1948-06-15-07 |
Previous | 7 of 29 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 8 Tiistaina, kesäkuun 15 p. —^ Tuesday, June 15 Iti l hi) S-KESÄINEN TERVEHDYS SUOMEEN! Long Lake Ontario (PostiosoTite: Rheault, via Sudbury, Ont.) Hanna ja Matti Poutanen Hanna ja Jussi Koski Arnold, Annie ja Vilho Vihuri Tili ja Vie Hänninen Anna ja Venni Viita Alma ja John Pulkkinen ja Edwin Alma ja Lauri Karjalainen Si/^rid ja Arthur Kangas Arthur Hänninen Ida ja Jussi Tuokko Hilma Ritari Anska Kukonlehto Secilia ja Arvo Ranta John Hoksel Maria ja Walpas Hänninen L. Jokimies Erkki Suitsi Helmi ja Reino Terävä Anna Purola iii' M iliB . i i i ÄÄfii II vpii Hifit KESÄISET TERVEHDYKSEMME SUOMEEN! 1 TOIVOTAMME ONNEA JA MENESTYSTÄ SUOMEN KANSALLE! AINO JA JUSSI MÄKILÄ SAIMA JA JACK RINTA JUSSI KAMPPI ALLI JA EINO TOSSAVAINEN EMIL OLKINUORA ROBERT, HILJA JA NIILO KORHONEN TEKLA JA VIC. SUOMELA JA PERHE AIMO, OLGA JA ARVO SALO Emil Salo Oeraldton Ontario pm 1 ^it^^ai. 1 I TERVEHDIMME OMAISIAMME JA TOVEREITAMME SUOMESSA! •Mr. ja mrs.VV; Jokimäki • ; ja perhe •Elsa ja Jalmari Santala ,!Ludviki Närvä . Tyyne j a Leo M a t son, Red'Rock, Ont. Yrjö Idman .Erkki Idman i;Martha ja Maikki Jalava 'Mary ja Jack Nevala Sofia ja August Määttä ' Liina ja Antti Ross "Mandi; ja John Mäki Olga Haaronen Sigrid. Martha ja Hj. Mäki Dennis, Olga ja Eero Rahkola NIPIGON Laimi ja Matti Maja . -Yrjö Niemi ja perhe Brian.Alma ja Willie Raittinen A r VO j a R u t h Myll y n ie m i ja perhe John Salo Rita. Seliina ja Wm. Ross Amalja ja John Nurkkala Elli ja Piiti Asunmaa Frank Ruoho ja perhe . T. M. Halme ja perho Mandi ja A. Kautto Elina ja Riku Linda. Hilma ja A. Autio Aino ja Jack Kauto CSJ-.n ediLstajakokons Torontossa v. 1934. ONTARIO tyk-set lll-tyivat kaikki v. 1911: perustettuun Canada.n Suomalaiseen Järjestöön, joka töimj scsiahdemokraat-tiscn puolueen: kielijaostona. Tämän järjestön toiminta oh alkuvuosina jatkuvaa nousua, osastot ja jäsenmäärä lisääntyivät ja sen toiminta laajeni. Mutta 20:nen • vuosisadari alussa voitti IWW:n nimellä Mn-dustnal Workers of the World) toimiva .syndJkalistmen liikc huomattavaa jalansijaa Yhdysvalloissa jä levisi sieltä myöskin Canadaan,. ollen voimakkaimmillaan taalla v. 1912— 15. Naina : vuo.sina kaytnn CSJ:ssä periaatteellinen .suuntataistelu syn-dikalisti- sen ja sosialidemokraattisen liikkeen kcskc.i. Joissakin, tapauk- ..si.ssa lama: taistelu muodo.stui hyvinkin kiihkeäksi Ja onnistuivat syn^ dikalistit s?n yhtsydessa valtaamaah CSJrltä ainakin yhden, toimintahuor nelston (Port Arthurissa, Ont.) Mutta ylei.scf.ti. voidaan sanoa CSJ:n selviytyneen tasta cniimm-jisesta vakavammasta periaatte.clli.scsla kokemuksestaan sisäisesti entista ehe-ampana ja vcimakkaampana. • Taman nousun yhteydessä muodostut Canadan suomalaisten keskuuteen kuitenkin- :jolt.ain syndikaUs-tisia ryhmiä, jotka toimivat IWW:n rekryyttijarjestoina tai /"kannatus-renkaina", kuten ne u.seammassa tapauksessa tunnettiin. Nama ryhmät toimivat alkuun joillakin palkoin hyvinkin vilkkaasti, saavuttaen huomattavaa . kannatusta -joukkojen keskuudessa,esiintyessään "vallan-kumoukS2lli. sen'.', teollisuusunionismm nimellä,:. Mutta .rWW:n ohjelma perustui • yksinomaan taloudelliseen toimintaan. Se ; halveksi kaikkea ?'poliIlkkaa": ja .varsinkin .parla-menltaarista-. toimintaa - työläisten taholta. Ja koska, sen toiminta ta-loudelli. sen- ; järjestäytymisen alallakin- muodostui kilpailevaksi, kak-. soisunionismiksi, avoimeksi taisteluksi kalkkia cntisia innoita ja mul-.J ta työläisten järjestöjä vastaan; mm Silla; Cl voinut .dia . tulevaisuutta. Alussa osoittamastaan ,mihtantti§uu-desta huolimatta alkoi se nopeasti kuihtua- ja. menetti . merkityksensä työläisten taistelu järjestönä. Ensimmai-sta maailmansotaa seuranneessa : työväestön -.vallankumouksellisten : ja oppDrtunisiistcn voimien jakautumisessa karsi rww lopullisen periaatteellisen . vararikkorLsa, asettuen kannattamaan, n. s. neljättä (syndikalistista.) kansainvahsta. Ja vallan- myöhemmin • C I O : n tultua näyttämölle'. ja ryiityessa järjestämään Yhdysvaltain ja Canadan pe-, rusteollisuuksien. tyolaisia, menetti-rww nopeasti sen vah-,-iisenkin 'merkityksen mika silla ;uniona viela oh, Mtitta-. mikään . järjestö, enempää kuin kukaan yksilökään, ei halua vapaaehtoisesti luopua- elämästään ja niin pidetään IWW:takin viela kemo-tekoisesti hengissä, vaikka se. jarjes-' tona on jo aikoja sitten, menettanyt-mcrkityksensa. Ontarion. j a . mahdollisesti m.v,oskin :British. ODlumtoiari metsakampilla on.: joitainv suomalaisia tyolaisia. jotka itsepintaisesti V1C-. la pitävät kiinni IWW:n jasenkorlis ta. Mutta- useimmat heistakmteke-' vai sen vain siksi, että,voivat;.siten kieltäytyä varsinaisen metsatyolais-ten union jäsenyydestä ja toimimasta' sima..-Ja aikoinaan niin militant-tiset syndikalustiset .ryhmät Cana-;. dan suomalai-sten keskuudessa ..ovat lakanneet toimima.sta yhtä lukuunottamatta, joka on pysytellyt: toiminnassa CSJärjestoIta aikoinaan' valtaamansa toimin tahuoneisr^' ton.turvis.sa. ollen-se nyt yksi taan-: tiimuk.sen: - tukipylväitä ..paikkakunnallaan. .Suomalaisten • .varsinainen: jakautuminen .toisilleen vastakkaisiin ryhmiin .alkoi , Canadassa kuitenkin vasta Suomen luokkasodan jälkeen. Kun • siirtolaisuus - Ganadaan. .alkoi uudelleen ensimmäisen, niaailmansor-dan; jälkeen ja Suomestakin .alkoi' virrata ;• Canadaan ;; siirtolaisia £;uu-'j remmassa inaarässa, oiivat- mima uu- j det- tulokkaat- hyvin kirjavaa- väkeä..! Valko-"sankar.i". jotka saksalaisten] -rinnalla oliv.-ii kunnostautuneet mustan:, taantujaftisv.aiian;. pysty itämisessä •Suomeen.:: ja,. :;sitä:; ,;seuranneissa i työläisten . teloituksissa, , saapuivat tänne -:' joko :: paetakseen - rikollisen ;omantuntQnsa: soimauksia -cjQs heillä 1 sellaista oli) tai sitten .pak9tti. talou-.V dellmen:' tilanne. hei;akin • etsimä.m muualta -leveamp^iaieipaa:- :Kamari oikeuksien puolesi?.;.:taisteiieista punakaartilaisista taasen monet jou- 1 tuivat pake.ne.maan- heihi» kotimaas- - j sa kohdistettua vainoa'j"a toiset saa- i täVämmän toi.meentulon itselleen ja :.perh3illeen. ,- - • , On selvää, etta nama ainskset. jotka vasta äskettäin olivat seisoneet ase kädessä vastakkaisilla puolilla, eivät - .sopeutuneet mitenkään . toimimaan yhdessä samoissa järjestöissä-. Eivätkä täällä aikaisemmin toimineet Järjestöt, seurakuntia , lukuunottamatta,, hyväksyneetkään valkoisia .sankareita ijäsenyyteensa, silla. Suomen luokkasota oli aiheuttanut j a kautumisen myöskin taalla aikaisemmin olleen suomalaisen väestön kesr , kuudessa.. Punakaartilaiset ja työväenliikkeelle myötämieliset tulok- • kaat yleensä liittyivät - melkein; p>olk-keufc. 5e; ta CSJ:n ja työalansa unioi-dcn Jäsenyyteen ija alkoivat itoimia nlhssä. Monet. het'ita ovat vieläkin a'-^tiivisia näiden Järjestöjen tolmin- •na.ssa. Valkoiset tulokkaat sensijaan huomasivat olon-sa taalla aluk.si tukalaksi, .silla juuri kukaan ei heitä halunnut seuraansa, vaan heiti vieroksuttiin kaikkialla. Jotkut heistä pyrkivät vaarilla nimillä ja todistuksilla OSJ:n ja.senyyteenkm. Näin jouduttiin Suomesta hiljan saapuneita tulokkaita kuulustelemaan, hei-; dan pyrkiessään CSJ: n jäsenyyteen ja osastojen yhteyteen muodostui n. s. ."tutkijakcmlteat", joiden tarpeellisuudesta tai. tarpee'. tomuudesta on myöhemmin puhuttu paljon, jokatapauksessa nämä komiteat muodostuivat ajan hengen vaatimuksesta ja JOS ne kaikissa tapauksissa eivat olleetkaan täysin tehtävänsä.:; tasolla, niin se ei muuta Itse pääasiaa niiden silloisesta tarpeellisuudesta. • Vähitellen nämä .; valkoiset tulokkaat kuitenkm löysivät taalla aikaisemmin olleiden keskuudevStakm joitain itselleen myötämielisiä aineksia. iHe keskittyivät omiin ryhmiinsä ja heidän toimestaan syntyivät sitten kansallLsseurat ja aseveljien hitot,-y. m.- ;. samanlai.?et • järjestöt en osun maata;', joita on vieläkin olemassa useampia.: . -Tosin:-ainoastaan hyvin harvat nusta ovat jatkuvasti toiminnassa. Useimmat niistä ovat välillä vuosikausia kokonaan toimettomina;, mutta voivat jossakin erikoistilanteessa herätä uudelleen toimintaan jok.sikin aikaa, kuten .esimerkiksi Suomen talvisodan aikana tapahtui. ,Nama järjestöt ovat ama avolr mesti taistelleet' CSJ:a ja kaikkea edistysmielistä liikettä vastaan. : - Kapitalismin kriisin kärjistyessä ja taantumuksen nostaessa uhkaavana paataan v.: 1930, jouduttiin CSJissa kaymaan toinen huomattavampi suuntataistelu, taistelu oikeis-tovaaraa, fvastaan. • Vapaus-lehden. toimitukseen ja. joihinkin muihin CSJ :n järtjestoorgaaneihein oli vuosien kuluessa päässyt sijoittautumaan joitain opportunistisia aineksia,. henkilöltä, jotka jo aikaisemmalla toiminnallaan Suomessa olivat osoittautuneet oikeisto-opportunisteiksi, jotka olivat kulkeutuneet vasemmisj toliikkeeseen väin. ajan virtauksen !-mukana ja joidenkin; teknillisten i avujensa perusteella oliyat päässeet ' a.semiinsa. Nämä ainekset vastus- ! tivat sitä käänteentekoa.. mitä silloi-i nen tilanne vaati kaikilta .työläisten 'järjestöiltä, joukkojen vetämiseksi I välittömästi ja tarmokkaasti taiste-i luun uhkaavaa taantumusta vastaan I ja työtätekevien elinehtojen puoles- ; ta. Mutta kun tilanne perusteelli- 1 sen keskustelun tuloksena selvisi jä- I senistölle.,niin koko CSJtn jäsenistö ; .lousl päättäväkin • taisteluun näitä I opportunistisia aineksia vastaan : ja vapautti järjestön heistä.. Kuten myöhemmin selvisi ei näiden oppor-i tuni.stlen tarkoituksena ollut; vair i järjestön toiminnan jarruttamlneri. j vaan koko järjestön ja sen sanoma- Mehden valtaaminen.-,,- i Jäsenistön päättävällä toiminnalla CSJ vapautui näist/i opportimisteis-; i -tä. Joita sellaisenaan ei ;ollut montaa, i rhutta näiden kellokkaiden mukana I meni myöskin jonkunyerran . järjes- 1 tön horjuvampaa. rivijäsenlstöä ja i keräämällä ympärilleen llsaä joukko-i ja vähemmän ; luokkatletpislsta p l l - i feis'ä onnistuivat he mucdostamaan ! useampia johtonsa, alaisia ryhmiä eri f puolille .maata ja perustamaan, leh- ! den ("Vapaa Sana"), joka. eläd ki- I tuuttaa vieläkin. -Ja tämä- repeämä i ei rajoittunut yksinomaan OSJtöön, ! vaan ulottui se myöskin: suomalaisten I osuustoimintaan. Tässä taistelussa i onnistuivat nämä' oikeistolaiset .valtaamaan yhden . osuusliikkeen (Budr buryssa, Ont.)v joka- kuitenkin:: ajautui vararikkoon pian heidän käsiinsä jouduttuaan, vaikka se aikaisemmin oli veiTättaln hyväUä pohjalla. Kahdella • muulla .paikkakunnalla rTimmin-sLssä ja myöhemmin Port Arthurissa) he perustivat kilpailevat o.^uusliikkeet. jotka ovat toiminnas- .sa- vieläkin rinnan edistysmielisten osuUslilKkeiden :kanssa..; Tultuaan heitetyksi ulos OSJ: std väittivät nämä -renegaatit: aluksi olevansa ainoita oikeita kommunisr teja : Canadan, suomalaisten keskuudessa. Mutta he ovat: sen jälkeen monasti nämä väitteensä,- haikeasti katuneet, pjTtaen moneen kertaan lehdessään anteeksi sitä syntiään, että he kerran elämässään, hairahtui-; Vat kommunistisen puolueen jäse-nyyt; een. Tällä, kertaa he; sanovat kannattavansa CCPtää. (Co-operati-ve eommonwealth Federation, jpnkä ohjelma vastaa suunnilleen Britannian Työväenpuolueen ohjelmaa), mutta ei sekään, ole heille aina ollut riittävän taantumuksellinen; Heidän- suoranaisessa kontrollis^: saan olevien ryhmien toiminnalla ei sellaisenaan ole suurtakaan ;järjestöllistä merkitystä, sillä niitä ei:.;ole montaa ja nekin ovat useimmat hyvin heikkoja.. Mutta heillä on irral- TERVEHDYKSEMME entisten kotipaikkojemme^ kaikille demokratian ystäville! Hilma ja Henry Kulmala;. Kalle Pellinen Johan Saarimäki Siiri ja Emil Autiomäki Vilma ja Väinö Niskanen Roy. Anni ja M. AViitasalo. Yrjö Wiitasalo Hilda ja Charles Heino Hanna ja J. A. Heinonen Aino Nieminen Alma ja Alexanteri Ojala Ida ja Eino Muhonen Ida ja Alex Milling Hanna ja Evert Perälä SAULT STE mRIE Aili ja Emil Rakkola John Konka Alvin, Jenny ja Eino Mäki Alfred, Hilja ja Lauri ..- E. Wuori Annija Armas Lindberg . Hilja ja Evert Erkkilä Eila. Aino ja Jack Mäki Onni. Hilda ja William Rajala Elli ja Oiva Inberg • Ilona ja Unto Torttila Sofia ja Anton Ranta Jenny j a \Yiiliam Kangas ONTARIO lisiä kannattajia eri puolilla,: jotka tilaavat heidän lehteäan ja antavat heille kannatuksensa. Heidän korkeimpana ; elämänkutsumuksenaan on taistelu CSJ:a, "kommunismia", Neuvostoliittoa -ja yleensä kaikkea edistysmielistä liikettä. vastaan ja . yhdessä muiden taantumuksellisten ryhmien kanssa he muodostavat melkoisen jarrun edistysmieliselle Järjestötoiminnalle Canadan suomalaisten kes-kuudessa. Taistelussa CSJ:a vastaan he ovat valmiit yhteistoimintaan kenen kans sa tahansa. Suomen talvisodan aikana he onnistuivatkin Canadan valtaluo-kan; päivälehdistön ja radion myötävaikutuksella rakentamaan CSJta vastaan yhteusrintaman, johon kuuluivat kalkkr suomalaiset • järjestöt, r3'hmat^ seurakunnat ja lahkot joiden tarkDitukseria' oh GSJrn valtaaminen taantumuksen käsiin. Mut-: ta kaikesta siit^ä parjaus- ja likatul-vasta huolimatta, jonka hs syytivät CSJ:ä vastaan, epäonnistuivat ,he tässä yrityksessään, paitsi, että heidän hyökkäyksensä todennäköisesti osaltaan. . vaikuiu siihen, että CSJ-vähan myöhemmin julistettiin hallituksen toimesta/" laittomaksi järjestöksi ja sai toimintaoikeutensa uudelleen vasta neljättä vuotta jatkuneen kamppailun jälkeen. ; Taman talvisodan t aikaisen menestyksen innoittamina ovat nämä renegaatit useampaan kertaan jTittäneet rakentaa yhtenäistä kommunismia: vastaista järjestöä talstelemann ensikädessä CSJ: ä vastaan, kuitenkaan sima tahan; mennessä onnistumatta. Tosin heillä-,on tälläkin kertaa "KansanvalJan Lutto", jonka he sanovat -edustavan, sosialidemokraattisia periaatteita Jä ihanteita. Tämä "LiittoV on importserattu viimeista "i":n pilkkua myöten: Yhdysvalloista ja siitä ei. ole- täällä todellisuudessa, olemassa muuta kuin: nimi paperilla. Tuleeko se tilla. kertaa kasvamaan, sen tulevaisuus osoittaa.- Jokatapauksessa CSJ on kestänyt kaikki taantumuksen tähänastiset hyökkäykset ja Canadan .suomalaisten ;vanhimpana ja ainoana todella maatakäslttävänä järjestönä sillä ;on mahdollisuudet olla: myöskin, viimeinen järjestö mitä suomalaiset Canadassa tarvitsevat . Suomalainen väestö vähenee Canadassa vuosi vuodelta Ottawa. — Canadan tilastollisen toimiston vaenlaskujen yhteydessä •keräämät tiedot osoittavat tämän maan suomalaisperuisen väestön vähentyneen vuosien loai ja 194;! välisenä aikana kaikkiaan 2,302 hengellä. Syjma tahan suomalaisperuisen va-, eston vähenemiseen on se siirtolaisuuden keskeytyminen mika johti edellisen vuosikymmenen aikana Canadan suomalaisen väestön lukumaa-ran kaksinkertaistumiseen kun se kohosi 21,494 hengestä vuoden 1921 vaenlaskun aikana 43,885 . henkeen vuonna 1931 räenlaskussa. . Koska siirtolaisuus .Suomesta on yhä edelleenkin keskeykystilassa, jatkuu tämän maan suomalaisperuisen väestön Vähentyminen yha edelleenkin . sillä vanhempaa väestöäkuolee nopeammassa ; /tahdissa ; kuin; uutta £.yntyy tilalle."' .Toisaalla; voidaan to-- deta, että kaiken todennäköisyyden mukaan menettää Canada suomalais-peraiisia asukkaitaan, myöskin :sen takia, ;cttä täältä; ;;silrtyy-- hiukan ; enemmän suomalaisia Suomeen kuin Suomesta saadaan ;Canadaan täällä ; olevien- sukulaisia - ja muita poikkeiosasemassa olevia henkilöiä. Tärkeänä seikkana Canadan suomalaisperuisen ; :väestön vähentymi-, seen nähden -pidetään. sitä tosiasiaa, että, tämän riiaan suomalaisen •väestön miesten '.eriemmyyden johdosta oli noin viisituhatta miestä - tuomittu (vuoden '1941 vaenlaskun perusteella) elämään yksinäisinä; ja kun he kuolevat: ei heidän kohdaltaan:.jää. perillisiä, jatkamaan ja lisäämään: Canadan ; suomalaisperuista :väestöä; , •;: .., Canadassa • oli suomalaista väestöä eri vaenlaskujen aikoina seuraavasti: 1901 ; 2.502 henkeä, 1911 15,497 .1931 21,494 1931 43,885 i. 1941 ...41583 V Suomalaisiksi on. laskettu; ne-maan asukkaat, joiden Isä tai äiti ovat suomalaisia. kesäinen tervehdys Suomeen! Olga ja John Lievonen Saima ja Gideon Norman Hilja ja John Rajala ja Pentti Maiachewan TERVEHDYKSEMME sakalaiatte, ystämlle ja tovereille SUOMESSA! John Niemisen iierhe : Box 715, Rouyn, Que. Mr. ja Mrs. J. Nissilä Georgie ja Hilda Pajan Mari Korhonen Oiva Salosen: perhe Sulo Konnu Vilma ja V. Koivu Mr. ja Mrs. A. Rajala Gunnar Tammi Emil Salosen perhe . Mary Karppi T. Salminen ja lapset William Takala Vili Mäntynen ; O. Sikalan perhe Tertt» ja Yrjö Harma Väänänen Isac Ketola ROUYN QUEBE TERVEHDYKSEMME kaikille demokratian ystäville Suomessa! Tyynö' ja Toivo Järvi Eini ja Olavi Tuomi; ja lapset Antti Pitkänen . Senja ja Ivar.Salminen ja ; Raymond Esko, Aili ja N. Saranpää Li S. O., I., ja I. Väänänen . Ivar Koski - Mrs. Ulla Pursiainen . •Mr. ja Mrs. Vämö Pasanen Mrs. Hilma :Vaananen Aino ja Ville Kainulainen ja •perhe Matti Sammalisto Aarne Suni Veikko Pursiainen .; E; Haara ja perhe Mr. ja Mrs.. Helkki Frii Peter Pitkänen ja perhe Mr. - Hjalmar! Väänänen K. Taskinen ja perhe ; Aino ia J . Jäntti A. Nyby V. Husu Onni Mäkelä W. Pakka Anne, Hilma ja N. Hietapakka Allan; Venla ja A. Hietapakka TARMOLA JA PIKE LAKE Postiosoite: Stepstone, P.O.. Ont.. Canada * * * * * TERVEHDIMME kaikkia^ p^^ demokraattisemman Suomen rakentajia VÄINÖ LINDQVIST EMIL MÄNTYLÄ' ULJAS JACK T. JA W. KIMPISALO ARVI RINTA August Pajala Sam Mattila Matti Koivula Yrjö Koskela K. Mäki Emil Hänninen Arvi Pakkala ARVI UKKONEN , Kusti Erikoinen John Varis TANEL PARTANEN Nestor Koski CAMP 14 HANSEN, * * * * *
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 15, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-06-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480615 |
Description
Title | 1948-06-15-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivu 8 Tiistaina, kesäkuun 15 p. —^ Tuesday, June 15 Iti l hi) S-KESÄINEN TERVEHDYS SUOMEEN! Long Lake Ontario (PostiosoTite: Rheault, via Sudbury, Ont.) Hanna ja Matti Poutanen Hanna ja Jussi Koski Arnold, Annie ja Vilho Vihuri Tili ja Vie Hänninen Anna ja Venni Viita Alma ja John Pulkkinen ja Edwin Alma ja Lauri Karjalainen Si/^rid ja Arthur Kangas Arthur Hänninen Ida ja Jussi Tuokko Hilma Ritari Anska Kukonlehto Secilia ja Arvo Ranta John Hoksel Maria ja Walpas Hänninen L. Jokimies Erkki Suitsi Helmi ja Reino Terävä Anna Purola iii' M iliB . i i i ÄÄfii II vpii Hifit KESÄISET TERVEHDYKSEMME SUOMEEN! 1 TOIVOTAMME ONNEA JA MENESTYSTÄ SUOMEN KANSALLE! AINO JA JUSSI MÄKILÄ SAIMA JA JACK RINTA JUSSI KAMPPI ALLI JA EINO TOSSAVAINEN EMIL OLKINUORA ROBERT, HILJA JA NIILO KORHONEN TEKLA JA VIC. SUOMELA JA PERHE AIMO, OLGA JA ARVO SALO Emil Salo Oeraldton Ontario pm 1 ^it^^ai. 1 I TERVEHDIMME OMAISIAMME JA TOVEREITAMME SUOMESSA! •Mr. ja mrs.VV; Jokimäki • ; ja perhe •Elsa ja Jalmari Santala ,!Ludviki Närvä . Tyyne j a Leo M a t son, Red'Rock, Ont. Yrjö Idman .Erkki Idman i;Martha ja Maikki Jalava 'Mary ja Jack Nevala Sofia ja August Määttä ' Liina ja Antti Ross "Mandi; ja John Mäki Olga Haaronen Sigrid. Martha ja Hj. Mäki Dennis, Olga ja Eero Rahkola NIPIGON Laimi ja Matti Maja . -Yrjö Niemi ja perhe Brian.Alma ja Willie Raittinen A r VO j a R u t h Myll y n ie m i ja perhe John Salo Rita. Seliina ja Wm. Ross Amalja ja John Nurkkala Elli ja Piiti Asunmaa Frank Ruoho ja perhe . T. M. Halme ja perho Mandi ja A. Kautto Elina ja Riku Linda. Hilma ja A. Autio Aino ja Jack Kauto CSJ-.n ediLstajakokons Torontossa v. 1934. ONTARIO tyk-set lll-tyivat kaikki v. 1911: perustettuun Canada.n Suomalaiseen Järjestöön, joka töimj scsiahdemokraat-tiscn puolueen: kielijaostona. Tämän järjestön toiminta oh alkuvuosina jatkuvaa nousua, osastot ja jäsenmäärä lisääntyivät ja sen toiminta laajeni. Mutta 20:nen • vuosisadari alussa voitti IWW:n nimellä Mn-dustnal Workers of the World) toimiva .syndJkalistmen liikc huomattavaa jalansijaa Yhdysvalloissa jä levisi sieltä myöskin Canadaan,. ollen voimakkaimmillaan taalla v. 1912— 15. Naina : vuo.sina kaytnn CSJ:ssä periaatteellinen .suuntataistelu syn-dikalisti- sen ja sosialidemokraattisen liikkeen kcskc.i. Joissakin, tapauk- ..si.ssa lama: taistelu muodo.stui hyvinkin kiihkeäksi Ja onnistuivat syn^ dikalistit s?n yhtsydessa valtaamaah CSJrltä ainakin yhden, toimintahuor nelston (Port Arthurissa, Ont.) Mutta ylei.scf.ti. voidaan sanoa CSJ:n selviytyneen tasta cniimm-jisesta vakavammasta periaatte.clli.scsla kokemuksestaan sisäisesti entista ehe-ampana ja vcimakkaampana. • Taman nousun yhteydessä muodostut Canadan suomalaisten keskuuteen kuitenkin- :jolt.ain syndikaUs-tisia ryhmiä, jotka toimivat IWW:n rekryyttijarjestoina tai /"kannatus-renkaina", kuten ne u.seammassa tapauksessa tunnettiin. Nama ryhmät toimivat alkuun joillakin palkoin hyvinkin vilkkaasti, saavuttaen huomattavaa . kannatusta -joukkojen keskuudessa,esiintyessään "vallan-kumoukS2lli. sen'.', teollisuusunionismm nimellä,:. Mutta .rWW:n ohjelma perustui • yksinomaan taloudelliseen toimintaan. Se ; halveksi kaikkea ?'poliIlkkaa": ja .varsinkin .parla-menltaarista-. toimintaa - työläisten taholta. Ja koska, sen toiminta ta-loudelli. sen- ; järjestäytymisen alallakin- muodostui kilpailevaksi, kak-. soisunionismiksi, avoimeksi taisteluksi kalkkia cntisia innoita ja mul-.J ta työläisten järjestöjä vastaan; mm Silla; Cl voinut .dia . tulevaisuutta. Alussa osoittamastaan ,mihtantti§uu-desta huolimatta alkoi se nopeasti kuihtua- ja. menetti . merkityksensä työläisten taistelu järjestönä. Ensimmai-sta maailmansotaa seuranneessa : työväestön -.vallankumouksellisten : ja oppDrtunisiistcn voimien jakautumisessa karsi rww lopullisen periaatteellisen . vararikkorLsa, asettuen kannattamaan, n. s. neljättä (syndikalistista.) kansainvahsta. Ja vallan- myöhemmin • C I O : n tultua näyttämölle'. ja ryiityessa järjestämään Yhdysvaltain ja Canadan pe-, rusteollisuuksien. tyolaisia, menetti-rww nopeasti sen vah-,-iisenkin 'merkityksen mika silla ;uniona viela oh, Mtitta-. mikään . järjestö, enempää kuin kukaan yksilökään, ei halua vapaaehtoisesti luopua- elämästään ja niin pidetään IWW:takin viela kemo-tekoisesti hengissä, vaikka se. jarjes-' tona on jo aikoja sitten, menettanyt-mcrkityksensa. Ontarion. j a . mahdollisesti m.v,oskin :British. ODlumtoiari metsakampilla on.: joitainv suomalaisia tyolaisia. jotka itsepintaisesti V1C-. la pitävät kiinni IWW:n jasenkorlis ta. Mutta- useimmat heistakmteke-' vai sen vain siksi, että,voivat;.siten kieltäytyä varsinaisen metsatyolais-ten union jäsenyydestä ja toimimasta' sima..-Ja aikoinaan niin militant-tiset syndikalustiset .ryhmät Cana-;. dan suomalai-sten keskuudessa ..ovat lakanneet toimima.sta yhtä lukuunottamatta, joka on pysytellyt: toiminnassa CSJärjestoIta aikoinaan' valtaamansa toimin tahuoneisr^' ton.turvis.sa. ollen-se nyt yksi taan-: tiimuk.sen: - tukipylväitä ..paikkakunnallaan. .Suomalaisten • .varsinainen: jakautuminen .toisilleen vastakkaisiin ryhmiin .alkoi , Canadassa kuitenkin vasta Suomen luokkasodan jälkeen. Kun • siirtolaisuus - Ganadaan. .alkoi uudelleen ensimmäisen, niaailmansor-dan; jälkeen ja Suomestakin .alkoi' virrata ;• Canadaan ;; siirtolaisia £;uu-'j remmassa inaarässa, oiivat- mima uu- j det- tulokkaat- hyvin kirjavaa- väkeä..! Valko-"sankar.i". jotka saksalaisten] -rinnalla oliv.-ii kunnostautuneet mustan:, taantujaftisv.aiian;. pysty itämisessä •Suomeen.:: ja,. :;sitä:; ,;seuranneissa i työläisten . teloituksissa, , saapuivat tänne -:' joko :: paetakseen - rikollisen ;omantuntQnsa: soimauksia -cjQs heillä 1 sellaista oli) tai sitten .pak9tti. talou-.V dellmen:' tilanne. hei;akin • etsimä.m muualta -leveamp^iaieipaa:- :Kamari oikeuksien puolesi?.;.:taisteiieista punakaartilaisista taasen monet jou- 1 tuivat pake.ne.maan- heihi» kotimaas- - j sa kohdistettua vainoa'j"a toiset saa- i täVämmän toi.meentulon itselleen ja :.perh3illeen. ,- - • , On selvää, etta nama ainskset. jotka vasta äskettäin olivat seisoneet ase kädessä vastakkaisilla puolilla, eivät - .sopeutuneet mitenkään . toimimaan yhdessä samoissa järjestöissä-. Eivätkä täällä aikaisemmin toimineet Järjestöt, seurakuntia , lukuunottamatta,, hyväksyneetkään valkoisia .sankareita ijäsenyyteensa, silla. Suomen luokkasota oli aiheuttanut j a kautumisen myöskin taalla aikaisemmin olleen suomalaisen väestön kesr , kuudessa.. Punakaartilaiset ja työväenliikkeelle myötämieliset tulok- • kaat yleensä liittyivät - melkein; p>olk-keufc. 5e; ta CSJ:n ja työalansa unioi-dcn Jäsenyyteen ija alkoivat itoimia nlhssä. Monet. het'ita ovat vieläkin a'-^tiivisia näiden Järjestöjen tolmin- •na.ssa. Valkoiset tulokkaat sensijaan huomasivat olon-sa taalla aluk.si tukalaksi, .silla juuri kukaan ei heitä halunnut seuraansa, vaan heiti vieroksuttiin kaikkialla. Jotkut heistä pyrkivät vaarilla nimillä ja todistuksilla OSJ:n ja.senyyteenkm. Näin jouduttiin Suomesta hiljan saapuneita tulokkaita kuulustelemaan, hei-; dan pyrkiessään CSJ: n jäsenyyteen ja osastojen yhteyteen muodostui n. s. ."tutkijakcmlteat", joiden tarpeellisuudesta tai. tarpee'. tomuudesta on myöhemmin puhuttu paljon, jokatapauksessa nämä komiteat muodostuivat ajan hengen vaatimuksesta ja JOS ne kaikissa tapauksissa eivat olleetkaan täysin tehtävänsä.:; tasolla, niin se ei muuta Itse pääasiaa niiden silloisesta tarpeellisuudesta. • Vähitellen nämä .; valkoiset tulokkaat kuitenkm löysivät taalla aikaisemmin olleiden keskuudevStakm joitain itselleen myötämielisiä aineksia. iHe keskittyivät omiin ryhmiinsä ja heidän toimestaan syntyivät sitten kansallLsseurat ja aseveljien hitot,-y. m.- ;. samanlai.?et • järjestöt en osun maata;', joita on vieläkin olemassa useampia.: . -Tosin:-ainoastaan hyvin harvat nusta ovat jatkuvasti toiminnassa. Useimmat niistä ovat välillä vuosikausia kokonaan toimettomina;, mutta voivat jossakin erikoistilanteessa herätä uudelleen toimintaan jok.sikin aikaa, kuten .esimerkiksi Suomen talvisodan aikana tapahtui. ,Nama järjestöt ovat ama avolr mesti taistelleet' CSJ:a ja kaikkea edistysmielistä liikettä vastaan. : - Kapitalismin kriisin kärjistyessä ja taantumuksen nostaessa uhkaavana paataan v.: 1930, jouduttiin CSJissa kaymaan toinen huomattavampi suuntataistelu, taistelu oikeis-tovaaraa, fvastaan. • Vapaus-lehden. toimitukseen ja. joihinkin muihin CSJ :n järtjestoorgaaneihein oli vuosien kuluessa päässyt sijoittautumaan joitain opportunistisia aineksia,. henkilöltä, jotka jo aikaisemmalla toiminnallaan Suomessa olivat osoittautuneet oikeisto-opportunisteiksi, jotka olivat kulkeutuneet vasemmisj toliikkeeseen väin. ajan virtauksen !-mukana ja joidenkin; teknillisten i avujensa perusteella oliyat päässeet ' a.semiinsa. Nämä ainekset vastus- ! tivat sitä käänteentekoa.. mitä silloi-i nen tilanne vaati kaikilta .työläisten 'järjestöiltä, joukkojen vetämiseksi I välittömästi ja tarmokkaasti taiste-i luun uhkaavaa taantumusta vastaan I ja työtätekevien elinehtojen puoles- ; ta. Mutta kun tilanne perusteelli- 1 sen keskustelun tuloksena selvisi jä- I senistölle.,niin koko CSJtn jäsenistö ; .lousl päättäväkin • taisteluun näitä I opportunistisia aineksia vastaan : ja vapautti järjestön heistä.. Kuten myöhemmin selvisi ei näiden oppor-i tuni.stlen tarkoituksena ollut; vair i järjestön toiminnan jarruttamlneri. j vaan koko järjestön ja sen sanoma- Mehden valtaaminen.-,,- i Jäsenistön päättävällä toiminnalla CSJ vapautui näist/i opportimisteis-; i -tä. Joita sellaisenaan ei ;ollut montaa, i rhutta näiden kellokkaiden mukana I meni myöskin jonkunyerran . järjes- 1 tön horjuvampaa. rivijäsenlstöä ja i keräämällä ympärilleen llsaä joukko-i ja vähemmän ; luokkatletpislsta p l l - i feis'ä onnistuivat he mucdostamaan ! useampia johtonsa, alaisia ryhmiä eri f puolille .maata ja perustamaan, leh- ! den ("Vapaa Sana"), joka. eläd ki- I tuuttaa vieläkin. -Ja tämä- repeämä i ei rajoittunut yksinomaan OSJtöön, ! vaan ulottui se myöskin: suomalaisten I osuustoimintaan. Tässä taistelussa i onnistuivat nämä' oikeistolaiset .valtaamaan yhden . osuusliikkeen (Budr buryssa, Ont.)v joka- kuitenkin:: ajautui vararikkoon pian heidän käsiinsä jouduttuaan, vaikka se aikaisemmin oli veiTättaln hyväUä pohjalla. Kahdella • muulla .paikkakunnalla rTimmin-sLssä ja myöhemmin Port Arthurissa) he perustivat kilpailevat o.^uusliikkeet. jotka ovat toiminnas- .sa- vieläkin rinnan edistysmielisten osuUslilKkeiden :kanssa..; Tultuaan heitetyksi ulos OSJ: std väittivät nämä -renegaatit: aluksi olevansa ainoita oikeita kommunisr teja : Canadan, suomalaisten keskuudessa. Mutta he ovat: sen jälkeen monasti nämä väitteensä,- haikeasti katuneet, pjTtaen moneen kertaan lehdessään anteeksi sitä syntiään, että he kerran elämässään, hairahtui-; Vat kommunistisen puolueen jäse-nyyt; een. Tällä, kertaa he; sanovat kannattavansa CCPtää. (Co-operati-ve eommonwealth Federation, jpnkä ohjelma vastaa suunnilleen Britannian Työväenpuolueen ohjelmaa), mutta ei sekään, ole heille aina ollut riittävän taantumuksellinen; Heidän- suoranaisessa kontrollis^: saan olevien ryhmien toiminnalla ei sellaisenaan ole suurtakaan ;järjestöllistä merkitystä, sillä niitä ei:.;ole montaa ja nekin ovat useimmat hyvin heikkoja.. Mutta heillä on irral- TERVEHDYKSEMME entisten kotipaikkojemme^ kaikille demokratian ystäville! Hilma ja Henry Kulmala;. Kalle Pellinen Johan Saarimäki Siiri ja Emil Autiomäki Vilma ja Väinö Niskanen Roy. Anni ja M. AViitasalo. Yrjö Wiitasalo Hilda ja Charles Heino Hanna ja J. A. Heinonen Aino Nieminen Alma ja Alexanteri Ojala Ida ja Eino Muhonen Ida ja Alex Milling Hanna ja Evert Perälä SAULT STE mRIE Aili ja Emil Rakkola John Konka Alvin, Jenny ja Eino Mäki Alfred, Hilja ja Lauri ..- E. Wuori Annija Armas Lindberg . Hilja ja Evert Erkkilä Eila. Aino ja Jack Mäki Onni. Hilda ja William Rajala Elli ja Oiva Inberg • Ilona ja Unto Torttila Sofia ja Anton Ranta Jenny j a \Yiiliam Kangas ONTARIO lisiä kannattajia eri puolilla,: jotka tilaavat heidän lehteäan ja antavat heille kannatuksensa. Heidän korkeimpana ; elämänkutsumuksenaan on taistelu CSJ:a, "kommunismia", Neuvostoliittoa -ja yleensä kaikkea edistysmielistä liikettä. vastaan ja . yhdessä muiden taantumuksellisten ryhmien kanssa he muodostavat melkoisen jarrun edistysmieliselle Järjestötoiminnalle Canadan suomalaisten kes-kuudessa. Taistelussa CSJ:a vastaan he ovat valmiit yhteistoimintaan kenen kans sa tahansa. Suomen talvisodan aikana he onnistuivatkin Canadan valtaluo-kan; päivälehdistön ja radion myötävaikutuksella rakentamaan CSJta vastaan yhteusrintaman, johon kuuluivat kalkkr suomalaiset • järjestöt, r3'hmat^ seurakunnat ja lahkot joiden tarkDitukseria' oh GSJrn valtaaminen taantumuksen käsiin. Mut-: ta kaikesta siit^ä parjaus- ja likatul-vasta huolimatta, jonka hs syytivät CSJ:ä vastaan, epäonnistuivat ,he tässä yrityksessään, paitsi, että heidän hyökkäyksensä todennäköisesti osaltaan. . vaikuiu siihen, että CSJ-vähan myöhemmin julistettiin hallituksen toimesta/" laittomaksi järjestöksi ja sai toimintaoikeutensa uudelleen vasta neljättä vuotta jatkuneen kamppailun jälkeen. ; Taman talvisodan t aikaisen menestyksen innoittamina ovat nämä renegaatit useampaan kertaan jTittäneet rakentaa yhtenäistä kommunismia: vastaista järjestöä talstelemann ensikädessä CSJ: ä vastaan, kuitenkaan sima tahan; mennessä onnistumatta. Tosin heillä-,on tälläkin kertaa "KansanvalJan Lutto", jonka he sanovat -edustavan, sosialidemokraattisia periaatteita Jä ihanteita. Tämä "LiittoV on importserattu viimeista "i":n pilkkua myöten: Yhdysvalloista ja siitä ei. ole- täällä todellisuudessa, olemassa muuta kuin: nimi paperilla. Tuleeko se tilla. kertaa kasvamaan, sen tulevaisuus osoittaa.- Jokatapauksessa CSJ on kestänyt kaikki taantumuksen tähänastiset hyökkäykset ja Canadan .suomalaisten ;vanhimpana ja ainoana todella maatakäslttävänä järjestönä sillä ;on mahdollisuudet olla: myöskin, viimeinen järjestö mitä suomalaiset Canadassa tarvitsevat . Suomalainen väestö vähenee Canadassa vuosi vuodelta Ottawa. — Canadan tilastollisen toimiston vaenlaskujen yhteydessä •keräämät tiedot osoittavat tämän maan suomalaisperuisen väestön vähentyneen vuosien loai ja 194;! välisenä aikana kaikkiaan 2,302 hengellä. Syjma tahan suomalaisperuisen va-, eston vähenemiseen on se siirtolaisuuden keskeytyminen mika johti edellisen vuosikymmenen aikana Canadan suomalaisen väestön lukumaa-ran kaksinkertaistumiseen kun se kohosi 21,494 hengestä vuoden 1921 vaenlaskun aikana 43,885 . henkeen vuonna 1931 räenlaskussa. . Koska siirtolaisuus .Suomesta on yhä edelleenkin keskeykystilassa, jatkuu tämän maan suomalaisperuisen väestön Vähentyminen yha edelleenkin . sillä vanhempaa väestöäkuolee nopeammassa ; /tahdissa ; kuin; uutta £.yntyy tilalle."' .Toisaalla; voidaan to-- deta, että kaiken todennäköisyyden mukaan menettää Canada suomalais-peraiisia asukkaitaan, myöskin :sen takia, ;cttä täältä; ;;silrtyy-- hiukan ; enemmän suomalaisia Suomeen kuin Suomesta saadaan ;Canadaan täällä ; olevien- sukulaisia - ja muita poikkeiosasemassa olevia henkilöiä. Tärkeänä seikkana Canadan suomalaisperuisen ; :väestön vähentymi-, seen nähden -pidetään. sitä tosiasiaa, että, tämän riiaan suomalaisen •väestön miesten '.eriemmyyden johdosta oli noin viisituhatta miestä - tuomittu (vuoden '1941 vaenlaskun perusteella) elämään yksinäisinä; ja kun he kuolevat: ei heidän kohdaltaan:.jää. perillisiä, jatkamaan ja lisäämään: Canadan ; suomalaisperuista :väestöä; , •;: .., Canadassa • oli suomalaista väestöä eri vaenlaskujen aikoina seuraavasti: 1901 ; 2.502 henkeä, 1911 15,497 .1931 21,494 1931 43,885 i. 1941 ...41583 V Suomalaisiksi on. laskettu; ne-maan asukkaat, joiden Isä tai äiti ovat suomalaisia. kesäinen tervehdys Suomeen! Olga ja John Lievonen Saima ja Gideon Norman Hilja ja John Rajala ja Pentti Maiachewan TERVEHDYKSEMME sakalaiatte, ystämlle ja tovereille SUOMESSA! John Niemisen iierhe : Box 715, Rouyn, Que. Mr. ja Mrs. J. Nissilä Georgie ja Hilda Pajan Mari Korhonen Oiva Salosen: perhe Sulo Konnu Vilma ja V. Koivu Mr. ja Mrs. A. Rajala Gunnar Tammi Emil Salosen perhe . Mary Karppi T. Salminen ja lapset William Takala Vili Mäntynen ; O. Sikalan perhe Tertt» ja Yrjö Harma Väänänen Isac Ketola ROUYN QUEBE TERVEHDYKSEMME kaikille demokratian ystäville Suomessa! Tyynö' ja Toivo Järvi Eini ja Olavi Tuomi; ja lapset Antti Pitkänen . Senja ja Ivar.Salminen ja ; Raymond Esko, Aili ja N. Saranpää Li S. O., I., ja I. Väänänen . Ivar Koski - Mrs. Ulla Pursiainen . •Mr. ja Mrs. Vämö Pasanen Mrs. Hilma :Vaananen Aino ja Ville Kainulainen ja •perhe Matti Sammalisto Aarne Suni Veikko Pursiainen .; E; Haara ja perhe Mr. ja Mrs.. Helkki Frii Peter Pitkänen ja perhe Mr. - Hjalmar! Väänänen K. Taskinen ja perhe ; Aino ia J . Jäntti A. Nyby V. Husu Onni Mäkelä W. Pakka Anne, Hilma ja N. Hietapakka Allan; Venla ja A. Hietapakka TARMOLA JA PIKE LAKE Postiosoite: Stepstone, P.O.. Ont.. Canada * * * * * TERVEHDIMME kaikkia^ p^^ demokraattisemman Suomen rakentajia VÄINÖ LINDQVIST EMIL MÄNTYLÄ' ULJAS JACK T. JA W. KIMPISALO ARVI RINTA August Pajala Sam Mattila Matti Koivula Yrjö Koskela K. Mäki Emil Hänninen Arvi Pakkala ARVI UKKONEN , Kusti Erikoinen John Varis TANEL PARTANEN Nestor Koski CAMP 14 HANSEN, * * * * * |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-06-15-07