1948-12-07-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
r -Mi 'm Ä?tt 2. Tiistaina, jouluk. 7 p. — Tuesday, December 7 ,71) «"^ Xndepeoaest; l«l»!r of «Snnlsb Ctoadiaos. Es- UlBbetf Sov. 6tb 1917. Autborlzea fleeatid d a » mall by tbe Post msbea ttolcc weeay: Tuesdays, e»d Baturday» by VapauB Jiafafög Coznpaiiy XUL, at 100^102 Sditona] 4>tace <M289, tfknager E. Suiod. £(Utor W. KMnnd^ lUEaUJby addresB Box G9. BvuUmry, Ostaifo. Translatlon ilree of cbarge. 8t W., Sudtnny, Ont., Canada. TOAUSIÖiniAT; Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk. 3 ^ 3 kk. 2.00 YbdysvaUoiEsa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3^0 luomessa: 1 vk. 7.50 H kk. 4J25 He pelkäävät rauhaa r f l i r m '^/^ >Kuinka -'peloktavaa" on joillekin piireille joukkotoiminta rauha» Tsäilyttäniisen hyväksi, se ilmeni hyvin kouraantuntuvalla ja samalla • Varoilla vallattavalla maanantain ölobe and Mail-lehdestä, 'Kuten tiedetään, Torontossa kokoontui viikon vaihteessa J, G. iv' ' Endicottin johdolla rauhan konferenssi keskustelemaan siitä, miteii voidaan parhaalla mahdolliselJa tavalla auttaa rauhan asj^a Cana- [ " dassa ja koko maailmassa. Muistin piristämiseksi voitaneen sivu; mennen mainita, että tri Endicott pn entinen lähetyspappi, joka on syntynyt canadalaisista vanhemmista Kiinassa ja harjoittanut siellä . , ta?sä maassa suorittamansa koulunkäynnin ^jälkeen lähetystyötä. Hän I' , oU.^önta vuotta Chiang Kai-shekin neuvonantaja. - Hänen omat ko- , Jiceibuksensa ja henkilökohtaiset tutkimuksensa johtivat siihen; että « ' hin käänsi selkänsä* Chiang Kai-shekin dikti^tuurisOIej saamattomalle ja joukkomitassa lahjuksia vastaanottavalle hallitukselle ja asettui ' julkisesti puolustamaan Kiinan demokraattista kansanarmeijaa. ' . Toinen kansainvälisesti tupnettu henkilö, joka osallistui nyt Torontossa pidettyyn rauhan konferenssiin^ oli elokuvissa lukemattomia ;f ,' kertd)a nähty ja kuultu mainio laulaja mr. Paul Robeson. Kokouk- . ( 5een /qsallistui muita edustajia työväenjärjestöistä, jtirkoista, ylioppi- \ ' lasjärjest.öistä jne. r ^ '/»Mutta tällainen raiihankokous ei näköään miellytä lainkaan Globe ;, and Mail-lehderi toimittajia sen paremmin kuin muitakaan taantumuk- , ' sellisia sodanlietsojia. Mahiitun lehden maanantainen numero antaa NEOtaisuutensa lisäksi myös erittäin selvän kuvan monojiqlistien omis- ..tamJen lehtien uulispal vei uksen *• puolueettomuudesta" ja "objektiivi, ' • suudesta". Globe and Mail on ilmeisesti huolissaan raulian liikkeen ' :kiasvun stfhteen. Siksi se" julkaisi maanantaina kolme polemiikki-lcir- ;|<)itusta Toronton rauhan konferenssia vastaan. Sen etusivun artik-ivoli luultavasti "uutinen" tapahtumasta, - SiinST ei iosin kerrottu Huomenna, tk, 8 p n ä t ä y t t ä ä Frank Kohi Sylvan l a k e l t a Albertassa 75 vuotta. Hän on yleJä byvtes^;ypimi£sa Ja on ahkera L i e k i n j a Vapauden Ivkl-j j a . Lehtemme yhtyjr päivänsankarin Jasten j a tuttavien «ekä ystävien onnentoivotuksiin t ä n ä merkkipäivänä. IMBtä «Hiut sanovat •Ah: N j^hä»n siitä, kuinka monta edustajaa rauhan^konfcrenssiin osallistui . . • ^ ä siflä', mitä päätöksiä kokou.-, teki., Ohimenne^i mainittiin, että ' '•''tri'Endicott on myös puhunut, mutta koko huomio kiinnitettiin siilien ,< ^ ^ 'mitä Toronton yliopiston konservatiivij)iiolueen klubin yksi ainoa • .r<Säustaja oli sodanlietsojien puolesta tässä konferenssissa puhunut., ( JMftä muiden järjestöjen e<;lustajat ja demokraattisesti toiminut kokous \' - J^^^t S€ ei ole Globe and Mail-lehden mielestä uutinen. Mutta suuri <. ^^a tärkeä tapaus on se, kun yksi ainoa mies, jonka toiset yliopistolaiset ^ ; - ^tuomiti^vat, kiivaili sodanlietsojien puolesta. Oiva näytä "puolueet- »Somuudesta", "objektiivisuudesta" ja ''rehelli.syydesiä" sikäli kuin irvarllehti näitä asioita ymmärtää! Mutta ylläkuvatunlainen 'uutiskäsittely" ei ollut Globe and ailin mielestä vielä riittävä. Se julkaisi jonkun tri A, J. Bracen ;|t^lheisiln,\vääristelyihin ja puoUotuuksiin perustuvan p ^fn tätä rauhankonferenssia vastaan ja sen lisäksi vielä johtavien toi- ^jnhuskirjoituksen, missä parjataan Paul Robesonia, ja siten koko tätji ^ratdiamkonferenssia, muita joudutaan kuitenkin "myöntämään, että ^rauhan asia saa joukkojen kannatusta lausumalla: "Mikä hyvänsä Ihmisryhmä mikä kopeilee.^rauhan' sanalla mainoksissaan, voi laskea^^ gMav^isa< kannatusta tai ainakin myötätuntoa*^monelta; hyvää tahto- JtaJta ihmiseUä jolla on hyvä. sydän mutta huono varasto järkeä.** Tällä tavoin tervehti valtalehdistö rauhankonferenssia siksi kgh- , ;^''»sodanlietsojat pelkäävät rauhaa ja haluavat valheellisesti' "puolus- ^ nuksesta" puhuen viedä tämän maan ensin aseistautumiskilpailuun, . ^nti^tä. asetehtailijat odottavat lihavia sotatarvetilauksia, ja sitten soetaan, miätä monop|liätit odottavat vieläkin suurempia voittoja, • i Merldttäyä kulttuuripäivä y ' ,JKautta maailman tunnettu „suomalainen säveltäjämestari' Jean i(Jfllhn Julius Chrisitian) Sibelius tiyttää huomenna, (jouluk. 8 p:nä,) «83 vuotta, sillä hän on syntynyt (Hämeenlinnassa) mainittuna päi- Jvänä 1865. - * * Sibeliuksen tuotanto'on hyvin laaja ja monipuolinen. Hän liik- Jkuu Kalevalan tarumailla^ kertoilee historiaa jne. Hänen parhaiten Hunnettu^ sävellyksensä'on kieltämättä *'VaIse<^ Triste", minkä hän ^sävelsi Arvid Järnefeltirirnäytelmään "Kuolema". Sen kintereillä seu- . |raa hyvin tunnettu "Finl^dia'', lukuisat sinfoniat ja monet Kalevala- ^aiheiset sävellykset kuoroAle ja orkestereille. , l Sattuma ei liioin ole, että Sibeliuksen parhaat ja antoisimmat , Jtuotteet syntyivät viime vuosisadan vaihteessa, jolloin Suomen nouse- *va, silloin vielä kumouksellinen porvaristo .(mistä hän itse on osa) vei / *vielä historiallisesti puhueh edistyksellistä osaa taistelussa kansallisen •itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Mikään hänen viimeaikaisista - syleensä suurta kiitosta saaneista tuotteistaan ei ole kuitenkaan saanut ' isyystaistelun aikaiset sävellyksensä. l Näin Sibelius on kirjoittanut lähtemättömästi nimensä Suomen v:|kansan arvokkaaseen kulttuurihistoriaan. 'Sellaisena me häntä kunni- Joitamme ja ihailemme sydämemme pohjasta ja toivomme ^täältä kau- : *kaa valtamerenkin takaa päivän sankarille pitkää ikää, hyvää ter- ^ ^eyttä ja jatkuvaa luomiskykyä. . :r ^^^^^^^^^^^^^^^^J^ kunnioittaa suomalaisen musiik- ^ ä^^^ jäseneksi Canadan Suomalaiseen Jär- V ijestöön ja ryhtyy aktiivisesti toimimaan sen musikaalisissa orgaaneissa laulun ja soiton hyväksi. Berlinin kriisi **kuumenee" Allikon vaihteessa "kuumennettiin" uudellee*h Beriinin kriisii^. Kuten tiedetään, Yhdysvaltain hallitus, mikä esiintyy länsivaltp- Ijejn nimissä, on mahUpontisesti julistanut maailmalle, ettei se neuvot- Jtele Neuvostoliiton kanssa niin kauan kuin Neuvostoliitto ylläpitää ' tBei^inin liikennesulkua. J i? Tosiasia luonnollisesti on, kuten tänään julkaistavasta artikkelis- Jtamme ilmenee, että tämä liikennesulku on todellisuudessa vain puo- • alustustoimenpide hyvin suunniteltua ja vaarallista mustan pörssin liikettä vastaan, joka vaarantaisi ei vain Berlinin mutta-kokoSäksan" ; *itäisen vyöhykkeen talouselämän. Näinmuodoin Yhdysvaltain ja tois- 4 «tön länsivaltojen "ehdot" neuvottelujen aloittamiseksi"^merkitsevät - halua "Berlinin kriisin^' rat- I Jfcaisua. Juuri tätalmsesim. Parisista asioita tuntevista piireistä koros-vjfdttu. juuri tätä hajf^ sovitteluun kuvastavat viime viik-rjkoiset Saksan tapahtumat. vj>^^^ YK:n n.s. "puolueettomat maat" (niiden, jou-fMipssa:€! Mada:y esittivät .'\rgentinan edustajan Bramuglian välityksellä ' »Berlinin kriisin ratkaisemisen hyväksi sovitteluehdotuksen, minkä •^Neuvostoliiton edustaja Vishinsky hyväksyi. Merkillepantavaa ön, *>Wtä yhdysvaltain ^h^^ voinut suoralta kädeltä hyl- MUTTA y^ALIEN JXLfigEEN KYfJL». JOS EI VÄEOTA "Säliköä ei katkaista e ä ä ä uuden-yuodenpäivääti mennessä": : Globe and Mallrtehden^ylljslvun otsikko, jöu- . ' u k . 3 p n ä . ' . , • • • ENNÄTYSMÄISTÄ PESSIMISTI^ITT^A Montreal. - J Tavalliset rotx^t voivat jonajpin päivänä o t t e ä ihmisiltä jmaa^ iltaan haltuunsa, sanoi St. Jameis LIterary Societyn presidentti! Harold, l ^ d e , Montreal IJteracy 4piiibin kokouksessa ; .'-.--CPrn.uiJtistieto marr rask. 3 0 ' p n ä . " ' " " * ie ir KUR^ON SflEHEN «LAHIAmAISEN R^KKAUI^A" Montreal; — , ^ -Qscar poyon ComwallIsta. Joka' ^aapUi' lentoteitse t ä n n e eilen saarretusta SUchowIsta. Nankingin etulinnäkkeesta, sanoi olevan vain ajan kysymys ennenkuin koko Pohjois-Kilna-joutuu kommunistien käsiin. On liian myöhäistä ajatella avun^ l ä h e t t ä m i s t ä kovasisä ^painostuksessa olevalle V kansalliselle hamtukselle... "Tämä .'oh vain yksi esimerkki joka päivä tapahtuvista kauhuntöistä?, juisti'isä:I?pyon. <Kom;- n;unismi on r a k a ä j a epäinhirnillistä. Se ei voi merjestyä, eikä san ^ ä a ^ a nr taa menestyä . . Tpronto Daily S t a r i n erikoistieto, J ö u l q k , M p n ä 194«; MUUTA KIINALAISET ToivovA;r TOISIN "Vaikka Jhe Itse eivät ole kommu^ nisteja, enemmistö .Nankingin kiinalaisista toivoo, e t t ä Ijommunlstit voltr talsivat j a valloittaisivat nopeasti k a i i - pungln, sanoi erisImmäinenkötlln^lenT t ä n y t c a n a d a i a i n e n - nainen täiiääh. Hän on mrs. J o l i n Mayfoee^ Canadan Nankingin IfihetystÖrt toisen sihteerin vaimo . . ," — Toronto Daily Star, jyuluk. 2 p n ä 1948, • • • KVUSSIEN TAKANA ASIA-^N^MÖ SEtyiir'"' 4}ttäm». -i-~Maan koäceimmat lainoppineet ovat neuvoneet joitakin suu4. r i a korporatloneja, e t t ä mahdoUlsuuis on 100 yhtä vapta(»n, <jotta korkein oikeus kianoaa- liittplain, mifcä kielt ä ä m^rgariiiihi yalmistami%i ^ .Ca? nadassa. ' ' ' - *' ' Nämä koyporfttiönit,' i i l i n on "täällä Ilmoitettu, jjvat /-veikanneet jiuhansii dollareita , tämän . neuvon puolesta hankkimalla välineitä ' margariinin tuottamista varten ' n i i n \ pjan ,knin: korkein oikeus .heltl;ä6 jätekännuun; l a i n vuodelta 1886 . . . — Robert Taylor, jouluk. 2 pnä. - • ' -k -"k I'.PATOIVOISTA VARJONYRKKEILYÄ . . vastauksena Vapaus ei sanallakaan mainitse tuosta maanalaisesta liikkeestä, jqnka . j ä r j e s t e l y s s ä Canadan konvnunlstijohtajat tietenkin ovat olleet etunenässä ja jonka suhteen Vapauden toimittaja hihkaisi e t t ä se luonnistaa hyvin . . . Tuollainen maanalaisen toiminnan järjestely ja yckokouksien pito o n hyvin epäedullista . . . " vaikeroi , C ^ d a n Uutiset t ä män viikon numerossaan havaittuaan ajaneensa pahanlaisesti .kantoon ja unholttaessaap, e t t ä •«aiheella ,ön ,ta-vallisestl lyhyet jäljet.: Öänottakobn kuitenkin ettei Vapaus l^aiua mitään muuta niin hartaasti kUih sitä, että,' työväenliike kalkissa k ä p l t a i i s t l s i ^ - km maissa saisi toimia vapaastf ja julkisesti. Juuri toimintavapautta k a i vataan. Vasta h ä t ä k d n o n a , kun fasistinen terrori kieltää^^demokraattiset toimintaoikeudett kiiten tapahtui esim, FitleEln Saksassa ja •Mannerheimin Suomessa, sekä rautakorico-Bennettln Cähadassa, .on maanalainen toiminta oikeutettua ~ ja välttäxnätöntä jos ei mielitii p e t t ä ä d e m o ^ t l a n asiaa. ^CaAadansvomalaiässa ia anto-iinuleluIJssä'ja mW:n äänenkao-oatU^ suB» Indpstriali»tl««a on loi .i»iirfsteltyjä birioftuksla ja se-iQKSttiAsij » BCrssä lapabtpneesta mefiB^lyfilä^p .oitloi^ tepeämästä. Olemme aikoinaan tselosfaneet -mit-iUS^ fiyyt Johtivat IWA:ti liaioami- «e«D siellä.. Setuaavas» on peHtP" pobJafnenHselostiu -vilmeatkatafeta lia^ahtamlsta. Jotka «alafsevai. selvästi mistä KCrssä on todellakin oliot Jtysymys; Kirj. Bruce -Mi^lcleburgli myrkkyä Tämä on kertomus epäonnistuneesta salahankkeesta -^!puutavaraparoonieh salahankkeesta militanttis^n unlonis-n i i n murskaamiseksi British Colum-bian^ metsissä j a sahoissa, 'Työnantajien aikataulun mukaan p i t i provosoida _IWA:n rannikon neu-i voitelujen aikana. Kun tämä epäonnistui, yrittivät ,he uutta provosointia l:drottaen metsätyöläisten ruokamak-; sua laittomasti 50 sentillä päivää koht i . ' Työnantajat odottivat, €ttä»Padling- Aisbury-Whalenin k l i k i n aikaansaamia sisäinen häiriö kehittyisi huippuunsa lakon aikana, : K ä y t t ä e n itse keksimiä ä n juttuja rahojen väärinkäytöstä I W A : n kansainvälinen presidentti Jas. E. -Padllng ja' h ä n e n kansainvälinen johtokuntansa ,€roitta|si .rBCm ;alue-^ Järjestön. -Tämä vahvistettaisiin-lo- .kakuun :1I pnä kokoontuvassa kansainvälisessä ^konventiossa, mikä kutr-: suttiin koolle käsittelemään kysymyst ä "kommunisteista". Erikoisesti'sovelletut ICA-Iainvlioh-dat otettaisiin käytäntöön ja asetettaisiin Fadlingin nimittämä hallinto valittujen p i i r i n j a paikallisten: virkat-; l i jain tilalle (sillä joka tapauksessa n ä m ä valitut p i i r i - j a paikalliset j o h tajat: vangittaisiin lakon aikana kuitenkin). Näinollen olisi siis, vielä olemassa• I W A ' — tosin sisukset poistettuna,' S i t ä voitaisiin k ä y t t ä ä s ä l y t t ä m ä ä n Ini-tistuvien markkinain kuorman työläisten harteille^ ettei monopolivoittothin tarvitsisi koskea. Se o^isi osana Wall' Streetin Taft-Hartley-lain rintamasi ta' sodan ja fasismin puolesta. Sillä voitaisiin kokeilla Millardin formulaa lahjoa;työväestön jotain osaa pienemmillä myönnytyksellä samaan aikaan; tuin isompi "työväen asian myyriti verhotaan s ö s ? a i i d e m o k r a a t t i s i l l a | r ä ä - seilla ja lain kifjaimellisella xloudat-tamisella, : Rivijäsenistön vastarinta murrettaisiin huudoilla "LPP", "Moskova". "staUnllaiset" jne. • S i l l o i n ei tarvittaisi y h t i ö n , u n i o t a. kun' C I O - O C L : n kuuluva unio.muy-, tettaislin itaisteluaseesta - yhtelsty?^ aseeksi .työnantajien kanssa., j T ä l l ä tavalla liikkui työnantajien fmielifisä^senunion kysymyksen ratkai-iSemlnen, j o k a on voittanut h e i l t ä y li 40 -sentin • tuntipalkan kprotuksen iV. 1946'jälkeen,, ' ' ' , mäUä antikommunJsmin peittääkseen petoksensa. K u n k e ^ n taistelu ^autonomiaa vastaan tuli yllämainittujen element-r t'en taholta, n i i n autonomiakysymys merkitsi todellisuudessa sitä, e t t ä ky- £>*myk?e3£ä ^olivat unien canadalaisen' Jäsenistön oikeudet työantajien hal-iintoa va.staan. l W A : n p i i r i n tammikuun konventioni hylkäsi PadUngin määräykset. Sen seurauksena erotettiin k a i k k i kan-salnvälisec järjestäjät, jotka'tukivat piirin politiikkaa. Heidän tilalleen nimitettiin henkilöitä, joiden tehtävä^ nä oli estää union paikalllsosatojen verustamista sensijaan, e t t ä olisi r y h dy tty j ä r j e s t ä m ä ä n 13,000 järjestymät ö n t ä puutavaratyöläistä. Työnantajat ja heidän lehdistöns ä tukivä^t avoimesti Fadlingin .virkäl-lijalistaa piiriä varten. Nämä virkal-lijaehdokkaat käyttäytyivät : vastoin aramattiyhdistysliilckeen' periaatteita, e s i t t ä e n sanomalehdistölle ja radiolle kokonaan vääriä juttuja raha-asioista. Vaaleissa kuitenkin n ä m ä ehdokkaat hävisivät kaksi y h t ä vastaan. -rr Elnsinunäinen suomalainen oppl-koulu.„ jryväskylän' .alkeisopisto avÄ-t i in v, 1858. Mitä sitten p u u t a v a r a p a r o p n i n ä k ^e inets^teollisuudegsa? Hän näkee jsii-; n ä k a i k k i ne, joita h ä n ei luUllut s i i nä enää: olevan, kuten kämpillä .piketlt ,-v8lvomas5a'«sopimuksen houdattamis* ta, sisämaan työläisten menevän lak*- koa" kohti ja-militanttlsen union, jota Johtaa työläisten valitsema johto ja t ä m ä johto o n nyt murskattava. Harold P r i c h e t t . E m i e Dahlskog, Hjalmar Bergren, Jack Forbes, Jack Higgins- j a kaikki "kauheat epäjäfjes-tvksen aikaansaajat" j ä r j e s t ä v ä t työ* Iäisiä Woodworkers' Industrial Union of Canadan lippujen alle! ^r' W I U G o n j a pysyy täällä. Työnantajien painajaisunet alkavat taas alusta, m u t t a ^ e n t i s t ä pahempina, • Korttien paljastamisen vanhassa •IWA:Bsa aiheutti kysymys autonomiasta/ Union canadalainen jäsenistö -taisteli oikeuksistaan -muodostaa oman politiikkansa j a : valita it^e omat vir.- kailijansa, . >li Autonomian, vaatimusta^ vastaan ryhtyi taistelemaan Fadlingin johtamat kansainvälinen johtajisto ja sitä-tukeva pieni k l i k k i , joka on:keskittynyt pääasiassa New Westminst€riin. Tämä klikki nimitti itseään "vali^ koiseksl blokiksi".: Prosessiin, joka johti "valkoisen blokin" pääsemään valtaan kansainvälisessä uniossa, kuur l u i myöskin fyysillinen terrorismi. Valkoisen blokin" johto rikkoo jatkuvasti union perustuslakia pysyäkseen satulassa. Tämä oli " t y ö n a n t a j i e n bloki", joka kiiruhti ensimmäisenä allekirjoittamaan hyväksymisensä -Taft Hartley-lakiin, hyväksyen , omissa piireissään huonot palkkasopimukset ja kylvä- Työnantajat pitkittivät ja provosoivat sopimusneuvotteluja kesällä j a SSL^^ maan aikaan Fadling sekä Alsbury saivat aikaan r e p e ä m ä n uniossa. Y l e i nen mustamaalaus Ja sisäisen häiriö maksoivat työläisille useita miljoonia dollareita rannikon palkkasopimulcses-sa. Solidaarisuus olisi saanut aikaan paljon e n e m m ä n kuin m i t ä keskimäär ä i n e n 15 sentin pall^nkorotus teki. Heti kuin 'sopimus o l i allekirjoitettu, alkoi uusi yleinen hyökkäys; C C L :n I W A : n kansainväliset johtajat ryhtyivät avoimesti muodostaniaan kak-soisjärjestöä teollisuuteen, valiten v i rr kailijat piirinvastalsissa kokouksissa osana koko maakuntaa käsittävässä häirintätyössä. Yhdysvaltain siirtolaisvirasto ryhtyi estämään useita: B C : n edustajia pääsemästä rajan yli kansainväl^een konventioniin, - Työnantajat ryhtyivät ulkonaiseen hyökkäykseen. He rikkoivat sopimusta korottamalla rtioan hintaa. Vesiväylät olivat täynnä tukkeja pitääkseen- sahat käynnissä provosoidun la-r k o n y l i , ' / • I W A : n kansainvälisen johdon piti kokoontua Portlandissa' lokakuun 8 päivänä. Näytelmä oli lavastettu, • * ' • , - Jouduttuaan tuhon eteen, iski unio. Lokakuun 3 p:näIWA: n B C : n p i i r i neuvosto p ä ä t t i avoimella äänestykr ssUä — 75 ä ä n e l l ä - 1 ^ pastaan — erota kansainvälisestä uniosta ja perustaa Wöodworker&'Industrial Union of-Ga- -nadan. • » <• . -i - * - n - . • Seuraavat 24 tuntia ^ a l ä h i p ä i v ^ t j o' osoittivat, kuinka olkea t ä m ä piiriiieu:! voston ottama askel oli. K o k o union särkemisaparaattf .ryhtyi avoimeen hyökkäykseen juuri: ^syntynyttä wnj C-järjestöä vastaan, • E s i m s r k k i n ä voidaan: mainita, että Hammondin tehtaan johto — Fadlin-i gin J ä r f e s i ä j ä t - o l i v a t oUeefckeskitty-; -nset ' t ä n ä n laUokseen. jo: ^kuukausien ajan — antoi työläisilleen päivän vapaata ja lähetti t ä m ä n 300-miehisen hajoitusjoukon yhtiön busseilla ? hajoittamaan metsämiesten kokousta, joka oli kutsuttu käsittelemään ruoan hinnan korotusta. ,Tolsilla palkoilla annettiin IWA:n j ä r j e s t ä j i e n käyttää^' yhtiöiden kovaäänisiä, yhtiöiden ruokailuhuoneita työläisille puhumiseen työaikana. M i kä vastakohta tämä olikaan työnantajien siihen käyttäytymiseen, millä he olivat kohdelleet lWA-järjestöä lokakuun 3 päivään äaaldca! W I U C : n j ä r j e s t ä j i l t ä kiellettiin p ä ä sy sadoiUe kämpille j a itehtaille ja täytyi r y h t y ä erikoisen militanttiaeen painostukseen, e t t ä . t ä m ä vastarinta saatiin murretuksi. Postinkuljetusta viivytettiin ja useissa tapauksissa katkesi tiedonantoyhteys työmaiden välillä kokonaan, Työnantaljien sanomalehdistö laski vallonien kaikki enitset ennätykset rikkoan hillittömän valhe- j a työväen-vastaisen kampanjan, IWA-järjestöä ei vain hyväksytty ensimmäisen kerran ÖCm historiassa lehtien tolmi-tuskirjoituksissa, mutta-: etusivutkin p J S y a t t ä p n ä Jbdlingin saki» propa-^ sandaa. Tälla?6ta e i « a ^ u a i k a a n peU 24 tuopin aikana. TafumaisIaJ[WA :n , ^'voittoja" ko-J jneiji lehtier^" otfikoissa, mutta WICf C : n / sapomalejitmedotukset joutuiva| psperlkorelhlij. , 17 tuntia senj'jäikeen kuin W3UC perustettiin, hankkivat Fadling, Alsbury ja-muut t y ö n a n t a j a n tapaan o i keuden estetuomion, j o n k a t a r k o i t u ki sena oli estää 40) valitun union j(Ata4 j a n toimimasta unio johtajan, pmlnal* suudessa. ^ I W A : n järjestäjä Tony Gasgraye tunnusti j ä ä l l ä kämi^Uä; että^arjomafn5nfvIWA oM ^kklä.pimti^ kokoon yllämainltunlaisen oikeudenkäynnin jouduttamiseksi- Jos este-tuomio olizt tehnyt ssn yaikiiJuksen' m i n k ä s e n ajateltiin tekevän; n i i n ha-joittajat olisivat onnistuneet. . Mutta valitut linion jphtajat.-toimt-vat myöskin hojisasti. Oikeudellinen päätös julisti; ettei m i k ä ä n estä W IU C : n tekemästä ^ärjestämistyötä. Työnantajat J a IWA yrittivät hartiavoimin syöttää •^työläLsille valhetta, 3ttä jos he^Uittyv,äfWIue:ni jäsenyyteen, n i i n he njensttäyät sopimuksensa, palkankorotuksensa: j a taannehtivan maksunsa., Tällaisen; hyölckäyks3n alaisena puulavaratyöläisten oli t e h t ä v ä valintansa lokakuun:?3 p : n jälkeen. Heit ä kehoitettiin 'luopumaan IWA:sta, joka oli voittaniit heille niin paljon etuisuuksia >ja?^löittamaantoimintan-- sa kokonaan uudessa järjestössä. Tä.; mä aiheutti paljon arveluja varsinkin, teollisuudsn uusien työläisten keskuudessa. Mutta miihet, jotka olivat rakentaneet union sukupolven ajan keitäneel-lä t a i s t e l u l i ä ' j a kärsimyksillä.: l i i t t y i vät sadoittain' Uuteen militanttiseen unioon turvatakseen tulevaisuutensa; Sensijaan, e t t ä ' o l i s i v a t oUeet kädet sidottuina h s t o i y a t u u t e i n imioon j ä r - jestökoneistprijp;ovat nyt peruitaneet vapaasti toimivia osastoja, : •Jäsenmaksujen, palkolstaperimisen peruuttaminen.rön riistänyt IWA:lta enemmistön .teoilisuudsssa, 'WIUC:n jäsenmaksut k e r ä t ä ä n työmailla j a ne jo rahoittävä^tMlden järjestön taistelua, Padlingilk^.ei mene enää mitään. VVTUC • e\i o\e msnettäkiyt mitään muuta kuin häiriöt; mutta se on voittanut vapauden j ä r j e s t ä ä työläisiä i l man, e t t ä . työiiahtajat vaikuttaisivat siihen sisältäpäin. Työväen ebdoklaaf T^mmlus. — J ä m ä n . k a u p u n g i n tyä»' väestö yrittää faada kolme edustajaansa tämän kaupungin; halUntoon rileVan vuoden ajaksi: Noin kuukausi sitten pidettiin täällä Mine-MiU-unl-; on paikallisen osaston toimesta eri Järjestöjen edustajien kokous. Jossa yU kynamnen järjestön edustajat p ä ä t t i v ä t muo^oztaä työyäen-vaaliko^ raitean tulevia kunnallisvaaleja varten. ' ~j Ivaaiikomltea on^-Iaätinut ohjelman kunnalUsvaalejafvarten ja se k ä s i t t ää seuraavat kohdat: T Iit IMtoakuntah^ >n palau-^ tfcttavä:kaupungijle n i i n suuri o g ä k i d - väntoveroista, ,,et"tä, se käsinä ainak i n 35 prosenttia'kaupungin taWitse-mistä tuloista. 2) E t t ä työstä pois pantujen Canadan .kansalaisten tilalle ei saa ottaa työnsmtejien toimesta vmaahantuor tcttiija ;henkilöltä eikä muita: uusia siirtolaisia. 3) Paremmat palkat Timminsin työ-läi& Ule. ' 4) On; tutkittava_ mahdollisuuksia vapaan mgidon varaamisesta -koulu-lapsllie - j a vapaiden koulukirjojen varaamisesta katolisten koulujen lapsille, ' 5) Timmins Community Activity-komltean toiminta on tutkittava; ' Työväen yaalikomitea on edelleen valinnut Seuraavat köhne henkilöä työväen f altuusmiesehdokkaiksi: kai-, vostyöläiset Stanley Kremyrin ja Adelärd Houle, jotka;ovat Mine-MIll union paikallisen osaston johtokunnan jäseniä, sekä Workers' Co-op, leipomon johtajan J i m Testerln. K a l k k i kotaie-nimitettiin ehdokkaiksi viime viikolla pidetyssä v i r a l l i sessa: nimityskokouksessa. Vaalit pidetään tiistaina jouluk, 14 pnä. Edessä ovat ankarat taistelut-veren-tahraamaa hlests^tyssysteemiä, musta-listeu^ a, di§lcri5alnointIa j a alituista työehtpsofilmuksen :-rikkoixiista V vyas-, taan.^ '.",','< ' .', . Jos-vuosi .1948 ^)nopsttanlJt m i t ä ä n, n i i n se on opettanut t y ö n a n t a j a n ali^' arvioimisen mielettömyyden • sekä myöskin sen - e p ä p y h ä n liittoutuman tuntemisen,: mikä on. muodostettu uniota vastaan>'-'''' Häpeäkseen-:on- C G F : n ylin -johtp myöskin avoittiestl l i i t t y n y t t ä h ä n lUt-^ t o u t u m a a n , ' : S e : ' o n . p e l j ä n n y t ^pitkän ajan, etJtä .uniön^ vaikutus 'saa/serf 'jäseilet . j a yleisön saattamaan kokoomuksen häviölle, poistamaan: orjamalsen ICA-laIn • j ä muodostamaan uuden jaon Victoriaan — Ja ennenkaikkea, ryhtyy vaatimaan GCP: Ita vaaliljipausten täyttämistä l O A - l a i n suhteen. Sellatoen -unio voisi näytellä :suurta osaa vaaleissa G G F : n edustajien: valinnassa, mutta G :CP;n y l i n johtjii^on tullut osaksi impe. rialistisesta' sotgkoneistosta,- ..jonka täytyy mursketa^^^vapaa imionismi on^ nistuakseen pyrfejmyksissään. Tämä johto näkee puutavaratyölälsteh uni^ ossa rahan j a ä ä n t e n l ä h t e e n . Se ha^ luaa sanoa ^tyifv^eilemitä; sen ;tulee t e h d ä ennemmin^uin kuulisi työväen sanovan, mit^ j ^ d o n tulisi tehdä, GCP:n jcäiddtt iväärinlaskeminen on vahingoittanut. puolueen vaalitoiveita. GOF:lle on.pimeni samoinkuin puutavaratyöläisi!lekin — .että onole.^ massa satoja G C F : n seuraajia, jotka rakentavat W[nK;-järjestöä tänäpäi-vänä. r » ';- •Työnantajilla on vaarallinen liitto käytettävänään.";r. Teollisuudessa he luottavat G C P : n i y l i m m ä n johdon ival- Parikkalan-Simpeleen rataosa valmistunut Suotuiessa Helsinki. — (S-S) — Parikkalan- Simpeleen^ yhdysradan rakennustyöt ovatnytiedistyneet n i i n pitkälle, e t tä radan tarkastus j a vastaanotto suoritettiin marrask. 20 pnä. Rata on nyt sellaisessa kunnossa, e t t ä sillä voidaan aloittaa normaali «tavaraliikenne joulukuun 1. p n ä . Radan -tasaus- j a huo-n e r a k e n n u s t ö l t ä : j a t k e t a a n vielä ensi vuonna. kutukseen,;, 'Whalenin: trotskilaisiin Union Imjolttajiu:^,:,:lukuisiih asiamie^' hiinsä i e k ä l\srA-GOL :n ^hlerarklaaii,^ Toisaalta he luottavat myöskin sanomalehdistöön j a valtion voimaan. K a i ken t ä m ä n takana on p3nrkimys sotaa kohti,, ;)Mutta työnantajat- y s t ä v i n em ovat lasksheet- väärin;: He eivät voi sanoa, e t t ä ' puutavaratyölälset•luonnollisesti taistelevat-hiestj^y^ysteemlä, musta- ;;listausta j a ; liuonoja palkkoja vastaan j a kun he eivät voi väittää, e.tteivätkö työlliset rakastaisi p e r h e i t ä ä n — etikä työnantajia,;— niin silloin syytetään militanttisista .haisteluista "kommunisteja". Aivan oikein, •WiIUG:ssa on kommunisteja — h e i t ä on satoja; Puutavara-työlälsiUe on e r i t t ä i n hyvä; e t t ä h e i d än etumaislmpien' union rakentajiensa joukossa. on sellaisia ihmisiä, :ijotka asettavat maailman työläisten' satoja' vuosia kestäneessä -taistelussa saamansa laajat kokemukset imion käytettäväksi. Kommimistit ovat metsissä Ja teh-taissa vallitsevan riiston vastustamisen tuotteita, eivätkä, sen syiden tuotteita. K u n taistelu kärjistyy, n i i n s i l loin kehittyy lisää kommunisteja — vielä ei ole keksitty mitään lakia t ä män kehityksen estämiseksi. Saamme olla: ivarmoJa . s i i t ä , ' e t tä taistelu kärjistyy, s i i t ä ei ole epäilys - t ä k ä ä n . - Vaikka työnantajilla o n oma keinotekoinen. lliVAznsa, niin oikea unio-, ei silti ole kuollut. Oikea unio elää, taistelee ja järjestää, kasvaen päivä päivältä j a valmistuu v. 1949 taisteluja varten. htei jousta ia sJJd {jgiyätittUE l^elssunUxiM'! *SlAlJA VHTAI luteeseen. v;:.:v fllYöHÄSTTnsn ilSsen haastees© ?lSs. HILMA I ?^NY LANC Eleeseen. -T.iSointulasta M.MAITLAMD ÖIKE MICHEL "So JA KALI lö Lahden haaste* ONNI UUSITA jttilah haasteisiii BERTTA JA U leet haastetta me $5 tähän 1 VIHTORI NIEI ^BXlSÄNENf li. VARILA Va ' Tässä katsai Ennen jiilka Yhteensä— uudisas^ ollut Barönsisj Butte, Alta. vähän t ä ä l t ä uuti kirjpittaa talven t t il d ole vielä, vaikka on ^ivä joulukuuta:V on kyllä oUut ja k< että multa pölisee, vesisade, e t t ä •'ma dpöly, • : ; : lm& sokeritehtaana, tapaturmal yksi •.menetti kaksi st itdisairaalaan.' i •.) mUäonoUut JoiikiiJ ;ösliikkeellä:. J o t k u ti Inklaiankhi, Mr. Andr k toista; viiickoa Let dassa. Hän pääisee p ii naapurikylässi Hioli vanha uudisasukas 'J*ew. Westoilnster, B.JD. — Terveisi änei Hän oli tullut t Lokarien tanssit Clifiton-lHalilla Vancouverissa VaDconver,^B.C. —cMe^Uä on tuoreessa mufstisssa viimeiset li lastajain ja Suomakisen j ; c'=aston yhteiset tanssit. Ne suurenmoiset I Nyt op meidän liittolaisemme, lokarien joukko, ojentanut veljen' käden haastanut < m e i d ä t , Järjestämään' teiset-tanssit. JMe olemnfe aina miit kun saamme sellaisia kumppanei|;a' kuten lokaritkin He ovat suqrittaneet^ raskaan s ä ohessa-myöskin'uuden union^; kentamisen. Alkuvaikeudet on jö vuutettu Ja jokainen suoma;! p u u t a v a r a t y ö l ä i n e n tietää, että r.en paikkansa :pn ;The .Woodwi Industrial Union of Canadan riveissä.,, Luonnollisesti nämä m? sankarit muistavat unionsa taipe] tansseista /kertyneillä varoilla, vuoksi onkin saatavissa kaksi y h d e l l ä iskulla: voi viettää ra tl i l l a n Clinton^haallssa j a famalla t u t t a a j ä r j e s t ö j e m m e kassaa, josta i a t ; edellepn johdetaan yhteisiin rintoihimme. K u n kuulostelee kalamiesten ja karien juttuja n i i n n ä y t t ä ä , että iji on kilpailu parenunuudesta. Ne lm nollisesti, pidämme kummastakin j( kosta, mutta nyt tekee mieli kertoi lehtemme lukijoille lokarien m. geistä, näiden tulevien tanssien teen. Ravintolai tullaan Järjesi m i t ä ' h i e n c m m a n ' j ä l k e e n , ^Sellaista ole sxmen ollut, sanoivat pojat, t i e t ä tuleeko sinne sitten oiki rusinasoppaakin, hieno -tapa ' luonnollisesti sellaistakin. No. oli ten oli, vohnme kokemuksesta kuitenkin v a k u u t t a a ; ; e t t ä lokarit.,, tosi hienoja polkjfa Ja sanansa mi talsia,: Kova koetus siitä tulee. Piittaavatko lokarit -lohen jat? Perästä kuuluu, sano torven Ja Haastamme *koko.B,G:n toteamaan kumpi oii, kumpi tässä ji lossa kilyottelussa. Kaalissa sitten vataan tämän Joulukuun" kahd< tenatol^ta päivänä. Koettakaapa la ajoissa, e t t ä el tarvitse ovelta Iata-, jos haali on l i i a n täysi, — poika. New Westminster lähettää edustajan luentokursseiiie taas t ä ä l t ä vesikontrista, t ä ä l l ä on isa takaperin Amerikan i tanut ja - myrskynnyt .monta päivä ujynyt suomessa Ou T ä ä l l ä on Jo alkanut näkyä merk mmn Jäi yksi poika kejä työttömyydestä, on yähennett aasia ja Suomessa Tcs miehiä joistakin palkoista, toisist Jd siskoa. Hän oli h enemmäij, toisista vähemmän. KalM lodm vanha. • K e v e ä t tus on myös loppunut jo t ä l t ä vuoddB^. ta, taas saS odottaa ensi vuoden-^hyväi ".nmnia • Vapauden kirjailtamaoxmistui hy vm, liput myytiin j a pjiätettiin iills.t^ x I I A l t K A A saadut rahat lähettää'^kaikici Vapali delle. Osastomme kokouksessa pää tettiin p i t ä ä lasten Joulujuhla tJc. p ; n ä toveri Lundin paikalla, Kaitt suomalaiset lapset ovat tervetulleet. Keskustelimme nuorisokysymykset i ä , vaan emme voi perustaa nuortei osastoa sillä meillä on niin vSMi nuorta väkeä, -^Itten seurasi vilka keskustelu i henkilön Vjähettämlsest opintokursseille Vancouveriin. Tover Rapo lupasi t ä y t t ä ä t ä m ä n i^htävän Osastostamme oli kaksi ~ .edustajaa aluetoimikunnan ^ laajennetussa kokouksessa Vancouverissa, Osastomme e l ä ä vaikeissa olosuhteissa, kun ej ole i*sellä toimipaikkaa; täytyylalaäiJitää kokoukset ja huvitilaisuudet jäsenten kodeissa; • Olemmekin saaneet palj o n k ä y t t ä ä toverien mr. Ja mrs. Lun d i n kotia hyväksenune tolmiimassam .me. Josta parhaat kiitokset heille. Eläköön ijoveruus ja yhtelsymmänys edelleeijcin keskuudessanune! Seuraava kokous on toveri Karjalan kodissa 191 Byrne Road, tk. 19 p: Saapukaa joukolla kokoukseen, : Hauskaa joulua kalkille Vapauden lukijQiUe! — Khrjeenvaihtaja. jätä tätä '^puolueettomien maiden". sovittelueTidotusta: Kieltäytyminen siitä- olisi palj'astanut sen,- kuka todella haluaa kriisin j'atkumista ^'kylmän sodan" hyväksi. ^ 'MuHa keinot ov^t monet. Kärsittyhän moraalisen tappion maailman yleisen mielipiteen porrasvalossa, Wall Streetm sodanlietsojat järjestivät Berlinin kriisin "kuumentamisen" sunnuntaina pidettyjen Berlinin -länsialueen "kunnallisvaalien'' (katsokaa 'uutisosastolta) - kauha, mihiil vasemmisto ei osallistunut muuten ncuinJ)oik6ttomal}a. Täten toteutettiin oikein "äänestyksen" avulI^^^^B^Jflinin jakamuten ' ja kun NeuvostoIii^ton'aIueella tämän vastapainoksi muodostettiin Berlinin kaupungin hallinto, niin tästä saatiin, tarvittavat ''rakennustar-: peet'^ kriisin jatkamiseksi. Sodanlietsojat epäilemättä päästivät helpotuksen huokaisun kun Argentinan edustajan Bramuglian sovitteluehdotus saatiin täten Viime hetkessä vaarannetuiksi. Näitä sodanlietsojia ei nimittäin peloita mikään muu niin paljoa kuin se, että rauha^ vakiintuisi ja kriisit loppuisiyat, sillä he kalastelevat sameassa vedessä. Berlinin kriisin ''kuumenemisen" yhteydessä on hyvä muistaa, että Yhdysvaltain sodanlietsojat sitä halusivat ja tarvitsevat samalla kun tavallinen kansa haluaisi, että "kylmä sota" lopetettaisiin ja Berlinin kriisi sovittaisiin "puolueettomien maiden" ehdottaman sovitte-lusuunnitelman perusteella. Kuömiiitangin jouköt'^'etenevät" etelään Viime maailmansodan päätyttyä omerikkalahien kenraali Chennault rupesi lentovolmilla s i i r t ä n l ä ä n kiinalaisia Kuomlntangin Joukkoja Yena-n i n "punaisia" kiinalaisia vastaan ja h i i n e i m u s t l r e t t ä kolmen kuukauden kuluttua K i i n a n kansalaissota päättyy, j a Chiang tulee olemaan yksinvaltias Kiinassa. Tällä kenraalilla'oli persoonallisia syitä Chiangin voittoon sillä ' h ä n oli pääosakas lentoyhtiössä. Jolle Chiang: antoi yksinoikeuden Kiinan siviililentoliikenteessä. Taistelu alkoi j a Chiangin joukot valloittivat Yenanin. Chiang j a Chennault olisivat voineet huudahtaa entisen sotapäällikön tavoin, e t t ä "vielä yksi t ä l l a i n e n voitto j a minä olen hukassa". Kolme kuukautta t ä m ä n taistelun Jälkeen Chiangin Yenaniin hyö-k i i n n y t t ä armeijaa; ei löytjmyt mist ä ä n . Vähän aika tämän taistelun j ä l k e e n K i i n a n vapausamaeiJa otti takaisin Yenanin. - Toista kuukautta sitten K i i n a n var pausarmeija valloitti Mukdenin^ Täst ä tiedoittaessa B U P : n kirjeenvaihtaj a tiedolttl. että Chiang oli lohduttanut itseään sanoooalla jotta t ä m ä mer netysHelpoittaa i t ä n e n hallituskustan-nuksiaan Ja yhteyslinjat lyhenevät. Siis tämä ^ mukaan oli eräänlainen voitto Chiangllle.'- Tämän Johdosta USA :n Daily Workerin pakinoitsija Ted Tinsley kh-joltti, ' e t t ä Jos tilanne kehittyy tämänijnukaisesti, n i i n ei ole kauan &i|tä-kun Chiangilla el ole minkäänlaisia hallinnollisia menoja eikä myöskään yhteyslinjoja. Me olemme'myöskin huomannut', Ja^ todella suurella j'.tyydytyksellä, että KuomintanEdn: joukot " e t e n e v ä t ' * etel ä ä n päin. Viime maailmansodassa Hitler myöskin-' keksi uuden sotilastermin "irtautumisliikkeen".' Hän y r i tU uskottaa. e t t ä ^ ' ' i r i a u t i ^^ on vissinlainen Voitto. EEin siiorltti n ä i t ä "h^iitiimisliikkeitä"* aina" Ber-l i l n i i n saakka. Sitten h ä n lakkasi suorittamasta niitä eikär suinkaan e n ä ä suorita xiiitä ^enempää. jChiangln "eteneminen" e t e l ä ä n on hyvin samanlaista kuin Hitlerin . ;'ir-taantumlsliifckeet'',. Me, toivonune hä-- nen "etenemistään" e t e l ä ä n p ä i n mah-doilisinunan kauaksi Ja n i i n näkyy myöskin K i i n a n kansan suuri enem-röistökin toivovan, Amerikan . imperialistit, samoin myöskin Canadan, eivät kuitenkaan pidä • t ä t ä eteläänpäin "etenemistä" hyvänä enteenä. K i i n a n kysymys on vakava proi}Ieem{_Amerikan ulkopolir tilkassa. Madame - Chiang Kai-shek on saapunut Washingtoniin.- Yleisesti on olemassa sellainen käsitys, e t t ä h än on kerjuumatkaUa. Etukäteen on suurlehdistö valmistanut mielipit e i t ä , e t t ä m i t ä ä n aipua ei ChlangiUe t u l l a antamaan. Viime viikolla julkaisi Montreal Daily Star artikkelin, jossa mm. sanottiin, e t t ä ellei K l h r n ole k r i i sissä, n i i n ainakin Öhiang Kai-shekin hallitus on. - S i i n ä kuvattiin, Chiangin ei;ätoivo!sta asemaa seuraavalla tavalla: "Arvqstdljat Viittaavat siihen,. ett ä k i i m ' ^ k s i armeijaa tapasivat toisensa Mändshuilassa, niin seitsen^n 7hdeksastä .Ohiangiii .divislonasta antautui ,ampuWtta^^ Tuv o k s e n a ' b l i / V t t i ä - J o t k a Jo muuten olivat saaneet huomattavaa apua Venäjältä,, saivat adierikkalaisia a s e i t a j a ammuksia. Arvostelijat kysyvät, m i t ä hyötyä on antaa suuria summia rahaa Chiangllle kun ei mt k e i n puoli miljaardia dollaria ole tuottanut m i t ä ä n ilahduttavia tuloksia.. • K a i k k e i n taantumuksellisimmatkin lehdet tunnustavat, e t t ä Amerikan K i i n a n poliUikka on kärsinyt kieltä-niättöniän^ haakshrikon, Tänaä osoittaa ainakin yhden tosiasian, e t t ä dol* l a r i s i t t e n k ä ä n ei lopullisesti ole kalit-kivolpav K i i n a n kommunistipuolueen Johtaja Mao Tse-tung ä s k e t t ä i n ^ o i , että koko "maailma on pian todistajana Eliinan Kuotnintangin taantumukselli' sen hallinnon nopeasta luhistumisesta". K i i n a n tapahtumilla o n suuri merki' tys kpkoimaailman politiikassa,- K i i ' nan kansan vapausarmeijan voitot lujittavat koko maailman räuhanrinta maa." On selvääkin, e t t ä kun 475 « i l Joonainen K i i n a n kansan - astuminen rauhan taistelijoiden rintamaan tuke toteutetuksirniin se tulee olemaan vakava; «st^^bnperiäiisteille uuden sodan aloittamisessa. Tästä s}rystll kaikki rauhaa rakastavat ihmiset toivovat mähdolllslnunan pibiaista lopullista vqittoa^Kiinan: kansan a i i e . ' — i r o t l . ' mmmm Hauskaa joulua kälkill lukijoille, ^ AnnJ. Sydämelliset kiitol Aino ja Aune, kun x :R:nä täyttäessäni 5i fiox49 Kun sttui^nii muistal OMAKSU tari",ku on suon venäl|(isl 8ia Ja n ksmimen kijan Oo taayäläJ hänhaU nolleen. rakkaus GORKIl man sut humaani Tätä kuuluisan "VAUTTUJÄ^i VAPAUS BVDBUBT i i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 7, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-12-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481207 |
Description
Title | 1948-12-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
r
-Mi 'm
Ä?tt 2. Tiistaina, jouluk. 7 p. — Tuesday, December 7
,71) «"^ Xndepeoaest; l«l»!r
of «Snnlsb Ctoadiaos. Es-
UlBbetf Sov. 6tb 1917. Autborlzea
fleeatid d a » mall by tbe Post
msbea ttolcc weeay: Tuesdays,
e»d Baturday» by VapauB
Jiafafög Coznpaiiy XUL, at 100^102
Sditona] 4>tace |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-07-02