «n aikana suuresti lisääntynyt. Viime tammikuussa kommunistit l i säsivät Malakoffin täydennysvaaleissa ParUsin alueella ääniään 5.7% edelli-slm-^ vaaleihi^ verrattuna Ja Romilljm kaupungin täydennysvaaleissa: äskettäin kokonaista 20% edellisiin vaaleihin verrattuna. ~ Tällä yhetkellä -suunnilleen 40% Ranskan kansasta kannattaa kommunistista puoluetta. Jos emme ota huomioon tätä kommunistien vaikutuksen huomattavaa lisääntymistä,^vaan pysymme viimeisten kurihaUisvaalien t u loksissa, voimme .todeta, «ttä kommunistinen puolue olisi oikeutettu 75 Ranskan emämaan departmentteja edustavaan senaattorinpsdkkaan se- naatissa. MÖchin "lain" ansiosta kommunisteil^: varastettim; suunnilleen 60—65 palkkaa. Annamme, seuraavassa ' muutamia esimerkkejä Moch-Oiacobbin: 'Vaalilain" soveltamisesta. Vuoden 1946 marraskuun yleisissä vaaleissa Jakautuivat eri puolueitten saamat äänimäärät Corr&sessa seuraavasti:, kommuiiistit 39,6%..vasem-", mistokokoomus 19,7% Ja sosialistit 17.8%.'Mochin 5'vaaleissa'' tänä vuonna eivät kommunistit saaneet ainoa^ takaan ^paikkaa.7 kun taas sosialistit saivat kaksi paikkaa Ja vasemmisto-kokoomus r : paikan''porvarien avulla; .; Greusessa:\hioäen 1946 marraskuu^^^^ sa kommunistit; 38,5% ~^Ja' sosialistit 23,4%. Senaatm valitsijamiesvaaleissa tänä vuonna: konmiunistit eivät saar neet ainoaakaan paikkaa,: mutta so-: siaUstit saival^ : Itä-Pyreneittei^lepartmentlssa vuor den 1946 marraskuussa: kommunistit 41,2%. vasemmist^kokqpmus 26,3%' Ja sosialistit 23^%. ^MocMn 'ivaalelssa" tällä vuonna:<k<^nmunisteiila ei a i - noaakaan p^^kksdat mutta porvarillisilla. radikaaleill|i ja .sosialisteilla kul-: lakin yksi paikka.^ y Värin depai^mentissa vuoden 1946 Hiarraskuussa:' kpmmimisteilla^30.2%; oosiaUsteiUa 2f8,I%. Mochin "vaaleis-saV 1948: kommunisteilla ei ainoaakaan paikkaa,''mutta sosialisteilla 2 paikkaa. ' - -Baute-Vienessa' vuoden 1946: marraskuussa: kommunistit 38,6%. sosia- Ustit 36,8%. Mochin "vaaleissa"'l948: kommunisteilla ei amoakaan edustajaa, mutta sosialisteilla gaullistien t u kemana 2 paikkaa. " Sisä-Seineliä jmoden 1946 marras-: kuussa: kommunistit 32.4%) sosialistit 14,1 %, vasemmistokokoomus 13,5 %. kansantasavaltajäiset >' 18,3%- muut porvarilliset puolueet 21,7%. Mochin ^••«aleissa': ,1948;^;^ kommunisteilla el ainoaakaan paikkaa, mutta gaullisteilla 2 paikkaa;: porvarillisilla radikaaleilla 1 paikka :ja "riippiunattomiUa tasavaltalaisilla" 1 paikka. Finistöressä; vuoden 1946 marraskuussa: kommunisteilla 27.8%. Moc-pn loultijtiMä fk. 26 J M ä ' jnmand. JosE^iJiirtäisin täältäkin Jonkhrrivin. EtiäÖU&oIe^ liikoja topista, mutta eletää^'täälläkin ja osas-^ ton toinUntakin on iiengissä, niin ettei, kokonaan ote nukuttu. Osastolla oli tk^S^pnH kokous, jossa oli monenltUsia akalta; .Aluesihteeril^^ tä oU tiflitit UppUJa'ja'valittiin pari henkilöä 'huolehtimaan, että ne tulevat myydyksi. Oli .keskustelua myös kursseista. Jotka alkavatiPort Arthurissa mutta emme n ^ s:iuttakLadaheE&llöä Iitille kur^eiUe. Afneelli^tal apua arveltiin voitavan hankkia: ?^'KeskusteItUnm^ piönee-riklubista, Joka aloitti ;tOimintax»a v i i me keväänä, vaan^ nukahti alkuunsa. ToivottUnkuitenkih, että sen toiminta virkistyisi ja Jatkuisi. lzaalin>korjaus on ollut keskustelun alla monta kertaa. Jokohan se ensi keväänä tapahtuu. Osastoon yhtyi'' kaksi; uutta jäsentä bm "vaaleissa" 1948: kaikki 4 paikkaa pofvar^e, vaikka l paikka olisi kuulunut kommunisteiile. , Suunnilleen yllöolevan^tavalla suoritettiin; Mochta;^Vvaaht"..k^ Ranskassaf^ Ja- suunnilleen ylläolevan tapaiset, oiiVat tulokset. Ketä-Moch auttoi? ' J ^ f e n 'oma pUoliieeasa Jäi ktUvIlle suin. leijonanosan kaappasi faslstmen de GauUe. Sosialisti Mochin surkutdtavaKsi yroolikM io» Jäänyt tisankännattejan osa de; Gaullen sa-la- avldssa,"kblfaiatfien: tien^' kanssa. haomattavia^ ."hjökkäyssptien ya edl6t*i8e% ^fiöcäS(dW<»kn kirJaiUJoli ;^vainoainiwn|B^ historia opeit /Bjffoopan kaupui ja demoloraal edustajien tele • UmlBitä ; Jo : ivastaan. ' " ' , ^^^etkdlä;öanfei {iim toipunut toisen SI stä. on Joutun , inaaUmanher^ui eUjftt, :am^iik|al« flt, ovat turyäuftinee obskuranäsmlt sksessään ajati l i ö r a t e n : , Ä r i ^ • • täsmäiiesnsar öja — P08JW)mit joulujen'jä;^pistit "puhdistämine (tukset. yärJOBtti! Vioitus — USÄ:n' ha uyasti soluttayati^ _.ii^elämäto.: V ^ n j induessa hie ovat yli; " itolsticns^ayfltu: tie(tee|lii-jQUksen aloja on sä fli ja rappiotilaan. A i :ien Jöbtiama k Qus sy^tää::rahäi tähän - tehtävään. Puheenjohtajan ^Itseen tähtäävien ase tehtävään valittiin vain yksi, joka on" ^ tiiottamiseen nuori mutta tehtävissään huolellinen ftpdlsjklen värväämlseei ja säännöllinen Ja nuorten luotta musta nauttiva. WUbert'^ohm. Sih' teerin ehdokkaita valittiin kaksi ja johtokunnan muiksi Jäsenehdokkaikti kymmenen. Merkillepantavaa oli'se. eitä. nuoret ehdottaessaan äidokkäita ottivat huomiot^ kunkin' menneen toiminnan^ miten kukm on heille uskotun tehtl^vän suorittenut)' ja. myösBn ehdottivat vanhempia jäseniä sUi^ toivossa, että he: tulevat.Johtokunnan toimessa, antamaan; ohjausta uusille nuorille jäsenille. Onhan itsestSäi s^lvä, että meidän vanhempien velvollisuus on ohjata nuoria kalkissa tehtävissä, siim.nämäP nuoret ovat niitä, Jotka • tulevat' ottaniaan meidän vaiihempi^< paikat" Jä^Ja^kainaan^e^ työtä mikä J^'meiltä kesken. ' . TäÄSi jälkeen Ippetettilnicoköus 'ja juotiin vapaat kahvit. Jonka jälkeen pantiin tanssiksi Aken antaessa tahtia haitat illa. -> K.' S. ' Ajan vähyyden takia ja koska el ofe saatu vielä englannin ..kielellä liitio: kokouksen. raporttia; joitä;. Olisi foliu antaa nuorten, tutkittavaksi,; jätett&n se seuraavaan kokoukseen/v S a i ^ myös Jätettiin:iIlton haastekampaalÄh järjestely Johtokunnalle, Joka t^lcee suunnitelman .j£^rtuosen> seuraavaan kokoukseen. '' Johtokunnan ehdokkaitten valin-liassa tehtiin hyviä ehdotuksia, varsin, kin rahastonhoitaJancsuhteen^ Joka dn tärkeä • tehtävä. Entinen rahastcm-hoitaja, Joka on jo toistakymment8 vuotta hoitanut> tätä: t^t^vää tmiiioh tarkasti. Ja hjrväUä luottamuksella,'va- Uttiih edelleenkin yhdeksi vuodeksi ja liänelle apulainen.' Joka on. oftplniäitsa ja'heidätlausuttlih tervetulleiksi'. Olisi suotavaa, että saataisiin tämä joukkomme isommaksi.: tehtäviä olisi paljon ja vanha kaarti alkaa väsyä^ Joten nuorempien pitäisi ottaa jo vanhojen paikka. Olin aivan unohtaa, että haalilla w JouUm vietto toisena Joulupäivänä eli tk. 26 p:nä. Siellä on yksinäytöksinen- kappale Ja muuta' ohjelmaa, Joten sinne on ohjattava kulkumme Tapaninpäivänä. Farmarit ovat pakanneet nupisi kun myllykomppania on antanut kontrahdit.' isommille ' Jappareille. joteh farmareille ei ole Jäänjrt kuin vähän rippeitä. ^' 'J . '» Syksy oli sievää vaan nyt on Jo lunta jalan verran. Ei ole ollutr vielä erikoisia pakkasia:vain:tiet ovat plleet tavaUistaliukkaanunat: Cttenkuullut. että no. 70 maantietä. Fikand^^^ Emoon alettaisiin korjata- OUsi kyll» suotavaa, että tämä tie tulisi päällystetyksi, ettei tarvitsisi niellä sitä p8- lyn paljoutta kun turistit sitä päästelevät. — Y . K . filosofien. UrJaUtJoic ^ n keskuudesta. Tilläisten edesvastu» iisteiii jonkun Sartren, Byn;Elltotto^jä'kUiiäpp ^sälä leviteUlän'^^myst: Isi^ihan mieUaloja^' jo inttääihmisten' 'mie lOtbinus oinaan ybim jitätekcvät ihmiset.TOl ahtti^ heidän pyrkim ^isyyteen, vapauteen ja miutcen. tta&tiseaQunat sivisty ijat ovat nousseet:to: monien maiden kanaalll ^:kohdistuväa'uhkaa.'- iMä puheista. Joita pi< oankongressissa kulttuu iuolesta WT0Claw?ssa vii Wroclaw'n kongressi, bi Johtavia mteUektuell( lodlsti sivistyneistön' ke£ sen maailmansodan. jäU uen suuren e^distyksen. Sivistyneistön edustaj tenUn jo ennen sotaakii heitä rauhan puolesta: 1 [en vuosien kokemukset ieet,että ihteUektuelllt < ykene torjumaan taan taistelua sodanlietsojia iaan menestyksellisesti EM edeUytyksellä,;että Uittavat ponnistuksensa koko demokraattisei Dinvastaisen leirin taist< mukset ovat loistavasti toveri StaUnhi sanat, etl ta voi olla vohnakas väli Ja Workers-osuuskaupasta. Näin järjestettynä lapset saavat kuulla uläai-nalalsten lasten kaunista soittoa Ja tanssia samoin kuin he saavat nähdä Ciometsin lasten esityksiä. Jokainen lapsi; saa pukilta Jotain hyvää, joten Imolehtlkaa, että kaikki lapset pääse^ vät' osaniaiksi täst^ arvokkaasta Jou-luJuhUsfa. - " r- * - Xllcää uUohtako liioin Cometsin !lou-luUtamaa sunnuntaina, t k . 19' p-. klo PÄIVÄN PAKIMA Rauhantyötä tultemaan Sata vuotta sitten Marx osoitti, että liapitelisitoett talouselämä el voi Jatkuvasti kehittyä eteeni^iin Ilman häiriöitä^ että se;Joutuu aika ajottaiseen pulkan. SUtäon meUlä kalkilla var sin hyvin 'kouraantuva • opetus v. 1929 -alkaneesta pulakaudesta] joka tuntui kaikkiaIla''maailma8s^ukuunottamat-ta Neuvoi^ömttöa. Sodan johdosta kohonnut••ase^ Ja 'tarviketeollisuus poisti työttömyyden. latS nte "boo-m< aikaa"'on kestänyt näihin?saakka. Nyt näkyy seivi% ilmiöitä^ Jotka osoittavat talouspulan lähftstymistä. Muutamia päiviä sitten Canadian. International Paper Co :n edustaja sanoi, että paperipuiden hinta on laskenut kysynnänw^vähenemisen Johdosta. Hän arvelit että tänä* liakkuukautena paperipuiden tuotanto laskee noin 20 prosentilla. Tämäi tuloksena on^ et-^ tä: useita paperipuukämppiä on suljettu Ja metsätyöläisiä^pn Joutunut työttömäksL ' erittsh Columbiassa ovat pula-ajan merkit vieläkin selvemmin^ havidtta-vissa.' Useita metsäkämniiiä«on "suljettu. Eräissä lehdissä oU äskettäta uutinen Jossa ennustettim, että mahdollisesti Joudutaan sulkemaan neljä sahaa jokaisesta kymmenestä. BC:ssa on Jo suljettu 15 sahaa ja yksi suurimmista sahoista: on lyhentänyt työviikon pituutta. Erään suuren puutavaraliikkeen: edustaja sanöi äsket^ täm Vancouverissa, että "ei kestä kauan ennenkuin; Canadan kotimaiset markkinat: ottavat - saman > sUunnan" kidn Yhdysvalloissa, Jossa puutavarain hinnat ovat vUmeisen: kahden Ja puolen kuukauden aikana laskeneet noin -20 prosentlUa. TMaakunnaesa oh paljon työttömiä metsätyöläisiä. Canadan paiökkllrit. Jotka näin vuoden lopussa' Julkaisevat pankkiensa vuoden tiliraportit. my&Un varoittavat liikemiehiä taloudellisista häiriöis. ^ä. jos sellaista pn näkyvissä.:* Bank of Nova ScotianpresldenttI mr. B . D. Burns ^ n o o raportissaan, että "on selviä osoituksia, että kysynnän Ja tarvikkeiden väfiHä On lähempi balanssi". Imperiäi''Bankm presidenttiä canoi. että "kohoavien elinkustannus-^ ten vaikutus nlihm kuluttaJUn. Joiden tulot ovat vähemmän ^maksukykyisiä en edelleen: maamme -kalUcein vakavin pKA)leeml". ' ValkläC, kummassakii^ -Itäportissa py-ritään^^ eittämäiuitödelilhän tilanne, niin nipiemmisstf/ edelläinalnltulssa raporteis^ tunnttitetalmljettä maamme taldltselämä ottMUä hetkellä hyvbi hbrJiÄi'.' - ^ KapltallsteUIaon !|letysti.mielissään torjua'tfOouseljiingämme/, uhkaava vaara oinllla kändiiiäan. .£te eivät luonnollisesti pelkää-^öttöniienvai^^ armeijaa, sUlä sellainenhan kuuluu korkealle kehittyneeseen- Järjestel-mään. minkuin oksat kuuluvat puu kun-. Äskettäin Poxt Arthurissa ilmestyvä Uew dufbnicle työttömyydestä kirjoittaessaan ^anoi, että nyt ollaan tulossa, llormaallkauteen^ Elapltalistlt yrittävät torjua talous^ elämän kriisin .sodalla. Aikaisemmin maalisina ihniöinä. . E i l ^ ihmekään. sUlä heniistä hyötyvät kuii taas kansa saa maksaa sodan kustannukset ja kärsiä sen kauhut. Canadan'hallitus maksaa: tänä-vuonna ensimmäiseltä Ja mainittu: pankkiiri/Burns sanoo r a portissaan, että f^uolustusvalmistelu,; J^ka vaikuttaa; yhtähyvin Yhdysvaltain kuin.Canadankin talouselämään^ voi olla kai|ckeitt vakauttavin tekijä Canadan ^eUbciässä''. ^ ^ Pankklhl More . sanoi: »."Kaikkefai tuurin kohottava vaikutus tulee olemaan laajemmalla puolustusohjelmal-la PohjölS^Amerikassa, Länsi-Euroo-passa Ja Yhdistyneessä Kunmgaskun-nassa. 1^ on Jo aiheuttanut ruostumattomien metallien Ja teräksen hintojen kohoamlsei^ toisesta maailmansodasta idhtUheistft veloista $400,000,090 kupöttl^.lMk- Imajille., Tämän lisäksi.kldttvän'^- kaalivuoden puölustusnieh4>t ^. ovat $300.000,000. Tämä merUtseö sitä, että kuluvana;-vuonna Canada^' kansan varoja käytetään sodastair^ohtuvksi kustannusten maksuun Ja puolustusmenoihin yhteensä $700/)00;000: Se on hiUkea sumuna, Joka .tekee lähes 60 dollaria'Jokaista' canadalaista nalisr ta, lasta Ja miestä kohti. ' Tietoiset ihmiset .vastustavat- sotaa sUta syystä, että sUtäel^yÖdy kukaan' muu kuin kapitalis«llu<^. On laskettu, että Jos 700 mllj. dollaria käy t^ttälsUn' asuntojen rakentamiseen, niin sillä summalla voitaisiin rakentaa $5,000: maksavia asuntoja: 1«)>000. Nämyoltatsiin ratkaista ykst kaikkein tärkein maamme ptobleemebte yhden taikka k^den vuoden 4ilkaäa/ Rauhaa puolustavat vohnat ovat i-yhtynset • tarmokkaaseen ? taisteluun Canadan kansan valistamiseksi Ja kohoamiseksi rauhan aatteen puolelle., Eikä mikään muu kuin päättävä taistelu rauhan puolesta voi ehkäistä maatamme sodan .oimettomuuHlelta. BUtä syystä ön meldäzi iJuilck^ ase-tuttava rauhan voiniien taakse..— Kapitalistit pltävätkta solia ,nör- UotL * ' ' , . iiiiliiÄiililMlSil^ , Onnentom Vappu Niukl Paljon onnea ra äidille, hänen t£ sään 81 vt^o Toivottavat ANNI ja OSCAR £ MAIKKI ja OTTO K I I T O Pyydämme lausua I Uitokset käUdlle; tu suuresta rahalahjasta. Erikoisesti kiltänune Alkuunpanijoita mrs. J . nr. Ivar Benttift; K am myös kerääJlUe. Vielä kUtos teille ka sesti Ja' hauskaa Joulua. SALU JA REIN4 Camp 1 ,1 Sydämellinen taville,: jotka tuli taessamme uutec Kiitos Icauniist sista. Erikoinen emännille ja kai vaan eivät voine Säilyköön tovc BeaverXako
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 14, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-12-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481214 |
Description
Title | 1948-12-14-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m
mau tv ^»'•FqBt
^sndie&tunlayB bsr Vapaus
^ C o n w y m . at lOO^KB
Canadassa: 1 vfc 0JQ0 0 K I L «Sft
euomes»: 1 vk. 7A> 6 IdcCSS
1.4;.
m
jSanan nimimerkkt " V K ' ' he\i\i tofstamipiff-
VIj; IfSs^/artikkelissaan Vapauden lukijakunnan' purtavaksf seuriaavaii;
^ ^'jalö^VUPdatuksen: ' , • -
; f/j >; «/Ajatelkaapa kommunistit, miten suurenmoinen V ^ m S?* '
aSltalottdälineo asema olisULaan^ jos se olisi saanut inidenvuöilHt
, V l%faän apua yli 25,000 dollaria, kuten teidän lehtenne oa luk!-
' ^lollifluuf iautfiut? Se olisi sellainen summa, että Vapaa. Sana kaikesta
^ttäeti. tulisi tilos joka iskulla kahdeksansivuisena « . . Teidän Ub'
•»mmm-m I M
* t *
'M
/•f
f',
mk
\ ^:r^ÄliÖJsi» Sijaan on painunut päivalehäestä kolmipäiväiseksi . . :\
^/C?fiin^ fjos"! Sitäpaitsi muun ohella, ylläolevaisa on vähän
*^Uimäcttua totuutta" sillä k.o. S vuotfeh aikana Vapaus ei ole "p&i-
'lä^^^ kolmipäiväiseksi", kuten tiedetään, vaan on k a ^
^'^^•^ ^itC;U;1^iyuis^fa ^ö-sivuiseksi; Mutta mitäpä tästä harha-askelees-miehdtä;^
joka mafatipontisestt iei>f
sen sijaan mitta ja kynä käteemme ja pitäkäämme
v ^ n ^ . Nimimerkkii ' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-14-02