Vapaus, July 27, 1948

              ' 4
• f»' ^
"tr
Sivu 4 Tiistaina, heinäk. 27 p. — Tuesday, July 27
»ff
» P i i l i»
id m
M Ä
lipi
M"
im
we]| worth watchtn9. mark m y vords!
•»The A l c r t s g i r l s are p r a c t l s l n g f a i t h -
fuJly under the watcbful eye« of thejr
instructress Dolores V u o r i . If, as the
o l d saying goes, practice makes per-fect,
t h e y l l get there eventually and
I t h l n k y o u l l like t h e i r routine when
you sce 5t. £>olores really deser/es re-c
o g n i t l o n for thls gym; she really
went ali out trying to whip i t Into
shape. Henry Huhtanen deserves his
share of Tec<^nltJon too for the
good w o r k he's done w i t h the gym this
ye^r.
Since the Sparks Is such a new club
I don't know .whether they tvill be
h a v i n g a compctition gym but I do
understand that they havc t h c i r c l ub
uniforms and wlll take part In the
mass gym.
My last <how am I d o i n g r a n d fmal
predJctlon! r think the liittojuhbi
t h l s year will bc well .worth attcnd-i
n g . My crystal ball tclLs mc that
cvcryone t h a t is able to should hop a
bus, a c a r o r depend on the old re-l
l a b l e thumb but by hook or crook, get
to that lovely Kenogami .shorc on J u ly
31st. 8wami has spoken!
Secret MixtureProduccd
for Olyinpic Track
London. — A sccrct mixturc that
w i l l smooth out into a perfcct surfacc
Bf> a£ soor. as U is l a l d has bccn pro-duccd
for the Olympic Games track
at Wcmbley. Expcrts say flthat the
track, whcn flnishcd. wJlI equal the
fjnest in the World.
C h i c f . Ingrcdicnt of the sccret mix­t
u r c is a soil t h a t comcs f r om the h i l ls
of the mldlandfi county of Lclccster-
Bhire. More t h a n 800 tons of the mix­t
u r c are being shlpped i n I r u c k s f r om
laboratories 100 milcs from London.
M a n y .mixturcs were tcstcd bcforc
the prescnt onc was picked and then
only after famour runners had tried
Jt Olit a n d pronounccd it f l r s t rate.
The Olympic Flag
The five mterlockmg circles In the
Olympic flag reprcsent the five great
continientfi of the earth. Under thls
f l a g the youth of the wbite. black;
brown, red and ye]low races meet in
the common ground of competltive
amateur .sport. It is the peaceful pur­suit
of happiness for a l i . That Is
what the Olympic flag stands for
wjthout any t e r r l t o r l a l or p o l i t i c a l i n -
fluence.
The ccremonies that attend the
opening of the Olympic Games every
four years is an Impresslvc occasion
that s€ts a l i hcarts beatlng i n unlson.
To watch the Olympic F l a g r i s c . e v er
.SO s]owly. over ali the flags of the
nations gathcrcd on a sitc .set aside
for the Olympic field of .sport Ls an
In.spiration that catches. the breath
and Wells the cyes w i t h tears. ^
T o sce the flag Iowcred, ever so
,sIowly, at the concluslon of the games
s t r i k c a .solemn Amen that cchoes
deep i n the human breast.
T o take part i n thcsc ceremonies ls
a r c a l i z a t i o n that somcthing has bccn
a t t a m c d to which we must hold fast:
The test to m a i n t a i n the Olympic
standards is not on the competltive
a t h l e t i c fleld but i n the support given
to amateur athletic compctition for
a l i by the llbcrty lovlng peoplc.
T h e youth who stands on the win-n
i n g ' Olympic platform hears the
O l y m p i c trumpets c a l l forth the col-ors,
a n d sees his national flag flung to
tho brecze to; the air of his national
anthem. mounts the helghts ncver
rcachcd by any conriucror of arms
and expcricnces a fceling dccp enough
to be sharcd by the wholc of the na­tion
he represents.
— - Jo s i l l o i n kuin Yhdy.svallal Ju­l
i s t a u t u i i t s e n ä i s e k s i valtioksi, oli s i e l ­lä
10 kollegiota korkeampaa opiskelua
varten. • .•
KIITOS
lAUSumme s y d ä m e l l i s e t kiitok.semme k a l k i l l e Garsonin Ja^Sudbu-r
y n y s t ä v i l l e , kun n i i n suurella Joukolla tulitte ja y l l ä t i t t e m e i d ät
3 0 - v u o t l s h a a p a i v ä m m e johdosta. Kiitos arvokkaista lahjoista ja
r a h a s t a . Jotka toitte tullessanne ja j ä t i t t e muistoksi k ä y n n i s t ä n n e.
K i i t o s k a u n i i s t a kahvlpoyda.sta ja kukista.
E r i k o i n e n kiitos mrs. T o r m a l ä l l e ja miss, K o i s t i s e l l e kauniista
Juhlapuheista ja lauluLsta. . Klltok.scmme j u h l a n . alkuunpanijoille
mrs. Holmellc j a mrs. Matsonllle seka Illan e m ä n n i l l e mrs. Nykä­selle,
mrs. H o n g a l l e p a ml.ss A i n i Paju.scllc.
Lausumme vielä lämpöiset kiitoksemme kaikille osaaottaneillc,
Jotka e i v ä t voineet saapua meille; .
S ä i l y k ö ö n l a m m i n y s t ä v y y s v ä l i l l ä m m e ikui-sesti.
Garsoni.s.sa h e i n ä k u u n 22 p : n a 1948
iMIt. J A M R S . T A L L
K I I T O S
H a l u a n lausua .sydamellLset kiitokset k a i k i l l e s u k u l a i s i l l e j a tutta.;
v l l l c s i l t a suuresta yllatyk.se.st,a. jonka olitte J ä r j e s t ä n e e t minulle-
S i l v e r M o u n t a i n l n koululle a v i o l i i t t o o n menoni Johdosta-
K i i t o s myöskin kaikista n i i s t ä arvokkaista lahjoista, j o l l a sain
vastaanottaa.
E r i t t ä i n k i n haluan k l l t t a a t a m a n t i l a i . s u u d e n : a l k u u n p a n i j o i t a mrs;
U . P i i l o a , mrs. K . K a l l i o t a j a mr.s.. W. Hunnakkoa.
. T ä m ä k a i k k i tulee s ä i l y m ä ä n kauniina muistona mielessäni
HELMI WESTBERG
24 N , E m p i r e A v c . - Port A r t h u r . Ont;
lllliniiMlMliniiMlllllljl -
« I I I I M I I I i m M I I I H H M t f l H I M I M n H l l l t l t t l l l l l l tP
Parhaimmat onnittelumme
NIILO VIIDALLE
hänen syntymäpäivänsä johdosta
toivottavat allamainitut ystävät:
M n ; j a mrs.: J . Aho .
M r . ja mrs. S i l l a n p ää
M r . ja mrs;- V i r t a n en
Mr ja mrs. K . A h o . .
M r . ja mrs. K . Niemi
Mr j a mrs. Case
H; j a M . . P o u t a n en
H e l l i n ;ja Rudy. L i n a .
L i l j a j a K u s t i Tiensuu
Ina Docherty
K a i n V i k k e n:
H a r r y Aho
Leslie V i k k en
E. E l o v a a ra
A. Saari ^;
W. K a v en
•T; M a r c h in
KIITOS
HTaridort lausua lä
y l l ä t y k s e s t ä , jonka j ä r j e s t i t t e s y n t y m ä p ä i v ä n ä n i t ä y t t ä e s s ä n i 56
vuotta mr. j a mrs. - T i e n s u u n kauniissa kodissa. . K i i t o s kauniista-k
a h v i p ö y d ä s t ä , s v ö m i s i s t ä ja juomisista sekä lauluista ja: kuoron
; j b h t a j i l l e : Hannalle, Ja K a t r i l l e . . K i i t o s k e r ä ä j ä l l e . m r s . v L i l ja
Tiensuulle. L i l j a l l e j a H i l m a l l e kauniista ruusuista. Helenille; synr
t y m ä p ä i v ä k a a k u s t a ja romaanikirjoista.
• k i i t o s s i i t ä rahalahjasta, j o n k a sain vastaanottaa. •
V Vielä k e r r a n ' k i i t o s . T e i t ä k a i k k i a ystS\-yydellä muistellen.
FARMARIEN -
PÄIYÄPALSTA
Ihmiskunnan tais­telu
hyönteisiä
vastaan
Rii(karuohon sieme­net
heinänsiemenen
joukossa
T a i s t e l u t u h o h y ö n t e i s i ä vastaan on i Yleisimpien hcinaka.svu.-n j a apila-alkanut
s i l l o i n k u i n e n s i m m ä i n e n i h - i ; l a j i en .^ilomcntcn.ka.sva.tus on muodo'.-
minen joutui luonnon kourun ja on tunut t ä r k e ä k s i o.s-nksiUa-Canadan
j a t k u n u t , s i i t ä alkaen kc>ikeytymat-t
ä n y k y a i k a a n asti j a tulee jatkumaan
farmitudlannossa. Viime vuo.-,icn a i ­kana
on »imotein j a . m u i d e n heina-n
i i n k a u a n k u i n ihmi.'ikuntaa on maa- . l a j i en .seka . a p i l a i n sicmcn.sato ollui
ilmassa. •
H y ö n t e i s e t , vaikka- o v a ' k i n .kooltaan
p i e n i ä , e s i i n t y v ä t miljoonaisina jouk­koina
j a parvina, kuuluvat maaliman
v a a r a l l i s i m p i i n t u h o l a i s i i n , l e v i t t ä v ät
tauteja ja tuhoavat ka.svullisuutta;
T a i s t e l u johtuu s i i t a . o t t a ihminen
tarvitsee elintarpelkseen juurr. n i i tä
aineita, j o i t a monet hyontci.sot tuhoa-vat.
Voidaan todeta .ctta ihminen on
m e n e t t ä n y t kaiken, k o n t r o l l i n tuho­h
y ö n t e i s i i n jois.sakin- lapauk."sis.sa. k u ­t
en esim. h e i n ä s i r k k o j e n parveillessa
j o n k u n seudun yli m i l j a a r d i e n .suu­ruisena
joukkona. ,
Muuan a u s t r a a l i a l a m c n k o i l a j i . v oi
' l e n t ä ä nopeammin kuin monr lento­kone;
.sc voi n i m i t t ä i n - l i i d e l l ä . 300
m a i l i n tuntinopeudella. 18-vuo.si.sar
d a l l a muodastl muuan suurten hcinar
.sirkkojen parvi 20 m a i l i n pitui.scn ja
puolen m a i l i n levyi.sen j o u k o n tuhoten
kaiken-elollLsen kasviston t i e l t ä ä n . ,
Hyöntei.set i m e v ä t ka.sveista^ kaiken;
mehun, nakertavat m i s t ä palasia, tur­melevat
n i i t t e n juuria, ja siroittelevat
n i i h i n muniaan ja jopa rakentelevat
n i i h i n suojalaitteitakin perillisilleen.
Ne asettuvat ihmisiin loLsclaimina.
h ä r n ä ä v ä t elaimia..seka ovat kiusana,
j a h a r m i n a kaikis.sa kodeissa. Ne t o i ­mivat
jopa vedenpinnalla ja sen pmr
nan alapuolellakin. : V o i d a a n p a sa­noa,
e t t ä j o k a i s e l l a elolli.sella olen­n
o l l a on omat tuho-tikkansa tai.
hyontelsen.sa kiusanaan. Jos kasvi­tarhasi
s ä ä s t y y maanalaisten hyön­teisten
ja matojen, turmelukselta, on
.sitä vastassa maan p i n n a l l a toinen
joukko tuholaisia. On kaikenlaisia
l e h t l k a r p a s i a . h ä m ä h ä k k e j ä , jne.
Eraat- sairausbasilleja kuljettavat
h y ö n t e i s e t , kuten k ä r p ä s e t , ovat - a i ­heuttaneet
m i l j o o n i l l e ihmi.sille a i k a i -
:sen kuoleman.. N i i t t e n tuottamat ta-loudellKset
vahingot . v o i d a a n laskea,
vuodessa b i l j o o n i i n d o l l a r e i h i n.
Maailmassa on^ olema.ssa seutuja,
joi.ssa ihmisen on mahdotonta elaa
m y r k y l l i s t e n , hytty.sten..mustien kar.-.
pasten ja h i c k k a k i r p p u j c n vuoksi.
. - 1938 i l m o i t t i U S A : n maanviliolvs-departmcntti.
Amerikan; m e n e t t ä v än
v u o s i t t a i n yhden ja puolen biljoonan
d o l l a r i n arvosta ka.svulli.suutta tuho­h
y ö n t e i s t e n takia. . Y k s i n malaria-t
a u d i n kontrolloiminen maksaa Ame­r
i k a l l e v u o s i t t a i n 146 miljoonaa dolla­r
i a .
On olema-ssa muutamia aineita. .)Qt-ka
ovat h y ö d y l l i s i ä h y ö n t e i s t e n h ä v i t ­t
ä m i s e s s ä , kuten esim; D D T . Sen on
huomattu olevan, .suureksi .suojaksi toi
m a a t t i - . . soijapapu-. limapaiJU-, spc-n
a a t t u ja r u i s v i l j e l y k s i l l e . .
Löytyy muutamia h y ö n t e i s i ä , jotka
ovat ihmLskunnallc h y ö d y l l i s i ä , kuten
m e h i l ä i n e n , joka antaa hunajaa-ja
mchilai-svahaa. SilkkiteollKsuus o i r o l -
l u t mahdollista vain , silkkimadon.
a v u l l a . ' • L a s k e l m i e n mukaan, nama
h y ö n t e i s e t tuottavat. A n i c r i k a n kau­palle.
125 miljoonan, t i i l o l i s a n vuodes­sa.
M u t t a tuholaishyontcistcn tuotlama
vahinko on. n i i n v a l t a v a n - s u u n , vaa­r
a l l i n e n ja kalli.s. ctta hyontci.SaliUi
t u t k i j o i l l a , JOS k e i l a a n , on ihmi.skun-nalle
annettavanaan s i l l o i n s u u r i lah­j
a , kun hc k e k s i v ä t keinot tuhobyon-telstcn
surmaamiseksi. . ,
h y v i n huomattava. Naiden siementen
tuotanto pysyv huomattavana niin
kauan, k u i n n i i d e n - h i n t a on nimki.n
korkea k u i n mita .se.nykyaan on, sa­noo
liittohallituk.scn keSkuskoefarmin
rehuka.svijaoston edustaja R, M . M a c -
V i c a r . • •'• • . _ . - ;..
• Y h t e n ä kiu.sana sicmonviljolijoilla
ovat rikkaruohot. . Jo.s. siomon-sadosta
a i o t a a n .saada tulok.sia. t u l e e - r i k k a ­ruohot
.saada kontrolliin^ N y k y a i k a i ­nen
puhdistu.skone voi .poistaaj.rikka-^
ruohon s i e m e n i ä pa]j""onkin, m u l t a on
sellaisia sicmcniai j o i l a ci koneelli-
.se.-?ti vöida poisraa hcinan=?iemcnten
joukosta. T ä l l a i s i a rikkaruohoasicmc-n
i ä on useinkin, hoinansiementcn
jouko.s.sa n i i n paljon, c t t a v i r a n o m a i -
.sot. e i v ä t luokittele t ä l l a i s i a h e i n ä n ­s
i e m e n i ä ollenkaan.
- Siemnnteri ka.svattajan tulee, pois­taa
rikkaruohoja s i c m e n h c i n a v i l j e l y k -
s i l t a a n ennenkuin siemenheina leika­t
a a n ; Jonkun t u n n i n t y ö s k e n t e l y rik­karuohojen
poistami.seksi • - p ä i v i t t ä i n
antaa hyvin tuloksia. Luonnollisesti,
ei k a i k k i a rikkaruohoja- voida pois­taa,
mutta -osa . a i n a k i n . Siementen
joukossa on myöskin vaikea huomata
e n rikkaruohojen .siemeniä silla
useimmat ovat h y v i n t a v a l l i s e n v i l j e l ­t
ä v ä n h e i n ä n s i e m e n e n n ä k ö i s i a . Sie­menten.
puhdi.stuskoneet ovat m y ö s k in
useis.sa tapauksissa k y k e n e m ä t t ö m ät
•tahan.. .-• •...: •
Siementen valinna.ssa javtarkastuk-:
sessa Cl. VOI koskaan olla . l i i a n tark-,
ka. Selvaa on .etta mita puhtaam­man
h e i n a n s i o n i c n o n k y l v a a , s i t a pa­remman
sadon . saa. Tyo, v a i k k a so
joskus on kovaakin, rikkaruohojen'
kontrol]Qinii.=;ek.si. tuottaa -kuitenkin
tuloksia. -.
Urheilukilpailut
Punaisessa Puis­tossa
eiok. 8 pnä
P o r t A r t h u r . — Tavalh.se.sti j o i d e n ­k
i n .suurempien ponnistelujen perast^
r u u k a t a a n ottaa perinpohjainen lepo.
.Suurjuhlamme on vain muistona
o n ä ä , mutta v.- ja u.-seura Isku ja
naapuri-seurakunnan .seura E l o eivät
saaneetkaan lepoa. . T ä y t y y kureen-v
i l k k a a ruveta j ä r j e s t ä m ä ä n y h t e i s tä
u r h e i l u j u h l a a . ; E l o k u u n toisena .sun^
n u n t a i n a m e n n ä ä n taas isolla j o u k o l la
PunaLseen Pui.stoon,.siella k i s a k e n t ä l ­lä
koetetaan kenen paida.s.sa kaulus
kostaa.
U r h e i l u m i e s t e n j a -naj.sten huomio­t
a p y y d ä n k i i n n i t t ä m ä ä n seuraavaan:
YlcLselle sarjalle, alle 21-v. j a alle 17-
V. vii.siottclu. pituu-s- j a korkeu-shyppy;
k u u l a n t y ö n t ö , k e i h ä ä n h e i t t o j a 100 m.
I k ä m i e h e t : m i t t e l e v ä t voimiaan .sar
moLssa lajei.ssa,- alle 15-v.; 3-ottelu,
korkeus, k u u l a . j a 100 m. N a i s i l l e sa­mat
l a j i t JOS k i l p a i l i j o i t a ilmestyy. E t ­t
ä juofcsuhaluLstenkin vaatimukset tu­l
i s i v a t perinpohjaisesti tyydytetyksi
joku- neropatti keksi. - e t t ä juok.sute-t
a a n 200. 400. Ja 800 m. Naista k o l ­mesta
juofcsasta la.sketaan pisteet y h - .
h e e n , se luonnollisesti on herra jou-
' kas.sa; kuka saa e n i m m ä n pi.steita.
i .Sitten edelleen j a t k e t a a n matkoja en-j
/ s i n 1.500 m. j a loppukiriksi 3,000.m.
r V i e s t i ä 400-300-200-100 m. myöskin
r juostaan. Lieneeko .se ranskalainen
! m i k a n i m e l t ä ä n . K i l p a i l u t ovat avo-k
i l p a i l u t . Sitten .sille tuhatlukuiselle
p e n k k i u r h e i l i j a j o u k o l l e v a r a t a a n myös
runsaasti jarkcilemusta, t o i s i l t a vaa­d
i t a a n tcravaa ajatus- ja huomioky­kyä,
t o i s i l t a t a r k k a a ; k a t t a . Mui.sta-k
a a siis elokuun toinen .sunnuntai, .sik­si
p ä i v ä k s i Elo j a Isku kutsuvat koko
t a m a n alueen ihmi.set kanssaan j u h l i ­maan.
L ä h e m m i n p a i k a l l i s i s s a i l m o i ­tuksissa..
— . L o s o j a t k a . . '
rr
Uusia puutarhakasveja
• L i i t t o h a l l i t u k . s c n maatalou.svira.ston
kcskuskocfarmiUa on, k o k e i l t u . u s e i l la
u u s i l l a ka.svilajcilla,-ja saatu mvontei-,
s i a tuloksia. Useimmat ka.svislajit
ovat sellaisia, j o t k a kyp.syvat pikem­m
i n k u i n v a n h c m m a t lajit j a m i l l a on,
n i i n ollen h v v i n :suun merkitys erit­t
ä i n k i n n u l l a n l u e i l l a . j o i l l a vanhoicn
tavalli.snnpicn , v i h a n n e s k a s v i e n - v i l j e ­leminen
er ole suotuisa lyhyen kcsan
•takia.-- .
O n t a r i o n kannutu.salucilla. on esi­merkiksi
h a v a i t t u . A l t o n - h e r n c p t hy­vin-
onnistuneik.si. Ne kasvavat hvvin
j a ovat Kannutottavia 55-58 paivan
kuluttua • .istuttami.sesta. . S n i a l t o n -
hcrncct ovat e n t l am korkealuokkai­sia
h e r n e i t ä j a n i i t a p i d e t ä ä n e r i t t ä in
k ä y t ä n n ö l l i s i n ä jaadvttamista varten.
A m a t o o n p u u t a r h u n t ovat olleet e r i -
koiscn tvytyvaisia L a x a l l - h e r n c i . s i i n.
Nama herneet., v a i k k a k a a n ne eivät
ka.sva vniin .suuriksi, k u i n tavallKset
h e n i c l a j i t , antavat verraten-, h v v än
sadon ja nc vastustavat voimakkaasti
juiiriMittoa: jä k e s t ä v ä t - ihmeclli.sen
l i y v i n kuivuutta.
P a p u l a j c i s t a on e r i t t ä i n k ä y t ä n n ö l ­l
i n e n J a c c r - p a p u . j o k a tuleentuu noin.
v i i k k o a • a i k a i s c i n n u n kuin - tavalliset
papulajit
Kuulumisia
' l a a . - a.a a• ' gmm • • ••
Jamenpaasta
Port Arthur. —. L a n s i - O n t a r i on
s u u r j u h l a n juhlakomitea ja GSJ:n
P o r t A r t h u r i n o.sasto lausuu t ä t e n j u l ­k
i s e n kiitok.sen k a i k i l l e niille raken-:
nusaineiden j a u r h e i l u p a l k i n t o j e n l a h ­j
o i t t a j i l l e , jotka l a h j o i t u k s i l l a a n r u n -
saskatisesti avustivat j u h l a n valmis­telua.
Erikoisestr haluamme huomi­oida
"Pesola Lumber C o i n " run.saan
l a t i t a v a r a l a h j o i t u k s e n laulu- j a soit-t
o p a v i l j o n g i n rakennukseen.
. . K i i t o s k a i k i l l e j u h l a n aikana hyö­r
i n e i l l e t o i m i t s i j o i l l e k e i t t i c s s a , t a r j o i -
lu-ssa y.m. -tehtavi,ssa. : K i i t o s m y ö s k in
p i t k i e n matkojen p a a s t ä t u l l e i l l e oh­j
e l m a n , s u o r i t t a j i l l e , jotka vaivojaan
s ä ä s t ä m ä t t ä r i k a s t u t t i v a t j u h l i a an­t
o i s i l l a e s i t y k s i l l ä ä n . - T e h k ä ä m me
edelleenkin v ä s y m ä t t ä - tyota, j o k a i n en
a l a l l a a n , v ä h ä v ä k i s t e n ihmisten asian
e d i s t ä m i s e k s i ja y h t e n ä i s y y d e n saa­vuttamiseksi.
—: Juhlakomitea;:
Kanojen laitumesta
. H u o l e l l i s e t : k a n o i c n . k a s v a t t a j a t tie­tävät."
k u i n k a arvokas Iisa: vihannes-ruoka
on, k a n o i l l e . Mutta- s a m a l l a on:
huomioitava, ctta -kanojen oleskelu­paikka;
l a i d u n ; t a i piha tulee olla hv-,
v i n kuiva
K u n ; munivien kanojen sallitaan
-oleskella likaisessa, inarassa- pihassa
j a juoda hkaisista l ä t ä k ö i s t ä , tulevat
niiden' munankeltuaiset: tummiksi ja
se .vaikuttaa, myoskmv^munien ma­k
u un
Lisäksi mutaisessa ja kosteassa pi^
hassa olevat kanat, v i e v ä t jaloissaan
Hollannista hevosia
ulkomaille
, H o l l a n n i n farmiseuduilta .viedään,
l a h i i u l e v a i . s u u d p s - s a h o v o . s i ä : u l k o m a i l ­le
Saatujnn Hetojen mukaan vie­d
ä ä n .n l u a 4:000 Espanjaan jä hoin
.2,000 R a n s k a a n . M i n i m i h i n t a on 3--5
\ U o t i a i s t a hevosista Canadan rahassa
n p i n . S490 kappaleesta.-..?. 2 - v u o t i a i s tä
.S415-ja vuoden vanhoista S283 He-vo.-
5ten. p a i n o n puaa .olla 1.100-^1;200
p a u n a n \ a l i l la
Hedelmäliikettä
on sakotettu
;;,Ti:ehtohin:poliisw
.tiiii'-.;Ga;inlpIc-RgW
köska^.sc . p l U t l ä h e t t ä h yt
omehia" O n t a r i o s t a Q
.. -toimittanut. v i r a l l i s t a . tarkastusta
j a - - h ö y h e n i s s ä ä n hkaa -pesiinsä, , - j o l - j , ] ä h t t y k s e s t ä.
l o i n munien kuoret.'likaantuvat.
Liittojuhlaan
_aikoville
K i r k l a n d Lake.r - i ;Meillä olisi k a i ­kille.-;
u r h e i l u u n j ä yoimisteiuuh osal-l
i s t u v i l i e pieni; p y y r i t ö . . . e t t ä ' jokainen,
jol>a. s e l l a i s t a . voi- k u l e t t a a . . t o i s i - peit-.
teen.-mukanaan., k a i k k i a v i - j a u i -
seuroja p y y d e t ä ä n myös ilmoitta-
'maaiv..kuinka monta, m i e s t ä ja-.^-usta-seura-
st^ osallistuu.. j o k o ivöimi.steluun
tai u r h e i i u u t i .-^ j o k a seura cl ole t ä tä
yj?jä iimoittariut. Kirjoittiakaa v l i p y -
mäuä a l i ä p l e v a l l a ^ p s o i t i e e l i a : ,
:Mrs. \ V i l m a Salmi.
214 K i r k p a t r i c k St..
K i r k l a n d Lake, Ontario.
Maailman sienientilanne
: vCanädan Siemenkasvattajien yhdis­tyksen
ä s k e t t ä i n p i d e t y s s ä vuosiko.-
kouksessa puhui Y h d y s v a l t a i n , maa-talousdepartmentin-
edustaja mr. W.
H . Youngman maailman^siementilan-.
t e e s t ä .
H ä n sanoi." e t t ä h e i n ä i i s i e m e n t ä - on
runsaasti, mutta, karjanrehun, ja juu­r
i k a s v i e n . s i e m e n i s t ä - tulee - olemaan
Aiela monta vuotta puutetta. • H a n us­koi
e t t ä .[Siementen kauppa eri mai­den
v ä l i l l ä tulee l i s ä ä n t y m ä ä n.
: H a n uskoi,- e t t ä viljansiementen kyr-synt-
ä Euroopassa ei k u l u v a n a vuonna
t u l e olemaan n i i n suuri k u i n viime
vuosina: kö.ska sielhi on ylecns;! hyvä
sato t ä n ä \-uohna.
— nailci!oJ,i :unnot.inn noin 130
•eri lajia.:-'
Yli 45 V. ikäisten
entistä vaikeampi
saada ansiotöitä
Ottawa. "— EnkoKSista hallitukiseri
t o i m e n p i t e i s t ä huolimatta on yli 45
vuotiaiden miesten entista . v a i k e a m p i
.saada...an.siotoita, todetaan t y ö m i n i s ­t
e r i n apulaisen; A r t h u r M a c N a m a r an
t a a l l a antamassa lausunnos.sa, joka
vahvistetaan kaiken li.saksi t i l a s t o l l is
s i l l a tiedoilla. - .:
..: Viimeusten saatavi.s,sa olevien - t i e t o ­jen,
m u k a a n oh viime huhtikuussa
N a t i o n a l Employment Servicen k i r -
joKssa olleista t y ö n e t s i j ö i s t ä 30.1 pro­s
e n t t i a 45 ..vuoden i k a i s i ä tai vanhem­pia.
Heita oli k a i k k i a a n l ä h e s 50.000
Vuosi takaperin, h e i d ä n l u k u m ä ä r ä n sä
oh. 48.300 eli 29.2 prosenttia työtä
etsineiden lukumaarasta.
M r . M a c N a m a r a sanoi tyoniini-ste-
Mon. Employment Servicen j a sota-
Veteraanien m i n i s t e r i ö n olleen yhteis­toiminnassa
kuukausien ajan . n ä i d en
yli,.45 vuoden. i k ä i s t e n : miesten puo­lesta.
.. L u a n m o n e t t y o n a n t a j a t ovat omak-siineet
kielteisen kannan n ä i t ä van­hempia-
m i e h i ä - k o h t a a n . p e l k ä s t ä än
h e i d ä n ikansa perusteella, s a n o ^ t y ö^
ministerin, apulainen. Tama k i e l t e i ­nen
kanta ei ole h ä n e n m i e l e s t ä ä n o i ­keutettu
silla t y ö n a n t a j a t eivät ota
huomioon n n t a etuisuuksia; j o i t a n ä i l ­lä:
m i e h i l l ä on v a k i i n t u n e e n h a r k i n t a ­k
y v y n , taidon ja vastuunalaisuuden
muodossa.
. V a i k k a useilla eri a l o i l l a v ä i t e t ä än
v a l l i t s e v a n t y ö v o i m a n puutteen koho­aa
t y ö t t ö m i n ä olevien y l i - 45 -vuoden
i k ä i s t e n miesten. - p r o s e n t t i m ä ä r ä a l i -
tuisestiv. k u t e n tilastot: todistavat.
Kaksi natsinaista
tuomittu hirteen
: . H a m p u r i . . — Kaksi-;saksalaista nais­ta
-.tuomittiin : h i r t e t t ä v ä k s i , j a kolme
muuta sai ::12 vuoden vankeustuomion
k e s k i t j - s l e i r e i s s ä . n a t s i e n : v a l l a n a i k a ­na
. ' t e k e m i e n s ä - k a u h u n t ö i d e n : johdos­ta.
-; - K a i k k i tuomitut o v a t - : e n t i s i ä R a -
vensbruckin k e s k i t y s l e i r i n : Tartijoita.-
H e i t ä ; s y y t e t t i i n vankien - p a h o i n p i t e - .
l y n ohelle m y ö s k i n s i i t ä , e t t ä he, o l i ­vat
valinneet naisia tapettavaksi k . i . i -
sukammioissa.
Port Arthurin
Kaiku" esiintyy
Työnjuhlassa
Port A r t h u r . — L y h y e n -olemassa­olonsa
aikana on sekakuoro K a i ku
t u l l u t -huomattavaksi tekijäksi /Port
A r t h u r i n .suomalaisten ja muidenkin
k a n s a l l i s u u k s i e n kulttuunelamassa ja
u-skallämme toivoa, etta edelleenkin
tulee asla n am olemaan. Saimme h i l ­j
a t t a i n kutsun esuntya T y ö n p ä i v än
j u h l a s s a ' j o k a p i d e t ä ä n kaksoiskau-punkien
maanviljelysnayttelyr pavil­j
o n g i l l a . T ä m ä JO .smansa on huo­mattava
.saavutus, s i l l a m i n a en ;aina-k
a a n ' m u i s t a , e t t ä p i t k a a n a i k a a n o l i -
.si .suopialai-sta kuoroa y l l ä m a i n i t u i s sa
v u o s i t t a i n pidetyissä: tilaisuuksissa
esiintynyt,: joten t a t a voidaan pitaa
i k a a n k um avaimena, joka avaa meille,
t i e n toisten ka n.salli.suuksien keskuu­teen
ja saa aikaan suuremman vuo-:
r o v a i k u t u k s c n : e n kulttuuriryhmien-väUlla.
seka antaa m e i l l e tilaisuuden
nka-stuttaa varsinaisen Canadan k a n ­san
k u l t t u u r i a omalla annoksellamme.
Tulee v ä k i s i n k i n mieleen kuoromme
alkuajat. Joukko oh kovin, pieni k un
aloimme. Ihmiset n ä y t t i v ä t ; suhtau­tuvan
yritykseemme - .jonkinlaLsella:
epai.lyk.sella. eivat; uskoneet, iCtta me
voimme e n s i n k ä ä n onnistua, silla oli
JO. vuo.sia kulunut kun m e i l l ä oli v i i -
mek.si kuoro. Ehkapa epaili joskus
j o h t a j a k i n vaikker m i t a a n virkannut,
y r i t t i vain koko . nuoruutensa - I n n o l la
ja . Sitkeydellä. Saimme vähitellen
valmista, .saimme ohjelmiston val­m
i i k s i e n s i m m ä i s e e n kon.serttiimme,
j o k a muuten: onnistui- olosuhteisiin
kat-soen hyvin, nyt tuli uutta tuulta
purjei-snn, uu.sia jasenia l i i t t y i jouk­koomme,
joka oli t e r v e t u l l u t , hsays.
J o k a i n e n ä ä n i l a j i sai uusia voimia ja
uutta innostusta. Mutta k y l l ä oh taas
t y ö t a k i n . Saimme ajatuksen, etta jos
koettaisimme siipiemme kantavuutta
k o t i k y l ä m m e ulkopuolella ja p ä ä t i m ­me
osallistua Torontossa p i d e t t ä v ä än
koko maata k ä s i t t ä v ä ä n soitto- ja
l a u l u j u h l a i i n . Oman juhlamme oh jo
a i k a i s e m m i n p ä ä t e t t y asia.
K u n loma-aikamme loppuu niin
TORONTOLAISET
TANSSIT
TARMOLASSA
Joka lauantai-iltana
Sauna avoimia keskiviikkona, lauantaina ja sunnuaiain
Hyvä ravintola aina. ^
Kansallisuusryhmiilä vankka edustus
Progrfissive-puolueen kokouksessa
alamme sitten taas uudella k u r s s i l la
j a toivomme, ctta paljon uusia ..voi­mia
liittyi.si mukaamme, e t t ä kuo­romme
kasvaisi yha suuremmaksi.
T y o t a on k a i k i l l e . Johtaja sanoi, e t tä
n y t , J O , meillä, olevan mieskuoron ha­saksi,
y r i t ä m m e myöskin naiskuoroa
j a mikapa siinä., uskon sen kyllä on­n
i s t u v a n k i n . —' W . L . : : .
Autotyöläiset tuke­vat
merimiesten
union taistelua
"VVindsor. -— U n i t e d Auto Workcrs
f C I O ) - u n i o n paikallisosasto No. 195
j o h t o k u n t a on l ä h e t t ä n y t paammj^to-r
i K i n g i l l e s ä h k ö s a n o m a n , mis.sa. t e o l -
l i s u u s r a u h a n s ä i l y t t ä m i s e k s i vaadi­t
a a n t y ö m i n i s t e r i M i t c h c l l i n croitta-mi.
sta tehtava.staan. Päätöslausel­massa-
sanotaan: - ^
" M e emme voi enaa kauemmin luot­taa
j a k u n n i o i t t a a nykyista t y ö m i n i s ­t
e r i ä , taman maan tyovacnlakien te-,
hokkaana t a y t a n t o o n p a n i i a n a ja var­t
i j a n a ja me vaadimme sen vuoksi,
etta h ä n e t eroitfctaan v i i p y m ä t t ä - t e h ­t
ä v ä s t ä ä n teollisuusrauhan sailytta-misen
vuoksi.
- " T y ö m i n i s t e r i n • t a r k oituk.sellinen
neuvotteluja koskevien hallituk.sen
-säädösten p i l k k a a m i n e n on aiheutta­n
u t paljon varoja k y s y v ä n lakon a l ­kamisen
menmicsten taholta suojel-lak.
seen- tunnustettuja etujaan valita
oma, edustajansa kollektiivista neu­votteluja
varten.
'.'Hallitus, on s a l l i n u t l a i v a y h t i ö i d en
t u l k i t a v a n h a n a i k a i s i a merenkulkula-keja
siten;. e t t ä ne ovat asei-stancet
l a i v a p a a l l y s t o a s a haulikoilla Ja re­v
o l v e r e i l l a , ottaen siten o m i i n kä.siin-sa
vastuunalaisuuden lain ja j ä r j e s ­tyksen
p i t ä m i s e s t ä , rjonka hallitus on
u.sein: k e h u n u t kuuluvan v a i n .itselleen
j a tama on aiheuttanut tarpeettoman
j a e p ä o i k e u d e n m u k a i s e n ampumista­pauksen
ja, m u r h a y r i t y k s e n Canadian
Seamen.-s U n i o n v i i t t a - j ä s e n t ä Vas­t
a an
'•Tama unio-osasto k e h ö i t t a a C a n a ­d
a n h a l l i t u s t a r y h t y m ä ä n v i i p y m ä t tä
t o i m e n p i t e i s i i n , etta Canada Steam-s
h i p : L i n e s seka Sarnia. and Cölohial
Steamship Co..pakotetaan;:noudatta­maan
maan lakeja: j a neuvottelemaan
hyvansuopaisessa tarkoituksessa: l a i l -
hsen tyolaistcnsa edustajan, C a n a d i an
Seamen"s U m o n " k a n s s a . " ' • • •
Abitibi korottaa
sanomalehtipaperin
hintaa
• Toronto. — A b l t l b i Power and P a ­per
C o : n e r ä i l l e a s i a k k a i l l e ilmoitet­t
i i n perjantaina, ctta sanomalehtlpa-p
e rm h i n t a a . n o s t e t a a n j ä l l e e n : 4 dol­l
a r i l l a tonnia kohden, j o t e n paperin
h i n t a nousee nyt 96 d o l l a r i i n t o n n i l ­ta,
seka h-saksi vero.
A b i t i b i n presidentin D. W. A m b r i d -
gcn kanssa ei paasty yhteyteen, kun
y r i t e t t i i n saada Iau.suntoa e d e l l ä m a i ­n
i t u n tiedotuksen johdosta.
A b i t i b i n m y y n t i y h t i ö n kerrottiin
i l m o i t t a n e e n asiakkailleen, c t t a sano­m
a l e h t i p a p e r i n : h i n n a n korotus tulee
voimaan elokuun 1 p : n a . M y y n t i y h ­t
i ö sanoi h i n t a a korotettavan sen ta­k
i a , " k u n meidän • kustannuksemme
j a t k u v a s t i noascvat'.
H e t i k o h t a i s e s t l el saatu mitaan
t i e t o j a s i i t ä aikovatko toiset paperi­y
h t i ö t m y ö s k i n korottaa: sanomalehti­p
a p e r i n hintaa.-
Azerbaijanin
kompuoluetta
arvostellaan
Moskova. -^.Neuvostoliiton: k o m m u ­n
i s t i s e n puolueen v i r a l l i n e n ä ä n e n ­k
a n n a t t a j a Pravda sanoi perjantaina,
e t t a Azerbaijaniri neuvostotasavallan
kommunistisen 'puolueen - toiminnassa
ilmenee vakavia heikkouksia. V
P r a v d a j u l k a i s i kirjoituksen, missä
A z e r b a i j a n i n kommunistisen puolueen
keskuskomitean sihteeri arvostelee
p a l k a l l i s t e n . . p u o l u e j a r j e s t ö j e n toi-m
l a t a a . Hän sanoi p u o l u e j a r j e s t ö j en
v a l i t s e v a n Johtajansa toisinaan enem­m
ä n h e n k i l ö k o h t a i s t e n suhteiden
k u i n ansioiden perusteella.
- " V a k a v i a .heikkouksia on havaittu
ö l j y t e o l l i s u u d e n teknillisen henkilö-,
k u n n a n sijoittami.sessa ja k ä y t t ä y t y ­m
i s e s s ä " , sanotaan kirjoituksessa.
K e s k u s k o m i t e a n sihteeri- .sj^ttää.
m y ö s k i n puoluejarjestoja siitä, ettei
ole v a l i t t u r i i t t ä v ä s t i naisia j o h t a v i in
asemiin. Han .sanoo naisten luku­m
ä ä r ä n v ä h e n t y n e e n puolucjarjes-toissa
kuluneen v i i d e n vuoden aikana.
Pakolaisia tuodaan
unioideii murskaa­mista
varten
.;.CaIgar.v.:e-Puhuessaan. t ä ä l l ä viime
me t o r s t a i - i l t a n a - B r i t i s h Columbian
t y ö y ä e n l i i t o n varapresidentti Harvey
M u r p h y sanoi,' e t t ä pakolaisia^ tuo­daan
C a n a d a a n palkkojen alas polke­mista
ja.-unioiden murskaamista var­ten.
M y r p h y puhui t ä ä l l ä t y ö l ä i s t e n ko-
, kouksessa-. Hän sanoi, ettei: Labor
Progressive puolueen ja C C F : n vä­l
i l l ä ole m i t ä ä n ' y h t e y t t ä.
; M u r p h y ö n : : I n t e r n a t i o n a l - ; M i n e . ' M i ll
and, Smelter .Workers aniion a l i i e j o h -
taja.
Perheen kaikki
lapset hukkuivat
S a u l i Stc. M a r i e . — Mr. j a mrs.
G a r r c t t H a l f a d a v n kolme lasta huk­kui
lauantaina, kun - l a s t en isän aja­ma
auto syöksyi 10 j a l k a a korkealta
.sillalta veteen Sugar Islandtssa. Gar-^
r y n , 6-vuotiaan ja 2-vuotiaan F r a n -
c i k s e n r u u m i i t .saatiin p i a n ylös, mut­t
a v a n h i m m a n lapsen. 8-vuotiaan C a ­r
o l i n e J c a n m ruumista ei vielä l a u ­a
n t a i n a löydetty.
H a l f a d a y n perhe asuu M u n i s i n g i s -
sa. 20 m a i l i n paas.sa Soosta. Halfa-day
ajoi a u t o l l a a n kapeaa l a n k k u k ä y -
tavaa, p i t k i n mannermaalta, .saarelle,
j o l l o i n e t u p y ö r ä t jotenkin, menivät
l a n k k u j e n r a k o i h i n ja h ä n menetti
a u t o n ohjauskontrollin. Ennenkuin
H a l f a d a y ehti t e h d ä mitaan. syöksyi
auto veteen, jota s i l l a k o h d a l l a on 12
j a l k a a .
P e r h e e l l ä oli kolme lasta j a k a i k ki
s a i v a t nyt .surmansa: onnettomuudcs-
•.sa. Vanhemmat p ä ä s i v ä t hadin tus­k
i n pois autosta veden alJa voimatta
pelastaa lapsiaan e p ä t o i v o i s i s t a y r i ­t
y k s i s t ä ä n h u o l i m a t t a.
A atikaanin kalleuksia
on varastettu
V a t l c a n C i t y . — V a t i k a a n i n etrus­k
i l a i s e s t a museosta ..ilmoitetaan ka­donneen
kolme p i e n t ä ; k u l t a i s t a m a l ­j
a k k o a , j o i d e n arvon sanotaan nouse­v
a n 1.000 d o l l a r i i n . Maljakot ovat
p e r ä i s i n k r i s t i n u s k o n aikakauden en­s
i m m ä i s i l t ä :.vuosi.sadoilta. •: :
; : - r A p p e l s i i n i on k o t o i s i n e t e l ä - K i i ­nasta.
(Omalla kirJe^n^alhtaja)l,
Philadclph,.,, ra. ^ .KaUha
k a u l i a maan en Kaasallisunsrjia:
kuuluvat amcnkkalaiset käJnZ
joukottain l i c n r ; Wallacen jj J
puolueen, p.taen molempia hoj
pyrkim>Ksiensa ja oikeuksiensa »
lustajana." Na.l!.. ..annilla j j j"
julistus jonka laiies neljasa-a e--
tajaa - nom 30 cn kan-^aiUaiJ^
man johto^ien'-; "oa - h\\a.:.r •-:
l a pitam.i<:-..ia •• -oou^-e^a
uksessa nrl:'--.! , n na aen t a i .
tahana.-itHtT tT.mi-r-a -jiicfr. Pr
g: c-sn c-piiohic- n r? -coii-PTiLoia'
Leo K\v/rh' •unne-tu pjo'a'^
amerikkalainen:, umojohtija, oai:
avau^^piihce^^^nan joka oli sp^
killinen e:ta,'y;r;niekäs-,' ettei iäiiiär
.;tava:'-joukkoliil^c;;tocielli5iikes^^^^^
.mitään '•uu11a .Ainerikan;'hijtone
jo-ikin tassa \ uhre^j^a on mc
uuden polmti.scji puomecn- ^ersi
:,raiseen.: Sätt-iivih' esimerkein hän 3
lautti mieleen-..selLiUiä mer.!-'^?
yuo.sien ka:n.<;an!!i,kkcitä kuin' KrJji'
of - Labnrin ."ja- ,Pdpul,ist-puolueeri'ji
tamat liikkfe- vv; 1835 ja'M;-S
gene V. Dcljbsin ja • "Bob" LaFoHep"
johtamat: liikkeet,Vvr. 1920 .ja aj
"Henry. Wallace mvoskin piiriä i
sellccn pysvvan nimen Amenkan te
toriaan kaukonäköisenä ja rohkoi
johtajana. ;ioka; uskaltaa taistellilj
valitsen ihmisen oikeuksien ja tij
j c n pnolcst-a" paailell Mr: Kn^rii
A M E R I K A \ - S i ; O M . A L . \ I S ET
rnr.sTETTUNA
.'.Kunkin.- karisalliSuusrynmäri johE
jat esittivät.Ivnvita la enitari-r;
•lenkiintois'ia':ra-p6rtteja, heidän.koi-teoittensa
. tojjiriinnasa. Säk-salais. j
•italialaisramerikkaiaisten .• ko'ni;tfi:
edustajat; kertoivat kamppailuri
'nat-silaisen' ;.ja'.'•fa-sistiJen': ideplosii
j ä t t e i t ä ' .\:äka,an;'lrlantiiais-affirj
kalaisen 'komitean nats.edustaia
toi heidän • horri'ma-ii?a päLsur
suure.ksi.' joukkoliikkeeksi. :jönka
toivoi johtavan edisrysmielisetV
kojarje.sion .• perustaniKeen..
:.\mcrikärisuo.malaine:-: • Wäll3M
'mitea 'kertoi..toirncnpi"ei.?tään paiii
.listeii .H'aa|ik6m::.coide'n'pcrust^^
si lioin- .100 kaupungiJsav.ja kyä;
kautta maan. •.M.vo.'!kin. ilmouc-nx
;että''si:iöraoiWielincn; V
h i e l t ä ; '''ttitHs.'i!kan:.;'Hepry
ceen" saadaan.^ ulo.s painolta ,ia.'i
'koina; Sitä tnll-aan le;viUärhäänJ
i-ikan-suomaiaisillc ääricsiäjine
a maan.
• Mr. • Arthii:: KahiV...'. Kansa:: ^
VVallacc-Ko.nv.tf^-.n r:an>''!l.='j-~-
mien-;'jao3tpn.-flihiccri,.kiitti j!::?
•sanoin ;:kaikkia;'-kömi;epita.:sii;ä:
,t;avän siiuresta, -vpipaaehtoi^esta^;:
lä; jota- nc ovat jpvsucriitaneet ia
leva.i. suorit-tr.'ma'an civricn marra*
vaalipanaa "Mc t.nstrlcmme l»
arvoisten k.ins.ilaismkruksicn po*
ta-, han sanoi "Ale t.>istelcmmet
sen luokan k.nisal.usuulta u^^Uaa
t i e d ä m m e etta milioonat ament»
laiset, miist..- )a %alkn.hoisej, *
m a i l l a sekä tass.i massa sjntyi^
vht>\at mridan t.iistcluumme an»
saksilaista kukkoilua ja
.taan." Mr. -Kahnin: puhe; P3^-
run.sailla .npioodcill.a. .
^. • Kokous iiyväksyi;j{feimidisft;'3;
<ia '•.ma!nituiV--;iul!Stuksen.-:J«5^J
;aaditaan npti--,n'ar,cn .t=ena^j
mvontamis-a P»e :o R;co'lc ^it^J
sa*.anois cn ni'.e..-.cn ^^'.^^-^-^^
lolle Snna aad-taan oa?-
^aistelua:.f.asIsHsta,propagailc^^
täan;.jota;vna;v:Glar. .n
v i n - r u n s a a s t i ' : ä k s ä l a i s t e n . : ^ ^ !
ten^:^e5panjalai?ten:,kre:kKa.a-g
kymmenien.^.n^u:"«^'
keskuudessa. ... .-..•„:..
Kokou. oi: toa.r.a :nno^_-
suurta - o t a ^a - ^ ^ ^ " ^ ^
ma on et.a na.cen •-:>^'^'=
sallisuu-:yhme-:<onireainl^-;
hest^taan ja .al-e:^^" n".-.
^airieHkkaläis!^':-ääne5^2J.a. ; ;^^
Bombayn oppilaat
menivät lakkoon
B o m b a , . - :5,0i^0 ^
koutui taalla v:konvai.nteej-^^,
je^ti mielenpsoiuik^cn .jon
loilla •varli3:o:uV::P^-"^^:p\^^:
Oppila.v. P-o:^"^'°''''^;:;li55i
pila^mak^uja on :<ora«uuS3
H Ä Ä K U T SU
'Täten kutsumme kaikkia sukulaisia, ystaito yi
maan tyttäremme
SYLVI MARIA KOSKE\
YRJÖ LEONARD ARO^ ^^^^.^
häätilaisuuteen, joka vietetään CSJ.n South Ponupmm <
kaalilla elokuun 6 p:nä 1948, kello S.30 lUcdn. .
Vihitään'Yhdistyneellä kirkolla forcupr.icsiu. Ont.,
Mr. ja mrs. Henry
• • ^ * ' ' '