1948-06-15-03 |
Previous | 3 of 29 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
farhainla onnea 50 vuotta täyttäneelle JOONAS SYRJÄLÄLLE toivottavat allamainitut omaiset ja ystävät an Ueihune s^omala,,,^, rout Lakella. Tri Bn:i-S] johtamansa »a .kautta.: maailmanm- K i m j a i . .i.rj(-,tami,ni;" t'll.i U'rcnm; . i k \ n u , j . j,, i s a l l i s t a m i j i c n oii r i t e l t u melkein lUuii Rumaniassa karc-st. — Ruuxi'.) :-.'> : :.'tähäii.,. iiieifneAsäv 'o'^, •Hse.r: öyylähteev-jn .liila: lonrikkande:.; . ;tiJri^;paV!am-tnt:l!e,- hvtäi? :simreliseÄii' ^fjhrien ti;r;£: lun' jiUkoen. '. •'• Ly;.;!' A' • . Ka;'' A ; Hivvmond Hietala, •n j d i i a n M a k i ja- pojat A^ijif ja Ansu Ojala Jack. Mäki r-; \ViIberd Y r j o la Lauri -Nicmi . .7äe.< Hakola • H e l i en Mäki ' • S a i m a L a h t i • Fanny; Luoma ^' Armas Laine A n t t i . Setänen- • I-^uri Aho; M r . j a mrs, S p r i n g er E l m a ja V i k k i Hasu : Pikasilmäys maahan missä Cana^n suomalaiset elävät ^Tiistaina, kesäkuun 15 p. — Tuesday, Jiine 15 ^ SiVit^ 00 miestä pois Itä U S : s sa troit. — Chrylcr C:: i t a i n a •io.OOO-, ^yöifeeilifn,. in el iärv:;..-e ;iii:a';työhcu:E saava:. .kui.Min. .Syyte K I I T O S hmnn lorcrrita, kun tulitte, kuuuloittamaan niinint •i%i-n,-,'!<s-\-nl\-indpiih'u'imi kesäkuun- S p.iiä lOiS. Kii- ::i:.;.!i:-i')isf:i, kiitaii toivii/icukiloitä ja Ansu O jalan ^ joka r i •'• n ^(yilostd. JOONAS SYRJÄLÄ .MrKcrniM, Ontario •. KcsJikuun 8 p. 1048 iijMiniiL'miiiiMi" " i i i i i i ) i i i i i i i | i M i i n i i i i i i i i i i i i iiiiiiiiiiniiiiii ii iii i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i iiiiiiimiii i iiiiiiiiimiliiiiim? [itiii . s a i r a a l a an idettäväksi . jrkliirui > I,;»kr-.; ^ ~ Täkäläinen ;.'ny.phr:ii;iir FCrlva rt. • T a m m i n en •ui -iokiu .;Vik;i^/JiKon.-höidcttayaksi' 1 •""tH.-1 Wf'.'-toii ."-airaalaan, ;i ;iä". nn No. O hunncessa. T o r o n - ..-.i .^o!ml(•rKl pyydetään oL- .eiii ta;r.n;vhriomioon. •:. .• S uomeeg elokuun l^);iiilla To^onlo.^^:l t l i i n seuraavanlainen M ja lieidan; jarjfstonsa oli u i .••jrin^nii \ jiMiiinen/'k= lii[• i i l y t ; . i r k 1 1 ; i u , k - ^ r - i . i y;ilk<)k;uirt'ilai=;teiV j)i I, konvenndii. .M'eid;iii ,t*niarie.si()ic'ii. lakkauiur; eiv voiiiiioii Va.ngits^mijci.'. lat >eikkiiihikji.,. joka .ei' .kä'r-iini;vk?!ävSiijWi}e».ia|S esfö ;o,i] :;:iin:i: •klinniijiiu •ai>le!uieitV|i';iciiuoia;ia.' jisia kullUninperiniekani •.myiis r;ukaij=(A;a5ti;;o58i2 )liitu-en t'kinia,n f! )1:KI v.ilmi-iancei la ; u" liiivii 1 kian'oanoln -kurtiaa^ nen .kaM.-alle Ja- !.i.e:V»3^ :kiia. hyv.ia «dhieiiä tesJii >\] lujidemia -':d'/>ni •••J a-, vainosta -i;f ;snrro;?!a bif niolLi>.tc)jik;fi.':.. ailamit ia 1 .in;i..'Ma i ' '' •; ja • fieiiiokraairiXlsi;;^^' ailijapolitakut -aaii-MT' iifiiniäsij-itrryrtuiijyt.^^^ i j o k a '[li&laMi ^iioiiieiry^ tse ina a i-iiä ni is^öi keudc^n: J«f Inijiv ed u=lajakokous. p kk'icn'SiJan)en t«(le!II?.»M yisep.' moniidbOiT^ja.^?.!^ •HiLvksetie 'ia- Sen;eiä!!^ .ansupmaiaiset' •ovat^ e: taikKaar. Suoxer. ">> liiajiiin^pbla-nsena;^^^^ !liakin;^4niani^!]a;.;Si!l^ ;ijiike'rieliui,;Jav'akio^ Suomen :;. o-. :.er.'.i:'-:--"--' ' tunnet t iin'; ;iää]la-r^ iläisia..7yö'iiii5iä''r:(>h:^^^ lonenlaisia köV-annö.--- seuräsiinnie:i?enÄea.?;>>] iäimine-;-'kuini:ä:r;Su^ et4im:.:fas&ien;^^ hmme mjo^k.n "'^^-y^' että to:?e-s3 ir.aii:^'-;''- se£;ma.a;!uiievät i:»!;-^: an tappion, " o o rar-i'-^' . , -s i i : -^ .apautta rar.a^.^^"— : i n u k s n a 'Suomen a '.outoa ja '•^^^''''t.,m j f r i in m-"iaan to/.-?^--''J imeUanpniatör on ottant;: r-V-Xiii^''^ eniokraattlif^ns;?:^^ kansa pr-aa se- Cniäan' •^laaJ ^^^^ fe^iJ^ 5. Sen :ansakun.t2;.'o^<;.^f-J|^^|^ lleenkiri';tekee:.-;^'?W?rK:tj^ a suuri'vaÖiöi?vg|^ a seur^£',derr>o%r?^t^^ apaa. h.". : -^^ "^'^XJ pircn iliixiUaTTimc, r t l : i k u o l on jrlmakasi vei mciUa r a k k a an j i o i k a m n i c Albert William ' Mikkolan llbrri •kutili . Ladysmithin. sairaa- Lssa hiihlikmin 14 p : n a 1948, s a i - istcttiiaan vatsahaavoja, ollen: liraalassa ainoastaan kaksi päi- Aibpit- o l r syntynyt Lady-nithissa syvsfamn 25 p. 1908, öli ifis parhaassa nuoruuden iässä. [Albprl j"atti suremaan isän j a äi-; n, kaksi vPljea perheineen j a y h - fcn siskon perheineen sekä tädin ja pden sfTkiin perheineen j a suuren ukon tultavia, jotka ;. k a i h o l l a liiistplr\at p!5.Wuo-animo;..oIet. A l b e r t , -v' l. i ssanb! fnaa luok.scmmc jaada. ' •'uulc a r k u a fiidin. r.pp, awui:i!r. menit sa meiltä. paik-:a^ t-.hta, koti kylmä, pi.ik&vfjidf-n jaamme .sUa • .:muistei,tmaa.ii '•-'v.; • m''-!ttii katkera, karva.s. '• ••• Mi ma k-.-.nfjpt. kaihoi.san .saali. UoTfr rr-k-taan kuolema korja.s, '••i''.ni\ ! '.I po\ehcn maan. .\iti ja isä. K I I T O S [Kr-,' K K i i ! ' , ' . - , , kaikille, jotka •' -i:i,ii>pn suruumme ja 'i'a-a!.sten aikana K i i - ? r.;'-;- ^-niniista kuki.^ta, j o i l la f' ' ^ !j"-Mn haudan. JEmma ja M a t t i Mikkola ' »'Ivsm.lh r.ntish Columbia Ministeri Toivola puhunut Suomen lasten hoidosta T o r o n t o . — S u o m e n Ott;awan-mi-ni.- itcn mr. U r h o Toivola puhui- täällä A g r i c o l a n k i r k o l l a l a u a n t a l - i l t a n a t k; 12 paiyanä.' -Puheessaan mini-steri Toivola selosti M a n n e r h e i m i n lastcn-h u o l t o l i i t o n toimintaa Suomessa ja sen.merkitystä .ja erikoisesti sitä, nrti-t c n k a . m a i n i t t u . l i i t t o oh verrattain vahaisella . u l k o m a i s e l l a avustuksella .saanut a i k a a n suuna, t u l o k s i a , r a k e n tanut iasten.sairaaIoita. j a " l i n n o j a ", käyttämällä h a r k i t u s t i sen Valuutan mita sille oli u l k o m a i l l a — pääa.slässa Ruotsi.ssa' — kerätty ja lahjoitettu. H a n esitti e.simerkkeja siitä kuinka l i i t t o oli nain .saamallaan ulkomaisella r a h a l l a hankkinut sellaista t a varaa etupaas.sa- kahvia • j o ta Suomessa on talla kertaa niukalti saatavLssa j a j o s t a varakkaammat p i i r i t oyat v a l m i i t maksamaan monin-k e r t a i s e n h m n a n . ;;Näin oli l i i t t o mo-n i n k e r t a i s t u t t a n u t no varat mitä sille oh a l k u u n l a h j o i t e t tu j a saanut niillä a i k a a n odottamattoman .suuria tuloks i a j a .samalla esittänyt huomattavaa osaa taistelus.sa inflatiota vastaan. H a n esitti, ctta eiko taalKi.Torontos- .sa ja Canadas.sa-yleensä olisi m a h d o l l i s u u t t a saada- aikaan järjestettyä; tovinintaa; m a i n i t u n lnt>on; a v u s t a m i seksi r.aissa. merkeissä. . Puheen jälkeen keskusteltiin e s i t e tystä . asiasta jonkin verran. : K e s kustelun yht°ydes.sa;salo.sti t a a l l a vier a i l e v a t n Leo ;Kaprio.edelleen m a i n i -: t u n l i i t o n ' t o i m i n t a a .sekä lasten- ja tcrveyshuoltDa yleensä Suomessa nykyään. . K e s k u s t e l u n tuloJcsena valit-^ t u n . tilaisuude.ssa .seitsemän henkeä kasittava.;a]kuunpaneva komitea-,, j o n k a , tehtavak.si j a t e t t u n a.sian edelleen kehittäminen ja toiminnan alkuun järjestäminen, joko kutsumalla; v a h an tuonnempana syyskesällä tarkoitusta- Varten. laajemman ylei.sert kokouksen tar muulla sopivalla tavalla. - - J o h t u e n . k a i kesäisestä • saasta., ja lauantai-illa.sta ja. osaksi, .siitäkin, että tilaisuudesta ilmoitettiin verrattain heikosti, ei •tilaisuudcs.sa o l l u t ylcLsoa nnn run.saasti kuin olisi ollut .suotavaa. — R •—Pidetään todennakoKsena. etta norjalaiset B j a r n i -Herj.ulf.son ja Leif E r i c s o n kavivat Canadan r a n n i k o l la 10. vuosisadalla S u r u l l a i l m o i t a n , r t t a rakas poikani OLAVI A A R O KINOS me. emm^mk niikkiii v,n»u-: „n<-en SI. :.T<Hscphin s;iiraalas.sa' Siidhurv^ toukokuun *' P-n.1 i n i x , Olavi oli svntvnvtCrelchlonMincllä lokakuun 25 P i a k„„ie5,^aan ."58 V. 6* kk. j a 19 p- ikäinen. v^-ahinrr.1 puremaan jäivät minä. hänen äitinsä, siskonsa Onerva v,;/^; y * ' " ' ' >^annincn» perheineen j a vcljenKä Eero; yksi l a t i m i c : fisa k.inssa ja^jksi setä täällä Canadassa, kaksi sctäa perheineen Jimpssa s r V a multa «»ukulaisia j a tTttavfa tassa maassa. . .>3'na.n hurlattiin toukokuun 18 p;nä 1948 Jack.sonin hautaantoi- " - « " • ^ Nairn Tentrcn hautau.smaahan. El tarjonnut eJama ruu.suja .^ulle, vaan lapseni rakas olit sä m u l l ' '. Suon levon armaan nyt Olaville, ••aik' kaipaus t u n t u u k i n n n n k a t k T a l l e . Ai t i, l U u G a n lepoon hiljai-^een ^»••kemme veljen va.syneen. Muistrjsi meille on lämen, ' Mks' kaipauk-soen suljemme sen. Onerva ja Eero. S-,nnyinmaasi kalmistcssa a l l a kumpusi kukkaist-en. nukkuos O l a v i rauhallisena, muistot rakkaat sua siunaten. E v a tati j a K a l l e setä. K I I T O S ;an?au ,^;pje9 hautakumpua. B^^^^ _ ^ LYDIA K I N OS ,,°<averLake . , Ontario V i e r a i l t u a a n - m u u t a m a n • « i k on I t a a l l a Canadassa, missa hän ajeli rehentelevien. ••mets-iherrojen autossa s a " "Suomen K u v a l e h d e n " .rapoi-tteri S a k a n Palsi j u l k a i s i tv. 1927) O U i - van kustannuksella Suomessa k i r j a i i, mmka n i m i v - " S u u n , k a u n i s ' j a r u ma maa'' .-^. k u v a a mainiosti m a i n i l uh k i r j a n onttoutui j a sita minkälaisia " t i e t o j a " on C a n a d a n suomalaisista vanh.Tan kotimaahan välitetty.- K u n Vaasa-lchden konservatnvmen toimittaja vvaasan Jaakkoo" vieraili t a a l l a j o i t a k i n kuukausia sitt«n, h an etsi myöskin jotakin " e r i k o i s t a " jä havaitsi — c t t a me canadansuomalai- .sct. olemme paatuneita paJcanoita. joiden suurimpana tarpeena; on se, etta lähetettäisiin cifemman suomalaisia papixjja, vaikka t a a l l a olevat p a p i t , ovat JO amaisassa taJoudeUi-scs. sa ahdinkotilassa. • M a i n i t u t seikat Korostavat tavallaan •sitvi, k u i n k a puutteellisia tietoja C a - nadasta ja enkoi.scsti. canadansuo-malaisista .on t a k a u i o s i n a Suomeen välitetty.- J o - o n siis: a i k a Canadan suomalaLselle itse kertoa olcmas.sa-olostaan sukulaisilleen j a ystävilleen Sucmcs-sa, k u t s n nyt yritetään tehdä tainan Vapauden Suomiiuimeroh valitytecUa-.:: . CanadansuomalaLsten olama, toi-m m i a ja mahdoUi.suudet on luultavasti - h e l i^mmm ymmärrettävissä JOS' pidetään mielessä Uunan maan suuret mittasuhteet, eri maakuntien cnläLsuudet j a ; s e n 'iustorialhsen k c - hityk.sen pääpiirteet. Canadan pinta^ala on todellakin laaja. Koko Pohjoi. s -Amerikan m a n tereen sc o.sa, m i k a on Yhd.vsvaltain pohjoispuolella — Ala.skaa, Newfoun-landia j a L a b r a d o n a lukuun-altamat-, ta — kuuluu Canadallc.. : lAlueellLscsti puhuen. Can.'Ula -on kolmannek.si suurin maa maailmasota. S.?n p i n t a - a l a on.;.suure.'npi k u i n - Y l i - dysvaltain pmta-ala • j a miltei yhtä s u u n kuin kc.'co Euroopan mannermaan p i n t a - a l a eh 3,G94,8(>3 noliomai-' ha. : EnkOLi^en miclui-sa " t u l f . a v u u . s" meille tuhan.sien-. järvien maa.sta tulleille .siirtolaisille Oh sc toteamus, että seitsemännes osa. C a n a d a n pmta-alasta on vettä; j a r v i a . Jokia j a . l a h tia. Maimttakoon vain,- etta C a n a dan . v a k i r i k k a i m m a s s a maakunna.ssa, Ontarios.sa, missa s u u r i n 0.5a tak^alai-. SLsta maanmiehistamme a.suu, a r v i o i daan olevan noin 2.(>00,000. j a r v e a ! Canadan .'suurin pituus idä-sta län-i teen on 2,700 m a i l i a j a leveys, pohjoi- .scsta etelään. 1,600 mailia. K u n vielä mui.stetaan;: etta maanmiehiamme asuu ita-osasta v aarimmai-seen l a n - tsen asti, n i i n s i l l o in havaitaan, etta meidän kcskmäinsn kanssakiajTnisem-me on mahdollista ,päaasia.s.sa vain järjcstöjemmc: j a lehtlemme , vaUtyk-f e l l a. • •Karta.sta näkyy, ctta Canadan. ;ix)hjöise.s.sa rajan muodostaa Pohjoi.-;; -nen Jäämeri; Itäisen .rajan muodostaa Atlairti, Labrador ja New-foundland. Lanti.scn r a j a n Ala.ska ja Tyyni valtameri. . M a n n e r m a a n pohjoispuolella . on s u u n arktiikan saariryhmä, mis-sä-; on l u k u i s i a .suuna .saaria k u t e n Prince A l b e r t . L a n d , . B a ff in. L a n d , P r i n c e of Wälc.'s. Island. SouthamptonMsland jä H e l v i l l e : Lsland. Lanno.s.sä on t u n netut : V a n c o u v e r i n ' ja. ' Q u e e n Char-:; lotten ^.aarct. ; -Hud-son • B a y - ; jyjhjoLscssa ja • G u l f : of- St. Lav.T&ncc ida.s.sa ovat.-.suurimmat ja ' tunnetuimmat .vaiameriiah:-- det • M a a n p i n n a n ;rakenteen, perusteella Ganäda-ssä on kolme .'tay.sin erilaista a l u e t t a : Itäinen ylankomaa ja läntinen vuoristoalue,: -seka niiden: vahssa; .suuret aavikot eli preeriat. Nama k o i - ; rne aluetta eroavat toisistaan ilmas.- tönsa; m a a n p i n n a n : m,uodostuman j a. aeolotrisen rakenteensa suhteen.; • : It a-Canada on. ylei.sc.sti ylanko-a.; S u u r i n o.sa tast^ alueesta ,.on; 1.200— .3.000 j a l a n - korkeuden vähllai laskien ;se paaasia^ssa - H u d s o n ' Bayta kohu. >• • Lans:-Canada.s.sa-ovat kuulut K a l r .li-jvuoret'• -(nocky Mountalns) .v joi.sta.- rrKJnef/ ovat ainaisen lumen peitossa. Es!merkik« i lyOganin v u o n eli Mount Logan' Yukonm - T lounai.sosa-s-sa • o n ; 19,514; jalkaa: merenpinnan ;yläpuol e l l a . - -Kailio.vuort/en korkeus- vaiht.,e-j lee 9.000—14,000 j a l a n välillä. ;: K e s k i - C a n a d a n aavikot; c l i preeriat ulottuvat Kallx>;'uori.sta Hud.son B a y - h m ja Pohjoise3n: Jäämereen asti.: -Matalahko harjanne jakaa;Canadan-preerian miltei; keskeltä n i i n , että. Itäisen o ^ n vesi laskee Hudson; B a y - \ h i n ja •••äntis^n.osanMackenzie jokeen |. j a yle en.sa j aämeii.a k o h t i . ; • ; . ; . C a n a d a s t a löytyy aseita Pohjois- A m e r i k a n mantereen s u u r i m p i a jokia, Itä-Canadassa: o n S t ; - L a v r e n c e joki m:ka' VVellandin^ k a n a v a n . j 2 suurten; järvien kanssa muodostaa . mitä" tärr keiramänilaivareitin.: M a i n i a sopii; että; tämän reitzn,; k a u t t a l a i v a l i i k e n ne ulottuu A t l a n t i l t a aina P o r t A r t - j h t m i n asti. ' \ \ Muista huornatuiminfeta, Itä-Capa-d a n joista m a i n i t t a k o o n St, M a u r i c e, JDttawa,- Saguenay, St. F r a n c i s ja R i c h e l i e u . A a v i k k o m a a k u n t i e n kaakkoisosan jokien^ vesi juoksee Hudson B a i h m; Näistä j o i s t a m a i n i t t a k o o n Saskatchewan, Nelson, C h u r c h i l l , Hayes j a S s - vern. Aavikon länsiosan jokien,. A t - habascan, Peacen, Hayn, Slave-^in ja Mackenzien vedet laskevat k o i l l i s ta k o h t i . B r i t i s h Columbiassa on etelässä k u u l u i s a Fraser • j o k i , pohjoisessa L i a r d ja luotei-sosassa Skeena ja S t i k i n c . ; - ••. Yiukonm suurin j a t a r k o i n j o k i . on Y u k o n , m i k a virtaa Ahuskan h a l k i ; ' F.nncn C. Columbukscn Amerikan löytöä (lokak. 12 p. 1492) tiedetaan k u i t e n k i n Canadassa vierailleen eurooppalaisia. Norjalauset V i i k i n g it a m m a t t i t a i t o i s i n a laivanrakentajina j a r o l i k e l n a mcriinichinä k a v i v a t a i na Canadassa asti. V.inhojcn kcrto-i n u s t j n mukaan Bjarni H e i j u l f s on la.=ki m a i h u i Canadas.sa v. D86. Leif E n c s o n tuli v. l.OOO G r o n l a n d i s t a ja hänen otaksutaan käyneen Nc'»'- foundlandissa j a Nova Scotian. r a n n o i l l a ; yVielaixx John Cabot, joka v. 1497 v i e r a i l i . H e n r y V I L valtuuk.silla G i n a d a n rannikolla, otaksuttavasti Cape Bretonin tienoilla, kavi vuotta ai ka Lsemmm A m e r i k a n mannermaall a kuin Columbus. Ensimmäiset, ranskalatset Jacques C a r t i c n n johd o l l a kavivat Canadassa St; LawTcn-k e l i i l t y n n s c n pakoittamana; että B r i t a n n i a n pailamenttJ, v a i . tarkemmin sanoen .^en s i i r l o l a i s v i r a ; . i ' j laati lop u l l i s en ao.sin Charloneto\vnin ja Quebecin konferenssin iiaatöslausel-mien pohjalla» Canadan nykyisen jx?- rustuslam, mika: tunnot.ur.i B r i t i sh N o r t h .•\menca A c tm nlincU-.i; . B r i u u i n i a n paViamoi.tti • hyväksyi vuoden 18G7 a l k u p t i o l e l l a t a m a n l a in j a .sc astui voim.ian kci-ak. 1 p : na 1867. So yhdi-sti O n i a n o n ja Queb e c i n , j a teki mahciolli.sck.si K?kä v c l - volttavak.si toKsten maakuntien Gana-d a a i i liittymisen; myöhemmin. Til-' ma oh asiiiUi.sosti Canadan it..-<cnäls- .lymispaivii 'ja sik.si v i c l a k u i ; vietetään heinäkuun 1 paivaa kansalllsiuia: itse nai.'-;y.v?i):\iva;Ki, Dominionin päivana. Eras historioitsija, GcorRo R. P a r k in nimeltään, kuvaa - tatil oiisinunausia .I>ominivmin |>.uvaa .s*;uraavin .synkin v ä i T U v : . "Heinäkuun ] pna t u l i uusi Domin i o n nayUiiinoHe. • Ontario iloit.si, Q u e b e c ; c p a i o r ja odotti, New Ilnins- .wick oh iiyrpoa ja Nova S("Oi:a k a p i - nallnien. • -Monet rannikkomaakunt i en .s;inoinaloluict:; ilmt-.styivat .^uiu -paiv.nia pal.^^tat mu.stalla yinparoity- . n a , " ; • .' •: - .iBp:iiIomMtl.a, • j o h t u en ..silta tava.sta i n i l l a taiiui. iJtMii.stii.slakl Injiiiksr l a a - diti/uv. m kun kansan n-annettti .siltä äänestää viel.i " t a p a h t u n e r n a tosia-sl-a n a k a a i i " , vihmi. u n i t t i i kuvaus pitäa pnikkaii.sa huoiiiattava,s.sa maara.ssä. M u t t a • polulti.se.sti tuo kuvaus antaa fe. C a n a d a n kartta CGjoen varrella v. l . ' j 3 4 . Sitten saapui C h a m p l am v. 1603, Joka pcru.sti ensimmai.scii ranskalai.seii .pysyvän s i i r t o l a n talle maHtcrcelle; N a i n k e hittyi vähitellen kalastus; Ja turki.s-kauppa, .sekä i n t i a a n i e n ; sydämetön m u t t a valkoihoisille voittoa tuottanut käsittely.. S a m a l l a kehittyi myös brittiläis-ran. skalainen k i l p a i l u markkinoista niikS, paattyi r a n s k a l a i s t e n a n t a u t u miseen. v.;,1760 jä. k o l m e vuotta myöhemmin tehtyyn Parisin rauhaan, m i n k a peru.steella . C a n a d a ; . s i i r t y i E n g l a n n i n alu.smaaksi. . . Vuonna ;1S12 .käytiin paaa.sia.s.sa- Canadan, k a m a r a l l a , juuri vapautuneen. Yhdysvaltain - j a B r i t a n n i an v a l i l l a .sota, mika epäilemättä, l u j i t t i .etelai;->en naapurimaan: itscnai.syytta j a -samalla' teho.sti .suunnattoman paljon tämänkin, maan taloudellista keh!ty.sa j a lähestytti vuosien: 1837— 38 porvanllisdemokraattlsta kapinaa^ m i k a k a r s i .sotilaallisen havion. mutta tuotti; k u i t e n k i n poliittLscn v o i t o n . s i - :;vaksi. k a l i etta emämaan siirtolai.^^vira.sU) ryhtyi vakayi.s.saan tutkimaan ' k a n sanjoukkojen . tyytymättömyyden • . a i heuttajia. .Heti taman epäonnistuneen dcmokraalti-sen vällankumou.s-yTityk. scn jälkeen y h d i s t e t t i i n l a i h - laadinnallKien - uudistuksen avulla s i l l o i s e t - Y l a - ja A l a - C a n a d a -fnykyi-. n en O n ta r 10 . ja Qu cbcc J ; y h teen.; M u t - t a kun .a{?itatio por-^anllLsdemokraat-tLsen valtiomuodon edustuksclli.sen tykkänään v a a r a n j : i v i r l i e e l l t s en k u vauksen B N A t i i merkityksest/a ta.s.sa maa.ssa, .silla IJNA laki valivisti . v l - ralli.stjsti . porvanlllsdcmokraattlscn völtbn feodalismista, j a 1 taantumuk-scUl. sesta . •.•iiirtom.-ia komennosta; . .se täytti kaiken .sen. v a i k k a : myoha.sty-ncenä j a taantumuksclli-sella tavalla j'js n i i n s a l l i t i u i n ; .sanoa, j n i n k a puol e l t a porvariih.sdeiiiokraattiset ; ) ) H t n - öotlt t a i s l c ! 1 vat Jä kuol 1 vat v.: 1837—38 kapinassa. Canadan hiltr>valt!on- muodo.stsiini-nen- t a p a h t u i ' .sii.s. tarnan BNA lain puitteLssa. Luntifict maakunnat elj prceriamaakunnat, liittyivät X>ojni.- i i i o nn n jo- 1859; in'ninc.s.S!i. j a Bnti.sh C o l u m b l a k i n liittyi- v. 187L. ; Prince K d w a i d Lsland I:.tL\i 1873. Tämä historialhncn k«'h:tys .selittää ainakin osittain .senkin, miksi Canada . on poliittiSf.sti ;vi-clakin yk.si maailman .".sektionairitlsln" maa, m i kä on k u i t e n k i n ; l i i a n -laaja aihe ta-^ nv.in - k l r j o i t u k.'Ten jni .tteissa k ; b i t e l t a - ^ Y l e l n r u i harhakäsitys Canadan .suh-t^- cn on takavu-fjsma monissa- Euro'j-p; inmai.s.sa ollut .'.ie v i r h e e l l i n en otaksuma, ötta. C a n a d a on edelleenkin Br 1 ta n n 1 a n avuton sj i rVJin aa.. Toi nen harhaka.sitc. Jos koht.akaan ei niin voimaka.s,• on', o l l u t ; ,sc, e t t a Ganadii 'in j o n k i n l j n n e n itsfciahd-,ii/'jn Yhdy.sr v,)l!ain takamaa .Molemmat nam-t olettamuk.y^t haJlitu-smuodon puolesta Jatkui; j a !'ovat,, sa.aneet 'alkunsa vi.ss<.'i.sta hi.sto^ ka,s-vo! - yha-, n n n ,se j o h t i lopu 1 t a si 1 - h c n , . välittoma.sti vuoden 18:i7 kokemusten ja Canadan ; mahdollisen menetyksen peloittamana, .sekä: maan teollisuuden ja kaupan voimakkaan ri.'iUi;slsta . j a maantieteelli.si.siÄ .scir koi.-ta, mut';< tosut I H kuitenkin on. '•tta vuoden 1876; pf'.ru,stu.slaki .{B.NA * r.vmboli.sot - porvarilli.viem^/kraatii.sen ..•kkeen voittoa j a taman mnan ';rna- Toverillinen lervehdyksemme Suomen työtätekevälle kansalle! Toivomme hyvää menestystä demokraattisen Suomen rakentajille! • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Canadan Suomalaisen Järjestön Keski-Ontarion Aluetoimikunta maast.-» , itscnaistyml.sta. Samoin hi.stonan en vaiheissa nous-scet l i i k keet Y h d y s v a l t o i h i n liittyml.scn hy-vak, si ovat kerta toLscnsa pernan k a r - .smect l.ippion. eikä ole epäiiystÄ s i l takaan, etteikö n y k y i n e n " M a r s h a l l in .suunnitelman" puitteissa- tapahtuva " l a h e n t y m n e n " . kohtaa tulevaisuudessa entista suurempaa vastarlnui.i. - C a n a d a n " s i i r t o m a a k a s i t y s t a " ylläpitää vanhojen siirtomaa-aikojen nuuito ja luonnollisesti cslmcrkiltsl .sellaiset seikat, ctta B N A : n mukaan v a l t i o v a l t a kuuluu vieläkin tcorecttl- ,sesti kruunulle. Mutta käyUinnolU- .sost! kat.socn täydellinen valta on C a nadan kabiniMilla j a .sen takana olev a l l a • kafciiikamuriselhv parlivmentilln. joista alahuone. iCoinmons) valitaan yhtäläisen ja salaLsen aunioikeudon l)oni.steella, mutta . .sonaatin jäsenet nimitetään elinknudek.sl l i i t t o h a l l i tuksen pääministerin: t o i m c s i i i. Kaytaniiolli.sesti kat.soen B N A laki Dat tl pilaksi (huoniiittavan nuiaran siirtAjminperinteitä. ; K c n r a a l l k u v e r - noönn hsak.si: C a n a d a n ; hallituk.sclla ei aluksi ollut suuriak.aan valtuuks ia .iilkom.'<,a^astois.sH. El ollut korkeinta oikeutta, j a Umtoon vSaUineu-vosto oli ainoa veotomusoikeu.s-. Cana da 01 odes voinut Itse;t e h d i i m u u l o k - bia B N A l a k i i n. M u t t a .sen jriikeen on noi)ea.s.sa tempossa poistettu nama .siirtomaak a u t t a muistuttavat rippeet. Gn pe-ru. stettu Canadan : ylioikeus, jarje.s- ..t.=?tty suojatulleja B r l t a i u i i a a k l n väs:- t a a i i . jilijostcttv itiseiKiInen : u l k o - inaaedustiis; kautta maailman, lahe- :tott.y:. brittiläiset sotavoimat ' p o is inaa.stu j a i m p e r i u m i n konfcren.ssi v, 1926 tunnu.stl . I>:)mlnlot. ta.sa-iuvol- .siksi B n t i i n n l a n kans.sa .s^niraavnstl: ."(I>jminlonlen;) : a.sema Ja suhteet voidjian helpQ.sli. ma.arltt^lla. No ovat autonomisia /yhdyskuntia <eonimunt-ties) B r i t a n n i a n Impprlumlssn, ta.sn-arv<) ises.sa a.scma.ssa, ci millään- t a valla t/iistonsa a l a i s i a ml.ssann ;;isa-tai ulkopoliittisessa asla.ssn; vaikka ovat yhtyneet yhteisessä u.skolllsuu- (iessa kruunuTie Ja vapaassa lilto.s.sa B r i t i v h Commonwraltli of Nationin Jasonina: =-^; vapaana kalkista- p a k o t t e i s t a ." Tuma konforen.'>si vahvisti C a n a dan itsenäl.syyden. J a ; sen p.iatrtkset Sisällytettiin ; mjohemmln <1031) .VVestminstorin l a k i i n , joka tunnetaan-yhtenä tärkeänä historlallLsona virs-tantolppann eanada.s.sa.,' . ' K u t e n .sanottu, n i i n . kalki.stä.*silr-tomaarlpiielsta . h u o l i m a t t a , Jotka mrjiiessa tapauksessa ovat vain; muo-dolUsui .(kuvernöörit) tai Canadan porvariston haluamia turvaloimenpl-; tei t a ; (esi m. m u u toksf ?t B N A 1 ak i in tc - ker; B r i t a n n i a n parlamentti, Canadan parlamentin j)yynnoslä,. eikä ;se voi .sita kieltää,, siitä KjT-stä, kun Canadan porvaristo; h a l u a a pitää t l - lat.suutta tarpeen tullen vedota l/m- Uy)n srilaneuvOKlo<:>n). Canada on; taysirt Itsenäinen .maa, m i t a hallltser: oma kotoinen porvari.stO; ;Ta.rna on totta s i l t a k i n ' .huolimatta, vaikka C a - nadas-sa-on ..sr.'ka b r i t t i l a i s t a .etta y h - ' dysvaltalaisla pääomaa. Ja vaikka toisinaan: ; näyttää - esim;; ulkoiKJlltii-' :ka'-sa,iotta tiimä m a a .seur.Va ."tahdot-toma. sti" jomman kumman mainitun Kuurnrvian • p o l i t i i k k a a , T,os]afila,'.»sa Canadan i)')rvan.sto : tuntee : omat hotkkoutrinsa Ja : omat. pyyleen.sä Ja rJkM /e omr^a lm[v*rlalistl>issa ta-vottoi. ssaan ),if-keo .saavan.su parhaita t u l o k s i a i/HjLi "myötäilevällä" ohjei-malla,. mika on viimeaikoina vienyt taman maan yha kauemmaksi. B r i - t.aii r 1 j ns t a . . m 11 Itä - 0 n t! .'^ta lähemmäksi yhdy.s valtoja. Juhlimaan! Juhlimaan! C S J : n B E A V E R L A K E N O S A S T O J Ä R J E S T ÄÄ Y H D E S S Ä V.. J A U . ^ S E U R A ^ E H U N K A N S SA Vuotuisen Kesäfuhlansa KESÄKULfN 20 PÄIVÄNÄ alkaen kello 12 päivällä valonsäästöaikaa^^^^^^^^^^^^ URHEILUKILPAILUILLA YIc'incn 3'otielu, samoin naisille ja alle 16 v. poJilIe.v 2 ollelu alle 12 v. pojille ia 60 juoksu alle 12 v. tytöUlei'' Yleinen 1500 metrin juoksu. SEIH iPELFJ A ja hyvä ravintola kentällä Jiililan<äylelmänä esitetään laulunäytelmä 'KENRAALIHARJOITUS' 3-naytoksuion; Kirj, Ma.sa Melanen, laulut .säveltänyt Antti Palerrr:.' NiiyK-Iman ohjannut Vora Tamminen. Musiikin Väinö Manninen^ E S I T Y S A L K A A K E L L O 8.30 I L L A L LA . . . . . . . . . n a y t t e l i j o la l i r n k i l d t : K i r p i i l i i a K i v i r a u n io ' r o a t t e r i n j o h t i i ju ... LnnKinsiiiska Pello Knsirakfi.<-.ta la S i v i .Sioviiiioii Nuori tnio.s .. Ihannoima Kmorontia K a l l i o U n n a , Ikäneito , ;> Eva,, hänen .sisarontyttaron.sa . , . . ; . . . -. . . . .. J o h a n Nikolai Kovanen, vanhapoika . . . . . . . .. P.vvkkimuija . . ; . . . . . . . ; . . . . . . . . . . . ' . K u l i l s l m i c s . . . . . . . . . : Näyttelijättäriä, l a u l a j i i i j a tans.<ljolta: L a u ra Aune Tyynl.smaa j a Helen R i n l n m h k l. EsilUJät: . Uno Penttinen; K. Tillmian Manda Ojala/ Paul Tikkanen J . Pllspariisn Pirkko Salminen; Ilmari Mannnlnen LiM TlUman . . . . Dora Tamminen .. Vllho Salminen Ida Mäkinen Sam Ojala Johnson, Blla Ranta. Juhlamerkki kentällä 25 senttiä Illalla näytelmäesitykseen 60 senttiä U N T A M O M Ä K E LÄ 'Puheenjohtaja; E D W I N SUKSI ' S i h t e e r i ) P.O. Box 69 Sudbury, Ontario, ;: }JNA;n V m u k a a n ; Canadan; Iiitt.//- valtioon . k u u l u u : 9 m a a k u n t a a , Mikä Yuko.-vja Luotei.salueet:. MaaKUnnät lannest/H ji/ifcn,- pääkaupungit .ja; v,'i;rj kil'Jk'1 mainittuna v. 1041 wnsuk/,eh. mukaan ovat;.. :'- ; Brttish Golumhia (lyhennettynä H:C.»:-Päfik;iupunk i ; . V i c t / j r i a ,•: mul.f,ä Miunn j a : • .tunnt>^.uin . k a u p u n k i ; ori' Vancjuver.;.. ;AfiUka,slijku «17,861 6.332 «Uomal*lÄta,: .Huomattavampia' suora,'ilai'-;a.sutukr,j;i ovat:;; Vanc/juver,'; .yo.niulrt. •WfbsL'-r-i C j r n o i ^ J n " . A l b e r t a . ( . ) y h e n n c t,ty na. . A1 Ui.; P^uV kaupuiYki F.-lmonton. Afiukäsiuku;: 796,160 — joista 3.402 Äuomalaist,». Tämän preerlamaakunnan huomatta-.! . vimpia kaupunkeja ovat: -Edmonton,; ' eai};a,'-y, .Mediclne Hat.; Suomalaisia; t.olmiipaäasiä.Sfiä: farmareina. :.;..! Sa.vkatch»:wan (lyhennettynä .Sask ) ;Pa&kaupunkl : R c ; j i n a . Mutta, -huo-rnattävampia kaupunkeja Pnnec A l - bc-t, Saskafyjn U Moose Jaw. S u o - .malai-sia ,.;• f a r m a r e i n a . •.; Asuka.sluku 895.y/2 — 1.94fl-;iUomälaista. .Manitoba 'lyhennettyni Man.» Pääkaupunki- V/innäpeg. -Mt-ut huo:- m a t u i m m a t ; kaupungit ; B r a n d o n ,; -Pc,'lage L a P r a i n e . :Suomalalsia f a r - j| m i a l u e i l l a . A-suka.slt&u 729,744 — 808 ftUomaia:sta. • Ontario dyh-inneity.nä Onl.> Pääkaupunki Toronto. C a n a d a n johtava^ teolllsuusmaa.kunta.i Suurimmat suol l i u r i i i , Säult Stc. M a r i e n , Sudburyn Ja Timmins'.!! - a l u e i l l a . Asuk^isluku 3,7)tV,6';.'i. joista 26,827 suomalaista. . - (iuohoc (lylionnottyna Quc.) Paä-kaii|) unkl Quebec. Canadan; ran.ska-l a i i v -n m a a k u n t i , . vaklluvultauri t o l - .sok.si suurin ;j,;«l,882, joista ; 2,043 .suoinaliiista, Canadan .suurin k a u - pu'i;ki Montreal .sijaitsee myo.s Q u c - boi:in . muakunnassa. iSuomalulsla. i i s uM paMaslassa 'M'>n.trcall.s.sa ja U o i i y nm alueella; . .Novv: l i r u n s u i e k i n (lyhennettynä N: B.): jiiiäkaiiiiunki on . F r e d e r i c i on ja iniiaikunniiM - ä.sU/Ca.sliiku o n .457,401 - - : 1 0 9 s u o m a l a i s t a / ; - . " , .^oi'a S r o l l a i i (h-henncttynä N.S.) pääkaupunki .--(in-llallfax,:;väkiluku - r>77,9(J-,i '96 .suomalaista. . ; r r n u o Edvvaril Islandin (lyhennettynä P.K.l.» jiaakaupunkl 011 C h a r - ,-/Ltoto\n>i. Väkiluku 9.'),0t7 1 .suoinalain<'n.-: ; , - V u l t o n 'Hl... ..sLk-i harvaanasuttua seutua, etttil siellä (;1:; : v i c l a r n a a k u n - tähaliiLU.sta .sen jjarernmin ;kuln Luo-. t(;isaIuiHr;llakaan.. Y u k o n i n ' pä-,ikau-punkl on Dav.'.';on. Väkiluku 4,914 ; ."jj .suomalaista. Luotclsulue on vielä m i l t e i ^-'koiiaan.; asumat<jnta,. -.rmlkä )lm.'.-no;" «iU.Ti.k;n, ..f;l,t;a sen. p i n t a - a la on arvion mukaan 1/242,224; n e l i o m a l - ha, multa- a;;uka'iluku vain 12,028..—^ .(Jl'..ta'i;0 .'iU');j).;ila),sUi. Canjifjan-, joku:laujuut/.;n.sa:jä luon-' !i')nj '<./!,tL/J,<eiij,-i:i vufyksi vOisI ylläpitää : a t n ; t k l ! i ;fl0,00f),OW) asukaKta, -ny-k v i i H r i i a.';ukaslu/:u ;f)n vlimetsten • v l - l a l l i - t c n tietojen mukaan 12,102,000 VäV.iluku on : jat.-tuvast; kohonnut, r n i k , i ijakyv m m . . , ( ' U i a a v i s t a tila.s- L'J1,<JL;).. - V . 1931 ':';on(sukM.".ssa väkiluku oii 10.363.2'10 j a 104-1 .-icn,suks(i\sa 11,- 4'i9.71.r{- VäkiJuvun k a s v u olisi o l l ut vieläkin; .%uurf-*mi)l, jriutta; paljon ea-n a d a l a i - : a .srrtyy vuo-Jtt-Jin Yhdys-vfdioihnijä 30-luvun tyottomyysvuo- ...Mori; j)(;'-rjlttainana va/.-.sto ja • haflltu.s epäröi siirtolaisten tuottamisessa ja Klk.sl siirtolaisuus on nykyisinä sodan jälkcLslnä-"boomi vuosinakin" ollut verrattain rajoitettua. Mielenkiintoista voi olla tietää, etta vuoden .1941- virallisen scnsukscn mukaan brlttUäUstä alkuperää oli .5,7:1'3,000 - canadalaLsta -ja muista cu-rooppalalslfita maista lähtöisin olevia oh yhteensä 5,326,000. Vllmekslmai-nitulstu muodostavat 'Canadan rans-. kalaiset suurimman ryhmän, 3,483,- 000, toisella tilalla saksalaiset 464,000 ja kolmannella tilalla ukrainalaiset 303,033. Caiiadansuomaialsia olV mainittujen virallisten tilastojen mukaan vain 41,683. Tällainen on yleispiirteisesti, vaikka kovin pintapuolisesti kuvattuna; .se maa. Johon me siirtolaisina olem-i me tulleet Vaikka Pälsi Ja: muut hcrnat j a narrit eivät siinä näe muuta .kuin"Suuren, ruman Ja Ica^unlln maan"', sck-i "metsäherroja", kyytiä Ja "pajjplen tarvetta'',: niin tosiasia kuitenkin on, että maanmlahemme: juiutuvat vähitellen entistä lujemmin tähän uuteen maakamaraan; Totuudenmukaisesti; voidaan sanoa,; että suuri, cnemmlatd meistä ja kalkki lap.st;mmc Jäävät tämän maan ; vaklnaisiksi a.sukkaiksi, ::mutta - siltä huolimatta.me ja nouseva;sukupolvi^: k.n muistamme aina • myötämielisyydellä .<-Itä maata ja kansaa, jonka keskuudesta olemme lähtöisin ja jon- : ka demokraattisia vapatistradltloita a i n a ; Ilkan pilvUtä ixykyalkaanrasti me pidämme kuolemattomana kan- .salaiipcrintelnä. — W. E. Canada on .neljännellä tilatta rnäailma.ssa vehnän ja magneesln tuotan no,ssa. - r - . Ensimmäinen kaapeli laskettiin Atlantin valtamereen Euroopan :ja Amerikan välille v. 1865. LIT: n Suomalaisen Klubin Vuotuinen Piknekki TORONTON TARMOLASSA Sunnuntaina, kesäkuun 20 päivänä Oiije]ma.ssa Kuorolaulua y.m. esityksiä puhe J. B. SAI^BERG M.P.P. —k -k • Seurapelejä, leikkejä,kilpailuia Kaikki tervetulleita! Canada malajsasutukxet Toronton, TP ort Art- Lauantai-iltana, kesäkuun 19 päivänä Railakkaat lalijavoittotanKit ;t;5#ISS' SI Mr
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 15, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-06-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480615 |
Description
Title | 1948-06-15-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
farhainla onnea 50 vuotta täyttäneelle
JOONAS SYRJÄLÄLLE
toivottavat allamainitut omaiset ja
ystävät
an Ueihune s^omala,,,^,
rout Lakella. Tri Bn:i-S]
johtamansa
»a .kautta.: maailmanm-
K i m j a i . .i.rj(-,tami,ni;"
t'll.i U'rcnm; . i k \ n u , j . j,,
i s a l l i s t a m i j i c n oii
r i t e l t u melkein
lUuii Rumaniassa
karc-st. — Ruuxi'.) :-.'>
: :.'tähäii.,. iiieifneAsäv 'o'^,
•Hse.r: öyylähteev-jn .liila:
lonrikkande:.; .
;tiJri^;paV!am-tnt:l!e,- hvtäi?
:simreliseÄii' ^fjhrien ti;r;£:
lun' jiUkoen. '. •'•
Ly;.;!'
A' • .
Ka;''
A ;
Hivvmond Hietala,
•n j d i i a n M a k i ja- pojat
A^ijif ja Ansu Ojala
Jack. Mäki
r-; \ViIberd Y r j o la
Lauri -Nicmi .
.7äe.< Hakola •
H e l i en Mäki ' •
S a i m a L a h t i •
Fanny; Luoma ^'
Armas Laine
A n t t i . Setänen- •
I-^uri Aho;
M r . j a mrs, S p r i n g er
E l m a ja V i k k i Hasu :
Pikasilmäys maahan missä
Cana^n suomalaiset elävät
^Tiistaina, kesäkuun 15 p. — Tuesday, Jiine 15 ^ SiVit^
00 miestä pois
Itä U S : s sa
troit. — Chrylcr C::
i t a i n a •io.OOO-, ^yöifeeilifn,.
in el iärv:;..-e ;iii:a';työhcu:E
saava:. .kui.Min. .Syyte
K I I T O S
hmnn lorcrrita, kun tulitte, kuuuloittamaan niinint
•i%i-n,-,'! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-06-15-03