Vapaus, September 25, 1948

              2 tauantaina, syysk. 25 — Saturday, Sept 25
m
^ 1
te IM
MV
'Of0ce XJcpirtneiitk Ottava, Pub-
,||rtwd tbtlce veddy: Tue0day«>
J|»CTda3fB and Satordays by Vapaus
TOepboam-. Buitam CStk» 4^4X4.
Edltortal OfSoe 4-a». Itenfcr
E.3ulcst. zaitorW;taamkL MalUag
addro» BffB es.'SnAnnr. CtDtaiio.
Advcrtiiios "xasca-1900 arpiiratilm •
Trannlatlon ft»e of charga.
TELAUSHZMNAT:
Canadassa: - 1 vk. 64)0 6 Uc 325
3 UCr 2.00
Ybdyavalloissa: 1 vk. 7X)0 « kk. 3J80
Suomessa: 1 vk. 750 6 kk. 4i25
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Silmälaputko naisille
4.
^. Vaikka jotkut väittävät, eitä eläimet syövät olkia jos pannaan
vihreät silmälasit päähän^ niin aniharvoin täUaista; "teoriaa" toteu-,.
.telaan käjftännössä. Epäilemättä tässä 'teoriassa" on jotakin vikaa
-käytännön kannalta katsoen. Mutta sitä useimmin nähdään käytetr
täyän silmälappuja ja tavallisia ruoskaa, joilla päästään samaan tu-
J^^ kustannuksella. Mut­ta
palatkaamme otsikos&a mainittuun asiaan j a alkakaamme alusta:
iV^; Öttawässa sijaitseva torypuolueen päämaja on nyt uutta johta-
,>jaa haettaessa hyvin vilkas propagandakeskus. Sieltä sysätään tuk-ukykaupalla
maailmalle propaganda-paienttilääkcltä, mikä parantaa:
I k a i k k i yhteiskunnalhset viat, puutteet ja vaivat - r - jos vain valitaan
[tOi^uolueen hallitus tulevissa liittovaaleissa.
f vWvTämän patenttilääketohtoroinnin viimeisin ovat;
»joutuneet Canadan naiset, joita yritetään silmälappujen avulla ajaa
*nia-"ievrätä lietä'^ suoraa päätä toryvallan kadotukseen, Torypuo-
•lue^lV;'naJstenkomiten puheenjohtaja miss Evelyn McDonald on n i -
yipit|ain, kirjoittanut naisille osoitetun lentokirjasen missä naisia va-
.'xoitetaan SOSIALISTIST.\ S U U X X I T E L M . A L L I S T A EKXOML-XA
J"\^TAA-N- Kirjasen mailia pitkä nimi on: "Canadan naiset, uskot-
<feko-yksityisyritteliäisyyteen?" Siinä maalataan paholaisen kuva
«sosialistisesta suunnitelmataloudesta ja torypuolueesta tehdään ai­moa
autuaaksi tekevä puolue ihanteellisen"yksityisyritteliäisyyden"
^säilyttämisen puolesta. Lisäksi torypuolueen päämaja tiedoittaa,
lefta^lisää silmälappuja ja sanan ruoskaa julkaistaan Canadan naisille
•torypuolueen päämajasta.
'Mutta kaikista silmälapuista huolimatta yhä kasvava naisjoukko
näk^, että monopolipääoma hävittää hiljaa mutta varmasti kaiken
Jyksityisyritteliäisyyden tästä maasta. Yksityisyrittäjillä ei ole mi-
JtäM-mahdollisuuksia rautateiden, eikä maatalouskoneita, autoja ja
%äktoreita valmistavien tehtaiden rakentamiseen. Ei sittenkään
; ;y^lcka olisi: joitakin miljoonia dollareita'rahaa, Sitäpaitsi nähdään,
^että suuret monopolipääoman kontrolloimat liikkeet murskaavat sää-
• iliinättä; pienet meijerit; yksityisliikettä harjoittavat lihanvälittäjät
• *jne.' Ketjukaupat valtaavat pienten sekatavarakauppojenkin paikat,
>siten työntäen jatkuvasti pikkuliikemiehiä pois jaloistaan, työmies­ten
ja -naisten joukkoon .
i : r Puheet yksityisyritteliäisyyteen perustuvasta yhteiskunnasta
,-QVat • tässä vaiheessa pelkkää petosta, sillä yksityisten liikemiesten
.Ulalle on noussut monopolipääoma, joka tekee yksityisyrittelijäin elä­män
jatkuvasti huonommaksi.
Ja miten tämä monopolikapitalismi toimii? ClOrn päämaja an-
;toi siitä äskettäin hyvin sattuvan kuvan:
- i ' t ; . .Terästeollisuudelle palkkojen korotukset aiheuttavat tänä
:*vuonna $160,000,000-^$175,000,000 lisämenot; Mutta teräksen
:;3iintojen korotukset antavat tänä vuonna ?640j000,000 lisätulot (ja
Jbää hinnankorotuksia voi vielä tulla --^ Vapaus). Kivihiiliteollisuu-
Melle palkkojen korotukset aiheuttivat tänä vuonna arviolta $ 150,-
i'OCto,000 menot. Mutta nyt jo ilmoitetut hinnankorotukset antavat
,$500,000,000 lisätulot. Viisi suurinta autontuotlajaliikettä joutuu
^palkankorotusten takia maksamaan $152,000,000 lisämenot tänä
tvuqnna. Mutta julkaistujen hinnankorotusten vuoksi nämä yhtiöt
'saavat tänä vuonna ?580,0d0,000 lisätulot . , ,"
. i v^: T^^ suurrikkaat tulevat yhä rikkaimmiksi ja koko
•kansakunta köyhtyy sekä suhteellisesti että absoluuttisesti: Tällaista-
>on; nykyvaiheessa käytännössä toryjiuolucen ihannoima yksityisyrit--
Ueliäisyyden yhteiskunta. Mitkään henkiset silmälaput ja ruoskat
feivät.tätä tosiasiaa toiseksi muuta, eivätkä liioin saa Canadan naisia
Mllaista olotilaa jatkuvasti hyväksymään.
• "^.^^ :. L vain todettava sekin losiasirf, että torypuolueen "so-fsialistisen
suunnitelmatalouden" kiroihin mahtuvat maamme molem­mat
työväenpuolueet, koko unionistinen liike ja kaikki omilla aivoil-flaah
ajattelevat poliittisesti valveutuneet kansalaiset. Ensiksi oli
r,vain!"kommtinisniin" kummitus, mutta kuten historia on aikaisem-
"mihkin todennut, sitä seuraa yleinen '-sosialismin kummitus" j a lo­puksi
täydellinen poliittinen pimennys — jos ei silmälappujen suosit- .
jtelijoille sanota uäättävästi " e i " .
Viime torstaUi. numerossa julkais­tussa
syntymäpäiväosastosEa sanot'
noitiin virheellisesti, että Saima Kan-nastö
täyttää 79 vuotta ensi maa­nantaina.
Hän kuitenkin täyttää^^ 70
vuotta mainittuna päivänä, joka täten
oikaistaan..
Hamiitonilaisilla
on ollut, onnistu­neita
piknikkejä
Hamilton, Ont — Pitkään aikaan
el ole näkynyt mitään uutisia jiaik-kakunnaltamme
Vapauden palstoil­la,
mutta kyllä me siitä huolimatta
olemme olleet hiljaisessa touhussa.
0.saÄtomme toimesta järjestettilh
kaksi piknikkiä Kokkojen farmlUe;
kesän kuluessa ja tulokset olivat r a ­hallisesti
hyvät, ottaen pienen jouk­komme
huomioon. Kumpaankin
piknikkiin saapui lukuisia, iilkopaik-kakuntalaisla
aina Montrealista asti
täällä olleita vierailijoita. Se oli
virkistävää nllUe, jotka olivat siellä
viettämässä kaunista: kesäpäivää- sar
möinkuln niillekin, jotka olivat • juh­lien
emäntinä ja isäntinä, nähdä sil­loin
tällöin vierailijoitakin piknlkis
Juhlakulkueessa oli 18,000 osanottajaa;
komea liputus ja kauniit kansaUispu*^
vut; punakaartilaiset kiinnJäjiaffcaHa-'
o. W. KUUSINEN
m:
m
1 Naisbyena politiikan kuvastimena
Lehtemme uutiso oli torstaina lyhyt, asiallinen mutta sil-
; ; t J k i n pöyristyttävä uutistietonaishyenasta, jonka kohtalon kaari on
^^^^^^^^^^^: <^^^
, ^ ,f_,;:,-M^^ sitä- uutistietoa. missä puhuttiin natsihirviön
^^^^; J vankila-iluomion
asemesta hänet vapautetaan ensi vuonna.
; . Tämä natsilainen; naishyena tuli kuuluisaksi siitä, että Dachaun •
Jkeakity^^^^^ hän auttoi tuhansien ihmisten kylmäveristä murhaa-jnista.
: IlseKoch nautti sitä* enemmän mitä: kovimmin tuskissaan vai-rkeroivatihnjiset
kärsivät. Hänen mielityönään oli se, että ihailemiaan •
•miehiä j a naisia määrättiin tatuoitavaksi ja sen jälkeen heidät mur­hattiin,
jotta Ilse Koch voi valmistuttaa näistä^^ k
lioista lampun varjostimia,
" Kuten lehtemme uutisticdossa kerrottiin, Yhdysvaltain, oikeus
r tuomitsi alunperin itämän naishycnan kuolemaan ^ ~ ja hirttöpuun
vhän totisesti onkin,ansai Ilse
.-Koch oli jotenkin saanut itsensävankilassa raskauden tilaan ja tällä
: -perusteella hänen kuplemaiituomionsa muutettiin elinkautiseksi
-vankilatuomioksi.
Silloin, niin kertovat uutistiedot. Ilse Koch nauroi ja nyt näytiää
siltä, että hän tiesi miksi nauroi, sillä Yhdysvaltain viranomaiset ar-
.mahtivat hänet uudelleen, kuten on kerrottu. 1
Tämä sellaisenaan osoittaa mihin se n.s, ''kylmä sota" on meidät
•vienyt,. Ilse Kochin tapaisista ihmisjDedoista on tulossa viranomais-
, temme läheisiä ystäviä sen perusteella kun he myös ovat Xeuvosto-liiton,
sosialismin ja kommunismin vihollisia. Eikä Ilse Kochin ta-
"paus ole ainoa. L
- - Äskettäin ilmoitettiin, että HfiUerin finanssinero Hjalmar Schacht
"on laskettu vapaaksi — uutta sotaa suunnittelemaan ja rahoittamaan,
' ' ' Monimiljoneeri Fritz Thj-ssen on oikeudessa todettu '^'pikku-
"natsiksi" ja niin hän selviytyi sotarikoksistaan sakolla.
: . . Kruppin ja I. G. FarbeHindustrien sotatehtailijat, joita ilman
'Hitler ei olisi voinut armeijaansa valmistaa ja sotaansa aloittaa, on
• alioikeudessa todettu joko syyttömiksi tai syyntakeettomiksi,
' Lännen "demokratia", minkälaisia hirmutekoja ja ihmispetoja
isinä suosit ja ymmärrät! Xämä rumat teot puhuvat sata kertaa sel-
•^vemmih-kuuluvalla äänellä kuin ne tekopyhät sanat joita illallistilai'
osuuksissa vuodatetaan demokratian ylistämiseksi.
sämme eikä aina .vain omaa pientä
Joukkoamme,
Pieni vanha kanta joukkommekih
aikaa rakoilla, tippua pois yksi toi­sensa
jälkeen mikä yhdellä tai toi­sella
syyllä, Suomimatkan tai jonkin
muun tapahtuman takia, joilla ei pir
täisi. olla mitään tekemistä järjestö-toimintanrune
kanssa. Tämän kir­joittaja
on yksi rviinaeksi paikka­kunnalle
muuttaneista ja siis yksi
nuorimpia jäseniä osastossamme ja
siksi kai minusta tuntuiikln.fettä
vanhemmat perustavat jäsenet ovat
meille, viimeksi tulleille jotain vel­kaa,
ainakin esimerkillisesti, mitä
vaatimuksia järjestömme meille aset­taa
kulttuurikerhona. . Sen tarkoittis
on edistää asioita ja ennenkaikkea
kohottaa kaikin itavoln jäsentemme
ajankohtaisia pyrkimyksiä, , eikä
suinkaan yrittää niitä lopettaa. :
• Hyvä vanha sanantapa sanoo:
"Eteenpäin elävän mieli," Sama
mielipide näkyy kaikesta huolimatta
vallitsevan osastomme toiminnassa­kin.
Vilmekslpldetyssä kokouksessa
nimittäin keskusteltiin vilkkaasti,
mitä tilaisuuksia voisimme järjestää
syksyn kuluessa, mutta niistä myö-hemmin,
.^^
Osastomme puolesta minun ^pyy­dettiin
huomauttamaan,. että viime
kokouksessa valittiin ainakin toistai­seksi
P. Hurme -295 Britannia Ave.
Vapauden asiamieheksi Arthur /Sun-delinin
tilalle, kun hän on jääyt pois
siltä tehtävästä j a myöskin osaston
toimista.^!. Kalkissa Vapauden asiois­sa,
tilaus- ja ilmoitusasioissa voi- jo­kainen
luottamuksella kääntyä uuden
paikallisen aslamlehemme puoleen.
— Lulu, i
Oiiranan päämies
kiittänyt sosdemien
puoluesihteeriä
Helsinki. ^ (DLP) — Samoihlh a i ­koihin
kuin H^ilmeen j a Aleksi Aal­tosen
komitea keväällä 1937 valmiste­li
mietlntöään Riekin fasistisesta oh­ranasta,
valmisteli sosdem-puoluejoh-to
paaslhteerinsä, samaisen Aleksi
Aaltosen johdolla Akateemisen. Sosia-l:
stiseuran ja puolueen vasemmisto-opposition
aktiivisimpien edustajien
erottamista puolueesta, mikä sitten
tapahtui toukokuun 10 pnä 1937,
Sanottu mietintö, Jossa mm, paljas­tui,
että lapuanliikkeen muilutukset
aina Stahlbergin muilutusta myöten
oli organisoitu Biekin ohranan tahoil­ta,
pysyi salassa yli 11 vuotta, ja vasta
viime päivinä on ollut mahdollista
saattaa oleellisia kohtia sen sisällöstä
julkisuuteen. Tällöin on; voitu panna
merkille, että sosdem-puoluetolmi-kunnan
päätös vasemmisto-opposition
erottamisesta ja Halmeen komitean,
mietinnön vastaava kohta ovat sana­muodoltaan
yllättävän yhtäläiset,
Nyt voimme jatkaa paljastuksia ve-:
täplällä päivänvaloon kappaleen oh-ranjvpäälliköiden
Esko Riekin ja Ville
Pankon. 6. 8,-37 päiväämästä lausun­nosta
.sanotun mietinnön johdosta,
kappaleen, jossa kokoomuksen mui-lut^
jakenraaliRiekki kiittelee ystä­vänsä
Aleksi Aaltosen hajoitustoimln-taa
seuraavin sanoin:"' " 7
- '-'Mainitsematta ei voida tässä yhr
teydessä jättää niitä huomattavia toi­menpiteitä,
joihin sosialidemokraatti­sen
puolueen johto kevättjalvella ryh­tyi
puolueessa todettuja kommunisti­sia
soluttajia vastaan, mikä toimenpi­de
on etsivälle keskuspoliisille; erittäin
mieluinen ja näyttää: koituneen huo-;
mättäväksi vastukseksi SKPllo sen
nykyisen kaikkein tärkeimmissä .pyr­kimyksissä.
Mainittakoon, että .etsi­vän
keskuspoliisin taholta on jo;ennen
muistiota kiinnitetty sosialidemok­raattien
eräiden Jbhtomiesten huomi­ota
näihin asioihin."
Paljastavammin ei muUuttajaken-raall
Riekki juuri olisi, voinut ilmaista
tyytyväisy}'ttään ^ agenttinsa : Aleksi
Aaltosen toimintaan "SKP:n nykyi-
: Helsinki. — Elokuun 30 pnä tuli ku­luneeksi
30 vuotta Suomen Kommu­nistisen
Puolueen perustamisesta ja
tätä merkkipäivää vietettiin täällä
harvinaisen suurin ja vaikuttavin
juhlallisuuksin. •
Juhlallisuudet alkoivat pääkau­pungissa-
jo elok, 28 p:n iltana jolloin
avattiin SKP:n toimintaa esittelevä
näyttely Helsingin työväentalon A-sallssa.
Iltapäivällä suoritettiin
kunniakäynti Malmin toverihaudoii-la,
missä pidettiin vaikuttava juhla
ja samalla mielenosoitus.
Illalla oli pääkaupungissa kaksikin
juhlaa. Kansallisteatterissa vakavalla
ja Alppilavalla Iloisella ohjelmalla.
Viimeksimainitusta juhlasta 'työ­kansan
Sanomat" kir'jolttl:
"SKP: n 30-vuotisjuhla • ellen illalla
AlppUavalla mucxiostui kalkki odo­tukset
yllättäväksi mahtavaksi mie­lenosoitukseksi
niiden aatteiden
puolesta, joita eilen ja tänään vuo­sipäiväänsä
viettävä puolue edustaa,
Vesllinnan kalliolle kerääntyi n o i n
32-tuhantinen yleisöjoukko/ jonka
eläköön-'huudot SKPrlle. kaikuivat
voimakkaina kantautuen kauas ym­päristöön.
Erikoisen: valtava . oli puolueen
juhlamarssi Helsingin kaupungin-lä­pi
-Messuhallille. Kulkueeseen, osai-listui
17,928. henkeä — se oU Suomen
kommunistisen puolueen vastaus
"murskaavaan ; vaalitappioon" lausui
Helsingin Vapaa Sana, Tämän/juh-lakulkueen
laajuutta kuvaa sekin,':et-teivät
• läheskään kaikki mahtuneet
Messuhalliin, .vaan oli osan kuimnel-.
tava juhlaohjelmaa Messukentällä ja
'Mäntymäen kalliolla, ' „ .
Kulkue-lähti liikkeelle Aleksis' K i ­ven
; kadulta,. Kulkueen kärjessä
kannettiin; kuutta Suomen siniristi­lippua,
joiden jälessä marssi moni-kymmenmlehmen
kirkkaan ; sinival­koisiin
pukeutunut Sport-orkesteri,
Punaista SXCP:n puoluetoimikunnan
lippua seurasivat SKP:n; plirijärjes-.
töjen, sekä Englannin, iBelgiarXi
Tanskan, Unkarin, Norjan, Puolan,
Ruotsin ja Tshekkoslovakian liput.
Ensimmäisen . - mahtavan - rivistön
muodostivat vanhat v:in 191'8 veteraa­nit.
Jylhää määrätietoista voimaa
oli vieläkin heidän astunnassaan —
•voimaa,, joka kolme vuosikymmentä
sitten nousi Suomen; työväen turvak­si,
voimaa, jota vaikeat vuosikynime-net
eivät saaneet lannistetuksi;
Vuoden 1918 kaatuneiden Jesket
muodostivat Väiden vanhojen vete­raanien
jäljessä hieman vaatimatto­mamman
rivistön.
Koko kulkueen: värikkäimpiä nä­kyjä
olivat kansallispukuihin pukeu­tuneiden
naisten joxikot, jotka kukka­kimppuja
kantaen kulkivat- eri maa­kuntien
vaakunoiden jälessä.
.iLeveänä loppumattomana nauhana
soluvan ihmisvirran yläpuolelle ko­hosi
siellä täällä häikäisevän punai­nen
llppurivLstö — kaikkialta ympäri.
Suomea, maaseudulta, kaupungeista,
oli tuotu, puolueosastojen lippuja
satoja punalippuja liehui marssi jäin
päitten yllä.
i v Kulkueen keskuksena, sen juhla-vimpana
tunnuksena :• oli ,2. metriä
korkea, elävistä kaikista ja kullan­keltaisista:
sruklinoljista sommiteltu
SKP:n merkkii
.Tunnuksina nähtiin esim: "Elä­köön
Suomen Kommunistinen Puo­lue,
työtätekevien; etujoukko", "Työ­läiset
ja talonpojat lujassa liitossa
yhteistä vihollista: vastaan'", "Lujak­si
Suomen ja .Neuvostoliiton ystä­vyys",
"SKP 30 vuotta kansan puo­lesta",
"Taisteluun kapitalistista
riistoa ja sodanlietsontaa vastaan"/;
Kulkueessa ja valtavissa juhlissa
todettiin, että SKP:n suuriraate Suo­men
kansan • puolesta on jokapäiväi­sissä
taisteluissa kokeiltu.
SKP julkaisi 30-vuotispKiivänä ju­listuksen,
missä sanotaan mm. seu­raavaa:
. :"-Taistelun tuulessa; syntynyt, tals-.
lelussa kasvanut ja karaistunut Jcom-munlstinen
puolueemme täyttää tä­nään
30 vuotta. Tämä taival on ol­lut
täynnä uhraidtsia, : vaaroja: ja
vaikeuksia., mutta samalla >(U)k»Iltista,
uskollisutitta Ja; sankaruuttst Suo­men
Kommunistinen Puoltie on • yi--
peä; siitä, ^ ä «uomen partiaat pojat
ja' tyttäret ovat sen riveissä antaneet
kaikkensa kansansa puolesta. :
"Kommunismin ; tuUsana. s^tyi
Suomen taivaalle taaxitumusydn '^ol^
lessa täällä synklmmillään:) K u n vie;"
ras sotilassaapas tallasi veriini Suo­men
työläis- ja torppariarineijan,
kun. pyövelien telotuslaiäcäukset kai­kuivat
kautta maan määrätöntä kos-'
toa kylväen, tämä valoisa jä. voiton-;
varma sanoma toi työrväenluokällem-me
uuden toivon,'rohkeuden elää ja
tahdon taistella.
"Työväenliikkeen suuren kokoamis-vaiheen
päättyessä v. 1918 .avoimen
aseellisen iuokkataisteltm 'tulikokee­seen.
Suomen työväenluokka _ kesti
sen kunnialla. Se puolusti kansan­valtaa
ja vapauttaan viimeiseen asr
ti. Sen johtoon asettuivat«vanhan
työväenliikkeen partiaat voimati n a i ­set
ja miehet. Jotka eivät oUeet täl­laiseen
taisteluun: valmistilneet.'- He
pysyivät kuitenkin uskollisina luokal­leen
ja sen päämäärille. Senvuoksl
he osasivat myös tappion hetkellä
tehdä oikeat johtopääitökset^ - He ym­märsivät,
että Suomen työväenluok­ka
tarvitsee johtajakseen . puolueen,
Joka tahtoo ja pystyy viemään työ­kansan
asian voittoon, puolueen, jo­ka
kaikissa olosuhteissa, 'kaikissa
vaiheissa: näkee .tierr tämän päämää­rän
saavuttamiseksi.
"Niin: syntyi .Suomen Kommimis-tinen
Puolue^ uuden tyypin työväen­puolue.
Se on marxilals-leniniläl-nen
puolue. Joka el laahaa' tapaihtu-main
jälessä, vaan kulkee niiden
kärjessä. Se on puolue. Joka toteut­taa
'työväen ja työtätekevän tatonr
poikaiston lUtan kaikkien, .työtäteke­vien;
yhteisen vapaustaistelun poh­jaksi;
Se on puolue; joka on päättä­nyt
kukistaa kapitalismin ja kaiken
sorron...
"Otto Ville Kuusisen,: Yrjö Siro­lan
ja Toivo Antikaisen puolue el
koskaan petä eikä häpäise työväen­luokan
päämääriä...
"Taisteluun rauhan, työväenluo­kan
kansainvälisen solidaarisuuden
rja Suomen kansallisen" riippumatto­muuden
puolesta! «
"Taisteluim • suurpääoman ' mah-.
din murskaamiseksi Ja demokraat­tisten
uudistusten; suurten; liikelai­tosten-
kansallistamisen..ja todellisen
maauudistuksen puolesta!
•haisteluun työväenluokan; oikeuk­sien
ja koko työkansan parempien
elinehtojen puolesta•..
"Seuratkaa Suomen Kommunisti­sen
Puolueen' lippua sen taistelussa
Suomen kansan puolesta!" ,
VainS fTeikkola
on Joiollut työläisten T ^ r *
Espanjassa
(41»)-
V. Weikkoia.oli C ^ » akUlTiaeB
g y n ja oyiffli^ sotaan
«eoMkraaltlflm^^ tasavallaa pnolesta
fasistikemaali^ -rauUam,
missä, hän 'sairastiii-sjrdäntantiin.
TVeifckc^ veli WnL Hm tySsken-telee
Sndbatrn jrfirissi.
VILLE PESSI
koinen merkki, koristeina kukkia ja
köynnöksiä. Kukaan, ei muistanut
koskaan nähneensä MessuhaUia niin
täpötäyteen' kansoitettuna kuin sun­nuntaisessa
juhlassa..."
"Juhlan avauspuheessa puolueen
valistussihteeri Alli Mäkinen korosti:
"Tänään tekee punainen lippu kun­niaa
puolueelle. Joka ei koskaan ole
siba tahrannut. Suomen Kommunisti-^
selle Puolueelle. Joka tänään:-täyttää
30 vuotta..." ;• '
Kutsuvieraitten joukossa oli puo­lueen
perustava jäsen Sandra Xiehti-:
nen sekä seuraavat ulkomaiset vie­raat:
Englannin Kommunistisen
'Puolueen pääsihteeri. Harry PoUlt;
Tanskan Kommunistisen Puolueen
edustaja Harvig Sörensen; Unkarin
TTyöväenpucdueeh edustaja Magda
Jobom; Norjan Kommunistisen Puo­lueen
edustaja Emil Lovlien ja Puo­lan
Työväenpuolueen edustaja Po-plel.
f
Ulkomäisteh-vj sähkösanomaterveh-dystsn
lisäksi • juhlassa esitettiin usei-
.tä ; kotimaisten : .työväenjärjestöjen
tervehdyksiä.; - S K D L : n tervehdyksen
esitti K, L : Kulo. SKibL:n eduskun,
tarytomän tervehdyksen lausui Esa
Hietanen, SAK:n tervehdyksen esit^
ti E ; Hlitonen. Ja :TUIi:n tervehdyk­sen
Rantanen,.' sekä monet muut jär­jestöt.
CSX:n Kir&land Laken
osaston kokous pide­tään
lokak. & päivänä
n vKirkland Lake. — Kun kesä on nyt
sivuutettu .ja kun kesälomat ovat
päättyneet, aloitetaan paikallisen
naisten kerhon toiminta: jälleen lokak.
7.päivänä.: Pannaanpa toiminta heti
alusta lähtien ripeään vauhtiin.
Kerhossa siis tavataan.torstaina lo­kak.
7 pnä.
:CSJ:n palkallisen osaston kokous
pidetään lokak; 5 pnä klo 8 illalla,
Johtoktmta kokoontuu tuntia >ennen.
Paiifaf.
halBtos on
ta Tainoa,
knokanden ajaJU
Jat ovat t a r o a « < t ^ '
Pay^la, 2» troiaitttt^
yli 1,503 on anuaatir
JTittäneet liarata''. 15-^]
22 anUfaiisUa odottaTS
tuomion läjtäntöönpiaoT
Ennätysmäinen
piisamisaalis
Hels^ki _ S.S) _ v „ ^ -,
na sallitun Piisanupjvnaä s
doista on maatalousnii
tccKfil. mas-. D. W i k S ^ l
ton mukaan saahm yhteistuloshi
174.60O turkisnahkaan, v^i
perin oli vastaava määrä n l l
000 nahkaa .pj.-naaikaSjff'*
den vlikonj ja v. 1945 n. mjojl
kis.a. Tämän vuozen saalis;, J
tään ennatysmkiseaä. Jii!s*a:J
Toivomme Malja Wuorl6en toipuvan viranomaisten arvelun mukk^
Pikaisesti sairaudestaan sillä hän on I minsaalL Suo.-h-ssa viin
päässyt sahraaiasta kotiinsa. — O. R. 1 koskaan kohota yli 200.0:0^
Joukkokonferenssi
merimiesteii hyväksi!
Heikki Rissanen kuollut
KirUand- take. Tällä paikka­kunnalla
hyvin tunnettu maanmie-
. henune Heikki Rissanen kuoli syys­kuun
23 pnä keUo 10 illalla pitkä­aikaisen
Ja kovan taudin murta-
™ana..,. ,5 ^j»
Hautaus toimitetaan sunnuntai­na
tk. ZS* pnä kello 2 iltapäivällä
Syq;iingtonin hantanstoimis.tos^a. .
MESSUHALLIN
KOMEA JUHLA
Kulkueen päätyttyä vietettiin Mes­suhallissa
sytyttävä Ja mielllnpainu-va
kansanjuhla, josta Työkansan Sa­nomat
raporteerasi: .
"Vuosisatamme: kuuluu kommunis­mille"
^ jättilälsklrjaimhi oli ,tämä
SKP:n 30-vuotisjuhlan timnus kir­joitettu
Messuhallin; Punaisten lip­pujen
alle: koroketta vastapäätä ole­van
parvekkeen .seinämään.: Toisella
parvekkeella oli. niinikään tiheä l l p -
piurlvlstö ja sen alla kulkueessa kan­nettuja
tunnuksia, 'pohjoispäädyssä
nähtiin SKP:n merkki, maakuntien
vaakunoiden: ja niiden maiden val-^
takunnanlippujen ympäröimänä,; joi­den
veljespuoluelet olivat edustettui­na.
Esiintymiskorokkeen taustana
oli kaksi suurta punaista ja kaksi
Suomen lippua ^ekä S K P :n sutttlko-
Syystoimihnan avajaiset
Don-haalilla lokak. 3 p.
; Toronto, • ont.' Syystoiminnan a l ­kajaiset
pidetään Don-haallUa sun­nuntaina
lokakuun 3 päivä. Toiminta
aletaan :'ohjelmallisella ;illariVietolla,
joka alkaa kello.4 i,p;
Tilaisuuden ohjelma on vaihteleva
ja arvokas, sisältyen siihen soittoa ja
laulua, kuoroll'a ja yksilöiltä, runojd;
yjn. ja Martti on sepittänyt oikein
"tundeelllsen" kupletin aivan erikoi­sesti
..tä'ä tilaisiiutta varten.
katsokaa lähemmin ilmoituksesta
tuonnempana, — g.
Vaasan läänin asukas­l
u k u 603,964 henkeä
Vaasa; ..^TTaasan läänin maaherran
vuosikertomuksessa ilmenee, ettei lää­nin
rajoihin ole tehty mitään muu­toksia.
; Läänin - pinta-ala on 41 ^648
neliökilometriä- j a kokonalsväiyiuku
603,964 _ henkeä; joista kaupungeissa
asuu 85,463, kauppaloissa 17,540 ja
maaseudulla 500,961.
Väkiluvun lisäys edelliseen vuoteen
verrattuna on 10,614, johtuen pää­asiallisesti
läänin alueella asuvan siir­toväen
Jatkuneesta joutumisesta lää­nin
henkikirjoihin.
Toronto. — Tk. 20 päivän iltana p i ­dettiin
tääUä LaborTemppellUä jouk­kokonferenssi
suurten järvien meri-mleslakon:
'tukemiseksi. Konferenssi
oli kutsuttu koolle Canadan Merlr
miesimion toimesta, joka johtaa ky^
symyksessä-.olevaa lakkoa,,Ja oli sii­nä
edustettuna, 43 paikalllsunlota To­rontosta
Ja.ympäristöltä sekä 5 muuta
työläisten järjeslöäijä niiden lisäksi
oli saapuvilla Joukko asiaan innostu­neita
yksilöitä.
Merimiesunion kansallinen sihtee­ri
T. G, McManus e^tti konferenssille
melko laajan J a : yksityiskohtaisen se­lostuksen
lakon eri vaiheista, Selos­tuksessaan
hän osoitti hyvin luonneh.
tivasti,: että : lakossa ei suinkaan ole
kysymys kommunismista, vaan talou­dellisista
eduista. Joiden perille pää­semiseksi
laivakapitalistit haluavat
hajoittaa Äierimiesten:.union,. koska
he eivät onn'stuneet taivuttamaan s i ­tä*
tahdottomaksi : välikappaleekseen.
Kapitalistit turvaan tuvat aluksi a i ­na
lahjomiseen. Niinpä he yrittivät
lahjoa hänetkin,- tarjoten hänelle v,
1946 käytyjen neuvottelujen yhteydes­sä
$100,000, jos hän pettäisi' merimies^
ten asian.. Mutta epäonnistuttuaan
siinä he alkoivat syyttää uniota kom-^
munistisuudesta. , Tänäpäivänä lei­mataan
kommunisteiksi kaikki unioi-^
den ja muiden.työväenjärjestöjen toi<
mltsijat. Jotka; todella toimivat työ­läisten
etujen puolesta: Se on vain
savuverho jonka avulla yritetään saa­da
aikaan erimielisyyttä työläisten
keskuudessa ja heikentää heidän jär-
Jestöjään. Kun laivakapitalistit tuli­vat
huomaamaan, et\& he eivät onnis­tu
hajoittamaan merimiesten uniota
ulkoapäin tulevilla hyökkäyksillä, niin
he yrlltävät sada .hajaannusta siihen
juö(iitteluilla sisältäpäin. :
Tähän tarkoitukseen yritettiin käy t-tää
luopio Sullivanin perustamaa
"uniota". : Mutta kim se huonomai-nelsuutensa
vuoksi ei saavuttanut työ­läisten
luottamusta, niin yritetään sil­la
, hankkia jonkinlaista arvovaltaa
työläisten silmissä yhdistämällä se
AFL:ään kuuluvaan Seafarers Inter­national
'Unioon. sivuuttamalla Sulli­vanin
ja vetämällä sen' johtoon uuden
miehen; Prank Hallin, josta tuli suu­ri,
kaukonäköinen ja arvovaltainen
työläisten "johtaja" heti sen jälkeen
kuin hän sopi rautatieläisten palkka-riidan
kuusi senttiä vähemmällä tun­nissa
kuin mitä hän vielä edellisenä
päivänä suurläänisesti vaati. : McMa-nus
haastoi Frank Hallin kieltämään,
etteikö hän neuvotellut laivojen omis­tajien
kanssa ennenkuin-hän ryhtyi
neuvottelemaan naiden uniolda
.distämises'.ä. '
Selo£tukse:s3 kosketeltiin in?i
sitä osaa mita :oikeuslait(» ön (
nyt 'tämän laken yhteydessä, jat
la aivan kohtuui'.oman pitöäTB
latuomioita.niistä järjestylcseiii
muksista mihin joitain lakko'
onnis'.uttu provosoimaan:
suudessa: mon^t niistä rikoksista^)]
ta on, syytetty lakossa olevia
miehiä, ovat olleet hulikaanisns
tamla.
Selostusta seuranneessa •
lussa. ilmeni se laaja myötäti
kanna';us joka tj-öläisten ke
vallitsee .merimiesten taistelu».:
taan. Kaikki puheenvuorojen
täjät vakuuttivat heidän .ja •
mlensa järjestöjen kannattavani
prosenttisesti .merimie-ten
Keskustelussa myöskin tuomittiin^
karasti Frank Hallin: menettelyji
tyessään kommunismin varjolla'
keilemään; merimiesten kunnljlE
lakkotaistelua .vastaan ja yrittäen 1]
jolttaa .el -ainoastaan merin
union vaan koko Trades and.:
Congressin.,
Konferenssi hyväksyi vir
lähetettäväksi jyrkkäsanalsen ]
lauselman, jossa vaaditaan
sille annettujen raskaiden tuo
kumoamista ja valitsi • 15 jäsentä 1
Eittävän puolustuskomitean
maan syytteessä :olevien ja joultr
lakkolaisten puolustamisesta.- - i |
40 mili. dollarin
laina Suomelle
la
I
iCoskaa
t niin i
väl
;etl
',e
lei
iixaie
,5204.
Vapau
bjoitu
1 ja hi
iPort
[BERMA
B.haast
rMoun
D(
Iit RAS
l:Wiiliair
IHMIJA
aVät En
l Ont. ja
iTpINI J.
jta'vatmr
fcWAY]
Jäisen,
Väyrysei IE.KETG
staaM
lAiSNIIT
srii
sa!'
lOSCAR
een !
i,Mat
I SANNI ]
seen/;
IRUDOLI
Ben !
IKivist
I PAPPA;
jamaan, Ji
SULOM
iliOjahj
Säult i
WILJÄN
n[
h ja J
ISÄ S A i
teeseen ^
nk Aistrp
J A C K 'N
i haastaa
[•"paasin"-
"n: N i
M A R Y N
0Kedor
;'ja nu-s
. Hfelsinki.• — Suomen ja -.Yhd
tain- viranomalse: ovat jo alk
neuvotelleet luoton, myont
Suomelle Yhdysvalloista -KansaiBl _
Ilsen .jälleenrakennuspankin välitj 1 Rockilta
sellä. Suomi onkin saanut lupaaö EINO RA
40 miljoonan dollarin luotosta ja TI m. F i n la
jotkut yksityiskohdat lienevät e» Iti-Numm
olevan ratkaisematta, että sopia •'gjemstj
voitaisiin allekirjcittaa.
suomen Pankin johtaja Sakari Tt »an haas
mioja on matkustanut Yhdysvaltoil iH^on^
lalnakysymyksen loppuun saattamS y^jJJl^^^
^ " t " ^ " - isteeseeriS
Eiriil-Ojase
Työväentalo palautettu
sin kalkkein tärkeimpien pyrkimys-:
ten" vastustamisessa, mikä -tarkoitti
tien raivaamista: hitleriläiselle sodalle;
Neuvostoliittoa vastaan.
Emme ihmettelisi»^ vaikka toveruk­set
Esko Riekki ja Aleksi Aaltonen jo­nakin
päivänä väitiäisivät, että mui-lutuksetkin
toimeenpantiin "kansan­valtaiseen
c yhteiskuntaan- Vkuuluvan;
turvallisuuden .tunteen säilyttämis-
Konservatiivipuolueen kriisi
Konservatiivipuolueen sisällä; on
kriisi ja nyt pitäisi valita uusi Moo­ses,
Joka johtaisi suurpääoman J^altl-^
Jat pois korvesta Kaanaan maalle. Se;
ei ole helppo tehtävä. ; Puoluejohta­jan
valitsemisessa on konservatiiveil­la
ollut aina valkeuksia.
Muistamme millaisia vaikeuksia oli
Konservatiiveilla, viimeisessä johtajan
valiimassa: Tarkoituksena ollv antaa
johtajan mantteli entiselle senaatto-n
A. Melghenille. Kalkki lavastet­tiin
huolellisesti. Senaattori Meig-hen.:
luopui: senaattorin .paikalta ja
Soufh Yorkin vaalipiirin konserva-
-tiivinen:parlamentin.edustaja luopui
edustajapaikastaan i: puolueen •johta­jien;
neuvosta. Tarkoituksena oli l y ­kätä
'Meighen South Yorkin vaalipii­ristä-;
parlamenttiin;: Asiaa pidettiin
varsin selvänä.
Kaikki asiat eivät aina luista ku­ten
toivotaan^: Eivät myöskään konr:
servatiivien . laskut, pitäneet paik­kaansa.
South Yorkin äänestäjät
muistivat : vallan; c.hyvin v.Meighenin
menneisyyden.. He s miUstlvat f fa
Melghen sanoi; sodan aikana.^^^j
kaikkia pyydettiin .tukemaan sota-tolniia,
että . jolleivat;: teollisuuksien
.omistajat.saa voittoja, niin he-«öjaa-;
vat airoihinsa. .Äänestäjät eivät p i ­täneet
Melgheniä: sopivana :edustaja-
.naan ja, ^äänestyksen tulos osoitti,
että .työväenehdokas 'Noseworthy va­littiin
parlamenttiin,
..Konservatiivit jäivät paimenetta.
Ryhdyttiin • ;etsimään : uutta; Mooses­ta,
Se löydettiinkin .liberaalien, lei­ristä.
John Brackenista tuli koiiser-vatlivien
-johtaja. ; Häntä verrattiin'
Abraham Lincolniin: : Hänet valoku­vattiin
lehmää lypsämässä. Hänet
maalattiin lcd'ölliseksi farmarin ja
työväen ystäväksi.
Bracken tuli lopuksi huomaamaan,^
että :konssrvattfyipuolue3n johtajana
oleminen ei:olev'helppoa: • Sen johta-vimmat
jäsenet, suurrahamiehet,
vaativat ijyrkUä toimenpiteitä: voit-boilim
hyväksi." Bracken oli liian
heikko Jieidäii" • mielestään ja siitä
Johtui hänen .vetäytymisensä: syrjään:'
>N3(t: taas ;ovat-i töryt: >*man johtajaa.
Uutta etsitään.' Johtajan paikalle
näytetään lykättävän • eversti Drewta;
Kuluvan- kuukauden lopulla konser­vatiivit
kokoontuvat valitsemaan: uu­den
Mooseksensa.^.
Eversti Drefn' menneisyys on sel­lainen,
että konservatiivit: yrittävät
kalkin keinon; sen- • salata. Kun. hän
aikoinaan teki • matkan Neuvostoliit­toon,
ja natsi-Saksaan; niin hän an­toi;
julkisen lausunnon; että jos sota
tulee Saksan jaNeuvoatoliiton välille,
min-: Neuvostoliitto__kukIstuu hyvin
pian. . Tosiasiassa, kävi vallan toi­sin,
sillä natsit eivät ; pystyttäneet
Moskovaan hakaristilippua, kuten
Drew: ennusti Ja myöskin toivoi, vaan
'Punainen armeija pystytti punaisen
lipun: Berliinissä : parlamenttitalon
katolle.
Eversti onennustellut paljon muu­takin;
mitä ei ole toteutunut; ^'PMnus-telu
on hyvin huonoa tointa varsin­kin
sellaiselle, jolla on.hyVin nurin­kuriset
tiedot ja ' käsitykset, kuten
eversti Drewlla on.
Eversti Drewn toiminta Ontarion
pääministerinä on saattanut monet
Ihmiset huonolle tuulelle. Hän ta­vallisesti
kutsuu lalnlaatijakunnan is-;
tuntoon ja ilmoittaa mitä hän on
päättänyt tehdä. Alvan sanialla ta­valla
'kuin diktaattori. Nyt hän on
päättänyt.' että lainlaatijakuntaa- ei
kutsuta''kooUe tänä syksynä, ' Näyt-,
tlä sUtä. että^hän pelkää kutsua lain-laatijakimtaä
koolle ,Juurii konserva­tiivien
edustajakokouksen edellä "Sik­si,
että siellä voisi tulla esille asioi-
Helsinki. - Raahen Lapala«i istetta.: ,
työväentalo, joka lapualaishulinfi KALLE
aikana ryöstettiin pois työläisiltä. ja:;haasta£
saatu vihdoinkin takaism tyol^ it^^ R^nti
käsiin. Talo palautettiin syj* NIILO K
pnä SKPn Lapaluodon osastoit isteeseen j
ja Eljas P
ta. Jotka eivlt ohsi sopivia valU« SAM UL
pyrkivälle Dre;vlle. Hr^l^^" ^
Kysymys sahk'o^olmasta taikto^ Mvlh
keammm sähkövoiman puutte^J m^reahsta.
ole mieluisa jutc. evers.Jle KALLE
aan valtaan hän hylkäsi v 1^ ^Sn '1 n
dyn sopimuksen uusien s a : ^ FÄ
laitoksien rakentamisesta. ^"!;^J^Q^^^ ^
nut varsinkin viimeaikoina. JiSihlmani
L P P : n maakuntaparlamentin
sen A. A. MacLeod sanoi
" O n kaikki syyt olemassa se
uskolle, §itä sähkövoiman pi
vakarautta jaitetäan salata s
yleisöltä tarkoituksella suoje^
Drewn arvoa torj-konventiomn
l ä . . .
^'Sähkövoimahallinnon
kaaos johtuu epäilemättä mr.
toimenpiteistä kun hän^catti
Hoggin ja pam tilalle kokenut
torypolitiikon. joila ei oie u
kaan käsitystä probleemista...
Me emme voi ennusiaa k ^
torypuolueen P-^^ajaksL » u ^ ^
tää siltä, että edustajien vajn»,,^
män - puolueen edustajat
säännöstellään niin, «tta
taantum-Jksellisimmat vam
TäUöin on mahdollista, etia D i ^ |
ru manttelin. Häntä
kaikkein mustimmat taan»
set, siis samat
nm aseman kestäroattoa^
puolueen johtajana, -
Kusti Rani
JACK K l
nsa ha?
S.udburvs
WALTEF
Lauri. A l i
JOHN
Ahon ja J
AILI KO
•Tyyne K
AHTI KC
Mäen ia
BERNAE
Eino Suoj,
CSJ:a M :
aa Lac d
paremmin
N. KIVIB
;¥ineriri;
H I L L
sen ia Ci
WILLIA1
, Ilmai
.:*«RS. LE
palari haasi
f;Poikkin-
|SiiriMäen
•.MR. J A ]
mm