1948-06-15-02 |
Previous | 2 of 29 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
: - f i Sivu % 1 mi. mmm PHiifif ' "ItUBEBTT) — Ibdepehdeht Labdr Organ of Pfiml«h Canadiins. Ea- Ubllshed Sov. 6th 1917. Authorfz«J aa second class mail by the - Post Office /Department, Ottawa.; Pub- Ilshed thrice weekJy: T u e s da y s, Thtirsdays andJSaturday.s by Vapaus Publishing Company Ltd.; at 100-102 Elm St. W., Sudbiiry, Ont:. Canada. Telejihohes: Business Office' 4-4284. Editoria] Office 4-4265. Manager E. Suksi. Edltbr W: Eklund- Mailing addTiefis Box 69. Siidbury, Ontario. Advertiiilng rates .uponapplicatlon. Tranalatioh free of chärge., i Cankdassa: : 1 VJ:.$550.6 kfc«3.00 . . • 3kk.$1.75 Yhdy-TOanötssa: 1 yk. »6^0 6 kk. $3.50 .Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk; $4.00 Canaäan Suom. Järjestön sibteerf Tervehdys Suomeen ;V:;;;So<fan'jälkeen erikoisirj ;-.Vnierikrin nu;m-Toita". A y;:;.' ' .Sambifi' on iehieni.nie tämän j)a:v^'in nii.nti(-rO ömisleuu; erikoi.=*k.4 • •Ensimma;h.'iJi\,p3iÄaiiisjäri^£ > '>.>^:K; • • ta myöhenimin vulj.Ganadan-;Suom •, • '' . V l a i : W : i -Jarjt^tiin :o;;aitc>;..öii/ ;; f Siiomal^infth . Sfiura. «Finnish ;So-'/i2-5;päivi 1923. Pariria j e n s ^ ^ vnbiiseyäa-; varsin feunniäitst-; f ;Cifctv Of Torontov, joka "periisiftttiin;: vuotena ei;tällii läiliistetulla'järjfc^ tavaan ;summaan.'• ' • ; • v : •• hist:r:än • IdipiiÄj^V^amanva ja faiism:n:välisessä taisi-siussa.' : , : ;• •. CSJ;:n.. .v.ari-jii2i.-er.u./ja»kuv toi;- mi;ita:nuotu.'ia^-cn a^^^^ vaiL^ius-jav kUit:uuritOiini.nta r.äy.ttä.TJöto:- monen li-h(lffn ioim<-sta V; j.:.Siibmen' nunniero^ Sen. iarkoiiiikscna o;r lervehria sukul^ .< tutiavianimc ja kan^saihmiriiä^^^ ja lujittaa niha .*• liikematiomia s i t e i t ä ; : k a j>iii;ien ^o!avno?,ien.aiheuilamasta ken - rvk.s*r.s'tä huolimatta aivan hjönnöHi-cIj.-j lavalla vhdistävät rneiiä ..»^ii- . hen kansaan josta olemme lähtiji.sin. • V . . ' '1 amän .Suonien .num<;ro.n keskt-lsenir.tavoiLLeena on '.s^^ J-flen;ja yhteisymmärryksen ediStäinine'!!..Atlantin yli maanmiestemme y :keskuu(Jess-ir 'iUs^^ hahiaisinune erikoisesti alleviivata siiä.(.<Jsia,siaa, ^ .i:t|ä leh(emnu^ h>uoineir^ n ilriu-slyininen oii ^iarkoiluks<:llisesli ' siitinriifeltu siteii. eltii Ke tulee Suonteen :V;feiavedviskunlavaalien jälr keeh.: Syvrsiihiir^^ miehet.'sekaa.nT; v tuvatkin' loisten mairten.^i.sä tapahtui niin * sktindaalimaiseij^ ItaliaO; vaaleissa,, niin rn<^e^nrne seilaisi !' :halua: ernioekä,::s^ voikaan', kilpailla siinä rahamiest.eri. ;K kanssa: VTania eriietijrikään';tarkoita"''|)ublu Suo^ 1 mtn asioihin iiähflen. Ori vain;luonnolIiMa/eltädemokraattiset^^o^ ;,.miehemn)e täällä tunsivai suurt;i iuskaa ja pettyniysiii Siionien vallan-j) itäjien srKlanaikaise.sta ;iseveijeyfi('st!i Hillerin Saksan kanssa C^ana: [ .(laa ja nUiitayiuJistyneiiij .Kariloja vaStiian, . ^^htii luolinollihen asia >' on sc. ettij Suonien kansan ystävi.n:i nie lpivf)mmx:; ettei:i.iimä,vanha ] .suunta' erjää .koskaan Supnies^a loisi uisi, .Alulta .tämä on Submeri; .i sisäinen asia..' riTihinulkopiiolisil.l;i' voimilla ei o^ iniiiiän oikeutta se-• > kaaniua., -Mcidiin lehleinnie on. nykyhetken-, vriatinuisten mukai.sesti .1 omaksunut jbhdönmukaise.sti-^Hen'.^ , >., sekaannul;Kiiv;.aivair liianv/paljim ., ja. \;arsinkin •'Ivitroo^^ V })ikkumaiden/sisiiisiinRasioihin.} Sa Selvää,: että jiie^en>' y . •inc;siia hyyäksy/;'• •':•;'•- .'/}'•::•:''':•.:' ' SiiOnien,niiniero;i 'suunni tel laessa .pli.^^^i^^^^ toinenkin valitita. .Me olisinime;^^•:(iinee^ 1 ilasttjti<MojeJ^ ärkis ja' kokemvistemme :;perust(H?llä lelifiii^saiian 'alit.;iamn>as«i niielessii:,:'',V;apau(ieii-Siiom^ •'•'ry.: humoron"!. missä 'ioiniii us yksiir niisi kertonut ja kuva nri ja;:; i j ; (»losuhteiia ;oiiialta :n;ik(ikähnaitäan liikijakiuit.an.sa .piiolesta, .\äin ; ^ ri)e olisinime siniranm-el vanhaa ja t ui iinoniaistalinjäaV'hiissä, näkyy :';*^)iitakin' fsilhiäntcrkeviii-';•: mutta' unhoiietäan kokonaan tavallinen ; .:• .Ivansa. Nl(/'p;iiiti!mnH; k u i t e n k i n ' L e h l t m n i e : avasi •])äls;l;Misä;kaikille:'tiihäiV ; nunieroon ' kiirinostuneillf^• : :niaänniiehilleni|ne ja iliiuh'lti. et sen. kautta on tilaisuus kirjvjitiisten ja;;ilnu)iliisteri rnuofI(i.vs;i iiilieHiiä l.ervehflyk.«;en.s';i Siioriieeii. .Xiinpä . !<;.itU'n syrif^jki .Suonif.-n numerbniiiie nykyise.ssävasussaan. riri".ss.ä ter-: : :r;-^-yehflys|(;ii. jä-.ilin lisäksi, trrpuoTiH Canadaa asilvai ; 'n^aariinieheri^m<^ke;rtoyä^_ o f l a m j ä 'inieiipitejstäim • t'i>iärryksen: lujiltiv^^^ U)jseiiime hlosuhieidtri^ lunteriiirien. ja vriimärtiimincn... räs.sä niielessii valmislellu. Suoirieri ' •• riunierömme • voi- k .^^.">«lari-ja Subn^ien^s^uhteiden.^.U^^ ; " ' - :• i.' : ' lyopuksi salliltarieen sario;r-;i^^^ : sänä Väpaiisdehclestäkin/ ; " j o k a liyt [ tulee ^,^ensiriini;iisen iriutta toivintavhst i el viiipeis^ kertaa ;-'''^*1iiharisieri; niiiän^^^ ; Suomessa; Xäjn juhla-äsussaan ' . -A^apaus/bii aika jvotrakka leliili. Arkisissa oloissaan se ori kuitenkin ' • ;,;;.ivtrratciv vaat'in-ia :T'>nadassa on suoiiia^^^ I Suomessa ja täällä 'synty- :: neliä) vain noin 41.000 henkeä —-' kaikki i(.y(jläi.siä.' nKiariyiljelijöi^ : • ; jä^,^P^ siis'vpi ollä;.:;Xjinpä; : ' '^'V^apäuskin. ilriiestyy vain ko yiikossa ja äinoastaart kuusisiv -sena. silloin, tällöin ilmesiyviä erikoi-<nuiireroita lukuunottamatta. ; Vapaiis :on tosin:;laajihuTiiri; leviävä jä vfMl^htuSvaltäjsin;si!on"ie'nkieli-nen uiiti.slehti ('anafla.^sa-. mutia siUikiii vaatimaton pikkulehti. kutien ; ylläolevasta näkyy. . •••\..r; f ^ \r-y. n .'Näiden nnnitainien 1 is:iluioni;iutusten pcru.steella lehtemme- toi-mitus. ;kori \ • ,kiuuäan; jaf.lahettä^ \; iiiiiiässaSolev mplenVniinpublinen arvonanto .\llantin yli. ei väin niaai\niiestemme_.. . • •nuilta: mviis .näidt^n kahden: niaäi vhleiseksi hvVäksi.: • • . - . .-;i:h tyc-i.sä:levät, l-cul.n työttömätkin. M-uttii' taantumus nosti piätääri' .rin;^ ha n • kriisin, • kär j.'stiTTiisen: kanssa. V i i l i vaino kchdistetijin niilitantti-sia työväenjärjestöjä ja .niiden; toimit-si>) ita kbiitriar).; Vapauden. toimittä-.i^äy ttämöLOirriinia l i i ^ .^iiiiia: .kampiaailuja ;ja;^ ^t jctlia: kuiloinkin ;-ovat .olleet- paivä-järjestyk. sessä. Sama-Ja kiiin; -sen äviilla • on. kerätty- varcja,: 2'riiaisiir;: avustuita.-ibituksiin ja -muihin - työ-yäestölle :;.tärisis:in • "/tarkoituksiin. jo:-:a • "riäyt.tä'ä •yy.-.kutii;a \'j'i2. Pian-; ^en 'jäike^h';' -öUä oiiut aiiiuta. tehtävä-i kuin näi-; KoI;nekym.-nenluvuila ^ valljrmetn niintä, lauiu. .soitto, jn-;. Tdii.vA- !:fn.ucc!'Q-.iui täiiai.Via., :paika]li,s;a jar-vd'?.n -omäLsuuki;ie.a lailiisteri\'a^^^ olivat työläiset pako.-i'ni':.niaa/on 'pyritty jarjestäinääri; s i - : jfeUöjä •';JSf^:ii'? .-muillekin :;paJkka;:un-'ihu';itr). Mutta ipkakuasta 1&25 Iän- | tettuja. iiikfcht,:mä^n:. ja vaatimaanJ i:\i2to et:ä :5e'' edisr l ' ^ nii:'.-. k u t e n Port .^rthur, Cooair,'; So-- t.ft.:i:'o.".. kai/J-:i .to:m:.".ta keskitty.nyt • itrrlleen ja pcheiUeen toimeentuloa, lajii. .Sjijit Ste. '.Marie;'jne. • lähän -arnaan järje-.töön. ' ;::',Xä;;!ä', ; :,pa;k3liisJiia' •.:järje?ilÖiiiä,; ^i-,V /'H.^^i^itÄemättÄ,.. ei-; tämä' la Ollut' r?^;;i:ciiin3a,teta- yhdysÄidettä,: j b r ^ jiij"je?:t6käan;^^^^ /kuitenkaari-;saahut k a olisi yhdistänyt niitä ; toisiirisa; j a t o i m i a . : Huciimatta/;siita,-;:että^;siiKi .antah.ut. niiden v-tOiminnaiie. yhteisen l ' o : i k i : i '.]:i.adha:ii!tuksf-n',antama lupa-tar^ coiUiksen'. • vaari.: Loimivat:::ne;:iäy- i'.k:rja'. j u l i s i e t t i l r i se.'-laittomaksi' jiir-sin :'irrViii^.:nav ja . järjestivät- kakin ; j';.stDk^l l o i s e h . m a a l l m a n i G i d a n . - alku- Löi:nirit,an<^a . Omaila : väUäan. :;'Täl- i puch kesäkuun : 4 päivä 1940:: p ä i - - lai^.irr yhdyssiteeri tarjieölllsuu-s kui-;i tyllä hajlinnollis^^ ' t e n k i n . näytlää • oivalietun - jp. . a i k a i r - ! - at-;.'Ui; ij-;eiasn . T i U i d e n . edisty.srnieli.v- •iin. Jo. niin- aikaisin 'kuin' v. .190^-: leri jä.*-je.slöje'n kanssa; Ja täriiä. lak-ilm(; rilTorora«sa pyrkimystä .muodo.siiii paljon p i - näisen ': järjestön; mubdofitamiseen/j- leinaiiiksi kuin; 'm:t-l- .''ensimmäineiv Mutt^ 'sellaisen .järjestön muodosta- . o l i . Vasta: lokakuun 14 päivä 1943 mis.essa; oli'sHioisissä oloissa, vaikeukr r ivai .jiirjesto; uudeiieeri, lailiiset ; toi- -.sia var.sirikin kun tä.män ' järjestön I .mi:.; U9lke;ufriria ja - lakkaujttamisen .rakentajat; heti aiussa käsittivät, euä^lyhieydessä laka vaiukoidut"; omaisuu-perustettäväri järjeiitön tiilee b palautettiin takaisin ' ^sitkeän jai: va.ira j ä Parker sekä siyuUikkesn!; seuraavan;suomala;3ia kaikkialle;hei- -i-.c.taja .Stahiberg vangittiin ja kuu- j-^dän; j-IrJestötoiminriasSaah,; on --.sittä- :iäisen;jokajujit.iaa Canadan työväe.s, töa poliittista" Hlkettä yleensä', j a ' sa maila edistää .Canadan: ;.suo.naal^^ luokkatietoisuuteen. . '' herätlämistä,: käsitettiin, euä' järjestö; on::hetf;a^ kuu.-i . rakennettava suoran äi.seksi .... .:. .- -. , . .^ •-,•.;,.- , / ... ;. .- -matiava.Tipjm j a r j e s t o l l L s a n , kehitys- .osak.si Gai-iadan t y ö v ä e s t ö n p o i n t t i - i : . . . --Vi ' ^^oi ' . . , , ! „ ' • • • vaiheisim, osfJittaa CS.J:n suurm pur-kainppaiiun. jälkeen,.:jota tuki kök^^ maan .järjestj'nyt työväestö- j a ' kaikki ,f:disty.smiGliset ,kän.sanainek.set.' ,, Yliäi:>:eva;;- pinilapuqiirien katsaus C.SJ::Y .mustJostTjmi-seeri ja^ nen -hao-sesta' pu-:>lue:;.*iia; ' M u t t a ' . ; Canadan työvässiöri; j>oluitinen liike cli silloin-.' . kokonäisuudes.iaan vielä- hyvin.. a i - ' keelliselia•. ta.solia'.;. Mitä.- 'puolueita, oli. olema Sää — esi rperkiksi Socia li.s t Party of; Cär.ada — erö'si niiden'oh- .ijeirna ' '•..siitä ••maailniarikät.yjmuk.se.s-ta; jonka järjeslön/;'ra.k3ritajat olivat .Suc«ne.s.sä 'opiiines-i .so.siälidemokräat- ;.tl!^£lta-liikkeeltui;.niiri pälj6n.;että;liei- ..dän karissaan ei.päästy yhteisymrnär-rykseeri j ä ; niin järjestön' peru.stämi-; nen lykkääntyi tuonnemmaksi. - .'• Mutta,- huhLikuulla;; 191 r.vperiiftet tiin-, Toroiitossa;-. puolue, joka 'aluksi omaksui .nimikseeir Canadian Socia-li. st, Federation; . Jbulii-kuulia samana , vuonna:. Winriipegi.ssä: ' pidety.ssä ;edusläjakokoiiksessä."-:tämä ;: puolue edelleen laajeni,. liittyen siilien' useita aikiusenimin itsenäisinä, tbimineitä osastoja .j-:i'; ryliiniä, .ya" pmälla'.se. muiiUi . nimen.sä Sosiaiidemokraatti- .•iek.si: Puclueeksi .(.S<jcial Dtjinpcrätic Party of Canadan • •: Tam-äii uuden puolueen perustämi-seri; jälkeeii:;muuttui tilanne /suötuir' sammaksi'yhtenäisen järjestön mUo-do, stämisekSi Cäriadäri suomalaisten keskuiiteen ja; .sitä ;ajältista, ruyettiiri piiattäyämmin toteuttamaan.' Toronton .osasto; josta; käsin jjirjestöri niiiodostamista - o l i : vbimakkaariunin 2ijettu;..yaiicsi tulevaiie järjestöUe: v liäikäiseii , toinieejipaiievari,, koriiitean .syyskUiillä. 1911 -ja saman ;vupderi.;'lö-katjsien pidä lyksen jälkeen karkotettiin maasta.-. -Kommunistisen puo nyt pääs.uta- myö.skin CSJ':n "-ulituu- , ritoiminna-s.-a..: •;Tiiman • toi.minnan tein rkuikensen.läpi; kaikkien: hiiden ;kehityEValh'siden,- jotka; ovat;.hava tavi.s.sa Cäriada:n poliitti.sen; työväen-liikkee- n . kehitykse.ssä.. : Ne ' lä.heiset .yhteyde:- mitä järjestöllä aikai.semmin ÖU eri puoiueidsn.kan.ssa-toimi2s.saan kie-ijnostpria'/ ; Ovat;'. epäileniättä olleet • eduksi :sen:: kehitykselle.', ja'ovat selyentärieet • si-ii.. luokkal<äsit€feitä:j.a antahset silla 'ii-Viiuluiitu^ta'. joka • on ollut sille tai-peen-:tbimieissaari, :myö-- :'heinmin :it.«enäise.nii. järjestönä.; Olisi kuitenkins virheellistä: 'vetää :;sellais- .ta' jo}itopäätösi;i; 'fittä '.tämä . yhteis-ibizriinta:- on'ollut': vaan .:yk'sipuoIi.stä, .että järjestö- olisi, a i r i a o l l i i t '.saajan" iseriia.^-j;a,' antamatta itse;:' mitään, Kyllä C.SJ. on- puol£si;äan -• w m>:.ötäyaikuttänut:' niiden : puolueiden ka.svuun'. ja kehitykseen joiden• yhtiey-de. ssä se ön ;toinri:vut.. : Sö.sia^ raattisen - puolueen.' riiubdostamirieri csinierkiiisi; olisi tuskin ollut .silloin rnahdo'lli.;ta ilman -kielij.iostoja.- Siitä on selvänä osoitii.k.sena se, että puolue KucliA^ererivähyyteen iiyvin pian .sen jälkeen kiim nämii;: kielijaastot" lak-- kau-tettiin.- • • • V,- . :,'Myö'n2mriiiri 'Vasemmi-stolaisen-;.iiik-' • keen :! alkaes.sä. olivat ttielijärjfastöt suuieiia apunav;myöskiri T^^ lueen. perustamises-sa; ja sen icehityk-sessä : aikuäiköina, puhuriiätta-; lain^ ;k.aan siltä'^fcalöudeUispsta tuesta .jota ne antoivat puolueelle. ,: Sen lisäksi on GSJrii: riveistä .iioussut useitä.itoi-kiikuun 25 päivä sai -.järjestö.;. l>us>l"--j;mit5ijoita; joista: toiset: toimi vielä-eelt: a:. lupakirjan. ..-Näin .syrityi Ca-I j^.j, Canadan ;yleisessä, työväenliikkeessä. Multa pääasiassa ori- järjestön' yalLstus- ja ..herätystoiniintä itie-tenkiri kohdistunut Canauan : subriia-m I iff^SSt-:-'- |£p|i|||pilll,: Saskatchewanin niaakuntavaalit i •• \ . i Kesäkuun 24 i)nä iiideitavät '^a^kak•he\\:lnin maakuntavaalit l ht/„ j . aiheuttavat harvinainen .suurta niit;--lliipirii uMdeii ,väl,h'lo,ä'k^^^^^^^ V Kuten liedefaän. :l.."(.M-'. (.-anadan so.sialidenlokräaliinen puolue. ;; bi.i. oli li t • Saäkaic-h e\va riis.-ia ha Mi tiispiiol ueoiia. • .Tä inii. bl i eiisim-iviäinenV : CCIvin hallitus .ta.ssa, maa.ssa ia-sellaisenaan-.sen kohttiloa seurataan .^nuelenkiinnolla. .-.\luita jiihannitspaivana- pidettävät vaalit ovat eri- : koisen niielenkiinioisel siksi, eitti, n.s; vtinhat: puolueet, (liberaali- ja • torypuolue.) kayiiavat haikailematta hyväkseen- C C F : n hallituksen' vissejä epaonnistiimia i;i heikkouksia ja tekevät kaikken.sa CCF:n tapi^ioon ^aa^amisek^i. Sa.skatchevvanin maakunnan-lainlaatijakunnassa on kaikkiaan S2 '; edustajapaikkaa.;.muMa,.kahdessa vaalipitri.s.sa joudutaan myöhäisen: V, kevaan eli k\hoioiden \ii\asj\mi-en t a k i . i suorittamaan vaalit va.-ta .) heinakuuss.i, CC"F Ha o n n\ i ehdnk.is lokaisessa \aalipiiri.ssa ja : V A ' .saa ,'sekti. LI'P:n etta unionislisen hikkeen ja farmivaeston kanna-: ; luksen. :,| ;: .Toi.-^ella puolen - vanhat porvariivuolueei. ovaimyos; yhdistäneet: voimania Liberaalit rnat nimittäneet vain 40 ehdokasta ja töryt 9 ehdokasta Tämän l i h a k s i (ui ^ o c I a ^ Ciedit puolueella 3o ehdo- .;.j :-,kasia, joika demrmojiiselki iinans.^iohielmallaan siavat Inankin-paljon: I kannatusta joidenkin i\\t\mattomien' keskuude>sa \errattain \leinon kasi[\s mi e.la keskueitx ixunosius CCK n \ hallitusta va^iaan on niin xoi.nakis ja h>\in iarjestett\ Sa>katohe\\a- I nissa. että puolueen hall.uis.isoma on uhattu ellei ^askatche\\anin ;J maa^^eutu- la kaupunki\acsiu \hdisi.i iisejaan \aaliuurnalla ja suen * torju v<mhojen puolueiden h\okka\sta \anhan huonon ohjelman to- { leuilamisek.si. mika sodan edeltä ajoi >a^kai-che\\anin ja muiden aa- [ vikkomaakuntien talou^^elaman kestämättömään asemaan. Lehtem- •> me kirjeenvaihtaja Hihia s ' uh ehiioitoma^ti oikeasSa kun han jokin I aika sitten kehoitti Canadan Miomalaisia toimimaan Saskatrhe\\ams^ ' *-a C C r - n hallituksen uudelleen \ahnnan puolesta .sanoen; , '•^askattheuanin \aaln puieiaan ke-akuu,i 24 pna la silloin taas ! hähdaan jos ("C"K pääsee jälleen \altaan Luulen jokainen huomaa- J van. etia ( X T on a.skel paremjiaan ]>ain — paras miia meillä on t a l la ' kertaa .saata\i.ssa. Siksipä taas kannatamme CCF n ehdokkaita . . ' ; Kieltamaion tosiasia onkm. etta kaikista heikkouksistaan huoli- I maita CCP.-n hallitus on paras mahdollinen Saskaiche\\anis5a. Sen uudelleen valitsemiseksi kannattaa työskennellä, silla vanhojen puol s i m '?Sv l i i i v :;M-lllj/'^'^ 1^ iiuflelleen v a l i t s e m i s e k s i s i l l a v . «^"fi^^en kokoomuksen voitto olisi aakel taaksepäin. , riadan' S,uoriialainen 'järjestö , sosia-li-ciemökraattiseri .-puolueen kielijaostb-nu. .Valisivis- ' ja järjestä.mis.työtä aletlii.n ' tehdä voimakkaariomin. ja järjestö kasvoi nopeasti. ;Peni£tet- .taes.sa iUittyi järjestöön^ 19 osastoa, joiden yhteinen jä.senmääi:ä/:oU-vä luin toista tuiiatta. Vuoteen 1918 ^ riieririessä oli;:'' osastojen :lukumäärä : lisailntyiiyt ;66 :een ja niiden yhteinen jäsenmäärä yli .kolineii /tullannen-;:; Mutta, puolueeii ^ oittaksuma;mili-tanttinen sötävastairien, kanta . j ä klei 1 järjestöjeri. ,h.nrjoittama ,yäiistus-- ja agitatsiönityöei jääriyt; viranomai- ,si'lta.kaan .-huoriiäamätta. ' . Ja niinpä hallitus en.siriviniiLseiv 'maäilinarisQdan IbpiJuvaihec-sisti,.\syyskuml- 25;; päivä I9ia julisti, kaikki sosialideniokraat-liseen ; puoraees?en kuuluneet,; • kielt-jiii- jeslöt kiLitloinik^si-järjest liniiollisena ,;inäärayk^ karia.-; inyöskiri ,;Suomaiaisen Järjes-: iön.:':.-: Joitain ; päiviä'- ::myöhemmin lakkautcttiiri; ;•-• kaikki ;Vieraskielis.et työläisten sanomalehdet, nuden nni-kana : inyo.skin .suomalaisten . lehti, Vaixau.s. ja naiden jarjestojen-ja lehtien toimitsijoita .vainottiin; vangittu ir ja sakoteltun. Useita suomalaisiakin' pidatetxim- j a ; tuommnn. - Monien :yritysten.: jälkeen saatnn ) järjesötlle kuienkin, uudestaan toi-- jmintalupa.joulukuulla; 1918; kuitenkin I silla ehöoila.että järjestö.ei-, l i i ty m i - hinkiian- puolueeseen, vaan toimu t-äy.sin Itsenäisenä, järjestönä. - Nnn I. järjestö toimi itsenäisenä Suomalai-r sen S.^SlallstlJarJeston: nimellä, aina i heinukuuhun -1922.:, joilom-. se luttyr hiljan -..perustettuun :Tyoiaispuolu.ee-seen- (\Voikers Paity of Canada)/ Mutta; syyskuulla-1925 pidetyssä edus- :tajaiokouksessa Tyolaispuolue ..jarjes- -tettun uudelleen. -Se omaksui n:-; nielvseeii- Canadan .Koinmunistmen' Puolue - ia - sen . yhteydessä : toimineet k.eliiaijeitot la-tKautet^un taipeetto-nnna; Nama jarie.stslyt astuivat \"0i-- maan; lokakuun .21-pai.va 1925 -ja .sen •j-alkeen .Canadan. Suomalaisella Jar-jestolU ei ole ollut jaijestollisia >h-; tey.icsia minkaan puoiueen kanssa, vaan on se.-touninut: taysm itsenäisenä järjestönä ; Talla: valin ohvat järjestön osas-^ lot -rakentaneet itselleen -: koko^is- ja; toimintahuoneistoja:: ja hankkineet osaksi muutakin kunteaa. omaisuutta, kut^n kes-aleireja. j m. Ja koska •.iiioUip-.Ka t.-i! luiden jaostoilla ja; Gsastoilia: ei ole-oikeutt;?L';omistaa kun-; teaa'.; omaisuutta..-Canadassa. nnn syntyi sella:is5n järjestön tarve,'jon-; ka nimeen nama omaisuudet voitai-; siin rekisteröidä Nam syntyi Canadan Suomalainen Järjestö, joka sai liittohallituksen lupakirjan i lokakuun . laisten ke.skiuuieeri ja .S8.;että'.Canadan- suoma la isoten ' työläisten. Itiokka- ' tietoisuus;'jä^v/järjestäytjmei^ voidaan empiniättä rinnastaa; niäas- ';sä:,: yleensii vallitsevaan ; ta.soon, .qn suurelta' osalta C S J : n ansiota.. • E;a-neiv järjestöä ja vielä sen alkuaiko-. nakin • pitivät-; kaivöskörporatsion nraut työna-ntäjät suomalaisia, kansallisuutena, jonka, keskuudesta ori a i na ;. helppo, .'saada;. lakonrikkureita • työrettelöiden. sattuessa. ; Ja he o l i - .v:at siitä syystä halveksittuja riiaan varsinaisen typväestön.. taholta; Tässä siihteessa • ori tilanne nyt icokoriaän toisenlainen.- •./Suömalais^^ , työläiset Ovat ottaneetVpäikkaiisa-Ui>ioiden;j muiden.. työläiiäten.,;järjestöjeb^^ .jäsenyydessä j a ; tuntevat oman arvonsa tasavertaisina - muiden ;työläis;ten ririnalla. • • : , . : - ' • - . '•'-•,,;•; ';-:;;;•:/ CSj: ori ' a i na pyrkinyt'.e työläisten; niin taloudellista -kuin' po- :liittistakin; -; jäi-jestäytymistä;; - Y k si sen paaasiaiHsin-ipiaftehtäviä öri;;:ol-lut suomalaisteri ' työiaisteri;; läheritä-minen maan r \:arsinaiseeh-.työväeri- . i; ikkeeseen. -Taloudellisen - jarjest-äy- - tvniisen: alalla.;;on;: sen vaUcutus:b^^ huomattavin puilta varatebllisuiTdes-sa..- varsinkin', pntarion:;metsätj^^^^ t-en keskuudessa';:, K i m Suuren Union (OBU:n' i : nopeaa nousua - seurasi yhta. nopea - la-sku. ja;,,hajäänjtius< hansi inetsätyöläisten,;: unib•; O i t a - ricsäa. olemattbiTiiin.; ; sinä .-lyhyenä aikana, jonka, i i n i o . o l i olemassa, tiili sen tärkeys .-kuitenkin; •turinetiiksi^;j työläiset, kaipasivat sitä; mutta - puut tiu alkuuriP.anevaa. toiriiivaa .yoi;- maa. • • Nnn i-j:htyi CSJ voimakkaam- Hiin tukemaan; metsiitj;ölä'ist,ei-i; uticiel-ieenjarjestamistä.;.;. Se keräsi-:jaluor \utt. va:oja. ja t-o.imitsijoitä, täliän tarkoitu.tseen -ja puuta vara työläisten unio järjestettiin-'': uudelleen öntari-' o-ssa pääasiassa CSJ::n. sen osastojen-ja .jäsenistön yhteisellä \-oimalla ja myötävaikutuksella. Sen j-älkeen . on tanuv unio kavnyt -monta. kunniakasta t ustelua ja: voittanutmonia pa-. rannv.ks.a nietsatyol-aisten oloihin. Jai-jesi^neisyTs tekee työläiset k y - kenenksi taisteluun- ja- jarjestävty-m. sen eaistaniisia seuraa' luohnolii- .sestr- -tyoiaisten , t-n.:stsluiden tukeminen.. CSJionama kannattanut työläisten: taisteluita; 'Ja---antanut: .niille myoskm taloudellista tukea. Mitään läheskään täydellisiä tilastoja' ei ole saatavissa ;si:ta: paljoiiko CSJ: n ; ' t o i mesta; on., kerätty varoja lakkoavus-tuksnn En siis yritäkään esittää snta-muaan.numeroitav;Mutta' voim-. me varmuudella todeta näiden avus- • lueen koko poliittinen • toi.misto vangittiin, jcr • tuomittii.n kurituähiuoriee- .veen' ja, puGliie juli-itettiiri;.laittomak-: s i . : Lukuisia muita työläLsien: järjestöjen toimitsioita vangittiin';ja tuo-mittiin eri pitkiksi, ajoiksi: vankeuteen. Taistelevien työläisten vangit- .semi.si-t. tulii,'ät jokapäiväisiksi ',ilmi.- .öiksi.-" '. ,:;;:,: •• Tämä nosti esiin .kärkeyänä kysymyksen näide.a; varigittujen työläisten publusiamisesta. ; Muodostettiin eri-: koinen, . puolustusjärjestö CTyÖyäen. Pucrliiättisliittör: :ja ::;tärriä: liiton toiminta; muodosti; sängen,.tärkeän osan mi'liUiitti.^esla työväenliikkeestä useiden, 'vuosien aikana.; CSJ osallistui kiinteästitähän pubiustii.stoimiritaan, kuulileri:. järjestönä ^Pub^ yhteyteeri..': Laadittiin, ja: hyv'äksyttiin - lukehiatto.mia. :vas;talauseita j a vääti-mul- csia. 'joita lähetettiin .eri .hallitu-s- ;elinii!le;/ja kerättiin yaroja publustus-tarkoitukaiiri. :' Tämä' - puolustustoir-mintä maksoi- Canadan työväe:stölle lukemattomi.i • tiihansia dollareita, vaikka, lakimiesten.käyttö öLkeusju- ^tuissa-; pyrittiin : supistamaan mahr dollisUnman .vähiiri; : Mutta .nain «on-rii. stuttiin..lieventämään; möriia tuomioita ja ijsei.ssa "tapauksissa kmhoa-, maä-ri - .syytteet kokonaan. : ^^ällä piiolustustplminnalla oli; sen lisäksi •'hyvin tä>-keä;;agitat;ioriillinen merkitys: •;ylei,sen,-iriielipitee.n nostaitiariii-sessa." näitä ,va,inoja;vastaan ja' tämän, k ä m ppa il un ;a risi oksi; on-' laskettava, etta Cana'dari r ilcosiä is ta poistettiin suru'rii.sen'kuuluisat:98.; J a 99.. pykälät, . Sotaa edeltäneenä fa.sismin nousun ja ; .sodan vaaran kaiiteria kannatti CSJ • kaikkieii ; • - rauhäarakastavieri' kairisariainesten yhtenäisen 'rintaman fake.ntäinistafäs^sriiin voittokulun jä sodan .ehkäisemiseksi; ja työskenteli vointinsa mukaan yhtenäisyyden; a i - :kaansaamise!tsi J myöskin, erilaisilla mielipiteilla yaruststtujen suömalais-•• ten kesken Cänada-ssa.. Kun sitten Espanjan ; kan.sän nuori tasavalta joutui taisteluun /: olemassaolostaan Francen,:: Hitlerin ja Mussolinin kolmiyhteyttä vastaan v. ,'l936,;:kaniiätti CSJ Espanjan laillista hallitusta taistelussa oikeuksiensa puolesta; Jäirjes-tön toimesta kerättiin ; pyöreissä l u vuissa 10.000 dollaria rahassa ja huomattava ; määrä ' vaatteita;; kenkiä, y. 'm. :,tavaraa., pikkumukavuuksieji lä- - he ttämLs^ksi tasavallan 'sötil^ avustukseksi; 'pakolaisille; j a sodan, johdosta orvoiksi; joutuneille lapsille. Silloisen työttömyy-den ja rahattomuuden aikakautena voitiin tätä p i tää tyydyttävänä saavutuksena. Tois- 'ta sataa, C S J : n jäsentä osallistui suoranaisesti Espanjan sotaan; ta.saval-talaisten :puolella, ja noin 60 :heistä k a a t u i ; ;niissä, taisteluissa.' Toisen maailmansodan syttyessä ja sen saadessa selvästi 'fasismivastaisen luonteen . liittyivät;monet; järjestön':jäser^ nista vapaaehtoisina Canadan asevoimiin .taistelemaan natsi-Säksaa ja sen;liittolaisia" vastaan.' CSJ on näiii piirtänyt .'kantansa , lälit^riiättöniästi mm :edistä.'ni.seksi heräsi •järjcstf"«ssä jo . a i kaisin kysy.mys riäytel.niä-.-u.Okraanfibn •perustamissstä järje.'>tän .; yhteyteeri; Multa yä.sta' ke.-äku.uila 1927. pidetys.sä edusta ja kokouksessa • uäätettiin • näy- ;telm-ävarasto.- :jcpi'Uise.sti .; ;pe?östaa. .Tätä •yara.-.tpa; eri sen jälkeen kartu-, tettu • eri ;iä.htei,'iiä: .;mähdollisuuksien mukaan j a sodfin edellä oii .se jo het-; keri "melko; tyydyttävä;.: täytt.äm.ään osastojen' tarpeen.: Nyi muuttuneessa tilanteessa on se ;kuii£nkiri; täase-n hyvin puutteellinen' ja kipeästi uusi-riiisen ja täydentämisen tarpeessa., ' ••• :ftirinäu -näyttämötoiniiririan kari.ssa ovat;järjestön osastot/varsinkin^uu-^ remmissä .suOmalaiskeskuksiiia aina ^.hafrastaneet.;myöskin;: laulua j ä .söi 1'^:, toa • yan. kulttuiiritoiminnari: .muGtö-ja. '.Ennen.; sotaa alettiin järjestön tbimesta järjestää äjoitta:-.sia:,itä-:Ca-: nadaa. käsittäviä.; laulu-: ja .soittojuh--; lia,;'joista on sittemmhi mu'odo.sturiut vuotuiset juhlaf;iläisuudet;-: : Täiriä moi-iipuoiinen: toiminta .tarjoaa järjestön jäsenille-, ja' kannattajille t i -" laisuuden kehittää' taite5llisiä taiiui-riiuksiaan,' .samalla:: :kun : ;.seri ;avullä ,jäi-jestetäan' ;; laajen'i.'i"iil!<?; joukoille nautintorikkaita ja. valistavia tiiai-: suuksia.-,; Ja ;täriiä on epäilemättä oJ-,- liit, huomattavanatekijänä, maanmiestemme kulttuuri- j a sivistystä- .Eon . kohottamisessa: Cä.nadassa, M b - riet jbista 'myöhemnviri ön -kahittynyt, .ariamatt.isoitt3jia:.jä':-:laulajia • ovat saaneet alkeisopetukseiisä; bsastöjen .'kuoroissa, soittokurinissa jä .brkeste- ^reissä.^ ••'; • • ' '• • . CSJ' eri aina; kanriattanut Siionien 'karisaii; täydellistä karisallista itsenäisyyttä s'ekä ^Suomen työläi.sten jä vähävaraisen : väestön; taisteluita parempien- elinehtojen ; j a , deniokraafT tisteri oikeuksiensa puolesta." - - :Eikä ^tämä kaririätu.s ple .aina rajoittunut; yksinomaan riioraajiseeri' • kannatukseen, va an ori-: - se monasti saanu b -my.öskiri ' äineeUiseri t um Varsinkin läikäiseriipina vuosina pan-tiiii järjesiön taholta- iiseiri toimeen keräyksiä lakkotaisleluideri; avustariii-seksi.' ja;;inuihiri, tärkeisiin - työläiisten yrityksiin • Suc-messa'.,; „ Ensimmäisen: maQllmanspdän ..ja Suomen- luokka-; sodan jälkeinen tilanne vaati oriiat erlkoLset ävustustoimeripiteensä. mut-; ta lakkotaistelujeri tukeminen- jatkui jonkim,- aikaa.:;;'\1elä sen jäilkeerikiii. Satainatyöläisteri, lakko. Suomessa^'v 1929 o l i ; viimeisimpiä jonka a\-Usta-miseen CSJ osailistui. Lapualais-taantuniukseri päästyä täyteen' k u koistukseensa katlcesivat • yhteydet. CSJ: iy ja -Suorrieri. työväenjäiijestöjei^^^ 'välillä melkein kokonaan. Bojijijj] Kuuluisa .canadalainen lääkäri tri Norman Beihune suoina|-ii;^; ' keskeJiä CS.T:n Sudburyii os; ke.säleirilläTront Lakella. Tri uranuurtaja verensiirron / alalla; ja: luinen johlatnari.sa vertn<iirioi^r .MadriciLssa. tuli; Espanjan; sisällissodan aikaäa;kautta: misailnian tu» ' Knnt-ii toista maailman.sotaa. hän matkusti Kiinaan j.rjeitiimian ;vapausarmeijan lilakintiihuoitca ja kuoli siellä vw(;naiyrkytyk.Uf sairaalassa 1939. '' • « L M Kirje Ontarion metsäpaloalueelta yt'ebb\vopd, Ont. — Tä.ssä;.on vähän uutisia täältä .pikkukyiältä',- jonka lä-heityviliä ovat ne K . : V . P : n jspt tS:h-dasrakerinujtset. E?pänola on-,täältä vain 10 :ma;iin . päiissä; ; Tässä lähetty viila .oval';inyös ne suuret metsä-' 'palct. rriista nS't;-ori;' niin paljon pU^ hu..,t-j. ' Kyil-:i',^^nyt onkini" ;täällä •:päl- •jori .savua ja-,'sricietta,;ei ole-OllUt kahteen kinikäuteenJ,• Tääi:'ä:,c-i-,muuteiV ole, paljoiv,:Suö,- ,rriäla;•; a/vain';7:perhettä; niin kaunis paikka; kuin- $e onkin kesällä. Webb- \vcod bn 'n.s,: :;'division ,pää';.. CPRrri r'r.'dälia. — 'I. K . , - -'-•;,-v;''/';;'•'';, listiiivat kaikki - erilaisen riiielipiteen omaksuvat C'i"-i<:lan .suonialaiset. Tä-man lisäksi on C S J aviistantit jonkun verran Submen deriiojaraattisiä;; jär-. jeslöjä Jä läitbk.sia. . ;•',•:''•,-' l^ansallistämihen 011 suoritettu melkein loppuun Rumaniassa .;'. :Bui<arefit..,:-i..^Ruraani;^(Mi:;;^ ;• tanut tähän iiieilneAsä ^ ''"~ kaikki-m-aan' :ef;!'iÄiiij;rien ;;;.2^-:;T kaivokset; öljyiähtee::;j^,ki:^^ lubnnonr i kk a u d e : . ; . " ; , ;;;; Laki - ka-nsallisismise-ts::,^^';-;- tiin -riallitukkeri- vsui:Tnos;;;5. :e-iitettiin-;'p;i!-)riintrigille,,; Jivväi:- ;^e,;yksiinielise;i:i kolm^; tii^i; 'ktisteiun'jälkeen. ', '•', : 15,000 miestä pois työstä .ljS,:ssa..,- .; : Detroit;: — Chryiier, Corp, lauantaina : iö.OOO- ,työiaLsei;i?r:. .heidän ei iärv:;.-e ;uiia::,työiica;e:; kuiri; 'sääva ; .kui.^iun.; Syyk^riij liiri..piiutc t n n i k k e K i : ! . .; eemiiie Suomeen Ja vasta nyt; toisen mäallmaii^ddän päättyrii.i-^ ;sieri jälkeen: ori':näitä;:yhteyksiä: alet-.;^ i u : jälleen uiisia;, „ Sodan päättymisen jälkeen: muodostui: täällä; inyöskin laajin avustustoiminta Suonien hy-. vaksi mitä ' Canadassa ; oh. koskaan nähty. Tätä; kamppailua johti Canadan SuomiapUi jbnka ; toimiiitäari "CSJ^kiri; .osallistiii;: ollen' se; samalla ensiriimäirien kamppailu johori osal- Ciinadan Suoraalaiseri Järjeslöji y i i i ^^ delyssä .XVI edustajakokouksessa hyyäksytUin sciu-aavttnlaiiie^^^^^ lauselma Canadan suomalaisien : työläisten ja lieidiin jiirjpslöiisä icestu Suoniccii: • ::;,;',:'• •' ;;;•• '••.:Meirlair;jtirje3lön"i!ne;e ;;A"isse!Ssä;-;iiiire!ssä •<,iil -virh . riiäiiriilyssä larklj;^,^k•*^^ ;' leity: . ; . ;'','-: ; •; ,'„;';;••;•:,;' -,'. ;';r'-'';:'.">v -','•:' •:,',:•••;•,;' ' ,', ,;;• t:SJ;n,' 011; ivioininnut/ saksaiäisii?!"! ; valkiikaartn^^ / tivulla Su;omeeirj)ystyie;tyn;ptiolfaa5 Mc-itiiiii Ji5 :i;töninie tuomitsi Laputuv IjikkÄn/; tyijyäenjiu-jesibien. läkkaiutin ; •sekä;;tybläislen, ia ;muiiden, edistysmielisie;!'!: voiniiri^ Vaiigitjijniiic!^ ;". niiiiiliiiiainisel;-^Ieidän;; Jänestj^ Uioijiitsi: :Suoiflea':K4l!nri;;;: Jaainumii-^voimieiVy.niielettiimäL^^^^ ; ,;iiheiiitäti}muuta;kuin onnettömuiiksiäjtt^^k^ ja; Suomen' valtiolle: ; ' ; • , ; ' „ . :,^';';,•'':•, .;,;'• -' • ';: Mul-tti 'Ctinadan Siiomtilairien, Järjestö,. ;on ;:iina: ;klinii!(| . Siloinen ;:k.:irisänn>airiehikkaitä:vapaustä ii-adiiioja;i! isilliiji-in-ie- jääneitä, :,kilolem;ilioi'i'ijä^'k^ ;\'iime;iikaise^l katkerat; kokemuk.set ovat niyiis raikaHevasn;;"?*^ , iieei. etlii Järjesiöriiniesiihdie Suoip^etV ekiiirän.^ri .virt siin on ollut periisolenuikseltaan bike<i.;Spt'aa valniistäneeija'?^^^ taneet ;Voin"iaf -Supinessa äihcjii^ . tomiti:- menet•vksiii j ä karsinivksiii.- Subinen .kansalle; ia; ne• vtf ','joikä A^aatiyat räuhänoriiaista ulkop^ stihieilä;i;;3;: ,; ntiapuriitäiden . kanssa '\ja dembkTaattisesti ;;hbicleiu^^ :.b;^oit:i;äiitiiiväi i>iitä; vastaan ;kohdistetustä\ vainosi malta Suomen kan:=:;in parhaiden euijen .p.iiolustajik.-ri.;.; , -.^Meidän Järjestömme ori airia/käniiaifäni^ jä käpn.niaa.hr ;';n'iatlbriiasli/Sitomeri; valtiollista .vapautta; ja deni(ikraaU&(a;;i^^^ 'räämisnikeut ta; Joriko :0;a\-aan vatiraan; Tamän^v : 'sbdänjlilkei^tä • deinqki-aattistiEi' siiiintausla,joka 'p.el.Mi ^iioineiri^ ;ol|i5eri,:vä]i)äutlen ja::sen :d[eri1pkraattisen jtsemaäi-äm^^^^ ; ftisisinin; voiito oiisi::vaVtiiasti tuhonnut.:;,Tämii;ecluslaj,akokou?. rän! tääkiii;erikoisesti Siitä.: että ("iieidän;ja-k^ '"^'^l^^x :liiA-ieri'tisiaj;i \:elv^llisuus;b ;.serikin tuen -Suonien demokraattiselle' kehiiyk.selle ja sen ei&. keelieiiäriesivneelle: tvöväelle. '? :- .- - - •;•' Miten canädansuomalaisei ; Tämä lehiehinie erikoisnumero on ainutlaatuinen historiassamme. Tällaisen' julkaiseminen on käytännöllinen . yritys" lähentää Canadan;ja Suo-men. .ed^tysmielistä : viiestöä lähemmäksi ; toisiaaii. Tämä; numero ori niyös erikoinen siksi, että teollisuudessa, kalastuksessa, maanviljelyksessä, 'ym. työskentelevät työläiset kir-joittavat -. elämästään ja kokemuksistaan. Monien .vapisevin : käsin kirjoitetun - artikkelin ; tyyliptihlauden korvaa niissä ilmenevät rehelliset ja yksinkertaiset kuvaukset canadansuo-malaisten elaman kovuudesta, jota on: usein •: pyTii ly / vaarin ~ tulkitsema an. Naista rehellisistä kuvauksista saa selvän käsityksen,'.ettei taalla ' p u u - leitsellä \-uolla kultaa"'. Canadan suomalainen vaesro on; valta vimmalta osaltaan työtätekevää vaked. . K u k a a n er ole päässyt sellaiseen taloudelliseen asemaan;; että voi^ si. vaikuttaa Canadan taloudellisen vallan kukkuloilla. . Kaikesta; tästä huolimatta -suomalaiset jakaantuvat momin eri ryhmiin; Ne, jotka ovat olleet Suomessa /muka-; na - tyoväenlukkeessä ; ovat myöskin suurimmalta osaltaan työväenliikkeen mukana täällä..; Jotka Suomessa .ollessaan kulkivat taantumuksen muka-: 'na'peuraa vat;::.tä'ällii^.'ri^^^^ miikseri .vanavedessä;; Eivät edes us-korinollismii? Iiset: ole yksiriiielisiä.; - Canadan suoriiälaisen väestön eri uskonnollisten j ä poliittisten-ryhmien raja-a i t o j a on vaikea. miir ta a • y ä ikiia melkein kaikkien talotidellineri aserna ori sellainen, että; jo .yksistään oma etu; ;väatisi heitä mukaan työväenliikkee- /S|fn; :;Työväenliikkeen .mukana-''oie-vien kank.^u.s. ja vissinlainen poliittinen ahdasmielisyys on. ollut myöskin eräänä esteenä :yhteistoiminnan.edLs-tymiselle, '-" Ensimmäisen kerran Canadan suomalaisten histonassa saatnn aikaan -melkoisen laaja;.:yhteistoiminta Suomen auttamiskysymyksen yhteydessä Perustettiin yhteinen '.'Canadan Suo-miapu",, jonka tuloksellinen toiminta osoittaa .mitä-;yhteistoiminnalla saa-: daan aikaan. Tästäkin yhteistoiminnasta/; erosi muutamia kirkkoseurakuntia, vaikka ilmeisesti niiden jäsenistön keskuudessa kannatettiin Suoi men avustustoimintaa yhteisen; järjestön puitteissa. Canadan-, suomalaiset - jakaantuvat suurin piirteiiisineljään eri ryhmään. Äärimmäiset -'/vanhoilliset ' kuuluvat kansaIlisseurolhin ja ; en;; kirkkokuntiin, - Yk.si ryhmä on keskittynyt Tör •rontossa ilmestyvän vVapaan: Sd.'nan" ::ympiärille;-jonka p b l i i t t i n e i i -^ telu .on niitä; moninaisin. Sitten on ; pieni ryhriiä,jbka:bn; jää tä I\VW:.stä. . S u u r i n , ja ylitenäj-siri ryhmä ori Cariadari SuomalaLseii Jär- ', jestön-jäsenistö ;ja, sille : myötämielineet ihmiset;. v^Nälna kin 'Canadan; yleiseen työiväenliikkee-seen. ";''':••;•:;'/ ':v'..;/,;''-;-:;'^:,;';:;;'/-:V^^ Kolme ensiksi; mainittua • ryhmää bvat'yksimielisiä'ainakiriyh^^ as.sa. Ne bvat katkeria Neuvo-stblii-tori v i h o l l i s i a . ; V a i k k a monissa asi-oissä ilriierieekin näiden ryhmieri keskuudessa . eripuraisuutta,. n i i n rieu-vostova. stai.sen;yih,an lietsomisessa ne puhaltavat yhteen hiileen. • • ; ;,-' \; Samalla nämä.ryhmät ovat Suomen uuden : deriiokraattisen .suuntauksen verivihollisia.' Näiden ryhniien -lehdet. Torontossa ilmestyvä: ••'Vapaa Sa-nä;'".'' Port -Arthurissa i nadan Uutiset" ja Yhdysvalloissa i l mestyvä ••Indust-rialisti" /heijastavat tätä katkeraa-vihaa. ;-Näistä"lehdista: on tullut Suomem taantumuksellisien ry hiilien äänenkannattajia ja mieli-, kuvituksellisia juttuja Suomesta leyi-/ tetään niiden kautta canadansuoma-laisten keskuuteen. Canadan Suomalaisen Järjestön; ja lehtemme tehtävänä on 'totuuden l e vittäminen ja ; työväenliikkeen tukeminen; Lehtemme on ainoa suomen.: kielinen lehti Canadassa joka on varauksetta puolustanut .ammattiunioja ja CSJ on tehnyt paljon jäsenistönsä ja sille myötämielisten keskuudessa . työväenliikkeen; turmetuksl V tekemi-; Seksi. TyöväenlUkkeen mukana kulkevat i;;Ss;;;^v,:r"^;S'iSsR^ ';bariäda.iviuorria laiset-';0^^ ; ranrie'ei;-tarkkaa:!!. ..-SuQ.peri; ly»^ •;taisii:eliia:rii|niPoK!>;'ise!^^ deiliseliakiii rrii.täniana..' .'Sito;:^ ' lapuanliike rieiiui ja-vait:cva::i? -käsi ,;Supriieri .;työyäe:ili:5ä^ 'piiiiri tunne::iin, taalla pjo^:' ;';Suomalaisia;,,'ty&;äi?iä;^f^t. '^ön ;-morienlaisia •,. iJäytäro : merkkejä.,.: , ,; Me .seu'ra5im:r.e. rienlceä ?^ /'i^iiii\ii:ä;irnriie-,-kiiirika';Su^ • kUljelet^iih;,:fasikie^ Me olimme myo.V^i",''; "';^-''""' .siitä,, että to:seJsa;;,m??gJ|^ ,fasistiset maat, tule.vät ---^r-^j •sertavati;iäppiori.;;]okä;n^ ;'kille•-vapautta raicastavii^ ^ ^ niiden mukana. Suonien ;pullista^ voiitba.;ji yapau:^- ;tbteutuikin; rrieidan-tOiVc^^;, tunsimme ?ariq^ä>onta^0--^ näimme, että;. ;vihdam^^ kansa on o:tan'.;t r^n-f-^ leen deniokraaiti^elie .pe^'^^;^^ Paikkansa pr.aä se. • kansan, suuruutta.•e;:maa:- omaan maan i^ajuu. paljous. Sen .^u-Mra-joer. - - - - - joku kansakunta se edelleenkin 'tekee,,: ••^•' A ! , - ' ' ' - ; • " , - ( • n. •, voi olla suun '^^r-jumatta seurd^^äerpB^tf^:^. män tapaa. häVittäa Iäisiä jäytämän taloudellisen, ja PO^^T'^ tiedämme, että Suo-itc-.-: • sa: on 'väikea-,iaii:el2,-,, g^^^ lesta on aina "-^r-F^J^^nf^^ hmeinn tak:;a^nMsaen -luotoietu-ace:n..^- 2i$ on suuri merkitys -uud^-^ • deri luomisessa; b.^.:K-i-:i£~- .;o:nA '--grhi;-rt,;i?,'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 15, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-06-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480615 |
Description
Title | 1948-06-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
: - f i
Sivu
% 1
mi. mmm
PHiifif
' "ItUBEBTT) — Ibdepehdeht Labdr
Organ of Pfiml«h Canadiins. Ea-
Ubllshed Sov. 6th 1917. Authorfz«J
aa second class mail by the - Post
Office /Department, Ottawa.; Pub-
Ilshed thrice weekJy: T u e s da y s,
Thtirsdays andJSaturday.s by Vapaus
Publishing Company Ltd.; at 100-102
Elm St. W., Sudbiiry, Ont:. Canada.
Telejihohes: Business Office' 4-4284.
Editoria] Office 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltbr W: Eklund- Mailing
addTiefis Box 69. Siidbury, Ontario.
Advertiiilng rates .uponapplicatlon.
Tranalatioh free of chärge., i
Cankdassa: : 1 VJ:.$550.6 kfc«3.00
. . • 3kk.$1.75
Yhdy-TOanötssa: 1 yk. »6^0 6 kk. $3.50
.Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk; $4.00
Canaäan Suom. Järjestön sibteerf
Tervehdys Suomeen
;V:;;;So |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-06-15-02